TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET 1.5.–31.7.2026

 Uudet rekisteröinnit:

•  5 Dr19 (92 10 2102 866-4, 92 10 2102 867-2, 92 10 2102 868-0, 92 10 2102 869-8 ja 92 10 2102 870-6)
• Vr2 964 (90 10 0009 064-6)
• Ttk2 (99 10 9124 860-9)

 Ei muutettua kalustoa eikä romutuksia tällä aikavälillä.

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat kuvateksteineen näet painetussa Resiina-lehdessä 3/2026.

Sr1 3110 sai vain pintanaarmuja, kun henkilöauto ajoi Mäntyluodosta Harjavaltaan matkanneen T 3874:n eteen Heinosentien vartioimattomassa tasoristeyksessä km 333+261 Mäntyluodon ja Porin välillä 7.9.2026 klo 15.07. Juna saattoi jatkaa matkaa jo klo 15.55. Autossa olleet siirtyivät itse ensihoidon tarkastettaviksi.

Sr2 3239 vaurioitui jonkin verran henkilöauton ajettua 2.6.2026 klo 7.35 Turusta Tampereelle matkanneen IC 905:n eteen Kytömaan vartioimattomassa tasoristeyksessä km 212+795 hieman Loimaan eteläpuolella. Radan liikenne oli poikki viisi tuntia. Matkustajaliikenne hoidettiin sillä välin linja-autoilla Turun ja Humppilan välillä. Auton kuljettaja menehtyi onnettomuudessa. Juna ajettiin omin voimin Tampereelle nopeudella 50 km/t aikataululla MV 10433.

Sr2+Sr3 (tai Sr3+Sr2) -kaksinajoja näkee melko harvoin. Etelän ja pohjoisen välisiä veturisiirtoja tehdään kuitenkin ajoittain, ja silloin sopivimmat junat ovat Kolarin yöjunat P 269 ja P 276. Kummassakin junassa vaihdetaan Oulussa veturit ja ylimääräinen veturi vaihtuu siinä kuin vakinainenkin.

Dr16 2805, 2822 ja 2823 tuotiin 25.–26.6.2026 maanteitse lavettikuljetuksena Pieksämäeltä Hyvinkään konepajalle. Veturit sijoitettiin väliaikaisesti seisomaan Sm2-junien teleille. Dr16 2805:n kunnostus ajoon on alkanut; se valmistunee ensi talvena. ArcticRaililla on nyt viisi Dr16-sarjan veturia.

Dr19 2834 meni puolitehoiseksi 27.6.2026 Myllykankaan pohjoispuolella Kolarin yöjunassa 269. Juna ajettiin kuitenkin Kemiin, mistä matka jatkui korvaavalla 2848:lla perille Kolariin. Vioittunut veturi ajettiin samana päivänä aikataululla Vet 11822 Kemistä Ouluun.

Dr19 2870 hinattiin 27.5.2026 Hangosta Tampereelle. Junan Vet 11339 vetäjänä toimi Sr3 3333.

Dv12 2601, 2604, 2659 ja 2704 hinattiin 1.–2.7.2026 junassa T 7690 Pieksämäeltä Hyvinkäälle. ArcticRailin huutokaupasta hankkimat veturit veti Dr16 2811. Junassa tuli mukana myös kaksi moottoria ja muita varaosia sekä ArcticRailin ostaman Dv12 2613:n hytti; 2613 jäi muutoin Pieksämäelle ja purettaneen siellä varaosiksi.

Dv12 2640 sai ensimmäisenä sarjansa veturina Suorsa Groupin värityksen toukokuussa 2026.

Tve3 473:n laaja kytkinremontti valmistui huhtikuussa 2026, minkä jälkeen veturilla on ajettu mm. koeajoja. Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n omistama veturi oli esillä Hyvinkäällä Suomen Rautatiemuseon pienoisjunatreffeillä 23.–24.5.2026.

Sm3-sarjaan suunnitellaan vaihdettavan mm. matkustajainformaatiomonitorit sekä ajovalot. Uusien ledivalojen valaisuteho on nykyisiä merkittävästi parempi.

Sm3 7017:n moottorivälivaunu CM 7517 korjattiin sähköpalon jälkeen keväällä 2026 Hyvinkään konepajalla ja palautettiin 12.6.2026 Ilmalaan, missä se on kytketty takaisin alkuperäiseen runkoonsa. Kun vaurioitunut sähkötekniikka korjattiin Hyvinkäällä, säästettiin Ilmalan varikon niukkoja tiloja.

Sm4 6303+6403 on seissyt jo yli puoli vuotta Ilmalan varikolla. Se saapui Helsinkiin viimeksi 14.3.2026 Lahdesta Z-junana 9868.

Sm4 6322+6422 sai Lahden ammattikorkeakoulun (LAB) ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) yhteisen mainosteippauksen 19.–20.9.2026 huollon yhteydessä.

Sm4:n M-vaunu 6423 sai GlobalConnect-valokuitumainosteippauksen 30.8.2026 huollon yhteydessä 2026.

Sm5:llä käytiin ensimmäisen kerran Hangossa 2.6.2026. Koeajojunissa HV 10177/10178 Helsinki–Hanko–Helsinki kalustona oli Sm5 nro 73. Vakioliikenne alkoi sunnuntaivuorolla 9.8.2026 Hankoon ja ensimmäisellä ”työläisvuorolla” H 1502 Hangosta seuraavana aamuna klo 5.57 Sm5:llä nro 50.

Sm5 44 sai sarjastaan kolmantena mainosteippauksen 26.7.–3.8.2026 tehdyn huollon aikana. Liikenteeseen Normal-mainoksin teipattu yksikkö lähti 4.8.2026 Sm5 56:n kanssa aamulla Ilmalan ratapihalta junana HV 10123 Keravalle ja sieltä K-junana 9004 Helsinkiin.

Sm5 45 sai Emirates-mainosteippauksen 5.–15.8.2026 tehdyn huollon aikana. Yksikön C- ja D-vaunujen kuva-aiheet ovat erilaiset eri kyljillä. Liikenteeseen teipattu yksikkö lähti 16.8.2026 Sm5 62:n kanssa illalla Ilmalan ratapihalta vetona WHelsinkiin ja sieltä P-junana 8754 Myyrmäen–Lentoaseman kautta Helsinkiin.

Kolmeyksikköisissä Sm5-junissa RTK-siivousfirman edustaja on kesäkuun alusta 2026 alkaen tarkkaillut junien lähtöä varsinkin kaarteisilta asemilta. Tarvittaessa hän on ollut ovien välissä estäen junan lähdön tai hätätapauksessa tehnyt hätäjarrutuksen. Sulje ovet -käskyä tai muitakaan junaturvallisuustehtäviä hän ei ole tehnyt. Toimintamalli aiheutuu lähiliikennekonduktöörien jäämisestä pois HSL-liikenteen junista. Yksi- tai kaksirunkoisissa Sm5-junissa toimintamallia ei ole.

Sm7-junatyyppi esiteltiin 2.6.2026 Helsingin päärautatieasemalla medialle (paitsi rautatiealan erikoislehdet Resiina ja Rautatietekniikka eivät saaneet kutsua). Kutsutultakin medialta junan ohjaamossa valokuvaaminen oli kielletty. Yleisökiertueella Sm7-juna nro 04 oli 13.–14.6.2026 Tampereella, Hämeenlinnassa, Riihimäellä, Lahdessa ja Helsingissä. Kullakin paikalla junaan pyrkijöistä syntyi pitkä jono.

Sm7 nro 07 oli ensimmäinen sarjastaan, jossa oli jo saapuessaan uuden omistajan VKM (Vehicle Keeper Marking / Kaluston haltija -merkintä) -tunnus RLSTK eli RailStock Finland Oy. Siihenastisiin, nrot 01–06, oli teipattu VR eli VR-Yhtymä Oy. Loppukesällä myös näihin aiemmin toimitettuihin tunnukseksi muutettiin RLSTK.

Sm7-junatyyppi on lisätty 11.9.2026 Euroopan Rautatieviraston (ERA) tyyppihyväksytyn kaluston rekisteriin. Hyväksynnän haki ja sai Stadler Polska Sp. z.o.o. Hyväksyntä kattaa 1524 mm raideleveyden rataverkon Suomessa ja Ruotsissa (Haaparannalla). Kullekin junayksikölle on saatava vielä markkinoillesaattamislupa. Puuttuneiden hyväksyntöjen takia junatyypin käyttöönotto on viivästynyt aiemmin kaavaillusta loppukesästä 2026. Kesällä on jatkettu mm. junien jarrutustestejä.

Sm7 nro 08 hinattiin yöllä 3.–4.7.2026 Hangosta Hyvinkää Paavolan kautta Ilmalaan junassa MV 10301. Syynä kiertoreitin käytölle oli rantaradan viiden viikon totaalikatko. Vetäjänä Hangosta oli Dv12 2503 ja jarruveturina 2608; Hyvinkäällä tehtävät vaihtuivat. Sm7 nro 09 hinattiin 11.9.2026 junassa MV 10303 jälleen normaalia reittiä rantarataa. Vetäjänä oli Dv12 2608 ja perässä kulki Dv12 2636.

Dm12 4416 oli Risto Räppääjä -elokuvan Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö kuvauksissa Nurmeksessa 14.7.2026. Moottorivaunu ajettiin ylimääräisinä junina H 683 ja MV 10384 Joensuusta ja takaisin sinne.

Veturi- ja vaunuhuutokaupassa kesällä 2026 oli myynnissä 41 veturia ja 41 tavaravaunua. Veturit olivat sarjoista Sr1 (kahdeksan veturia: 3012–3014, 3042, 3050, 3068, 3081 ja 3082), Dv12 (31 veturia: 2506, 2517, 2534, 2539, 2551, 2552, 2566, 2602, 2603, 2614, 2616, 2617, 2619–2621, 2623, 2626, 2630, 2634, 2635, 2637, 2642, 2647, 2649, 2657, 2658, 2662, 2732, 2733, 2739 ja 2749) ja Dr14 (kaksi veturia: 1864 ja 1873). Ne kaikki olivat Pieksämäellä. Vaunut olivat sarjoista Gbls (2 vaunua), Hkba (25), Sod (1), Uac (11), Zac (1) ja Zaes-w (1). Ne ovat sijainneet eri ratapihoilla ympäri maata.

Hv3 995 läpäisi käyttötarkastuksen Nurmeksessa 16.9.2026. Tätä ennen Höyryraide Oy:n omistamalle veturille oli tehty onnistuneet paineastiakokeet.

Hr1 1009 -höyryveturin liikennöinnistä on vastannut heinäkuusta 2026 alkaen Sinisten vaunujen ystävät ry yhteistyössä Höyrykalusto Tenderi Oy:n kanssa. Höyryveturimatkat 1009 Oy -yrityksellä sekä itse veturilla Ukko-Pekka 1009 ei ole enää yhteyttä toisiinsa. Veturi liikennöi uudella toimintamallilla ensimmäisen kerran 11.7.2026 Hyvinkäältä Piikkiöön. Tarkoitus oli ajaa palokuntanuorten kansainväliseen suurtapahtumaan Maskuun Uudenkaupungin radalle, mutta höyryveturin laakerivian takia loppukuljetus hoidettiin Tka7:n vetämänä. Yöllisen laakerikorjauksen jälkeen muut Uudenkaupungin radan höyryajot 12. ja 14.7. sujuivat ongelmitta. Seuraavat ajot Hr1 1009:llä olivat Heinolan radalla 22.8.2026.

Hr1 1016:n hankkimista Englannista takaisin Suomeen on selvitetty 2026 aikana. Veturi on ajokuntoinen.

Tv1 940:n ulkoinen kunnostus sekä veturin säilytys- ja infokatoksen rakentaminen Lapinlahdella valmistuivat syyskuun 2026 alussa. Veturi on nyt alkuperäisvärityksessään.

Vr1 661 on kunnostettu ulkoisesti touko–kesäkuussa 2026. Muistomerkkiveturi tuotiin Hyrsylän Mutkaan Saukkolaan 1997 ja veturi on nyt kunnostettu paikalla kolmannen kerran. Hyrsylän Mutka on taiteilija Aira Samulinin (1927–2023) luoma museo- ja matkailukohde.

Vr1 665:n ajot Pieksämäen ratapihalla 8.8.2026 peruuntuivat teknisen vian takia. Höyrykattilan kahden sidepultin hitsaukset vuotavat tulipesään. Korjaus ei olisi kovin hankala, mutta ongelmana on ollut pätevyydet omaavan ja Kanan tulipesään mahtuvan hitsaajan löytäminen.

Vr2 964 ajoi 8.6.2026 ensimmäisen ajonsa 52 vuoden jälkeen. Toijalan ratapihakoeajojen jälkeen veturi kävi koeajolla Metsäkansassa ja tämän jälkeen vielä Toijalan satamaradalla SSAB.llä. Ensimmäinen yleisöajo Ankalla vedettiin Valkeakoskelle 22.6. ja seuraavat ajot olivat 23.8.2026. Valmistuttuaan Tampellalla 1931 Ankka 964 sijoitettiin ensiksi Viipuriin. Vuosina 1940–1945 se oli Kouvolan konepiirin kirjoilla. Tämän jälkeen se oli Turussa joulukuuhun 1970 ja siitä asti Toijalassa käyttönsä loppuun asti. Veturia käytettiin helmikuun loppuun 1974 Toijalan päivystäjänä. Se oli vuosittain 1971–1974 jonkin aikaa vuokralla Valkeakoskella Yhtyneillä ja Säterillä. VR hylkäsi veturin 19.5.1977 ja se myytiin museoitavaksi 20.4.1978.

VR:n veturien hyttimoduuleita ja muita suurkomponentteja on säilytetty viime vuosina useassa eri paikassa. Yhdet ja samat moduulit olivat ensi Hyvinkäällä, sitten ne siirrettiin ulkosäilytykseen Pieksämäelle, sieltä takaisin sisätiloihin Hyvinkäälle, sitten Tuusulaan ja alkukesällä 2026 Lahteen.

Liikenteestä poistettua VR:n kalustoa vietiin 28.7.2026 lisää seisomaan Niiralaan. Pieksämäeltä Joensuuhun vaunut tuotiin jo kahta päivää aiemmin. Mukana olivat Gbln 463522, Hbi 39225 ja 39236, Hbin 426019, Sdggnqss-w 00076305 (tässä oli vielä mukana ulottumanmittausvarusteita edellisen käytön jäljiltä), Sgmmns-w 82 10 4508 024–82 10 4508 026 ja 82 10 4508 030, Sim 43811, 44110 ja 44165 sekä Simn-t 400354.

Dieselvaihtoveturi DMG 325 (Henschel valm.nro 30879/v. 1963), raideleveydeltään 1435 mm, on myyty Sinisten vaunujen ystävät ry:lle elokuun 2026 alussa. Veturin omisti Turku Stevedoring Oy. Saksasta käytettynä ostettu veturi toimi Suomessa aluksi Uudenkaupungin junalauttasatamassa. Liikenteen loppumisen jälkeen se myytiin terminaaliveturiksi Turkuun Länsisataman normaaliraiteiselle raiteistolle.

Krauss-höyryveturi nro 2517/v. 1891 lämmitettiin ensimmäisen kerran korjauksensa jälkeen Höyrywelhon tiloissa Jokioisilla 31.5.2026. Siinä oleva Lokomon vuonna 1926 valmistama kattila katsastettiin Fiskarsissa 12.6.2026 klo 14, ja puolta tuntia myöhemmin veturi liikkui ensimmäisen kerran omin voimin 69 vuoteen. Veturi ja uusi veturitalli vihittiin juhlallisesti 14.6.2026. Seuraava ajopäivä oli 15.8.2026. Fiskarsin Krauss on nyt Suomen vanhin käyttökuntoinen veturi. Se otettiin liikenteeseen Fiskarsin radalla 31.8.1891. Rata suljettiin ja purettiin 1952, mutta Krauss oli vielä muutaman vuoden käytössä Åminneforsissa varaveturina.

Orenstein & Koppel Montania vuodelta 1923, entiseltä Juurikorven tiilitehtaalta, tuotiin Leo Sahan rautatielle 28.5.2026. Siinä on jäljellä häkäpönttölaitos. Veturin raideleveys on 500 mm. Kyseessä on Suomen toiseksi vanhin jäljellä oleva moottoriveturi. Vanhin on Jokioisten Museorautatiellä oleva Loviisan–Wesijärven Rautatien, niin ikään Montania-veturi.

CACL JW 30 -veturi lempinimeltään Julius vuodelta 1949 valmistui kunnostuksesta liikenteeseen Suomen Kirkonkellomuseon yhteydessä olevalle yksityiselle kapearaiteiselle harrasteradalle 31.7.2026. Veturiin on asennettu kesällä 2026 nelisylinterinen 105 hevosvoiman UNIC MZ-32 -dieselmoottori. Se oli tullut veturin mukana vaihtomoottorina Ranskasta Suomeen 20.2.2026. Tämä 1960-luvun kuorma-automoottori on samanlainen kuin veturissa tuotaessa ollut. Moottorin mukana vaihdettiin myös kytkin ja korjattiin vaihdelaatikko.

UNIO 1493/1980 -veturi tuotiin Saksasta Suomeen ja Kimonkylään 5.9.2026. Veturi on tyyppiä LDI–45 N. Se on ollut käytössä DDR:ssä Rückersdorfin puunjalostustehtaalla Berliinin ja Dresdenin puolessa välissä. Tehdasta kuvattiin 1977 saksalais-neuvostoliittolaisen ystävyyden mallikohteeksi. Suomeen veturi tuotiin Groβ Drewitzistä Puolan rajan kupeesta, missä se oli toiminut viime vuodet yksityisellä piharautatiellä. Moottori on nelitahtinen 45-hevosvoimainen Fiat, joka on tehty lisenssillä Brasovissa Romaniassa 1979. Tämä on Kimonkylän toinen UNIO-veturi. Aiemmin Leipzigin läheltä hankittu (valm.nro 1162/v. 1977) on tyyppiä LD–45 N ja tätä 900 kg kevyempi. Uudemmassa veturissa on hieman korkeampi hytti. Molemmat veturit ovat ajossa Kimonkylässä.

Edo 28631 vaurioitui lievästi (kuitenkin jarrujohtovaurio esti liikennöinnin), kun 24.6.2026 klo 10 Savelan tasoristeyksessä Melalahdessa Paltamon ja Kivesjärven välillä IC 711:n eteen ajoi henkilöauto. Autossa oli vain kuljettaja, joka menehtyi. Junaa työnsi Sr2 3222. Erikoisuutena onnettomuus aiheutti laajat, lähes kolmetuntiset, sähkökatkot kolmella paikkakunnalla, koska pelastustöiden vaatimaa jännitekatkoa ei voitu tehdä pienemmältä alueelta. Sähköt olivat poikki Sotkamossa, Kajaanissa ja Paltamossa – enimmillään sähköttömiä kotitalouksia oli yhteensä yli 6900.

CEmt 24089 -makuuvaunussa oli akustopalo Kolarin yöjunan P 269 saapuessa 2.7.2026 klo 1.30 Seinäjoelle. Kun palo oli sammutettu ja vauriovaunu poistettu junasta, junan matka jatkui klo 4.04. Vaunu siirrettiin 2.–3.7. välisenä yönä Ilmalan ratapihalle Sr1 3023:lla junana MV 10446.

CEmt 24110 -makuuvaunu haettiin 23.8.2026 Ilmalasta Hyvinkäälle ja siirrettiin 5.9.2026 edelleen uuteen kotipaikkaansa Haapamäelle. Ilmalassa vaunu toimi henkilökunnan lisämajoitustilana. Haapamäen Museoveturiyhdistys ry oli jo aiemmin ostanut kyseisen vaunun.

Nom-vankivaunun viimeinen vakinainen ajo oli 28.8.2026, kun vaunu vedettiin IC 65:ssä Helsingistä Ouluun. Tämän jälkeen vaunu jäi seisomaan Ouluun. Sen mahdollinen museointi on ollut esillä. Vankivaunut olivat kulkeneet pitkään maanantaisin ja torstaisin Oulusta Savon rataa Helsinkiin IC 70:ssä ja takaisin tiistaisin ja perjantaisin IC 65:ssä. Vankivaunun kuljetuksen päättyminen mahdollisti junaparille päivittäisen suurimman sallitun nopeuden 200 km/t, kun se vankivaunupäivinä oli 160 km/t. Loppuvaiheessa käytössä oli vain Nom 11004. Vankien kuljetus vankivaunuissa alkoi Suomessa 1871 ja jatkui vuoteen 2026 eli siis 155 vuotta. Myös esimerkiksi Loviisan kapearaiderautatiellä oli vankivaunu käytössä 1952 asti.

R 2016 -ravintolavaunu avattiin kunnostettuna Sastamalassa 4.6.2026. Tämä kansainvälisen ravintolavaunuyhtiön vaunu hankittiin 1969 nykyiseen Kiskokabinettiin jalasjärveläiseltä kahvioyrittäjältä. Tuolloin se nimettiin Marskin salonkivaunuksi, vaikka oikea salonkivaunu se ei ole ollutkaan. Se on ainoana jäljellä niistä belgialaisyhtiön ravintolavaunuista, joita maamme kiskoilla liikkui 1910–1960-luvuilla.

Zagkks-ammoniakkivaunu vietiin ensimmäistä kertaa koekuormaukseen Yaralle Hangonsaareen 25.6.2026. Tämä uusi vaunusarja on rakenteilla Pieksämäen konepajalla. Vaunusarjassa ei ole käytetty lainkaan GOST-standardin mukaisten vaunujen osia, vaikka tätä alun perin yhtenä vaihtoehtona suunniteltiin.

Gd-autojenkuljetusvaunut 445019–445021 haettiin Škoda Transtechin tehtailta 19.8.2026 Otanmäestä Ouluun. Vaunut 445018 ja 445022 haettiin 9.9.2026. VR tilasi 2023 kahdeksan näitä Gd-vaunuja makuuvaunuhankinnan yhteydessä; ensimmäinen haettiin testeihin jo 17.11.2025. Myös uudet Edmc-makuuvaunut ovat rajusti myöhässä; niidenkin piti alun perin tulla jo vuoden 2025 joululiikenteeseen.

Ttk2 856 -tukemiskoneessa syttyi moottoritilan tulipalo 10.8.2026 klo 5.45 pian Lohjan ohituksen jälkeen. Kreaten työjuna TYO 73511 oli matkalla Kauklahdesta Hyvinkäälle. Rata vapautui noin neljän tunnin kuluttua, kun samoin Kreaten Tka7 hinasi tukemiskoneen Hyvinkäälle.

MEERI-mittausvaunu palveluineen siirtyy Siemens Mobilitylle, mikäli kilpailuviranomaiset hyväksyvät Mermecin ja Siemensin välisen kaupan. Ratkaisua tästä odotetaan 2026 lopussa. Jos kauppa toteutuu, se sisältää MERMEC SpA:n eli junien ja radan mittaustoiminnot, minkä osa MEERIkin on.

ArcticRail on tullut Meeri-mittausvaunun operaattoriksi Swecon jälkeen 1.8.2026 alkaen.

ArcticRail aloitti 27.7.2026 konttijunaliikenteen Vuosaaresta Oulun Oritkariin ja Tornion Röyttään. Aiemmin CMA CGM Finland Oy:n kontit on kuljettanut yksinomaan VR Transpoint. Mukana ensimmäisessä junassa oli AR:n liikkuvana konttorina toimiva ELLI-vaunu. Samassa yhteydessä Innofreightin Itävaltaan rekisteröity Sggrrs-protovaunu vietiin Haaparannalle palautettavaksi omistajalleen muuhun käyttöön. Kahden aloitusjunaparin jälkeen liikenne jatkuu syyskuussa.

Fenniarailin keskittää toimitilansa syksyllä 2027 Teholan logistiikka-alueelle valmistuvalle uudelle varikolle. Tilat, jotka palvelevat liikennöintiä, veturikaluston huoltoa sekä toimihenkilöiden ja veturinkuljettajien työskentelyä, rakennuttaa Kouvolan kaupungin omistama Kouvolan Yritystilat Oy. Keskittämisen myötä Fenniarail luopuu pääkonttoritiloista Helsingin Pasilassa, Kotkan veturitallien tiloista sekä varastotiloistaan Voikkaalla.

North Railin liikenne koki merkittävän takaiskun, kun Venäjä nosti 1.7.2026 rajusti lannoitteiden ja nikkelimalmin rautatietariffeja. Yhtiön merkittävin liikenne on ollut lannoitekuljetukset Venäjältä Kotkan satamaan. Elokuussa niitä ei enää kulkenut. Tariffien nosto ei kuitenkaan koskenut ammoniakkikuljetuksia. Loppukesällä Vainikkalan kautta on kulkenut yleensä enää korkeintaan yksi tavarajunapari vuorokaudessa kuormanaan ammoniakkia ja nikkelikiveä, useina päivinä liikennettä ei ole ollut lainkaan. Muutosneuvotteluissa heinä–elokuussa 2026 yhtiössä päädyttiin 25 henkilön työsuhteen päättämiseen.

VR:n ravintolavaunupalveluista on vaiheittain käytetty 1.6.2026 alkaen nimeä VR Ravintolapalvelut. Aputoiminimestä Avecra on luovuttu brändinimenä. Yhtiön nimi on ollut jo aiemmin VR Ravintolapalvelut Oy.

VR on saanut elokuussa 2026 väritavaramerkin vihreälle värille (Pantone 7481) bränditunnuksenaan matkustajajunaliikenteessä Suomessa. Muut toimijat eivät voi käyttää samaa tai siihen sekoitettavissa olevaa vihreän sävyä keskeisenä bränditunnuksenaan vastaavissa palveluissa. Esimerkiksi FlixTrain käyttää Keski-Euroopassa samantapaista väriä.

VR:n lipunmyyntiautomaatit rautatieasemilla ja seisakkeilla poistuvat käytöstä 30.11.2026 mennessä. VR:n mukaan automaateista ostetaan nykyään vain noin kaksi prosenttia VR:n kauko- ja lähiliikenteen lipuista. Hankaluutena on, että paperilippujen ostajien määrän vähetessä paperilippujen myynnin kustannukset eivät alene. Lipun VR:n junaan voi jatkossa verkkokaupan lisäksi ostaa Helsingin Kohtaamispisteeltä, R-kioskeilta, kaukojunien konduktööreiltä ja puhelimitse asiakaspalvelusta (lisämaksuista ks. Tasoristeys 4/2025).

Raidea Oy on 13.7.2026 perustettu suonenjokelainen suunnittelu- ja asiantuntijayritys, joka tarjoaa palveluita raidehankkeisiin ja niiden teknisiin järjestelmiin. Yhtiö on työntekijöidensä omistama. He siirtyivät perustamaansa yhtiöön toisen toimijan palveluksesta.

H-junat Helsingin ja Hangon välillä ovat alkaneet pysähtyä 9.8.2026 alkaen Huopalahdessa, Kauklahdessa ja Masalassa. Samana päivänä alkoi myös Sm5-liikenne Hankoon (ks. Tasoristeys 2/2026).

Steamrail/Reissujuna on Resiina-lehdelle lähettämässään sähköpostissa kieltänyt julkaisemasta mitään kalustosiirtojaan Resiina-lehdessä tai sähköisissä välineissä. Toimituksen kommentti: Kun tietojen julkaiseminen perustuu julkisiin lähteisiin tai muutoin hyväksyttävään havainnointiin, niin mitään oikeudellista estettä tai kielto-oikeutta ei ole. Ja kun kyseessä on yhtiö/yhtiöt, niin yksityisyyden suojakaan ei ole peruste. Asetelma olisi erilainen, jos kyse olisi valtiollisesta toiminnasta ja siten esim. turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.

Reissujuna ja saksalainen yöjunien suunnittelu- ja teknologiayritys Luna Rail ovat Luna Railin lehdistötiedotteen mukaan solmineet strategisen kumppanuuden tarjotakseen ”seuraavan sukupolven” yöjunapalveluita Helsingin ja pohjoisen välillä patenttia odottavan hyttikonseptin avulla. Luna Rail on startup-yritys, jolla ei ole vielä ollut merkittävää kaupallista toimintaa.

Väyläviraston radanpidon laskeva rahoitus lisää korjausvelkaa ja voi virastosta annettujen lausuntojen mukaan aiheuttaa uusia junaliikenteen nopeusrajoituksia.

ETCS-koeajot jatkuvat Haminan radalla noin marraskuuhun 2026 asti. Tämän jälkeen siirrytään Kokemäki–Rauma-välin käyttöönottotesteihin. Sen sijaan Porin radalla testit alkavat huomattavasti myöhemmin. Suomi on saanut EU-komissiolta poikkeusluvan käyttää kaupallista matkapuhelinverkkoa junien ja niiden kulunvalvontajärjestelmän väliseen tiedonsiirtoon. Tällä hetkellä kaikissa EU-maissa ETCS:ssä käytetään rautateiden omia matkapuhelinverkkoja. Rauman radasta tulee ensimmäinen kaupallisen matkapuhelinverkon rata.

Betoniratapölkkyjä 1435/1524 mm raideleveydelle testataan koeosuudella Simon ja Kemin välillä. Pölkyissä on vaihtoehtoiset kiinnityspaikat, joiden avulla raideleveyttä voidaan tarvittaessa muuttaa siirtämällä toista ratakiskoa. Noin 1000 tällaista ratapölkkyä asennetaan koekäyttöön Simon ja Kemin välille joko syksyllä 2026 tai keväällä 2027. Koeosuuden pituus tulee olemaan noin 600 metriä. Lujabetonilta Siilinjärveltä tulee 500 ratapölkkyä (tehtaan tuotenimi Optiopölkky) ja Satebalta Forssasta samoin 500 pölkkyä. Edelliset on jo testattu 2026 Tampereen yliopistolla eurooppalaisen EN 13230-2 -standardin mukaisesti sekä 1435 että 1524 mm raideleveyksille.

Väylävirasto on vallitsevan geopoliittisen tilanteen takia tiukentanut vanhojen Rautatiehallituksen aikaisten Kansallisarkistoon jo sijoitettujen tutkimusmateriaalien julkisuutta. Syynä tähän on mm. taitorakennetietojen ja -piirustusten julkisuusluokittelun tarkentaminen. Koska arkistokokonaisuudet ovat laajoja, on tiukennuksen alle joutunut myös muuta rautateiden arkistomateriaalia, joka on tallennettu saman kokonaisuuden alle. Näiden kokonaisuuksien käyttöön on hankittava tapauskohtaisesti Väyläviraston lupa. Asiointi hoidetaan Kansallisarkiston kautta. Tilanne helpottuisi, jos arkistokokonaisuuksien sisältöä pystyttäisiin käymään tarkemmin läpi ja erottamaan sieltä varsinainen rajoitettu aineisto. Tähän on kuitenkin vähäiset resurssit.

VR:ltä vapautuvat mahdollisesti tulevaisuudessa museoitavat kalustoyksiköt siirretään jatkossa aina ensin Suomen Rautatiemuseon omistukseen. Lopullinen omistus ja hallinta ratkaistaan sen jälkeen tapauskohtaisesti myöhemmin.

Ratapihasopimuksia on nyt voimassa noin 45. Niillä sovitaan ratapihakohtaisesti ratapihojen käytöstä monitoimijaympäristössä eli tilanteessa missä raiteita käyttävät useat eri liikennöitsijät. Esimerkiksi vuonna 2022 sopimuksia oli vain 15.

Rautatienomenapuiden istutus on jatkunut 2026 Fiskarsin uuden veturitallin luona 15.6.2026, Humppilan leveäraideasemalla 22.6.2026 ja Sattulan 600 mm raideleveyden radalla Hattulassa 2.7.2026.

Lapin sota -suurelokuva saa ensi-iltansa 23.10.2026. Aku Louhimiehen ohjaaman elokuvan rautatiekohtauksia on kuvattu vuonna 2025 mm. Loviisan radalla sekä Tornion ja Haaparannan välillä.

Helsingin päärautatieasemarakennuksen päätyosan useita vuosia kestänyt peruskunnostus valmistui, kun kioskihallissa avattiin 14.8.2026 uusi baariravintola Päärata Bar. Aseman ravintola-, kioski- ja asiakaspalvelutilat on uusittu vuosien mittaan täydellisesti.

HSL-liikenteen lähiliikenneasemille on tullut kesällä 2026 uudenlaisia aikataulujulisteita, joissa ei ole enää asemakohtaisia aikatauluja, vaan niissä kehotetaan QR-koodin avulla siirtymään Reittioppaan sivuille. Nyt asemilla ei ole enää mahdollista nähdä päivän lähijuna-aikatauluja ilman älypuhelinta.

Pohjois-Haagan, Kannelmäen ja Malminkartanon asemat on peruskorjattu kesällä 2026. Pohjois-Haagassa ja Kannelmäessä ei ollut matkustajaliikennettä 1.6.–9.8.2026 ja Malminkartanossa 3.5.–6.9.2026. Junat kulkivat vielä harvennetulla vuorovälillä 4.10.2026 asti ja Malminkartanossa ne pysähtyivät vain raiteella 1. Malminkartanon toinenkin laituri otettiin käyttöön 5.10.2026, jolloin liikenne palasi normaaliksi. Viimeistelytyöt asemilla jatkuvat vielä loppuvuoden. Kannelmäen täyskorjattu asemasilta avataan vasta 2026 loppupuolella. Pohjois-Haagan asemarakennuksen ehostustyöt jatkuvat vielä syksyllä. Kannelmäen entinen asemarakennus on toiminut urakoitsijan työmaatoimistona. Korjaukset on teettänyt asemien omistaja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Väyläviraston toimesta Malminkartanossa on tunneliaseman lisäksi kunnostettu radan päällysrakennetta. Pohjois-Haagan laitureita muutettiin niin paljon, että raiteiden ja sähköistyksen geometria piti laskea uudelleen. Ennen Huopalahti–Myyrmäki-välin uudelleen avaamista 10.8.2026 ArcticRail ajoi 7.8.2026 Dr16 2813 -veturillaan turvalaitteiden testit. Tämä oli samalla ensimmäinen raskaan dieselveturin ajo Lentoaseman kautta.

Valimon seisake uudistetaan Länsiratikan rakentamisen yhteydessä. Rautatien ylittävät sillat uusitaan. Läntisen sillan purku aloitettiin keväällä 2026. Purun jälkeen silta rakennetaan uusiksi ja tämän jälkeen siirrytään purkamaan sillan itäinen puoli. Lopputilanteessa silta on aiempaa leveämpi ja sen keskellä on raitiotie. Sillalta rakennetaan seisakkeelle porras- ja hissiyhteys.

Espoon kaupunkiradan kesällä olleen viiden viikon liikennekatkon aikana Leppävaaran ja Espoon välillä keskityttiin erityisesti asema-alueiden rakentamiseen. Lisäksi Leppävaaran länsipäässä ja Tuomarilassa tehtiin vielä pohjanvahvistustöitä. Vasta 2026 alkaneessa Kauklahden pään urakassa painopiste oli pohjanvahvistustöissä. Katkon aikana koko kaupunkiradan työalueella oli ulkopuolisille ilmatilan käyttörajoitus 90 metriä alempana. Tämä johtui urakassa runsaasti käytettävistä drone-kuvauksista. Kohteiden kuvaus oli sinänsä ilmastakin sallittua, kun noudatti tätä alinta sallittua lentokorkeutta. Koko kaupunkiradalla on vielä 2027 kesällä viiden viikon katko 28.6.–1.8., jolloin tehdään jo pääsääntöisesti raide-, turvalaite- ja sähköistystöitä. Espooseen asti neliraiteinen rata on valmis 2027 lopulla, jolloin kaikki raiteet otetaan myös käyttöön. Espoon ja Kauklahden välillä on vielä kesäkatko 2028. Koska tuolloin Kirkkonummen ja Karjaan välisissä töissä on kahdeksan viikon katko, hyödynnettäneen tätä myös Kauklahden alueella. Koko kaupunkirata on valmis viimeistään 2029.

Kauniaisten uusi eteläinen sivulaituri ja keskilaituri otettiin käyttöön 27.7.2026. Keskilaituria käytetään aluksi vain eteläisellä puolella. Asemarakennus on sisältä edelleen täysin tyhjä 30.8.2008 olleen tulipalon jäljiltä.

Tuomarilan itäpuolelle kesällä 2026 asennetut neljä työmaavaihdetta puretaan kesäkatkon 2027 aikana. Tuomarila avattiin takaisin matkustajakäyttöön 5.10.2026, kun eteläisimmät raiteet oli saatu palautettua liikenteelle alkusyksyn liikennekatkojen aikana. Kesäkatkon alusta alkaen liikenne kulki pohjoisempia tulevia kaukoliikenneraiteita, joilla ei ole matkustajalaitureita.

Jeppaksen Hampaksentien kevyen liikenteen alikulkusilta otettiin käyttöön 20.5.2026. Samalla Kirkkonummen länsipuolella ollut Hampaksentien tasoristeys poistettiin käytöstä. Nyt rantaradalla ovat yleisessä käytössä enää Luoman (Nokantie) ja Varissuon (Vaalantie) tasoristeykset.

Kirkkonummi–Siuntio-välillä uusittiin kesän 2026 viisiviikkoisen liikennekatkon aikana Lillgårdin ja Riddarbackenin tunneleiden vesieristeitä ja muita rakenteita. Samanaikaisesti Inkoo–Karjaa-välin pehmeikköalueilla jatkettiin radan vahvistamista paalulaattarakenteilla. Työt Kirkkonummen ja Karjaan välillä jatkuvat vielä ainakin kaksi vuotta.

Karjaan veturitallin kääntöpöytäraiteiston purku-uhka on käytyjen neuvotteluiden pohjalta väistynyt. Vetureita on siten jatkossakin mahdollista kääntää Karjaalla, mikä on tärkeää mm. Hyvinkäältä Karjaalle ajettavien museojunien liikennöinnille.

Ervelän liikennepaikan läheisyydessä Kainolan tilan kahvila on palvellut iltapäivisin jo kolmena kesäkautena keskiviikosta perjantaihin osoitteessa Lemuntie 320. Vetonauloja ovat Dm7 4153 sekä uusi Kainolan ”asemarakennus”. Asemakahvilan ja lättähatun aukiolo vahvistetaan aina kunkin viikon alussa Kainolan Aseman omilla facebook-sivuilla. Moottorivaunua käytettiin poistovuodesta 1987 lähtien Itä-Suomessa mm. maatalon ulkovarastona, joten sen sisustus hävisi. Vaunun kori hankittiin 2020 Kainolaan ja se valmistui sittemmin tyylikkääksi kahvilavaunuksi. Asemakahvilan tuotanto- ja peruspalvelutilat ovat muutama vuosi myöhemmin rakennetussa asemarakennuksessa.

Kupittaan aseman kaakkoispuolelle tulevan kannen rakennustyöt aloitettiin rautatiealueella 22.6.2026. Kansi yhdistää Itäharjun ja Kupittaan alueet toisiinsa. Myös raitiotie ylittää jatkossa rautatien tällä kannella.

Turun matkustajaliikenteen uusi satamarata avataan nykysuunnitelmien mukaan 14.12.2027. Uuden radan rakennustyöt aloitettiin 4.9.2026. Rata kulkee alkumatkan Pansion satamaradan kupeessa. Se vie uudelle matkustajalaivaliikenteen yhteisterminaalille, joka valmistuu maaliskuussa 2027. Tallink Silja siirtyy silloin uuden terminaalin käyttäjäksi ja Viking Line 2028. Vanha, 1876 avattu satamarata suljetaan uuden valmistuessa ja puretaan alkuvuonna 2028. Samalla poistuu kahdeksan tasoristeystä. Uusi reitti helpottaa oleellisesti myös raitiotien rakentamista satamaan. Jos vanha rata olisi jäänyt käyttöön, olisi sen ja raitiotien pitänyt ristetä tasossa toisensa.

Naantalin ja Långnäsin väliseen Eckerö Linkin liikenteeseen tulee näillä näkymin loppuvuodesta 2026 entinen Tanskan rautateiden DSB:n laiva Niels Klim. Alus valmistui DSB:lle 1986 Aarhus–Kalundborg-reitille. Laiva myytiin jo 1990 Stenalle, jolla se sai nimen Stena Nautica. Viimeksi se liikennöi Stenalla kesällä 2026 Göteborgin ja Fredrikshavnin välillä.

Tapanilan matala välilaituri kaukoliikenneraiteiden välistä purettiin elokuussa 2026. Tapanilan aseman alikulkukäytävä on suljettuna 7.9.–30.10.2026 käytävän peruskorjauksen takia. Aseman peruskorjaus valmistuu 2027.

Puistolan välilaituri on peruskorjattu 2026 aikana. Laiturikatoksen vuotava katto on korjattu. Tapanilan ja Puistolan seisakkeiden korjaukset on toteutettu Väyläviraston ja Helsingin kaupungin yhteisrahoitushankkeina.

Hakkilan rata on ainakin toistaiseksi korvattu kesällä 2026 Tikkurilaan rakennetulla uudella radanpidon raiteella. Uusi raide on entinen vaihteesta V342 erannut Hakkilan radan turvaraide, jota on jatkettu. Näin uusi radanpidon raide on saatu toteutettua ilman yhdenkään uuden vaihteen asennusta. Havukoskelle kaavailtua radanpidon raidetta ei toistaiseksi toteuteta.

Nikkilän matkustajajunaliikenteestä tehdään uusi esiselvitys ja hankearviointi, jotka valmistuvat 2027 alussa. Tilaajina ovat Sipoo, Kerava ja Väylävirasto. Keravan ja Nikkilän välisestä henkilöjunaliikenteestä on tehty vuosikymmenten mittaan lukuisia selvityksiä. Hankearvioinnissa tarkastellaan vaihtoehtoisia toteutusratkaisuja henkilöjunaliikenteen avaamiseksi radalla sekä niiden vaikutuksia ja kustannuksia. Arvioinnin tuloksena saadaan päätöksenteon tueksi päivitetty kokonaiskuva hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta ja sen edellytyksistä.

Porvoon Museorautatiellä on kesällä 2026 merkittävimmillä teillä uusittu kuusi tasoristeysten kantta. Ali-Vekkosken seisakkeen uuden pysyvän matkustajalaiturin rakentamiseen on saatu tarvittavat luvat. Seisake on ollut käytössä kesän 2026 ajan väliaikaisten portaiden avulla. Porvoon vanhan kaupungin raiteen kunnostus ja matkustajalaituri on tarkoitus tehdä 2026 loppuun mennessä. Museorautatiellä on ollut todella paljon tilausliikennettä Porvoon ja Ali-Vekkosken välillä, osittain on ajettu Olliin asti. Enimmillään päivässä on ollut noin 400 matkustajaa, useat ryhmät ovat tulleet Helsinkiin saapuneilta risteilyaluksilta. Liikennettä on ajettu paljon nimenomaan arkisin. Myös yleisöajoja tällä museorautatien paikallisliikennereitillä on ollut arkisin, ja muutaman kerran on ajettu Helsingistäkin asti.

Kerava–Lahti-oikoradan 20-vuotisjuhlaa vietettiin asematapahtumalla Mäntsälässä 9.9.2026.

Ainolan vanha läntinen laituri suljettiin 15.6.2026 ja heti samana päivänä aloitettiin laiturin ja vaihteiden V719 ja V729 purku. Uusi laituri otettiin käyttöön 10.8.2026. Samalla Ainolan uudeksi viralliseksi sijainniksi tuli km 34+502 (aiempi oli km 34+784) ja se muutettiin Järvenpään liikennepaikan osasta seisakkeeksi. Alikulku hisseineen valmistuu vasta elokuussa 2027.

Päärata on 10.8.2026 alkaen neliraiteinen Helsingistä Järvenpään Purolaan saakka, kun Kytömaan ja Järvenpään väli otettiin käyttöön. Jatko Purolasta Jokelaan on rakenteilla.

Purolaan asennettiin elo–syyskuun vaihteessa 2026 uudet vaihteet, jotka mahdollistavat läntisimmän raiteen jatkamisen Jokelan suuntaan. Purolaan on tullut neljä uutta vaihdetta, kaksi tyyppiä YV60-900-1:18-V ja kaksi tyyppiä YV60-900-1:15,5-O, joissa V tarkoittaa vasenkätistä ja O oikeakätistä vaihdetta.

Purolan ja Nuppulinnan läntiset matkustajalaiturit purettiin kesä–heinäkuun vaihteessa 2026. Idänpuoleiset laiturit purettiin jo maalis–huhtikuussa 2026.

Jokelan ratapihan itäreunan pitkä korkea kuormauslaituri purettiin kesällä 2026. Se oli jäänne entisestä tavaramakasiinista.

Hyvinkäällä sijaitsevan Rautatienrakentajien muistomerkin ympäristö on kunnostettu. Syyskuussa 2026 valmistuneissa töissä paikalle tehtiin uudet portaat, kunnostettiin kivimuuria ja tehtiin uusia istutuksia. Kun muistomerkki paljastettiin 4.3.1957, oli juhlavieraana myös silloinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Muistomerkki sijaitsee hieman syrjässä, sillä Hyvinkään rautatieasema kaavailtiin niihin aikoihin siirrettävän nykyistä pohjoisemmaksi ja radan itäpuolelle.

Hyvinkää-Karjaa-radalla oli tänä vuonna henkilöliikennettä 22.6.–26.7.2026, pois lukien bussikorvaukset sähköratavaurion takia 23. ja 24.7.2026. Edellisen vuoden kolmen viikoittaisen parin sijasta nyt ajettiin yksi junapari päivittäin. Pysähdyksiä väliasemille ei kuitenkaan saatu toista vuotta kestäneiden keskustelujenkaan jälkeen. VR:n liikennettä edelsi Haapamäen Museoveturiyhdistyksen liikenne Riihimäen ja Hangon välillä 14.6.2026. Näillä junilla oli matkustajapalvelua Rajamäellä, Nummelassa, Lohjalla ja Virkkalassa. Näillä näkymin Lohjan kautta kesäliikennettä on vuonna 2027 viisi ja 2028 kahdeksan viikkoa.

Rajamäen jäljelle jätetyn pistoraiteen uudelleen rakentaminen on edennyt kesän 2026 aikana verkkaisesti muiden ratatöiden lomassa. Raide on pölkytetty eri-ikäisillä kierrätysbetoniratapölkyillä.

Riihimäen veturitallin uusiokäytölle on suunniteltu vuosien mittaan useita ratkaisuja. Kesäkuussa 2026 valmistuneessa selvityksessä esillä on mahdollisuus perustaa sinne kulttuurimuseo, jossa toimisi mahdollisesti Erä- ja Metsästysmuseo, osia Tekniikan Museosta ja mahdollisesi myös Lasimuseon toimintoja.

Leppäkosken, Leteensuon ja Kuurilan tulevat sivuutusraiteet ja liikennepaikkamuutokset ovat saaneet Traficomilta ratasuunnitelmien hyväksynnät kesällä 2026. Seuraavana ohjelmassa on hankkeiden toteutus.

Hämeen Mokia ry on rakentanut Hauholle tivolinsa yhteyteen entisen Porvoon Ilolassa toimineen puistorautatien.

Toijalassa sijaitsevalle Veturimuseolle valmistui kesäksi 2026 Akaan kaupungin rakennuttama kahvilaterassi. Vuonna 2027 kahvilaa pitää yhdistyksen sijasta erillinen yrittäjä. Veturimuseon yhteydessä avattiin 22.6.2026 näyttely-/kirjakokoelmavaunu 23652. Eljas Pölhö on toimittanut sinne tuhatkunta julkaisua. Pääaiheet ovat hyllyryhmittäin Rautatiematkailu ja -valokuvaus, Museorautatiet ja pienoisrautatiet, Rautatiehistoriaa eri maista, Rautatiehistoriaa Suomessa ja Ruotsissa sekä Lähdeteoksia ja aikatauluja. Lisäksi vaunun tutkijatilassa on paljon karttoja.

Toijala–Valkeakoski-välille suunnitellaan vuodeksi 2027 säännöllistä museojunaliikennettä Veturimuseon kalustolla. Ajoja olisi ainakin kuukausittain toukokuusta syyskuuhun. Suunnitelmat vielä tarkentuvat. Junissa käytettäisiin sekä höyry- että dieselvetoa. Radan 90-vuotisjuhlia vietetään 2028.

Humppilan leveäraideasemalla toiminut kesäkahvila oli avoinna syyskuun 2026 loppuun asti. Kahvila avattiin 22.6.2026 radan 150-vuotisjuhlapäivänä. Jatko ensi vuonna riippuu palvelukonseptin laajentamisesta pelkän kahvilatoiminnan ulkopuolelle.

Tampereen henkilöaseman pohjoispäässä uusi Erkkilän ylikulkusilta avattiin kävelijöille ja pyöräilijöille 28.5. ja moottoriajoneuvoille 15.6.2026. Vuonna 1983 valmistunut Erkkilän silta purettiin ja tilalle rakennettiin entistä leveämpi. Henkilöaseman uuden itäisen matkustajalaiturin ensimmäiset katosrakenteet pystytettiin loppukesällä 2026.

Rauman radan matkustajaliikenne alkaa uudelleen 1.5.2027 liki 39 vuoden tauon jälkeen. Aikataulut ovat vielä viimeistelyssä. Lähtökohtana on kuusi junaparia Raumalle, joista kaksi kulkee Tampereelta ja muille on vaihto Porin junista Kokemäellä. Rauman keskustan luo tuleva seisake on valmistumassa. Sen yhteyteen rakennetaan liityntäpysäköintialue katuyhteyksineen, mitkä ovat nostaneet hankkeen hintaa. Junat eivät pysähdy Kokemäen ja Rauman välillä.

Haistilan alikulkusilta Ulvilassa otettiin käyttöön 18.6.2026, mikä samanaikaisesti poisti käytöstä useita tasoristeyksiä. Silta siirrettiin paikoilleen lokakuussa 2025, minkä jälkeen alueelle rakennettiin uusia tieyhteyksiä. Radan varteen rakennettiin uusi tie, joka kulkee Haistilasta radan suuntaisesti ja yhdistyy Satakunnantiehen Rantavainion alueella.

Vilppulassa Suomelan tasoristeys aseman eteläpuolella km 273+966 poistettiin käytöstä 29.6.2026. Sen kautta kulki mm. erikoiskuljetusreitti. Poisto mahdollistui, kun Vilppulan ja Pynnösen alikulkusiltojen alituskorkeuksia kasvatettiin kesäkuun aikana. Vilppulan pohjoispuolella vartioimaton Kulmalan tasoristeys saa puolipuomilaitoksen 2026 loppuun mennessä. Korkeakosken ja Vilppulan välillä Jokiniemen vanha varoituslaitos Pirttikankaantiellä uusitaan kokonaan samassa aikataulussa.

Haapamäen entisen Höyryveturipuiston alueella on meneillään siivous ja kasvuston raivaus. Kaluston siirtoja tuskin tehdään puistoalueella 2026 aikana. Alueen omistaa nykyään Haapamäen Museoveturiyhdistys ry.

Möykynmäen ratatunnelin tulevaisuudesta tehdään ratasuunnitelma, joka valmistuu 2027 aikana. Yksi konkreettinen vaihtoehto on nykyisen huonokuntoisen tunnelin muuttaminen avoleikkaukseksi. Jyväskylän ja Vesangan välillä sijaitsevassa tunnelissa on merkittäviä vesivuotoja ja siihen on jouduttu tekemään useita väliaikaisia rakenteen korjauksia. Se on Suomen vanhin yhä junaliikenteen käytössä oleva tunneli.

(Kokkola)–Ylivieska liitettiin 21.8.2026 Pohjois-Suomen POKA-kauko-ohjausjärjestelmään.

Ylivieskan asemajuhlassa 11.6.2026 Jumbo Tv1 943 vihittiin muistomerkkikäyttöön uudessa sijoituspaikassaan rautatieaseman luona. Myös juuri peruskorjattu aseman vesitorni oli avoinna yleisölle. Tornissa voidaan järjestää pop up -tapahtumia, mutta se ei ole jatkuvasti avoinna.

Limingan ja Oulun välisen 25 km pitkän kaksoisraiteen rakennustyöt alkavat 2026 lopussa. Hanke päättyy Oulun henkilöratapihan eteläpäähän. Uusi raide rakennetaan osittain nykyisen raiteen länsi- ja osittain itäpuolelle.

Oulun varikollekin vievän Kiskopolun kevyen liikenteen ylikulkusillan korjaustyöt alkoivat heinäkuun 2026 alussa. Rakentamistöiden vuoksi silta on suljettu lokakuuhun 2027 asti. Sen länsipään ratapihan ylittävä vanha osuus uusitaan kokonaisuudessaan. Itäpäätä ei korjata, sillä pääraiteen ylittävä osuus on uudempi ja parempikuntoinen. Kiskopolun silta on ollut erinomainen tavararatapihan ja varikon liikenteen tarkkailupaikka.

Oulun henkilöratapihan toisen vaiheen urakoitsijaksi on valittu YIT. Toinen vaihe käsittää uusien raiteiden 003–005 rakentamisen, uudet ja uusittavat matkustajalaiturit sekä niiden kulkuyhteydet. Ensimmäisessä vaiheessa ratapihalta purettiin raiteet 004–008 ja autovaunujen lastausramppi sekä rakennettiin uusi Saaristonkadun autovaunujen kuormauspaikka alikulkusillan kohdalle. Ensimmäisen vaiheen urakoitsijana toimi NRC.

Oulun henkilöaseman ykkösraiteen kupeeseen valmistui kesäkuussa 2026 pysyvä viherkatollinen pyöräkatos, jossa on 40 runkolukittavaa paikkaa. Samassa yhteydessä katoksen luo tehtiin väliaikainen, vuoteen 2028 käytössä oleva pop up -puisto, jossa on kierrätettäviä puita, pensaita, koristeheiniä ja kukkivaa niittyä sekä nurmikkoa.

Tornion kolmioraiteen vaihteet V701 ja V711 on vaihdettu kesäkuussa 2026 YV54-200-1:9-vaihteista raskaammiksi YV60-300-1:9-vaihteiksi. Laurilan ja Kolarin välinen liikenne kulkee kummassakin vaihteessa poikkeavan raiteen kautta.

Haaparannalle ajettiin 8.–9.6.2026 ensimmäinen IC-junapari 601/602 aikataulukoejunana. Veturina oli Sr2 3227. Pendolinolla ajettiin puolestaan koeajo Haaparannalle 28.6.2026. S 601/602:n kalustona oli Sm3 7010. Vakinainen liikenne aloitettiin 10.8.2026 kahdella päivittäisellä junaparilla. Resiinassa 2/2026 ennakoitu ja suunniteltu lauantain päiväjunapari jäi pois ostoliikennesopimuksesta. Oulun ja Haaparannan väliset IC-junat pysähtyvät matkalla Kemissä, Tornio-Itäisellä ja Torniossa.

Haaparannan liikenteen avajaisjuhlallisuuksia vietettiin 10.8.2026 aamulla Torniossa, Haaparannalla ja Oulussa. Oulun kaupungin järjestämässä kansalaisjuhlassa puhuivat liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne, Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava, Ruotsin Suomen suurlähettiläs Peter Ericson sekä Oulu2026:n Oulun kulttuurisäätiö sr:n johtaja Piia Rantala-Korhonen. Tornion ja Haaparannan juhlat olivat ensimmäisen junan tiukasta aikataulusta johtuen pienemmät, vaikkakin paikallisia asukkaita oli paljon liikkeellä. Oulun ja Haaparannan väliset IC-junat kulkivat ensimmäisinä viikkoina useimmiten myöhässä Oulun ja Kemin välisistä laajojen ratatöiden takia. Työt olivat olleet tiedossa jo vuotta aiemmin, mutta niitä ei aikatauluissa oltu huomioitu.

Pohjois-Suomen normaaliraiteisten 1435 mm raideleveyden yhteyksien suunnittelulle on vahvistettu rahoitus Torniosta Kemiin. Normaaliraideyhteys suunnitellaan pääosin nykyisen radan rinnakkaisraiteena. Uusia linjauksia tutkitaan maastossa mm. Kaakamojoen ympäristössä ja Tornion keskustan itäpuolella. Hankkeen suunnittelun laajentamista on esitetty Kemin tasolta etelään Ouluun ja Laurilasta Misiin saakka. Rakentaminen on sen sijaan epävarmaa ja toteutuisi vasta 2030-luvun jälkipuoliskolla.

Rovaniemen aiemmin tulipalossa vaurioitunut tavara-asemarakennus henkilöasemaa vastapäätä purettiin heinäkuussa 2026. Rovaniemen vanha asemarakennus kaupungin keskustassa säilyy kaupungin omistuksessa. Sen kaavailtu myynti huutokaupalla peruttiin kesäkuussa 2026.

Lahden ennen hyvin vilkkaan tavara-aseman alueelta ratapihan pohjoisreunalta Salpausselän kupeesta on purettu kesällä 2026 lukuisia raiteita. Alue oli päässyt metsittymään jo pahasti.

Vierumäeltä on purettu alkukesällä 2026 vaihteet V004–V006 ja V008 sekä raiteet 001a ja 003. Asemarakennuksen edessä oleva läpiajettava sivuraide 001 ja entinen pistoraide 004 on täyskorjattu. Ratatöiden valmistuttua uudelle ”kolmosraiteelle” (r. 004) tuotiin 4.7.2026 evakosta museokalusto Fo + A 26 + 2 Bg + 2 BT + Ein + Eipt + Eifet + Fo + Tve3 + Tve1. Tavoitteena on aloittaa tulevaisuudessa pienimuotoinen museoliikenne Heinolan ja Vierumäen välillä. Seuraavaksi työn alla on mm. kuljettajien koulutusohjelma Tve3-veturiin. Versowood Group Oy on kunnostanut 2026 Vierumäen asemarakennuksen ja ratavartijan mökin katot.

Hankasalmen asemarakennuksen ja tavaramakasiinin omistanut Kihveli Soikoon ry jätti konkurssihakemuksen Keski-Suomen käräjäoikeudelle 3.1.2024. Tämän jälkeen rakennuksia on huutokaupattu. Keväällä 2026 aseman osti oopperalaulaja Marie Finne. Ensimmäinen konsertti asemalla pidettiin elokuussa 2026.

Pieksämäen ratapihan kulttuuriperintöinventointi on julkaistu 31.7.2026. Väyläviraston tilaaman inventoinnin on kirjoittanut Mikko Itälahti Suomen Rautatiemuseosta. Dokumentti on ladattavissa viraston sivuilta. Seuraavina tehdään omina julkaisuinaan Jyväskylän, Rovaniemen, Imatra tavaran ja Oulun liikennepaikkojen alueiden ratapihojen inventoinnit.

Iisalmen kolmioraiteen pohjoissivua kulki ensimmäisen kerran matkustajajuna 13.6.2026, kun PoRhan liikennöimä Iisalmesta Ouluun kulkenut MUS 1971 ajoi Iisalmen asemalta ensin Kauppilanmäen suuntaan, josta uutta kolmioraiteen pohjoissivua kohti Kiuruvettä. Tavaraliikenne on hyödyntänyt kolmioraidetta jo pidempään.

Itäradan yleissuunnitelma toteutetaan kahdessa hankinnassa. Suunnittelijat valittiin kesäkuussa 2026. Suunnitteluosuudet ovat Vantaa–Porvoo ja Porvoo–Koria. Ensimmäisestä osuudesta vastaa Sitowise Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n muodostama Itäradan tekijät sekä toisesta Sweco Finland Oy:n ja Finnmap Infra Oy:n muodostama Timantti. Porvoossa ensimmäinen ryhmittymä suunnittelee tunnelivaihtoehdot ja jälkimmäinen pintaratavaihtoehdon. Yleissuunnitelman on määrä valmistua vuoden 2028 loppuun mennessä. Sen jälkeen käynnistetään ratasuunnitelman laatiminen, joka jatkuu vuoteen 2031.

Loviisan sataman ns. Bellan tasoristeyksen uusi varoituslaitos otettiin käyttöön alkukesällä 2026. Vanha vuoden 1962 laitos oli tällöin vanhin Suomessa käytössä ollut laitos. Se varastoitiin Porvoon Museorautatielle tulevaisuuden tasoristeysprojekteissa käytettäväksi.

Ruotsinpyhtään entinen kapearaidesilta on uusittu kesällä 2026. Sillä ei ole enää kiskotusta. Sillalle ehdotettiin kiskotuksen palautusta muistomerkkinä, mutta Loviisan kaupunki ei tarttunut ehdotukseen. Radan höyryveturi on säilytyksessä kuivissa ja lämpimissä tiloissa läheisessä teollisuushallissa. Tavoitteena on saada sille tulevaisuudessa asianmukainen näyttelytila ruukin alueelle.

Kymin asema toimi Jukolan viesti -suunnistuskilpailun pääasemana 13.–14.6.2026. Täpötäysien vakiovuorojen lisäksi Kouvolan ja Kymin välillä ajettiin 13.6. ylimääräiset junat H 1693–1696 ja 14.6. junat H 1697–1698. Jukolan viesteihin on järjestetty mahdollisuuksien mukaan rautatiekuljetuksia. Vuonna 2027 tapahtuma on Vuokatissa.

Rapasaaren entisessä asemarakennuksessa (Pikisaarenkatu 21, Lappeenranta) vuodelta 1885 avattiin 4.9.2026 Kahvila ja Bistro Rapasaari. Asiakaspaikkoja on 25 ja lämpimänä vuodenaikana 10 terassipaikkaa. Tarjolla on keittolounasta, leivonnaisia ym.; keskiviikkoisin suljettu.

Konnunsuon kapearaiderata ja sen liikkuva kalusto (Tasoristeys 4/2025) on myyty elokuussa 2026 yksityishenkilölle Taipalsaarelle.

Punkaharjun asemalle sekä Luston ja Retretin seisakkeille on asennettu kesällä 2026 hämmentävät kyltit, joissa junamatkustajille näytetään teksti, esim. Punkaharju seis. Kyltit ovat jatkumo päätien risteyksestä alkavalle opastukselle liikennepaikalle. Ne mm. selkeyttävät liikennepaikkojen 1980-luvun lopun nimenmuutoksien aiheuttamia sekaannuksia (Punkasalmi → Punkaharju, Punkaharju → Lusto). Kyltit ovat kuitenkin Väyläviraston opastusohjeen vastaisia ja niiden poistoa kaavaillaan.

Luston seisakkeella sijaitsevalle Aseman Taidelaiturille myönnettiin Savonlinna-mitali Pyhän Olavin päivänä 29.7.2026. Savonlinnan kaupunginhallitus on jakanut mitalia vuodesta 1975 tunnustuksena mm. toiminnasta, joka on edistänyt kaupungin aineellista tai henkistä rakentamista tai tehnyt Savonlinnaa tunnetuksi myönteisellä tavalla. Hannu Huitti ja Mikko Ranta-Huitti ovat rakentaneet kulttuuri- ja taidekohteen entisen Punkaharjun aseman (rak. 1906–1908, arkkitehti Bruno Granholm) miljööseen. Työn tuloksena on mm. ennallistettu asema-alue puistoineen ja siihen liittyvä liki puolen kilometrin lehmuskuja.

Syrjäsalmen uusi ratasilta valmistuu kesällä 2027. Kaikkien junien pysyvä nopeusrajoitus on siihen saakka 10 km/t. Sillan käyttöönoton aikana radalle tulee viiden vuorokauden liikennekatko, näillä näkymin 26.6.–1.7.2027. Tämän jälkeen vanha ratasilta puretaan. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan ympäristötöineen 2028.

Niiralan rajaliikenne on keskeytynyt 1.7.2026 Venäjän kiellettyä rautatiekuljetukset rajan yli Niiralaan. Samana päivänä astuivat voimaan myös em. lannoitteiden tariffikorotukset. Siihen asti lannoitteita tuli Niiralaan noin yksi juna viikossa.

Pitkämäki–Kontiomäki-rataosalla järjestettiin 9.–11.6.2026 harjoitus, jossa liikennettä hoidettiin mm. perinteisin käsiopastelipuin. Väylävirasto on hankkinut käyttöön punaisia ja vihreitä opastelippuja. Radalle järjestettiin lisäliikennettä eri liikennöitsijöiden voimin. Liikennepaikkoja oli miehitetty liikenteenohjaajilla ja vaihdemiehillä. Välillä on Vuokatin, Maanselän ja Valtimon liikennepaikat. Harjoituksia tullaan järjestämään jatkossakin.

M400-metrojunien hankinnan alustavat tarjoukset jättivät määräaikaan 10.8.2026 mennessä CAF (Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles, S.A.) ja Ryhmittymä Stadler (Stadler Rail Valencia, S.A.U. ja Stadler Service AG). Tarjousta eivät jättäneet Alstom Transport Finland Oy eikä Škoda Transportation a.s., vaikka ne olivat aiemmin kiinnostuneet hankkeesta.

Sörnäisten metroasema peruskorjataan 2027–2028, jolloin töiden toteuttamiseen voidaan hyödyntää Junatien metrosillan korjauksen vaatimaa Herttoniemen–Hakaniemen-välin metroliikennekatkoa 3.5. – 8.12.2027.

Laajasalon raitiotie avataan liikenteelle 7.11.2026, jolloin myös avajaisjuhlallisuudet pidetään. Uudella radalla tulevat liikennöivät linjat 11 Länsi-Pasila–Kruunuvuorenranta ja 12 Rautatientori–Yliskylä.

Vantaan raitiotien itäpään ensimmäiset kiskot pantiin rataan 23.7.2026 Kyytitiellä Tikkurilan ja Porttipuiston välillä. Länsipään ensimmäiset kiskot oli pantu rataan jo 11.5.2026 Aviapoliksen eteläpuolella. Vantaan raitiotieliikenteen on suunniteltu alkavan 2029.

Tampereen raitioteiden ensimmäisen pidennetyn raitiovaunun kuljettajakoulutusajot aloitettiin 14.9.2026. Aiemmat tyyppitestit on tehty öisin, mutta nyt vaunu liikkuu päivisin. Ensimmäinen pidennetty 47-metrinen vaunu on TRO02, nimeltään Valma. Se on nyt Suomen pisin raitiovaunu.

Pirkkalan kunta myönsi 15.6.2026 suunnittelurahoituksen raitiotien jatkamiseen Pirkkalan Partolasta Suupalle asti. Pirkkalan suunnan raitiotien sähköistystyöt alkoivat 20.7.2026, kun Tampereen linja-autoaseman ja Tampereen valtatien välillä aloitettiin ajolangan veto.

Pirkkala–Linnainmaa-raitiotien rakentamistöistä on vuoden 2026 lopussa valmiina noin kaksi kolmasosaa. Raitiotieliikenteen Tampereelta Pirkkalan Partolaan on määrä käynnistyä elokuussa 2028. Suupan jatkoyhteyden toteutuminen riippuu siitä, myöntääkö valtio hankkeeseen rahoitusta.

Turun raitiotien ensimmäinen rakennusvaihe aloitetaan näillä näkymin Tuomiokirkon edessä 2027. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään rakentamista valmistelevia töitä, Tuomiokirkkosillan uusimiseen liittyviä rakentamistöitä ja arkeologisia kaivauksia. Ensimmäisen vaiheen budjetti on 33,3 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 10 miljoonaa euroa. Lisäksi arkeologisten kaivausten budjetti on 15,1 miljoonaa euroa. Hankkeen toisessa vaiheessa toteutetaan varsinainen raitiotien rakentaminen. Raitiotietä ryhdytään rakentamaan valtion rahoituksen varmistuttua seuraavalla MAL-sopimusneuvottelukierroksella. Liikennöinti Turun raitiotiellä on suunniteltu käynnistyväksi syksyllä 2033. Raitiotiehankkeen kaikkien vaiheiden yhteenlaskettu kokonaiskustannusarvio on 465,2 miljoonaa euroa.

Rautatiejärjestelmän perusteet -kurssi aloitettiin Tampereen yliopistolla 10.9.2026. Järjestäjiä ovat yliopiston lisäksi Väylävirasto, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy ja Tampereen Raitiotie Oy. Kevääseen 2027 kestävällä kurssilla aloitti peräti 150 opiskelijaa. Kurssi vastaa kymmentä korkeakoulujen opintoviikkoa. Edellisen kerran vastaava järjestettiin neljä vuotta sitten.

Museoviraston liikenteen kulttuuriperintöavustusten hakuajan vuoden 2027 avustuksille piti olla syksyllä 2026, mutta hakuaika siirtyy vuoden 2027 puolelle. Syynä on virastossa tehtävät avustusten vaikutusarvioinnit ennen haun avaamista. Ensisijaisesti avustuksilla tuetaan jo käynnissä olevaa toimintaa eikä käynnistetä uusia projekteja. Tukia kohdennetaan pääasiassa yli 75 vuotta vanhoille kohteille. Erityistapauksissa kohteet voivat olla 50–75 vuotiaita.

Rautatiemuseopäivää vietetään ensi vuonna Suomen Rautatiemuseolla totuttua myöhemmin eli vasta 28.8.2027. Samalla siirrytään sunnuntaista lauantaihin. Muutoksella halutaan jatkaa museon kesäkautta elokuun loppuun saakka eli pidentää kesäsesonkia.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Rail Baltica

Rail Baltica -rautatien työmaata on Tallinnassa nähtävissä Ülemisten alueella myös varsinaisen terminaalirakennuksen lisäksi. Varsinaisista alkavista allianssiurakoista erillisenä radan pohjatöitä on tehty kesällä 2026 pääteasemalta itään päin Vessen seisakkeen ja lentokentän ohi. Rail Baltica kiertää lentokentän sen itäpuolitse, kun vanha rata Pärnun suuntaan menee kentän ja Ülemisten järven länsipuolitse. Ülemisten vanha leveäraiteinen tavararatapiha puretaan länsipäästään suurelta osin. Tilalle on rakennettu jo 10 km uusittua 1524 mm raidetta, mutta ratapiha on kaventunut samalla huomattavasti. Ülemisten matkustajaterminaalin alueella leveäraiteinen päärata itään Tapan suuntaan on siirretty entistä hieman pohjoisemmaksi, jotta eteläreunalle rakennettaville 1435 mm raiteille on saatu tilaa. Matkustajaterminaali valmistuu syksyllä 2028.

Rail Baltica rakennetaan Viron alueella Ülemisten matkustaja-asemaa ja Muugan tavaraliikennerataa lukuun ottamatta pääasiassa kahden allianssin toimesta. Allianssi 1 (OnESTTrack) tekee töitä Tallinnasta Pärnuun 142,13 km, allianssi 2 Pärnusta Latvian rajalle. Viron rataosuus on yhteensä 213 km. Kesään 2026 mennessä siitä oli aktiivisia töitä tehty 107 km:n osuudella. Vuoden 2026 aikana on tehty valmistelevia töitä, mm. puuston raivausta ja koepengerrakenteita. Tilaaja Virossa on RBE (Rail Baltic Estonia) sekä osittain Eesti Raudtee Ülemisten osalta. Latviassa ja Liettuassa on omat kansalliset tilaajaorganisaationsa. Kuitenkin vielä tekemätön turvalaitehankinta kaavaillaan tehtävän yhtenäisenä kaikkiin kolmeen maahan. Tarjoukset niistä on saatu alkukesällä 2026.

Rail Baltican raideleveys on 1435 mm ja suurin nopeus sillä 249 km/t. Rata tehdään ensimmäisessä vaiheessa pääosin yksiraiteisena. Toiseen raiteeseen varaudutaan jo ratapenkereessä ja silloilla. Kaapelikanavat ja vastaavat rakenteet tehdään jo alkuaan kahdelle raiteelle. Koko rata aidataan. Aidoille tulee vielä radan puolelle maavallit, joilta radalle eksyneet eläimet voivat hypätä pois. Lisäksi tehdään noin 33 eläinsiltaa. Ülemisten lisäksi tehdään toinen kansainvälisen liikenteen asema Pärnuun; paikka siellä on geoteknisesti haastava. Paalulaatan leveys joen kupeessa on noin 45 metriä. Väliasemia on kaavailtu lähinnä seisakkeiksi. Infran päärakennusterminaali tulee olemaan Soodevahessa. Erikoisuus on, että olemassa oleva maantie ei Virossa pääsääntöisesti ”väistä”. Siksi teiden yli tehdään pitkiä ratasiltoja ja niiden päihin pitkiä ratapenkereitä.

Käynnissä olevan hankkeen kehitysvaiheen ja alustavien maanrakennustöiden jälkeen toteutusvaiheesta tehdään vielä erillinen päätös. Siihen voidaan siirtyä kerralla tai vaiheittain ja se on riippuvainen hankkeen tavoitekustannuksen sopimisesta. Jos päätökseen mennään, liikenne käynnistynee Viron sisäisellä taajamajunaliikenteenä, sekin aikaisintaan 2030. Alkuvaiheessa ei olisi tavaraliikennettä. Epävirallisten asiantuntijatietojen mukaan Liettuan osuus voisi olla valmis 2032 ja Latvian viimeisenä 2035. Viralliset tiedot antavat optimistisemmat arviot. Tällä hetkellä Latvian 202 km pitkällä osuudella on tehty jonkinlaisia töitä vasta 30 km:n matkalla. Liettuassa työt etenevät paremmin.

Rail Baltican kaikki rautatievaihteet on päätetty hankkia itävaltalaiselta voestalpine Railway Systems -yhtiöltä. Vaihteet kokoonpannaan yhtiön Liettuan tehtailla.

Baltian maiden matkustajajunayhtiöiden Elronin (Viro), Vivin (Latvia) ja LT Linkin (Liettua) yhteiseen, 18.3.–8.9.2026 olleeseen, tarjouskilpailuun Rail Baltican alueellisten junien hankkimiseksi ei tullut lainkaan vaatimusten mukaisia tarjouksia. Kuusi kalustovalmistajaa oli rekisteröitynyt kisaan ja vaikka kaksi oli esittänyt tarkentavia kysymyksiä, joudutaan asiakirjojen ja palautteiden tarkastelun jälkeen julkistamaan uusi kilpailu. Hankkeessa Viroon ostettaisiin viisi junaa (+ kahden lisäjunan optio), Latviaan enintään viisi ja Liettuaan enintään kahdeksan junaa.

Elron (Eesti Liinirongid)

Elronin nykykaluston uudesta varikkohankkeesta Soodevahen alueelle (Tasoristeys 4/2022) julkistettu suunnittelukilpailu päättyi 5.4.2024 ilman sopimuksia. Tammikuussa 2025 alue- ja maatalousministeriö myönsi neljä miljoonaa euroa Rail Baltican 1435 mm kaluston ja Elronin nykyisen 1520 mm kaluston yhteisvarikon suunnitteluun Soodevahelle. Hankkeeseen sisältyvät 1520 mm kaluston vaatima varikkorakennus, raiteisto, yhdysraide Ülemisteltä Soodavahelle, Eesti Raudteen keskusvaraston uudelleensuunnittelu ym. Suunnittelu rahoitetaan EU:n kasvihuonepäästöoikeuksien tuotolla samoin kuin myös rakennuskustannuksiin myönnettäväksi suunniteltu 75 miljoonaa euroa.

Raitiotiet

Raitiovaunut palasivat Tallinnan lentoasemalle 1.8.2026, jolloin sinne saatiin suorat yhteydet Koplista linjalla T2 ja Tondista linjalla T4. Näistä edellinen yhdistää saman linjan varrelle Lennart Meren lentoaseman, Ülemisten terminaalin, linja-autoaseman, sataman ja päärautatieaseman. Ülemistessä kauppakeskuksen kohdalla raitiotietä suoristettiin ja vanha kääntölenkki hävitettiin. Oikaisun varrelle tuleva uusi Ülemisten pysäkki saadaan käyttöön vasta vuonna 2028. Raitiolinjojen numeron eteen lisättiin T-kirjain ja ne ovat 1.8.2026 alkaen T1 Kopli–Hobujaama–Kadriorg, T2 Kopli–A. Laikmaa–Lennujaam, T3 Tondi–Hobujaama–Kadriorg, T4 Tondi–Hobujaama–Lennujaam, T5 Kopli–Viru–Vana-Lõuna ja katurakennustöiden valmistuttua syyskuun 1. päivänä aloittanut T6 Kopli–Hobujaama–Suur-Paala.

Johdinautot

Saneeraustauolla 1.11.2024 alkaen (Tasoristeys 4/2024) ollut johdinautoliikenne Tallinnassa käynnistyi 1.7.2026 uudelleen linjoilla 84 ja 85. Kun kyseisiä linjoja ajettiin edellisen kerran johdinautoilla, linjatunnukset olivat 4 ja 5. Seuraavina 1.8.2026 olivat vuorossa linjat 72, 81 ja 83, joiden entiset tunnukset olivat vastaavasti 9, 1 ja 3. Lisäksi linja 72 piteni Keskusesta Mustamäen terminaalille eli reitti vastaa Mustamäellä nyt linjaa 83. Johdinautojen sijoitus- ja huoltovarikko on Kadaka teen bussiliikenteen päävarikko Mustamäellä.

Johdinautolinjat sisältävät nyt pitkiä ajolangattomia osuuksia, joilla autot ajavat akkuvirralla. Virroitintangot nostetaan ja lasketaan kojelaudasta nappia painamalla, joten tankojen takapäiden ohjausköydet on tarpeettomina jätetty pois. Pysäkeille, joilla virroittimet nostetaan, on ajolankaan kiinnitetty lyhyehkö ylösalainen kaukalo ohjaamaan virroittimen kosketuspinta täsmälleen langan alle. Auton pysäyttämiseksi oikeaan kohtaan pysäkkikorokkeeseen on maalattu valkoinen pysäytysviiva. Vastaavalle kohdalle on lisätty tolpassa oleva ”TTP”-kilpi (Trollibussi Tehniline Peatus / Johdinauton tekninen pysäkki), joka jatkossa korvannee pysäytysviivan. Ajolangan loppumista ei maastoon ole merkitty.

Aiemmin, kun johdinautojen liikkuminen oli sidottu ajojohdinverkon alueeseen, ei niissä ollut rekisterinumeroita. Nyt ne rinnastetaan tavallisiin linja-autoihin ja ne on sellaisiksi myös rekisteröity (jäljelle jätetyt akuilla varustetut Solaris-johdinautot 345 ja 446 ajavat kuitenkin edelleen ilman rekisterikilpiä). Myös linjatunnukset säilyivät normaalibussien numerosarjoissa, ja pysäkkikilvissä olleet T- (trollibuss) sekä A- ja B-kirjaimet (autobuss ja buss) on poistettu. Autojen yleisväritys on johdinautojen sinivalkoinen. Kylkinumerot ovat tavallisten bussien tapaan nelinumeroiset kuitenkin siten, että ensimmäinen numero on 6 ja seuraavat kolme numeroa jatkuvat edellisten johdinautojen numeroinnista. Viimeinen kaksiakselinen Solaris oli nro 346 ja uudet Škoda 32 Tr SOR:t ovat nrot 6347–6364, vastaavasti viimeinen (koekäytössä marraskuussa 2021 ollut 2-nivelinen) nivel-Solaris oli 451 ja nyt Škoda 33 Tr SOR:t ovat nrot 6452–6473. Niveljohdinautoilla ei normaalisti ajeta Balti jaamalle päättyviä linjoja 84 eikä 85.

Ruotsi

VR Sverige Ab jatkaa Skånen Pågatåg-junien liikennöitsijänä. Uusi sopimus on voimassa 12.12.2027 alkaen yhdeksän vuotta. VR Pågatågen työllistää Skånessa noin 750 henkilöä.

Ruotsin hallitus on esittänyt ETCS-veturilaitteiden hankintaan ei-valtiollista museokalustoa varten 100 miljoonan kruunun rahoitusta. Jo aiemmin erillinen rahoitus on esitetty Ruotsin Rautatiemuseon kaluston varusteluun. Lisäksi ratatyökoneiden ETCS-varusteluun esitetään 400 miljoonaa kruunua. Mikäli esitetyt rahoitukset toteutuvat, helpottavat ne oleellisesti museokaluston liikennöintiä Ruotsin valtion rataverkolla tulevaisuudessakin.

SJ hoitaa Pohjois-Ruotsin yöjunaliikennettä joulukuusta 2026 joulukuuhun 2028. Trafikverketin tekemän uuden lyhytaikaisen sopimuksen yhteydessä SJ palauttaa suorat makuuvaunuyhteydet Tukholmasta Narvikiin. Esimerkiksi Kiirunaan ja Narvikiin matkustavat ovat joutuneet vaihtamaan 12.4.2026 alkaen junaa Bodenissa, ks. Tasoristeys 2/2026.

Trelleborgin ja Saksan Rostockin välinen junalauttayhteys jatkuu ainakin vuoden 2031 loppuun. Stena Line ja Trafikverket ovat allekirjoittaneet sopimuksen, joka turvaa reitin liikennöinnin pitkällä aikavälillä. Toinen junalauttayhteys Ruotsista vie Ystadista Puolan Świnoujścieen. Tämänkin linjan on todettu olevan strategisesti tärkeä. Sitä reittiä liikennöi Unity Line.

Upsalan raitiovaunut on päätetty tilata Škoda Transtech Oy:ltä. Hankinta sisältää 20 raitiovaunua sekä 12 vuoden kunnossapidon. Optioiden kautta on mahdollista hankkia vielä 18 vaunua lisää. Upsalan raitiovaunut perustuvat Tampereella käytössä olevaan vaunumalliin.

Ruotsin Rautatiemuseon johtajana aloitti 24.8.2026 Maria Jönsson. Hän toimi viimeksi Norrköpingin kaupunginmuseon johtajana. Edellinen johtaja, alan harrastajienkin hyvin tuntema Robert Sjöö, toimi tehtävässä yli 30 vuotta. Hän jäi eläkkeelle 1.9.2026.

Norja

VR FleetCare vastaa päätoteuttajana yhteensä 34 Norske Togin 72-sarjan sähkömoottorijunan modernisoinnista. Työt tehdään pääosin Tillbergassa Ruotsissa yhteistyökumppaneiden, mm. Stadlerin toimesta. Ensimmäisen junan modernisointi on valmistunut syyskuun 2026 alussa ja hankkeen tulee olla valmis 2029 mennessä. Näiden Italiassa tehtyjen junien modernisointia on yritetty aiemminkin, mutta Alstomin kanssa tehty sopimus purettiin kahden junan jälkeen. Ainakin toista junaa käytettäneen nyt varaosina. Sarjan junia on yhteensä 36.

Tanska

Tanskan tärkein päärata Kööpenhaminan länsipuolella olevan Ringstedin ja Jyllannissa sijaitsevan Frederician välillä oli suljettu 11.–19.7.2026 ratatöiden takia. Siten myös Iso-Beltin silta-/tunneliyhteys oli suljettu. Osuudella mm. uusittiin lukuisia vaihteita. Matkustajajunat korvattiin busseilla; jotkut pysähtyvät väliasemilla, kun taas toiset ajoivat suoraan mainitun kahden kaupungin välillä. Ajankohta oli valittu tavarajunaliikenteen hiljaisimman ajankohdan mukaan, ja sitä ohjattiin Trelleborgin ja Rostockin väliselle junalauttareitille.

Tanskan kansallinen rautatieyhtiö DSB otti 1.9.2026 alkaen hoitaakseen matkustajajunaliikenteen, jota oli siihen asti hoitanut GoCollective. Järjestelyn myötä DSB vastaa junaliikenteestä nyt myös Keski- ja Länsi-Jyllannissa sekä Svendborgin radalla, mikä takaa matkustajille palvelun jatkuvuuden. GoCollectivella (entinen Arriva) on ollut suuria vaikeuksia liikenteen hoidossa ja junia on peruttu paljon.

Suur-Kööpenhaminan pikaraitiotie (Hovedstadens Letbane) avattiin koko 28 kilometrin pituudeltaan Ishøjsta Lundtofteen 22.8.2026.

Euroopan vakinaiset yöjunat

Itävallan rautateiden ÖBB nightjet on Euroopan suurin yöjunabrändi, jolla on yhteyksiä Itävallasta lukuisiin maihin ja kohteisiin. Liikenne Itävallasta itään ja osittain etelään Balkanille hoidetaan yhteistyökumppaneiden kanssa. ÖBB:n uusia Nightjet-junia on jälkitöiden valmistuttua liikenteessä joulukuussa 2027 yhteensä 24. Niillä hoidetaan 11 linjaa, mihin tarvitaan 22 junayksikköä kahden ollessa varalla.

Kansallisia maan sisäisiä ympärivuotisia reittejä on mm. Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Italiassa.

Ruotsalainen Snälltåget liikennöi entiseen tapaan Tukholmasta Berliiniin, ajoittain sesonkiaikoina etelämmäksikin. Toinen yöjunayhteys Tukholmasta Berliiniin on ollut SJ:n hoitama, mutta 1.9.2026 alkaen liikenne siirtyi SJ:n entisen alihankkijan RDC Deutschlandin hoidettavaksi. Viimeinen SJ:n juna Saksaan lähti Tukholmasta 31.8.2026. RDC on ollut SJ:n kumppani tässä junassa sen käyttöönotosta 2022 lähtien ja liikennöinyt sitä Saksan osuudella. Samat RDC:n makuu-, lepo- ja istumavaunut jatkavat liikennöintiä RDC EuroNight -brändin alla. Junapari kulkee kolmesti viikossa Tukholman ja Hampurin välillä ja kaksi vuoroista jatkaa Berliiniin. Tukholmasta junat lähtevät tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin. Berliinistä junat lähtevät maanantaisin ja perjantaisin, ja kolmannen viikoittaisen vuoron alku tai loppu on Hampuri. SJ aloitti ympärivuotisen Tukholma–Hampuri-yöjunan liikennöinnin syyskuussa 2022 ja jatkoi sitä Berliiniin maaliskuussa 2023.

Tšekin rautateiden (České dráhy, ČD) Canopus kulkee joka yö Prahan ja Zürichin väliä.

Yksityinen hollantilainen European Sleeper perustettiin 2021. Yhtiö käyttää vuokravetureita, vuokravaunuja ja ostaa henkilöstöpalvelut belgialaiselta henkilöstöyhtiöltä. Jo varsin iäkkäät vaunut on vuokrattu kolmelta saksalaiselta vuokraajalta: GfF (Gesellschaft für Fahrzeugtechnik), RDC ja Euro-Express. Yhtiö liikennöi reiteillä Bryssel–Berliini–Praha, Pariisi–Bryssel–Berliini (maaliskuusta 2026 alkaen; pidempää reittiä Hampurin Harburgin aseman kautta heinäkuusta 2026 alkaen) ja 9.9.2026 alkaen Bryssel–Milano. Italian alueella junien vetopalveluista vastaa Arenaways. Suunnitelmissa on myös liikennöinti Barcelonaan Espanjaan.

Sesonkiliikenteessä ja mm. autojunaliikenteessä Pohjois-Saksasta Alpeille ja Pohjois-Italiaan on muitakin liikennöitsijöitä.

Saksa

Saksan Liittopäivät hyväksyi 21.5.2026 kolmen uuden suuren ratahankkeen toteuttamisen edistämisen. Hankkeista suurin on uusi rautatie Dresdenin eteläpuolelta Heidenausta Tšekin puolelle. Radalle sijoittuisi Heidenau ja Chabařovicen välinen noin 30 km pitkä ratatunneli. Siitä 18 km olisi Saksan puolella ja se olisi Saksan pisin rautatietunneli. Nykyinen Elben rantaa seuraava luonnonkaunis päärata kulkee Saksin Sveitsin kansallispuiston läpi. Tšekin puolella puisto jatkuu Böömin Sveitsin kansallispuistona. Vaikka matkailu hyötyy nykyisellä radalla Bad Schandaun asemalla pysähtyvistä kansainvälisistä kaukojunista, vilkkaan tavarajunaliikenteen melu aiheuttaa merkittävän taakan sekä ihmisille että ympäristölle. Koska Elben laakson kapeus estää tai rajoittaa merkittävästi nykyisen radan parantamista, ratkaisuksi on haettu täysin uusi rautatie vanhaan jäädessä vain paikallisliikenteelle. Kaksi muuta toukokuussa hyväksyttyä hanketta ovat Ulmin ja Augsburgin välinen uusi suurnopeusrata ja Niebüll–Westerland (Sylt)-radan kaksiraiteistaminen.

Dresdenin pohjoispuolella sijaitseva Falkenbergin 80 veturin yksityiskokoelma on avoinna vuosittain vain yhtenä viikonloppuna, perinteisesti helluntaiviikonloppuna. Toinen, läntisten veturien vastaava kokoelma on Hermeskeilissä, mutta sillä on paljon laajemmat aukioloajat. Falkenbergin kokoelma on vuonna 1902 rakennetulla varikkoalueella, jonka veturit hankkinut keräilijä osti itselleen 2001. Kunnoltaan paras kalusto on 18-pilttuisessa veturitallissa. Sen edustalla on 23-metrinen kääntöpöytä. Aikanaan veturien hankinnan tarkoitus oli säästää ne romutukselta.

Mecklenburgische Bäderbahn GmbH (MBB) eli Molli yksityistettiin DB AG:stä 1.10.1995. Toiminnan 30-vuotiseen taipaleeseen liittyen yksi sen vetureista, 99 321, maalattiin lokakuussa 2025 veturitehtaiden perinteiseen valokuvausväritykseen, jollaisessa sarjojen ensimmäisestä veturista otettiin usein kuvia. Tämän veturin sisarveturi on ollut tällaisessa värityksessä tehtaalla, muttei liikenteessä. Veturia on nyt käytetty vakioliikenteessä vuoden, mikä on herättänyt paljon keskustelua alan harrastajien keskuudessa. Joka tapauksessa veturi on kaunis, vaikkei vakioliikenteen asussa olekaan.

Miniatur Wunderland Hampurissa avattiin 16.8.2001. Tämän valtavan pienoismallimaailman 25-vuotisjuhlia vietettiin läpi yön 15.–16.8.2026. Kohde on muodostunut niin tärkeäksi Hampurin matkailulle, että Hampurin S-Bahnin yksi sarjan 474.1 juna on saanut pienoisrautatiemaailman juhlateippaukset.

Berliinissä S-Bahnin uusin rataosuus Hauptbahnhof–Gesundbrunnen otettiin käyttöön 15.6.2026. Vuonna 2006 valmistuneen päärautatieaseman Ringbahniin yhdistävän rataosuuden pituus on 1690 m, josta tunnelissa on 609 metriä. Yhteys on osa ns. S21-projektia, jonka tarkoituksena on kehittää yhteyksiä päärautatieasemalta eri puolille kaupunkia, ensi vaiheessa pohjoiseen Weddingin ja Pankowin kaupunginosien suuntaan. Tässä vaiheessa valmistui vasta yhteys itään Gesundbrunnenin suuntaan. Myöhemmin on tavoitteena avata reitti myös lännen suuntaan Westhafenin asemalle. Hauptbahnhofille rakennettiin uusi maanalainen asema S-Bahnia varten. S21-projektin toisessa osavaiheessa rataa on suunniteltu jatkettavan Hauptbahnhofilta etelään Potsdamer Platzille sekä kolmannessa osavaiheessa 2030-luvulla Potsdamer Platzilta Südkreuziin. Uudella rataosuudella liikennöi linja S15 Hauptbahnhof–Gesundbrunnen. Linjaa liikennöidään päivittäin 10 minuutin välein 481-sarjan puolijunilla. Matka-aika linjan päästä päähän on viisi minuuttia ja se on tällä hetkellä koko Berliinin S-Bahn-verkoston lyhin linja.

Saksan valtion rataverkon junaliikenne pysähtyi 23.–24.6.2026 välisenä yönä täysin yli tunniksi rautateiden GSMR-viestintäverkkoon liittyvän valtakunnallisen häiriön takia.

Saksassa on monilla suurilla rautatieasemilla kielletty toukokuun 2026 lopussa oluen ja muiden alkoholijuomien juonti matkustajalaitureilla. Aiemmin tämä on ollut tilanne vain yksittäisillä alueilla, mm Baijerissa. Kielto laajeni kaikille DB:n asemille 15.10.2026 mennessä. Oluen varsin vapaa nauttiminen kohtuullisessa määrin on ollut aiempi saksalainen perinne.

Tšekki

Tšekin rautateiden ETCS-ohjelmaa on hidastettu merkittävästi. Aiemmin ratoja piti varustaa 2026–2030 ETCS:n tasolla L2 yhteensä 3780 km, mutta nyt todennäköisesti tästä toteutetaan vain 730 km. Sama supistustahti jatkuu 2031 eteenpäinkin, lisäksi osa reiteistä toteutetaan L1-tasolla, missä näkyvät opastimet säilyvät.

Itävalta

Kiss-kaukojunakalustossa on vauhdikkaita omistajanvaihdoksia. Yksityinen Westbahn otti käyttöön 2011–2017 yhteensä 17 Stadlerin valmistamaa Kiss-tyypin junaa, osa neljä- ja osa kuusivaunuisina. Uusittuaan nopeasti kalustonsa Westbahn myi kuitenkin nämä kaikki junat 2020 alkaen DB:lle Saksaan. Sielläkin ne olivat vain väliaikaisratkaisu ja tulivat jälleen myyntiin 2025 – nyt takaisin Itävaltaan, mutta tällä kertaa merkittävästä kalustopulasta kärsivälle valtiolliselle ÖBB:lle. Ensimmäinen juna tuli ajoon jo toukokuussa 2025. Joulukuusta 2025 alkaen kaikki kuusivaunuiset junat ovat käytössä pääradalla Wienistä länteen Salzburgin suuntaan. Vuoden 2026 alussa myös kaikki nelivaunuiset junat on saatu ÖBB:n liikenteeseen useille reiteille. Jo hieman kuluneen kaluston tulevaisuus on vielä auki, todennäköisesti sitä tulee jälleen pian myyntiin, kun ÖBB:n tilaamat uudet Kiss-junat tulevat täysmääräisesti liikenteeseen!

ÖBB on tilannut tähän mennessä 126 Kiss-junaa 2024 solmitun runkosopimuksen puitteissa. Niitä on neljää tyyppiä: Wienin lentokenttäliikenteeseen (CAT) sarja 4705, Railjet-kaukoliikenteeseen sarja 4706 sekä taajamajunaliikenteeseen sarjat 4734 (nelivaunuinen) ja 4736 (kuusivaunuinen). Ensimmäiset 4736-sarjan lähiliikennejunat otettiin käyttöön 15.6.2026 linjalla CJX9 (Cityjet Xpress 9). Sarjan 4734 junat tulevat liikenteeseen syksyllä 2026. Kaukoliikenteen sarja 4706 tullee liikenteeseen 2026 lopulla. Ne saavat ns. Railjet-värityksen. CAT:n sarjaa 4705 odotetaan liikenteeseen 2027.

Kolmen itävaltalaisen kapearaiteisen rautatien sähköistämisestä on tehty päätökset. Pinzgauer Lokalbahn ja Murtalbahn sähköistetään kokonaan ja Zillertalbahn saa noin puolelle matkastaan sähköistyksen. Murtalbahnilla olevan tunnelin laajennus sähköistykselle on osoittautunut niin haastavaksi, että sen kohdalla ajettaneen jatkossakin akuilla. Radoille suunnitellaan hankittavan yhteishankintana 17 uutta sähkömoottorijunaa, joista osaan tulee myös akkuvarustus. Uudet junat vapauttavat valtaosan nykyisistä dieselmoottorivaunuista ja dieselveturivetoisista junista. Kaikilla kolmella radalla säilyy kuitenkin myös höyryveto turistijunia varten. Ratojen raideleveys on 760 mm.

Itävallan ja Italian rajan alittavasta Brennerin uudesta rautatietunnelista tulee valmistuessaan maailman pisin rautatietunneli, 64 km. Järjestelmän kumpikin yksiraiteinen rautatietunneli puhkaistiin läpi 28.7.2026. Yhteys saavutettiin lähes samanaikaisesti sekä itäisessä että läntisessä päätunneliputkessa noin 1,4 kilometriä Brennerin solan alapuolella. Huoltotunneli oli puhkaistu jo aiemmin. Toistaiseksi St. Gotthardin pohjatunneli Sveitsissä on maailman pisin rautatietunneli, 57 km.

Innsbruckissa on päätetty palata johdinautoihin uusien akkujohdinautojen muodossa. Tämä ei vaikuta raitiotieinvestointeihin, vaan on osa hiilivapaaseen liikenteeseen siirtymistä. Vuoteen 2029 mennessä neljä linjaa ajetaan johdinautoilla, jotka lataavat akkunsa ajaessaan tai seistessään johtimien alla ajolankaan kytkettynä. Varikoilla ei tarvita lainkaan erillisiä latausalueita eikä päätepysäkeillä tähän erillistä aikaa. Raitiotieristeyksissä ja ydinkeskustassa ei ole ajojohtimia, mikä poistaa tarpeen hankalista johtimien risteyskohdista ja johdinrakenteista ydinkeskustassa. Monessa muussakin eurooppalaisessa kaupungissa ollaan menossa samaan ratkaisuun raskaampien akkukäyttöisten autojen sijaan.

Sveitsi

Matkustajaliikenteen raideleveydenvaihtolaitteistot Zweisimmenissä ovat päässeet alkuvaikeuksien jälkeen hyvään luotettavuuteen, laitteiden osalta 99,5 % tasoon 2025 aikana. Kahdella Zweisimmenissä olevalla laitteistolla tehdään noin 2900 junan raideleveydenvaihto vuosittain. Käytössä on 23 raideleveyden vaihtoon sopivaa vaunua, ja niillä yhteensä 58 teliä, varatelit mukaan laskien. Raideleveyden vaihto tehdään BLS:n normaaliraideverkon ja MOB:n metrisen verkon välillä. Raideleveyden vaihto ja veturien vaihto vie junalta kuudesta kahdeksaan minuuttia. Koko toiminto ohjataan BLS:n asetinlaitteella.

BLS:n veturisarja Re 425 poistettiin säännöllisestä liikenteestä 1.6.2026. Näiden viimeisten vakioliikenteen ruskeiden vetureiden viimeinen vakiokäyttö oli Simplonin tunnelin autonkuljetusjunissa. Satunnaisessa liikenteessä sarjaa käytettiin vielä 27.7.2026 asti, vaikkei niillä säännöllistä kiertoa ollutkaan. Viimeisen junan kulku 27.7.2026 ilmoitettiin laajasti ja sitä olivatkin kuvaamassa suuret harrastajajoukot. Loppuvaiheessa BLS:llä oli vielä aktiivisina kolme veturia, numerot 192, 194 ja 195. Perinnejunaliikenteessä sarjaa nähdään varmasti jatkossakin.

Italian ja Sveitsin välillä liikennöivän kapearaiteisen Vigezzina–Centovalli-rautatien (raideleveys 1000 mm) kalustouudistus etenee niin, että 2026 lopussa käytössä pitäisi olla pääsääntöisesti vain uusia Stadlerin valmistamia junia. Radalla toimii kiinteässä yhteistyössä kaksi yhtiötä, sveitsiläinen FART ja italialainen SSIF. FART on jo saanut kesästä 2025 alkaen tilaamansa kahdeksan uutta junaa (neljä neljävaunuista kansainvälisen liikenteen junaa ja samoin neljä kolmevaunuista Sveitsin puolen paikallisliikennejunaa), SSIF:n pitäisi saada neljä nelivaunuista junaansa 2026 aikana. Liikenteestä pois jäävät tällöin Škodan 2007 toimittamat panoraamajunat, joita kutsutaan muotonsa takia tobleroneiksi. Rautatien kokonaispituus on 52 km. Sillä on peräti 31 tunnelia ja 83 siltaa. Suurin nousu on 60 ‰.

Italia

Rooman keskustasta alkaneen kapearaiteisen (raideleveys 950 mm) Roma–Centocelle (myös Termini–Centocelle) -rautatien liikenne päättyi lopullisesti 4.3.2026 kahden junan, 068-424-071 ja 104-106+082, kylkeenajoon Ponte Casilinossa kaksiraiteisen osuuden kapean limittäisraraideosuuden päässä. Rata olisi muutenkin suljettu piakkoin normaaliraiteisen uuden raitiotien rakentamisen takia. Turvallisuusviranomaiset olisivat vaatineet niin kalliita turvallisuusratkaisuja liikenteen uudelleen käynnistämiseen, ettei investointeja pidetty järkevinä. Uuden 13,3 km pitkän raitiotien rakentaminen alkanee 2027.

Kreikka

Diakofto–Kalavrita-rautatie (pituus 22 km, raideleveys 750 mm, osittain hammasratasvetoinen) suljettiin määräämättömäksi ajaksi 12.3.2026 maanvyörymävaaran ja liikkuvan kaluston epäluotettavuuden takia.

Ukraina

Venäjä on kesästä lähtien järjestelmällisesti kohdistanut iskujaan juniin ja vetureihin. Kun vuoden ensimmäisellä puoliskolla vetureita vaurioitui noin 200, oli lukema syyskuun lopussa jo 608 ja rautateihin kohdistuneiden iskujen kokonaismäärä yli 1500. Ukraina etsiikin kuumeisesti korvaavaa kalustoa ulkomailta. Hankintojen helpottamiseksi säädettiin 28. syyskuuta voimaan tullut tilapäinen asetus, joka sallii Ukrzaliznytsian ostaa kalustoa ja varaosia ilman julkista hankintamenettelyä. Ainakin Slovakiasta ja Liettuasta on luvattu lahjoittaa kolme veturia kummastakin, minkä lisäksi Liettuasta on tarkoitus myydä 27 veturia lisää.

Venäjän hyökkäyssodassa oli lokakuun 2026 alkuun mennessä haavoittunut 3237 ja kuollut 1192 rautatieläistä.

Yhdysvallat

Rautatiet ovat olleet merkittävässä roolissa Yhdysvaltojen 250-vuotisjuhlien (America 250) juhlallisuuksissa. Monet rautatieyhtiöt maalasivat jo perinteiden mukaisesti kalustoaan juhlaväreihin. Näitä olivat mm. CSX Transportationin veturit 250 ja 2026, Canadian Pacific Kansas Cityn 1776 sekä Amtrakin Freedom 250 NextGen Acela -suurnopeusjuna.

Ehkä kuuluisimmaksi 250-vuotisjuhlien juhlajunista muodostui BNSF Railwayn (vuoteen 2005 saakka Burlington Northern and Santa Fe Railway) juna. BNSF maalasi kolme uutta ES44ACH-veturia Yhdysvaltojen alkuperäisen lipun väreihin. Ne saivat numerot 250, 1776 ja 2026. Veturit pääsivät vetämään presidentti Donald Trumpin kaksivaunuista juhlajunaa Washington DC:stä Medoraan Pohjois-Dakotaan 1.7.2026, kun Trump matkusti presidentti Theodore Rooseveltin kirjaston avajaisiin. Veturit ajavat erityistilaisuuksiin liittyviä ajoja n. 52 000 km, minkä jälkeen ne jatkavat liikennöintiään BNSF:n normaalissa tavaraliikenteessä.

Kanada

Kesällä 2026 Kanadaa ovat vaivanneet erittäin pahat metsäpalot. Alkukesästä ne olivat pahimmillaan Ontariossa, mutta heinäkuun lopulla Brittiläisen Kolumbian laajat palot alkoivat olla uhkaavimmat. Brittiläisessä Kolumbiassa jouduttiin mm. sulkemaan vilkas Highway 1 Fraser-joen laaksossa. Reitti pystyttiin pitämään avoinna tavarajunille, mikä oli elintärkeää maan tavaraliikenteelle. Fraser-joen kanjonissa sekä Canadian Nationalin että Canadian Pacific Kansas Cityn mantereen ylittävät ratalinjat kulkevat vierekkäin joen eri puolilla. Päivittäin siellä kulkee kuusi matkustajajunaa ja 60–70 tavarajunaa.

Intia

New Delhissä pidettiin 27.9.2026 uuden Global Heritage Railway Forum -yhteisön perustava kokous. Tämän Maailman Museorautatiefoorumin tarkoituksen on jakaa maailmanlaajuisesti tietoa ja kokemuksia museorautatietoiminnasta. Osa-alueita ovat mm. entisöintimenetelmät, liikennöinti, osaaminen ja tekniikka. Kutsusta huolimatta Suomesta ei osallistuttu perustavaan kokoukseen.

 

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Aleksi Ahonen, Mikko Alameri, Anitta Asiala, Miska Elo, Luc Grenfell, Veikko Hattunen, Janne Karresuo, Tapio Keränen, Jouni Kiviniitty, Vertti Kontinen, Timo Koskela, Juha Kutvonen, Tapani Laaksomies, Timo-Pekka Lange, Roope Lehtinen, Samu Matosaari, Matti Melamies, Matti Mesimäki, Matti Mustola, Jussi Mäkinen, Jorma Neuvonen, Risto Nihtilä, Juhana Nordlund, Markku Nummelin, Supavit Nummelin, Jussi Pajunen, Samuel Pajunen, Ari Palin, Jaakko Pehkonen, Hannu Peltola, Jari Pollari, Sari Pukkanen, Kimmo Pyrhönen, Jorma Rauhala, Arto Rummukainen, Kalervo Rytky, Leo Saha, Sakari K Salo, Teemu Saukkonen, Niklas Savinsaari, Jonne Seppänen, Pertti Siltakoski, Teemu Sirkiä, Paul Straw, Tapio Sänkiaho, Jussi Tepponen, Petri Tuovinen, Pietu Tuovinen, Tehanu Tähdenlumo, Mikael Vainio, Tuukka Varjoranta, Juha-Pekka Viitanen, Juha Vuorinen, Kai Willadsen ja Louis Yokoo. Uutiset on saatu kasaan peräti 56 eri henkilön toimittamista materiaaleista. Kiitokset kaikille aineiston toimittajille!