Artikkelihaku

Resiina 1/2024

Kansi 3/2021

  • Rankka rutistus – itsepurkavan vaunun kehitystyö
  • Matkustajavaunu Ek 1004 kunnostusmatkalla
  • Torpedotuuletin
  • Junalla Pekingistä Pjongjangiin ja takaisin
  • Leveäraiteisten höyryvetureiden käyttö Suomessa vuonna 2023
  • Tasoristeys-palsta

Rautatieuutiset 2/2008

Joulukuu

Marraskuu

Lokakuu

Syyskuu

Elokuu

Heinäkuu


Helsinki-Pietari-nopeajunayhteyden nimeksi Allegro

29.12.2008 20:31

Helsingin ja Pietarin välinen nopeajunayhteys saa nimekseen Allegro. Nopeiden junien ulkoväritykseksi tulee valkoinen pohja, jossa on sinisiä ja punaisia raitoja sekä hopeaa. Junien on määrä tulla liikenteeseen vuonna 2010.

Allegro-nimi tarkoittaa italiaksi nopeaa. Nimen valinnassa on kiinnitetty huomiota käytettävyyteen suomen ja venäjän kielellä sekä kansainvälisesti. Junan ulkoväritys on johdettu Suomen ja Venäjän lippujen väreistä.

Nopeajunahankkeen tavoitteena on lyhentää Helsingin ja Pietarin välinen matka-aika alkuvaiheessa kolmeen ja puoleen tuntiin ja myöhemmin kolmeen tuntiin, kun se nykyisin on viisi ja puoli tuntia.

Matkustajamäärien Helsinki–Pietari-reitillä arvioidaan kolminkertaistuvan viidessä vuodessa nopean liikenteen aloittamisesta. Vuonna 2007 Helsinki-Pietari-reitillä tehtiin 230 000 junamatkaa. Kaikkiaan Suomen ja Venäjän välillä tehtiin viime vuonna lähes 400 000 junamatkaa, mikä on 18 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu on jatkunut voimakkaana myös tänä vuonna: tammi-marraskuussa matkustus Venäjän-junissa kasvoi 9 %.

Oy Karelian Trains Ltd tilasi neljä nopeaa junaa viime syksynä. Suunnitelmien mukaan kulkisi liikenteen käynnistyttyä alkuvaiheessa päivittäin kolme ja myöhemmin neljä junavuoroa molempiin suuntiin.

Uudessa junassa on niin sanottu kaksivirtajärjestelmä, jotta se voi kulkea sekä Suomen että Venäjän rataverkolla. Huippunopeus on 220 kilometriä tunnissa. Junassa on seitsemän vaunua ja yhteensä 350 paikkaa. Junaan tulee ravintola, business-luokka, invapalvelut sekä paikat lemmikkien kanssa matkustaville.

Rata kuntoon Suomessa ja Venäjällä

Pietarin-matkan nopeuttaminen edellyttää uuden kaluston lisäksi ratainvestointeja sekä Suomessa että Venäjällä. Myös kaikki rajamuodollisuudet siirtyvät liikkuvaan junaan.

Venäjän puoleiset rataosuudet kunnostetaan vuosina 2007–2010. Radan nykyaikaistamisen ansiosta henkilöjunat voivat liikennöidä rataosalla Pietari–Buslovskaja 200 kilometrin tuntinopeudella. Hankkeen puitteissa osuudelle Petäjäjärvi–Kamennogorsk rakennetaan uusi sähköistetty linja ja tavaraliikenne siirretään rataosuudelle Rutshji–Petäjäjärvi–Kamennogorsk–Viipuri. Suomessa Lahti–Luumäki-Vainikkala-rataosan kunnostus valmistuu vuonna 2010.

Karelian Trains on VR Osakeyhtiön ja Venäjän rautatieyhtiö OAO RZD:n yhteinen yritys, jonka tehtävänä on hankkia Helsinki–Pietari-liikenteen nopeat junat ja niiden kunnossapitopalvelut. Nopeiden junien matkustajapalvelusta, aikatauluista ja hinnoittelusta vastaavat operaattorit eli VR Osakeyhtiö ja OAO RZD.

Lähde VR 29.12
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_565.html


Vaunuja kiskoilta Oulun ratapihalla

25.12.2008 19:36

Kiskoilta junan kokoamisen yhteydessä pudonneet vaunut katkaisivat sähköt Oulun rautatieaseman ratapihalta puolen päivän jälkeen joulupäivänä. Yksi sähköratapylväs kaatui törmäyksessä ja kaksi junavaunua on täysin pois kiskoilta.

Onnettomuus aiheuttaa myöhästymisiä Oulun kautta kulkevissa junissa. Onnettomuuden vuoksi IC-juna 54, jonka oli määrä lähteä etelään kello 12.50, on tunnin myöhässä. Muiden junien arveltiin myöhästyvän puolisen tuntia.

Esimerkiksi etelään menevät junat vedetään Oulusta diesel-vetureilla Kempeleeseen, jossa niihin saadaan sähköt. Neljä vaunua on pois käytöstä.

"Ei ole tietoa, milloin ratapiha tulee kuntoon. Se kestää joka tapauksessa useita tunteja", kertoi Oulun henkilöliikenteen aluepäällikkö Markus Lohikoski Kalevalle iltapäivällä.

Lohikosken mukaan kukaan ei ollut vaarassa onnettomuuden sattuessa. Kiskoilta pudonneet olivat huoltoraiteilla, eikä niissä ollut matkustajia. Onnettomuuden syy ei ollut vielä Lohikosken tiedossa.

"Vakaviahan nämä aina ovat", hän totesi.

Lähde Kaleva 25.12
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/Vaunuja_putosi_kiskoilta_Oulun_ratapihalla_771451+0


Ajolanka alhaalla Urjalan ja Humppilan välillä

22.12.2008 19:04

Ajolankavaurio on pysäyttänyt junaliikenteen rataosalla Turku-Toijala. Junat Turun ja Tampereen välillä korvataan toistaiseksi linja-autoilla.

Vian korjaus kestää pitkälle iltaan, kerrotaan Ratahallintokeskuksesta.

Vaurio huomattiin Urjalan ja Humppilan liikennepaikkojen välillä noin kello 15.45.

Lähde HS 22.12
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Junat+eiv%C3%A4t+kulje+Turun+ja+Tampereen+v%C3%A4lill%C3%A4+/1135242270098


VR nostaa lippujen hintoja 5 prosenttia

22.12.2008 19:00

VR nostaa junalippujen hintaa vuodenvaihteessa. Hinnat kallistuvat keskimäärin 4,8 prosenttia. VR perustelee korotusta palkkojen ja energiakustannusten nousulla.

Edellisen kerran lippujen hintaa korotettiin vuosi sitten, silloin korotus oli 2,9 prosenttia.

VR ei usko, että nosto vähentää matkustajamääriä. Henkilöliikennejohtaja Antti Jaatisen mukaan hinnannousu vastaa yleistä kustannuskehitystä. Junaliikenne on kasvanut tänä vuonna seitsemän, viime vuonna kahdeksan prosenttia.

Lähde HS 22.12
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Junalippujen+hinnat+nousevat/1135242260094


Jääkö Suomi nopean junaliikenteen kehitysmaaksi?

22.12.2008 11:56

Ruotsi osoitti viime viikon lopulla taas olevansa kukonaskeleen edellä Suomea junaliikenteen kehittämisessä. Maan hallitus asetti nimittäin selvitysmiehen, jonka tehtävänä on laatia ehdotelma 350 kilometriä tunnissa kulkevien junien verkostosta.

Selvitysmieheksi valittu Gunnar Malm esittää kaiken järjen mukaan uusien nopeiden ratojen rakentamista aluksi Tukholmasta Göteborgiin ja Malmöhön. Hintalappu uusille radoille on huikeat 10–15 miljardi euroa. Summaa voi verrata Kerava–Lahti oikorataan, joka maksoi 330 miljoonaa euroa.

350 kilometrin matkavauhti siirtäisi Ruotsin kertaheitolla Euroopan junaliikenteen kehityskärkeen. Maan kolme tärkeintä keskusta olisivat sen jälkeen kaikki kahden tunnin matkan päässä toisistaan.

Nykyisin Arlandabanin toimitusjohtajana toimivan Malmin pitää antaa rapottinsa Ruotsin hallitukselle viimeistään ensi syyskuussa. Tämän jälkeen Ruotsi tehnee radoista nopean rakentamispäätöksen.

Suomessa Ruotsin kunnianhimoiset rautatieuutiset on kuitattu syvällä hiljaisuudella. Niitä on pidetty tyypillisenä ruotsalaisena haihatteluna, joka sisältää enemmän luovaa haaveilua kuin realismia.

Suomessakin olisi kuitenkin syytä käynnistää keskustelu uusien etelä-pohjoisuuntaisten ratojen rakentamisesta. Toinen linja voisi kulkea Tampereen ja Jyväskylän kautta Ouluun ja toinen Lahden ja Mikkelin kautta Kuopioon.

Rahaa tällaisiin jättimäisiin infrahankkeisiin löytyy meillä siinä missä Ruotsissakin.

Suomen nykyisen junaliikenteen kunnianhimo ja tavoitteet ovat aivan liian matalat. Euroopassa tavoitellaan lähes joka paikassa yli 300 kilometrin matkanopeuksia.

Tässä verrannossa meikäläisten Pendolinojen 200 kilometrin matkanopeus tuntuu melko hitaalta. Etenkin, kun tätäkään vauhtia ei kyetä rataverkon huonon kunnon takia ajamaan kuin lyhyitä pätkiä.

Lähde Tekniikka&Talous
Lähde WWW http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article200100.ece?s=u&wtm=tt-22122008


Kirkkonummi–Karjaa-rataosuuden täsmällisyyttä parantavat työt alkoivat joulukuussa

20.12.2008 15:19

Ratahallintokeskus aloittaa Kirkkonummi–Karjaa-rataosuudella rantaradan junaliikenteen täsmällisyyttä parantavat työt.

Hankkeessa korvataan Inkoon ja Siuntion vanhentuneet ja vikaherkät junaliikenteen turvalaitejärjestelmät laajentamalla Espoon tietokoneasetinlaitetta. Kirkkonummen ja Karjaan välille rakennetaan uudet turvalaitteet ulkolaitteineen, kaapelointi ja akselinlaskentajärjestelmä. Lisäksi rakennetaan asetinlaitteiden tarvitsemat tietoliikenneyhteydet varmennetulla kuituyhteydellä sekä kaapelikanavat kyseiselle rataosalle. Asetinlaitejärjestelmän edellyttämät sähkönsyöttöjärjestelmät sekä asetinlaiteriippuvien tasoristeyslaitosten toimintatavat uusitaan samalla.

Hankkeen tavoitteena on liikennehäiriöiden vähentäminen Kirkkonummi–Karjaa-rataosuudella sekä junaliikenteen täsmällisyyden paraneminen myös Helsinki-Turku välillä.

Hankkeen toteutumisaikataulu on 2008–2011 ja kustannusarvio 11 milj. €.

Työt ovat käynnistyneet maastokartoituksilla, varsinaiset maanrakennustyöt alkavat joulukuun aikana. Rataosan vilkkaan liikennöinnin takia radalla suoritettavat työt tehdään pääosin öisin.

Hankkeen rakennuttamis- ja valvontapalveluista vastaa Proxion Oy.

Lähde RHK tiedottaa 19.12.2008
Lähde WWW http://www.rhk.fi/?x31161=2504958


Kehäradan rahoitus varmistui – Työt alkavat keväällä

20.12.2008 15:18

Eduskunta on tehnyt budjettipäätöksen Kehäradan valtion osuuden rahoituksesta 18.12.2008. Kehäradan rakentaminen alkaa huoltotunneleiden louhinnalla huhti-toukokuussa 2009. Rata otetaan käyttöön vuoden 2014 puolivälissä.

Kehärataprojektin kokonaiskustannusarvio on 590 miljoonaa euroa. Rahoitus jaetaan valtion osuuden (404 milj. euroa) ja Vantaan kaupungin (186 milj. euroa) kesken.

Kehärataprojekti toteutetaan Ratahallintokeskuksen johdolla. Muita sopimus-kumppaneita ovat Vantaan kaupunki, Tiehallinto ja Finavia.

Kehärata on koko pääkaupunkiseudun liikennejärjestelyihin sisältyvä tärkeä, poikittainen raideyhteys. Se on samalla raideyhteys Helsinki-Vantaa lentoasemalle sekä tärkeä kaupunkirata, joka tuo joukkoliikenteen potentiaalisiksi päivittäisiksi käyttäjiksi 200.000 asukasta ja 200.000 työpaikkaa. Sen toteutukseen sisältyvät rata ja siihen liittyvät asemat katu-, liityntäpysäköinti- ja tiejärjestelyineen, Tikkurilan matkakeskus sekä Kehäradan edellyttämät tiejärjestelyt, joista suurin on Hämeenlinnanväylän (vt 3) kehittäminen Marja-Vantaan ydinalueella Kivistössä.

Kehärata yhdistää Vantaankosken radan lentoaseman kautta päärataan. Radalle tulee ensimmäisessä vaiheessa neljä uutta asemaa: Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä Lisäksi asemavarauksia on neljä: Vehkala, Petas, Viinikkala ja Ruskeasanta.

Kehäradan junat liikennöivät ruuhka-aikoina 10 minuutin vuorovälillä molempiin suuntiin ja pysähtyvät kaikilla asemilla. Nopein matka-aika Helsingistä lentoasemalle on noin 30 minuuttia. Pohjoisen suunnan lentomatkustajat vaihtavat kaukojunista Kehäradan juniin Tikkurilassa, josta matka-aika lentoasemalle on kahdeksan minuuttia.

Uusien asemien matkustajamääriksi on ennustettu vuonna 2025 arkivuorokautena 5 000 - 16 000. Suurimmat käyttäjämäärät ovat Kivistön ja Lentoaseman asemilla.

Kehärata on kaksiraiteinen, 18 kilometriä pitkä rata. Se laskeutuu tunneliin lentoaseman 1. kiitotien eteläpuolella alittaen lentoaseman alueen. Rata nousee pintaan jälkeen Ruskeasannassa Tuusulan väylän itäpuolella. Tunneliosuuden kokonaispituus on seitsemän kilometriä, sisältäen Aviapoliksen aseman, Lentoaseman aseman ja Ruskeasannan asemavarauksen.

Lähde RHK tiedottaa 19.12.2008
Lähde WWW http://www.rhk.fi/?x31161=2504627


Junia aletaan koeajaa Kontiomäellä

20.12.2008 15:14

Ratahallintokeskus rakentaa Kontiomäelle liikkuvan kaluston koeajo- ja testauspaikan. Uusi EU-direktiivi vaatii testaamaan rautatiekaluston ennen liikenteeseen ottamista. Koko Suomen junien testaus keskittyy Kontiomäelle.

Kontiomäen Laajakankaalle rakennettava koeajo- ja testauskeskus tulee entiselle ratapihalle lähelle Taivalkosken ja Vartiuksen ratojen risteyskohtaa. Valmiina paikka on heinäkuussa.

Kontiomäki valittiin testauskeskuksen paikaksi, koska siellä on tarpeeksi tilaa ja tasainen alue, ei asutusta lähellä ja hyvät rautatieyhteydet. Laajakangas on vanhaa soramonttua. Se on ollut ratapihana 1970-luvulta lähtien. Siellä on varastoitu poistettuja betonisia ratapölkkyjä ja kiskoja. Siellä säilytettiin myös Venäjälle aikanaan tilattuja autojenkuljetusvaunuja.

Dieselveturi työntämässä

Ratapihan viidestä raiteesta osa puretaan ja osa jää testiradaksi. Testiraiteita tarvitaan 1,2 kilometriä. Testiratoja ei sähköistetä, joten koeajettavia sähkövetureita työntää dieselveturi. Mitään nopeustestejä ei Kontiomäellä tehdä, vaan testiajojen keskinopeus on 10 kilometriä tunnissa.

Tiukassa 100 metrin kaarresäteisessä mutkassa testataan vetureita, loivemmassa kaarteessa muuta kalustoa. Suomen rautateillä ei ole kovin tiukkoja kaarteita.

"Radoilla on hyvin vähän alle 150 metrin kaarresäteen kaarteita. Testiradalla haetaan turvallisuusmarginaalia", ylitarkastaja Seppo Mäkitupa Ratahallintokeskuksesta sanoo.

Alueelle rakennetaan myös S-kaarre, jossa testataan yhteenkytkettyjen vaunujen kulkua kaarteessa. Tarvitaan myös kierousvirherata, tarkoituksella väärin rakennettu kiskopari, jolla kalusto kulkee vinksahdellen. Sillä tutkitaan, pysyvätkö telit kiskoilla.

"Haetaan niin sanottua ristiheittoa, vaunun keikkumista. Sitä voi tulla routavaurioiden takia. Pohjois-Suomessa on radan tarkastus hyvällä tasolla ja ristiheittoa esiintyy aika vähän. Matkustaja huomaa sen yleensä siitä, että on nopeusrajoituksia keväisin", projektipäällikkö Timo Pouta VR-Radasta selittää.

EU-direktiivi kaiken takana

Mäkituvan mukaan muualla Euroopassa ei vielä tiettävästi ole vastaavia koeajokeskuksia. EU-direktiivi vaatii testaamaan liikkuvan junakaluston sillä raideleveydellä, jolla sitä käytetään. Tähän asti valmistajat ovat testanneet junia ratapihoilla, joilla on kaarteita.

Kontiomäen testikeskusta ei havitellakaan yhtä kansainväliseksi kuin Kajaaniin suunniteltavaa autojen testaustunnelia, sillä Suomella on eri raideleveys kuin muissa EU-maissa.

Ensimmäisiä testijunia on pääkaupunkiseudun uusi lähiliikennejuna. Sveitsissä valmistetuista vihreävalkoisista lähijunista ensimmäinen on jo tullut Suomeen. Kontiomäessä testataan ensi vuonna myös VR:n uusia tavaravaunuja. Seuraava kohde on Helsingin ja Pietarin junien uusi kalusto.

"Ratahallintokeskus haluaa tarjota puolueettoman testiympäristön. Kontiomäen testikeskusta voivat käyttää muutkin liikennöijät kuin VR, jos niitä tulee", Mäkitupa kertoo.

"Pohjois-Suomen kaivoshankkeet voivat lisätä uusien vaunutyyppien tarvetta, ja niitä täytyy testata. Vaunutyyppien muuttaminen tuo myös testaustarvetta."

Testikeskuksen käyttö on luvanvaraista ja maksullista. Luvat liikkuvan kaluston käyttöönottoon antaa Rautatievirasto.

Lähde Kaleva 17.12.2008
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=770303


Muurla haluaa Elsa-radan moottoritien pohjoispuolelle

20.12.2008 15:11

Muurla haluaa, että Turun ja Helsingin väliselle nopealle Elsa-radalle haettaisiin linjaus moottoritien pohjoispuolelta. Salossa sen asemapaikka voisi olla Piihovin kohdalla, johon tulisi uusi seudullinen matkakeskus.

Elsa-radan nykyinen linjaus kulkee Muurlan kirkonkylän läpi.

Ehdotus uudesta ratalinjauksesta sisältyy Muurlan maankäytön kehityskuvaan, jonka kunta jättää uudelle Salon kaupungille. Strategia kertoo muun muassa, mihin Muurlassa kannattaa jatkossa kaavoittaa asutusta ja teollisuutta.

Lähde Salon Seudun Sanomat 17.12.2008
Lähde WWW http://www.sss.fi/sahkeet/27431.html


Vartius-Kotshkoma-ratayhteys auki tavaraliikenteelle

18.12.2008 09:30

Kuusi vuotta valmiina ollut rataosuus Lietmajärveltä Kotshkomaan avataan kansainväliselle tavaraliikenteelle vuodenvaihteessa. Radalle on nyt saatu tariffit kansainväliselle tavaraliikenteelle, kertoi Karjalan tasavallan talousministeri Mihail Jurinov tänään Kajaanissa.

Vartius-Kotshkoma-rata avataan kansainväliselle tavaraliikenteelle virallisesti tammikuun alussa. Samalla radalle määritellään kuljetusmaksut.

Rataosuus Lietmajärveltä Kotshkomaan valmistui jo kuusi vuotta sitten. Radan virallista avaamista on hidastanut muun muassa Venäjän rajavyöhykeuudistus.

Projektijohtaja Paavo Keränen on tehnyt rataosuuden avaamiseksi töitä 15 vuoden ajan.

- Tämä on ollut uskomattoman pitkäaikainen urakka, mutta se on ymmärrettävää koska on kysymys isosta asiasta. Tämä avaa pitkällä aikavälillä mahdollisuuden jakaa uudelleen tavaravirtoja Suomen ja Venäjän välillä. Nykyään Helsinki-Pietari-välille keskittyy paljon painetta ja sitä liikennettä on mahdollisuus saada ohjattua kulkemaan myös Vartiuksen kautta.

Myös Kuhmon kaupunginjohtaja Eila Valtanen otti uutisen vastaan iloisen yllättyneesti.

- Tätä asiaa on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa, ja nyt on syytä toivoa että tavaraliikennettä rataosuudelle riittää. Vartiukselle tämä on suuri mahdollisuus, sillä jo nyt lisääntynyt tavaraliikenne on vilkastuttanut Vartiusta ja luonut sinne toimeliaisuutta. Näen Vartiuksen kymmenen vuoden päästä vilkkaana kansainvälisenä kauppapaikkana ja elämää kuhisevana rajaliikennekeskuksena.

Lähde Kainuun radio 17.12
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/kainuu/2008/12/vartius-kotshkoma-ratayhteys_auki_tavaraliikenteelle_436139.html


Kontiomäkeen valmistuu Euroopan ensimmäinen ratakaluston testauskeskus

17.12.2008 08:41

Ratahallintokeskus rakennuttaa Kontiomäkeen uuden ratakaluston testauskeskuksen. Keskus valmistuu ensi kesänä. Ratahallintokeskuksen ylitarkastajan Seppo Mäkituvan mukaan kyseessä on mahdollisesti Euroopan ensimmäinen liikkuvan rautatiekaluston koeajokeskus. Koeajokeskus toteutetaan nopealla aikataululla. Päätös rakentamisesta syntyi alkukesästä ja varsinaiset työt käynnistyivät syksyllä. Käyttökunnossa keskus on jo kesä–heinäkuussa 2009. Hankkeen kustannusarvio on noin 1,3 miljoonaa euroa. Pääurakoitsijana toimii VR-Rata. Mäkituvan mukaan rakennuspäätöksen taustalla on uudet EU-direktiivit, joiden mukaan uusi ratakalusto, niin veturit kuin vaunutkin, on testattava määrätyissä olosuhteissa ennen käyttöönottoa. Laajakangas sopii Mäkituvan mukaan tarkoitukseen hyvin. Lähistöllä ei ole asutusta, alue on tasainen ja tilaa on riittävästi. Lisäksi sinne on suhteellisen hyvät rautatieyhteydet.

Lähde Kainuun sanomat 16.12.2008
Lähde WWW http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KSA_newssite%2FAMLayout&cid=1194609635057&p=1194596027580&pagename=KSAWrapper


Metron kulunvalvonta uusitaan 100 miljoonalla

12.12.2008 21:25

Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL uusii metron kulunvalvontajärjestelmän. Uuden järjestelmän toimittaa Siemens Mobility Division. Sen hinta on noin 100 miljoonaa euroa.

HKL ja Siemens allekirjoittivat sopimuksen järjestelmän hankinnasta torstaina.

Uusi kulunvalvontajärjestelmä mahdollistaa metron automatisoinnin. Ensimmäisten metrojunien on määrä kulkea ilman kuljettajaa vuonna 2013. Sopimus uuden kulunvalvontajärjestelmän hankkimisesta kattaa myös länsimetron. Se liikennöi ilman kuljettajaa alusta alkaen.

HKL toivoo, että automatisointi nopeuttaa metron kulkua. Liikennelaitoksen mukaan automatiikka tekee metrosta myös entistä turvallisemman, kun inhimillisten virheiden mahdollisuus poistuu.

Lähde HS 12.12
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Metron+kulunvalvonta+uusitaan+100+miljoonalla/1135241966699


Junaliikenne myöhästeli turvalaitevian vuoksi

12.12.2008 12:57

Lähi- ja kaukojunaliikennettä perjantaiaamuna myöhästyttänyt turvalaitevika Tikkurilassa on saatu korjattua. Vika havaittiin kello 6.20 ja se saatiin korjattua noin tuntia myöhemmin.

Ratahallintokeskuksen mukaan Helsingin ja Tikkurilan välillä kulkevat I-junat palaavat takaisin liikenteeseen ja myös muu lähiliikenne palautuu normaaliksi. Vian aikana I-junat oli peruttu ja Keravan ja Helsingin väliset K-junat pysähtyivät kaikilla väliasemilla.

Ensimmäinen I-juna lähti Helsingistä Tikkurilaan kello 7.44 ja Tikkurilasta Helsinkiin kello 8.12. Kaukojunaliikenne kulkee myös aikataulussaan. Vian aikana kaukojunat olivat 5 - 10 minuuttia myöhässä.

Lähde Yle 12.12
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2008/12/junaliikenne_myohasteli_turvalaitevian_vuoksi_423898.html


Hirvikolari katkaisi Kuopiosta startanneen junan matkan

10.12.2008 07:07

Matkustajajuna Intercity törmäsi kahteen hirveen Kuopion Kurkimäellä tiistaina ennen iltakuutta. Kuopiosta Jyväskylään matkannut juna saatiin kuntoon, mutta hirvien taival katkesi kerralla.

Intecity matkasi noin 140 kilometriä tunnissa. Näin suuri nopeus aiheuttaa valtavan voiman törmäykseen raskaan eläimen kanssa.

– Keula tulee veriseksi ja lihaa lentää joka puolelle. Veturi on syytä laittaa melko pian pesuun, jotta se ei ala haisemaan, VR:n kuljetuskoordinaattori Niklas Savinsaari tietää.

Veturimies tilkitsi vuodon

Veturin paineilmajärjestelmä vioittui kolarissa kohtalaisen pahasti.

– On se sen verran kova isku, että tukevammatkin rakenteet hajoavat. Varsinkin veturin keulassa olevat putket ovat tulilinjalla, Savinsaari kertoo.

Tällä kertaa vuoto saatiin kuitenkin tilkityksi veturimiehen toimesta ja juna pääsi jatkamaan Pieksämäelle saakka. Siellä junaan vaihdettiin uusi veturi.

Vastaantulleesta tavarajunasta olisi hätätapauksessa saatu lainaveturi hinuriksi, mutta sitä ei veturimiehen neuvokkuuden vuoksi tarvittu.

Kuopiosta kello 17.20 lähtenyt juna myöhästyi kolarin vuoksi aikataulusta noin 40 minuuttia.

Junan ja hirven törmäyksiä sattuu kaikkialla Suomen rataverkon alueella. Kuljetuskoordinaattori mainitsee Savon, Helsinki-Turku välin ja Kainuun tienoot riskipitoisimmiksi alueiksi.

Lähde Savon Sanomat 09.12.2008
Lähde WWW http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/hirvikolari-katkaisi-junan-matkan-kuopiosta-jyv%C3%A4skyl%C3%A4%C3%A4n/305316


Valtiosihteeri Raimo Sailas laatii elvytyslistan - Pohjanmaan rata harkinnassa

10.12.2008 07:02

Pohjanmaan radan perusparannuksella ja kaksoisraiteella Kokkolan ja Ylivieskan välillä on hyvät mahdollisuudet päästä hallituksen elvytyslistalle. Valtiosihteeri Raimo Sailas valmistelee parhaillaan listaa.

– Pohjanmaan rata on vakavassa harkinnassa. Se on yksi aihe, johon aion perehtyä vakavasti, Sailas sanoo Keskipohjanmaalle.

Sen sijaan radan perusparannus myös Ylivieskan ja Oulun välillä saa Sailaksen varovaiseksi.

– Pidättäydyn puhumasta siitä, ettei synny liikaa odotuksia.

Elvytyslistalle on tehty runsaasti esityksiä etenkin rakennushankkeista. Sailaksella on tiukka linja siitä, millaiset hankkeet pääsevät listalle.

– Peukalosääntö on se, että hankkeet on saatava liikkeelle ensi syksynä ja ne valmistuvat vuonna 2010. Etsimme nopeasti toteutuvia hankkeita, joiden työllisyysvaikutus on mahdollisimman suuri.

Ehtona hankkeille on, että niiden täytyy olla valmisteltuja ja käynnistyä varmasti.

– En ota listalle hankkeita, jotka eivät ole varmoja tai joissa suunnittelu on kesken. Tärkeä kriteeri on, että hankkeen pitää varmasti toteutua.

Ministeriö pyrkii aientamaan hankkeita, jotka toteutettaisiin joka tapauksessa. Sailaksella on mielessä esimerkiksi siltojen korjaukset. Hän arvioi, että rahaa elvytyslistan toteuttamiseen varataan lähemmäs 100 miljoonaa euroa. Listan pitää olla valmis tammikuun lopussa.

Lähde Keskipohjanmaa 10.12.2008
Lähde WWW http://www.keskipohjanmaa.com/gen/maakunta.asp


Nurmes tekee asemakaupat - Kaupungille rautatiekiinteistöt keskustan ja Höljäkän asemilta

10.12.2008 06:53

Nurmeksen kaupunginvaltuusto hyväksyi pitkään valmistelussa olleet rautatiekiinteistöjen ostot Höljäkästä ja keskustan rautatieaseman ympäristöstä. Yhteensä 86 000 euron kaupoissa Nurmes saa muun muassa merkittävän hieman yli kahden hehtaarin maa-alueen ja lukuisia rakennuksia keskustan alueelta sekä Höljäkän entisen asemakiinteistön.

Lähde Karjalainen 09.12.2008
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_maakunta/nurmes_tekee_asemakaupat_4857713.html


Hirvikolari katkaisi junan matkan Jyväskylään

10.12.2008 06:50

Matkustajajuna Intercity numero 78 törmäsi kahteen hirveen Kuopion Kurkimäessä tiistaina ennen iltakuutta. Hirvet kuolivat törmäyksessä ja veturin paineilmajärjestelmä vioittui kohtalaisen pahasti.

Veturin vika saatiin korjattua paikan päällä ja se vaihdettiin Pieksämäellä. Onnettomuus myöhästytti junaa 40 minuutilla.

Pieksämäeltä lähteneen Intercity 92 -junan lähtö myöhästyi tapauksen johdosta noin puoli tuntia.

Lähde Keskisuomalainen 09.12.2008
Lähde WWW http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/hirvikolari-katkaisi-junamatkan-jyv%C3%A4skyl%C3%A4-kuopio-v%C3%A4lill%C3%A4/305310


Nousiainen sai ostaa vanhan aseman

10.12.2008 06:46

Turun hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Nousiaisten kunta sai käyttää etuosto-oikeuttaan vanhan rautatieaseman kaupassa. Se, että kunta ei osallistunut tarjouskilpailuun ei oikeuden mukaan estä kuntaa käyttämästä etuosto-oikeutta.

Ostajayhtiöt A-Yhtymä Oy ja Turun Laatutuote valittivat hallinto-oikeudelle asemakaupasta. Senaatti-kiinteistöt myi aseman toukokuun alussa puoliksi kahdelle turkulaisyritykselle. Kauppa oli jo lyöty lukkoon, kun kunta päätti käyttää etuosto-oikeuttaan ja ostaa Nousiaisten vanhan asematalon maineen.

Valittajilla on 30 päivää aikaa tehdä valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asianomainen Markus Sinisalo arvelee, että valitus tullaan todennäköisesti tekemään.

Vuonna 1922 valmistuneen asemarakennuksen lisäksi kauppaan kuuluu tavarasuoja, ulkorakennus, talouskellari, sauna ja pesutupa sekä liki 3,5 hehtaaria maata. Asema-alueen kokonaiskauppahinta on reilut 120 000 euroa.

Asemarakennus on tällä hetkellä vuokrattu Aliskulman kyläyhdistykselle, joka saa jatkaa asemalla toimintaansa vuokrasopimuksen loppuun saakka vuoteen 2012. Reilun tuhannen neliön osuus maa-alueesta on vuokrattu Hankkija Maataloudelle.

Lähde Turun Sanomat 10.12.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-12-10,104:2:581481,1:0:0:0:0:0:


Rahtivaunuja ja datapaketteja

06.12.2008 20:22

Kuinkahan monta kilometriä Suomessa olisi rautateitä, jos valtiovalta olisi päättänyt, että rakentakoot ja maksakoot radat ne, jotka niitä käyttävät? Ei, köyhässä Suomen suuriruhtinaskunnassa perittiin jopa erityistä viinanpolttoveroa, jotta perusrataverkko saatiin kruunun rahoilla rakennettua. Sen jälkeen ei suuria ratahankkeita itse asiassa ole juuri rakennettu.

Suuriruhtinaskunnassa nähtiin perusinfrastruktuurin merkitys yhteiskunnan kehitykselle. Sen jälkeen maa on ilmeisesti ollut liian köyhä ratoja rakentaakseen.

Ja mitä rautatiet olivat teollisuusyhteiskunnan kehitykselle, sitä ovat tietoliikenneyhteydet tietoyhteiskunnalle. Siinä missä rataverkko ohjasi teollisuuden investointeja ja yhdyskuntarakenteen muodostumista, tietoliikenneverkko ohjaa nyky-yhteiskunnan kehitystä. On turha odottaa hiihtoturisteja lomakeskukseen, jossa perheen lasten taskupelikonsolit eivät löydä avointa langatonta verkkoyhteyttä. Ja se kuitupuuta metsästä keräävä harvesterikin tarvitsee nopean tietoliikenneyhteyden tehtaalle, jotta kuljettaja tietää, minkä leimikon puista tehdään paperia seuraavaksi.

Rautatieverkko rakennettiin valtion varoin ja linjastopäätökset olivat kovan poliittisen väännön takana. Miksi tietoyhteiskunnan perusinfrastruktuuri ei herätä nykypoliitikoissa yhtä suuria tunteita? Muutaman kilometrin rautatienpätkän sähköistämisestä käydään vielä nykyäänkin paljon kovempi poliittinen taisto kuin valokaapeliyhteyksien vetämisestä koko maahan.

Pelkkä verkko ei tietenkään riitä, ei rautateillä eikä tietoverkoissa. Rautateille tarvittiin kalustoa, henkilökuntaa, palveluita, samoin tietoverkkoihin. Tietoliikenne itse on tästä hyvä esimerkki, sillä tietoliikennetekniikkaa kehitettiin aikoinaan nimenomaan rautateiden tukipalveluksi. Asemilla tuli tietää, mitä radalla tapahtuu. Tämä yhteisen historian seurauksena liikenne ja viestintä niputetaan edelleen monessa maassa samaan ministeriöön.

Ruotsissa, Japanissa ja Etelä-Koreassa valtiovalta on ottanut keskeisen roolin nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentajana ja rahoittajana. Suomi on sen sijaan jäänyt pahasti kehityksestä jälkeen. Me uskoimme markkinavoimien vetävän nopeat tietoliikenneyhteydet joka savuun, kunhan kannustimet ovat kohdallaan. Itsekin arvelin valtiovallan vahvan panoksen tukahduttavan kilpailun ja jarruttavan uuden tekniikan käyttöönottoa. Pelättiin, että Suomessa käy kuin Minitel-verkkoon panostaneessa Ranskassa, jossa Internet-yhteyksien yleistyminen viivästyi monella vuodella.

Meidän alkaa olla korkea aika myöntää, että tietoliikenneyhteydet ovat yhtä keskeistä perusinfrastruktuuria kuin tiet ja viemärit.

Julkaistu Sjuomen seutuverkot ry:n Kaistaa-lehdessä 1/2008.

Lähde Jyrki JJ Kasvin www-sivut
Lähde WWW http://www.kasvi.org/index.php?6684


Pikaraitiotie olisi Turulle kannattava ratkaisu

05.12.2008 21:02

Pikaraitiotie olisi kannattava ratkaisu jo Turun kokoisessa kaupungissa, ilmenee Turun ja naapurikuntien vielä tänä vuonna valtuustolle tulevasta joukkoliikenne 2020 selvityksen väliraportista.

Turun kokoluokan kaupungeissa Freiburgissa ja Linzissä pikaraitiotien toteuttaminen on lisännyt joukkoliikenteen käyttöä huomattavasti.

Myös Turun ystävyyskaupungit Bergen ja Århus ovat jo päättäneet toteuttaa pikaraitiotien.

Turun raitiotiet lakkautettiin ja raitiotieliikenne lopetettiin Turussa 1972 muualta maailmalta tuleen muodin mukana, että ne ovat vanhentuneita ja tulevaisuuden joukkoliikenne kulkisi kumipyörillä.

Raitiovaunuliikenteen lakkauttamista on pidetty yhtenä Turun suurimpana Turun monista virhepäätöksistä. mutta ympäristötietoisuus ei ollut nostanut vielä päätään vuonna 1972.

Uutta Turun seudun joukkoliikenne 2020 -selvitystä teettävät nyt Turku, Raisio, Naantali, Kaarina, Lieto, Piikkiö ja Varsinais-Suomen liitto sekä liikenne- ja viestintäministeriö.

Turun pikaraitiotien ensimmäiseksi vaiheeksi Turussa esitetään linjoja Varissuolta Majakkarantaan ja Runosmäestä rautatieasemalle.

Näiden reittien varressa asukasmäärä on jo nykyisellään niin suuri, että matkustajia olisi riittävästi raitiotielle.

Varissuolta Majakkarantaan ja Runosmäestä rautatieasemalle esitettyjen linjojen vaikutusalueella asuu nyt yli 60 000 asukasta.

Myöhemmin raitioverkko voisi laajentua Raisioon, Kaarinaan ja Linnakaupunkiin.

Raitioverkko tulisi maksamaan ensimmäisessä vaiheessa runsaat 200 miljoonaa euroa ja vaunut runsaat 40 miljoonaa. Vuosittaiset liikennöintikustannukset olisivat 5,1 miljoonaa euroa.

Pikaraitiotien taloudellisuuteen vaikuttaa investointikustannusten lisäksi se, paljonko sen kanssa päällekkäistä bussiliikennettä voidaan supistaa ja paljonko joukkoliikenteen käyttö ja lipputulot lisääntyisivät. Näitä ei ole vielä selvitetty.

Turun joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte arvelee, että "jo nykyisellä joukkoliikenteen käyttötasolla ja lipunhinnoilla saataisiin ensimmäisessä vaiheessa katettua pikaraitiotien liikennöintikustannukset".

Korte pitää investointia kuitenkin niin merkittävänä, että pikaraitiotien toteuttaminen Turun seudulla edellyttäisi merkittävää valtion osallistumista kustannuksiin sekä myös mahdollisia uusia rahoituskeinoja.

Pikaraitiotien väliraportti viedään tiedoksi Turun kaupunginhallitukselle ja valtuustolle vielä tänä vuonna.

Lähde HS 5.12
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pikaraitiotie+olisi+Turulle+kannattava+ratkaisu/1135241699922


Turvalaitevika hidastaa liikennettä oikoradalla

05.12.2008 21:01

Turvalaitevika hidastaa junaliikennettä niin sanotulla oikoradalla. Ratahallintokeskuksen mukaan Helsingistä Lahteen sekä Helsingistä Kouvolan kautta Joensuuhun ja Kuopioon matkaavat junat myöhästelevät noin 30–50 minuuttia.

Haarajoella ilmennyttä vikaa on selvitetty iltapäivästä lähtien, mutta sen aiheuttajaa ei ole vielä löytynyt. Ratahallintokeskus ei osaa arvioida, milloin vika saadaan korjattua.

Lähde HS 5.12
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Turvalaitevika+hidastaa+liikennett%C3%A4+oikoradalla/1135241699975


Tavarajuna törmäsi henkilöautoon tasoristeyksessä Kurikassa

05.12.2008 03:41

Tavarajuna törmäsi henkilöauton takaosaan vartioimattomassa tasoristeyksessä Kurikassa varhain torstaiaamuna klo 5.40. Auto sinkoutui törmäyksen voimasta radalta ulos, mutta onnettomuudesta selvittiin ilman henkilövahinkoja.

Yli 30-vuotias seinäjokelaismies oli ylittämässä henkilöautolla tasoristeystä Kurikan Miedon alueella Tehtaantiellä. Hän ei ollut havainnut Seinäjoen suunnasta saapuvaa tavarajunaa huolimatta siitä, että veturinkuljettaja oli yrittänyt varoittaa kuskia äänimerkein.

Lisäksi veturinkuljettaja oli yrittänyt jarruttaa, mutta ei ollut saanut pysäytetyksi tavarajunaa tarpeeksi ajoissa. Poliisin mukaan onnettomuuden syynä oli, ettei autonkuljettaja ollut huomannut saapuvaa junaa rataa ylittäessään.

Lähde Pohjalainen 04.12.2008
Lähde WWW http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=379839&Title=Tavarajuna+t%F6rm%E4si+henkil%F6autoon+tasoristeyksess%E4


Juna törmäsi VR:n pakettiautoon ratapihalla Oulussa

05.12.2008 03:34

Pohjoisen suuntaan lähtenyt juna törmäsi VR:n lavapakettiautoon Oulun ratapihalla keskiviikkoaamuna. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa.

Juna oli lähtenyt liikkeelle ratapihalta, kun huoltoajossa olleen pakettiauton kuljettaja kääntyi junan eteen. Kuljettaja oli viemässä radan yli kuormaa ratapihan poikki huoltotietä pitkin.

Juna pysähtyi ja odotteli sen aikaa, että palokunta sai raivattua onnettomuuspaikan. Autoon tuli lieviä peltivaurioita. Palokunta sai hälytyksen paikalle hieman kello 9 jälkeen.

Lähde Kaleva 03.12.2008
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=767733


Junakoulutusta palomiehille Kotkassa

05.12.2008 03:34

Kotkan ja Haminan paloasemien miehistö on saanut tällä viikolla junakoulutusta Kotkassa. Paloasemalla pidetyn teoriaosuuden lisäksi palomiehet ovat tutustuneet sähkörataan ja -vetureihin Kotkan rautatieasemalla. Vetureissa on tutustuttu lähinnä turvalaitteisiin siltä varalta, että veturi joutuu onnettomuuteen.

Päivystävän palomestarin Vesa Leinosen mukaan kyseessä on sekä perehdyttäminen uusiin asioihin että vanhojen taitojen kertaaminen.

Koulutustapahtuma alkoi tiistaina ja se jatkuu vielä perjantaina.

Lähde Kymen Sanomat 04.12.2008
Lähde WWW http://www.kymensanomat.fi/Online/2008/12/04/Junakoulutusta+palomiehille/200836285080/4


Museovirastolla sanottavaa Kouvolan aseman laiturimuutoksista

05.12.2008 03:33

Lausunnossaan virasto ilmoittaa puoltavansa rakennusluvan myöntämistä vasta sitten, kun siihen on tehty viraston edellyttämät korjaukset. Aseman uudistustöiden on määrä alkaa ensi kesänä.

Suunnitelmat koskevat laiturialuetta katoksineen sekä asematunnelia.

Museovirasto on osallistunut laiturialueen muutosten suunnittelun aiempiin vaiheisiin ja ilmoittanut hyväksyvänsä laiturikorokkeiden siirtämisen ja korottamisen sekä laiturikatosten uudelleen rakentamisen laiturimuutosten edellyttämille uusille paikoille.

Museovirasto on myös määritellyt aseman suojelutavoitteisiin sopivat suunnitteluperiaatteet. Lähtökohdaksi on sovittu, että laituriympäristö rakennetaan laiturimuutosten vaatimilta osiltaan uudelleen nykyisen kaltaisin rakentein, tarvittavilta osin uudella varustelulla täydentäen. Merkittävinä muutoksina on hyväksytty laiturikatosten lyhentäminen nykytarvetta vastaavaan pituuteen ja neljännen katoksen jättäminen rakentamatta kokonaan.

Lausunnossaan Museovirasto vaatii, että uudelleen rakennettavien katososuuksien on noudatettava vanhoja katoksia mitoiltaan, muodoiltaan ja materiaaleiltaan. Katosten leveys ja vapaa korkeus on suunnitelmassa korjattava nykyisten katosten mukaisiksi. Ensisijaisena rakennevaihtoehtona virasto pitää alkuperäisen mukaista rakennetta.

Kouvolan henkilöratapihalle suunnitellut uudistukset on rajoitettava vain laiturimuutosten välttämättä edellyttämiin kohtiin. Siksi suunnitelmasta on käytävä yksiselitteisesti ilmi, mitä rakenteita aiotaan purkaa ja mitä uusia. Esimerkiksi asematunneliin remontin on määrä tuoda vain uudet hissit. Tunnelin käytävän vanhat rakenteet, kuten lattian laatoitus, vitriinit ja valaisimet tulee Museoviraston mielestä säilyttää ja kunnostaa. Myös laitureille johtavat portaat maalattuine teräksisine käsijohteineen ja askelmien laatoituksineen on säilytettävä.

Poistaa ei saa myöskään porrasaukkoa laiturilla kehystävää betonista kaidetta eikä sen teräksisiä detaljeja.

Museovirasto löysi sanomisen sijaa myös tavasta, jolla ykköslaiturin hissitorni ja laiturin katosrakenne on aiottu toteuttaa. Katosrakenteen liittyminen asemarakennukseen vaikuttaa viraston arvion mukaan sattumanvaraiselta, kun tavoitteena pitäisi olla lopputulos, jossa laiturialuetta reunustavan asemarakennuksen julkisivu säilyy yhtenäisenä.

Lähde Kouvolan Sanomat 04.12.2008
Lähde WWW http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2008/12/04/Museovirastolla+sanottavaa+Kouvolan+aseman+laiturimuutoksista/200826283835/4


Moskovankin terminaali tukehtuu autoihin

04.12.2008 21:43

Kesällä Moskovassa avattu Mihnevon autoterminaali, jonne VR tuo Suomesta uusia henkilöautoja, on nyt ääriään myöten täynnä.

- Yhtään vapaata paikkaa ei tällä hetkellä ole, terminaalin omistavan RailTransAuton virolainen varatoimitusjohtaja Rene Varek sanoo.

– Tilanne on sama kuin Hangon ja Kotkan satamissa.

Venäjän kasaantuvat talousvaikeudet ovat paitsi lyhentäneet tuntuvasti Kaakkois-Suomen rekkajonoja, käytännössä myös pysäyttäneet autojen junakuljetukset itärajan yli.

Varekin mukaan tämä johtuu autojen myynnin romahtamisesta Venäjällä. Se on johtanut varastokierron jyrkkään supistumiseen Mihnevon terminaalissa. Autokauppiaat säilyttävät autoja mieluummin varastoissa kuin ottavat niitä myyntiin.

Myös kuljetukset terminaaliin Suomesta ovat vähentyneet.

– Marraskuussa ei Suomesta tullut yhtään autokuljetusta junalla, Varek sanoo.

Hän sanoo, että tavoite on silti edelleen tuoda ensi vuonna Suomesta Moskovan markkinoille 50 000 autoa ja Keski-Aasiaan 20 000. Noin 50 000 auton vuosivolyymi merkitsisi kolmea viikoittaista autojunaa Suomesta.

Varek kertoo terminaalilla olevan myös laajennussuunnitelmia. Tarkoitus on hankkia noin 15 hehtaarin terminaalille lisää maata viidestä kuuteen hehtaaria.

Käänne parempaan vasta kesällä

Myös VR:n tavaraliikennejohtaja Ilkka Seppänen vahvistaa, että autojenkuljetusrintamalla on ollut vaisua.

– Heijastusvaikutukset ovat meille ovat samanlaiset kuin rekkaliikenteessä. Hyvin paljon on hiljentynyt.

Tämä on vaikuttanut siihen, että VR on joutunut lykkäämään säännöllisten autokuljetusten aloitusta Mihnevon terminaaliin.

Syksyn aikana Venäjälle on viety autoja koe-erissä. Lokakuussa ajettiin perille ensimmäinen kokonainen juna.

Seppäsen mukaan ensi kevään tilannetta on vaikea arvioida. Hän uskoo, että käännöstä ylöspäin voi odottaa aikaisintaan ensi kesänä.

Terminaali tarvitaan

Vielä kesällä, ennen kuin maailman talouskriisistä oli tietoa, odotukset Suomen kautta Venäjälle menevien autokuljetusten kasvusta olivat huimia. Silloin arvioitiin, että junaterminaali ei pysty kattamaan edes autokuljetusten kasvua tänä vuonna. Venäjälle ajateltiin uppoavan yli miljoona autoa.

Nyt kellossa on toinen ääni. öljyn hinnan romahdus ja globaalit talousvaikeudet ovat syöneet rankasti autojen kysyntää Venäjällä.

VR:n Seppäsen mukaan tavoite on silti edelleen haukata kolmanneksen osuus ajoneuvokuljetuksista. VR:n osuus autokuljetuksista on arvioitu täksi vuodeksi noin 11 000 - 12 000 autoksi.

Seppänen luottaa kuitenkin siihen, että yli kaksi vuotta suunnitellulla investoinnilla on hyvä tulevaisuus.

– Joka tapauksessa terminaali tarvitaan, koska sellainen on Moskovasta toistaiseksi puuttunut.

Mihnevo on Venäjän suurin ajoneuvojen lastaukseen tarkoitettu terminaali, jonka kapasiteetti vuositasolla on 250 000 autoa. Kerrallaan alueella mahtuu pyöreät 10 000 autoa.

Lähde Kauppalehti 04.12.2008
Lähde WWW http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/12/16997&sort=false


Matkustajaliikennettä ehkä Pieksämäki-Savonlinna-välille

03.12.2008 16:33

Pieksämäen ja Savonlinnan väliä voi päästä tulevaisuudessa kulkemaan myös junalla. Etelä-Savon maakuntaliitto ja radanvarren kunnat ovat kiinnostuneita henkilöliikenteen aloittamisesta. Asiasta on pidetty alustava neuvottelu VR Osakeyhtiön kanssa. Tällä hetkellä maakuntaliitto tekee asiassa lisäselvityksiä.

Ajatus matkustajaliikenteen aloittamisesta on virinnyt radan parannustöiden valmistuttua. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Pieksämäen ja Savonlinnan välisellä rataosuudella on ollut ainoastaan tavaraliikennettä. Viimeinen henkilöjunavuoro lopetettiin vuonna 1988 matkustajien vähäisen määrän vuoksi.

- Me pidämme henkilöliikenteen aloittamista erittäin hyvänä tavoitteena. Savonlinnalaisten länteen päin liikkuminen helpottuisi, mistä Pieksämäki voisi hyötyä esimerkiksi elinkeinoelämää ajatellen, kaupunginjohtaja Tapio Turunen pohtii.

Neuvotteluissa mukana olleen apulaiskaupunginjohtaja Juha Nousiaisen mielestä matkustajajunavuoroja kannattaisi ehdottomasti kokeilla.

- Välillä on kuitenkin sen verran työmatka- ja opiskelijaliikennettä, että perusteita asialle olisi. Varmasti junaliikenne lisäisi myös kauppapalvelujen käyttöä puolin ja toisin ja helpottaisi lomalaisten kulkua kesän kulttuuritapahtumiin, Nousiainen puntaroi.

Lue lisää Pieksämäen Lehdestä...

Lähde Pieksämäen Lehti 03.12.2008
Lähde WWW http://www.pieksamaenlehti.fi/web/index.php


Helsingin aseman kellotornia korjataan

03.12.2008 16:32

Helsingin rautatieaseman kellotornia kunnostetaan ensi vuonna. Osa tornin graniittikivistä asennetaan uudestaan ja kivien väliset saumat korjataan. Töiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2009 loppuun mennessä.

Korjaustöiden ensimmäinen työvaihe eli rakennustelineiden pystyttäminen on alkanut tällä viikolla. Pystytys kestää joulukuun ajan.

Rakennustelineet yltävät kellotornin huipulle asti. Telineen ympärille tulee suojapeite. Se peittää näkyvistä myös aseman kellon noin vuoden ajaksi.

Kunnostustyöt eivät muuta kulkureittejä asemalla.

Kellotorni on rautatieaseman tärkein symboli. Torni valmistui vuonna 1919, jolloin asema vihittiin käyttöön. Kellotorni oli tuolloin Helsingin korkein torni.

Kellotornin korkeus kadunpinnasta mitattuna on 48,5 metriä. Tornin julkisivu on tehty Hangon punaisesta graniitista. Kellotornia on kunnostettu viimeksi 80-luvulla, jolloin sen pintasaumausta uusittiin.

Lähde VR-konserni - Uutiset 03.12.2008
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_551.html


VR siirtää Kotkan autovientiä

02.12.2008 21:19

VR lykkää autoviennin aloittamisen Kotkasta tammikuulle. Aiemman suunnitelman mukaan kuljetukset piti aloittaa joulukuussa.

VR Cargon johtajan Ilkka Seppäsen mukaan Venäjän autokauppa on hiipunut, ja asiakkaat käyttävät tällä hetkellä perinteisiä tiereittejä autokuljetukseen. Seppänen sanoo, että VR:n autokuljetuksen kasvu on jäänyt saavuttamatta autokaupan alhaisen volyymin vuoksi.

VR kuljettaa junia Venäjälle ja Kazakstaniin tällä hetkellä pääsääntöisesti Hangosta. Autokuljetukset ovat kuitenkin satunnaisia ja autoja viedään vuodessa vain 11 000 kappaletta.VR pitää kiinni tavoitteistaan kasvattaa vienti ensi vuonna 50 000 autoon vuodessa. VR tavoittelee yhteensä kolmannesta Suomen kautta Venäjälle suuntaavasta autoviennistä.

Autokuljetusten aloittamisesta Haminasta ei ole tehty konkreettisia suunnitelmia. Seppänen kertoo, että Venäjän viennissä on kyse vain lähtöpaikasta eli Hanko, Kotka ja Hamina kilpailevat tulevaisuudessa osittain samoista asiakkaista.

Lähde Kymenlaakson radio 1.12
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebkta.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content06335291389


Rantaradan liikenne taas aikataulussaan

02.12.2008 20:33

Rantaradan liikenne Helsingin ja Turun välillä on palannut normaaliksi. Salon ja Piikkiön välillä sattunut turvalaitevika saatiin korjattua tiistaina illansuussa.

Tiistaina puolen päivän aikaan sattunut vika pakotti junat ajamaan rataosuudella normaalia hitaammin. Junat myöhästelivät pahimmillaan 30 - 60 minuuttia.

Lähde Yle 2.12
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id109135.html


Luumäellä kootaan nimilistoja junavuorojen palauttamiseksi

02.12.2008 17:43

Luumäellä ei ole menetetty toivoa saada junat pysähtymään Taavetin asemalla. Toistaiseksi viimeinen henkilöliikenteen matkustajajuna Taavetissa pysähtyi syyskuussa 2006. Nyt Luumäellä kerätään nimiä adresseihin, että ainakin yksi Lappeenrannan ja yksi Helsingin suunnan juna vuorokaudessa pysähtyisi perinteisellä asemapaikalla.

Yksi puuhamiehistä on Pentti Sani, Imatran asemapäällikön virasta vuonna 1993 eläkkeelle siirtynyt entinen VR:läinen, nykyinen luumäkeläinen.

Hän aikoo sorvata yhdessä muutaman muun kanssa VR:n toimista hallintokantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oheistaa kerätyt nimilistat kantelun liitteeksi.

- Nimiä kerätään ainakin tämän vuoden loppuun saakka, kertoi Sani tiistaina.

- Jäimme kerta kaikkiaan mottiin, kun junien kulku täältä päättyi. Luvattuja bussiyhteyksiä ei tullut.

Lähde Etelä-Saimaa 2.12.2008
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/Uutiset---Uutiset-maakunnasta/2008/12/02/Luum%E4ell%E4+kootaan+nimilistoja+junavuorojen+palauttamiseksi/200816274327/5


Rantaradan kaukojunat myöhästelevät

02.12.2008 15:29

Helsingin ja Turun väliä kulkevat junat myöhästelevät Salon ja Kupittaan aseman välillä ilmenneen turvalaitevian takia. VR arvioi vian korjaamisen kestävän ainakin pari tuntia. Vika myöhästyttää junia 30–60 minuuttia. Vika ei VR:n mukaan vaikuta pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen.

Lähde HS 2.12
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Rantaradan+kaukojunat+my%C3%B6h%C3%A4stelev%C3%A4t/1135241591066


Ratahallintokeskus ei lämpene Pori-Haapamäen avaamiselle

01.12.2008 19:00

 

Porin satamajohtaja Jaakko Nirhamo on tehnyt laskelmia Pori-Haapamäki -rataosuuden avaamisesta uudelleen teollisuuden käyttöön.

Välille tarvittaisiin kaksi siltaa. Myös radan rakentaminen 25 tonnin akselipainolle toisi lisää kustannuksia. Loppusumma olisi ilman uusia tasoristeyksiä noin 100 miljoonaa euroa.

Ratahallintokeskuksessa myönnetään laskelman olevan oikeansuuntainen, mutta itse ajatus radan ottamisesta uudelleen käyttöön ei saa sympatioita ylijohtaja Ossi Niemimuukolta.

Lähde Satakunnan Kansa
Lähde WWW http://213.214.145.189/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=SKA_newssite%2FAMLayout&cid=1194608765477&p=1194596263978&pagename=SKAWrapper


Venäjältä tulossa lähes 40 000 junamatkustajaa vuodenvaihteessa

01.12.2008 18:05

Venäjältä saapuu vuodenvaihteessa jälleen runsaasti matkailijoita junilla Suomeen. Ylimääräisillä ja normaaleilla junavuoroilla arvioidaan saapuvan lähes 40 000 venäläismatkailijaa eli suunnilleen sama määrä kuin viime vuodenvaihteessa.

27.12.–7.1. Moskovasta tulee 33 ja Pietarista 2 ylimääräistä junaa. Venäjältä tulee lisäksi päivittäin kolme vakiojunaa.

Tänä vuonna Moskovasta tulee ensimmäistä kertaa kaksi tilausjunaa Länsi-Lappiin Kolarin asemalle. Ensimmäistä kertaa tilausjunia lähtee myös Pietarista, josta tulee kaksi junaa Rovaniemelle.

Ensimmäiset ylimääräiset junat saapuvat 27. joulukuuta Kolariin, Helsinkiin ja Kajaaniin. Erikoisjunia kulkee vuodenvaihteessa lisäksi Kuopioon ja Rovaniemelle. Osa lomailijoista jää väliasemille, muun muassa Kouvolaan, Tampereelle, Ouluun ja Kemiin. Asemilta matkailijat jatkavat edelleen useisiin eri lomakohteisiin.

Viimeinen ylimääräinen juna lähtee Suomesta takaisin Moskovaan 11. tammikuuta.

Venäläisten vuodenvaihteen juhlasesonki jakaantuu kahteen matkustusajankohtaan: uuteen vuoteen sekä jouluun, jota ortodoksisen kalenterin mukaan vietetään tammikuun alkupuolella.

Junamatkojen määrä Suomen ja Venäjän välillä on kasvanut edelleen tänä vuonna. Tämän vuoden tammi-marraskuussa matkoja on tehty noin 392 000, mikä on 9 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Ennakkoarvion mukaan Suomen ja Venäjän välillä tehdään tänä vuonna noin 420 000 junamatkaa. Vuonna 2007 matkojen määrä oli noin 400 000.

Lähde VR-konserni - Uutiset 01.12.2008
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_548.html


Mies jäi junan alle Utajärvellä

28.11.2008 10:38

Mies jäi junan alle Utajärvellä 27.11.2008 19:41 Eläkeläismies jäi tavarajunan alle Utajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla torstaina illansuussa. Mies oli ollut ylittämässä tasoristeystä jalan, kun Kajaanista Oulun suuntaan matkannut juna törmäsi häneen. Mies kuoli törmäyksessä heti. Tasoristeys sijaitsee Utajärveltä noin viisi kilometriä Vaalan suuntaan. Risteyksen molemmin puolin kulkee metsäautotie. Poliisi jatkaa onnettomuuden syyn tutkimista.

Lähde Iltalehti
Lähde WWW http://www.iltalehti.fi/uutiset/200811278666655_uu.shtml


Lumisade haittaa edelleen junaliikennettä

24.11.2008 13:01

Lumisade on edelleen haitannut junaliikennettä aamun aikana. Useat sekä lähi- että kaukoliikenteen junat ovat aikataulustaan 15–60 minuuttia myöhässä. Osa kaukoliikenteen junista on ollut myöhässä lähes kaksi tuntia. Yksittäisiä kaukoliikenteen junia on myös jouduttu perumaan.

Lumisade vaikeuttaa vaihteiden kääntämistä Helsingin ratapihalla ja Ilmalassa, mikä myöhästyttää sekä Helsinkiin saapuvia että Helsingistä lähteviä junia. Lumi on aiheuttanut myös kalustorikkoja. Pääradalla on junia jonossa odottamassa pääsyä Helsinkiin. Vaihteita pidetään toimintakunnossa vaihteenlämmityksillä ja käsin harjaamalla. Kunnossapidon miehitystä on lisätty puhdistamaan vaihteita.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä kaikki I-junat on toistaiseksi peruttu. Kaikki K-junat kulkevat tällä hetkellä N-tunnuksella ja pysähtyvät kaikilla väliasemilla.

Junaliikenne pyritään hoitamaan iltapäiväruuhkan aikana normaalilla vuorotarjonnalla. Yksittäisten junavuorojen peruutuksiin on kuitenkin syytä varautua.

Lähde VR tiedote 24.11
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_537.html


Kauko- ja junaliikenne yhä myöhässä

24.11.2008 09:15

VR:n junaliikenne takkuilee lumimyräkän synnyttämien vaihdeongelmien vuoksi. Kaukoliikenne on Ratahallintokeskuksen mukaan 30 - 60 minuuttia jäljessä aikataulusta.

Helsingin seudun lähiliikenteessä junat ovat toistaiseksi vain 15 - 30 minuuttia myöhässä.

Kaikki I-junat on peruttu, ja K-junat Keravan ja Helsingin välillä kulkevat N-tunnuksilla. N-junat pysähtyvät kaikilla asemilla.

VR kehottaa matkustajiaan varautumaan myöhästymisiin junaliikenteessä koko aamupäivän ajan.

Raitiovaunut poikkeusreiteillä

Myös raitiovaunuliikenne takkuaa aamupäivän. Esimerkiksi 9-ratikka kulkee poikkeusreitillä Pasilan suuntaan. Ysiratikka ei käänny Helsinginkadulta Fleminginkadulle vaan menee suoraan Sörnäisiin ja siitä Mäkelänkatua Pasilaan.

Uudenmaan tieliikenteessä pahoilta onnettomuuksilta on poliisin mukaan vältytty.

Lähde Yle 24.11
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id108377.html


Säätilan vuoksi junaliikenteessä myöhästymisiä

23.11.2008 20:01

Lumisade ja kova tuuli ovat alkuillan aikana vaikeuttaneet junaliikennettä Itä- ja Etelä-Suomessa. Useat junat ovat aikataulustaan myöhässä 20–60 minuuttia, mikä heijastuu koko Suomen junaliikenteeseen. Junia korvaavia bussi- ja taksikuljetuksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan, mutta myös tieliikenteessä ajokeli on erittäin huono.

Lumimyrsky leviää etelästä edelleen pohjoiseen. Säätilasta johtuen myöhästelyt junaliikenteessä ovat todennäköisiä illan ja yön aikana myös muualla Suomessa. Lumimyrskyn jatkuessa sen vaikutukset voivat heijastua huomiseen ja aiheuttaa myöhästymisiä aamun junaliikenteessä.

Runsas lumisade ja voimakas lunta kinostava tuuli aiheuttavat ongelmia erityisesti vaihteiden kääntymiselle. Iltapäivän aikana myös katkot valtakunnanverkon sähköjakelussa vaikuttivat Itä-Suomen junaliikenteen ohjausjärjestelmiin.

Lähde VR tiedote 23.11
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_535.html


Junat myöhästelevät lumen tulon takia

23.11.2008 18:48

Lumimyräkkä hidastaa junaliikennettä koko maassa. Eniten myöhästelevät Kouvolasta Kuopioon ja Joensuuhun menevät kaukojunat, jotka kulkevat tällä hetkellä noin puolesta tunnista tuntiin aikatauluistaan jäljessä, kertoo Ratahallintokeskus. Lisäharmia aiheuttavat turvalaiteviat muun muassa Tampereen ja Jyväskylän välillä.

Lähde HS 23.11
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Junat+my%C3%B6h%C3%A4stelev%C3%A4t+lumen+tulon+takia/1135241338354


Suomen pisin rautatietunneli käyttöön ensi viikolla

20.11.2008 22:38

Vuosaaren satamarata avataan tavaraliikenteelle ensi viikolla. Suurin osa radasta kulkee Savion rautatietunnelissa, joka on yli 13 kilometriä pitkä.

Tunnelissa kulkee jo koeliikennettä, mutta viimeistelytöitä tehdään vielä joulukuun aikana.

Päivittäin Vuosaaren radalla tulee kulkemaan pari kymmentä tavarajunaa. Vuosaaren rata merkitsee suurta muutosta koko Helsingin tavarajunaliikenteelle, kun tavarajunat ohjataan jo Keravan kohdalla Vuosaareen.

Lähde Yle 20.11
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id108117.html


Tavaraliikennekin vaatii eritasoristeyksen Kustavintielle

19.11.2008 00:19

Henkilöliikenteen aloittaminen kaikilla kolmella Turusta lähtevällä rataosuudella on saanut tukea kaikilta muilta ratavarren kunnilta paitsi Raisiolta. Myös liikenneministeriön, rautateiden ja tielaitoksen kannatettua asian kehittelyä maakuntahallitus päätti eilen aloittaa seuraavan, pari vuotta kestävän selvitysvaiheen.

Selvitys maksaa puoli miljoonaa euroa. Kustannukset jaetaan puoliksi kuntien ja valtion välillä. Maakunnan liiton osuus on satatuhatta euroa ja kuntien osuus vaihtelee Mynämäen, Nousiaisten ja Vehmaan 3000 eurosta, Maskun 6000:een ja Uudenkaupungin 9000 euroon.

Raision kaupunginhallituksen mukaan kaikkia kustannustekijöitä ei ole selvitetty riittävästi ja selvitysten tulee tukeutua seudullisiin suunnitelmiin, joten se ei tässä vaiheessa sitoutunut hankkeeseen. Kyse on maakunnallisesta hankkeesta. Turun kaupunkiseudun mahdolliset muut liikenneselvitykset voidaan tehdä erikseen, sanoo maakuntainsinööri Janne Virtanen. Hänen mukaansa jatkotyössä on ajateltu selvittää kaikkien kolmen ratasuunnan perusasiat yhdessä. Hankkeiden toteuttamista ratasuunta kerrallaan on myös kannatettu. Ohjausryhmää työlle ei vielä asetettu.

Ratahallintokeskus on lausuntonsa mukaan ottanut paikallisjunan tarpeet huomioon siirtäessään pääosan nykyisiä asemia myytäväksi senaatti-kiinteistöjen kautta.

Pulmakohtina hankkeessa on pidetty mm. tasoristeyksiä Raisiossa ja Kustavintiellä. Lausunnon mukaan Raisiontien varolaitteet on juuri uusittu ja Kustavintien tasoristeyksen poisto olisi tarpeen joka tapauksessa. Tavaraliikenne radalla saattaa olennaisesti kasvaa Uudenkaupungin teollisuuden kasvaessa. Tämän myöntää omassa lausunnossaan myös VR-osakeyhtiö. Ratahallintokeskuksella ei ole suunnitelmia Vakka-Suomen radan sähköistämiseksi.

Tiepiirin mukaan linja-autoliikenteen näkökulmasta laadittu liikennetarveselvitys pitää Uudenkaupungin suuntaa yhtenä maakunnan työmatkakäytävistä. Käytävien kehittäminen ei ole ristiriidassa paikallisjunaselvityksen kanssa.

Lähde Vakka-Suomen Sanomat 18.11.2008
Lähde WWW http://www.vakka.fi/uutinen.phtml?id=2141


Hakamäentien työmaa häiritsi junaliikennettä aamulla

17.11.2008 21:27

Hakamäentien tietyömaalla, Ilmalan aseman ylittävän sillan kyljessä sijainnut työteline notkahti maanantai-aamuna klo 8.25 noin puolen metrin verran. Junaliikenne keskeytettiin 40 minuutin ajaksi osalla rantaradan raiteita, jotta teline päästiin poistamaan paikalta. Tapahtumasta ei aiheutunut henkilövahinkoja.

Tieto työtelineen notkahtamisesta saatiin välittömästi Ratahallintokeskukselle, ja junien nopeuksia telineen alla kulkeneella raideparilla rajoitettiin turvallisuussyistä kymmeneen kilometriin tunnissa. Kello 9.06 raideparille saatiin liikenne- ja jännitekatko, jonka aikana vioittunut teline poistettiin paikalta. Junaliikenne sai kulkuluvan kello 9.46.

Notkahtanut työteline sijaitsi Ilmalan aseman yli kulkevalla sillalla, jota korjataan parhaillaan. Teline oli sijainnut paikalla useita kuukausia.

- Olemme tarkastaneet kaikki työmaan vastaavat telineet kiinnityksineen. Notkahduksen syyt selvitetään tarkasti, Hakamäentien pääurakoitsijan Destian projektipäällikkö Jukka-Pekka Saikkonen sanoo.

Ilmalan asemalaitureilla kulkijoille ei aiheutunut vaaraa, sillä notkahtanut teline sijaitsi raiteiden yläpuolella.

Lähde Tiehallinto 17.11
Lähde WWW http://www.tiehallinto.fi/servlet/page?_pageid=70&_dad=julia&_schema=PORTAL30&_pageid=71&linkki=554&julkaisu=306&menu=2403&kieli=fi


Joulupukin juna ei liikennöi tänä jouluna

17.11.2008 14:07

Joulupukin juna ei liikennöi tänä jouluna. A la Carte Lapland -yhtiön toimitusjohtaja Riikka Oikarinen sanoo, että joulupukin junamatkat eivät ole käyneet kaupaksi viime vuoden tapaan. Tälle vuodelle joulupukin junamatkat ovat peruttu.

Brittiläisen Canterbury Travelin omistama joulupukin höyjuna liikennöi viime jouluna Rovaniemen ja Kemijärven välillä. Syksyllä höyryjuna ja veturitalli takavarikoitiin Canterbury Travelin velkojen vuoksi.

Lähde Lapin Radio 17.11.2008
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=ContentDE7DB


Oulun Pendolinosta hajosi JKV

16.11.2008 23:48

Helsingistä aikataulun mukaan kello 15.30 Ouluun lähtenyt Pendolino-juna (S53) on sunnuntaina 2,5 tuntia myöhässä teknisen vian vuoksi. Junan piti olla Oulussa kello 21.39.

Vika johtui VR:n tiedottajan Sanna Keräsen mukaan junien kulunvalvontalaitteessa ilmenneestä viasta. Periaatteessa junalla olisi voinut Keräsen mukaan ajaa, mutta paljon normaalia hitaammin.

Pendolino-matkaa suunnitelleet pääsivät jatkamaan matkaansa InterCity-junalla (IC 55), joka saapuu Ouluun 23.19. Myös Pendolino-juna saapuu Ouluun, mutta 2,5 tuntia aikataulusta myöhässä. Pendolino-juna on tiedottaja Keräsen mukaan normaalisti liikennöintikunnossa maanantaina.

Samainen Pendolino-juna takkuili myös pari viikkoa sitten, kun juna hyytyi Kokkolaan. Silloin syynä oli kytkentävika. Juna saapui Kokkolaan kahdella rungolla ja sen piti jatkaa matkaa Ouluun yhdellä rungolla. Kytkentävian vuoksi juna ei päässyt jatkamaan matkaa ollenkaan ja junamatkustajat jouduttiin kuljettamaan Ouluun bussilla.

"On valitettavaa ja sattumaa, että Pendolinolla on ollut ongelmia lyhyen ajan sisällä. Kysymys on kuitenkin eri vioista eikä mistään erityisestä Pendolinoon liittyvästä", Sanna Keränen kertoo.

VR korvaa junien myöhästelystä johtuvat kulut asiakkailleen tapauskohtaisesti. Tiedottaja Keräsen mukaan korvauksiin voidaan ryhtyä, mikäli asiakkaalla on osoittaa junien kulkujen muuttumisesta taloudellista haittaa.

Lähde Kaleva 16.11
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=764620


Parkanon lastausterminaali hiljenee huolestuttavasti

15.11.2008 01:17

Tiistaina saapui pitkästä aikaa Parkanon rautatieaseman lastausterminaaliin kunnollinen kivikuorma. Suoraan kivilouhimoilta muun muassa Kurusta rekoilla tuotavat raakagraniittijärkäleet lajittelee ja lastaa kuljetuskontteihin Kallen Lastaus ja Asennus Ky. Karvialaisen Kalevi Nummijärven yhden miehen yritys on lastannut graniittia jo vuodesta 1988 lähtien.

– Kiven lastaus on minulle tätä nykyä ainoa työllistäjä, sillä Parkanon terminaalin käyttö on huolestuttavasti vähentynyt koko ajan. Täällähän lastataan yksinomaan vientiin menevää materiaalia. Raakagraniitin pakkaan teräskontteihin, jotka matkaavat Parkanosta junalla satamiin. Tämä toimitus menee Helsingin satamaan. Kivikuljetuksia on Parkanon terminaalista lähtenyt myös Mäntyluotoon ja Raumalle, Nummijärvi sanoo.

Kontit puretaan vasta määränpäässä, jotka graniitin kyseessä ollessa ovat Kiina tai Japani.

– Konttikuljetus on standardisoitu kautta maailman, joten kontteja on helppo käsitellä sekä rautateillä että laivoissa. Yhteen konttiin mahtuu tavaraa maksimissaan 28 000 kiloa. Kivimurikkojen painot lähtevät 1000 kilosta. Graniittia meni alkuvuosina pääasiassa hautakiviksi, mutta vientiä sillä nykyisin on myös rakennusteollisuudelle, Nummijärvi sanoo.

Kiviä tulee puuskittain

Dollarin hintaan sidottu vientikauppa aistii herkästi maailmanmarkkinoiden laman myös raakagraniitin toimituksissa.

– Viimeiset pari vuotta graniittia on Parkanon terminaaliin tuotu tipotellen. Tämän vuoden toukokuussa minulla oli viimeksi kunnolla lastattavaa. Työni on sellaista, että kun kivikuormat tuodaan, riittää niissä hommaa vuorokaudet ympäri. Sitten työt loppuvat kuin seinään, Nummijärvi luonnehtii.

Lastaustoiminnassa Nummijärven toimeksiantajia ovat kivilouhimot, jotka ostavat häneltä lastauspalvelun.

Tyhjät kontit saapuvat kiskoja pitkin terminaaliin. Nummijärvi tarkastaa ennen lastausta jokaisen kontin. Nummijärvi lastaa kontit suoraan vaunuihin. Hänellä on kolme trukkia; kaksi niistä on nostoteholtaan 12 000 kiloa, yksi 7 500 kiloa.

– Raakagraniittia olisi tietojeni mukaan nyt saatavilla louhimoilta kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin, jos vain olisi tilauksia. Ulkomaankauppa riippuu kuitenkin suhdanteista, ja nyt maailmalla taantuma taas kolkuttaa. Graniitin osalta voin kuitenkin todeta, että se pelasti firmani Suomen edellisen laman aikana 90-luvun alussa. Toivottavasti niin käy nytkin.

Nummijärvi aloitti eri yrityksien palveluksessa lastaustoiminnan vuonna 1976, ja omana firmana 1988. Alkuvuosina hänelle riitti töitä muun muassa metalliteollisuuden ja sahatavaran lastaajana niin, että myös apuri oli tarpeen kiireisimpinä jaksoina.

Sahatavaran lastaus loppunut

Metallituotteiden lastausta Nummijärvellä on Parkanon terminaalin kautta vielä silloin tällöin, mutta sahatavaraa hän ei ole lastannut ollenkaan vuosikausiin.

– Sahatavaran kulkeminen Parkanon terminaalin kautta loppui täysin vuonna 2001, kun Parkanon sahat olivat siirtyneet suurempien yhtiöiden alaisuuteen. Tuo vuosi oli taitekohta lastausterminaalin käyttöasteelle. Siitä pitäen on menty alaspäin. Parkanon kaupunki rakensi terminaalin nimenomaan metsäteollisuuden tuotteiden vientiä varten. Tarkoitus oli, että niillä töillä olisi pystytty maksamaan terminaalin vuokra. Rakennuksen maapohja on kaupungilla vuokralla VR:ltä, mutta nykyisellään terminaali ei ole kustannusrasite kenellekään, Nummijärvi toteaa.

Nummijärvi ennakoi, että alhaisen käyttöasteen vuoksi Parkanon lastausterminaalia uhkaa lopettaminen. Hänen firmansa lisäksi lastausterminaalin käyttäjänä on enää Puolustuslaitos.

– Tietääkseni VR:llä on jonkinasteisia aikeita purkaa terminaali, sillä Parkanon asemalla olevalle raakapuuvarastolle halutaan läpiajettavat kiskot. Olisi sääli, jos Parkano menettää lastausterminaalin, kun tavarankuljetuksiin sopivia junavuorojakin on saatu lisää. Jotain olisi tilalle saatava, että Parkanon rautatieaseman keskeistä sijaintia voidaan jatkossakin hyödyntää, Nummijärvi toteaa.

Lähde Ylä-Satakunta 14.11.2008
Lähde WWW http://www.ylasatakunta.fi/uutinen1.html


Helsingin edustalle uusi jättisilta Kruununhaasta Laajasaloon

13.11.2008 22:01

Helsingin edustalle Kruunuvuoren selälle rakennetaan uusi silta. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkoiltana meren ylittävän raitiosillan rakentamisen.

Kruunuvuoren selälle rakennettavasta 900 metriä pitkästä sillasta tulee Helsingin pisin ja suurin silta. Esimerkiksi Lapinlahden moottoritiesilta on vain noin 600 metriä pitkä ja Kulosaaren sekä Lauttasaaren sillat noin 360 metriä pitkiä. Siltaa pitkin kulkee myös kevyt liikenne.

Sillasta tulee myös korkeampi kuin muista Helsingin silloista. Sillan ali mahtuu kulkemaan 18 metriä korkealla aluksella.

Sillan arvioidaan valmistuvan vuodeksi 2014 ja se maksanee 125 miljoonaa euroa. Arkkitehtikilpailu sillasta aiotaan järjestää mahdollisesti jo keväällä.

Siltamalleiksi on esillä kolme eri teknistä vaihtoehtoa. Matalin ja halvin vaihtoehto olisi niin kutsuttu palkkisilta.

Sen sijaan vinoköysisillat voisivat kokonaisuudessaan yltää korkeammalle kuin kantakaupungin kirkontornit. Kustannusarvio on tehty vinoköysisiltojen mukaan.

Valtuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen (sd) ei pitäisi suurtakaan siltaa mahdottomana. "Hulppea pitkä silta, joka vaatisi mahdollisimman vähän maapengerrystä, ei vaikuttaisi yhtä paljon veden virtauksiin."

Hiltunen ei usko, että korkeakaan silta muuttaisi Helsingin profiilia. "Siitä voisi tulla yksi Helsingin maamerkki."

Samoilla linjoilla oli myös vihreiden Mari Puoskari. "Sillat voivat olla myös kauniita ja maailmalla ne ovat suuria nähtävyyksiä. Jos silta rakennetaan, siitä on tehtävä korkeatasoinen."

Puoskari korosti, että sillan suunnittelussa ei saa säästellä.

Laajasalon Kruunuvuorenrantaan rakennetaan vuosina 2011–2017 asuinalue 10 000 asukkaalle. Uudella sillalla tulisi kulkemaan arviolta 21 000–23 000 matkustajaa vuorokaudessa.

Helsingin ranta-alueiden kaupunginosayhdistysten Rantaryhmä on vastustanut siltahanketta. Kruunuhaan kaupunginosayhdistyksen puheenjohtaja Veli-Heikki Klemetti toivoi ennen kokousta esityksen jäävän pöydälle.

"Siltaa on suunniteltu harkitsemattomasti, eikä siinä ole tarpeeksi huomioitu sen ympäristövaikutuksia", Klemetti sanoi. Klemetin mukaan sillan hyödyt eivät ole riittäviä sen kustannuksiin nähden.

Lähde HS 12.11
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingin+edustalle+uusi+j%C3%A4ttisilta+Kruununhaasta+Laajasaloon/1135241040651


Suomessa tiet halkovat kallioita poikkeuksellisen usein

11.11.2008 23:22

Suomessa tiet kulkevat muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen usein kallioleikkausten läpi. Tiehallinnon kehittämispäällikkö Kari Lehtonen kertoo, että erityisesti Etelä-Suomessa uusia teitä rakennetaan mieluiten suoraan kallioiden läpi sen sijaan että ne kierrettäisiin tai ylitettäisiin.

Kallioleikkauksia perustellaan ympäristösyillä. Lehtonen ei osaa arvioida, paljonko leikkauksia on kaikkiaan.

- Suomen maasto on sellaista, että ensin on pieni kallio, sen jälkeen tasaista ja taas pieni kallio. Jos kalliot kierrettäisiin yläkautta, liikenteen meteli leviäisi kauas. Lisäksi kallioleikkauksista saadaan hyvää maa-ainesta rakennustöihin, eikä paikallisiin soravarantoihin tarvitse koskea, Lehtonen kertoo.

Erityisen tiiviisti kallioleikkauksia tarkkaillaan pari vuotta valmistumisensa jälkeen irtoavien kivien varalta. Lehtosen mukaan kivet lohkeavat kalliosta useimmiten ensimmäisten talvien aikana, jos ovat irrotakseen.

Esimerkiksi Lohjalla kiviä vyöryi tielle asti maaliskuussa vuonna 2005 valmistuneesta kallioleikkauksesta. Jalkapallon kokoiset kivenlohkareet haittasivat liikennettä ja vaurioittivat yhtä autoa, mutta kukaan ei loukkaantunut.

Vanhemmista kallioleikkauksista kiviä irtoaa harvemmin. Kallion kivenlaadusta riippuen vanhakin leikkaus voi olla silti vaarallinen. Tammikuussa Turun Vartiovuoresta irtosi jalkapallon kokoisia lohkareita, jotka tipahtelivat kolmen metrin korkeudesta viereisen asuintalon pihalle. Vartiovuoren kallioleikkauksen arvellaan olevan vuosikymmeniä, ellei satoja vuosia vanha.

Lehtosen mukaan hatarampaa kalliota on jonkin verran esimerkiksi Helsinki-Hämeenlinna -osuudella valtatie 9:llä sekä Lohjan seudulla.

- Kivien irtoamista estetään hakkaamalla löysässä olevat kivet irti tai louhimalla kalliota lisää, kunnes esiin saadaan vahvempaa kiviainesta. Ongelmallisia kallioita myös verkotetaan kivivyöryjen estämiseksi.

Radoille kiviä vain harvoin

Suomen junarataverkostosta alle kymmenen prosenttia kulkee kallioleikkausten läpi. VR-Radan rautatiesuunnittelun georyhmän päällikkö Timo Cronvall kertoo, että nykyisin kallioleikkausten ja raiteiden väliin jätetään niin leveä turvaväli, etteivät kivet välttämättä edes yllä radalle asti.

- Ongelmana ovatkin vanhemmat leikkaukset, jotka on rakennettu kapeammin. Mutta niissäkään kivet eivät helpolla päädy radoille. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kiviä on tippunut junaradalle muistaakseni kahdesti.

Kummassakaan tapauksessa junamatkustajat eivät olleet vaarassa. VR:n kunnossapito tarkistaa kallioleikkaukset neljästi vuodessa. Jos rutiinitarkistuksissa havaitaan poikkeavaa, kohta tarkistetaan uudelleen.

- Isompia ongelmia ei ole tullut vastaan. Satunnaisesti löytyy sellaisia tapauksia, että korjaukset pitää tehdä välittömästi, mutta vakavaa riskiä junaliikenteelle ei ole ollut.

VR korjaa kallioleikkauksia Tiehallinnon tapaan verkottamalla ja irrottamalla irtolohkareet ennen niiden tippumista. Lisäksi kallioita pultitetaan jonkin verran.

- Koska leikkaukset tehdään louhimalla, niihin jää rakoja, joissa vesi pääsee liikkumaan. Talvella vesi jäätyy ja laajenee, ja tämä jatkuva veden liike irrottaa lohkareita. Esimerkiksi junaliikenteen ilmanpaine ei vaikuta kivien irtoamiseen, Cronvall selvittää.

Lähde Turun Sanomat 11.11.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-11-11,104:2:575839,1:0:0:0:0:0:


Easmar Logisticsin sopimus työllistää kymmeniä

11.11.2008 23:21

Rautatielogistiikan yritys Easmar Logistics varastoi ja käsittelee kolmen vuoden sopimuksen ajan CNH:n valmistamia maatalouskoneita Kouvolassa.

- Sopimus astuu voimaan joulukuun alusta ja näkyvää alkaa tapahtua joulukuun puolessa välissä. Että jäniksen selässä tässä mennään, iloitsee toimitusjohtaja Saku Sopanen.

Kouvolalaisyritys solmi aiesopimuksen Fiat Groupiin kuuluvan CNH:n kanssa. Kouvola sopii varastointipaikkakunnaksi, koska IVY-maihin myytävistä koneista vähintään puolet on tarkoitus kuljettaa rautateitse.

Yhtiö arvioi sopimuksen työllisyysvaikutuksen olevan 35-40 henkilötyövuotta vuosittain, jos alihankkijat lasketaan mukaan. Easmar Logisticsiin tarvittaneen noin kolmekymmentä uutta henkilöä.

- Tammikuun loppuun mennessä palkkaamme parikymmentä työntekijää lisää. Tämä on poikkeuksellisen myönteistä, jos katsoo viimeaikaisia irtisanomisuutisia.

Varastoitavat maataloustyökoneet ovat New Holland AG ja CASE IH -mallisia.

Kouvolan ulkopuolella sopimuksesta hyötyvät myös Easmar Logisticsin yhteistyökumppanit, IVY-maihin suuntautuviin projektikuljetuksiin erikoistunut Stingay Cargo ja projektilogiikan johtamisen asiantuntijayritys Ademarts.

Lähde Kouvolan Sanomat 11.11.2008
Lähde WWW http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2008/11/11/Easmar+Logisticsin+sopimus+ty%F6llist%E4%E4+kymmeni%E4/200826169387/4


Junaliikenteen häiriköt pitääkin laittaa kuriin

11.11.2008 00:50

Turvallisuuden tunne julkisissa tiloissa syntyy yksinkertaisista asioista kuten valoisuudesta ja siisteydestä. Käänteisesti epävarmuutta ja jopa pelkoa lietsovat pimeät syvennykset, töhrityt seinät, rikotut ikkunat.

Joukkoliikenteen asemat ja terminaalit ovat näiden tuntemusten näkyvimpiä solmukohtia. Perinteisesti asemat vetävät puoleensa humalaisia ja joutilaita, jotka isoina ryhminä tai äänekkyydellään luovat pelottavan ilmapiirin.

Enää kyse ei ole vain muutamien häiriköiden tuottamasta epämukavuudesta niin sanotuille kunnon kansalaisille. Jokelan ja Kauhajoen tragediat viimeistään ovat pyyhkineet pois luulon, että mitään isoa pahaa ei voisi sattua. Jos kouluissa tapahtuu tuollaista, miksi ei sitten vaikka junassa?

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen käyttäjät ilmaisivat turvattomuuden tunteensa YTV:n selvityksessä. Iltaisin ja viikonloppuisin junissa ja busseissa ei haluta matkustaa, koska pelätään humalaisten örveltäjien arvaamatonta käytöstä.

Nyt YTV aikoo laittaa häiriöt kuriin lisäämällä vartijoita. Joukkoliikenteen pitää olla turvallista ja itse asiassa se onkin sitä. Vain äärimmäisen harvoin matkustaja joutuu satunnaisen uhan tai väkivallan kohteeksi ulkopuolisen henkilön taholta. Mutta kyse onkin nimenomaan turvallisuuden tunteesta, jonka toivotaan kasvavan vartijoiden näkyvyyden myötä.

Turvallisuuden kannalta rantaradan murheenkryyni on Espoon keskuksen asema. Kolkkona ja likaisena sen maine on rantaradan huonoin. Siellä myös sattuu häiriöitä ja tappeluja enemmän kuin esimerkiksi Leppävaaran asemalla.

Espoon kaupunki osti VR-Yhtymältä asemarakennuksen ja ympäröivän maa-alueen matkakeskuksen rakentamista varten. Tarkoitus on peruskorjata asema ja rakentaa bussiterminaali. Kaksikerroksisessa, vähän yli tuhatneliöisessä rakennuksessa riittääkin työtä.

Suunnitelmat sisältävät ainakin pinnoitteiden ja teknisten järjestelmien uusimisen. Hankkeelle pitää toivottaa onnea ja menestystä, sillä aseman kautta kulkee päivittäin tuhansia matkustajia. Heidän turvallisuuden tunteensa on vähintään yhtä tärkeä kuin aseman maine.

Lähde Länsiväylä 09.11.2008
Lähde WWW http://www.lansivayla.fi/Uutiset/Arkisto/2008/11/09/Junaliikenteen-hairikot-pitaakin-laittaa-kuriin


YTV-alueen asemille lisätään vartijoita

11.11.2008 00:49

Turvallisuus Turvapartiointia rantaradan asemilla ja junissa aiotaan lisätä, sillä YTV-alueen kunnat haluavat lisätä matkustajien turvallisuuden tunnetta. Espoon keskuksen asema on rantaradan pahamaineisin.

Vartijoiden lisääminen koskisi erityisesti iltoja ja viikonloppuja.

–Joukkoliikennettä käytetään iltaisin vähemmän, sillä ihmisillä on pelko puserossa, sanoo YTV:n joukkoliikennepalvelut -yksikön päällikkö Reijo Mäkinen suoraan.

Tulokset olivat hätkähdyttävän huonot, kun taannoin tutkittiin matkustajien turvallisuuden tunnetta joukkoliikenteessä. Pelkästä tunteesta tai luulosta ei ole kyse, sillä häiriköintiä sattuu oikeasti. Mäkinenkin painottaa, että joukkoliikenteen kuuluu olla turvallista. Uhkailun tai jopa väkivallan kohteeksi matkustajat joutuvat silti äärimmäisen harvoin.

Valtion ensi vuoden joukkoliikennetuesta pääkaupunkiseudulle YTV-alueen kunnat ohjaavat 290000 euroa ”sosiaalisen turvallisuuden parantamiseen asemilla sekä raideliikenteessä”

–Ostamme palveluja vartiointiliikkeiltä. Jo vartijoiden näkyminen yleensä toimii rauhoittavasti. Poliisi on tietenkin myös mukana, mutta ei ehdi partioda joka paikassa.

Toistaiseksi YTV käyttää turvapartiointiin rahaa vain tapauskohtaisesti. Junaliikennettä pyörittävä VR sen sijaan sijoittaa turvallisuuteen paljonkin.

Espoon keskuksen aseman ongelmista Mäkisellä ei juuri ole omakohtaista kokemusta, sillä hän kulkee junalla Leppävaaran aseman kautta.

–Espoon keskuksen asema on joka tapauksessa rantaradan huonomaineisin. Leppävaaran asema on vilkkaampi, mutta uutena se on siistimpi ja Espoon poliisi otti myös alusta lähtien siellä tiukemman linjan.

Parannuksia Espoon keskuksen tylylle asemanseudulle on kyllä suunnitteilla. Mäkinen huomauttaa, että jo yleinen siistiminen ja pimeiden nurkkien poistaminen auttavat pitkälle.

Espoon poliisista vahvistetaan, että Espoon keskuksen asemanseudulla poliisilla riittää huomattavasti enemmän tehtäviä kuin Leppävaaran asemalla.

–Mutta rikosilmoitukseen johtavia tapauksia ei lopulta ole paljon. Siellä esiintyy lähinnä häiriökäyttäytymistä ja myös päihtyneitä käydään keräämässä talteen, selvittää komisario Petri Lillvis.

Lillvisin mukaan vartijoiden näkyvyys myöhäisinä tunteina auttaa, mutta kokonaisuutena matkustajien turvallisuuden tunnetta ei nosteta vain vartiointia lisäämällä.

–Siihen tunteeseen vaikuttaa moni muukin seikka valaistuksesta ja tilojen käytännöllisyydestä ja siisteydestä lähtien. Sekin noteerataan, jos jossakin näkyy rikottu ikkuna.

Lähde Länsiväylä 09.11.2008
Lähde WWW http://www.lansivayla.fi/Uutiset/Arkisto/2008/11/09/Asemille-lisataan-vartijoita


Oikoradan aluevaraus jakoi Etelä-Savon maakuntavaltuuston

11.11.2008 00:47

Oikoradan aluevarauksesta nousi odotetusti Etelä-Savon maakuntavaltuuston kuumin keskustelunaihe. Maakuntakaavaehdotusta käsitellyt valtuusto jakaantui oikorata-asiassa kahtia puoluekannoista riippumatta.

Heinolan ja Mikkelin välisen oikoradan varauksesta käytettiin parikymmentä puheenvuoroa. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Olli Nepponen toi kantansa esiin jo avauspuheenvuorossa.

Hänen mielestään kaavassa katsotaan vuosikymmeniksi eteenpäin, joten mahdollisuuksia ei pidä rajata pois. Nepposen mukaan myös Saimaan ja Päijänteen yhdistävä vesitie on tulevaisuutta, joten sillekin pitää olla varaus.

Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja maakuntahallituksen jäsen Arto Seppälä toisti jo hallitukselle jättämänsä eriävän mielipiteensä, jonka mukaan oikoradan aluevaraus on oltava.

Seppälä esittikin, että valtuusto jättäisi oikoratavarauksen kaavaan. Häntä kannatti muun muassa kokoomuksen Juhani Oksman ja vihreiden Eija Juuma Mikkelistä.

Koska asia oli valtuustossa vasta keskustelussa, niin siitä ei tarvinnut äänestää. Kaavaehdotus tule päätettäväksi kevään maakuntavaltuustoon.

Kaava-asiasta pohjustaneen suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkosen puheenvuoro sai monien korvat hörölleen. Vauhkosen viesti oli, että varauksen poistolle on vaikea löytää niin pitäviä perusteita, että se kestäisi loppuun asti juridisesti myös mahdollisen valitusprosessin.

Vauhkonen kertoi valtuutetuilla myös aikatauluproblematiikasta. Mikäli aikataulu ei mahdollisten valitusten takia pidä, niin ympäristöministeriö voi vahvistaa maakuntakaavaksi 1.1.2010 alkaen vanhan seutukaavan.

Se taas merkitsisi sitä, että kaavassa oikoradalle olisi vanha 500 metriä leveä varaus eikä nyt valmistelussakin ollut kapeampi 300 metrin väylä. Lisäksi uuteen maakuntakaavaan upotetut hyvät asiat jäisivät ulkopuolelle.

Vauhkonen muistutti myös, että oikoradasta voidaan tehdä erillinen vaihekaava eli oikoradan aluevaraus irrotettaisiin varsinaisesta maakuntakaavaehdotuksesta.

Vauhkosen kertoma nosti varsinkin Pieksämäen suunnan valtuutetut varpailleen. Onhan uusi kaava huomioimassa tilaa vievän kaupan eli ideaparkin sijoittumisen. Demariryhmän tuntoja välittäneen Reino Matilaisen mukaan oikoratavarausta ei tarvita, mutta kaavan osalta olisi syytä pitää kiinni aikatauluista.

– Jos aikataulu pettää, niin monet muut kaavan tuomat hyvät asiat pettävät. Ensi keväänä olisi oltava olemassa niin iso poliittinen tahto, että kaava voitaisiin hyväksyä.

Myös Sirkka Rytkönen piti kohtuuttomana, jos aikataulujen venyminen kaataisi elinkeinopoliittisia suunnitelmia.

Maakuntahallitus oli pudottanut aluevarauksen kaavaehdotuksesta pois syyskuun lopun kokouksessa. Sen jälkeen asiasta on käyty vilkasta keskustelua mediassa ja mielipidepalstoilla.

Viimeksi maanantaina maakuntalehdissä maakuntajohtaja sekä maakuntahallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat Olli Nepposta lukuunottamatta puolustivat aluevarauksen poistoa.

Lähde Länsi-Savo 10.11.2008
Lähde WWW http://www.lansi-savo.fi/Talous/8612025.html


Kajaanin Pendolino syttyi tuleen - koko juna evakuoitiin

11.11.2008 00:46

Ei kai taas.

Näin totesi matkustaja maanantaiaamuna Lahti–Kerava -oikoradalla Pendolinossa, kun lähes 200 kilometriä viilettänyt juna alkoi yhtäkkiä hidastella.Tällä kertaa ei ollut kyse ihan tavallisesta hidastelusta vaan tulipalosta.

Uhkaava palonalku ravintolavaunussa säikäytti matkustajat.

Palonalku sattui Kajaanista Helsinkiin matkanneessa Pendolino-junassa numero 70.

Juna lähti Kajaanista maanantaina neljän aikaan aamuyöllä. VR:n mukaan Kajaanin asemalta junaan nousi yhteensä 13 matkustajaa.

Voimakas haju

Hiukan Mäntsälän jälkeen matkustajat alkoivat haistaa voimakasta, metallintuoksuista käryä. Ikkunoista näkyi savua. Osa alkoi hädissään jo lastata laukkujaan ja vetää takkejaan päälle.

Savu aiheutti osalle matkustajia jonkinasteisia hengitysvaikeuksia.

Junan konduktööri ilmoitti ensin, että kyse on viasta jarrujärjestelmässä. Matkustajat jäivät tällöin paikoilleen.

Parin minuutin kuluttua junan rullatessa Haarajoelle tuli ilmoitus, että juna evakuoidaan.

Piti hypätä

Lähes 250 matkustajan poistuminen junasta tapahtui rauhallisesti. Evakuointi oli kuitenkin hidasta, sillä matkustajien piti hypätä lähes metrin alas radalle terävän kivimurskan sekaan. Myös nousu korkealle asemalaiturille oli osalle matkustajia hankalaa.

Lahdesta junaan saapuneille Sirpa Lahtiselle ja Tiia-Johanna Suutarille matka oli koettelemus Suutarin pyörätuolin vuoksi.

– Emme olisi päässeet millään junasta omin avuin ulos. Onneksi muut matkustajat ja henkilökunta tulivat heti apuun.

Sähköt poikki ensin

Keski-Uusimaan pelastuslaitos sai hälytyksen tulipalosta junan ollessa vielä liikkeellä.

– Aluksi tosin oli epäselvää, jatkaako juna Keravalle asti, vai jääkö se Haarajoelle, kertoo palopäällikkö Tommi Luhtaniemi.

Pelastusmiehet eivät saaneet heti paikallistettua paloa, sillä ensin oli saatava katkaistua sähköt radalta.

Aluksi epäiltiin, että jokin kompensaattori palaa.

Noin 20 minuutin kuluttua selvisi, että kyseessä oli 1,2X1,2 metrin suuruinen akkupatteristo ravintolavaunun alla.

Sammutus kesti tunnin

Sammutustyöt kestivät noin tunnin. Paikalla oli runsaasti paloautoja ja ambulansseja.

Tiettävästi vain yksi matkustaja jouduttiin kuljettamaan sairaalan ensiapuun. VR:n turvallisuusjohtajan Yrjö Poutiaisen mukaan kukaan ei loukkaantunut.

Palon sammuttamiseen käytettiin hiilidioksidia.

– Se on turvallinen tapa sammuttaa vaikeissa kohteissa ja lisäksi se ei johda sähköä, Luhtaniemi kertoi.

Junapalot ovat haasteellisia, sillä veden ja sähkön yhdistelmä on hengenvaarallinen. Pelastustöihin ei voi ryhtyä, ennen kuin sähköt on katkaistu.

Ainakin joidenkin matkustajien päiväsuunnitelmat menivät uusiksi. Esimerkiksi lahtelainen Susa Sorkio oli matkalla työpaikalleen, mutta junan pysähtyminen sotki koko päiväohjelman ja hän päätti lähteä takaisin Lahteen.

VR:n tiedotus ontui

Vaikka nelirataiselta ratapiha-alueelta kaksi rataa oli suljettuna, niin kovaääninen kertoi junien aikatauluja ja lähtöaikoja, vaikka junia ei näkynyt missään.

Haarajoelta Helsinkiin henkilöjunaan pyrkineet kääntyivät takaisin.

Kaikkiaan junaliikenne oli palon takia noin tunnin myöhässä.

Lähde Kainuun Sanomat 10.11.2008
Lähde WWW http://213.214.145.189/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KSA_newssite%2FAMLayout&cid=1194607539897&p=1192553151517&pagename=KSAWrapper


Mies kuoli junan alle Pispalassa sunnuntai-iltana

11.11.2008 00:43

Rautatiellä ollut mies jäi junan alle ja kuoli Tampereen Pispalassa sunnuntai-iltana. Onnettomuus tapahtui noin kello 20.40 aikaan radalla Pispalan paloaseman paikkeilla.

Pelastuslaitoksen tullessa paikalle uhrin hyväksi ei ollut mitään tehtävissä. Mies jäi tavarajunan alle. Poliisi selvittää onnettomuuden syytä.

Lähde Aamulehti 09.11.2008
Lähde WWW http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/Mies+kuoli+junan+alle+Pispalassa/114088


Tulipalo ravintolavaunussa pysäytti Pendolinon

10.11.2008 13:04

Kajaanista Helsinkiin matkalla ollut Pendolino-juna joutui aamulla yhdeksän jälkeen keskeyttämään matkansa tulipalon vuoksi. VR:ltä kerrotaan, että junan ravintolavaunun kompressori oli syttynyt palamaan.

Juna pysähtyi Järvenpäähän Haarajoen asemalle, matkustajat evakuoitiin ja paikalle hälytettiin palokunta. Junan 250 matkustajaa pääsivät jatkamaan matkaansa myöhemmällä junalla.

Kukaan ei loukkaantunut palossa, joskin osa matkustajista saattoi joutua hengittämään savua.

Palokunta joutui vetämään sammutusletkuja raiteiden yli, ja oikoradan liikenne oli Haarajoen kohdalta poikki noin tunnin. Junat myöhästelivät katkoksen vuoksi aamupäivän ajan.

Lähde Yle 10.11
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id107065.html


Juna tuo tuhat moskovalaista Kolarin kautta Leville

10.11.2008 11:54

Venäläinen matkatoimisto Rostravel aloittaa suoran charterjunaliikenteen Moskovan ja Kolarin välillä. Ensimmäinen tilausjuna tulee Kolariin 27. joulukuuta ja toinen tammikuun 2. päivänä. Junat tuovat Leville noin tuhat venäläistä matkailijaa viikon mittaisille uudenvuoden ajan lomalle.

Nämä junat ovat Rostravelin johtaja Aleksei Petrovin toiveen mukaan päänavaus pysyvälle ja entistä laajemmalle tilausjunatoiminnalle. Levin markkinointiin sekä lentoliikenteessä että nyt junaliikenteessä markkinoiva yhtiö keskittää aluksi myynnin Leville, mutta myöhemmin myös muihin Tunturi-Lapin kohteisiin.

Rostravel on välittänyt lentopakettimatkoja Leville jo yli kymmenen vuotta. Nytkin yhtiö toi Leville muutaman päivän ajaksi 12 talvilajeihin ja vapaa-aikaan perehtynyttä moskovalaista toimittajaa tutustumaan alueeseen.

Jokaiseen junaan mahtuu 500 matkustajaa. Ensimmäisestä junasta on myyty jo 70 prosenttia. Petrov uskoo myynnin nousevan lähes sataan prosenttiin. Junapaketti on vain 50 euroa lentomatkaa edullisempi, mutta Venäjällä on paljon ihmisiä, jotka eivät pidä lentämisestä.

Taantuma tuntuu Venäjällä matkojen myynnissä. Yhtiö toi viime vuonna Leville 2 300 matkustajaa. Petrov arvioi, että kasvua tapahtuu tänäkin vuonna, mutta kasvuprosentit pienenevät.

Nyt markkinointi kohdistuu Moskovaan ja sen lähialueeseen. Jatkossa matkoja myydään myös Pietarin alueelle.

Junat ovat venäläisiä. Liikenteen järjestelyistä on sovittu Suomen ja Venäjän rautatieviranomaisten kesken. Valtionrautateiden muitakin palveluksia venäläisille esitellyt Kolarin asemapäällikkö Reijo Huovinen kertoo, että venäläisten juna tulee Suomeen Vainikkalassa ja kulkee pohjoiseen itärataa Kajaaniin, josta edelleen Oulun kautta Kolariin.

Lähde Lapin Kansa 09.11.2008
Lähde WWW http://213.214.145.189/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=LKA_newssite%2FAMLayout&cid=1194607495740&p=dummy&pagename=LKAWrapper


Lindén kannattaa rataa Leville saakka

09.11.2008 18:31

Junaratayhteyden jatko Leville asti saa kannatusta viestintäministeri Suvi Lindéniltä (kok.). Toteuttamiskelpoisia yhteysmahdollisuuksia on kaksi. Länsi-Lapin ratayhteyttä voidaan jatkaa Kolarista itään Kittilään. Toinen vaihtoehto olisi junayhteyden jatkaminen Rovaniemeltä Kittilään.

Radan pidentämisestä hyötyisi ainakin Lapin matkailu, kun kulkuyhteydet paranevat. Lindénin mukaan tällä hetkellä hankkeessa liikutaan vasta ideatasolla.

- Jos haluamme uskoa matkailuun, se vaatii hyvää logistiikkaa Lapin alueella, Lindén toteaa YLE Uutisille. Hänen mukaansa hankkeen mahdollinen toteutus saattaisi nopeutua, jos siitä on hyötyä myös muilla aloilla.

- Jos syntyy uusia kaivoshankkeita, silloin voisimme tarkastella asiaa nopeammalla aikataululla, Lindén sanoo.

Lähde Yle 8.11
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id106960.html


VR:n lipunmyynnissä ongelmia lauantaina

09.11.2008 10:42

VR:n lipunmyyntiä haitannut vika on saatu korjattua. VR:n viestintäjohtaja Leena Linnamäki kertoo, että lippuja voi ostaa jälleen normaalisti.

Tietojärjestelmän keskuskoneen vika jumitti lipunmyyntiä lauantai-iltapäivästä alkaen. Vian takia junalippuja ei voinut ostaa internetin verkkokaupasta eikä asemien lippuautomaateista.

Lippuja sai ostettua asemien lipunmyyntipisteistä ja junista, mutta niissäkään ei voitu myydä paikkalippuja.

VR:n viestintäjohtajan mukaan lipunmyynnin takertelu ei aiheuttanut pahoja jonoja asemilla.

Lähde Yle 8.11
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id106984.html


Hummer poltettiin huoltotiellä Juokslahdessa

06.11.2008 21:26

Hummer H1 -maastoauto poltettiin torstain ja perjantain välisenä yönä Juokslahdella Morvantiellä. Auto oli varastettu torstai-iltana kello 16.30–23.30 välisenä aikana Jämsästä Pietilästä. Varastettu auto oli ajettu Vekkulan portti -nimisen rautatiesillan vieressä olevalle huoltotienpätkälle ja sytytetty tuleen noin kello 2 yöllä. Ilmoituksen palosta tekivät VR:n työntekijät. Poliisipartion mentyä paikalle auto oli jo tuhoutunut, eikä sen pelastamiseksi ollut tehtävissä mitään.

Jämsän poliisi kaipaa havaintoja mustan Hummerin liikkeistä. Tapaukseen liittynee useampia henkilöitä ja toinenkin auto, sillä palopaikka sijaitsee sen verran kaukana, että tekijä tai tekijät tuskin ovat sieltä yön pimeydessä ja vesisateessa kävellen poistuneet.

Juokslahden autopalolla ei todennäköisesti ole yhteyttä Jämsänkoskella keskiviikkona sytytettyihin neljään autopaloon. Rikoskomisario Ismo Yijälä Jämsän poliisista vahvistaa, että poliisilla on kiinniotettuina henkilöitä, jotka todennäköisesti ovat olleet osallisina keskiviikkoisiin paloihin. Henkilöt olivat kiinniotettuina jo torstain ja perjantain välisenä yönä.

Yijälä korostaa, että sekä Juokslahden että Jämsänkosken palojen tutkinta on vielä kesken.

Lähde Koillis-Häme Vekkari 31.10.2008
Lähde WWW http://213.214.145.189/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KHA_newssite%2FAMLayout&cid=1194607016260&p=1192554253513&pagename=KHAWrapper


Lipunmyynti loppui Toijalan rautatieasemalla

06.11.2008 21:24

Toijalan rautatieaseman lipunmyynti sulkeutui lopullisesti perjantaina iltapäivällä. Vielä viimeisen tunnin aikana lipunostajia kävi useita. Muuten lipputoimisto oli jo lähes alas ajettu. Virkailijat olivat tyhjentäneet hyllynsä ja kassatarkastaja odotti lipunmyyntipöydän vieressä päästääkseen laskemaan kassan.

Yksi luku Toijalan upeassa rautatiehistoriassa umpeutui. Eihän lipunmyyntiä ehtinyt ollakaan kuin 1800-luvun loppupuolelta saakka. Entinen Suomen vanhin risteysasema on tänä päivänä hiljentynyt odotussaliksi, jossa lippuautomaatti odottaa matkustavaisia.

VR on lopettanut kaikki toimintonsa Toijalassa hiljalleen. Lipunmyynti oli lähes viimeinen niitti. Enää rautatieasemalla toimii VR Cargon vaihtotyötukikohta. Muut tilat ovat yksityisten yrittäjien hallinnassa.

Liikevaihto oli liian pieni

Lipunmyyntipisteen lopettajaisissa oli mukana myös VR:n myyntipalvelupäällikkö Timo Silvennoinen. Hänen mukaansa Toijala ei ole ainoa, jossa lipunmyynti loppuu. Viimeisenä kahdeksasta sulkeutuu Jämsän lipputoimisto vuoden lopulla.

– Käytännössä sellaiset lipputoimistot lopetetaan, joissa on ollut vain yksi ihminen työssä. Aukioloaikakaan ei Toijalan lipputoimistossa ollut kovin kattava. Kuukausilippulaisia täältä matkustaa paljon. Myynnille oli asetettu tietyt tavoitteet. Sen olisi pitänyt olla kaksi kertaa suurempi, että lipunmyynti olisi kannattanut, selvitti Silvennoinen.

Lähde Valkeakosken Sanomat 02.11.2008
Lähde WWW http://213.214.145.189/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=VKS_newssite%2FAMLayout&cid=1194607081628&p=1192554210162&pagename=VKSWrapper


Kotka yhä tärkeä VR:lle autojunaliikenteessä

06.11.2008 21:23

VR Cargo jatkaa neuvotteluja venäläisten kanssa kolmen autojunan ajamiseksi Kotkasta Moskovaan joulukuussa. Lokakuun alussa ajettiin Hangosta ensimmäinen koejuna.

- Automarkkinatilanne Venäjällä on muuttunut, mutta tavoitteenamme on edelleen joulukuu. Kotka olisi tärkeätä saada mukaan, sanoo johtaja Ilkka Seppänen VR Cargosta.

Yksi autojuna vie 300-350 autoa, mikä vastaa 50-60 autorekkaa.

Lähde Kymen Sanomat 05.11.2008
Lähde WWW http://www.kymensanomat.fi/Online/2008/11/05/Kotka+yh%E4+t%E4rke%E4+VR%3Alle+autojunaliikenteess%E4/200836141849/4


Lastausterminaali lopettaisi Asematien tukkirallin Pihtiputaalla

05.11.2008 15:35

Pihtiputaalla toivotaan, että Asematietä kirkonkylän läpi rautatieasemalle kulkeva puutavaraliikenne ohjattaisiin muualle. Ratkaisua on mietitty pitkään, ja aika ajoin on keskusteltu uuden lastausterminaalin rakentamisesta puutavaran junakuljetusten tarpeisiin.

Toiveesta kerrottiin viime viikolla Pihtiputaalla kunnan edustajia tavanneelle kansanedustaja Anne Kalmarille.

Ihan toivomusasteella uuden lastausterminaalin rakentaminen ei enää ole. Kunnanjohtaja Erkki Nikkilä kertoo, että terminaalista on saatu innostumaan myös VR. Muun muassa lastausterminaaleista puhuttiin perjantaina Jyväskylässä. Mukana olivat seutukunnan, maakuntaliiton, yrittäjien, ratahallintokeskuksen ja tiehallinnon edustajat.

Terminaalille hyvät perusteet

Pihtiputaalla on Nikkilän mielestä hyvät mahdollisuudet lastausterminaalin saamiselle.

Yksi peruste on se, että puutavara-autot joutuvat lastauspaikalle päästäkseen ajamaan kirkonkylän läpi. Hanketta edesauttaa myös se, että Pihtiputaalla lastausterminaalista on mahdollista muodostaa hanke, jossa on mukana paikallinen yrittäjä.

Asiassa on edetty niin pitkälle, että terminaalin mahdollisia sijoituspaikkoja Pihtiputaalla on kartoitettu paikallisin voimin. Tällä hetkellä varteenotettavin vaihtoehto on Seläntauksen vanhan aseman alue. Nikkilän mukaan vanhan lastausalueen käyttöönottoa ei estä edes se, että VR on ehtinyt poistaa siltä kiskotuksen.

— Lastausterminaalin saaminen ratkaisisi Pihtiputaan osalta monta ongelmaa, Nikkilä sanoo.

Terminaalin rakentaminen maksaa 4-5 miljoonaa euroa. Keski-Suomen maakuntahallitus on kirjannut toteuttamissuunnitelmaansa kahden lastausterminaalin rakentamisen pohjoiseen Keski-Suomeen. Niiden sijoituspaikkaan ei oteta kantaa.

Lähde Kotiseudun Sanomat 05.11.2008
Lähde WWW http://www.kotiseudunsanomat.fi/uutiset.php?ID=1181


VR:ltä ennätyskorvaukset viime kuun myöhästymisistä

03.11.2008 23:02

VR joutuu maksamaan matkustajille ennätyskorvaukset. Ratahallintokeskuksen liikenteenohjausjärjestelmässä viime kuussa ollut vika jätti kymmenettuhannet ilman kyytiä.

VR joutuu maksamaan asiakkailleen korvauksia ehkä jopa 100 000 euroa. Tämä on enemmän kuin koskaan ennen. Lähes kaikki hakijat saavat korvauksen. Hyvitystä on jo vaatinut 1 500 matkustajaa.

VR korvaa bussi- ja taksimatkat, jos junavuoro on peruttu tai se on viivästynyt useita kymmeniä minuutteja. Tyypillinen korvaussumma on 40 - 50 euroa. VR toivoo, että Ratahallintokeskus osallistuisi nykyistä enemmän korvauksiin.

Ratoja ja niiden tekniikkaa hoitava Ratahallintokeskus maksaa sopimuksen mukaan VR:lle tietyn summan junaa kohti, jos juna myöhästyy.

Lähde Yle 3.11
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id106482.html


Pääkaupunkiseudun jätteitä ei polteta Lohjalla - jätejunahaaveet haihtuivat savuna ilmaan

01.11.2008 02:59

Lohjalle jätteenpolttoa suunnitellut Mangsin Voima vetäytyy pääkaupunkiseudun jätevoimalakilvasta. Syynä on Kirkniemen paperitehtaan siirtyminen M-realilta eteläafrikkalaiselle Sappille.

M-real kiinnostui jätevoimalasta alunperin siksi, että jätteenpoltto olisi paperitehtaan energianlähteenä halvempi vaihtoehto kuin nykyisin käytössä oleva maakaasu. Pitkään valmisteltu hanke ehti ympäristölupavaiheeseen, ja laitos oli tarkoitus saada käyttöön vuonna 2012.

Vielä syyskuussa lohjalaiset lupasivat ottaa poltettavaksi myös Turun seudun jätteet, jos Turun omat ratkaisut eivät edisty.

Kirkniemen tehtaan myynti Sappille sekoitti pakan.

- Aika ei riittänyt uudessa tilanteessa, toteaa energiajohtaja Ilkka Latvala M-realilta.

- Pyysimme tarjouksen tekemiseen lisäaikaa samana päivänä, kun Sappi-kauppa julkistettiin, mutta sitä ei valitettavasti myönnetty.

YTV odotti jätevoimalasta neljää tarjousta perjantaina päättyneeseen määräaikaan mennessä, mutta sai vain kaksi. Fortum haluaisi rakentaa laitoksen ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle Espoon ja Kirkkonummen rajalle. Vantaan Energia sijoittaisi sen Längmossebergeniin Vantaalle.

Mangsin Voiman lisäksi leikistä luopui Helsingin Energia. Kaupungin omistama liikelaitos ei saanut Helsingin tekniseltä lautakunnalta lupaa osallistua tarjouskilpailuun.

Pienempi voimala vielä mahdollinen

Ilkka Latvalan mukaan Mangsin Voima ja Sappi Limited ovat edelleen kiinnostuneita jätteiden hyötykäytöstä Kirkniemessä, mutta kaavailtua pienemmässä mittakaavassa. Tähän saakka on puhuttu noin 400 000 jätetonnin polttamisesta vuodessa.

- Iso laitos ei voi toteutua ilman YTV:n jätteitä. Pienempään, noin 200 000 tonnia hyödyntävään laitokseen saattaa tarjoutua mahdollisuus. Missään nimessä hankkeesta ei ole kokonaan luovuttu, Latvala sanoo.

Lohjan Virkkalan asukkaille aikalisä on helpotus.

Yli 3 000 lohjalaista allekirjoitti viime vuonna adressin, jossa vastustettiin laitoksen rakentamista Lohjanjärven rannalle.

Lähde Turun Sanomat 01.11.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-11-01,104:2:573886,1:0:0:0:0:0:


Uusia kerrostaloja suunnitteilla Savonlinnan Asemantielle

31.10.2008 15:51

Savonlinnan Asemantielle ja sen tuntumaan suunnitellaan kolmea uutta kerrostaloa sekä uutta pääkirjastoa. Asemantien tienoon asemakaavoitus käynnistyi torstaina aloituskokouksella. Kaavoitusarkkitehti Päivi Behm lupasi, että kaavaluonnos valmistuu ensi keväänä.

Uutta pääkirjastoa suunnitellaan Asemantien ja nykyisen junaradan väliin, tavara-aseman katoksen paikkeille. Siten kirjasto jää Asemantien ja kaupungin sisääntuloväylän väliin, kun junaradan paikalle rakennetaan aikanaan pääliittymä rinnakkaisväylältä kaupunkiin.

Postitalon vieressä oleva Asemantien ja Olavinkadun risteys on tarkoitus poistaa käytöstä, kun uusi pääliittymä valmistuu. Yksi uusista kerrostaloista onkin suunnitteilla Asemantien Postin puoleiseen päähän, nykyiselle katualueelle. Toista taloa hahmotellaan postitalon tontille, postitalon viereen. Kolmas kerrostalotontti tulisi Postin tontin viereen.

Kaavoitusarkkitehti Behm aikoo esittää, että nykyinen postitalo suojeltaisiin. Lisäksi hän aikoo ehdottaa, että uusien kerrostalojen julkisivuun otettaisiin vaikutteita postitalosta.

Lähde Itä-Savo 30.10.2008
Lähde WWW http://www.ita-savo.fi/Etusivu/8578239.html


Venäjälle kuljetettavien autojen välivarasto suunnitteilla Mustolaan

31.10.2008 15:49

Mustolan satamaan kaavaillaan Venäjälle vietävien autojen välivarastoa. Suunnitelman mukaan autot kuljetettaisiin rannikon satamista Lappeenrantaan suomalaisilla rekoilla ja junilla.

Satamajohtaja Juha Willberg kertoo, että neuvotteluja on käyty suomalaisen kuljetusliikkeen kanssa.

- Alueen vuokrahinnasta on sovittu ja paikat katsottu, Willberg kertoo.

Satamassa tarkoitukseen on varattu kahden hehtaarin kokoinen alue. Willbergin mukaan alueelle mahtuu kerralla noin tuhat autoa.

Neuvotteluja on käyty tänä syksynä. Sopimusta vientiautojen välivarastoinnista ei kuitenkaan vielä ole.

- Me emme ole saaneet sille vielä vahvistusta, Willberg kertoo.

Mustolan satama-aluetta on Willbergin mukaan käytetty vientiautojen varastointiin aikaisemminkin. Hän toivoo, että toiminta käynnistyy uudestaan myös nyt kaavaillussa laajuudessa.

- Saamme tänne Lappeenrannan seudulle myös tuloja transitoliikenteestä, hän sanoo.

SE Mäkinen Logisticsin toimitusjohtajan Harri Pänkäläisen mukaan autojen välivarastoinnista Lappeenrannan Mustolaan voidaan saada irti merkittäviä logistisia hyötyjä.

- Suomalaiseen autojenkuljetusyhdistelmään mahtuu lähes tuplasti enemmän autoja kuin venäläisten käyttämiin autonkuljetusautoin. Lisäksi osa autoista voidaan tuoda Mustolaan junalla, Pänkäläinen sanoo.

- Näin liikenteen määrää Kaakkois-Suomen teillä pienenee ja liikenteestä aiheutuvia haittoja voidaan vähentää merkittävästi, hän jatkaa.

Suomalainen SE Mäkinen Logistics hoitaa Volvon ja Land Roverin kauttakuljetuksia Venäjälle. Yhtiö laivaa autot Kotkaan samoilla linjaliikennettä ajavilla laivoilla, joilla UPM laivaa omia tuotteitaan Eurooppaan.

Pänkäläisen mukaan tämä on kustannustehokasta. Laivojen ei tarvitse ajaa tyhjänä merellä. Lisäksi järjestelystä saadaan Pänkäläisen mukaan myös muita logistisia etuja.

- Autot tulevat hieman pienemmissä erissä Suomeen ja niitä tulee tasaisesti lähes kaikkina viikonpäivinä. Meidän autojamme ei kerry satamaan odottamaan kuljetusta, Pänkäläinen sanoo.

Finanssikriisi on hiljentänyt autokauppaa myös Venäjällä. Tavallinen venäläinen autonostaja ei saa enää autolainaa yhtä edullisilla ehdoilla kuin aikaisemmin ja kiristyneet luottoehdot tekevät kiusaa myös autojen piirimyyjille.

Pänkäläisen mukaan autonvalmistajat miettivät parhaillaan lähiajan strategiaansa. Vaihtoehtoja ovat tuotannon rajoittaminen tai autojen varastoiminen lähelle Venäjän rajaa siinä toivossa, että autojen kysyntä Venäjällä elpyy nopeasti.

- Me olemme tarjonneet valmistajille tätä vaihtoehtoa. Me uskomme, että tällainen reitti on myös tulevaisuudessa kilpailukykyinen vaihtoehto, Pänkäläinen sanoo.

Lähde Etelä-Saimaa 30.10.2008
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/Uutiset---Uutiset-maakunnasta/2008/10/30/Ven%E4j%E4lle+kuljetettavien+autojen+v%E4livarasto+suunnitteilla+Mustolaan/200816105377/5


Salon poliisi otti kiinni Pendolinoa ja bussia töhrineen nuorukaisen

31.10.2008 15:48

Salon poliisi on ottanut kiinni nuorukaisen, jota epäillään Pendolino-junan ja linja-auton töhrimisestä Salossa. 21-vuotias salolaismies on kuulusteluissa myöntänyt teot.

Mies maalasi neliömetrien kokoisen graffitin Vainion Liikenteen bussiin viikonloppuna. Hän on myöntänyt maalanneensa myös Salon rautatieasemalla seisoneen Pendolinon syyskuussa.

Poliisin mukaan nuorukainen on jo aiemmin syyllistynyt kymmeniin vahingontekoihin. Mies on muuttanut Saloon pääkaupunkiseudulta.

Lähde Salon Seudun Sanomat 31.10.2008
Lähde WWW http://www.sss.fi/sahkeet/25884.html


Kerava-Riihimäki-välille suunnitellaan lisäraiteita

31.10.2008 11:25

Keravan ja Riihimäen välille suunnitellaan lisäraiteita, jotta pääradalle saadaan lisää junavuoroja. Ratahallintokeskus haluaisi nostaa raideparien määrän neljään, kun nyt niitä on pääosin kaksi ja paikoin kolme.

Alustava suunnitelma ja ympäristövaikutuksen arviointi valmistuu kevääksi 2010. Suunnittelun aikana järjestetään yleisötilaisuuksia. Aikaisintaan uusia raiteita päästään rakentamaan vuonna 2013, jos rahaa rakentamiseen vain liikenee.

Helsinki-Riihimäki-rata on Suomen vilkkain, eikä junavuorojen lisääminen onnistu ilman lisäraiteita. Nopeudet pysynevät nykyisellään.

Lähde HS 31.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kerava-Riihim%C3%A4ki-v%C3%A4lille+suunnitellaan+lis%C3%A4raiteita/1135240690695


Pendolino törmäsi kahteen ratatyöntekijään Kauhavalla

30.10.2008 15:57

Pendolino-juna on törmännyt ratatyöntekijöihin Kauhavalla. Kaksi VR:n työntekijää on loukkaantunut aamukymmenen aikaan sattuneessa turmassa.

Poliisin mukaan onnettomuus tapahtui Hopeavuoren tasoristeyksessä. Alikulkutunnelin kohdalla seisoneen turvamiehen tehtävänä oli varoittaa saapuvista junista, mutta hän ei huomannut Pendolinoa. Turvamies joutui junan töytäisemäksi. Hän kaatui toisen työntekijän päälle, joka loukkaantui vakavasti.

Ensimmäisenä junan tönäisemäksi joutunut mies ei saanut vakavia vammoja ja on jo päässyt pois sairaalasta. Vakavammin loukkaantunut mies on toimitettu Seinäjoen keskussairaalaan.

Toisin kuin aiemmin uutisoitiin, Pendolinon kuljettaja huomasi onnettomuuden ja pysäytti junan. Todettuaan, että apua oli jo hälytetty paikalle, hän jatkoi matkaansa. Myöhemmin tehty puhalluskoe osoitti, ettei hän ei ollut alkoholin vaikutuksen alainen.

Lähde HS 30.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pendolino+t%C3%B6rm%C3%A4si+kahteen+rataty%C3%B6ntekij%C3%A4%C3%A4n+Kauhavalla/1135240665424


Junaliikenne kangerteli oikoradalla

30.10.2008 15:55

Junaliikenne oli jälleen torstaina pysähdyksissä Lahden oikoradalla. Lahdessa havaittiin aamupäivällä turvalaitevika, jonka vuoksi sekä paikallis- että kaukojunaliikenne jouduttiin pysäyttämään noin 40 minuutiksi. Vika havaittiin kello 10.40 ja se saatiin korjattua kello 11.20.

Rataverkosta vastaavan Ratahallintokeskuksen mukaan liikenteen keskeytymisestä ei pitäisi aiheutua junaliikenteelle merkittäviä myöhästymisiä enää myöhemmin torstaina. Viimeksi turvalaitevika sotki Lahden oikoradan liikennettä keskiviikkona.

Lähde Yle 30.10
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id106050.html


Mäntyharjun asemalla kävi satoja vieraita

29.10.2008 00:21

Etelä-Savon Kulttuuriluukun Mäntyharjun rautatieasemalla sunnuntaina järjestämä avoimien ovien päivä herätti yleisön keskuudessa suuren kiinnostuksen. Asemalla oli aika ajoin enemmän tungosta kuin parinsadan metrin päässä sijaitsevilla Kirkonkylän ja Aseman äänestyspaikoilla.

Asemakiinteistöstä jo pitkään huolta kantanut Kulttuuriluukku tutkii edellytyksiä asemarakennuksen saamiseksi kulttuuritoiminnan järjestöjen ja taiteilijoiden käyttöön. Toisena tavoitteena on historiallisesti merkittävän suojelurakennuksen pelastaminen hiipivältä tuholta, kertoi Kulttuuriluukun puheenjohtaja Juha Vallin.

– Yleisöä kävi sateesta huolimatta noin 350 henkeä, joka oli osoitus suuresta kiinnostuksesta asemarakennusta kohtaan. Kiinnostusta lisäsi omalta osaltaan sekin, että tuhannet mäntyharjulaiset ovat vuosien varrella lähteneet junaan rakennuksen odotussalista tai pihamaalta.

Vallin kertoi yleisöltä tulleen palautteen olleen todella kannustavaa. Suurin osa toivoi rakennuksen saamista tämän päivän mäntyharjulaisten käyttöön jossain muodossa.

– Meillä on tarkoitus käynnistää seuraavaksi neuvottelut Senaatti-kiinteistöjen kanssa rakennuksen ostamisesta. Neuvotteluja käydään myös kunnan kanssa tulevista käyttömahdollisuuksista. Emme kuitenkaan ole esittämässä, että kunnan tulisi ostaa rakennus.

Jos hanke lähtee kehittymään, mietitään omistuspohjaksi osuuskuntaa tai vastaavaa. Kunnostamiseen haetaan mahdollisesti myös hankerahoitusta. Neuvotteluja on käytävä myös Etelä-savon ympäristökeskuksen kanssa.

Asemarakennuksen kunto on tällä hetkellä suhteellisen hyvä. Osa tiloista sopisi matkailukäyttöön. Rakennuksessa voisi käynnistää myös taiteilijaresidenssitoimintaa. Rakennuksessa voisi toimia myös kahvila ja käsityöyrityksiä.

Lopullisena tavoitteen on paikan kehittäminen mäntyharjulaisten olohuoneena, jossa luovuuden ja kulttuurin tekijät kohtaisivat toisiaan ja tavallisia kuntalaisia sekä kesäasukkaita.

Jos kiinteistö saadaan toimivaksi kokonaisuudeksi, voisi se taas palvella myös rautateitse matkustavia ihmisiä, Juha Vallin huomauttaa.

Lähde Länsi-Savo 27.10.2008
Lähde WWW http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/8566067.html


Syksyn lehdet sytyttivät junan Hankasalmella

29.10.2008 00:20

Palamaan syttynyt kiskobussi katkaisi junaliikenteen Jyväskylän ja Pieksämäen välillä maanantaina. Siirtoajossa olleen junan moottoritilassa syttyi palo viiden jälkeen iltapäivällä. Kiskobussi hyytyi Hankasalmen Niemisjärven taajaman kohdalle.

Hankasalmen palopäällikön Pertti Loivamaan mukaan juna syttyi, koska moottoritilaan oli päässyt runsaasti syksyn lehtiä. Lehdet joutuivat moottoriin, koska tilasta puuttui suojapelti.

Yksin junaa ajanut kuljettaja sai hillittyä paloa ja palokunta taltutettua liekit kokonaan. Kuuden jälkeen kiskobussi siirrettiin Hankasalmen asemalle pois muun liikenteen tieltä. Siirtäminen kesti, koska dieselkäyttöisestä kiskobussista valui maahan jäähdytysnestettä.

VR:n liikenteenohjauksen mukaan Jyväskylästä kello 16.44 ja 17.30 lähteneiden junien matkustajat jouduttiin kuljettamaan Lievestuoreelta eteenpäin autoilla. Kello 18.39 lähtenyt juna myöhästyi radan katkeamisen vuoksi.

Kiskobussi pääsi sammutustöiden jälkeen jatkamaan matkaansa omin voimin, koska siinä on kaksi erillistä moottoria. Palo katkaisi myös onnettomuuspaikan yli kulkevan autotien liikenteen. Kiskobussi jatkaa Hankasalmen asemalta korjattavaksi Pieksämäen varikolle.

Lähde Keskisuomalainen 27.10.2008
Lähde WWW http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/syttynyt-juna-katkaisi-liikenteen-pieks%C3%A4m%C3%A4elle(270856).ece


Laihia lähdössä mukaan Vaasan radan sähköistämiseen

29.10.2008 00:19

Laihian kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunta osallistuisi 3,5 euroa/asukas Vaasan ja Seinäjoen välisen rataosuuden sähköistämistä seuraavien korkokustannusten rahoittamiseen.

Vuositasolla tämä merkitsisi 27 000 euron pottia, jonka varattaisiin vuosien 2009-2012 talousarvioihin.

Lähde Pohjalainen 28.10.2008
Lähde WWW http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=370378&Title=Laihia+l%E4hd%F6ss%E4+mukaan+radan+s%E4hk%F6ist%E4miseen


Jyväskylän juna jämähti matkalle

29.10.2008 00:18

Junien ongelmat Tampereen ja Jyväskylän välillä jatkuvat. Viimeisin raato tuli tänä aamuna, kun aikataulun mukaan kello 8.05 Tampereelta lähtenyt pendolino joutui jättämään matkan kesken Havisevan liikennepaikalla lähellä Orivettä sähköratavian takia.

Tapauksen takia Jämsän ja Jyväskylän suuntaan matkalla olleet matkustajat siirrettiin kello 9.05 Tampereelta lähteneeseen intercity-junaan, joka saapui Jyväskylään vajaat parikymmentä minuuttia aikataulustaan jäljessä yhdentoista maissa.

Viimeksi viime perjantaina Tampereen ja Jyväskylän välillä kulkenut juna myöhästyi noin tunnin veturiin iskeneen vian takia. Viime viikonloppuna taas junat eivät kulkeneet ollenkaan Oriveden ja Jämsän välillä tehtyjen ratatöiden vuoksi.

Lähde Keskisuomalainen 28.10.2008
Lähde WWW http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/jyv%C3%A4skyl%C3%A4n-juna-j%C3%A4m%C3%A4hti-matkalle(271346).ece


Rantaradan junat myöhästelevät tiistai-illan

28.10.2008 21:19

Turun ja Helsingin välillä kulkevat kaukojunat myöhästelevät tänään tiistaina. Ratahallintokeskuksesta arvioidaan, että junat myöhästyvät puolesta tunnista 45 minuuttiinkoko illan.

Junia myöhästyttää Salon ja Karjaan välillä oleva turvalaitevika, joka on nyt korjattu. Vika havaittiin iltapäivällä klo 17. Ratahallintokeskuksen mukaan junaliikenne kulkee taas normaalisti Turun ja Helsingin välillä keskiviikkona aamulla.

Lähde Yle 28.10
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id105909.html


Rautaruukki toimittaa erikoisteräksiä VR:n tavaravaunuihin

28.10.2008 20:56

Rautaruukki aloittaa yhteistyön VR:n kanssa erikoisterästen toimituksista tavaravaunuihin. Uuden sopimuksen mukaiset toimitukset jatkuvat vuoteen 2012 saakka.

Toimitusten arvo vuoden 2009 loppuun mennessä on yhteensä noin 7 miljoonaa euroa.

Rautaruukki toimittaa lujia Optim-teräksiä ja kulutusta kestäviä Raex-teräksiä VR:n Pieksämäen konepajalle, jossa niistä valmistetaan kelakuljetusvaunuja sekä rikaste-, sakkakontti- ja raakapuuvaunuja.

Sopimus sisältää myös vaunun osien leikkaamisen ja särmäämisen Seinäjoen ja Raahen palvelukeskuksissa, joista osat toimitetaan VR:lle hitsaukseen ja kokoonpanoon. Myös Uudenkaupungin palvelukeskuksesta tulee osatoimituksia.

Rautaruukki ja VR ovat tehneet yhteistyötä erilaisten kehityshankkeiden parissa jo vuosia.

"Kehitystyö uusien vaunutyyppien suunnittelussa ja yhteiset hankkeet erikoisterästen laadun osalta ovat kerryttäneet molemminpuolista osaamista ja tätä työtä on molemmilla osapuolilla halu jatkaa edelleen", johtaja Ilkka Homanen Ruukki Metalsista sanoo tiedotteessa.

Lähde Tekniikka & Talous 28.10.2008
Lähde WWW http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/article151180.ece?s=r&wtm=-28102008


Puuterminaaleja rautateiden varteen

28.10.2008 12:49

Rautateiden varsille kaavaillaan uudenlaista puuterminaalien verkostoa. Tarkoituksena on nopeuttaa puunkuormaustoimintaa rautateillä. Kainuuseen terminaaleja tulisi Kontiomäelle ja Ylä-Kainuuseen Taivalkosken radan varteen. Vuokatissa yksi terminaali on toiminut jo viime vuodesta lähtien.

Terminaalien määrä on riippuvainen rahojen riittävyydestä, sanoo Metsäteollisuuden logistiikkapäällikkö Harri Rumpunen. Liikenne- ja viestintäministeriö on varaamassa verkostolle 15 miljoonaa euroa seuraaville kolmelle vuodelle.

Lähde Kainuun radio 28.10
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebkni.nsf/sivut/kr_uutiset?opendocument&pageid=ContentAB44B


Junaliikenne takkuaa Lahden ja Kouvolan välillä

27.10.2008 08:52

Junaliikenne on myöhästellyt aamun aikana Lahden ja Kouvolan välillä. Liikennettä hidastaa Uudenkylän kohdalla oleva sähköratavaurio, ratahallintokeskuksesta kerrotaan.

Tällä hetkellä Lahden ja Kouvolan välillä junat kulkevat noin 20 minuuttia aikataulusta jäljessä. Arvioiden mukaan vika saadaan kuntoon noin klo 11.

Vian takia Lahden ja Kausalan välillä on käytössä vain yksi raide. Kahden aamulla perutun paikallisvuoron matkustajat vietiin perille busseilla ja takseilla.

Lähde Yle 27.10
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/24h/id105707.html


Liikenneministeri laittoi vaunutilausten aikaistamishankkeen liikkeelle

25.10.2008 00:40

VR:n kiisteltyjen vaunutilausten valmistelu lähti liikkeelle liikenneministeriöstä.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk) pani ministeriössään pari viikkoa sitten vauhtiin selvitykset siitä, millaista kalustoa VR:lle olisi järkevintä hankkia, jos tilaukset tehtäisiinkin useita vuosia etuajassa.

Lopputulos oli, että VR:n makuuvaunutilauksia päätettiin aikaistaa.

Omistajaohjauksesta vastaava puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) hoiti valtion omistaman VR-yhtymän ylimääräisessä yhtiökokouksessa asian keskiviikkona ratkaisuun.

Hanke vaati kahden eri alueen ministerin mukanaolon siksi, että valtion omistajaohjaus keskitettiin yhteen yksikköön puolitoista vuotta sitten.

– Vaikka omistajaohjaus on toisella ministerillä, tässä on niin paljon liikennepolitiikkaa, että pidin luonnollisena olla mukana. Raideliikenne kuuluu olennaisesti liikenneministeriölle, Vehviläinen selittää omaa osuuttaan.

Omistajaohjauksen ja liikennepolitiikan suhteesta on hänen mielestään syytä käydä vielä keskusteluja.

Johto kiitti Häkämiestä

Päätöstä luotsanneet ministerit olivat alkuun eri linjoilla aikaistamisesta. Häkämies suhtautui siihen penseästi. Yhteinen päätös kuitenkin syntyi.

VR:n johto sen sijaan vastusti jyrkästi 20 kaksikerroksisen makuuvaunun tilausta. Vehviläisen mukaan VR:ssä tiedettiin aikaistamisaikeesta ainakin parin viikon ajan.

Pääjohtaja Henri Kuitunen ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja Antti Lagerroos erosivat alkuviikosta vastalauseena hankkeille.

Ministerien näkemyserot heijastuivat VR:n johtajien tiedotteissa. Häkämiestä kehuttiin, Vehviläistä ei mainittu lainkaan.

– Maan hallituksen tahtotila oli, että jos voidaan toimia, toimitaan, Vehviläinen selvittää. Hallituksen kantaa edustaa tässä hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta.

– Erimielisyys kiteytyy VR:n johdon ja minun välillä investointien aikatauluun, ministeri painottaa.

Hän myöntää, että jälkikäteen kannattaa ehkä katsoa, miten olisi voitu toimia toisin, jotta dramaattisia seurauksia ei olisi tullut.

Isännän ääni käytössä

Ratkaisun puolesta Vehviläinen puhuu yhä. Hän muistuttaa, että valtiolla on täysi oikeus olla aktiivinen.

– Isännän ääntä voi käyttää. VR on 100-prosenttisesti valtion omistama yhtiö, jolla on erittäin suuri merkitys tässä maassa. Tilauksessa yhdistyvät työllisyys-, alue- ja liikennepolitiikka.

Junavaunuja rakentava Transtechin Otamäen tehdas varoitti lokakuun alussa lomautuksista. Tavaravaunujen tilaukset Venäjälle ovat hiipumassa.

– Transtech tarvitsi tämmöistä päätöstä. Se on rauhoittava tieto yritykselle ja sen lukuisille alihankkijoille. Puhe on ainakin tuhannesta työpaikasta, Vehviläinen sanoo.

Lähde Kainuun Sanomat 24.10.2008
Lähde WWW http://213.214.145.189/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KSA_newssite%2FAMLayout&cid=1194606601618&p=1192553151517&pagename=KSAWrapper


Ahteen mielestä VR:n eroissa kyse isommista asioista kuin vaunutilauksesta

25.10.2008 00:38

VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Matti Ahde (sd.) korostaa pitävänsä tärkeänä, että VR:n junanvaunutilausta aikaistetaan ja Transtech saa Otanmäessä mahdollisuutensa.

– Jottei tule epäselvyyttä, minä olen kannattanut junanvaunutilauksen aikaistamista. Ja sitä olen myös pitänyt tärkeänä, että valtio käyttää omistajaohjausta. Olisin toivonut, että sitä olisi käytetty jo Kemijärvellä, sanoo perjantaina Yhdysvalloista puhelimitse tavoitettu kansanedustaja Ahde.

Hän arvioi, että VR:n pääjohtajan Henri Kuitusen ja hallituksen puheenjohtajan Antti Lagerroosin erojen taustalla ovat suuremmat asiat kuin yksittäinen vaunutilaus.

– Jonkin täytyy mättää pahasti, kun osakeyhtiön pääjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja eroavat. Silloin on kyse jostain tosi perustavaa laatua olevasta isosta asiasta. Minun tästä asiasta lausumani ei lainkaan liittynyt junanvaunutilaukseen tai sen aientamiseen Transtechin tehtaalta, koska itsekin olen ollut myötävaikuttamassa sen hankkeen suhteen.

Hän otaksuu, että VR:n erojen taustalla olevat ongelmat alkavat pian näyttäytyä.

– Minä pidän hirveän tärkeänä, että VR:ää ei ruveta pirstomaan ja että yritetään turvata valtionrautateille mahdollisimman laaja toimintavalta raideliikenteessä ja suomalaisessa liikennejärjestelmässä.

Ennen säilyi sopu

Matti Ahde muistuttaa, että hän itse oli puuhassa mukana, kun Otanmäkeen saatiin aiempi aikaistettu junanvaunutilaus. Vuoden 2005 aikaistuksen seurauksena pääjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja eivät eronneet.

– Kun edellinen makuuvaunupäätös tehtiin, se tapahtui yhdessä omistajan ja yhtiön operatiivisen johdon kanssa. Minäkin olen ollut valtionyhtiön toimitusjohtajana 12 vuotta, ja minä tiedän pelisäännöt, miten niiden pitää kulkea, Ahde sanoo.

Hän muistuttaa, että kuukausi sitten erosi Vapon hallituksen puheenjohtaja Heikki Niskakangas.

– Omistajaohjausta pitää käyttää järkevästi. Ja siinä ehkä on nyt ongelmia. Muuten ei voi selittää näitä eroja.

Vaikka VR:n hallintoneuvosto ei olekaan operatiivinen toimija kuten yhtiökokous ja yhtiön hallitus, voi se VR:ssä yhtiöjärjestyksen mukaan ottaa kantaa isompiin periaatteellisiin kysymyksiin. Se voi tehdä ehdotuksia hallitukselle ja valvoa omistajavallan käyttöä.

– Huomattavan paljon suurempia asioita on, että meillä olisi riittävästi määrärahoja uusia ja pitää kunnossa jo olemassa olevia ratoja. Mutta näinhän ei ole tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana, vaan paino- ja nopeusrajoituksia on jatkuvasti jouduttu lisäämään, Ahde sanoo.

Lähde Kainuun Sanomat 24.10.2008
Lähde WWW http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KSA_newssite%2FAMLayout&cid=1194606597257&p=1192553151517&pagename=KSAWrapper


Jyväskylän radan kipupiste kuntoon

25.10.2008 00:36

Viikonloppuna rysäytetään Jyväskylä-Orivesi-rautatien suurin korjaustyömaa valmiiksi. Oriveden Oriselän Penttilänlahden pohjukassa rataa on tehty uusiksi 1,4 kilometrin matkalla. Lahdenpohjukan kiertävä mutka oikaistaan tukevammalle perustalle veden yli tehdyllä sillalla. Maapohjaisia penkkoja on vahvistettu, ja rata kulkee osittain paaluille tehtyjen betonilaattojen päällä.

Lauantaiaamun ja maanantaiyön välisen 48 tunnin aikana rata on poikki liikenteeltä, kun uuden osuuden kiskot liitetään nykyiseen. Sen jälkeen vanha radanpätkä puretaan ja ranta maisemoidaan.

Suurin työvaihe on eteläpuolen liitos, jossa 60-metrinen, yli 1 000 tonni painava betonikansi liu'utetaan sivuttain paikalleen. Sen päälle tehdään liitoskiskot nykyiseen rataan.

- Tämä on kustannuksiltaan suurin Orivesi-Jyväskylä-radan parannustyömaa ja tärkein ratapenkereen vakauden ja radan toiminnan kannalta, sanoo Ratahallintokeskuksen ylitarkastaja Tuomo Käsnänen 13 miljoonan euron urakasta, joka on kestänyt toista vuotta.

Remontin suurin hyöty on se, että tavaravaunujen akselipainoja voidaan nostaa 22,4 tonnista 25:een, minkä ansiosta lyhyempiin juniin saadaan enemmän tavaraa. Nopeusrajoitus mutkassa nousee 80 kilometristä 120:een. Rakenteen puolesta nopeus voisi olla 140 kilometriä tunnissa.

» Lue lisää lauantain Keskisuomalaisesta

Lähde Keskisuomalainen 24.10.2008
Lähde WWW http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/jyv%C3%A4skyl%C3%A4n-radan-viimeinen-kipupiste-kuntoon(268886).ece


Ensimmäiset tasoristeykset poistettu välillä Kitee–Joensuu

24.10.2008 17:03

Karjalan radan tasoristeyksien poistamishanke välillä Kitee–Joensuu on käynnistynyt keväällä. Rakentaminen on jo aloitettu ja ensimmäiset tasoristeykset on poistettu.

Projektipäällikkö Matti Tossavaisen mukaan yksityistietoimituksia yksityisteillä sijaitsevien tasoristeyksien kulkuoikeuksien lakkauttamiseksi on käynnistetty useita.

Ensimmäiset päätökset tasoristeyksien lakkauttamiseksi on tehty ja muutamia kilometrejä korvaavia teitä on rakennettu Tohmajärven kunnan alueella. Tähän liittyvä ensimmäinen tasoristeys on jo purettu.

Toimitukset aikataulussa

Käynnistetyt yksityistietoimitukset ovat edenneet aikataulussa. Toimituksissa on käyty rakentavia keskusteluja ja kevättalvella 2008 esitetyt suunnitelmat ovat toimituksellisesti hieman eläneet.

Yksityistietoimitusprosessi on vuorovaikutteista. Haasteena on saada tien käyttäjältä esitetyille ratkaisuille yleinen hyväksyttävyys. Päätavoitteiseen eli tasoristeyksien kulkuoikeuksien lakkauttamiseen ja sitä kautta tie- sekä rataturvallisuuden parantamiseen on tähän mennessä päästy jokaisessa pidetyssä toimituksessa. Tästä on kiittäminen yhteistyönhaluisia maanomistajia ja tienkäyttäjiä.

Rakentaminen vaiheittaista

Useissa tasoristeyksissä joudutaan turvautumaan vaiheittaisen rakentamisen menetelmään. Vuotuinen rahoitus ei mahdollista kalliiden siltakohteiden rakentamista siinä aikataulussa kuin tahtoa olisi. Näin useissa kohteissa ensimmäisessä vaiheessa suljetaan ilman varoituslaitosta oleva tasoristeys ja ohjataan sen liikenne läheiselle varoituslaitoksella varustetulle tasoristeykselle.

Kun rahoitus mahdollistuu, rakennetaan eritasoratkaisu ja poistetaan varoituslaitoksellinen tasoristeys. Vaiheittaista rakentamista on käytettävä eritasosuunnitelmien laatimisen ja vuosirahoituksen vuoksi. Kitee-Joensuu tasoristeysjärjestelyt -hanke saa niin valtakunnallista kuin EU-rahoitustakin. Rahoitus on jaettu jokaiselle vuodelle erikseen ja tämä vuosittainen raha ei riitä usean suuren siltahankkeen samanaikaiseen käynnistämiseen.

Tasoristeyksiä poistetaan tiejärjestelyin

Hankkeen alkuvaiheessa on tavoitteena poistaa mahdollisimman monta tasoristeystä lähinnä uusia tiejärjestelyjä käyttäen. Yksityistietoimituksissa on annettu pitäviä päätöksiä myös siltojen rakentamisesta. Sillat tullaan toteuttamaan, mutta rakennusvuosi ei ole vielä varmistunut. Lähtökohtana on, ettei tasoristeystä suljeta, ennen kuin korvaava kulkuyhteys on rakennettu.

Tohmajärven Viehkanpäässä korvaavien tieyhteyksien rakentaminen on jo käynnissä. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan korvaavat tieyhteydet Soinilan ja Särkilahden tasoristeyksiltä Mustaniemen tasoristeykselle. Toisessa vaiheessa tullaan Mustaniemen tasoristeys korvaamaan tasoristeyksen läheisyyteen rakennettavalla alikulkusillalla. Tienrakennusta urakoiva Pohjois-Karjalan Metsäkeskus on päässyt tienrakennusurakassa jo niin pitkälle, että Särkilahden tasoristeys on voitu poistaa.

Samankaltaisia tienrakennusurakoita tullaan käynnistämään lähitulevaisuudessa niin Kiteen, Pyhäselän kuin Tohmajärvenkin kuntien alueilla heti yksityistietoimitusten päätösten saatua lainvoiman.

Siltoja rakentamaan

Siltojen rakentaminen alkaa Joensuusta. Hankkeen ensimmäiset sillanrakennuskohteet ovat Joensuun alueella. Ilmeisesti ensimmäinen rakennuskohde on Sulkuniemen alikulkusilta, joka sijaitsee Reijolan asemakaava-alueella. Tulevan Joensuun, nykyisen Pyhäselän kunnan alueella sijaitsevat Haapaniemen ja Hernesuon tasoristeykset tullaan korvaamaan ylikulkusillalla, jonka rakentamista on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2009 vaihteessa.

Näiden siltahankkeiden lisäksi on Mulossa käynnistymässä yksityistietoimitus, jonka tavoitteena on saada lainvoimaisuus Mulon tasoristeyksen korvaavalle ylikulkusillalle ja siten suunnitteluperusteet laadittaville teknisille suunnitelmille.

Lähde Koti-Karjala 25.10.2008
Lähde WWW http://www.kotikarjala.fi/tasoristeys.htm


Poikanelikko keräsi kiviä junakiskoille Vantaan Rekolassa

24.10.2008 02:22

Neljä 13-vuotiasta poikaa aiheutti ilkitöillään vaaratilanteita Rekolan aseman lähellä keskiviikkoiltana.

Nelikko keräsi kiviä junakiskoille. Kaksi junaa ehti kulkea kiskojen yli, mutta vahingoilta vältyttiin.

Vartijat nappasivat poikanelikon aseman luota ja ilmoittivat tapauksesta viranomaisille iltakahdeksalta.

Lähde Vantaan Sanomat 23.10.2008
Lähde WWW http://www.vantaansanomat.fi/Uutiset/Arkisto/2008/10/23/Poikanelikko-kerasi-kivia-junakiskoille


Vaarallisten aineiden torjuntaa harjoiteltiin Iisalmessa

24.10.2008 02:20

- Puutavaravaunut ovat törmänneet rikkihappovaunuihin ja siellä on vuotoja. Vuodon laajuudesta ja ihmisistä ei ole vielä tietoa, sanoo Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pohjoisen alueen palopäällikkö Esko Laakkonen puhelimeen pimentyvässä keskiviikkoillassa. Alkamassa on vaarallisten aineiden torjuntaharjoitus rautatieaseman pohjoispuolella, tasan kello 18.

Tilanne ei ole tuulesta temmattu, sillä rautateillä kulkee vaarallisia aineita ja joitakin vuosia sitten Iisalmen asemalla koettiin läheltä piti -tilanne. Silloin ei säiliöt revenneet kuten tässä harjoituksessa: puutavaravaunujen tukit tekevät törmäyksessä yhteen säiliövaunuun kaksi reikää ja tilanne on vakavampi

- VR siirtää vuotavat vaunut pois sähkörata-alueelta. Hälytys on annettu veturista 18.05, ja yksiköt ovat tulossa paikalle, Laakkonen selostaa tilanteen etenemistä.

Ensimmäinen paloauto on paikalla muutamassa minuutissa ja lisää on tulossa. Tarvitaan roiskepukuja ja paineilmalaitteita, ambulansseja ja poliisi.

- Tavoite saavutettiin. Nyt on henkilöstöllä lisää kokemusta todentuntuisesta tilanteesta ja riski taas huomattavasti pienempi, harjoituksen johtaja Esko Laakkonen summaa kahdeksan jälkeen, kun kaikki on ohi ja ollaan kahvilla.

Lähde Iisalmen Sanomat 23.10.2008
Lähde WWW http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/yla-savo/vaarallisten-aineiden-torjuntaa-harjoiteltiin(267437).ece


Demarit härnäsivät hallitusta VR-jupakasta

23.10.2008 23:16

Valtionyhtiöistä hallituksessa vastaava ministeri Jyri Häkämies (kok.) myönsi tänään kansanedustajille, että VR:n johdon eroon päätynyt prosessi ei ollut paras mahdollinen. Eduskunnan kyselytunnilla hallitusta härnäsivät asialla SDP:n kansanedustajat.

Eero Heinäluoma (sd.) kyseli, mikä on omistajaohjauksen tilanne, kun lopputuloksena on, että suuren valtionyhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja eroavat.

- On selvää, että ero on protesti sille, miten yhtiötä ohjataan sekä omistajaohjausyksiköstä että liikenneministeriöstä, Heinäluoma sanoi.

Tyylipisteitä hallitus ei saanut myöskään vihreiden Pekka Haavistolta. Hän sanoi, että omistajaohjaus oli "töksähtelevää". Haavisto epäili, hidastaako vaunutilausten aikaistaminen sitten muita VR:n investointeja. Häkämies vastasi, että VR on hyvässä kunnossa eikä vaunutilaus syö muuta investointivaraa.

Saara Karhu (sd.) kyseli, miten hallitus varmistaa, että kainuulainen Transtech saa kiistellyn vaunutilauksen eikä se pakollisen kilpailutuksen kautta mene esimerkiksi Italiaan.

Ministerit myönsivät, ettei mitään takeita tietenkään voida antaa. Työministeri Tarja Cronberg (vihr.) sanoi, että tilaaja voi kuitenkin ohjailla asia siinä vaiheessa, kun se itse määrittelee laadun tai tilauksen muut kriteerit. Kotimaisuus ei kuitenkaan saa olla mikään kriteeri. Häkämies vastasi, ettei ole epäisänmaallista toivoa, että Transtech voittaa tarjouskilpailun.

Matti Saarinen (sd.) oudoksui uusien vaunujen tilaamista. Hän sanoi, ettei yksikään asiantuntija ole eduskunnan valiokunnalle valittanut vaunujen kuntoa. Sen sijaan kulunvalvonnan tila ja raiteiden kunto ovat jatkuvia valituksen aiheita. Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) puolustautui, että palvelu paranee uusien vaunujen myötä.

Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä herkesi ihmettelemään demareiden puheita.

- Mitä te nipotatte. Lopultakin hallitukselta löytyi valmiutta vaikuttaa valtionyhtiöihin. Tätähän tässä on pyydetty. Isännyyttä olisi pitänyt näyttää jo silloin, kun Stora Enson tehdas lopetettiin, Tennilä sanoi.

Lähde MTV3 23.10
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/txt/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/10/736371


3 000 uutta ratapölkkyä takaavat junan kulun toistaiseksi Kihniölle ja Niinisaloon

23.10.2008 18:39

Kihniön aseman ratapihalta sekä Kihniön ja Niinisalon väliseltä rataosuudelta on kuulunut viime viikkoina työn ääniä. Ratapihalle on vaihdettu tuhat ratapölkkyä ja rataosuudelle vielä parituhatta lisää.

Kovin vilkasta liikenne ei rataosuudella ole, sillä Kihniöstä Parkanoon pääradalle kulkee päivittäin vain yksi puutavarajuna. Lisäksi Niinisalosta kulkee sotilasjunia. Haapamäen radan jäänne kuuluukin vähäliikenteisiin osuuksiin.

Kunnostustöistä voisi kuvitella, että puutavarakuljetukset Kihniön ja Parkanon välillä jatkuvat vielä pitkään. Kuljetussuunnittelija Markku Saha VR Cargo -yhtiöstä kuitenkin vain toteaa niiden jatkuvan toistaiseksi.

– Tulevaisuus on kiinni teollisuuden tarpeista, mutta täytyyhän radan olla nytkin turvallisessa kunnossa, Saha perustelee kunnostuksia.

Ratahallintokeskus, metsäteollisuusyritykset ja VR Cargo tekevät parhaillaan selvitystä siitä, kuinka tiheää puunlastausverkostoa tulevaisuudessa tarvitaan. Se valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Oy VR-Rata AB:n projektipäällikkö Risto Römän kertoo, että Kihniön ja Niinisalon välillä on tehty ylläpitäviä kunnostustöitä. Tänä syksynä on ratapölkkyjen vaihdon lisäksi muun muassa raivattu radan varsilta vesakoita.

– Rata pidetään kunnostustöillä turvallisena. Nopeusrajoitus tiputettiin juuri 30 kilometriin tunnissa radan heikon kunnon vuoksi, Römän kertoo.

Lastausterminaalin suunnittelu edistyy

Vaikka selvitys puunlastausverkostosta valmistuu vasta vuoden lopussa, suunnitellaan lastausten keskittämistä Parkanon asemalle jo hyvää vauhtia. Ratasuunnitelma muutostöihin valmistuu marraskuussa. VR Cargon myyntipäällikkö Jukka Joronen arvelee, että muutosten toteuttaminen aloitetaan ensi kesänä ja ne valmistuvat syksyyn mennessä.

– Ratapihalle jätetään kaksi pitkää kuormausraidetta. Lyhyet puretaan pois. Lisäksi järjestellään hieman varastoaluetta. Muita muutostöitä ei ole suunniteltu.

Kuormausurakoinnin perustaminen Parkanon asemalle ei sen sijaan ole vielä edistynyt. Joronen toteaa, että siitä päätetään vasta, kun nähdään, saadaanko asemalta kyytiin sen vaatimat 300 000 kiintokuutiota raakapuuta vuosittain. Nyt sitä lastataan vain 120 000 kuutiota.

Lähde Ylä-Satakunta 23.10.2008
Lähde WWW http://www.ylasatakunta.fi/


Lehtikeli sotkee junaliikennettä Lahden ja Helsingin välillä

23.10.2008 10:09

Kiskoille pudonneet lehdet haittaavat liikennettä oikoradalla Lahden ja Helsingin välillä. Liukkauden takia junat radalla myöhästyvät noin 15 minuuttia. Myöhästely heijastuu liikenteeseen näillä näkymin vielä koko aamuruuhkan ajan.

Sen sijaan Keravan ja Helsingin välillä junaliikennettä aamulla haitannut turvalaitevika on saatu korjattua. Vian takia junat myöhästelivät pääradalla noin 10 minuuttia, kerrotaan VR:n liikenteenohjauskeskuksesta.

Lähde Yle 23.10
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id105354.html


VR tilaa pikaisesti 20 makuuvaunua

23.10.2008 00:20

VR tilaa 20 uutta kaksikerroksista makuuvaunua aiemman investointisuunnitelmansa lisäksi. Asiasta päätti keskiviikkona VR-Yhtymän ylimääräinen yhtiökokous.

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston ylijohtaja Pekka Timonen sanoo kokouksen ja päätöksen liittyvän VR:n pääjohtaja Henri Kuitusen ja hallituksen puheenjohtaja Antti Lagerroosin eroon.

– Koska he erosivat, omistajan piti ottaa asia nopeasti päätettäväksi.

Hinta, laatu, sopivuus

Makuuvaunutilaus toteutetaan normaalina tarjouskilpailuna.

– Muuta tapaa ei ole. Yhtiö laittaa julkisen hankintailmoituksen, joka menee EU:n hankintakanavan kautta, sanoo Pekka Timonen.

Kaikki valmistajat lähtevät siis kilpailuun samalta viivalta.

– Kyllähän jokainen suomalainen toivoo suomalaiselle työlle menestystä, toteaa Timonen.

Hän luettelee yleisiksi valintakriteereiksi hinnan, laadun ja kaluston sopivuuden.

VR-Yhtymän hallintojohtajan Pertti Saarelan mukaan tilauksen valmistelu ei ole vielä käynnistynyt, joten siitä ei voi antaa tarkkoja tietoja.

– On noudatettava kilpailumenettelyjä koskevia säädöksiä. Yksityiskohdat tulevat tietoon virallisissa tarjousmenettelyissä.

Hankintamenettely vie aikaa

VR-Yhtymän ylimääräinen yhtiökokous päätti keskiviikkona, että tarjouskilpailun valmistelu käynnistetään viivytyksittä.

– Nyt pannaan nopeasti kilpailutus ja nopeasti tilataan, sanoo omistajaohjausosaston ylijohtaja Pekka Timonen.

VR-Yhtymän hallintojohtaja Pertti Saarela ei kommentoi tarjousmenettelyn ja tilausten aikataulua tarkemmin.

– Tämä on sellainen prosessi, että vie nyt jonkin aikaa.

Saarela ei ota kantaa edes siihen, koska hankintailmoitus tulee julki. Hankintamenettelyssä tarjousten teolle on myös annettava riittävän pitkä määräaika.

– Kyllä tämmöinen hankintamenettely vie joka tapauksessa kuukausia.

Kaluston hankkimisesta tiedottaneen valtioneuvoston kanslian mukaan VR:n investointipäätös on tärkeä esimerkki nykyisessä suhdannetilanteessa.

Valtioneuvoston kanslian mukaan kalustohankintojen aikaistamisella vastataan rautatieliikenteen kasvun tuomaan lisäkysyntään ja parannetaan rautatieliikenteen palvelutasoa ja kilpailukykyä.

Transtechilla kokemusta 2-kerroksisista makuuvaunuista

VR:n tilaus tuntuu osuvan mukavasti yksiin Transtech Oy:n kokemuksen kanssa.

– Olemme toimittaneet 20 kaksikerroksista makuuvaunua VR:lle jo aiemmin, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Markku Blomberg.

– Mikäli kyse on samasta tuotteesta, se on meille hyvinkin tuttu. Valmistus voidaan aloittaa hyvinkin nopeasti, jos tässä tarjouskilpailussa pärjäämme.

Blomberg uskoo, että Transtech on kilpailukykyinen tulevassa tarjouskilpailussa.

Toimitusjohtaja sanoo, että suunnitellut lomautukset tullaan näillä näkymin toteuttamaan.

VR:n tilauksen saaminen toisi kuitenkin asiaan muutoksia. – Jos aikanaan pärjäämme tarjouskilpailussa, silloin se vaikuttaa lomautusten kestoon.

Lähde Kainuun Sanomat 22.10.2008
Lähde WWW http://213.214.145.189/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KSA_newssite%2FAMLayout&cid=1194606449840&p=1192553151517&pagename=KSAWrapper


Konepajan palokunta täyttää 60 vuotta

23.10.2008 00:15

VR:n konepajan tehdaspalokunta on tavallistakin nopeampi palokunta. Yli puolet jäsenistä on työssä konepajalla paloaseman vieressä, joten hälytyksen sattuessa ryhmä on liikkeellä melkein saman tien. Palokunta juhlii 60-vuotista historiaansa lauantaina. Ansiomerkin saa 18 palokuntalaista.

Lähde Aamuposti 22.10.2008
Lähde WWW http://www.aamuposti.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Konepajan-palokunta-tayttaa-60-vuotta


Pieksämäen asemalla liikkuu lompakkovaras

23.10.2008 00:14

Pieksämäen asemalla liikkuu lompakkovaras. Poliisi sai tiistaina ilmoitukset kahdesta asemalla varastetusta lompakosta ja yhdestä käsilaukusta, jonka mukana meni myös kukkaro. Varkaudet olivat tapahtuneet viime viikonloppuna.

Yhdessä tapauksessa vanhahko nainen oli nousemassa junaan, kun ulkomaalainen mies tarjoutui nostamaan naisen laukun junaan. Apua tarjonnut mies ei noussut itse vaunuun. Nainen huomasi vasta junassa, että päällimmäisenä laukussa ollut lompakko oli kadonnut.

Kaksi muuta tapausta liittyivät ilmeisesti samaan mieheen.

- En voi vahvistaa, että lompakkovarkauksien takana olisi ulkomaalaisia. Selvittämme asiaa ja toivomme, että saisimme asiaan liittyviä vihjeitä. Asemalla kannattaa olla varovainen ja kiinnittää huomiota poikkeavaan käytökseen, rikoskomisario Reijo Takkinen neuvoo.

Vastaavia varkauksia on sattunut aiemmin myös monilla muilla rautatieasemilla kuten useaan otteeseen Kouvolassa ja Lahdessa. Niissä varkaat osoittautuivat ammattimaisiksi ulkomaisiksi taskuvarkaiksi.

Lähde Savon Sanomat 22.10.2008
Lähde WWW http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/pieks%C3%A4m%C3%A4en-asemalla-liikkuu-lompakkovarkaita(266716).ece


Iisalmen ratapihan hälytysajoliikenne johtuu harjoituksesta

23.10.2008 00:13

Palokunnan ja VR:n harjoitus näkyy illalla Iisalmen ratapihalla. Pohjois-Savon pelastuslaitos ja VR Cargo harjoittelevat yhdessä keskiviikkona kello 18 alkaen. Paikalla ei ole oikeaa onnettomuutta, vaan hälytysajoneuvoliikenne Päiviönkadun itäpäässä johtuu harjoituksesta.

Harjoitus on osa VR:n lakisääteistä varautumista ja pelastuslaitoksen harjoitustoimintaa.

Lähde Savon Sanomat 22.10.2008
Lähde WWW http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/iisalmen-h%C3%A4lytysajoliikenne-johtuu-harjoituksesta(266761).ece


VR:n ja Ratahallintokeskuksen omaisuutta siirretään Senaatti-kiinteistöille

22.10.2008 16:12

VR:n ja Ratahallintokeskuksen (RHK) kiinteistöjen ja maa-alueiden omistus menee uusiksi. Kiinteistöt ja maat, jotka eivät ole välttämättömiä VR:n ja RHK:n toiminnan kannalta, aiotaan siirtää Senaatti-kiinteistöjen haltuun. Senaatti-kiinteistöt on valtiollinen liikelaitos. Senaatti voi halutessaan myydä haltuunsa samaa omaisuutta eteenpäin.

- Kohteita on satoja ympäri maata, vahvistaa työryhmää johtava finanssineuvos Jarmo Väisänen valtioneuvoston kansliasta.

VR ja RHK ovat jo aiemmin myyneet osan tarpeettomiksi käyneistä tiloistaan, kuten juna-asemista.

Kiinteistöjen omistuspohjan muutoksilla varaudutaan raideliikenteen kilpailuun. Työryhmä selvittää, voiko joidenkin kiinteistöjen tai maiden omistus antaa valtiollisille toimijoille etua suhteessa muihin kilpailijoihin.

VR sai haltuunsa huomattavan kiinteistövarallisuuden, kun se yhtiöitettiin vuonna 1995. Tavaraliikenne avattiin Suomessa kilpailulle 2007 alussa. Henkilöliikenteen kilpailun avaamisessa on edetty hitaammin. Sen osalta Suomi on sitonut itsensä EU:n aikatauluun.

Maata vapautuu kaavoitukseen

Omistusmuutokset tarjovat uusia mahdollisuuksia myös kaavoitukseen, sillä RHK omistaa maa-alueita mm. Turun ja Helsingin alueella.

RHK on liikennejohtaja Anne Herneojan mukaan valmis luopumaan joistain omistamistaan maa-alueista ja luovuttamaan niitä muuhun käyttöön.

- Muutoksia ei kuitenkaan saa tehdä niin, että rautatieverkko huononee. Rautatieliikenne on nyt myötätuulessa.

Ratapiha-alueet sopisivat Herneojan mukaan kokonaan RHK:n omistukseen. Tällä hetkellä VR omistaa osan ratapihoista.

- Me voisimme olla luonteva omistaja, sillä meidän virastomme tehtävänä on huolehtia, että kaikki toimijat saavat rataverkon osalta tasapuolista kohtelua, Herneoja korostaa.

Osapuolilla uusjaossa eri intressit

VR, RHK ja Senaatti-kiinteistöt toimivat kaikki eri ministerin alaisuudessa. Senaatti-kiinteistöjen toimintaa ohjaa valtiovarainministeriö, RHK toimii liikenneministeriön alaisuudessa ja VR on valtion omistama osakeyhtiö, jota valvoo valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Jyri Häkämies.

RHK:n liikennejohtaja Herneoja arvelee, että omistuksen uusjako tuo mukanaan myös ristiriitoja eri toimijoiden välillä.

- Edessä on haastava työ. Osapuolilla on erilaisia intressejä, hän muistuttaa.

VR:n hallintopäällikkö Pertti Saarela ei usko, että kolmijako aiheuttaisi ongelmia työryhmän toiminnassa.

- Pääasia on, että saamme aikaan järkevän kokonaisuuden.

Saarela ei halua kommentoida VR:n intressejä kiinteistöjen ja maa-alueiden omistuksen uusjaossa.

- Haluan antaa työryhmälle työrauhan, hän toteaa.

Työryhmälle on varattu vuosi aikaa selvityksensä tekemiseen.

(Katso kuvat ja kuvatekstit linkistä)

Lähde Turun Sanomat 22.10.2008
Lähde WWW http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-10-22,104:2:571730,1:0:0:0:0:0:


Rautatieaseman pysäköintialueelle parannuksia Salossa

22.10.2008 16:02

Rautatieaseman pysäköintialuetta aletaan parantaa Salossa. Salon tekninen virasto on yhdessä Ratahallintokeskuksen kanssa käynnistänyt pysäköintialueen suunnittelun myllyrakennuksen taakse. Suunnitteilla on parisataa autopaikkaa.

Tarkoitus on jäsennellä alue nykyistä selkeämmäksi. Se päällystetään, sinne maalataan ruudut ja tehdään valaistus. Suunnitelmissa on myös kevyen liikenteen väylä alueen läpi Veturitallille päin.

Alue toteutetaan ilmeisesti vuonna 2010.

Lähde Salon Seudun Sanomat 22.10.2008
Lähde WWW http://www.sss.fi/sahkeet/25584.html


VR tilaa 20 uutta makuuvaunua

22.10.2008 14:37

VR tilaa 20 uutta 2-kerroksista makuuvaunua aiemman investointisuunnitelmansa lisäksi. Tilaus toteutetaan avoimena tarjouskilpailuna. Asiasta päätti VR-Yhtymän ylimääräinen yhtiökokous. Kalustohankintojen aikaistamisesta tiedotti valtioneuvoston kanslia. Sen mukaan VR:n investointipäätös on tärkeä esimerkki nykyisessä suhdannetilanteessa. VR:n pääjohtaja Henri Kuitunen ja hallituksen puheenjohtaja Antti Lagerroos erosivat tehtävistään eilen. Syynä olivat erimielisyydet juuri kalustohankintojen ajankohdasta.

Lähde Iltalehti
Lähde WWW http://www.iltalehti.fi/uutiset/200810228466951_uu.shtml


Dokumentti elävöittää Savon radan historiaa

22.10.2008 01:39

Savon radan syntyvaiheisiin ja nykypäivään voi nyt tutustua dokumenttielokuvan avulla. Savon radan museon perinnekerhon Pieksämäellä tuottama neljännestunnin dokumentti on nähtävissä muun muassa museokäynneillä.

- Tarkoituksena on elävöittää koululaisryhmien vierailuja museolla. Dokumentista selviää muun muassa se, kuinka Savon rata sai tämän linjauksen 120 vuotta sitten, kertoo kerhon puheenjohtaja Kari Koponen.

Dokumentin toteutti Markku Honkanen, eläkkeellä oleva VR:n Pieksämäen konepajan teknikko. Historiaa avataan muun muassa video-osuuksien ja vanhojen valokuvien avulla.

Lue lisää keskiviikon Savon Sanomista.

Lähde Savon Sanomat 21.10.2008
Lähde WWW http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/dokumentti-el%C3%A4v%C3%B6itt%C3%A4%C3%A4-savon-radan-historiaa(265770).ece


Karjalan radan tasoristeysten poisto alkoi

22.10.2008 01:38

Tasoristeysten poistaminen Joensuun ja Kiteen väliseltä junaradalta on käynnistynyt. Tohmajärven Viehkanpäässä rakennetaan korvaavat tieyhteydet Soinilan ja Särkilahden tasoristeyksistä Mustaniemen tasoristeykseen. Särkilahden tasoristeys on jo poistettu käytöstä. Toisessa vaiheessa Mustaniemen tasoristeys korvataan lähelle rakennettavalla alikulkusillalla.

Vastaavia tienrakennusurakoita käynnistetään lähiaikoina myös Kiteen ja Pyhäselän alueilla heti, kun yksityistietoimitusten päätökset saavat lainvoiman.

Hankkeita on alkamassa myös Joensuun alueella. Ensimmäisenä rakennetaan Sulkuniemen alikulkusilta, joka korvaa tasoristeyksen. Suunnitelmia esitellään alueen asukkaille keskiviikkona 29. lokakuuta kello 18 Joensuun Jääkarhujen tukikohdassa, Mäntyniementie 1. Samalla esitellään Reijolan ja Karhunmäen alueiden tasoristeysjärjestelyjä.

Suunnitelmien mukaan ensi vuoden alussa alkaa radan ylikulkusiltojen rakentaminen korvaamaan Haapaniemen ja Hernesuon tasoristeykset. Lisäksi Mulossa on käynnistymässä yksityistietoimitus, jonka tavoitteena on saada aikaan tasoristeyksen korvaava ylikulkusilta.

Sulkuniemen ja Kukkolan välisen pengertien rakentaminen Pyhäselän rannalle alkaa syystalvella. Pengertie valmistuu ensi kesänä, jonka jälkeen tuon välin tasoristeykset voidaan poistaa. Sen jälkeen Paksuniemen tasoristeyksen lähelle rakennetaan alikulkusilta palvelemaan kuutostien ja Pyhäselän rannan välistä liikennettä.

Lähde Karjalainen 21.10.2008
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_maakunta/karjalan_radan__tasoristeysten_poisto_alkoi_4726324.html


Piikkiö harkitsee vielä junaradan turva-aitaa

22.10.2008 00:17

Piikkiön kunnanvaltuusto haluaa, että neuvottelut Ratahallintokeskuksen kanssa turva-aidan rakentamisesta Ratatien rautatieosuudelle käynnistetään uudestaan.

Näin valtuusto hylkäsi kunnanhallituksen esityksen, jonka mukaan turva-aidan rakentamisesta luovuttaisiin toistaiseksi maanomistajien vastustuksen takia.

Valtuusto joutui äänestämään päätöksestään. Neuvottelujen jatkaminen hyväksyttiin äänin 17-6.

Valtuuston mukaan kunnan on selvittävä, voisiko se lunastaa tarvittavat alueet niiltä maanomistajilta, jotka eivät ole antaneet lupaa aidan rakentamiseksi omille mailleen. Lupa on tähän mennessä saatu vain 47 metrin osuudelle, kun taas noin 470 metrin pätkältä lupa puuttuu.

Turva-aidan rakentamisesta on kiistelty jo vuosia. Hankkeen taustalla on vanha kuntalaisaloite, jonka mukaan suojaamaton rata-alue on vaarallinen lähistöllä asuvien lapsiperheiden kannalta.

Ratahallintokeskuksella ja kunnalla oli määrärahavaraukset aidalle jo vuodelle 2006. Ratahallintokeskus kuitenkin perääntyi kuultuaan, että maanomistajien lupien puuttuessa aidan voisi rakentaa ainoastaan suunniteltua lyhyempänä kunnan omistamalle maalle.

Lähde Turun Sanomat 21.10.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-10-21,104:2:571633,1:0:0:0:0:0:


VR:n johto erosi vaunukiistan vuoksi

22.10.2008 00:05

Valtion suunnitelmat kiirehtiä VR:n kalustohankintoja aluepoliittisista syistä johtivat tiistaina dramaattiseen myllerrykseen yhtiön johdossa. VR:n pääjohtaja Henri Kuitunen ja VR-konsernin hallituksen puheenjohtaja Antti Lagerroos ilmoittivat tiistaina yllättäen eroavansa tehtävistään. Molemmat kiistävät, että heidät olisi erotettu.

Ratkaisun taustalla vaikuttaa yhtiön omistajan eli valtion halu aikaistaa sinisten matkustajavaunujen uusimista kainuulaisten työpaikkojen turvaamiseksi.

Yhtiön johto halusi pysyä itse laatimassaan aikataulussa.

Kiista päättyi VR:n johdon tappioon. Valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Jyri Häkämiehen (kok) mukaan kalustohankintojen uudesta aikataulusta tiedotettaneen jotain jo lähipäivinä.

Ministeri Häkämies ja liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk) vahvistivat, että johtajien eroilmoitukset johtuivat juuri tästä näkemyserosta.

Kuitunen ja Lagerroos kertoivat tiedotustilaisuudessaan, että kumpikin teki eroamispäätöksensä itse eikä kummankaan eroon ole mitään yksittäistä syytä. Miehet kuitenkin myönsivät, etteivät he kannata valtion ajamaa VR:n hankintaohjelman kiirehtimistä.

Häkämies piti johtajien eropäätöstä valitettavana. Häkämiehen mukaan molemmat tekivät hyvää työtä ja heillä oli valtio-omistajan täysi luottamus.

”Olen hämmästynyt, että nyt ollaan tässä tilanteessa”, sanoi puolestaan Vehviläinen.

Vehviläisen mukaan pääsyy oli se, että ostoliikenteen laatua halutaan parantaa. Tällaista ostoliikennettä ovat erimerkiksi yöjunat Kemijärvelle. Keskusteluissa VR:n kanssa oli esillä myös vaunuja valmistavan Transtech-yhtiön huono taloudellinen tilanne ja lomautusuhka tehtaalla. Se sijaitsee Otanmäessä Kainuussa.

Talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa on ollut esillä, että VR aikaistaisi kalustohankintojaan Transtechin tilanteen helpottamiseksi. Tilauspulasta kärsivän tehtaan vaikeudet ovat uusi isku Kainuulle, joka kärsii jo Kemijärven sellutehtaan ja Kajaanin paperitehtaan lopettamisesta.

Ministerivaliokuntaan kuuluvat Matti Vanhanen, Jyrki Katainen, Mauri Pekkarinen, Mari Kiviniemi, Stefan Wallin, Jyri Häkämies, Jan Vapaavuori ja Tarja Cronberg.

Myös suunnitelmat VR Rata Oy:n ja liikenteenohjauksen erottamisesta omiksi yhtiöikseen ovat tietävästi synnyttäneet kitkaa valtio-omistajan ja VR:n johdon välille.

Kohu VR:n johtokaksikon eroista alkoi iltapäivällä, kun VR lähetti tiedotteen asiasta. Tiedotteessa sanottiin, että Kuitusen ja Lagerroosin suhteet VR:n johtoon, VR:n hallitukseen ja hallintoneuvostoon sekä ministeri Häkämieheen ovat olleet erinomaiset. Sen sijaan VR:n toiminnan kannalta tärkeä liikenneministeriö tai liikenneministeri Vehviläinen eivät listalla olleet.

Tiedotteessa hallituksen puheenjohtaja Lagerroos moitti konsernin hallituksen vaikutusmahdollisuuksia ja ilmoitti eronsa syyksi, että "konsernin hallituksella on liian vähäiset vaikutusmahdollisuudet yhtiön kannalta keskeisiin päätöksiin".

Lagerroos aloitti hallituksessa puheenjohtajana vasta viime keväänä. Kuitunen puolestaan totesi tiedotteessa, että "VR:n kehittämisessä päättyy nyt yksi vaihe."

Kuitunen jatkaa konsernin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi nykyisessä tehtävässään huhtikuun loppupuolelle asti, jolloin myös hänen työsopimuksensa päättyy. Kuitunen on johtanut VR:ää 12 vuotta ja työskennellyt konsernissa yli 25 vuotta.

Lähde HS 21.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/VRn+johto+erosi+vaunukiistan+vuoksi/1135240412274


VR:n johtajat irtisanoutuvat

21.10.2008 15:10

VR:n pääjohtaja Henri Kuitunen ja VR-konsernin hallituksen puheenjohtaja Antti Lagerroos eroavat tehtävistään. Sekä pääjohtaja Kuitusen että Lagerroosin mukaan suhteet VR:n johtoon, VR:n hallitukseen ja hallintoneuvostoon sekä ministeri Jyri Häkämieheen ovat olleet erinomaiset, kerrotaan VR:n tiedotteessa.

Antti Lagerroos ilmoittaa eronsa syyksi, että "konsernin hallituksella on liian vähäiset vaikutusmahdollisuudet yhtiön kannalta keskeisiin päätöksiin".

Pääjohtaja Henri Kuitusen mukaan "VR:n kehittämisessä päättyy nyt yksi vaihe. Talous ja kannattavuus ovat hyvässä kunnossa ja yrityksessä on viety läpi mittava kaluston investointiohjelma". Kuitunen toteaa, että hänen seuraajansa on hyvä jatkaa tästä uusin ajatuksin.

Konsernin toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi Kuitunen jatkaa nykyisessä tehtävässään huhtikuun loppupuolelle asti, jolloin myös hänen työsopimuksensa päättyy, kerrotaan yhtiön tiedotteessa.

Lähde HS 21.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/VRn+johtajat+irtisanoutuvat/1135240412274


VR:n liikenteen kasvu jatkui ja paransi tulosta

21.10.2008 15:09

VR:n henkilöliikenteen kasvu jatkui voimakkaana tammi-elokuussa 2008. Junamatkoja tehtiin kaikkiaan 6,0 % enemmän kuin vertailujaksolla 2007. Myös tavaraa kuljetettiin junissa edellisvuotta enemmän, ja kasvua oli 5,2 %. VR-konsernin tulos nousi 43,7 miljoonaan ja oli kuluvan vuosikymmenen paras.

VR-konsernin liikevaihto tammi–elokuulta oli 988,0 miljoonaa euroa (869,6 M€). Liikevoitto oli 53,7 miljoonaa euroa (44,7 M€). VR-konsernin tulos nousi 43,7 miljoonaan euroon viime vuoden vastaavan jakson 34,6 miljoonasta eurosta.

Myönteiseen tuloskehitykseen on vaikuttanut liikennemäärien ja erityisesti henkilöliikenteen lisääntyminen. Henkilöliikenteen liikevaihto kasvoi 10,8 %.

Henkilöliikenne kehittyi myönteisesti

Junamatkoja tehtiin tammi–elokuussa kaukoliikenteessä 6,4 % ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä 5,9 % viimevuotista enemmän. Lähiliikennematkat lisääntyivät YTV-alueella 4,8 % ja alueen ulkopuolella VR:n omassa vyöhykeliikenteessä 10,0 %.

Kaikkiaan junamatkojen määrä oli nyt 45,9 miljoonaa, missä oli kasvua 6,0 %. Henkilöliikenteen liikevaihto kasvoi 270,3 miljoonaan euroon.

Henkilöliikenteen täsmällisyys parani tammi-elokuussa. Aikataulun mukaisesti määräasemalle saapuneiden junien osuus kaukoliikenteessä oli 91,7 % (86,4 %) Lähiliikenteessä täsmällisyysluku oli 96,8 (96,4). Täsmällisyysluvut ovat hyvää kansainvälistä tasoa. Myöhästymisraja kaukoliikenteessä on viisi minuuttia ja lähiliikenteessä kolme minuuttia.

Myös tavaraliikenne kasvoi

Junilla kuljetettiin 28,6 miljoonaa tonnia tavaraa, missä oli kasvua edellisvuoteen 5,2 %. Tavaraliikenteen liikevaihto kasvoi 8,2 % ja oli 247,3 miljoonaa euroa.

Kotimaan tavarakuljetusten määrä oli 1,6 % viimevuotista pienempi. Metsäteollisuuden kuljetukset laskivat 5,2 %, mutta pysyivät edelleen suurimpana tuoteryhmänä. Metalliteollisuuden kuljetukset kasvoivat 11,2 % ja kemianteollisuuden kuljetukset 3,5 %.

VR:n Venäjän kuljetukset kasvoivat tammi–elokuussa 20,1 %. Voimakkaimmin kasvoivat transitokuljetukset, jotka lisääntyivät 42,8 %. Tuontikuljetuksista lisääntyivät raakapuun ja kemianteollisuuden kuljetukset, mutta metalliteollisuuden kuljetukset vähenivät. Venäjän liikenteelle on tunnusomaista kotimaan liikennettä voimakkaammat vuosivaihtelut.

VR-Radan liikevaihto kasvussa

Oy VR-Rata Ab:n liikevaihto kasvoi tarkastelujaksolla 192,9 miljoonaan euroon vertailujakson 145,2 miljoonasta eurosta. Liikevaihdosta noin 80 % koostui Ratahallintokeskukselle tehdyistä ratojen rakentamis- ja kunnossapitotöistä. RHK:n tilaamien rakennusurakoiden määrä oli kolmanneksen edellisvuotta suurempi.

Investoinnit maltillisia

Investointeihin käytettiin tarkastelujaksolla 71,1 miljoonaa euroa (70,3 M€). Merkittävimmät kohteet olivat henkilöliikennekaluston muutos- ja saneeraustyöt sekä tavaraliikennevaunut. Tarkastelukaudella saatiin päätökseen henkilöliikennejunien huoltohallin rakentaminen Helsingin varikolle Ilmalaan.

Loppuvuoden näkymät

Henkilöliikenteessä matkamäärien kasvun odotetaan jatkuvan. Tavaraliikenteen näkymiin vaikuttaa metsäteollisuuden raaka-ainekuljetusten väheneminen. VR-Radan liikevoiton ennakoidaan asettuvan viimevuotiselle tasolle. VR-konsernin liikevoiton ja tuloksen odotetaan olevan vuoden 2007 tasoa. Globaali finanssimarkkinoiden kriisi voi kuitenkin heikentää VR Eläkesäätiön kautta koko konsernin tulosta.

Lähde VR 10.10
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_505.html


Opiskelijat haluavat junan Savonlinnan ja Pieksämäen välille

21.10.2008 01:01

Yli kuusisataa opiskelijaa on tähän mennessä allekirjoittanut adressin, jossa vaaditaan matkustajajunia Savonlinnan ja Pieksämäen välille.

- Bussi on nyt ainoa liikenneväline lännen suuntaan. Niitäkin kulkee harvakseltaan, perustelee adressin ensimmäinen allekirjoittaja, luokanopettajaksi opiskeleva Oona Nykter. Hän käyttäisi itsekin mielellään junaa matkustaessaan kotikaupunkiinsa Kuopioon.

Oona Nykter kertoo, että ajatus VR:lle luovutettavasta adressista syntyi Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan Savonlinnan alajaoston hallituksessa.

- Kun Savonlinnan ja Huutokosken välinen rata kunnostettiin, ajateltiin tuoda opiskelijoidenkin kantaa esille.

Junavaihtoehtoa puoltavat allekirjoittajien mielestä paitsi yhteyksien paraneminen myös ympäristösyyt.

- Junayhteys parantaisi myös Savonlinnan imagoa, koska tänne olisi helpompi päästä. Paremmat yhteydet houkuttelisivat varmasti paremmin opiskelijoitakin. Parempi liikkuvuus palvelisi myös Savonlinnaa matkailukaupunkina, Oona Nykter summaa..

Tähän mennessä aktiivisimmin henkilöjunaliikenteen palauttamista Savonlinnan ja Huutokosken väliselle radalle on ajanut Savonlinnan kaupunki. Oona Nykter kannattaa opiskelijoiden ja kaupungin yhteistyön lisäämistä hankkeen edistämiseksi.

Nykterin mielestä liikenne- ja viestintäministeriön tuki henkilöliikenteelle olisi aiheellinen, ellei VR lähde omalla riskillään ja kustannuksellaan järjestämään henkilöliikennettä.

Lue lisää tiistain Savon Sanomista.

Lähde Savon Sanomat 20.10.2008
Lähde WWW http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/opiskelijat-ajavat-junaa-savonlinnan-ja-pieks%C3%A4m%C3%A4en-v%C3%A4lille(264944).ece


Junaenglanti piristää työmatkaa

21.10.2008 00:59

Junakurssi jyskyttää jo seitsemättä syksyä. Kahdeksan työmatkalaista hyödyntävät junassa istumisen aikansa torstaiaamuisin opiskelemalla englantia. Oppitunti kestää Riihimäeltä Helsinkiin.

Riihimäen kansalaisopisto aloitti kurssin kokeiluna, joka jatkuu pidempään kuin moni tavallinen kurssi.

Junanvaunussa on totuttu ovien availusta johtuvaan taustakohinaan, ja opiskelijat ovat tyytyväisiä opetukseen ja etenkin hauskaan ryhmäänsä.

–Aina tästä jotakin päähän jää, vakuuttaa riihimäkeläinen Erja Hämäläinen, yksi alusta asti mukana olleista opiskelijoista.

– Ja yhtenä aamuna tuttu työmatka on aina erilainen.

Eniten ryhmä arvostaa uutta sanastoa, jota karttuu ryhmälle räätälöidyistä teksteistä.

Tällä kertaa etistään kadonnutta henkilöä suositun kirjailijan dekkaripätkässä.

–Tämä kirja pitää lukea kokonaan, innostuu Leena Tiuttu.

Lähde Aamuposti 18.10.2008
Lähde WWW http://www.aamuposti.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Junaenglanti-piristaa-tyomatkaa


Pääradan kaukojunat ovat myöhästelleet

20.10.2008 21:52

Pääradan kaukojunat myöhästelevät edelleen Keravalla sattuneen vaihdevian takia. Ratahallintokeskuksesta kerrotaan, että Helsingistä Riihimäen kautta Tampereelle kulkevat kaukojunat ovat olleet noin tunnin myöhässä illansuusta lähtien. Myöhästelyjen arvellaan jatkuvan puolilleöin.

Kaksi IC-junaa on jouduttu kokonaan peruuttamaan ruuhkan vuoksi. Myös Helsingin ja Riihimäen väliä kulkevat lähijunat ovtat olleet puolisen tuntia myöhässä. Keravan vaihdevika on viivästyttänyt jonkin verran myös Helsingistä Lahteen oikorataa kulkevia junia, mutta kello 19:ään mennessä ne kulkivat kutakuinkin aikataulussaan.

Vaihde on saatu ajettavaan kuntoon mutta junat kulkevat sen kohdalla vielä muutaman tunnin alennetulla nopeudella.

Lähde Yle 20.10
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id105110.html


Tietoliikennekomponentin rikkoutuminen liikennekaaoksen syynä

19.10.2008 13:16

Etelä-Suomen junaliikenteen pahoin sekoittaneen häiriön syyksi on paljastunut tietoliikennekomponentin rikkoutuminen Linnunlaulun liikenteenohjauskeskuksessa.

- Ikävä kyllä tietoliikenne kulkee ikään kuin yhdessä pukessa. Varajärjestelmää ei ollut, mutta nyt sellaista luodaan pikavauhtia, selittää RHK:n kunnossapitoyksikön päällikkö Risto Heinonkoski.

Ratahallintokeskus on aloittanut Etelä-Suomen junaliikenteen kauko-ohjausjärjestelmän uusimisen jo pari vuotta sitten, mutta käytössä uusi järjestelmä on vasta parin vuoden kuluttua. Nyt Helkan eli Helsingin kauko-ohjausalueen vanhin tekniikka on 80-luvulta.

- Uutta järjestelmää rakennetaan pala palalta eikä aikataulua, ikävä kyllä, voi nopeuttaa. Nyt teemme tämän parin vuoden siirtymäajaksi tilapäisiä varmennuksia, joilla torstaikaaoksen tapaisten tilanteiden toistuminen voidaan estää, Heinonkoski kertoo.

Laitureille jääneitä matkustajia sapettaneeseen huonoon tiedottamiseen on myös luvassa parannusta.

- Viimeksi osa asemakuulutuksia hoitavista työntekijöistä juuttui itsekin liikennesumppuun eikä päässyt työpaikoilleen, Heinonkoski selittää. Vuodenvaihteen jälkeen Pasilassa sijaitseva informaatiokeskus alkaa toimia ympäri vuorokauden. Sieltä pystytään vastedes antamaan omia kuulutuksia kaikille Etelä-Suomen asemille.

Lähde Vantaan Sanomat 19.10.2008


Pääkaupunkiseutu harkitsee jo alueellista raitiotieverkkoa

18.10.2008 23:12

Pääkaupunkiseudun kunnat varautuvat ilmastovaatimuksiin rakentamalla jo ensi vuosikymmenen aikana kymmeniä kilometrejä uusia raitioteitä. Perinteisten raitioteiden lisäksi Helsinki aikoo rakentaa nopean yhteyden kantakaupungista Laajasaloon. Myös Espoo ja Vantaa harkitsevat nopean pikaraitiotieverkon rakentamista.

Ensi vuosikymmenen aikana on tarkoitus toteuttaa useita raitiotiehankkeita Helsingissä, kertoo liikennesuunnittelupäällikkö Olli-Pekka Poutanen. Ensimmäisenä aloitetaan Jätkäsaaren raitiotiestön rakentaminen, ehkä jo 2011. Raitiotieverkon teko Jätkäsaaresta Kamppiin maksaa noin 20 miljoonaa euroa.

Toinen suuri raitiotiehanke suuntautuu Laajasaloon. Helsingin joukkoliikenne- ja kaupunkisuunnittelulautakuntien mukaan Kruunuvuorenrannan uusi kaupunginosa liitetään raitiovaunusillalla Korkeasaaren ja Tervasaaren kautta Kruununhakaan ja vanhaan keskustaan. Kaupunginhallitus ja valtuusto tekevät asiasta lopullisen päätöksen loppuvuoden aikana.

Laajasaloon suunniteltu raitiovaunuyhteys pohjustaa samalla raitiovaunujen tuloa myös Kalasatamaan. Ensimmäisenä toteutunee yhteys Merihaan kautta Hakaniemeen ja edelleen keskustaan.

Kalasataman metroaseman ja Pasilan juna-aseman välisiä yhteyksiä selvitetään joko Aleksis Kiven kadun kautta tai purettavaa satamarataa pitkin Mäkelänrinteen uintikeskuksen kohdalle.

Ensimmäisenä seudullisena raitiotieyhteytenä rakennetaan bussi-Jokerin korvaava raide-Jokeri Itäkeskuksesta Tapiolaan. Myös mahdollinen Jokeri II -linja saattaa tulevaisuudessa kulkea kiskoilla.

Rivakka raitiovaunuverkon rakentaminen perustuu Helsingin kaupungin päätökseen suosia raideliikennettä myös kantakaupungissa. "Olemme kyselleet asiakkaiden mielipidettä. Matkustajat yksinkertaisesti pitävät raitiovaunuista", Olli-Pekka Poutanen sanoo. Hänen mukaansa myös ympäristökysymykset suosivat sähkökäyttöistä raideliikennettä.

Myös Etelä-Espoon yleiskaavassa on varauduttu pikaraitiovaunujen tuloon. Raide-Jokerin lisäksi pikaraitiovaunuja on ajateltu esimerkiksi Kivenlahden mahdolliselta metroasemalta pohjoiseen Kauklahteen. Myös Matinkylän metroasemalta on raideliikennekäytävä tulevan Suurpellon asuinalueen suuntaan.

Vantaa on uudessa yleiskaavassaan tehnyt varauksen koko Etelä-Vantaan poikittaiseksi pikaraitiovaunuyhteydeksi.

Lähde HS 18.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseutu+harkitsee+jo+alueellista+raitiotieverkkoa/1135240347088


Lehtikelistä huomattavasti riesaa kiskoliikenteelle

17.10.2008 13:14

Raideliikennettä vaivaava lehtikeli on tänä vuonna pahempi kuin viime vuonna. Raitioliikenteessä ollaan varuillaan liukkaiden kiskojen takia, kun pudonneet lehdet ja tihkusade muodostavat raiteille öljyisen pinnan. Raitiovaunukuljettajat tietävät hyvin pahimmat paikat. -"Kyllä Mäkelänkatu on pahin lehtikelillä ja muutenkin. Myös 10-linjalla ja 4-linjalla Meilahden kohdalla on pahoja paikkoja", kertoo kuljettaja Mikko Niemikorpi.

Liukkaiden raiteiden takia raitiovaunujen jarrutusmatkat venyvät, koska kitkaa ei ole tarpeeksi. Tämä saattaa aiheuttaa vaaratilanteita autojen ja jalankulkijoiden kyllästämässä kaupunkiliikenteessä.

HKL:n liikennemestari Eija Tuomonen toivookin, ettei lehtikelillä tehtäisi U-käännöksiä, eivätkä jalankulkijat juoksisi punaisia päin. -"äkkijarrutukset ovat vaikeita ja seuraukset voivat olla kohtalokkaita", muistuttaa Tuomonen.

Lehtikeli kiusaa myös VR:ää

Varsinkin liukkaalla Rantaradalla lähijunat joutuvat ottamaan rauhallisesti. Liikennepäällikkö Mauno Haapala myöntää, että junat voivat myöhästellä liukkaiden kiskojen takia viidestä kymmeneen minuuttia. Kun ensin yksi juna myöhästyy, kertaantuu ongelma helposti.

HKL ja Ratahallintokeskus putsaavat raiteitaan ahkerasti, mutta mitään mullistavaa keksintöä lehtikelin torjuntaan ei ole näköpiirissä. VR:n Haapala toteaa, että ainoita keinoja ovat kiskojen puhdistus ja hionta.

Lähde Ylen aikainen 16.10
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content1521263BAC1


Museorautatieharrastajille tiukemmat rajat

16.10.2008 21:35

Rautatievirasto lakkauttaa vuoden vaihteen jälkeen kolmella pääradalla, Helsingistä Turkuun Kemiin ja itärajalle, museojunien liikennöinnin. Harrastajat eivät kuitenkaan vielä heitä kirvestä kokonaan järveen. Kihniöläinen Jussi Hellgren muistaa, että on näillä alueilla aikaisemminkin nähty viimeisiä historiallisia junia.

- Jos Helsinki-Kemi pääradan museojunaliikennöinti lakkaa, mikä estää meitä harrastajia hankkimasta Parkanon-Kihniön alueelle omat junakalustot museoliikennöintiin.

Liki 100 museojunaharrastajaa ja saman verran vanhoista junista kiinnostuneita oli toistaiseksi viimeisellä sinisen lättähatun jäähyväismatkalla.

Lähde Ilkka 16.10.2008
Lähde WWW http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=375393&Title=Museorautatieharrastajille+tiukemmat+rajat


Virkkalaan halutaan oma rautatieasema

16.10.2008 00:09

Eteläisen Lohjan asukkaat haluavat suunnitellun Espoo-Lohja-radan jatkuvan henkilöliikenteessä Virkkalaan asti, jonne vaaditaan myös oma asema ja hyvät liityntäpalvelut.

Lohjan Strategia 2017 työstäminen on alkanut ja ensimmäinen siihen liittyvä kaupunginosatilaisuus järjestettiin Lohjansaaressa. Kehityspäällikkö Pekka Puistosalo halusi reipasta keskustelua ja sai mitä pyysi.

Lähde Länsi-Uusimaa 15.10.2008
Lähde WWW http://www.lansi-uusimaa.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Virkkalaan-halutaan-oma-rautatieasema


Savonradan tasoristeykset pois EU-rahalla

16.10.2008 00:08

Etelä-Savo pumppaa Savonradan tasoristeysten poistoon maakunnan ohjelmarahaa lähes 5 miljoonaa euroa seuraavien kolmen vuoden aikana.

Raha kohdistetaan tasoristeysten poistoon Mikkelin ja Pieksämäen välillä. Potentiaalinen kohta rataosuudella on Kalvitsa.

Maakuntaliiton kehittämisjohtaja Riitta Koskinen sanoo, että Savonradan kunnostaminen aloitetaan ensi vuonna 0,5 miljoonan euron varauksella. Kaikkiaan myöntämisvaltuus käsittää vuodet 2009-2011.

Koskinen toteaa, että raha suunnataan nyt Savonradan nopeuden nostoon Mikkelin ja Pieksämäen välille. Ratahallintokeskus (RHK) katsoo ne yhtenäiset rataosuudet, joihin toiminnat kohdistetaan. Mutta ohjelmarahan kohdistus on jo aika selvä.

- Meidän hintahaarukka asettuu siihen Kalvitsan kohdalle, Koskinen aprikoi.

Etelä-Savo kantoi myös edellisellä ohjelmakaudella oman kortensa kekoon tasoristeysten poisto-operaatiossa. Tuolloin keskityttiin Mikkelin eteläpuoliseen rataosaan.

Pohjois-Savo on jo omalta osaltaan tehnyt ehdollisen päätöksen, jonka mukaan se lähtee Savonradan kunnostamiseen Suonenjoen suunnalla vielä isommalla potilla.

Etelä-Savo ei enempää voi hankkeeseen satsata. Jo nyt panostus on kova, sillä Savonrata vie kolmen vuoden aikana alueiden saatavuuden parantamiseen tähdätyistä rahoista lähes puolet.

Koskinen arvelee, että oman ohjelmarahan käytöllä voidaan nopeuttaa tasoristeysten poistamista. Ratahallintokeskuksen omana toimintana hanke kestäisi paljon pidempään.

Koskisen mielestä on Etelä-Savon etu, että myös pohjoisosan rata on kunnossa. Näin voitaisiin saada myös valtakunnallista rahoitusta, kun liikennemäärät kasvavat.

Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Reino Matilainen uskoo myös, että ohjelmarahalla ja omalla aktiivisuudella saadaan RHK suuntaamaan mielenkiinnon taas itäiseen Suomeen.

Matilainen muistuttaa, ettei tarkoitus ole poistaa yksittäisiä tasoristeyksiä sieltä täältä vaan edetä järjestelmällisesti yhtenäisin rataosuuksin. Näin pitkilläkin rataosuuksilla päästään ajamaan esimerkiksi 160 km/h:ssa.

Tavoitteena on tasoristeysten poiston ja nopeuksien noston kautta lisätä matkustajamääriä ja volyymeja Savonradalla.

Samalla turvattaisiin junayhteydet ja jopa paremmat aikataulut eteläsavolaisille. Isommat volyymit voisivat varmistaa myös sen, että Helsinki-Pietari välin nopea junayhteys toteutettaisiin Etelä-Savonkin toiveiden mukaan Kouvolan kautta.

Ohjelmarahan suuntaaminen Savonradan nopeuden nostoon on linjattu Etelä-Savon maakunnan yhteistyöasiakirjassa, jonka yhteistyöryhmä hyväksyi keskiviikkona.

Lähde Länsi-Savo 15.10.2008
Lähde WWW http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/8532490.html


Savonlinnan opiskelijat haluavat junaradan henkilöliikenteelle

16.10.2008 00:06

Opiskelijat vaativat VR:ää aloittamaan henkilöliikenteen Savonlinnasta Pieksämäelle. Kyseisen rataosuuden perusparannus valmistui äskettäin, mutta junarata kunnostettiin vain puutavaran kuljetusta varten.

Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan Savonlinnan alaosasto on pistänyt nettiin asiaa koskevan adressin. Siihen kerätään nimiä lokakuun loppuun asti, jonka jälkeen vetoomus lähetetään VR-konsernille.

Myös kaikki seudun muut opiskelijajärjestöt haastetaan mukaan.

Yliopisto-opiskelijoiden mielestä henkilöliikennöinti voitaisiin toteuttaa kiskobusseilla. He uskovat, että matkustajia riittäisi, sillä iso osa opettajankoulutuslaitoksen, ammattikorkeakoulun ja taidelukion opiskelijoista on kotoisin Savonlinnan ulkopuolelta. Hanketta perustellaan myös ympäristöystävällisyydellä ja aluepolitiikalla.

Vetoomuksessa todetaan, että rataverkon poikittaisyhteyksien kehittäminen on yhtä tärkeää kuin kohennukset Helsingin-radalla. Lisäksi huomautetaan, että Savonlinna-Huutokoski-rata liittyy olennaisesti Järvi-Suomen radan kehittämiseen ja Savonlinnan liikennejärjestelyihin.

Vetoomus löytyy osoitteesta http://www.adressit.com/vetoomussavonlinnahuutokoski">.

Lähde Itä-Savo 15.10.2008
Lähde WWW http://www.ita-savo.fi/Uutiset/8533106.html


Sarjatöhertäjä sotki junia kymmenien tuhansien eurojen edestä

16.10.2008 00:05

Vantaalaismiehen epäillään sotkeneen VR:n junavaunuja maalitöhryillä kevään ja kesän aikana useiden kymmenien tuhansien eurojen edestä.

Vantaan poliisin mukaan 30-vuotias mies tehtaili jopa 239 töhryä vaunujen ulko- ja sisäpintoihin Vantaalla ja Helsingissä. Poliisi otti miehen kiinni 22. syyskuuta Koivukylän juna-asemalla.

- Mies maalasi silloin junan vessaan metri kertaa metri -kokoisen töhryn. Konduktööri huomasi hänen poistuvan junasta, minkä jälkeen vartija nappasi hänet kiinni, kertoo omaisuusrikososaston komisario Kimmo Hyvärinen.

Töhrijä on ollut syyskuun lopusta lähtien vangittuna. Syyttäjän on määrä nostaa syytteet häntä vastaan parin viikon kuluessa.

Miehellä on aiempaa, huumausaineen käyttöön liittyvää rikostaustaa.

Hyvärisen mukaan mies töhri juniin heinä-syyskuussa pieniä ja isoja viestejä, joissa luki 13 mph.

- Hän on kertonut kuulusteluissa, että se tarkoittaa skeittilaudan nopeutta. Kuulostaa siltä, että miehellä on ollut jokin tarkoitus tässä hommassa, Hyvärinen sanoo ironisesti.

Komisario lisää, ettei tekijä kuulu töhryjengiin, vaan hän on tehtaillut vahingontekoja yksinään.

VR:n turvallisuustarkastaja Teemu Väänänen on ollut mukana tutkimassa töhrysarjaa.

- Ei se ihan poikkeuksellinen ole. Tällaisia tapauksia tulee vuosittain tietoomme Helsingin seudulla.

Väänäsen mukaan VR:n, kaupunkien ja poliisin yhteistyön ansiosta töhrijöitä jää nykyisin kiinni entistä paremmin.

Töhryjen poistoista ja ennaltaehkäisystä VR.lle aiheutuvat kustannukset ovat kuitenkin yhä kovaa luokkaa.

- Valtakunnalliset kulut ovat 800000 euroa vuodessa. Summasta pääkaupunkiseudun osuus on 75-80 prosenttia.

Väänänen arvioi, että Vantaalla esimerkiksi Myyrmäen, Hiekkaharjun ja Korson juna-asemilla töhryjä on tehty enemmän kuin useilla Espoon tai Helsingin asemilla.

- Vantaan alue on laaja. Täällä kulkevat päärata ja Vantaankosken rata, joiden monia asemia on työlästä valvoa. Vantaalla on kuitenkin meneillään hyviä yhteistyökuvioita, joilla ongelmia kitketään.

Lähde Vantaan Sanomat 15.10.2008
Lähde WWW http://www.vantaansanomat.fi/Uutiset/Arkisto/2008/10/15/Sarjatohertaja-sotki-junia-kymmenien-tuhansien-eurojen-edesta


Jokeri-bussista tulossa raide-Jokeri

15.10.2008 16:16

Jokeri-linjaa eli bussilinjaa 550 suunnitellaan muutettavan pikaraitiotieksi. Muuttamista perustellaan sillä, että nykyinen bussilinja on niin suosittu, että ruuhka-aikoina sen kuljetuskapasiteetti ei riitä.

Pikaraitiotie kulkisi pääosin samaa reittiä kuin bussilinja 550 eli Itäkeskuksen, Viikin, Oulunkylän, Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Tapiolaan. Raidejokerista tulisi Suomen ensimmäinen pikaraitiotie. Linjan pituus olisi noin 25 kilometriä. Arvion mukaan pysäkkejä kertyisi linjalle noin 28.

Alustava yleissuunnitelma valmistuu keväällä 2009. Suunnittelutyön on tilannut YTV, Helsingin ja Espoon kaupungit sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Aineisto on luettavissa 17. lokakuuta lähtien verkossa osoitteessa www.raidejokeri.info.

Lähde Vartti 15.10
Lähde WWW http://www.vartti.fi/artikkeli/ae3cc165-72da-405a-ba44-8d0a92ecb71f


Karjaan asemalla oli kaaos

15.10.2008 00:39

Keskiviikkoaamuna sadat ihmiset jäivät vaille junakyytiä Karjaan asemalla, kun tietokonevika pysäytti junaliikenteen eteläisessä Suomessa.

Asemille jäi yhteensä noin 10000 ihmistä.

-Näin totaalista pysäystä ei täällä ole minun työssäoloaikana ollut, sanoo Karjaan asemalla vuodesta 2001 työskennellyt Eija Londén.

Karjaan aseman kolme virkailijaa hälyttivät paikalle kaikki saatavilla olevat bussit ja taksit lähialueilta.

-Ensiksi kyytiin pääsivät HYKSiin leikkaukseen menossa olevat matkustajat, seuraavaksi lennoille ja laivoihin kiirehtivät, kertoo Londén.

Junien korvaajiksi saatiin kaksi linja-autoa Hangosta ja kolme Pohjasta.

-Takseja oli vaikea saada, koska koulukyytejä ajettiin samaan aikaan.

Junaliikenteen pysähtyminen iski juuri vilkkaimpaan työmatkaliikenteen aikaan. Karjaalta kuuden ja kahdeksan välillä lähtevät junat ovat yleensä täynnä matkustajia ja aseman parkkipaikat täynnä autoja.

-Monet lähtivät jatkamaan omalla autolla. Kuulin myös, kuinka ihmiset keräilivät kyyteihin muita samaan suuntaan lähteviä, kertoo Londén.

Virkailijan mukaan tilanne purkautui rauhallisesti kahdeksan jälkeen.

-Ihmiset olivat aika maltillisia, kun kerroimme mitä tapahtuu. Ne, jotka olivat menossa ostoksille, saivat odottaa pidempään. Meillä oli omat hullut päivät.

Lähde Länsi-Uusimaa 10.10.2008
Lähde WWW http://www.lansi-uusimaa.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Karjaan-asemalla-oli-kaaos


Puutalo pysyy paikallaan Pieksämäen vanhalla varikkoalueella

15.10.2008 00:38

Vanhan varikon alueella sijaitsevaa vanhaa puista asuinrakennusta ei saa purkaa Pieksämäellä. Kuopion hallinto-oikeus on kumonnut rakennuslautakunnan antaman päätöksen purkamisluvasta.

Sen sijaan toisen asuinrakennuksen, uuden veturivarikon ja huoltorakennuksen alueelta saa purkaa.

Rakennuslautakunta myönsi rakennuksille purkamisluvat toissa vuoden joulukuussa. Päätöksestä valittivat ympäristökeskus ja Pieksämäen seudun luonnonystävät.

Hallinto-oikeus katsoi, että pohjoisemman asuinrakennuksen purkaminen merkitsisi rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne- tai kauneusarvojen hävittämistä.

Lähde Länsi-Savo 14.10.2008
Lähde WWW http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/8528057.html


Kaivosradan rakennus loppusuoralla

15.10.2008 00:36

Talvivaaran kaivosalueen ja Murtomäen välille rakennettavan 23 kilometrin mittaisen kaivosradan rakennustyöt ovat loppusuoralla. Ratatyöt saatiin tehtyä tienylitystä vaille valmiiksi tiistaipäivän aikana.

Kaivosrata valmistuu pääradan osalta yön aikana. Yleisen tien ylittävä kiskotus alkaa kello 22, jotta kaivosalueen liikennöinti ei häiriintyisi. Kaivosrataa rakentavalle Oy VR-Rata Ab:lle ratahanke on historian suurin.

- Ratapiha on vielä vaiheessa, mutta ensimmäiset vaihteet on jo asennettu. Risteyksestä on vielä 400 metriä ratapihalle, VR-Radan vastaava työnjohtaja Jalo Moilanen sanoo.

Työt kaivosradalla ovat edenneet tähän asti ripeää tahtia, vaikka pehmeät tiet ovatkin viime aikoina hidastaneet sepelin ajoa.

- Jos kelit jatkuvat suotuisina, töitä on tarkoitus jatkaa ratapihalla sitä mukaa kun maanrakennustyöt valmistuvat. Talvella töihin tulee isompien nietosten aikaan tauko, mutta sähköistystyöt jatkuvat talven aikanakin, Moilanen kertoo.

Ratapiha kuin Kajaanissa

Talvivaaran kaivosalueen ratapihalle tulee seitsemän raidetta ja 16 ratavaihdetta.

- Kun raiteiden ja vaihteiden määrää vertaa, kyseessä on suurin piirtein samankokoinen ratapiha kuin Kajaanissa. Murtomäen päässä on puolestaan kolmio vaunujen järjestelyjä varten, Moilanen selvittää.

Kaivosradan junaliikenne on tarkoitus aloittaa dieselvetureilla ensi syksynä. Sähköveturiliikenne alkaa vuoden 2009 lopussa. Radalla liikkuu arvioiden mukaan 15 tulevaa ja 4 lähtevää junaa viikossa.

- Radan pitää olla alustavan aikataulun mukaan valmiina kokonaisuudessaan elokuun ensimmäisenä päivänä, mutta pyrimme saamaan urakan valmiiksi aikaisemmin.

(Katso kuvat linkistä!)

Lähde Kainuun Sanomat 14.10.2008
Lähde WWW http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KSA_newssite%2FAMLayout&cid=1194606080709&p=1192553151517&pagename=KSAWrapper


äetsän asema vaihtamassa omistajaa

15.10.2008 00:34

äetsän kunnanhallitus on päättänyt, että kunta ei käytä etuosto-oikeutta äetsän rautatieaseman kaupassa. Asema on siirtymässä äetsäläisten Elise ja Esa Vilmusen omistukseen. He tarjosivat vuonna 1896 rakennetusta asemasta ja vajaan hehtaarin tontista 15 000 euroa.

Lähde Sopuli.fi 10.10.2008
Lähde WWW http://www.sopuli.fi/2008/10/10/aetsan-asema-vaihtamassa-omistajaa/


Aulangon rautatiesillan yli pääsee nyt ajamalla

15.10.2008 00:33

Polkupyörän kanssa portaita pitkin kipuaminen siirtyi historiaan Aulangon rautatiesillalla, kun uusittu kävelysilta avattiin kulkijoille viikonloppuna.

Työt ovat enää viimeistelyä vaille valmiit ja siltaa voi jo käyttää normaalisti.

- Valaistus ja maadoituskaapeli puuttuvat vielä, mutta muuten tämä silta alkaa olla täysin valmis, kertoi siltaa viimeistellyt Tero Kuusinen maanantaina iltapäivällä.

Uusitulle sillalle ei enää tarvitse kiivetä jyrkkiä portaita pitkin. Nyt sillan molemmissa päissä on loivat rampit, joita pitkin pääsee polkupyörää ajaen tai vaikka rollaattoriakin työntäen.

Sillan kansimateriaalina on puu, joka voi sateella olla liukasta.

Lähde Hämeen Sanomat 13.10.2008
Lähde WWW http://www.hameensanomat.fi/?article=83775


Pölkyt vaihtoon - Uusikaupunki-Turku-junarataa kunnostetaan vaihtamalla 5000 huonokuntoista ratapölkkyä

14.10.2008 16:17

VR-Rata käynnisti kuluvalla viikolla Uusikaupunki-Turku-radan kunnossapitotyön. Lähiviikkojen aikana vaihdetaan 5000 huonokuntoista ratapölkkyä määrätyiltä alueilta. Yksi korjattavista alueista on Kalannissa Peteksen tasoristeyksen molemmin puolin.

- Kyseessä on normaali radan kunnossapitoon liittyvä työ. Radan pölkkyjä on vaihdettu aikaisemminkin. Kaikkia pölkkyjä ei vaihdeta, vain huonokuntoisimmat, sanoo VR-Radan Etelä-Suomen aluepäällikkö Mikko Törmi.

Pölkyt vaihdetaan yksi kerrallaan. Työstä ei aiheudu junaliikenteelle haittaa, koska työvuorot on ajoitettu junavuorojen väliin. Työtä tehdään pääasiassa iltaisin ja öisin.

- Pölkky irrotetaan ensin raiteista, sen jälkeen se kaivurin avulla vedetään sivusta pois ja uusi pölkky työnnetään tilalle. Lopuksi raide kiinnitetään pulteilla uuteen pölkkyyn. Työryhmän muodostaa 4-6 miestä.

Kunnostustyön tarkoituksena parantaa radan vakavuutta ja varmistaa junaliikenteen sujuvuus. Ratapölkkyjä on noin 1600 kappaletta kilometrillä, joten nyt tehtävä korjaus ei käsitä kuin pienen osan radasta. Pölkkyjen vaihdon jälkeen työ viimeistellään mm. keräämällä vanhat pölkyt pois. Aikataulun mukaan kaiken pitäisi olla tehtynä viikon 47 lopussa eli marraskuun 20. päivän tienoilla.

Lähde Vakka-Suomen Sanomat 09.10.2008
Lähde WWW http://www.vakka.fi/uutinen.phtml?id=2038


Junakaaos ei voi toistua

13.10.2008 14:31

Etelä-Suomen junaliikenteen viime viikolla sekoittanut tekninen vika ei voi Ratahallintokeskuksen mukaan enää toistua samassa laajuudessa. Ratahallintokeskuksen tekninen johtaja Markku Nummelin vakuuttaa, että vian aiheuttaja tunnetaan nyt ja jos jotain tapahtuu, ongelma saadaan korjattua minuuteissa.

Tietokonevika junien kauko-ohjausjärjestelmässä pysäytti viime torstaina junaliikenteen eteläisessä Suomessa. Karjalan radalla junat olivat myöhässä pahimmillaan 2,5 tuntia.

Lähde Etelä-Karjalan radio 13.10
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweblpr.nsf/sivut/uutiset_uusi?opendocument&pageid=Content140758D277D


Junien kauko-ohjausjärjestelmä korjattu

12.10.2008 16:08

Etelä-Suomen junaliikenteen loppuviikolla pahasti sekoittanut tietokonevika on vihdoin saatu korjattua. Ratahallintokeskuksen mukaan junaliikenne toimii vastedes täysin normaalisti eikä peruutuksia enää tule.

Helsingin kauko-ohjausjärjestelmän vika aiheutti vielä lauantaina muutamille junille reilun viiden minuutin myöhästymisiä. Rantaradalla junaliikenne jouduttiin hoitamaan paikallisella asetinlaitteella, koska kauko-ohjausjärjestelmä ei toiminut.

VR on varautunut maksamaan korvauksia asiakkailleen loppuviikon liikennekaaoksesta. Pahimmillaan junat olivat tunteja myöhässä, ja osa pääkaupunkiseudun lähijunien vuoroista jouduttiin perumaan kokonaan pahimpaan ruuhka-aikaan.

Lähde YLE Uutiset
Lähde WWW http://yle.fi/uutiset/24h/id104291.html


Ensimmäinen uusi SM5-juna tehtaalta

10.10.2008 11:10

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n Stadler Bussnang AG:ltä tilaamien SM5-junien kaksi ensimmäistä junayksikköä ovat viimeisteltävinä Bussnangin tehtaalla Sveitsissä. Ensimmäinen junayksikkö valmistui tehtaalla tiistaina.

Junakalustoyhtiön toimitusjohtaja Yrjö Judström on tyytyväinen hankkeen etenemiseen. Puheenvuorossaan roll-out -tilaisuudessa Bussnangissa hän totesi mm. että pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on kasvanut asukasluvun kasvun, henkilöautoliikenteen ruuhkautumisen ja alueen yleisen kehityksen myötä. Junaliikenteessä kasvu on ollut vuodesta 2004 alkaen keskimäärin 4 prosenttia vuodessa eli selvästi suurempi kuin Pääkaupunkiseudun Junakalustoyhtiötä perustettaessa vielä osattiin arvioida. Kun SM5-junat korvaavat vanhaa kalustoa, matkustusmukavuus pääkaupunkiseudun junaliikenteessä paranee oleellisesti.

Ensimmäiset junat ovat liikenteessä ensi vuoden loppupuolella. Suomessa ensimmäinen junayksikkö esitellään tämän vuoden joulukuussa.

Flirt-juna on modifioitu leveälle raideleveydelle ja Suomen vaativiin ilmastollisiin olosuhteisiin. Modifioinnissa on hyödynnetty myös kokemuksia HKL:n ja VR:n aikaisemmista kiskokalustohankinnoista. Lisäksi Stadler on Junakalustoyhtiön edellyttämällä tavalla käyttänyt ulkopuolista suomalaista asiantuntemusta suunnitteluprosessin alusta alkaen.

SM5-junan modifiointi Suomen olosuhteisiin jatkuu edelleen junien valmistusvaiheessa. Modifioinnin onnistumista tullaan seuraamaan sekä testauksissa että junien lopullista hyväksymistä edeltävällä seurantajaksolla.

Ensimmäiset kaksi junaa tulevat matkustajaliikenteeseen vuoden 2009 loppupuolella, ensiksi todennäköisesti Leppävaaran ja Martinlaakson radan liikenteeseen. Erityisiä odotuksia kohdistuu SM5-junien liikennöintiin kehäradalla, kun niillä viimeistään vuodesta 2014 alkaen hoidetaan Helsinki-Vantaan lentokentän pitkään odotetut kiskoliikenneyhteydet Helsingin keskustaan.

SM5-juna on helppopääsyinen matalalattiainen juna, jonka pituus on noin 75 metriä. Junakalusto on metromaista, kun eteistilojen ja matkustamon välillä ei ole kulkua hidastavia väliovia. Junassa kaikki eteisalueet ja pääosa matkustamoista on matalalattiaisia, yhteensä matalalattia-aluetta on 69 prosenttia. Junassa on neljä moduulia, vaunua, joista on näkyvyys ja kulku päästä päähän. Tämä todennäköisesti tasoittaa junan matkustajakuormitusta, ja entistä useampi pääsee istumaan. SM5-junissa on ensimmäisenä Suomessa lämmön talteenottojärjestelmä. Suomen olosuhteiden ja väliovien puuttumisen takia ulko-oville tulee ilmaverhot.

Junat ovat ilmastoituja ja ne on varustettu aikaisempaan verrattuna kehittyneemmillä sähköisillä näytöillä, jotka soveltuvat hyvin myös lentokenttäliikenteeseen. Junan monitoimitila on aikaisempaa monipuolisempi; liikuntaesteiset ja lastenvaunujen kanssa matkustavat on otettu huomioon eteistilojen järjestelyissä ja ovien kynnysjärjestelyissä, joissa on liukuva astin.

Junahankinnat ovat pitkäjänteisiä, sillä junien elinkaari yhdellä peruskorjauksella on 30 - 40 vuotta.

Lähde YTV 7.10
Lähde WWW http://www.ytv.fi/FIN/tietoa_ytv/tiedotteet/liikenne/lo_08_10_07.htm


Lähijunavuorojen perumisia edessä taas iltapäivällä

10.10.2008 11:02

VR on perunut myös iltapäivän E-junat. Kauklahden ja Helsingin väliä kulkevat vuorot jätetään ajamatta pahimpaan ruuhka-aikaan, jotta pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä vältyttäisiin eilisaamun kaltaiselta kaaokselta. E-junat jätettiin ajamatta jo tänä aamuna.

Viimeinen E-juna lähtee Helsingistä kello 15.49. Junat palaavat liikenteeseen kuuden jälkeen illalla.

Perjantaiaamuna Rantaradalla jätettiin ajamatta E-junien vuorot, koska Espoon liikennettä ohjaa tällä hetkellä paikallisesti ja manuaalisesti yksi ihminen. Näin jatketaan, kunnes tilanteeseen löytyy parempi ratkaisu.

Tämä tarkoittaa sitä, että myös jatkossa ruuhka-aikoina vuoroja saatetaan vähentää.

Junaliikenteen täydellinen lamautuminen Helsingissä torstaina johtui vanhan ohjausjärjestelmän ylikuormittumisesta, sanoo tekninen johtaja Markku Nummelin Ratahallintokeskuksesta.

Helsingin kauko-ohjausjärjestelmään (Helka) on vastikään liitetty uusia rataosuuksia, mikä on kuormittanut järjestelmää liikaa. Ylikuormittuminen aiheutti eilen Espooseen paikannetun vian, jota pidettiin syyllisenä koko järjestelmän lamaantumiseen. Nyt näyttää siltä, että koko järjestelmän kuormittuminen vain heijastui Espooseen.

Järjestelmä uusitaan vuoden 2010 loppuun mennessä, jolloin siihen saadaan lisää kapasiteettia.

"Nyt mietitään, miten Helka-järjestelmään saadaan lisää kapasiteettia", Nummelin kertoo korjaustoimenpiteiden uusista vaiheista.

Lähde HS 10.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/L%C3%A4hijunavuorojen+perumisia+voi+olla+edess%C3%A4+taas+jo+iltap%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4/1135240125396


E-junat peruttiin aamulla

10.10.2008 10:09

VR perui junavuorot Kauklahden ja Helsingin välillä perjantaiaamuna seitsemästä yhdeksään. Vuoroja perutaan, jotta pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä vältyttäisiin torstaiaamun kaltaiselta kaaokselta. Ensimmäinen E-juna lähti Helsingistä kello 9.19.

Kauklahden ja Helsingin väliä kulkevat E-vuorot jätettiin ajamatta pahimpaan ruuhka-aikaan, jotta pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä vältyttäisiin torstaiaamun kaltaiselta kaaokselta.

Eilisen liikennekatkoksen aiheuttanut vika on paikannettu, ja sitä korjataan parhaillaan, kerrottiin VR:n kuljetustenhallinnasta perjantaiaamuna. Junien vuoroja on vähennettiin, koska liian kuormittamisen pelättiin aiheuttavan uusia ongelmia.

Torstaina puoli kuudelta aamulla alkanut katkos viivytti junavuoroja, kun junat eivät mahtuneet Helsingin asemalle. Pahimmin myöhästyi Tampereelta Kuopioon matkannut Pendolino, joka oli myöhässä lähes kaksi ja puoli tuntia.

Ainakin kymmenen junavuoroa myöhästyi yli 40 minuuttia.

Vian aiheutti tietokoneohjelman kaatuminen. Kaikki junat seisahtuivat varhain aamulla Etelä-Suomessa ja kymmenet tuhannet ihmiset odottivat junayhteyttä pääkaupunkiseudun asemilla.

Runsaasti työmatkalaisia jäi bussipysäkeille, kun täpötäydet bussit eivät enää pysähtyneet ottamaan matkalaisia kyytiinsä. Helsingin sisääntuloväylät ruuhkautuivat pahoin.

Junaliikenne seisoi aamulla usean tunnin ajan kaikkiin suuntiin Helsingistä. Pohjoisessa vika ulottui Riihimäelle. Lahden oikoradan liikenne oli katkoksissa Keravan eteläpuolella. Myöskään Vantaankosken ja rantaradan suunnan junat eivät päässeet kulkemaan.

Liikenne peruttiin myös illalla kahden tunnin ajaksi Helsingin ja Kauklahden väliltä. Asemien näyttötaulut olivat sekaisin, osa vielä iltapäivällä.

"Kaikki näyttötaulut jouduttiin ottamaan pois käytöstä ja ne piti palauttaa yksi kerrallaan", kuljetuskoordinaattori Henri Pekonen selitti.

Ratahallintokeskuksen mukaan ongelmat alkoivat jo torstain vastaisena yönä, kun tietoliikenneyhteys Helsingin kauko-ohjausjärjestelmän ja Espoon alueohjausjärjestelmän välillä katkesi. Tietoliikennevika kaatoi koko Etelä-Suomen junien tietokonepohjaisen ohjausjärjestelmän.

Lähde HS 10.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/E-junat+kulkevat+j%C3%A4lleen+normaalisti/1135240085379


Rautatieläiset uskovat junaliikenteen tulevaisuuteen Satakunnassakin

09.10.2008 18:42

SAK:laisen Rautatieläisten liiton kentällä Satakunnassakin uskotaan, että junaliikenteellä on maakunnassa tulevaisuutta. Porissa vierailleen Rautatieläisten liiton järjestösihteerin Visa Tammen (sd) mukaan tämä edellyttää kuitenkin valtiolta huomattavia lisäpanostuksia ratoihin.

Satakunnan raideliikenne on erityisesti henkilöliikenteessä tällä hetkellä alamaissa. Matkustajia kyllä riittää, mutta junat ja aikataulut eivät tyydytä matkustajia. Porin ja Helsingin väliltä puuttuu suora junayhteys, ja Raumalle ei henkilöjunalla pääse lainkaan.

Rautatieläisten liiton hallitukseen kuuluva Porin osaston puheenjohtaja Hannu Mattila on sitä mieltä, että Pori putosi aikanaan nopeiden junien verkosta, koska kaupunkiin ei rakennettu kunnon matkakeskusta.

- Mutta vaikka Porin junat ovat mitä ovat, Porin asemalla Tampereen juniin saattaa nousta silti kerralla 150 matkustajaa. Jos yhteydet olisivat paremmat, myös matkustajamäärät olisivat vielä suuremmat, Mattila sanoo.

Porissa vieraillut Rautatieläisten liiton järjestösihteeri Visa Tammi sanoo, että ammattiliitosta on tullut pakon edessä raideliikenteen lobbari. Huoli rautatieläisten työpaikoista ja mm. nykyhallituksen vähäinen mielenkiinto raideliikenteen kehittämistä kohtaan on ajanut liiton tähän asemaan.

- Me uskomme kuitenkin, että raideliikenteellä on tulevaisuutta, mutta se edellyttää valtiolta lisäpanoksia ratojen kuntoon. Satakuntalaisten rautatieläisten mukaan Satakunnassa pitäisi edelleen ajaa suoraa oikorataa Porista Helsinkiin, ja myös vanha Urpo-ratasuunnitelma Uudestakaupungista Rauman kautta Poriin olisi kaivettava taas esiin.

Noin 6 500 työssä olevaa rautatieläistä edustava ammattiliitto on mukana SAK:n teollisuusliittojen fuusiohankkeessa Teamissa. Visa Tammen mukaan osallistuminen hankkeen valmisteluun on katsottu liitossa järkeväksi, vaikka pienenä liittona rautatieläiset eivät kovin vahvaa asemaa saakaan.

Parhaillaan liiton kentällä tehdään kyselyä fuusiohankkeesta, ja sen tuloksella on vaikutusta liiton suhtautumiseen hankkeeseen jatkossa. Rautatieläisten liitolla on ensi toukokuussa edustajakokous, ja liitto ratkaissee siellä, osallistuuko se lopulta mahdolliseen fuusioon vai ei. Edustajakokouksessa liitolle valitaan myös uusi puheenjohtaja Mauri Lundenin (sd) jäädessä eläkkeelle. Visa Tammi on yksi uusista puheenjohtajaehdokkaista.

Lähde Uusi Aika 09.10.2008
Lähde WWW http://www.uusiaika-lehti.fi/fi/nayta/uutinen/12234790174025?alue=politiikka


VR:n varakonekin petti - 60 000 ilman tietoa

09.10.2008 13:56

VR:n liikenteenohjauksen päätietokoneen sekä myös varatietokoneen pettäminen tänä aamuna jätti arviolta 60 000 aamun työmatkaajaa asemille. Matkustajille ei saatu tietoa tarpeeksi ajoissa eikä riittävästi, koska myös asemien tiedotus- ja infojärjestelmä oli kytketty tähän pettäneeseen, kahdennettuun tietokonejärjestelmään. VR ei saanut tiedotukseen tai asemille myöskään riittävästi henkilökuntaansa, koska henkilökuntakin käyttää junia eikä siis päässyt nopeasti töihin.

VR:n liikenteenohjauksen tietokonejärjestelmään ja sen varajärjestelmään tuli vika aamulla noin kello 5.30. Järjestelmä saatiin toimimaan ennen kahdeksaa 20 minuutiksi, mutta sitten se uusiutui. Vika pysäytti junaliikenteen koko Etelä-Suomessa Riihimäestä etelään päin ja jätti asemille arviolta 60 000 aamun työmatkailijaa.

Asemille ei saatu paljoakaan tietoa, mistä on kyse, tuleeko se juna vai ei.

- Kuulutusjärjestelmämme ja näyttömme ovat osa tätä liikenteenohjauksen tietokonejärjestelmää eli nekään eivät toimineet. Jouduimme antamaan kuulutuksia yksitellen 60 asemalle. Olemme pahoillamme, tiedämme, ettei tietoa ollut tarpeeksi, liikennepäällikkö Mauno Haapala kertoo.

Vika-aikaan töissä yön minimimiehitys

Kuuluttajia ja muuta henkilökuntaa ei myöskään saatu tarpeeksi ajoissa ja riittävästi Helsingin Linnunlaulussa sijaitsevaan liikenteenohjauskeskukseen, koska myös VR:n henkilökunta käyttää työmatkoihinsa junaa mm. Riihimäeltä Helsinkiin.

- Vian ilmenemisaikaan eli klo 5.30 meillä oli vielä yön miehitys eli minimimiehitys ja saimme tänne Helsinkiin apuvoimia vasta viipeellä. Esimerkiksi yhden työntekijän matka kesti nyt Hyvinkäältä autolla tänne kaksi tuntia, Haapala jatkaa.

Haapalan mukaan VR ei mennä sairaaloiden kaltaiseen järjestelmään, jossa takapäivystäjä asuisi Linnunlaulun lähellä ja olisi hereillä koko ajan, valmiina töihin tarvittaessa.

- Me emme voi määrätä henkilökunnan asuinpaikkaa. Lisäksi tällainen ohjausjärjestelmän kaatuminen moneksi tunniksi on harvinaista. Minä olen nyt tehnyt tätä työtä 9 vuotta ja näin pitkä katkos oli ensimmäinen kerta minun urallani. 15 minuutin katkoksia on ollut aikaisemmin, mutta ei tällaista.

VR on uusimassa parhaillaan matkustusinfojärjestelmäänsä ja sen käyttöönottotestaus on jo menossa.

VR:n tietokonevian syy ei ole vielä selvillä sataprosenttisesti, tekniset asiantuntijat etsivät syytä koko ajan. VR:ssa uskotaan kuitenkin, että iltapäivän ja illansuun paluuliikenne saadaan sujumaan normaalisti.

Lähde MTV3 9.10
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/10/728064


Junaliikenteen häiriöt jatkuvat iltapäivään asti

09.10.2008 11:30

Junaliikenne on käynnistynyt uudelleen aamuisen täydellisen seisauksen jälkeen. Tietokoneongelmat pysäyttivät junaliikenteen kahdesti tänä aamuna. Häiriöt jatkuvat kuitenkin todennäköisesti pitkälle iltapäivään.

Tietokoneohjelman kaatuminen seisautti varhain aamulla kaikki junat Etelä-Suomessa. Järjestelmä saatiin kahdeksan aikaan pystyyn hetkeksi, mutta se kaatui uudestaan toimittuaan parikymmentä minuuttia. Uudelleen järjestelmä saatiin pystyyn puoli yhdeksän aikaan.

Kymmenet tuhannet ihmiset odottivat aamun aikana junayhteyttä pääkaupunkiseudun asemilla.

Runsaasti työmatkalaisia jäi bussipysäkeille, kun täpötäydet bussit eivät enää pysähtyneet ottamaan matkalaisia kyytiinsä.

Helsingin sisääntuloväylät ruuhkautuivat pahoin. Autot matelivat muun muassa Mannerheimintiellä. Aamulla puoli yhdeksän aikaan Turunväylän taitteessa Munkkiniemessä liikenne kulki mutta hitaasti letkassa.

Kello kymmenen jälkeen pahimmat työmatkaruuhkat Helsingin sisääntuloväylillä alkoivat olla purkautuneet.

Junaliikenne seisoi aamulla usean tunnin ajan kaikkiin suuntiin Helsingistä. Pohjoisessa vika ulottui Riihimäelle. Lahden oikoradan liikenne oli katkoksissa Keravan eteläpuolella. Myöskään junat Vantaankosken ja rantaradan suuntaan eivät päässeet kulkemaan.

Ongelmat junien kulkua ohjaavassa järjestelmässä alkoivat Ratahallintokeskuksen mukaan jo yöllä. Aamulla ennen kuutta vika laajeni niin, että koko Helsingin seudun junaliikenne halvaantui noin kolmeksi tunniksi. Mitkään komennot eivät menneet läpi järjestelmään.

Ratahallintokeskuksen mukaan ongelmat alkoivat jo yöllä, kun tietoliikenneyhteys Helsingin ohjauskauko-ohjausjärjestelmän ja Espoon alueohjausjärjestelmän välillä katkesi. Tietoliikennevika laajeni aamulla ennen kuutta ja kaatoi koko Etelä-Suomen junien tietokonepohjaisen ohjausjärjestelmän. Alkuperäistä, koko järjestelmän kaatanutta vikaa etsitään yhä.

Ennen yhdeksää junat saatiin taas kulkemaan, kun vika kierrettiin hoitamalla Espoon paikallista ohjausta Espoosta käsin.

Esimerkiksi Espoosta Helsinkiin kello puoli yhdeksän aikaan tullut L-juna oli kuitenkin niin täynnä, että väliasemilla osa ihmisistä ei mahtunut kyytiin.

Lähde HS 9.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Junaliikenteen+h%C3%A4iri%C3%B6t+jatkuvat+iltap%C3%A4iv%C3%A4%C3%A4n+asti/1135240085379


Juna myöhästelevät koko maassa tietokonevian vuoksi

09.10.2008 08:11

Etelä-Suomen junaliikenteen pysäyttänyt tietokonevika on korjattu, mutta junat myöhästelevät tänään koko maassa iltapäivään saakka.

Ratahallintokeskuksen mukaan junat saattavat olla myöhässä jopa tunteja. Pahiten junat myöhästelevät Etelä-Suomessa. Vika vaikutti myös pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kulkuun.

Tietokonevika junien kauko-ohjausjärjestelmässä pysäytti junaliikenteen aamulla rantaradalla ja pääradalla, Helsingin ja Turun sekä Helsingin ja Riihimäen välillä. Vika havaittiin hieman ennen kuutta ja se korjattiin reilussa kahdessa tunnissa.

Ratahallintokeskus arvioi, että asemilla ja junissa on ollut jumissa kymmeniä tuhansia matkustajia. Junia pyrittiin ohjaamaan asemille, mutta osa junista jäi hetkeksi asemien välille.

Lähde Yle 9.10
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id103984.html


Vuosaaren satamaradalle junia marraskuun lopussa

07.10.2008 21:04

Vuosaaren satamarata on viimeistelyä vaille valmis. Tällä hetkellä 19 kilometrin mittaisella rataosuudella tehdään valmiiksi teknisiä järjestelmiä ja asennellaan erilaisia turvalaitteita.

Junien testiajot alkavat marraskuussa ja ensimmäinen tavaralastissa oleva juna kulkee radalla projektinjohtaja Pekka Kontialan mukaan marraskuun 28. päivänä. Liikenne alkaa samaan aikaan sataman käyttöönoton kanssa.

Alkuvaiheessa tavaraliikenne kohdistuu pääasiassa muualta Suomesta Vuosaaren satamaan päin. Eri puolille Suomea suunnitteilla olevien logistiikkakeskusten valmistuessa tavaraa kulkee myös satamasta pohjoiseen.

Lähde Keski-Uusimaa 07.10.2008
Lähde WWW http://www.keski-uusimaa.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Vuosaaren-satamaradalle-junia-marraskuun-lopussa


Lahti-Luumäki-rataosan töistä valmiina lähes kolmannes

07.10.2008 21:03

Rataosan Lahti-Luumäki palvelutason parantaminen on edennyt hyvin, ja tälle vuodelle suunnitellut työt saadaan valmiiksi aikataulun mukaisesti. Parannushankkeesta on nyt valmiina lähes kolmannes. Parannettu rata valmistuu junaliikenteelle marraskuussa 2010.

Parannushankkeen ansiosta henkilöliikenteen matka-ajat itäisen Suomen liikenteessä lyhenevät ja myös tavaraliikenteen kilpailukyky paranee. Tämän vuoden tammikuussa käynnistynyt parannustyö koostuu useista eri toimenpiteistä, joilla saavutetaan henkilöliikenteessä nopeuden nosto junatyypistä riippuen tasolle 160-200 km/h sekä tavaraliikenteessä akselipainojen korotus 25 tonniin nopeudella 80-100 km/h. Rataosan nykyinen nopeustaso on 140 km/h ja tavaraliikenteen suurin sallittu akselipaino 22,5 tonnia. Hankkeen kustannusarvio on 185 miljoonaa euroa.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat 07.10.2008
Lähde WWW http://www.ess.fi/?article=211015


Tasoristeyksessä rytisi Savonlinnassa

07.10.2008 20:11

Savonlinnassa sattui tiistaina kello 14.10 tasoristeysonnettomuus, josta ei onneksi seurannut vakavia henkilövahinkoja. Vartioimattomassa Apajalahden tasoristeyksessä Savonlinnan ja Pieksämäen junaradalla kolaroivat henkilöauto ja ratakuorma-auto.

Nuoren naiskuljettajan kuljettama henkilöauto oli tullut tasoristeykseen, eikä kuljettaja huomannut risteystä lähestynyttä ratakuorma-autoa. Ratakuorma-auton tuntinopeus oli noin viisikymmentä, kun se törmäsi autoon.

Henkilöauto vaurioitui pahoin, mutta sen kuljettaja selvisi poliisin mukaan onnettomuudesta lievin vammoin. Kuljettaja oli valittanut pääasiassa jalkoihin tullutta kipua. Autossa ei ollut kuljettajan lisäksi matkustajia. Ratavaunussa olleet henkilöt eivät loukkaantuneet.

Savonlinnan ja Pieksämäen välisen radan peruskorjaus on hiljattain valmistunut, mutta töitä tehdään vielä ratapihoilla. Poliisin mukaan onnettomuuteen joutunut ratakuorma-auto ei ollut sillä hetkellä varsinaisesti työajossa, vaan siirtymässä toisesta paikasta toiseen.

Savonlinnan poliisi jatkaa onnettomuuden tutkintaa. Poliisin mukaan alkoholilla ei ollut mitään tekemistä tapahtumien kanssa.

Lähde Itä-Savo 07.10.2008
Lähde WWW http://www.ita-savo.fi/Uutiset/8507615.html


Schenker laajentaa tilojaan Turussa

07.10.2008 15:10

Schenker Cargo Oy laajentaa logistiikkakeskustaan Turun satamassa 10 000 neliömetrillä.

Laajennuksen jälkeen keskus on laajuudeltaan 32 000 neliömetriä eli lähes 4,5 jalkapallokentän kokoinen. Logistiikkakeskuksen perusosa, 22 000 neliömetriä, avattiin huhtikuussa 2007. Laajennusosan arvioidaan valmistuvan lokakuussa 2009.

DB Schenkerin Turun keskus on Suomen ensimmäinen keskus, joka yhdistää neljä kuljetusmuotoa: maantie-, lento-, meri- ja raidekuljetukset. Samalla se palvelee jakelukeskuksena.

Keskuksesta on myös suora raideyhteys Venäjälle ja Kaukoitään.

Schenker Cargo Oy:n toimitusjohtajan Jouni Sopulan mukaan asiakkaat ovat ottaneet logistiikkakeskuksen erittäin hyvin vastaan. Turun satama-alueella on DB Schenkerin käytössä tämän myös terminaali- ja varastotilaa sekä keskusvarikko.

Lähde Turun Sanomat 07.10.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2008-10-07,104:4:568919,1:0:0:0:0:0:


Kaukojunaliikenteelle pohditaan oikorataa Seutulan alitse

07.10.2008 09:20

Ratahallintokeskuksen vetämä työryhmä kaavailee Helsingin kaukojunaliikenteen siirtämistä tunneliradalle Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta.

Jos tässä vaiheessa vielä alustava suunnitelma toteutuu, sijoitetaan vaihtoasema Kehäradan uudelle Viinikkalan asemalle. Sinne rakennetaan myös uusi lentoterminaali nykyisen pääterminaalin pariksi.

Kaukojunien liikenne on tarkoitus yhdistää takaisin nykyiseen rataverkkoon Keravalla. On myös mahdollista, että uusi Heli-rata linjataan tältä tunneliradalta Sipoon Nikkilään ja Kulloon kautta edelleen Porvooseen, Kotkaan ja Haminasta Luumäelle. Vanhaa Heli-radan linjausta Tapanilan kautta on pidetty ongelmallisena, koska se kulkee Fazerilan pohjavesialueiden kautta.

Ratahallintokeskus on kehitellyt myös Pisararata-suunnitelman, jonka mukaan kaupunkijunat eivät ajaisikaan suoraan Pasilasta Helsingin päärautatieasemalle, vaan tekisivät kantakaupungin alla lenkin Töölön ja idän puolella Hakaniemen kautta keskustaan.

"Helsingin ratapihalle ei mahdu enää uusia raiteita eikä lisäjunia. Siksi esimerkiksi tulevan Kehäradan junat voisivat tehdä Pasilan jälkeen lenkin Etelä-Helsingissä Pisararadan kautta. Samoin Espoon kaupunkiradan junat voisivat Pisara-lenkin jälkeen jatkaa Pasilassa Keravan kaupunkiradalle", esittää Ratahallintokeskuksen yli-insinööri Markku Pyy.

Helsinki-Lentoasema-Kerava-yhteys on noussut parhaaksi vaihtoehdoksi Helsinki-Pietari-rautatieyhteyden kehittämistä valmistelleen työryhmän esityksessä. Raportti on tarkoitus luovuttaa liikenneministeri Anu Vehviläiselle (kesk) vielä tämän syksyn aikana.

Esiselvityksestä keväällä pyydetyissä lausunnoissa toivottiin myös lähiliikennettä Helsingistä Porvooseen.

Markku Pyyn mukaan suunnitelmien toteuttamisen aikataulu on toinen juttu. Samaa mieltä on liikenne- ja viestintäministeriö ylijohtaja Juhani Tervala. "Kehärata tulee ensi vuoden budjettiin, ja lisäksi on periaatepäätöksiä Länsimetrosta. Myös Helsinki-Oulu-radan työt ovat käynnissä, mutta muuten valtion rahat menevät vanhojen ratojen ylläpitoon", Tervala pahoittelee.

On todennäköistä, että Kehäradan rakentamisen jälkeen Leppävaaran kaupunkiradan jatkamiseen päästään ehkä melko piankin.

Lähde HS 7.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kaukojunaliikenteelle+pohditaan+oikorataa+lentoaseman+alitse/1135240016667


Helsingin rautatieasemasta kokonaan savuton

07.10.2008 09:17

VR on muuttanut Helsingin Rautatieaseman kokonaan savuttomaksi alueeksi. Maanantaina tupakointi kiellettiin sisätilojen lisäksi myös laiturialueella.

Suurin syy savuttomuudelle ovat matkustajat. "Niin sanotulla murinalla siitä, että täällä joudutaan savun seassa odottamaan junia, oli merkittävä painoarvo", kertoo kiinteistöpäällikkö Matti Siitari VR:ltä.

Lisäksi terveysviranomaiset ovat toivoneet, että katetusta laiturialueesta tulisi savuton. Asemamiljöiden muuttaminen viihtyisämmiksi ja siistimmiksi on kirjattu myös VR:n omiin ympäristölupauksiin.

Maanantai-iltapäivällä puoli viiden aikaan tupakat paloivat silti siellä täällä katetulla alueella.

"älytöntä. Vaikuttaa liioitellulta", tupakka- ja kahvitauolle tulleet nuoret miehet ihmettelivät.

"Toisaalta jos tuolla pääovien edessä iso joukko polttaa, niin tuleehan siitä aika paljon savua."

Pääovien välittömässä läheisyydessä tuprutelleet Riitta ja Sari eivät tienneet, että laiturialue oli muuttunut savuttomaksi. Siitä muistutti eilen muutama juliste sekä noin sata tupakointikieltokylttiä. Tiistaina laiturille tuodaan vielä banderolleja aiheesta.

"Huomasin, että näitä lappuja on tullut lisää, mutta luulimme, että olemme riittävän pitkällä", Riitta sanoi.

"Ihan hyvä asia tämä kielto on. Pitää mennä saman tien laiturin päähän karistamaan tuhkat", Sari jatkoi.

Jäätelöä syönyt Sini Laine ilahtui VR:n päätöksestä. "Ei tarvitse haistella savua. Varsinkin junien ovien edessä altistuu melkoiselle pilvelle silloin tällöin. Enää täällä ei ole tumppejakaan pitkin poikin."

Kylttien lisäksi tupakointikieltoa valvoi maanantaina ylimääräisiä vartijoita, ja savuttomuudesta kuulutettiin junissa.

Asemalle oli pystyttänyt telttansa myös Hengitysliitto Heli. Helin savuttomuusasiantuntija Liisa Tarkan mielestä Rautatieasema on ehdottomasti paikka, jonka täytyy olla täysin savuton.

"Täällä kulkee niin paljon ihmisiä. Laiturialue muistuttaa sisätilaa, koska tämä on katettu. Rinnastaisin tämän ravintoloihin."

Lähde HS 6.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Rautatieasemasta+tuli+kokonaan+savuton+alue/1135240014038


Pari lähijunavuoroa peruttiin maanantaina

07.10.2008 09:13

VR joutui perumaan muutaman lähijunavuoron pääkaupunkiseudulla maanantaina. Syynä oli Keravalta Helsinkiin matkalla olleessa junassa Hiekkaharjun kohdalla ilmennyt vika. Vika oli junan kulunvalvonnassa.

Vian takia muutamalle lähijunavuorolle ei ole saatu henkilökuntaa. Kaksi Helsingistä lähtevää vuoroa on jouduttu perumaan. Lisäksi Keravalta 17.04 ja Tikkurilasta 17.02 Helsinkiin lähtevät vuorot on peruttu.

Lähde HS 6.10
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/L%C3%A4hijunavuoroja+peruttu+junan+hajoamisen+takia/1135240010953


Aamuun mennessä valmista (Savonlinna-Huutokoski)

06.10.2008 22:56

Savonlinna-Huutokoski radan viimeisiä siltapelkkoja eli -pöllejä alettiin laittaa paikalleen pimeän tultua sunnuntai-iltana.

- Työ valmistuu kokonaan tänä yönä, jotain aikaa aamuyöstä. Koko kesä tässä on tehty pääasiassa yöaikaan, jotta liikenne ylikulkujen kohdalla häiriintyisi mahdollisimman vähän, savonlinnalainen ratatyöntekijä Arto Jääskeläinen kertoo.

Harvoin nähty työmaa kiinnosti ohikulkijoita. Noin 74 kilometriä pitkän rataosuuden viimeisen rupeaman teolla oli yleisöä niin tien varrella kuin ABC-aseman ikkunoissa. Monia askarrutti, mitä vanhoille ratapölkyille tapahtuu?

- Raiteenvaihtokone kerää vanhat pölkyt. Ne, mitkä se hylkää naulaisuuden takia, kerätään kaivurilla. Pölkyt ovat ongelmajätettä, ne viedään käsiteltäväksi Riihimäelle. Joitain hyväkuntoisia on annettu matkan varrella niitä pyytäneille.

Vanhat kiskot pääsevät uusiokäyttöön, ne kuljetetaan sulatettaviksi.

Ratatyömaan 120-150 työntekijää eivät jää lepäämään laakereilleen Savonlinna-Huutokoski radan valmistumisen jälkeen. Tänään alkaa Rantasalmen ratapihan uusiminen. Sinne tulee merkittävä puutavaran varastointialue, kun ratapihan pituus tuplaantuu.

- Tosin raiteenvaihtokone Veera lähtee huomenna huoltotauolle. Ratapihan työt tehdään kaivinkone- ja miesvoimin, Jääskeläinen sanoo.

Raiteenvaihtotyömaata on näillä tietämin luvassa Rantasalmen jälkeen ainakin Kuopion ja Siilinjärven suunnalla. Työtä voidaan tehdä syksyllä niin pitkään, kunnes pakkanen ja maan routiminen iskevät.

Lähde Itä-Savo 06.10.2008
Lähde WWW http://www.ita-savo.fi/Uutiset/8501304.html


Junaliikenneseminaari Haapamäellä

03.10.2008 23:04

Junarata Tampereelta Haapamäen kautta Vaasaan avattiin liikenteelle 125 vuotta sitten, 29. syyskuuta 1883.

Tämän merkkipäivän kunniaksi pidetään Haapamäellä lauantaina 4.10. radan nykykäytön mahdollisuuksia pohtiva pienoisseminaari.

Nykyaikaan mennään historian kautta. Emeritus-kaupunginjohtaja Eino Nurmelan kertoman ratahistorian jälkeen kansanedustaja ja Suomenselän rautatieliikenteen puheenjohtaja Lauri Oinonen luotaa näköaloja nykyiseen junaliikenteeseen ja sen kehitykseen.

- Rata on niin hyvässä kunnossa, että sitä pitkin voi ajaa 100 kilometrin tuntivauhdilla, nopeamminkin jos tasoristeyksiä olisi vähemmän.

- Kiskot ja päällysrakenne on vasta vaihdettu ja liikenteenohjaus automatisoitu, Oinonen muistuttaa.

Hänen mukaansa radan kunto mahdollistaisi myös nykyistä runsaamman liikenteen.

Itse asiassa tavaraliikennettä kulkeekin radalla juuri nyt enemmän kuin pitkään aikaan.

- Tämä niin sanottu Pohjanmaan rata on myös hyvin välttämätön vaihtoehto, jos liikenne häiriintyy tai ruuhkautuu pääradalla tai Jämsän radalla, Oinonen toteaa.

Café Raijassa lauantaina 4. lokakuuta järjestettävässä pienoisseminaarissa puheenvuoroja käyttävät myös Keuruun ja muiden radanvarren kuntien edustajat.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lähde Suur-Keuruu 03.10.2008
Lähde WWW http://www.suurkeuruu.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=SKE_newssite%2FAMLayout&cid=1194605385507&p=1194598276279&pagename=SKEWrapper


Juna ja traktori kolaroivat torstai-iltana Tervolassa

03.10.2008 23:03

Traktori ja puutavarajuna kolaroivat Tervolassa Haapakummuntien vartioimattomassa tasoristeyksessä torstai-iltana ennen kahdeksaa. Lisää aiheesta

Onnettomuus tapahtui, kun rataa ylittämässä olleesta traktorista irtosi vasen eturengas eikä traktori ollut ehtinyt kunnolla ylittää tasoristeystä.

Traktoria kuljettanut, vuonna 1991 syntynyt paikkakuntalainen nuori mies oli hypännyt tapahtuman havaittuaan pois ohjaamosta. Pian nuorukaisen ohjaamosta poistumisen jälkeen etelän suunnasta oli tullut puutavarajuna, jonka veturi oli törmännyt traktorin nostorautoihin.

Kolarin seurauksena traktorista oli irronnut myös oikea takarengas. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa. Alkoholilla ei ole osuutta tapahtumiin.

Lähde Kaleva 02.10.2008
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/juttu755599_page0.htm


Innorail Kouvola esittäytyi Berliinissä

03.10.2008 23:02

Innorail Kouvola oli näkyvästi mukana Berliinissä järjestetyillä InnoTrans 2008- logistiikkamessuilla. Syyskuun lopussa pidetyt nelipäiväset messut keräsivät tänä vuonna reilut 1900 näytteilleasettajaa ympäri maailmaa. Osallistujia oli ensimmäistä kertaa mukana myös Australiasta ja Lähi-idästä. Messuvieraita tapahtuma houkutteli alustavien arvioiden mukaan yli 70 000.

Innorail Kouvola tavoitteli messuosallistumisellaan entistä laajempaa tunnettuutta sekä uusia yrityksiä paikkakunnalle. Innorailin osastolla markkinoitiin liiketoimintaedellytysten sekä rautatiepalvelukeskuksen lisäksi Innorail Forumin kehittämiä koulutus- sekä tutkimuspalveluita.

Osapuolet ovat jo alustavasti keskustelleet kumppanuuden jatkamisesta, ja osallistumisesta seuraavaan, vuonna 2010 järjestettävään InnoTrans -tapahtumaan.

Osallistuminen tämänvuotiseen tapahtumaan toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa.

Lähde Kouvolan Sanomat 03.10.2008
Lähde WWW http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2008/10/03/Innorail+Kouvola+esitt%E4ytyi+Berliiniss%E4/200825967383/4


VR korjaa Kauniaisten aseman

03.10.2008 19:11

Tulipalossa pahoin palanut Kauniaisten asemarakennus korjataan entisen näköiseksi, ainakin ulkopuolelta. Sisäpuolen VR-Yhtymä aikoo puolestaan saneerata tuottavaan käyttöön eli liiketiloiksi.

Aseman entisöinti ennalleen maksaa paljon ja tulevien ylläpitokulujenkin vuoksi omistaja haluaa rakennukseen kaupallista toimintaa.

- Haemme asemalle sopivaa loppukäyttäjää. Asuntoa siihen ei kuitenkaan enää tule, toteaa VR-Yhtymän kiinteistöpäällikkö Matti Siitari.

Elokuun viimeisenä viikonloppuna syttyneen asemarakennuksen itäpäässä sijainnut asunto säästyi tuholta, mutta vuokralaiset ovat muuttaneet siitä jo muualle.

Parhaillaan asemalta raivataan purkujätteitä. Näihin päiviin asti jatkuneessa poliisin tutkinnassa ei ole ilmennyt selkeää syytä tulipalon syttymiselle. Tuhotyötä tai ilkivaltaa ei silti epäillä. Kauniaisten asema täytti pari päivää palon jälkeen sata vuotta.

- Kaupunkilaisen näkökulmasta aseman julkisivu palaa ennalleen. Rakennuksen uutta käyttötarkoitusta harkittaessa meidän on neuvoteltava Kauniaisten kaupungin kanssa maankäyttöasiasta. Kysehän on alueen kaavoituksesta, Siitari sanoo.

Toistaiseksi VR-Yhtymä ja Kauniaisten kaupunki ovat käyneet asemarakennuksesta yhden neuvottelun. Kaupunki toivoo kovasti maamerkkinsä korjaamista, mutta ei ole luvannut siihen esimerkiksi rahallista tukea.

Siitarin mukaan Kauniaisten kaupungilla ei ole velvoitetta osallistua aseman korjauskuluihin.

- Kaupungin apu tulee maankäytön puolelta.

Lähde Länsiväylä 3.10
Lähde WWW http://www.lansivayla.fi/Uutiset/Jutut/VR-korjaa-ennalleen-Kauniaisten-aseman


Valkon hiilikuljetuksille kokeillaan uutta reittiä - Laiva- ja rekkakuljetuksille haetaan raidevaihtoehtoa

03.10.2008 14:50

Siperian hiilikuljetuksille Lahteen on kesän aikana kokeiltu uutta, rautatieyhteyteen tukeutuvaa reittiä. Juhannuksen jälkeen Vainikkalan ja Kouvolan kautta on kuljetettu 60 junavaunullista hiiltä Lahden Energialle.

Kemerovon kaivoksilta Siperiasta tuotu hiili on kuljetettu määränpäähänsä Lahteen tähän saakka Loviisan Valkon sataman kautta. Valkossa hiili on lastattu rekka-autoihin ja ajettu 167-tietä Pernajan ja Myrskylän kautta Lahteen.

Lahden Energian toimistopäällikkö Alpo Salonen kertoo, että Venäjällä lähtösatamien kapasiteetti on tällä hetkellä kovalla koetuksella. Toisaalta Venäjä haluaa siirtää yhä enemmän kuljetuksia omiin satamiinsa. Erityisesti Viron Tallinnan käyttö on vähentynyt oleellisesti ja hiiltä on lastattu Ustlugan ja Kaliningradin sekä Latvian Riikan ja Ventspilsin satamissa kuljetettavaksi Loviisan Valkoon.

Junakuljetusta suoraan Kemerovon kaivoksilta Lahteen kokeiltiin Lahden Energian aloitteesta. Kuljetustavan ratkaisu on Salosen mukaan kuitenkin Venäjän käsissä.

-Ratkaisu on kiinni Venäjästä, sillä hiili menee kaupaksi, kuljetettiin se ostajalle miten vain.

Salosen mukaan Lahden Energia on halunnut aktiivisesti etsiä uusia kuljetusratkaisuja, sillä maantiekuljetukset aiheuttavat aika ajoin kritiikkiä.

Kolme pulmaa ratkaistava

Valkon sataman kautta Lahden Energialle kulkee vuositasolla keskimäärin 250.000 tonnia hiiltä. Kesän aikana rautateitse kuljetettu hiilierä oli noin 4.000 tonnia. Nyt koekuljetukset on tarkoitus keskeyttää, sillä talvi on Siperiassa jo tulollaan.

Talven pakkaset tuovat pulman, joka on yksi ratkaisua odottavista kysymyksistä. 4.000 kilometrin matkalla lasti jäätyy ja sitä on hankala purkaa. Jäätyneiden vaunujen käsittely on työlästä ja vaatisi isoja investointeja. Kaksi muuta haastetta liittyy logistiikkaan: Suomeen tulevat vaunut ovat ns. vientivaunuja, joista Venäjällä on kova pula. Logistisesti on myös ratkaistava se, miten Venäjän sisäisen liikenteen vaunut ja Suomeen tulevat, hiilellä lastatut vientivaunut saadaan erotelluiksi ja oikeisiin osoitteisiinsa.

-Koko Kemerovon kaivosalueen kannalta meidän hiilivirrat ovat aika pieniä ja venäläisten kannalta sisämaan liikenne menee etusijalle. Osuutemme kuljetuksista on niin pieni, että toimimme venäläisten ehdoilla.

Hiiltä yhä enemmän junan kyytiin

Lahden Energian tarvitsema hiili päätyy Salosen mukaan tuskin koskaan kokonaan raiteille.

-Laivakuljetukset ovat osoittaneet, että isotkin massat ovat liikuteltavissa meritse. Valkon satama ja yhteistoiminta sataman kanssa toimivat hyvin. Valkossa hiililaivojen purku tapahtuu 20 tunnin sisällä siitä, kun ne ovat tulleet satamaan.

-Tuskin kaikki kuljetukset siirtyvät koskaan raiteille, mutta nykyistä merkittävämpi osa kuitenkin, Salonen ennustaa. Hänen mukaansa tärkeää on, että kuljetuksissa ei tulevaisuudessa olla vain yhden reitin varassa.

Maantiekuljetusten Valkosta Lahteen Salonen kertoo toimineen yllättävänkin hyvin, eikä rekkoja olla siirtämässä uudelle maantiereitille. Yhden rekka-auton keskimääräinen lastipaino on 42 tonnia.

Lahden Energian käyttämä Kemerovon kaivosten hiili on vähärikkistä ja sen lämpöarvo on suhteellisen korkea. Lahteen kuljetetaan lisäksi pieniä määriä hiiltä Kazakstanista.

Lähde Loviisan Sanomat 03.10.2008
Lähde WWW http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=3143


Kolarin yöjuna taas torniolaisten käytössä

02.10.2008 21:38

Torstai 2.10. 2008 on merkittävä päivä Tornion liikennehistoriassa. Tornioon pääsee taas yöjunalla etelästä tullessa ja illalla voi nousta yöjunaan etelään päästäkseen.

Kolarin rataa kulkevat yöjunat ovat ajaneet pysähtymättä Tornion ohi kesästä 2004 lähtien.

Torstaiaamuna kahdeksalta Tornion seisakkeelle laskeutui junasta juhlavieraita VR:ltä ja Ratahallintokeskuksesta sekä kolme matkustajaa. Tornion kaupungin johto oli seisakkeella vastassa Kolariin jatkanutta yöjunaa.

Ei joka päivä

Hiihtosesonkina junia kulkee Tornion seisakkeen kautta päivittäin. Sesongin ulkopuolella Tornioon pääsee etelästä niin, että juna on Torniossa torstai-, lauantai- ja sunnuntaiaamuna klo 8.03. Samoina iltoina yöjunalla pääsee Torniosta etelään klo 21.03.

Tornion aikatauluja ei ole VR:n aikataulukirjassa, koska sen painoon mennessä keväällä ei ollut tiedossa seisakkeen tarkkaa valmistumispäivämäärää.

- VR:n nettisivujen matkahausta aikataulut löytyvät. Torniota varten ei ole tulossa erillistä markkinointikampanjaa, VR Osakeyhtiön henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen sanoo.

VR lopetti pysäyttämästä Kolarin-juniaan Tornion pohjoisella seisakkeella huonon laiturin takia. Nyt pysäytyspaikka on siirretty Kivirannalta Torppiin, jonne on rakennettu korkea laituri 300 metrin matkalle, uusi tie alueelle ja autoille riittävän suuret liityntäpysäköintipaikat.

Laiturilla on lasiset katokset matkustajille. Myös kuulutuslaitteet ovat uudet.

Seisakkeelle vievän Torpin rinnakkaistien risteyksessä ei ole vielä kylttiä. Tie on nimeltään Sukkatehtaankatu, mikä aiheutti hupia juhlassa.

- Tie on sen niminen kaavassa, Tornion tekninen johtaja Markus Kannala naurahtaa.

Lähde Pohjolan Sanomat 02.10.2008
Lähde WWW http://www.pohjolansanomat.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=PSA_newssite%2FAMLayout&cid=1194605356878&p=1192554074212&pagename=PSAWrapper


Ensimmäinen pysähdys Torniossa neljään vuoteen

02.10.2008 21:37

Asemalaiturille astuu nuori mies mustassa nahkapusakassaan kahden kassin kanssa. Menee hieman hölmistyneen näköiseksi, kun kohti kiirehtii tuntematon mies, joka ryhtyy vatkaamaan kättä ja paukuttaa kämmenellä olkapäälle, että tervetuloa! Häipyy sitten sen sileän tien vastaanottamaan junasta laskeutuvaa suurempaa miesporukkaa.

Pyhtäältä kotoisin oleva Heikki Rosengren oli ensimmäinen matkustaja, joka astui junasta Torniossa yli neljään vuoteen. Sen ajan juna on ajanut kaupungin ohi pysähtymättä, koska laituri on puuttunut.

Rosengren nousi junaan Kotkan Kyminlinnassa keskiviikkona 19.30. Kahden junanvaihdon jälkeen hän pääsi Kolarin yöjunaan Riihimäellä. Tornioon juna tuli dieselveturin vetämänä aikataulussaan torstaiaamuna 8.03.

Ja selvisihän Rosengrenille lopulta sekin, että moikkaamassa käynyt tuntematon oli kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen, joka oli esikuntineen juhlajunaa ja kutsuvieraita vastassa.

Tuliaistervehdyksen lisäksi Torniolla ei ollut tarjota Rosengrenille muuta, kuten jatkoyhteyttä parin kilometrin päässä olevaan kaupungin keskustaan tai Röyttän satamaan, mikä oli Kotkassa merenkulkua opiskelevan Rosengrenin päämääränä. Pelastavaksi enkeliksi tuli Tornion ja Haaparannan yhteistyösihteeri Ritva Nousiainen, joka heitti tulevan seilorin Perämeren pärskeiden äärelle.

Röyttässä Rosengren nousi oppilaaksi Langh Ship-varustamon laivaan, mikä kuljettaa torniolaista terästä Hollantiin.

Kolariin menevä juna pysähtyy Torniossa kello 8.03 keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina. Etelän suuntaan junan kyytiin pääsee torstaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin 21.03. Ratahallintokeskus rakennutti 0,5 miljoonaa euroa maksaneet laiturin ja pysäköintialueen. Kaupunki rakensi laiturille yhdyskadun ja kääntöalueen 140 000 eurolla.

Lähde Kaleva 02.10.2008
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/juttu755494_page0.htm


Poikkiradalle kaivataan yhtenäistä liikennettä

02.10.2008 21:35

Poikkiradan junaliikenne pätkii. Kansanedustaja Lauri Oinonen on tehnyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen liikenneministeri Anu Vehviläisen vastattavaksi poikkiradan yhtenäisestä junaliikenteestä.

Samalla junalla halutaan matkustaa poikki Suomen maamme leveimmältä kohdalta.

Oinonen kaipaa rataosalle vähintään yhden tai kahden junaparin liikennettä välille Vaasa-Haapamäki-Joensuu/Savonlinna ja takaisin.

- Näistä toinen voisi olla yöpikajunapari, joka voisi tuoda makuuvaunu- ja autojenkuljetusvaunuliikennemahdollisuudet Keski-Suomesta muun muassa Lappiin saakka ja takaisin. Vaunut voitaisiin liittää Seinäjoella pääradan yöpikajuniin.

Lähde Ilkka 02.10.2008
Lähde WWW http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=372223&Title=Poikkiradalle+kaivataan+yhten%E4ist%E4+liikennett%E4


Matkustajalaiturit pitenevät Kemijärvellä ja Misissä

02.10.2008 15:39

Rautatierakentamiseen erikoistunut sonkajärveläinen perheyritys Komsor Oy on muutaman viikon ajan operoinut niin Misin kuin Kemijärvenkin asemilla matkustajalaiturien pidennyksien kimpussa.

Laiturit ovat nyt valmiit ja pituutta niillä on 350 metriä. Kemijärven matkustajalaituria pidennettiin 125 metriä. Urakan on tilannut ja sen maksaa Ratahallintokeskus.

Tähän saakka ovat matkustajat joutuneet laskeutumaan Kemijärvellä nykyisen junan pituudesta johtuen liki metrin pudotuksen viimeisestä vaunusta, joka ei ole laituriin asti yltänyt. Nyt tuo ongelma poistuu.

Lisäksi urakan yhteydessä poistettiin yksi tarpeeton vaihde ja autovaunuraiteesta tehtiin ns. pussiraide, jota liikennäidään Rovaniemen suunnasta.

Viime maanantaista alkaen "Kemijärven pikajuna" on alkanut pysähtyä myös Misissä ja näin ollen viime joulukuusssa alkanut pysähdyskatko päättyy ja Misiin pääsee niin Kemijärven suunnalta kuin Helsingistäkin päin.

Pysähdyskatkon syynä oli matkustajalaiturin ja valaistuksen heikkous. Molemmille asemille on lisätty lisäksi valaistusta.

Lähde Kotikymppi 02.10.2008
Lähde WWW http://www.plappi.fi/files/KK_20081002_10.jpg


70 metrisen kävelysillan rakennustyöt alkoivat äänekoskella

02.10.2008 15:30

Junaradan ylittävän kävelysillan rakennustyöt alkoivat alkuviikosta äänekoskentien varressa äänekosken keskustassa.

- Tällä viikolla teemme liikennejärjestelyjä työmaa-alueella. äänekoskentien S-marketin puoleinen kaista poistetaan käytöstä työmaan alueelta ja tietä levennetään Työskintien suuntaan. Alueelle tulee 30 kilometrin tuntinopeusrajoitus, työmaapäällikkö Kalle Kolehmainen Suomen Teollisuus ja Maanrakennus Oy:stä kertoo.

äänekoskentie siirtyy kolme metriä

Puuston kaataminen junaradan ja äänekoskentien väliseltä pientareelta aloitettiin maanantaina. Ensi viikolla alueella kaivetaan kaapeleita esiin ja varsinaisiin kaivutöihin päästään viikolla 42. Sillan rakennustöiden yhteydessä äänekoskentien ja Työskintien risteysalue muuttuu hieman. äänekoskentien keskilinja siirtyy risteysalueen kohdalla noin kolme metriä Työskintien suuntaan. Näin sillalta tulijoille saadaan odotusalue tien pientareelle junaradan puolelle.

Työmaa ei katkaiset liikennettä

Kalle Kolehmainen kertoo, että työmaa pyritään järjestämään niin, että siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa liikenteelle. Merkittäviä liikennekatkoksia ei ole tulossa äänekoskentielle.

- Aikanaan kevättalvella tie joudutaan mahdollisesti sulkemaan, kun siltaelementti tuodaan paikan päälle ja asennetaan. Pyrimme tekemään sen yöaikaan.

Kävelysillasta tulee katettu teräsristikkosilta, jonka sivuilla on turvalasit lähes koko matkalla. Sillan leveys on noin 3,6 metriä ja kokonaispituus noin 70 metriä.

Kävelysilta johtaa uuden S-marketin kupeesta junaradan yli. äänekoskentien tasoon vievä ramppi sijoittuu junaradan puolelle. äänekoskentie ylitetään suojatietä pitkin, joka sijoittuu hieman Työskintien risteyksestä Viiskulman suuntaan.

- Sillan kautta pääsee kaupungilta terveyskeskuksen suuntaan S-Marketin yhteyteen rakennettavien hissien kautta tai portaita pitkin. Teletalon suuntaan tulee kevyenliikenteenramppi, joka on erotettu S-Marketin kattopaikoituksen ajoneuvoliikenteestä kaiteella, suunnitteluinsinööri Jukka Karppinen äänekosken kaupungilta kertoo. Teletaloon suunnitellaan edelleen äänekosken uutta Matkakeskusta. Karppinen kertoo, että aikataulu on vielä avoin, mutta se tarkentuu talven mittaan.

Kotakennääntien remontti aikataulussa

Kevyenliikenteen silta maksaa noin 650 000 euroa. Hanke on osa Kotakennääntien katuremonttihanketta, jonka kokonaiskustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa. Silta on valmis toukokuun lopulla.

- Kotakennääntien katuremontti on aikalailla aikataulussa eli valmistunee marraskuun loppuun mennessä. Alueen kivi- ja laatoitusurakka alkaa lokakuun puolenvälin jälkeen, Karppinen kertoo.

Lähde Sisä-Suomen Lehti 02.10.2008
Lähde WWW http://www.sisis.net/verkkolehti/?pg=&uu=8572


Hiihtäjät marraskuussa suksille - Lapinlahden junamontun maisemointityöt vauhdissa

02.10.2008 15:28

Harrastaja- ja kilpahiihtäjät pääsevät lumettaen tehtävälle ensilumen ladulle marraskuussa, kunhan lumetus pääsee parin pakkasasteen turvin alkuun. VR:n entinen maa-ainesten ottoalueen eli niin sanotun junamontun maisemointi on käynnissä ja valmistuu lokakuun loppuun. Samaan aikaan rakennetaan putkitus ensilumen latua ja lumen varastointia varten. Latutyöt viimeistellään maisemoinnin jälkeen.

Hiekkakuopan keskelle sijoittuu 60 kertaa 90 metrin hiekkatuhkakenttä lähinnä koulukäyttöön. Kuopan taimmaiseen nurkkaukseen tulee voimaharjoittelua palveleva kapea hiekkapintainen sauvarinne. Kuopan reunalle korkeimmalle kohdalle jää näköalapaikka, johon tehdään ensi keväänä tasanne. Rinteen yläreuna aidataan. Pysäköintipaikka tulee monttuun Tunnelitien paikkeille.

Latuhankkeesta ja maisemoinnista kerrotaan 2.10. Matissa ja Liisassa.

Lähde Matti ja Liisa 02.10.2008
Lähde WWW http://www.mattijaliisa.fi


AGA sulkee U:gin yksikön

02.10.2008 15:26

AGA suunnittelee Uudenkaupungin Häpönniemen nestekaasun täyttölaitoksen alasajoa ja toimintojen keskittämistä Porvooseen. Uudenkaupungin täyttölaitoksella alkavat 20 työntekijää koskevat yt-neuvottelut ensi viikon tiistaina.

Uudenkaupungin täyttölaitos oli vuosia Esson omistuksessa, kunnes Esso viime vuonna luopui toiminnasta ja myi laitoksen St1:lle. St1 puolestaan myi pullonestekaasuliiketoiminnan ja Uudenkaupungin täyttölaitoksen vuoden alussa solmitulla kaupalla AGA:lle. Liiketoiminnan luovutus AGA:lle tapahtui helmikuun ensimmäisenä päivänä.

- Toimintojen alasajo Uudessakaupungissa tapahtuu näillä näkymin tulevan kevään aikana, huhtikuun lopun tienoilla. Meillä on vastaavanlainen tuotantolaitos Porvoossa ja totuus on se, että alalla on Suomessa ylikapasiteettia eli tuotantoa pitää järkeistää, sanoo AGAn tuotantojohtaja Pekka Vaahtera.

Valinta Porvoon ja Uudenkaupungin välillä tehtiin tarkkojen laskelmien jälkeen. Porvoo on parempi sekä tuotannollisesti että logistisesti, vaikka Uudessakaupungissakin on omat hyvät puolensa, Vaahtera toteaa.

- Esimerkiksi raaka-aineena tarvittavaa propaania saamme Porvoossa suoraan putkea pitkin Nesteen tuotantolaitoksilta. Porvoossa myös asiakkaat ovat lähempänä ja tuotantolaitoksen sijainti on sopivampi tämänlaatuiseen toimintaan.

Uudenkaupungin täyttölaitos on vuosien saatossa jäänyt ikävästi keskelle asutusta ja se onkin ollut riskikartoituksissa yksi Uudenkaupungin ongelmista. Täyttölaitoksen tontti on myös AGAn omistuksessa. Sen tulevasta käytöstä ei ole vielä tietoa.

- Sekin on suunnitteluasteella. Sinne voi tulla jotain meidän toimintojamme tai sitten paikka voi mennä myyntiin. Luonnonkaunis tonttihan se on.

Vaahtera tosin huomauttaa, että lopulliset päätökset alasajostakin ovat vielä tekemättä. Niiden aika on Uudenkaupungin yt-neuvottelujen jälkeen.

Tiettävästi Uudessakaupungissa tehdään syksyllä jonkin hetken aikaa AGA:n kaikki nestekaasupullotukset, kun Porvoossa ovat käynnissä toiminnan laajennuksen vaatimat investoinnit.

Kaupungin nykytilanteessa 20 työpaikan menettäminen ei ole kovin merkittävä juttu, koska alueen yritykset potevat ennemminkin työvoimapulaa. Myös riskialttiin tuotannon loppuminen koetaan monilla tahoin positiivisena seikkana.

Täyttölaitoksen alueella on mm. oma satama ja sinne tulee myös rautatie eli logistiset mahdollisuudet monenmoiseen toimintaan ovat olemassa.

Lähde Vakka-Suomen Sanomat 01.10.2008
Lähde WWW http://www.vakka.fi/uutinen.phtml?id=2010


Loimaan asema sulki ovensa - Viimeinen lippu Turkuun nosti kyyneleen silmäkulmaan

02.10.2008 15:25

Haikea hetki Loimaan rautatieasemalla tiistaina klo 17.13. Lähdössä on viimeinen juna Turkuun - viimeinen, johon asemalta on ennen junaan nousua voinut ostaa lipun. Loimaa on niiden kymmenen pienen aseman joukossa, jossa VR-yhtiöt lopettaa tänä vuonna lipunmyynnin ja sulkee aseman kannattamattomuuden vuoksi. Rakennus on pantu myyntiin, eikä sen tulevaisuudesta ole vielä tarkempaa tietoa.

Viimeisen lipun, menon Turkuun, osti Anja Kilpiö aivan hetkeä ennen junan lähtöä. Hän ei kuitenkaan noussut junan kyytiin, vaan hankki lipun muistoesineeksi.

- Kotona on rautatien muistoja enemmänkin, hän kertoi. Veli Olavi teki pitkän päivätyön VR:n palveluksessa.

Turkuun ja Tampereelle Loimaalta toki pääsee jatkossakin, mutta lippu pitää ostaa junassa. Kilpiöiden ohella moni Loimaan seudulla asuva pitää lipunmyynnin lopettamista ja erityisesti aseman sulkemista huonona politiikkana.

- Talvella erityisesti pitäisi junaa odottavien päästä sisään odotussaliin. Nyt eivät lähtijät tiedä, onko juna myöhässä ja kuinka paljon, tuumi historiallista hetkeä todistamaan tullut rautatie-eläkeläinen Rauno Kankare.

Lopussa paras myyntipäivä

Viimeisestä lipusta ei tullut kilpailua. Myyntivirkailija Tapio Lehto oli hiljakseen odotellut lippubongareita, jotka keräilevät harvinaisuuksia.

- Ehkä olivat Tammisaaressa, kun siellä oli myös tänään viimeinen lippupäivä.

- Viimeiset päivät ovat kyllä olleet melkoista tohinaa, vuoden parhaita myyntipäiviä. Loimaalaiset ovat käyneet vilkkaasti ostamassa sarja- ja kuukausilippuja sekä tiedossa olevien myöhempien matkojen lippuja.

- Jotkut ovat käyneet ihan vaan haikailemassa, moni on ollut kyyneleet silmissä.

- Useimmat ottavat lopettamisen puheeksi, ja pahoittelevat ja ihmettelevät. Monet ovat sitä mieltä, että junan käyttöön pitäisi enemmänkin kannustaa.

Lehto ei ole ihan samaa mieltä työnantajan kanssa pienten asemien kannattavuudesta.

- Loimaalta lähtevien matkustajien määrä on kasvussa. Viime vuoden syyskuuhun verrattuna on 35 prosentin nousu.

Vuonna 1876 rakennettu rautatie ja -asema on loimaalaisille tärkeä paikka ja rautatiekulttuuri on täällä ollut vahva.

Rautatie on Loimaalla parhaimmillaan työllistänyt satakunta henkilöä halonhakkaajat, vaihdemiehet ja kuormamiehet mukaan lukien.

Aseman ainoa työntekijä ja valojen sammuttaja Tapio Lehto siirtyy Turkuun. Hän ei lupaa juhlistaa työpaikkansa sulkemista korkkaamalla viinipulloa tai edes kakkukahveilla. Viikko vähintään menee paikkojen siivoukseen, kaatopaikkakuorman tekemiseen ja papereitten läpikäymiseen. - Surutyötä tässä samalla teen, myös monen muun puolesta.

Lähde Turun Sanomat 01.10.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-10-01,104:2:567734,1:0:0:0:0:0:


Suojeltu lippa este Riihimäen asemalaiturin korottamiselle

01.10.2008 00:37

Laiturien korottaminen Riihimäen rautatieasemalla edellyttää odotettua isompaa remonttia. Asemalaiturin katteena toimivaa lippaa ei voi muuttaa, joten vaihtoehdoksi jää kiskojen kaivaminen nykyistä alemmaksi.

-Tekemässämme talousarvioaloitteessa yritämme saada valtion budjettiin määrärahaa ainakin tämän urakan suunnittelun aloittamiseksi ensi vuonna, toteaa loppilaiskansanedustaja Timo Heinonen (kok) kaikkien hämäläiskansanedustajien allekirjoittamasta aloitenipusta.

Raiteiden madaltaminen aseman kohdalta saattaa päätyä osaksi laajaa ratapiharemonttia. Kiskotöitä on tehtävä pitkältä matkalta, koska junalle ei voi kaivaa kuoppaa vain aseman kohdalle.

Anneli Korhonen ja Marja-Leena Niemelä toivovat pikaisesti helpotusta tilanteeseen.

Korhonen liikkuu rollaattorilla ja käyttää junaa kerran viikossa.

-Etenkin silloin, kun tavaraa on mukana, rollaattorin kanssa junailussa on tekemistä, Korhonen sanoo.

Hän kuitenkin kiittelee avuliaita konduktöörejä. Kaikilla muilla asemilla, joita Korhonen käyttää, on korotetut laiturit.

Niemelällä puolestaan nivelvaiva tekee junaan nousun ja etenkin sieltä laskeutumisen hankalaksi. Hänkin käyttää junaa säännöllisesti, viikoittain.

Heinonen ei ymmärrä, miksi laituriasiaa ei kuitenkaan voitaisi yrittää ratkaista tilapäisesti sillä välin kun isoa remonttia sovitellaan valtion tulevien vuosien budjetteihin.

-Eikö jonkinlaista koroketta voisi rakentaa vaikka puusta vaikka vain 10-15 metrin matkalle? Sellainen auttaisi heti ainakin junaan nousemista, Heinonen miettii.

Heinonen ja asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok) ihmettelivät laituriasiaa jo toukokuussa, kun ministeri tutustui matkakeskustyömaahan Riihimäellä.

Laituriasia etenee siis eri tahdissa kuin itse asemarakennuksen remontti ja sen viereen nouseva matkakeskus. Asemarakennus valmistunee marraskuussa ja matkakeskus maaliskuussa.

1930-luvun funkkista edustavan ja siksi ulkokuoreltaan suojellun asemarakennuksen sisätiloissa tehdään parhaillaan isoja muutostöitä. Nyttemmin jo lopetetun kioskin tilalle tulee kahvila ja lipunmyyntitoimiston paikalle tulee R-kioski. Lipunmyynti siirtyy rakennuksen matkakeskuksen puoleiseen päähän, jossa on toiminut matkatavaroiden säilytys.

Asemarakennus ja matkakeskus yhdistetään toisiinsa lasisella käytävällä.

Lähde Aamuposti 30.09.2008
Lähde WWW http://www.aamuposti.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Suojeltu-lippa-este-Riihimaen-asemalaiturin-korottamiselle


Varo juurikasjunaa!

01.10.2008 00:35

Tasoristeyksissä saa olla tarkkana, sillä vuoden ensimmäinen juurikasjuna kulkee Kiukaisten asemalta Säkylän sokeritehtaalle keskiviikkoiltana. Muulloin kiskojen välissä kulkee lähinnä lenkkeilijöitä, mutta juurikasrallin käynnistyttyä junia kulkee päivittäin yksi kohti Sucros Oy:n tehdasta ja toinen sieltä takaisin. Junat liikennöivät iltaisin.

- Junat eivät kulje kovaa. Kiukaisten asemalla niillä on vauhtia 20 kilometriä tunnissa, kertoo palvelupäällikkö Heikki Valla VR:ltä.

Suurin osa juurikkaista kulkee nykyään kumipyörin. Tänä vuonna käsitellään kaikkiaan noin 530 000 tonnia sokerijuurikasta, josta kiskoja pitkin kulkee noin 20-25 000 tonnia.

Lähde Satakunnan Kansa 30.09.2008
Lähde WWW http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=SKA_newssite%2FAMLayout&cid=1194605228343&p=1194596255446&pagename=SKAWrapper


Puu kulki pitkästä aikaa Huutokosken radalla

01.10.2008 00:34

Savonlinnan ja Huutokosken välisen rataosuuden perusparannustyöt ovat pääosin valmistuneet, ja avajaisia vietettiin maanantaina Rantasalmen asemalla. Liikenne- ja viestintäministeri Anu Vehviläinen (kesk.) lähetti matkaan puutavarajunan uusitulle radalle.

- Tämä on ilon ja yllätyksen päivä. Tämä rataosuus on ollut pitkään rullalle laitettavien listalla, mutta äkkiä voitiinkin tehdä yllättävä päätös sen peruskorjaamisesta. Taustalla on tietysti hallituksen huoli suomalaisen metsäteollisuuden tilasta, ja rata- ja tieverkkoa on vahvistettava, jotta kotimainen puu voi liikkua Suomessa, ministeri sanoo.

Vehviläinen toivoo, että myös henkilöliikenne Pieksämäen ja Savonlinnan välille saataisiin takaisin, mutta ei anna asiasta vielä minkäänlaisia lupauksia.

Katso myös video verkkolehden ääni ja kuva -osastosta!

Lähde Itä-Savo 30.09.2008
Lähde WWW http://www.ita-savo.fi/Uutiset/8484831.html


Talvivaaran kuljetukset Kokkolan satamalle

30.09.2008 16:42

Kokkolan Satama ja VR ovat tehneet merkittävät sopimukset Talvivaaran kaivoksen kuljetuksista. Kaivososakeyhtiön toimitusjohtajan Pekka Perän mukaan sopimukset ovat yli kymmenen vuoden pituisia, ja niiden arvo on useita kymmeniä miljoonia euroja.

Talvivaara alkaa tuoda vuodenvaihteesta alkaen Kokkolan kantasataman kautta kaivokselle kalkkipohjaisia raaka-aineita ja lipeää. Rahti saapuu bulkkilaivoilla Kokkolan Satamaan Keski-Euroopasta ja kuljetetaan sen jälkeen aluksi rekoilla ja ensi elokuusta alkaen junilla Talvivaaraan, kun kaivoksen rata on valmis.

Kokkolan kautta lähtee ensi vuodesta alkaen markkinoille myös osa Talvivaaran tuotannosta.

VR rakennuttaa parhaillaan kuljetuksiin sopivaa kalustoa Pieksämäellä.

Talvivaaran kaivos tuottaa nikkelikobolttisulfidia sekä kupari- ja sinkkisulfidia. Tuotannosta 50 000 tonnia nikkelikobolttisulfidia viedään vuosittain Harjavaltaan, aluksi rekoilla ja ensi elokuusta alkaen junilla.

Kuparisulfidia kaivos tuottaa noin 20 000 tonnia ja sinkkisulfidia noin 150 000 tonnia vuodessa. Ne viedään Perän mukaan joko Kokkolan Sataman kautta Eurooppaan tai junilla Venäjälle.

Kokkolan Sataman johtaja Torbjörn Witting arvioi, että sopimus lisää Kokkolan kautta kulkevan tavaran määrää noin 0,6-0,7 miljoonalla tonnilla vuosittain, kun kaivos on täydessä toiminnassa. Jo käynnistyvaiheessakin kuljetusten määrä nousee useampiin satoihin tuhansiin tonneihin vuodessa. Sataman nykyistä 12 miljoonan euron liikevaihtoa sopimus kasvattaa noin 15 prosentilla.

Kokkolan Satama investoi loppuvuoden kuluessa yli miljoonaa euroa uusiin raiteisiin, 20 000 neliön asfalttikenttään ja mahdollisesti uuteen nosturikalustoon. Työpaikkojakin on tulossa kymmeniä muun muassa ahtaukseen ja nosturikuljetuksiin, ja alihankintaverkostoon vieläkin enemmän. Sataman palveluksessa on nyt 170 työntekijää.

Lähde Kauppalehti 29.09.2008
Lähde WWW http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/09/14856&sort=false


Ratatyöt muuttavat tavarajunien reittiä Tampere-Jyväskylä-radalla

30.09.2008 16:00

Tampereen ja Jyväskylän välillä tehtävät ratatyöt muuttavat rataosalla liikennöivän tavarajunan reittiä 6. lokakuuta alkaen. Juna ajetaan tiistaista torstaihin poikkeuksellisesti Jyväskylästä Haapamäen kautta Vilppulaan. Junan liikennöinti kiertoreitillä päättyy joulukuun alussa.

Tavarajunat liikennöivät Jyväskylä-Haapamäki-Vilppula-radalla öisin. Rataa ylitettäessä on noudatettava varovaisuutta.

Lokakuun lopulla 25.-26.10. Tampere-Jyväskylä-välin junaliikenteessä on runsaasti poikkeusjärjestelyjä. Matkustajajunia korvataan linja-autoilla, ja kaikki Tampereen ja Jyväskylän välillä kulkevat tavarajunat ajetaan Oriveden ja Haapamäen kautta. Kyseisen viikonlopun aikana otetaan käyttöön uusi ratalinjaus Orivesi-Jämsä-välillä.

Ratatyöt ovat osa Tampere-Jyväskylä-radan perusparannusprojektia. Niistä vastaa Ratahallintokeskus.

Lähde VR-konserni tiedottaa (30.09.2008)
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_499.html


Savonlinna-Huutokoski-rata perusparannettiin puukuljetusten tarpeisiin

29.09.2008 21:17

Savonlinnan ja Huutokosken välisen radan perusparannustyöt ovat pääosin valmistuneet, ja tavaraliikenne radalla pääsee jälleen käyntiin. Ratahallintokeskus uusii tänä vuonna koko 74 km pitkän radan päällysrakenteen eli kiskot, pölkyt ja radan tukikerroksen. Ensi vuonna parannetaan vielä mm. tasoristeysturvallisuutta. Rataa käytetään pääasiassa metsäteollisuuden kuljetuksiin.

Radan perusparannukseen on valtion budjetissa osoitettu 42 miljoonaa euroa, josta pääosa käytettiin tämän vuoden töihin. Jos rahoitusta ei olisi saatu, olisi huonokuntoinen rata pitänyt sulkea kokonaan liikenteeltä.

Tämän vuoden työt tehtiin siten, että ensimmäisessä vaiheessa työn alla oli osuus Rantasalmelta Huutokoskelle ja toisessa vaiheessa Rantasalmelta Savonlinnaan. Päällysrakenteen uusimisen lisäksi tänä vuonna on tehty junien kohtaamisraide sekä puutavaran kuormausraide Rantasalmelle.

Perusparannuksen kustannukset on pidetty kurissa mm. sillä, että päällysrakenteen uusimisessa on käytetty kierrätysmateriaalia eli kunnostettua käytettyä kiskoa. Tavarajunien suurin sallittu akselipaino radalla on 22,5 tonnia ja suurin sallittu nopeus 80 km/h.

Ensi vuonna rakennetaan kuormausraiteet Joroisiin ja Kallislahteen. Liikenneturvallisuutta parannetaan poistamalla tasoristeyksiä sekä varustamalla jäljelle jääviä tasoristeyksiä varoituslaittein. Lisäksi radalle asennetaan junien automaattinen kulunvalvontalaitteisto varmistamaan junaliikenteen turvallisuutta.

Perusparannuksen urakoitsijana on toiminut Oy VR-Rata Ab, joka voitti Ratahallintokeskuksen järjestämän kansainvälisen tarjouskilpailun.

Lähde RHK Tiedottaa 29.09.2008
Lähde WWW http://www.rhk.fi/?x31161=2267718


Savonlinna: Henkilöjunat kulkemaan Pieksämäelle

29.09.2008 21:15

Savonlinnan kaupunki haluaa, että henkilöliikenne palautettaisiin Savonlinnan ja Pieksämäen väliselle junaradalle. Kaupungin edustajat antoivat tänään asiaa koskevan muistion liikenneministeri Anu Vehviläiselle Rantasalmella.

Savonlinna-Parikkala-välin henkilöliikenne toimii kaupungin mukaan erinomaisesti ilman julkista tukea. Samoin muistiossa esitetään Parikkalan rajanylityspaikan nostamista kansainväliseksi ja tulevaisuudessa myös ratayhteyden palauttamista Parikkala-Elisenvaara välille.

Savonlinnan ja Huutokosken välisen radan perusparannustyöt ovat pääosin valmistuneet, ja tavaraliikenne radalla pääsee jälleen käyntiin. Ratahallintokeskus uusii tänä vuonna koko 74 kilometriä pitkän radan päällysrakenteen eli kiskot, pölkyt ja radan tukikerroksen. Ensi vuonna parannetaan vielä muun muassa tasoristeysturvallisuutta.

Rataa käytetään pääasiassa metsäteollisuuden kuljetuksiin. Radan perusparannukseen on valtion budjetissa osoitettu 42 miljoonaa euroa, josta pääosa käytettiin tämän vuoden töihin. Jos rahoitusta ei olisi saatu, olisi huonokuntoinen rata pitänyt sulkea kokonaan liikenteeltä.

Lähde Itä-Savo 29.09.2008
Lähde WWW http://www.ita-savo.fi/Etusivu/8482898.html


Junat pysähtyvät jälleen Misissä ja Torniossa

29.09.2008 15:19

Junat alkavat jälleen pysähtyä Misissä ja Torniossa. Misin pysähdykset alkavat 30.syyskuuta ja Tornion pysähdykset 2. lokakuuta. Helsingistä Kemijärvelle kulkeva yöjuna P 265 pysähtyy Misissä kello 9.07. Kemijärveltä Helsinkiin matkaava yöjuna P 274 pysähtyy Misissä kello 19.37.

Ratahallintokeskus on rakentanut Misiin nykyaikaiset turvallisuusvaatimukset täyttävän 350 metriä pitkän matkustajalaiturin sekä parantanut aseman valaistusta. Junapysähdykset Misin liikennepaikalla lopetettiin joulukuussa 2007 matkustajalaiturin heikon kunnon vuoksi.

Ratahallintokeskus on rakentanut Tornioon, Torpin teollisuusalueelle matkustajalaiturin ja liityntäpysäköintialueen. Seisake on nimeltään Tornio-itäinen.

Helsingistä Kolariin kulkeva yöjuna P 269 pysähtyy Tornio-itäisellä kello 8.03. Kolarista Helsinkiin kulkeva yöjuna P 272 pysähtyy Tornio-itäisellä kello 21.03.

Uusi Tornio-itäinen korvaa sijainniltaan huonon ja kunnoltaan heikkotasoisen Tornio-pohjoinen seisakkeen, joka poistettiin henkilöliikenteen käytöstä 2004.

Lähde VR 29.9
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_497.html


Neuvottelut automaattimetrojen toimituksista loppusuoralla

29.09.2008 08:50

Neuvottelut automaattimetrojen toimituksista ovat loppusuoralla. HKL:n ja uusien automaattimetrojen toimittajan Siemensin sopimuksen odotetaan syntyvän lähiviikkojen aikana. Tämän jälkeen noin viisi vuotta kestävä metron automatisointiprojekti voi alkaa.

Automaattimetron tuloon varaudutaan perusparantamalla metroasemia. Ilman kuljettajaa toimivat metrot vaativat katetut asemat, mikäli laitureiden ja kiskojen väliin tulee laituriovet. HKL:n kiinteistöpäällikkö Timo Juolevin mukaan Kulosaaren, Siilitien ja Myllypuron asemat katetaan. Ulkoasemien kattaminen aloitetaan näillä näkymin vuonna 2010.

Lähde Ylen aikainen 29.9
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content065157521D7


Pendolino hajosi Haukivuoren kohdalla

28.09.2008 21:58

Kuopiosta kello 13.50 lähteneen Pendolino 76:n matka pysähtyi teknisen vian vuoksi Haukivuoren jälkeen. Junan kuulutuksen mukaan syy oli laakeriviassa.

Pendolino peruutti takaisin Haukivuoren asemalle, jonne junan matkustajat jäivät odottelemaan seuraavaa junaa. Kuopiosta kello 14.20 lähtenyt pikajuna 706:n pitäisi saapua sinne hieman myöhässä näillä hetkillä. Vuoro jatkaa Kouvolan vaihtoyhteyden kautta Helsinkiin.

Viivästysten ei pitäisi vaikuttaa muuhun junaliikenteeseen.

Lähde Savon Sanomat 28.09.2008
Lähde WWW http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/pendolino-hajosi-haukivuoren-kohdalla(245172).ece


Rautatieasema koristanut Vaasaa jo 125 vuotta

28.09.2008 21:57

Vaasan rautatieasema täyttää maanantaina 125 vuotta. Se valmistui 29.9.1882 eli runsaan vuoden ennen kuin Vaasan rata vihittiin virallisesti käyttöön.

Valmistuessaan asema oli jonkin verran nykyistä lyhyempi ja sen sisäänkäynnin edessä oli suojakatos. Historiikin mukaan katos oli itämaista mallia ja purettiin myöhemmin, koska se hämmensi muutoin selkeää julkisivua.

Talon edustalla oli aluksi säleaita, joka poistettiin jo 1800-luvulla. Se johtui siitä, että Hovioikeudenpuistikon puurivejä jatkettiin melkein asematalon portaisiin saakka. Sittemmin puurivejä on lyhennetty parkkipaikkojen ja liikenteen takia. Asemalla oli I, II ja III luokan odotussalit. Siellä oli myös hienosti sisustettu naistenhuone, lennätin ja kioski.

Tätä nykyä Vaasan rautatieaseman yhteyteen on rakennettu lasinen odotustila sekä ulkokatos. Asema on osa Vaasan uutta matkakeskusta, joka valmistuu kesällä. Sen kahvila ja odotustilat palvelevat tulevaisuudessa myös linja-autolla liikkuvia. Asemalla toimii useita yrityksiä.

Lue lisää sunnuntain Pohjalaisesta

Lähde Pohjalainen 27.09.2008
Lähde WWW http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=362409&Title=Rautatieasema+koristanut%3Cbr/%3EVaasaa+jo+125+vuotta


Junaliikenteen matkustajamäärät jatkoivat kasvuaan

28.09.2008 21:32

Junaliikenteen matkustajien määrät lisääntyivät kesä-elokuussa selvästi. Kehitys kulki toiseen suuntaan kuin maantieliikenteessä. Tiehallinnon viime viikolla julkaisemat tilastot kesän liikennemääristä pääteillä osoittivat autoilun vähenemistä.

Junamatkustuksen suosio kasvoi toista vuotta peräkkäin erittäin voimakkaana, esimerkiksi Helsingistä Rovaniemelle 40 prosenttia, Ouluun yli 30 ja Lahteen melkein 30 prosenttia.

Käytännössä tilanteen voi käydä toteamassa Helsingin rautatieasemalla perjantaisin. Kun intercityjuna lähtee kello 16.06 Ouluun, veturin perässä voi olla kymmenen kaksikerroksista vaunua ja niissä yhteensä yli tuhat matkustajaa.

Henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen VR Osakeyhtiöstä selvittää, että Lahden oikoradan käyttöönotto 3. syyskuuta 2006, voimakkaat kalustoinvestoinnit sekä uudet liikennejärjestelmät merkitsivät uuden juna-ajan alkua.

Jo sitä ennen 2001-2006 junamatkustuksen osuus joukkoliikenteessä oli lisääntynyt 36 prosentista 39 prosenttiin.

Kuopiossa junaliikenteen kasvu oli kuluvan vuoden kesäkuukausina 6,5 prosenttia ja tammi-elokuussa vieläkin enemmän, 10,2 prosenttia.

Nilsiäläinen yrittäjä Juha Rissanen käyttää Kuopiosta lähtevää Pendolinoa pari kertaa kuussa liikematkoilleen Venäjälle. Juna on hänelle paras vaihtoehto: turvallinen, halpa ja nopea. Erityisesti rajamuodollisuudet sujuvat rajalla luistavasti. Maastoautolla jumiutuu helposti tulliin.

Lipunmyynnin esimies Matti Elomaa Kuopion asemalta toteaa, että asiakkaiden kannalta palvelut eivät vastaa suosion kasvua. Vanhassa asemarakennuksessa on rajoitteensa. Raiteet sijaitsevat toisessa kerroksessa eikä hissiä ole.

Elomaa on saanutkin kriittistä palautetta. Riihimäelle ja Hyvinkäälle matkustavat joutuvat vaihtamaan junaa kerran tai kaksi. Aamujunien lähtöaikaan lipunmyynti on suljettu, ja tiskit aukeavat vasta kello 8.

Ruuhka-aikana jonot lyhenevät hitaasti, koska lipunmyyjien määrää on supistettu neljästä kolmeen. Lippuautomaatteja käyttävät purkavat paineita tiskillä.

Kuopiossa on odotettu vuosia ratapihan uudelleenjärjestelyjä ja uuden matkakeskuksen rakentamista. Ratahallintokeskus aloittaa ratapihan suunnittelun 2009, ja rakentaminen on ajoitettu vuosille 2010-2012.

Matkakeskuksen rakentamisesta ei ole päätöstä, vaikka linja-autoaseman toiminnot on jo ajettu minimiin. Kaupungininsinööri Seppo Kestin mukaan alueen maankäytön selvitystyö on vielä kesken eikä ole lainkaan varmaa, missä muodossa matkakeskus toteutuu.

Lähde HS 28.9
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Junaliikenteen+matkustajam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4t+jatkoivat+kasvuaan/1135239808808


Tavaravaunuja suistui raiteilta Hermannissa

27.09.2008 10:30

Neljä tavarajunavaunua on suistunut raiteiltaan Helsingin Hermannissa. Liikenne Hermannin Rantatiellä oli onnettomuuden vuoksi kokonaan poikki. Onnettomuus sattui Kustaa Vaasan tien kohdalla hieman ennen neljää perjantaina. Juna oli ylittämässä Hermannin Rantatietä, kun yksi vaunuista luiskahti raiteilta tuntemattomasta syystä.

Vaunut olivat tyhjiä säiliö- ja tavaravaunuja. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa.

Päivystävän palomestarin mukaan junan lastina oli 600 tonnia terästä, joten sen raivaaminen on varsin hankalaa. Juna myös tukkii ainoan reitin satama-alueelle.

Lähde Ylen aikainen 26.9
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content16241097B02


Lohjan Kirkniemessä voitaisiin polttaa Turun seudun jätteet

27.09.2008 07:49

Turun seudun jätteille on ilmaantunut uusi ottaja. Metsäyhtiö M-realin tehdasalueille Lohjan Kirkniemeen ja Hämeenkyröön on suunniteltu jätevoimalat, jotka pystyisivät ja olisivat halukkaita polttamaan myös Turun seudun jätteet.

M-real on kiinnostunut jätevoimalan perustamisesta siksi, että Kirkniemessä nykyään lämmön lähteenä käytetyn maakaasun hinta on kohonnut ja heikentänyt paperinvalmistuksen kannattavuutta. Energian käyttäjänä Kirkniemen tehdas on Jyväskylän kokoisen kaupungin luokkaa.

M-realin vetämän hankkeen suunnitelmana on tuottaa pääkaupunkiseudun ja Lohjan alueen jätteistä energiaa. Hanke kulkee Mangsin Voima-nimellä ja yhtiön enemmistöomistus tulee todennäköisesti yhdelle tai useammalla energiayhtiölle.

Mangsin Voima-hanke on jo ympäristölupavaiheessa ja Lohjan kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaavan muutos Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä kaavasta tehdyn valituksen vuoksi. Tavoitteena on, että laitos käynnistyisi vuonna 2012.

Lisäjäte hankitaan Lounais-Suomesta

Mangsin Voiman tavoitteena on hyödyntää 375 000 tonnin jätemäärä vuosittain.

Näin isoon laitokseen päädytään, jos Mangsin Voima voittaa meneillään olevan kilpailutuksen YTV:n vuosittaisista 260 000 tonnin jätteistä.

- Pääkaupunkiseudun jätteiden käsittelyn lisäksi meille jäisi vapaata kapasiteettia vielä käyttöön 50 000-80 000 tonnin jätteitä varten, energiajohtaja Ilkka Latvala M-realilta kertoo.

Latvalan mukaan tämä lisäjäte on tarkoitus hankkia laitokselle Lounais-Suomesta ja jopa kauempaakin.

- Olemme kiinnostuneita polttamaan Turun seudun jätteet, jos Turun omat ratkaisut jätteiden polton osalta eivät edisty, Latvala sanoo.

Turkuun on suunniteltu Orikedolle uutta 150 000 tonnia käsittelevää jätteenpolttolaitosta, mutta se ei ole saanut ympäristölupaa. Turun seudulla syntyy vuosittain poltettavaa jätettä noin 100 000 tonnia.

Mikäli Mangsin Voima ei voita YTV:n kilpailutusta, jäisi Kirkniemen laitos oleellisesti pienemmäksi.

Latvalan mukaan Turun seudun jätteiden poltto olisi edelleen mahdollista Kirkniemessä, vaikka laitos olisi pienempi. Jos kaikki Turun seudun jätteet eivät mahtuisi Kirkniemeen, voitaisiin osa polttaa M-realin Hämeenkyrön tehdasalueella, jonne on suunniteltu vastaava jätevoimala.

Kuormausasemaa jo katsottu Turusta

Latvalan mukaan jätteet Kirkniemen laitokselle on tarkoitus kuljettaa junalla. Jätteet kuormattaisiin tiiviisiin, säiliötyyppisiin kuljetuskontteihin siirtokuormausasemilla.

Pääkaupunkiseudulla siirtokuormausasema sijoitettaisiin Ilmalaan. Latvalan mukaan myös Turun seudulta on jo katsottu paikkaa siirtokuormausasemalle. Turun jätteet kuljetettaisiin Kirkniemeen myös junalla.

Turun Seudun Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Markku Lehtokari tuntee M-realin jätevoimalasuunnitelmat.

- Meihin on oltu yhteydessä ja pidetty ajan tasalla hankkeesta, Lehtokari vahvistaa.

Hän pitää M-realin tarjousta polttaa Turun seudun jätteet yhtenä hyvänä vaihtoehtona.

Myös Turun ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan Jarkko Virtasen (sd) mielestä kaikki vaihtoehdot Turun jätteiden käsittelyksi on tutkittava.

- Jätteitä ei ole kuitenkaan mielekästä rahdata kauas, vaan ne pitäisi polttaa lähellä syntysijoja ja polttamisesta syntyvä energia hyödyntää omalla alueella, Virtanen toteaa.

Lähde Turun Sanomat 27.09.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-09-27,104:2:566955,1:0:0:0:0:0:


Tervajoen ratatyöt katkaisevat viikonloppuna junaliikenteen 24 tunniksi

26.09.2008 23:18

Vaasan radalla tehdään lauantaista kello 12:sta sunnuntaihin kello 12:een saakka ratatöitä, jotka katkaisevat junaliikenteen. Junavuorot korvataan linja-autoilla.

Vuorokauden kestävä liikennekatkos johtuu ratasillan kunnostustöistä. Tervajoen Nesteen takana kulkevan radan jokisillan kansi uusitaan. Kunnostustöihin on varattu noin 300 000 euroa.

Lähde Pohjalainen 26.09.2008
Lähde WWW http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=362095&Title=Tervajoen+rataty%F6t+katkaisevat+junaliikenteen+24+tunniksi


Kouvolan Rautatiekulttuurikeskus sai rahoituksen

26.09.2008 23:17

Koko valtakunnassa ainutlaatuinen Kouvolan rautatiekulttuurikeskus on saanut Etelä-Suomen lääninhallitukselta 251 000 euron rahoituksen. Rahoituspäätös ulottuu vuoden 2010 loppuun asti.

Kaikkiaan 368 500 euron hankkeen turvin tutkitaan rautatiekulttuuria ja -historiaa. Seiniä ei tarkoitus ole ensivaiheessa rakentaa, vaan summa suunnataan pääosin tutkimustyöhön.

Lääninhallituksen lisäksi hanketta rahoittavat muun muassa Kouvolan kaupunki sekä yksityiset tahot.

Lue lisää perjantain Kouvolan Sanomista.

Lähde Kouvolan Sanomat 26.09.2008
Lähde WWW http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2008/09/26/Kouvolan+Rautatiekulttuurikeskus+sai+rahoituksen/2008896/4


VR Cargo ja Rautaruukki pitkäaikaiseen kuljetussopimukseen

26.09.2008 17:16

VR Cargo on solminut pitkäaikaisen kuljetussopimuksen Rautaruukki Oyj:n kanssa. Sopimus sisältää myös osapuolten välisen kehitysyhteistyön sekä VR Cargon vaunuinvestoinnin. Se tuo liikenteeseen 130 uutta kelakuljetuksiin soveltuvaa vaunua.

Viime lokakuussa Raahen terästehtaalla toteutettiin lisäksi uudelleenjärjestely, jossa VR huolehtii kaikista kuljetuksiinsa liittyvistä vaihtotöistä. Se on tehostanut liikennettä. Ratapihalla paikalla on nyt useamman sijasta vain yksi operoija. Turvallisuuteen liittyviä varoaikoja on voinut supistaa, ja toiminta on joustavampaa. Nyt vaihtotyö sitoo vain kaksi veturia, kun aiemmin niitä oli alueella erilaisissa vaihtotöissä kymmenkunta.

Yhdessä suunnitellut liikenteeseen tulevat 130 kelakuljetuksiin soveltuvaa vaunua edustavat uuden sukupolven vaunutyyppiä. Ne tulevat liikennöimään Raahen ja Hämeenlinnan väliä ja kuljettavat vuodessa vähän yli miljoona tonnia jatkojalostukseen menevää terästä, mikä on yli puolet Rautaruukin kaikista rautatiekuljetuksista.

Kelojen lisäksi rautateitse kuljetetaan omilla erikoisvaunuillaan myös Rautaruukin levyjä. Vikeväinen kertoo, että VR Cargo kehitti niille oman vaunumallinsa, jota on valmistettu kolmisenkymmentä kappaletta.

Kaiken kaikkiaan asiakkaille toimitettavaa materiaalia kuljetetaan junalla kuutena päivänä viikossa, niin että ne purkavat kuormiaan Seinäjoelta alkaen aina Riihimäelle asti. Suurimmat toimitukset menevät Turun, Rauman ja Mäntyluodon telakoille. Samoilla junilla Rautaruukki vie raaka-ainetta myös omille Toijalan ja Lappohjan tehtailleen.

VR Cargon ja Rautaruukin yhteistyö ei rajoitu kotimaahan, vaan sitä on harjoitettu kolmivuotinen sopimuksen puitteissa myös idän liikenteessä. Rautaruukki kuljettaa Hämeenlinnasta teräskeloja omalle, Ukrainan Antratsitissa sijaitsevalle pinnoituslaitokselleen. Näissä kuljetuksissa käytetään korkealaitaisia venäläisiä VOK-vaunuja, joihin on asennettu kelakehdot.

Lähde VR Cargo
Lähde WWW http://www.vrcargo.fi/palveluratkaisut/index.shtml


Kokkolan satamassa vaunut tyhjenevät kaatamalla

26.09.2008 16:58

Kokkolan satama on ottanut käyttöön ensimmäisenä satamana Suomessa vaunujen kaatolaitteen. Pääasiassa venäläisen transitoliikenteen tarpeisiin hankittu kaatolaite kaksinkertaistaa vaunujen käsittelykapasiteetin ja mahdollistaa irtotavaran rautatiekuljetusten lisäämisen Kokkolan sataman kautta.

Uuden järjestelmän avulla satama kykenee käsittelemään jopa 360 junavaunua vuorokaudessa. Vuositasolla Kokkolan sataman junavaunujen käsittelykapasiteetti kasvaa kuuteen miljoonaan tonniin.

Kaatolaitteella irtotavarakuormassa oleva vaunu saadaan tyhjennettyä nopeasti ja siististi katetussa tilassa. Laitteen avulla saadaan tunnissa tyhjennettyä 15-20 vaunua. Parhaimmillaan uusi laite leikkaa vaunujen viipymästä yhden vuorokauden.

Aiemmin venäläiset, korkealaitaiset, avorakenteiset VOK-vaunut tyhjennettiin luukkujen kautta. Tunnissa saatiin tyhjennettyä vain kahdeksan vaunua. Vanha purkumenetelmä aiheutti myös pöly- ja meluhaittoja.

Vanhan menetelmän ongelma oli myös sen kovakouraisuus. Vaunut rikkoontuivat usein, mikä pidensi vaunujen kiertoaikoja ja kärjisti muutenkin Venäjällä vaivaavaa vaunupulaa.

Kaatolaite mahdollistaa uusien tuotteiden kuljettamisen Kokkolan kautta. Sen avulla voidaan purkaa esimerkiksi rautaa, hiiltä ja kalkkikiveä.

Viime vuonna VR Cargo kuljetti Kokkolan satamaan noin kaksi miljoonaa tonnia tavaraa, josta pääosa transitona kulkevaa rautapellettiä ja rikastetta. Lisäksi VR kuljettaa satamaan rikastetta Siilinjärveltä ja Pyhäkummusta.

Tänä vuonna kuljetusmäärä noussee kolmeen miljoonaan tonniin, ja ensi vuonna määrän ennustetaan nousevan neljään miljoonaan tonniin. Mahdollisia uusia kuljetettavia tuotteita voivat olla esimerkiksi rikki, hiili ja muut rikasteet.

Vaikka Kokkolan sataman kaatolaite on hankittu pääosin venäläisiä kuljetuksia silmällä pitäen, voidaan sitä tarvittaessa hyödyntää tarvittaessa myös suomalaisiin kuljetuksiin.

Lähde VR Cargo - TransPress 3/2008
Lähde WWW http://www.vrcargo.fi/transpress/


Autojen koekuljetukset Moskovaan käynnissä

26.09.2008 16:56

Autojen rautatiekuljetukset Suomesta RailTransAuto-yhtiön Moskovan Mihnevon terminaaliin ovat alkaneet. Aluksi kyseessä ovat olleet koekuljetukset. Kuljetusmääriä voidaan ryhtyä kasvattamaan syyskuun lopussa, sillä RailTransAutolle myönnettiin tullauslisenssi 10. syyskuuta.

Parhaillaan VR Cargo ja RailTransAuto neuvottelevat kuljetussopimuksista useiden autovalmistajien kanssa. RailTransAuton tavoitteena on tuoda autoja Moskovaan useista satamista.

Mihnevon terminaali otettiin käyttöön heinäkuussa. Sen rakennuskustannukset olivat 32 miljoonaa euroa. RailTransAuton tavoitteena on käsitellä terminaalissa noin 250 000 ajoneuvoa vuodessa.

Terminaali on 15 hehtaarin laajuinen. Siellä voidaan varastoida yhtäaikaisesti noin 10 000 autoa.

Mihnevon terminaali tulee tarjoamaan täydellisen palvelupaketin autojen maahantuojille. Tullauksen lisäksi terminaalista löytyvät monipuoliset huoltopalvelut. Online-tietojärjestelmän avulla voidaan tarvittaessa selvittää halutun auton sijaintipaikka.

RailTransAuton omistajia ovat Venäjän rautatiet ja yksityinen venäläisyhtiö TransGroup. Yhtiöllä on nyt 2 400 autojenkuljetusvaunua, mutta kahden vuoden kuluessa määrä aiotaan nostaa yli 5 000:een.

Lähde VR Cargo - TransPress 3/2008
Lähde WWW http://www.vrcargo.fi/transpress/


Nousiainen toivoo junan pysähdyksiä

26.09.2008 16:55

Nousiaisten kunta suhtautuu myönteisesti Varsinais-Suomen liiton esityksiin paikallisjunaliikenteen kehittämisestä. Kunta osallistuu selvitysten tekoon 3000 eurolla ja toivoo samalla, että suunnitelmissa sijoitettaisiin henkilöliikennepaikka myös Nousiaisiin.

Toistaiseksi esityksissä ei ole merkitty liikennepaikkaa Nousiaisiin, vaan junat kulkisivat pysähtymättä kunnan läpi. Turun ja Uudenkaupungin rata ei kulje Nousiaisissa asuinalueiden välittömässä läheisyydessä. Varsinais-Suomen liiton liikennestrategiassa on esitetty paikallisjunaliikenteen käynnistämistä maakunnan kaikilla kolmella ratasuunnalla. Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys hankkeesta on jo laadittu.

Paikallisjunaliikenteen aloittaminen Uudenkaupungin radalla edellyttää noin 20 miljoonan euron investointeja liikennepaikkoihin, ratainfraan ja liikenneturvallisuuteen.

Lähde Vakka-Suomen Sanomat 25.09.2008
Lähde WWW http://www.vakka.fi/uutinen.phtml?id=1999


Ratatyöstä vastaavia koulutetaan Pieksämäellä

26.09.2008 16:54

Pieksämäellä järjestetään ratatöiden turvallisuuteen liittyviä kursseja. Kurssit järjestää paikkakuntalainen Proxion Oy, jolle Rautatievirasto on antanut koulutusluvan.

- Aikaisemmin VR koulutti ratatyöturvallisuuteen, mutta kurssit olivat seitsemän päivän mittaisia. Meitä pyydettiin räätälöimään lyhyempi ja tiiviimpi kurssi. Nyt ratatyöstä vastaavan henkilön koulutus kestää neljä päivää, kertovat koulutuspäällikkö Ilpo Karjalainen ja johtava asiantuntija Hannu Helin.

Kurssi on tarkoitettu radalla urakoivien yritysten henkilöstölle. Kouluttajat selvittävät, että radalla tehtävissä töissä toimitaan junaliikenteen ehdoilla. Katkoksia liikenteessä ei saa syntyä mutta kaiken on kuitenkin tapahduttava turvallisesti. Siksi on tärkeää kouluttaa vastuuhenkilöitä.

- Joskus urakoitsija saa aikaa vain vartin verran kerrallaan. On hyvin tärkeää, että liikenne kulkee, mutta työ tulee suoritettua. Maantiellä montun ympärille voi laittaa esteet ja täyttää kuopan myöhemmin. Niin ei voi tehdä radalla.

Lue lisää Pieksämäen Lehdestä

Lähde Pieksämäen Lehti 26.09.2008
Lähde WWW http://www.pieksamaenlehti.fi/web/index.php


Kaksi vanhusta kuoli Iisalmen junaturmassa

26.09.2008 00:49

Iisalmessa Parkatintiellä on sattunut rautatiellä tasoristeysonnettomuus, jossa henkilöliikenteessä ollut juna ja henkilöauto törmäsivät. Onnettomuudessa kuoli kaksi ihmistä. Palokunta sammutti törmäyksessä palamamaan syttyneen auton.

Risteys oli valvottu eli puomillinen. Rautatietä ylittänyt auto murskaantui täysin ja kyydissä olleet kaksi ihmistä kuoli. Poliisi tutkii neljän jälkeen iltapäivällä sattuneen törmäyksen syytä. Poliisin mukaan puomi oli onnettomuushetkellä kiinni. Näin ollen vanhahko pariskunta oli joko kiertänyt tai alittanut puomin juuri sen kiinni mennessä. Menehtyneet olivat noin 80-vuotiaita.

Juna oli tulossa kohti Iisalmea pohjoisen suunnasta Kajaanista. Matkaa onnettomuuspaikalta Iisalmen rautatieasemalle on noin kolme kilometriä.

Henkilöliikenteessä ollut juna pääsi jatkamaan kohti Iisalmen rautatieasemaa, jonne se saapui kello 16.57. Juna jatkoi matkaa aikataulusta myöhässä.

"Kuului hirveä pamaus"

Iisalmelainen Eino Tuovinen oli ensimmäisenä onnettomuuspaikalla.

- Kuului hirveä pamaus ja juna huusi kovasti, aivan tasoristeyksen vieressä asuva Tuovinen kuvaa.

Tuovinen riensi vaimonsa kanssa ulos kotitalosta ja huomasi ruttaantuneen henkilöauton palavan junaradalla. Iisalmelaisen mielestä avun tulo kesti pitkään.

- Auto paloi 15 minuuttia ennen kuin pelastusyksikkö tuli paikalle, mies arvioi.

Tuovinen on asunut samalla paikalla yli kymmenen vuotta. Hän ei muista, että risteyksessä olisi koskaan aikaisemmin tapahtunut tuhoisaa kolaria.

Lähde Savon Sanomat 25.09.2008
Lähde WWW http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/iisalmen-junaturmassa-tiett%C3%A4v%C3%A4sti-kaksi-menehtynytt%C3%A4(241814).ece


Ajolanka oli alhaalla Joensuussa

25.09.2008 21:54

Kaukoliikenteen junat kulkevat jälleen aikataulun mukaisesti Karjalan radalla. Katkenneesta ajolangasta johtunut vika ei häiritse enää liikennettä.

Häiriön aikana neljän junan matkustajat kuljetettiin linja-autoilla vaurioituneen kohdan ohitse. Ajolanka katkesi noin kolme kilometriä Joensuun eteläpuolella.

Lähde Yle 25.9
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id102615.html


Hätäkeskus ei kommentoi toimintaansa Korson viime viikon junaturmassa

25.09.2008 21:37

Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskus ei kommentoi junaturmaa, joka sattui Korsossa viime viikon tiistaina.

Vantaan Sanomat kertoi sunnuntaina (VS 21.9.) vantaalaismiehen kuolemasta. Ennen yliajoa hätäkeskus sai ilmoituksen, jonka mukaan mies oli mennyt raiteille makaamaan.

Myös Vantaan Sanomiin yhteyttä ottaneet silminnäkijät ovat kertoneet, että miehen aikeista soitettiin hätäkeskukseen. Erään soittajan mukaan hätäkeskuksesta oli vastattu, ettei poliisipartioita ole vapaana.

130 kilometrin tuntivauhdilla kulkenut lähijuna ei ehtinyt jarruttaa. Vuonna 1971 syntynyt mies kuoli heti.

Itä- ja Keski- Uudenmaan hätäkeskuksen viestipäällikkö Juha Suominen sanoo, ettei hätäkeskus voi ottaa julkisuudessa kantaa yksittäiseen tehtävään ilman että yksilönsuoja vaarantuu.

-Hätäkeskuksen tilanne on hankala, koska emme voi korjata edes mahdollisia vääristyneinä liikkuvia tietoja. Välttämättä kaikki ei ole tapahtunut niin kuin jotkut sanovat.

Sen Suominen myöntää, että viime viikon tiistaina Korsossa on ollut hälytystehtävä. Heille on soitettu, mutta sen enempää Suominen ei mielestään voi kertoa. Yleisellä tasolla Suominen kommentoi, että hätäkeskusten pääsääntö on, että henkeä uhkaavat tilanteet menevät kaikkien muiden edelle.

-Jos asianomaisista, tässä tapauksessa omaisista, tuntuu siltä, että hätäkeskus on hoitanut tehtävän huonosti, hätäkeskuksesta kannattaa pyytää selvitystä. Selvityspyynnön voi tehdä myös Porin hätäkeskusyksikköön, jos meidän ei koeta olevan puolueettomia asiassa, Suominen neuvoo.

Lähde Vantaan Sanomat 25.09.2008
Lähde WWW http://www.vantaansanomat.fi/Uutiset/Arkisto/2008/09/25/Hatakeskus-ei-kommentoi-toimintaansa-junaturmassa


Junalla pääsee taas ilman bussikyytiä

25.09.2008 21:36

Pohjanmaan radalla palataan takaisin normaaleihin aikatauluihin ensi maanantaista alkaen. Kesän läpi jatkuneet radan kunnostustyöt Kokkolan ja Seinäjoen välillä alkavat olla loppusuoralla ja normaaleihin aikatauluihin on mahdollista siirtyä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että junavuoroja korvannut bussiliikenne lakkautetaan ja Seinäjokea kohti pääsee taas junalla.

Kesän ajan linja-autoilla hoidettu liikennöinti nimenomaan Pännäisistä etelään päin on aiheuttanut matkustusaikojen venymistä.

Lisää lehdessä!

Lähde Pietarsaaren Sanomat 25.09.2008
Lähde WWW http://www.pietarsaarensanomat.fi/story.aspx?storyID=27849


Kiuruveden asema-alueelle rakennuskielto

25.09.2008 21:34

Asema-alue Kiuruvedellä on määrätty rakennuskieltoon siksi ajaksi, kunnes alueen asemakaavan muutos on hyväksytty. Kyse on enintään kahdesta vuodesta.

Tekninen lautakunta päätti tiistai-iltana pistää vireille alueen asemakaavan muutoksen ja laajennuksen. Rakennuskieltoon vaikutti se, että asemarakennuksista osa on jo nyt ja osa tulossa myyntiin.

Rakennuskiellon aikana kiinteistöjä ei voi lohkoa ilman rakennuslupaa tai kunnan suostumusta. Tarkoituksena on pysyttää suunnittelualue muuttumattomana, kunnes uusi kaava on voimassa.

Kaavamuutoksen yhteydessä on määrä myös tutkia liikerakentamisen ja kaupan suuryksikön rakentamismahdollisuudet Tulotien varrella. Kyse on Tulotien ja radan välisestä maa-alueesta Maxi-Makasiinin ja aseman välillä.

Asema-alueen kaavamuutos koskee noin 22 hehtaaria, mihin kuuluvat rautatiealue rakennuksineen, puutavaraterminaali sekä pohjoisessa sijaitseva Tulotien liike- ja varastorakennusten kortteli.

Alueen itäpäässä on Vehkatien tasoristeys. Asemakaavaa laadittaessa on määrä tutkia liikenneturvallisuutta parantavia ratkaisuja ja muutenkin liikenteen järjestelyjä Vehkatien alueella. Lisäksi tutkitaan tarvetta laajentaa ratapihaa.

Tällä hetkellä on varauduttu siihen, että kaavaa laajennetaan rautatiealueen itäpuolelle, mikäli ratapihajärjestelyt ja Vehkatien liikenneratkaisut sitä edellyttävät.

Tässä yhteydessä myös selvitetään asema-alueen rakennusten suojeluvelvoitteet ja suojelun kaavalliset ratkaisut.

Hovinpellon alueella pistetään samoin vireille asemakaavan muutos. Aluetta on noin 26 hehtaaria, mihin kuuluvat Hovinpellon yritysalue, sitä ympäröivät viheralueet sekä yksittäisiä asuinkortteleita ja tontteja Hovilla, Nivanniityllä ja Korkeakankaalla.

Hovinpellon alueelle on suunniteltu moottorikelkkareitti, mikä myös vaatii asemakaavan muutosta.

Kaavamuutosten tarkoituksena on kaiken kaikkiaan kaavan päivittäminen.

Samalla selvitetään muun muassa rakentamattomien tonttien käyttöä ja sitä, onko tarvetta varata paikka kunnan ulkopuolella työssä käyvien pysäköintiä varten. Päiväpysäköintiin on kaavailtu vesiaseman viereistä tonttia.

Lähde Iisalmen Sanomat 25.09.2008
Lähde WWW http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/yla-savo/kiuruveden-asema-alueelle-rakennuskielto(241080).ece


Sokerijuurikaskuljetukset Säkylään alkavat

25.09.2008 16:52

VR Cargo aloittaa sokerijuurikasten junakuljetukset Säkylään 1.lokakuuta. Tavarajunat liikennöivät Kiukainen-Säkylä-rataosalla, jolla ei normaalisti ole kaupallista liikennettä. Rataa ylitettäessä tulee noudattaa varovaisuutta.

VR kuljettaa Sucros Oy:n tehtaille sokerijuurikkaita iltaisin. Rataosuudella liikkuu yksi juna molempiin suuntiin. Kuljetukset jatkuvat marraskuun loppupuolelle. Rataosalla liikkuu marraskuun jälkeenkin erilaisia työkoneita ympäri vuoden.

Sokerijuurikkaita on kuljetettu rautateitse Säkylään syksyisin 56 vuoden ajan. Tänä vuonna juurikkaita tuodaan junalla Säkylään Joroisilta ja Hämeenlinnasta.

Lähde VR-konserni tiedottaa (25.09.2008)
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_494.html


Kaakaman vanha rajalinja sai muistotaulun

24.09.2008 23:12

Kaakaman rajalinjasta piti tulla 17. syyskuuta 1809 Ruotsin ja Venäjän raja, jonka sotilaalliset näkökohdat kuitenkin estivät. Niinpä Suomen sodan päättäneessä Haminan rauhansopimuksessa raja piirrettiin Tornion-Muonionjokeen. Samalla rajalinjaus merkitsi Ruotsin Länsipohjan itäisimmän osan liittämistä Venäjään ja autonomiseen Suomen suuriruhtinaskuntaan.

Keskiviikkona Luukkaankankaan merenpuoleiselle levähdyspaikalle paljastettu muistotaulu karttoineen kertoo lyhyesti rajalinjauksen tarinan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Muistotaulun paljastivat Raja 200 -vuotta työryhmän edustajat Kaisa Rättyä ja Tapio Salo, paljastuspuheen piti aluetaidemuseon johtaja Henri Nordberg.

Kaakaman rajalinja oli varhaisesta keskiajasta lähtien toiminut Kemin ja Tornion suurpitäjien välisenä nautintarajana. Myöhemmin raja toimi myös epävirallisena Ruotsin ja Suomen rajana valtiollisessa, kirkollisessa ja kunnallisessa hallinnossa.

Ensi vuonna Haminan rauhan 200-vuotisjuhlia vietetään monin tavoin. Ohjelmassa on muun muassa kolme valtakunnallista seminaaria Tornion paikallisseminaarin lisäksi. Kouluissa vietetään teemavuotta ja maakuntamuseoon tulee aihetta käsittelevä näyttely. Päätapahtumana on Bengt Pohjasen ja Kaj Chydeniuksen Sotaooppera.

Lähde Pohjolan Sanomat 24.09.2008
Lähde WWW http://www.pohjolansanomat.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=PSA_newssite%2FAMLayout&cid=1194604847820&p=1192554074212&pagename=PSAWrapper


Tavarajunaan lommoja rekan töytäisystä Kouvolassa

24.09.2008 23:11

Rekka töytäisi Kouvolan logistiikkakeskukselle matkalla ollutta tavarajunaa tiistaina kello 15 jälkeen. Venäläinen 38-vuotias mies ajoi puoliperävaunuyhdistelmän suoraan hiljaa liikkuneen junan eteen. Junan etuosaan tuli pieniä vaurioita, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.

Lähde Kouvolan Sanomat 24.09.2008
Lähde WWW http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2008/09/24/Tavarajunaan+lommoja+rekan+t%F6yt%E4isyst%E4/200825921661/4


Turun raitioteistä julkaistaan kirja lokakuussa

23.09.2008 19:52

Turun raitiotiet ovat olleet osa elävää modernia kaupunkia vuodesta 1905 lähtien, jolloin tarmokas konsuli C. Bolinder saapui AEG:n edustajana Turkuun perustamaan sähköraitioteitä. Talvisodan ja jatkosodan pommituksissa raitiotie kärsi vaurioita - mutta sodan ja pulan aikana raitiotiet olivat ainoa luotettava kulkuväline kaupungissa.

Kolmosen raitiovaunun viime matkan aikaan 1.10.1972 lähes kaikki turkulaiset pitivät raitioteiden lakkautusta virheenä. Miksi kuitenkin 1960-luvun alussa laajennukset ja aavevaunujen lisähankinta tyrmättiin ja raitiotie päätettiin lakkauttaa? Millainen oli nuoren kreivi August Armfeltin perustama hevosraitiotie, joka ajautui konkurssiin 1892? Entä millainen voisi olla Turkuun parhaillaan suunniteltava uusi raitiotie?

Turun sähköraitiotieliikenteen käynnistymisen 22.12.1908 satavuotisjuhlan kunniaksi julkaistava kirja esittelee Turun raitioteiden historian, kehityksen ja mahdollisen tulevaisuuden muisteluiden, lehtijuttujen, päätöksentekoasiakirjojen sekä nostalgisten ja dramaattisten valokuvien avulla. Samalla kirja kertoo Turun kehityksestä, arkkitehtuurista ja kaupunkikuvan muutoksesta.

Mikko Laaksosen kirjoittamassa kirjassa on 288 sivua. Kirja julkaistaan Turun kirjamessuilla 3.10.2008.

Lähde Mikko Laaksonen
Lähde WWW http://www.kustantajalaaksonen.fi/


äetsän asemalle uusi omistaja lokakuussa

23.09.2008 16:02

Rataliikenteeltä hiljentynyt äetsän rautatieasema vaihtaa omistajaa tällä tietoa lokakuussa. Jyrki Maikola Senaatti-kiinteistöistä kertoo, että vanhasta asemarakennuksessa on jätetty useita ostotarjouksia.

Tarjoukset piti tehdä viime perjantaihin mennessä. Maikola sanoo käyneensä kuoret läpi ja katsoneensa ehdotetut kauppasummat. Sen sijaan ostajaehdokkaiden kotipaikka ei ole Helsingissä asti kiinnostanut.

Vanhoja asemarakennuksia on kunnostettu kesäasunnoiksi tai ympärivuotiseen asuinkäyttöön. Niitä on myös purettu ja siirretty toiseen paikkaan. Jyrki Maikola arvelee, että osa äetsän aseman ostoa harkitsevista on kiinnostunut rakennuksen siirrosta.

Lähde Tyrvään Sanomat 23.09.2008
Lähde WWW http://www.tyrvaansanomat.fi/cgi-bin/index.cgi?sivu=artikkelit&artikkeli=../artikkelit/2008/09/23/3.txt


M-Real haluaa Helsingin jätteet junalla Lohjalle

23.09.2008 12:36

Jo neljän vuoden päästä voi Helsingistä Lohjalle puksuttaa päivittäin pääkaupunkilaisten jätteillä lastattu juna.

Näin kaavailee paperiyhtiö M-real, joka haluaa pääkaupunkilaisten jätteet jätevoimalansa polttoaineeksi Kirkniemen paperitehtaalle. Se sijaitsee Lohjalla.

M-Realin kaavailut mullistaisivat Helsingin jätehuollon. M-realin jätejuna toisi pääkaupunkiseudulle ainakin yhden jätteiden kuormausaseman, missä jäteautot kippaisivat lastinsa säiliömäisiin kuljetuskontteihin.

Haisevatko jätteet kaupungilla?

Jätteiden kuormauspaikaksi M-real kaavailee Helsingissä Pasilassa sijaitsevaa Ilmalan ratapiha-aluetta. "Mitään haisevaa paikkaa siitä ei tulisi", projektipäällikkö Petri Vesanto lupaa.

VR ja Ratahallintokeskus ovat jo näyttäneet suunnitelmalle vihreää valoa. Helsingin kaupungin suunnitteluvirastossa asia on käsiteltävänä. Vielä ei ole selvää, vaatisiko pääkaupungin jätteiden käsittely Helsingin keskusta-alueella asemakaavamuutosta.

Kisa jätevoimalasta loppusuoralla

M-Real suorastaan himoitsee pääkaupunkilaisten jätteitä energiantuotantoonsa. Kaikki paperintuotanto ei ole katoamassa Suomesta; jätevoimala rakennetaan 20-30 vuodeksi, joten Suomessa on tulloin jäljellä ainakin yksi, Kirkniemen paperitehdas.

Pääkaupungin jätevoimalakisa käy kuumana ja lobbaus on loppusuoralla. YTV päättää sijaintipaikasta vuoden loppuun mennessä.

M-Real kilpailee YTV:n jätevoimalan sijoituspaikasta Fortumin ja Helsingin Energian kanssa. Niiden vaihtoehdot ovat Espoossa ämmässuo ja Juvanmalmi, Vantaalla Långmossebergen ja Helsingissä Kivikko. Toinen kuormausasema tulisi Vantaan Hakkilaan. Kolmas voisi olla Espoossa. Sen sijainnista M-realilla ei ole vielä tarkkaa ajatusta.

Jätejunan idean M-real nappasi Keski-Euroopasta.

Vesannon mukaan kuormaus Ilmalassa vähentäisi jäteautojen ajoa kaupungilla 800 000 kilometriä vuodessa. "Kaupungin huolto palaisi kiskoille ja ilmasto hyötyisi", hän sanoo.

Lohjalle on pääkapungista 60 kilometriä linnuntietä. Jätejuna kulkisi kuitenkin Lohjalle Hyvinkään ja Riihimäen kautta ja loppumatkan Hanko-rataa pitkin. Jätetteiden matka Lohjalle pidentyisi kiskoja pitkin sataan kilometriin. Kiskojakin ilmastoystävällisempänä pidettyä jätteiden laivausta M-Realissa ei ole harkittu.

Lohjalla kaikki valmiina jätevoimalalle

M-realin kaavailemassa jätejunassa on 30-40 vaunua. Puoli kilometriä pitkään jätejunaan mahtuisi tuhat tonnia pääkaupunkilaisten tuottamaa jätettä päivittäin.

Lohjalla Kirkniemessä sijaitseva jätevoimala tuottaisi prosessihöyryä ja sähköä aikakaus- ja mainospaperien tuotantoon.

M-real haluaa jätteet korvaamaan maakaasun paperitehtaansa energialähteenä. Kirkniemen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt pienenisivät jopa 70 prosenttia. Yhtiö voisi ostaa vähemmän hiilidioksidin päästöoikeuksia.

Yhtiö haluaa myös eroon kallistuvasta maakaasusta. YTV päinvastoin maksaisi M-Realille jätteiden poltosta.

Lohjalla M-real on jo pitkällä jätevoimalan suunnittelussa.

Jätevoimalan rakentamisen yhtiö aloittaa jo ensi vuonna, jos YTV valitsee sen jätevoimalansa toteuttajaksi vuoden lopulla. Voimala käynnistyisi jo vuonna 2012. Investointi olisi 150 miljoonaa euroa.

Jätevoimalasta tulisi jalkapallokentän kokoinen ja 40 metriä korkea. Sen tontti on jo tyhjennetty M-realin Kirkniemen paperitehtaan vieressä. Lohjan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavamuutokset.

Lähde Tekniikka ja Talous 23.9
Lähde WWW http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article139506.ece?s=u&wtm=tt-23092008


Piikkiöön ei tule turva-aitaa junaradalle

23.09.2008 03:56

Piikkiön kunnanhallitus laittoi maanantaina omasta puolestaan lopullisen pisteen turva-aidan rakentamisesta Ratatien rautatieosuudelle. Hankkeen takana oli vuonna 2005 tehty kuntalaisaloite, jonka mukaan suojaamaton rata-alue on vaarallinen, sillä sen läheisyydessä asuu useita lapsiperheitä.

Ratahallintokeskuksella ja kunnalla oli määrärahavaraukset turva-aidalle vuodelle 2006. Myös urakoitsija oli valittu valmiiksi. Turva-aita päätettiin nyt jättää rakentamatta, sillä kaikki radanvarren maanomistajat eivät antaneet lupaa aidan rakentamiseksi omalle maa-alueelleen. Lupa oli heltynyt ainoastaan 47 metrin osuudelle, kun taas noin 470 metrin pätkä jäi vaille maanomistajien lupaa.

Ratahallintokeskus kuitenkin perääntyi hankkeesta kuultuaan, että aidan voisi rakentaa ainoastaan kunnan omistamalle maalle lyhyempänä kuin alunperin oli tarkoitus.

Lähde Turun Sanomat 23.09.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-09-23,104:2:566141,1:0:0:0:0:0:


Kauniaisten asemasta neuvotellaan

22.09.2008 09:57

VR-yhtymä ja Kauniainen neuvottelevat maanantaina kaupungin palaneen asemarakennuksen kohtalosta.

VR:n kiinteistöpäällikkö Matti Siitarin mukaan saneerauksen kustannuksia on mahdotonta arvioida ennen kuin vanhan aseman tuleva käyttötarkoitus on selvillä.

Arvorakennukseen on suunniteltu muun muassa asuntoja ja tiloja yrityksille.

Kaupunginjohtaja Torsten Widén ei ole innostunut ainakaan tässä vaiheessa ottamaan palon kustannuksia Kauniaisten kontolle:

- Lähtökohtana on se, että palanut kiinteistö oli VR-yhtymän omaisuutta. Toki tässä on korjaus kaikilla tavoitteena.

Lähde Yle 22.9
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content0639383F500


Asemien aatelia myynnissä

22.09.2008 03:57

Keuruun rautatieasema on saanut Suomen kauneimman pienen aseman tittelin. Nyt se on myyntilistalla.

Kaupunkilaiset ovat katselleen viime aikoina kaunista rakennusta miettivin ilmein. Torikokoukset ovat käsitelleet sen tulevaisuutta. Nyt julkisuuteen on tullut tieto, että asema pistetään lokakuussa Senaatti-kiinteistöjen myyntilistalle.

Radan varrelta on löytynyt muutakin keuruulaiseen maisemaan kuuluvaa kaupiteltavaa. Asiasta lisää maanantain lehdessä.

Lähde Suur-Keuruu 20.09.2008
Lähde WWW http://www.suurkeuruu.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=SKE_newssite%2FAMLayout&cid=1194604533820&p=1194598276279&pagename=SKEWrapper


Rautatieaseman tontista neuvotellaan Nokialla

22.09.2008 03:55

Ajatus juna-, bussi- ja taksiliikennettä palvelevasta yhteisestä matkakeskuksesta etenee, jos Nokian kaupunki pääsee yhteisymmärrykseen neuvotteluissaan Senaatti-kiinteistöjen kanssa.

Senaatti-kiinteistöt omistaa Rautatienkadun ja ratapihan välisen, noin kahden hehtaarin suuruisen maa-alueen, jonka ostamisesta Nokian kaupunki käy neuvotteluja.

Kaupunginjohtaja Markku Rahikkala sanoo aseman seudun tarjoavan kaupungille monia kehittämisen mahdollisuuksia.

Radanvarren tehokas käyttö antaisi kaupungille mahdollisuuden viedä eteen päin ajatusta juna-, bussi- ja taksiliikenteen yhdistävästä matkakeskuksesta.

Kun tiedossa on, että koko Tampereen seudulle ollaan suunnittelemassa vaihtoehtoisia joukkoliikennejärjestelmiä, merkitsee se Nokiallakin varautumista esimerkiksi lähijunaliikenteeseen.

Toimiva lähijunaliikenne edellyttää kunnilta asemien vaikutusalueen maankäytön tiivistämistä ja kehittämistä.

Lue lisää maanantain lehdestä.

Lähde Nokian Uutiset 21.09.2008
Lähde WWW http://www.nokianuutiset.fi/cs/ContentServer?c=AMArticle_C&childpagename=NUU_newssite%2FAMLayout&p=1194595527429&pagename=AMWrapper&cid=1194604576503


Museojunat puksuttavat edelleen Hyvinkään ja Riihimäen tapahtumissa

22.09.2008 03:51

Rautatieviraston uudet määräykset tuovat muutoksia museojunaliikenteeseen. Määräykset astuvat voimaan vuoden alusta. Rautatievirasto päätti sulkea varsinkin pääradan ja sellaiset rataosuudet, jossa kulkee paljon tavaraliikennettä museojunilta. Näillä radoilla vaaditaan automaattista kulunvalvontalaitetta eli JKV-veturilaitetta.

Museojunat pääsevät edelleen liikennöimään osalla rataverkkoa ilman JKV-laitteita.

Johtavan asiantuntijan Jouko Linnasaaren mukaan esimerkiksi Riihimäeltä voi Asematapahtumassa hyvin liikennöidä Lahden suuntaan ja Hyvinkään Rautatiemuseopäivillä Rajamäen suuntaan. Sen sijaan Hyvinkään ja Riihimäen väliä höyryveturit eivät saa enää ajaa asiakaslastissa.

-Jos museojunia tarvitsee sitä kautta siirtää, se voisi olla mahdollista ainoastaan siirtokuljetuksena hiljaiseen aikaan ilman matkustajia.

Lisäksi Rautatievirastolle on edelleen mahdollisuus hakea poikkeuslupaa liikennöidä jollakin osuudella jonkun tapahtuman takia. Se vaatii kuitenkin painavat perustelut.

Automaattisia kulunvalvontalaitteita edellytetään vuoden alusta seuraavilla rataosuuksilla: Helsinki-Turku -radalla, Helsinki-Tampere-Parkano-Kokkola-Oulu-Kemi -välillä, Kerava-Imatra-Pelkola -osuudella sekä Luumäen ja Vainikkalan välillä.

Luetteloon sisältyvät keskeisimmät kaksi- tai useampiraiteiset rataosuudet.

Perusteena ovat myös matkustajavirtojen määrät sekä merkitys tavaraliikenteelle. Linnasaaren mukaan JKV-veturilaite on keskeinen rautatieliikenteen turvallisuuden kannalta. Se poistaa inhimillisistä virheistä johtuvia riskejä ja uhkia.

Linnasaari huomauttaa, että esimerkiksi viime perjantaina Kaliforniassa sattunut, 25 kuolonuhria vaatinut junaonnettomuus näyttää sellaiselta, joka olisi voitu estää JKV-laitteilla.

Rautatieviraston määrää museokaluston suurimmaksi nopeudeksi 70 km/h. Museokalustolla saa liikennöidä korkeintaan 60 päivänä vuodessa. Määräystä noudatetaan sekä valtion rataverkolla että yksityisraiteilla harjoitettavassa museoliikenteessä.

Määräys on valmisteltu yhteistyössä museoliikennöijien, Ratahallintokeskuksen ja VR:n kanssa.

Rautatieviraston määräysten taustalla on Ratahallintokeskuksen kesäkuussa 2006 antama määräys, joka edellyttää JKV-laitteiden käyttöä junaliikenteessä kaikelta rautatiekalustolta 1.1.2009 alkaen.

Museojunat saivat siihen lievennyksen osalle rataverkkoa.

Suomen liikkuvista museojunista kaksi Ukko-Pekkaa säilytetään Helsingissä. Pikku-Jumbo -höyryvetureita on Porvoossa ja Haapamäellä ja Kana-vetureita Haapamäellä sekä Pieksämäellä.

Lisäksi liikkuvaan museokalustoon kuuluu muutamia Lättähattu-junia ja dieselvetureita. Junat joudutaan ajamaan erilaisille tapahtumapaikoille pääratoja pitkin.

Lähde Aamuposti 20.09.2008
Lähde WWW http://www.aamuposti.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Paauutiset/Museojunat-puksuttavat-edelleen-Hyvinkaan-ja-Riihimaen-tapahtumissa


Nainen kuoli jäätyään junan alle Luumäellä

22.09.2008 03:34

Nainen jäi junan alle Luumäellä puoli kuudelta sunnuntai-iltana. Rollaattorin avulla kulkenut nainen kuoli heti.

Onnettomuus sattui kolme kilometriä Taavetista Luumäen keskustan suuntaan. Nainen oli lähestyvästä Pendolino-junasta huolimatta lähtenyt ylittämään kaksoisraiteita käytöstä poistetun tasoristeyksen kohdalta. Pendolino oli matkalla Helsingistä Joensuuhun.

Pendolino myöhästyi onnettomuuden takia aikataulustaan toista tuntia.

Myös puolenkymmentä muuta junaa myöhästyi tapahtumapaikan raivauksen takia illansuussa aikataulustaan parikymmentä minuuttia.

Lähde Etelä-Saimaa 21.09.2008
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/Online/2008/09/21/Nainen+kuoli+j%E4%E4ty%E4%E4n+junan+alle+Luum%E4ell%E4/200815904970/4


Turvallisuutta uhkaavia tihutöitä tapahtuu rautateillä liki päivittäin

22.09.2008 03:24

Rautatieliikenteeseen on kohdistunut kuluvana vuonna ennätysmäärä vaarallista ilkivaltaa. Raiteet, liikenteenohjauslaitteet ja liikkuvat junat ovat joutuneet tihutöiden kohteeksi lähes päivittäin.

VR-Yhtymä on kutsunut sisäministeriön poliisijohdon mahdollisimman pikaisesti neuvonpitoon asian vuoksi.

Ilkivallantekijät ovat kasanneet radalle mitä erilaisimpia esteitä vanhasta henkilöautosta pakastinarkkuihin ja kivikasoihin. Lisäksi ohikiitäviä junia kivitetään säännöllisesti. Myös liikenteenohjauslaitteita hajotetaan.

"Radalle asetettu este voi suistaa täydessä vauhdissa olevan junan äärimmäisen tuhoisin seurauksin, ja ohikulkevaa junaa kohti singottu kivi voi aiheuttaa hengenvaaran matkustajille", VR-Yhtymän turvallisuusjohtaja Yrjö Poutiainen kertoo.

Suuronnettomuuksilta on toistaiseksi vältytty, mutta kalustoa on vaurioitunut varsin paljon. Viime vuosikymmenellä neljä ihmistä loukkaantui Nakkilassa, kun ilkivallantekijät suistivat rautatankojen avulla veturin ja kaksi matkustajavaunua raiteilta.

Turvallisuusjohtaja Poutiaisen mukaan vuodesta 2008 on tulossa tihutöiden määrällä mitaten pahin tähän mennessä. Ongelmallisimpia alueita ovat Etelä- ja Länsi-Suomi, joissa asuu ja liikkuu eniten ihmisiä.

VR on kirjannut syyskuuhun mennessä yli 200 ilkivallantekoa, jotka ovat kohdistuneet liikkuviin juniin ja raideliikenteeseen. Tekoja on siis ollut keskimäärin lähes yksi päivässä.

Aiempina vuosina koko vuoden määrät ovat liikkuneet 200:n tuntumassa ja vähimmillään 150:ssä.

Poutiainen korostaa, että kyse on turvallisuuden vaarantaneista teoista eikä mukaan ole laskettu junavaunujen töhrintää.

Juuri nyt eletään vilkkainta ilkivallan aikaa, kun illat pimenevät ja maa pysyttelee vielä lumettomana. Valtaosa teoista tapahtuu hämärän tai pimeän aikaan, mutta esteitä on rakennettu radalle myös päivänvalossa.

VR tiedotti lisääntyneistä tihutöistä poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle pari viikkoa sitten. VR ja sisäministeriö pitävät lähiaikoina kokouksen, jossa ne miettivät keinoja estää ennalta ilkivaltaa ja tehostaa siihen syyllistyneiden saattamista vastuuseen teoistaan.

Turvallisuusjohtaja Poutiainen kertoo, että tekijät ovat useimmiten nuoria miehiä tai poikia.

"Kyse on typeristä päähänpistoista. He eivät tajua, kuinka vakavia seurauksia teoilla voi olla", hän kertoo.

Lähde Helsingin Sanomat 21.09.2008
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Turvallisuutta+uhkaavia+tihut%C3%B6it%C3%A4+tapahtuu+rautateill%C3%A4+liki+p%C3%A4ivitt%C3%A4in/1135239612231


Keskusta avaisi lähijunaliikenteen kilpailulle

21.09.2008 14:13

Keskusta haluaa avata pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen kilpailulle. Kuntavaaliohjelmassaan puolue esittää, että näin voitaisiin kehittää palvelutasoa, luoda uusia tuotteita ja vauhdittaa kaluston uusimista.

Joukkoliikenteen kilpailun avulla palvelutaso ja eri tuotteet kehittyisivät laadukkaammiksi ja houkuttelevammiksi, vaaliohjelmassa todetaan.

Lisäksi Keskusta korostaa, että liikenne on merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja. Ruuhkamaksuista pääkaupunkiseudulla puolue tekisi perusteellisen selvityksen, ennen kuin voidaan päättää niiden mahdollisesta käyttöönotosta.

Puoluejohtaja Matti Vanhanen on aiemmin vähätellyt raideliikenteen merkitystä päästöjen vähentäjänä.

Lähde Yle 20.9
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id102137.html


Lättähatun retket raiteilla uhattuina

20.09.2008 09:01

Lättähattujen reissut Oulusta pohjoiseen ja etelään uhkaavat loppua, kun rautatieviraston luonnostelemat määräykset astuvat voimaan ensi vuoden alussa. Viraston määräykset edellyttävät niin sanottujen JKV-laitteiden eli automaattisten kulunvalvontalaitteiden käyttöön ottamista myös museoliikenteessä ensi vuoden alusta lähtien tietyillä rataosuuksilla. Rautatievirasto vaatii laitteiden käyttöä muun muassa osuudella Helsinki-Kemi, mikä toteutuessaan tarkoittaisi sitä, että Oulusta etelään ja Kemiin suuntautuva liikenne ilman JKV-laitetta olisi kielletty. Rautatievirasto on ilmoittanut määräyksen tavoitteeksi varmistaa myös museoliikenteen turvallisuus rautateillä. Määräykset perustuvat viraston edeltäjän eli ratahallintokeskuksen vuonna 2006 tekemään päätökseen. Pohjois-Suomen rautatieharrastajien puheenjohtaja Matti Mäntyvaara ei ole mielissään viraston suunnitelmista. Hän kuitenkin painottaa, että Pohjois-Suomen rautatieharrastajat eivät vastusta muutoksia. Uudet määräykset harmittavat sen vuoksi, että laitteiden saatavuudesta ja soveltuvuudesta museokalustoon eikä niiden todellista hankintahinnasta ole juurikaan tietoa saatavissa. "Virallista tietoa emme ole saaneet, mutta näppituntuma on, että VR:llä niitä saattaisi olla myynnissä. Aikoinaan VR on tarjonnut yhtä käytettyä laitetta 150 000 euron hintaan", Mäntyvaara kertoo. Nihkeä saatavuus johtuu siitä, että laitteiden valmistus on lopetettu. Vihreiden oululainen kansanedustaja Erkki Pulliainen on jättänyt eduskunnalle kirjallisen kysymyksen. Pulliainen nosti kysymyksessään esille muun muassa sen, että Rautatieviraston tulisi liikenteen turvallisuudesta vastaavana viranomaisena määräysten lisäksi varmistaa, että JKV-laitteita on saatavilla ja että ne soveltuvat museoliikenteeseen ja ovat käyttökelpoisia myös tulevaisuudessa. Mäntyvaaran toiveissa olisi saada lisää siirtymäaikaa määräysten voimaan astumiseen sekä tukea kalliiden laitteiden rahoitukseen esimerkiksi liikenne ja viestintäministeriön museoavustusrahoista. Ilman näitä Mäntyvaaran mukaan Pohjois-Suomen museoliikenne rautateillä on uhattuna. Pohjois-Suomen rautatieharrastajilla on käytössään kaksi moottorivaunua ja yksi liitevaunu. Istumapaikkoja on kokoonpanosta riippuen 56-158. Vuosittain lättähattukalustolle kertyy 5 000-8 000 kuljetuskilometriä Oulusta eripuolelle Suomea suuntautuvina ajoina. Tämän lisäksi kalustoa käytetään Hietasaareen suuntautuvassa lähiliikenteessä, joka on tullut tutuksi monelle oululaisella parin viimeisen kesän aikana. Niiles Nousuniemi

Lähde Kaleva
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=752291


Risto matkasi lavetilla halki Pohjanmaan

19.09.2008 00:02

Lähes 115 tonnia suomalaista rautatiehistoriaa matkasi keskiviikkona lavetin kyydissä Jyväskylästä Uuteenkaarlepyyn Munsalaan. Matka kulki Alajärven ja Lapuan kautta.

Munsalalainen yrittäjä, raskaan liikenteen autopurkamon RM-Trucks Oy:n omistaja Håkan Westerlund kuljetti ostamansa, vuoden 1953-mallisen Risto-veturin purkamonsa pihalle, jolle oli jo valmiiksi tehty 30 metriä omaa raidetta.

Yksityisestä omistuksesta Pohjanmaalle ostettu veturi on valmistettu Saksassa, ja mallia on tehty sen jälkeen lisenssillä Tampellan ja Lokomon veturitehtailla.

Riston kaltaisia Tr1 1074-höyryvetureita rakennettiin aikoinaan 67 kappaletta. Westerlundin Risto on ilmeisesti Suomen parhaiten säilynyt yksilö.

Lähde Pohjalainen 17.09.2008
Lähde WWW http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=359841


Junarataa valmistuu, kun kiskojakin on riittävästi

19.09.2008 00:00

Ratatyöt ovat edenneet Savonlinnan ja Huutokosken välisellä rataosuudella. Vastaava rakennusmestari Eero Varis VR-Rata Oy:sta lupailee, että kiskotus on valmiina koko rataosuudella viikon 41. alussa eli 6. lokakuuta mennessä.

- Välillä kiskoja ei saatu toimitusvaikeuksien vuoksi. Viikolla 40. jatkamme Savonlinnan päässä. Kiskoja on nyt riittävästi, mutta töitä tehdään yhdessä vuorossa, kertoo Varis.

Kaikkiaan ratatöissä Savonlinnan ja Huutokosken välillä on noin 60 miestä urakoitsijat mukaan lukien. Osa tekee kiskotuksia, mutta myös ojien kaivamisessa, maanrakennustöissä ja ylikäytävien korjailussa on väkeä. Oma työnsä on Rantasalmen ratapiha, joka pitenee 300 metrillä 750 metrin mittaiseksi.

Koko Savonlinnan ja Huutokosken välille vaihdetaan 54 kiloa metriltä painavat kiskot. Vanhat kiskot painoivat vain 30 kiloa metriltä. Raskaammat kiskot mahdollistavat junien nopeuden nostamisen 80 kilometriin tunnissa. Ennen remonttia nopeus oli rajoitettu 40 kilometriin tunnissa.

Lähde Itä-Savo 18.09.2008
Lähde WWW http://www.ita-savo.fi/Uutiset/8455195.html


Malmi Ajoksesta maailmalle

18.09.2008 23:59

Kaivosyhtiö Northland Resources on päättänyt kuljettaa Pajalan Tapulin kaivoksen malmimurskeen Ajoksen sataman kautta maailmalle. Odotettu päätös otetaan Kemissä vastaan tyytyväisinä. Kuljetukset alkanevat aikaisintaan ensi vuoden lopulla, mutta todennäköisesti 2010 alkupuolella.

Tapuli on ensimmäinen kaivosyhtiön Pajala-Kolarissa sijaitsevista malmioista, jotka yhtiö aikoo avata. Valtavan malmikentän hyödyntäminen olisi suurimmillaan 2015 tietämillä: tuotannon on määrä olla tuolloin noin 13 miljoonaa tonnia. Täyden tuotannon logistiikka on vielä mietittävänä.

Tapulista saatavat kuljetukset ovat suurimmillaan kolme miljoonaa tonnia vuodessa. Tähän päästään muutamassa vuodessa louhinnan aloittamisesta. Siihen mennessä Kolarin rata on korjattu kestämään näin suuret rahtimäärät. Tapulista malmi kuljetetaan rekoilla vajaan 30 kilometrin matka Kolariin rautatielle.

Kemin satamajohtaja Reijo Viitala pitää kaivosyhtiön uutisesta, joka panee vauhtia käytännön suunnitteluun. Virallista tietoa ei yhtiöstä ole satamalle kuljetuksista vielä tullut.

Satama ja kaivosyhtiö ovat jo pari vuotta keskustelleet kuljetuksista ja suunnittelua sataman vaatimista investoinneista on ulotettu aina 13 miljoonan tonnin kuljetuksiin saakka. Yhtiö on tosin käynyt vastaavia neuvotteluja myös muiden kuin Ajoksen kanssa.

Viitala kertoo, että satama pystyy välittämään alkuvaiheen kuljetukset ilman investointeja. Tapulin täystuotantoon vaaditaan tosin jo 1-3 miljoonan euron kokonaispaketti muun muassa vaunujen purkupaikan rakentamiseen ja ehkä välivarastoihin.

Kolmen miljoonan tonnin kuljetukset vaatinevat myös ratalinjan muuttamisen kaupungin keskustassa, sillä ne tietäisivät 2-3 päivittäistä malmijunaa vilkkaan kadun tasoristeyksen yli. Jo nyt raiteilla kulkee puutavarajunia.

Tässä vaiheessa kuljetukset eivät aiheuta Viitalan mukaan tarvetta muuttaa sataman organisaatiota.

"Toiminta voidaan panna käyntiin liikelaitosmallilla." Sataman tuleva organisaatiomalli on pohdittavana, sillä Pajala-Kolarin koko tuotannon kulkeminen Ajoksen kautta tietäisi 50-75 miljoonan investointeja. Tällaisiin satsauksiin eivät kaupungin kynnet yksinään yllä.

Lähde Kaleva 18.09.2008
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/juttu751117_page0.htm


Aurajoen rautatiesiltaa remontoidaan yön pimeydessä

18.09.2008 02:47

Turussa Aurajoen ylittävän rautatiesillan kunnostustöitä tehdään läpi yön seuraavat kuusi viikkoa. Kymmenisen ratatyöntekijää vaihtaa ratapölkyt ja niiden kiinnikkeet uusiin iltakymmenen ja puoli kuuden välillä.

Sillalla pölkky on itse asiassa pelkka. Pelkoista näkee helposti, että ne on aika vaihtaa. Uusia veistetään Turun ratapihalla.

Rautateillä käytetään puupölkkyjen sijaan nykyään betonia, koska se on todettu kestävämmäksi. Siinä missä puupölkky kestää noin 30 vuotta, betonilla päästään 40 vuoden ikään.

Betoni ei kuitenkaan sovellu silloille, koska se ei jousta tarpeeksi.

- Jokainen pelkka on numeroitu ja veistetty yksilölliseksi omaan paikkaansa sopivaksi, rakennuttajakonsultti Kari Nieminen kertoo.

Pelkat irrotetaan kiskoilla kulkevalla kaivinkoneella. Kun rata on varattu kunnostajille, kaksi viimeistä Helsingistä Turkuun tulevaa junavuoroa korvataan linja-autokyydein.

Samaa taukoa käytetään hyväksi Turun ja Salon välillä, jossa seulotaan radan tukikerrosta 23 kilometrin matkalta.

Silta on rakenteiltaan kohtuullisessa kunnossa, mutta tulevina vuosina se joudutaan maalaamaan kokonaan. Nyt tehtävä urakka maksaa toista miljoonaa euroa.

Jalankulku estetään

Rautatiesillan reunassa kulkeva jalankulkuväylä on pantu töiden ajaksi umpeen. Sillä liikkuminen on ollut kielletty jo pitkään, mutta aidat eivät ole kulkijoita pidätelleet.

- Nytkin melkein heti, kun pistimme reitin kiinni, joku ehti muotoilla kieltokylttimme uuteen uskoon, Nieminen sanoo.

- Ja toisessa päässä joku oli heti kiipeämässä aidan yli, mutta luopui kai koska piikit olivat niin teräviä, urakoitsijan vastaava mestari Jukka Komulainen lisää.

Töiden päätteeksi kulkuväylä aiotaan tukkia mahdollisimman hyvin. Niemisen mukaan reitti ei ole nytkään määräyksien mukainen, koska rata kulkee liian lähellä. Töiden ajaksi matala turva-aita poistetaan, joten vaara on entistä suurempi.

Rautatiesillan kupeeseen on vuosikausia suunniteltu kunnollista kevyen liikenteen väylää. Erkki Mäkelä ratahallintokeskuksesta kertoo, että näiltä näkymin se rakennetaankin erilliseksi rautatiesillan viereen.

Lähde Turun Sanomat 18.09.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-09-18,104:2:565176,1:0:0:0:0:0:


Kemin satama saa Pajalan rautamalmikuljetukset

17.09.2008 16:25

Kemin Ajoksen satama saa hoidettavakseen Pajalan Tapulivuoman kaivoksen ensivaiheen rautamalmikuljetukset. Kaivosyhtiö Northland Resources kertoi asiasta tänään.

Yhtiö aikoo kuljettaa rautamalmin Pajalasta Kolariin ja sieltä rautateitse Kemiin. Yhtiön mukaan parhaillaan peruskorjattava Kolarin rata kestää ensimmäisten vuosien noin kolmen miljoonan tonnin rautamalmikuljetukset.

Kaivosyhtiö jatkaa edelleen myös muiden kuljetusvaihtoehtojen selvittämistä tuotannon laajentuessa.

Lähde Radio Perämeren uutiset 17.09.2008
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebkmi.nsf/sivut/Radio_Perameren_uutiset_2004?opendocument&pageid=Content4B231


Turvajärjestelmä valmistui - Uudenkaupungin rata olisi valmis myös matkustajaliikenteeseen

17.09.2008 02:44

Ratahallintokeskus on saanut valmiiksi liikenteenohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmän Turun ja Uudenkaupungin välisellä rataosuudella.

- Rata on nyt teknisesti siinä kunnossa, että siinä voitaisiin aloittaa matkustajaliikenne vaikka heti ilman lisäkustannuksia, koska asemilla ei järjestelmän ansiosta tarvita lainkaan henkilökuntaa, toteaa ratahallintokeskuksen turvalaiteosaston ylitarkastaja Seppo Salo.

Tällä hetkellä radalla liikennöi tavara- ja säiliövaunujunia neljä kertaa vuorokaudessa. Liikenteenohjausjärjestelmä ohjaa rataliikennettä Turusta. öisin ja viikonloppuisin rataosuutta valvotaan Helsingistä.

Työt aloitettiin viime vuoden marraskuussa ja järjestelmät saatiin kuntoon elokuun lopulla. Kulunvalvonta tarkkailee junien nopeuksia ja pitää huolen siitä, että juna ei ohita punaisella palavaa opastinta. Sen sijaan järjestelmä ei varoita junasta tilusteiden tasoylikäytävillä.

- Harvoin liikennöidyillä rataosuuksilla tapahtuu onnettomuuksia vuosittain asukkaiden luottaessa totuttuihin junavuoroihin. Kuitenkin radalla kulkee ylimääräisiä työkoneita ja vetureita.

- Täysin turvallista tasoristeystä ei ole olemassakaan, oli paikalla turvalaitteet tai ei. Vain eri tasoon rakennettu risteys estää onnettomuudet.

Salon mukaan ratahallintokeskus käyttää vuosittain useita miljoonia tasoristeysten ja varoituslaitteiden parantamiseen ja yhdysteiden rakentamiseen.

Tällä hetkellä Suomen rataverkko on kokonaisuudessaan turvalaitteiden osalta Euroopan kärkeä.

- Ohjaus- ja turvalaitejärjestelmää on rakennettu 1 700 ratakilometriä. Teknisesti ei laitteita enää voi tästä parantaa. Työn on tehnyt kotimainen yhtiö, joka pärjäsi parhaiten, kun urakkaa kilpailutettiin eurooppalaisten kanssa.

Juna syö linja-autot

Uudenkaupungin rata oli vuosikymmenet työmatkaliikenteen ahkerassa käytössä. Matkustajaliikenne alkoi hiipua vasta 1970-luvulla henkilöautokannan kasvaessa.

Rata on maantieteellisesti suorin yhteys Turusta Uuteenkaupunkiin, ja sen varrella on Raision lisäksi vain Masku, Mynämäki ja Vehmaan Vinkkilä, joissa asutusta on muutaman kilometrin säteellä sen verran, että voisi kuvitella ihmisten vaihtavan yksityisautonsa junaan.

Mietoisten Unikankareella asuva Pertti Vuola on julkisuudessakin esittänyt, että rataosuudella ei kannata aloittaa matkustajaliikennettä.

- Rautatie kulkee 60 metrin päässä sängystäni. Rakastan rautateitä ja junia, mutta olen sitä mieltä, että kuntien ei pitäisi satsata vähäisiä eurojaan matkustajajunaliikenteeseen. Jos sitä alettaisiin kokeilla, siinä jäisivät linja-autovuorot hyvin pian ajamatta.

Vuolaa naurattaa muistikuva, kun hän nuorena miehenä marssi Helsinkiin rautatiehallitukseen asti puhumaan Unikankareen pysäkin puolesta - että junat pysähtyisivät siihen.

- Minulle vastattiin, että emme poimi yksittäisiä kansalaisia, koska valtionrautateitä tarvitaan massoja kuljettamaan.

Mukavuus voittaa

Vuola myöntää, että jos öljy ja polttoaineet tästä vielä paljon kallistuvat, saattaisi matkustajia alkaa löytyä.

- Onhan juna ilmastonmuutoksen kannalta katsoen paras kulkuväline. Tällä rataosuudella junan pitäisi voida napata kyytiläisiä myös radanvarresta.

- Ihmiset ovat sen verran mukavuudenhaluisia, että tuskinpa lähtevät sateessa kävelemään tai polkemaan asemalle. Entä miten he Turussa pääsisivät työpaikoilleen?

- Matkustajaliikenne vaatii kannattaakseen tiheän asutuksen. Pääkaupunkiseudulla kaikki pelaa; väki ajaa kotoa asemalle ja jatkaa päätepisteessä muilla yleisillä kulkuvälineillä.

Lähde Turun Sanomat 17.09.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-09-17,104:2:565008,1:0:0:0:0:0:


Radio-ohjattavat veturit käyttöön etunenässä Kuusankoskella

16.09.2008 22:13

VR ottaa ensi vuoden alussa käyttöön radio-ohjattavia vetureita Kuusankosken ratapihan vaihtotöissä. Ensimmäinen käyttöönottokohde radio-ohjattaville, eli kuljettajattomille vetureille, on Vuosaaren satama. Siellä veturien avulla aletaan marraskuussa koota, purkaa sekä siirrellä junia.

VR on jo kokeillut kuljettajattomia vetureita pilottihankkeena. Veturit otetaan asteittain käyttöön niin, että vuoden 2010 jälkeen niiden on tarkoitus hoitaa lähes kaikki merkittävimmät vaihtotyöt ratapihoilla. Pitkän matkan liikenteeseen kuljettajattomia vetureja ei tuoda.

Lähde Kouvolan Sanomat 16.09.2008
Lähde WWW http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2008/09/16/Radio-ohjattavat+veturit+k%E4ytt%F6%F6n+etunen%E4ss%E4+Kuusankoskella/200825878528/4


Hallitus suunnittelee rautatietä Sokliin

16.09.2008 19:51

Hallitus selvittää Savukoskella sijaitsevan Soklin kaivoshankkeen tarvitsemat ratainvestoinnit. Liikenneministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan rautatie voitaisiin rakentaa joko Kemijärven tai Sodankylän kautta. Hankkeen toteutuminen riippuu siitä, avaako lannoiteyhtiö Yara Soklin fosfaattikaivoksen. Yaran valtaus on voimassa ensi kesäkuun loppuun saakka.

Soklin rata kuuluu hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan päättämään linjaukseen kaivoshankkeiden tukemisesta. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi, että suunnitteilla olevat kaivoshankkeet vaativat lähivuosina ainakin 600 miljoonan euron liikenneinvestoinnit.

Soklin lisäksi esillä ovat muun muassa Kolarin rautakaivoshankkeen sekä Kittilässä sijaitsevan Suurikuusikon kultakaivoshankkeen tarvitsemat rautatie- ja maantieyhteydet.

Vehviläinen korostaa, että Soklin ratahankkeen yhteydessä on selvitettävä hankkeen muut hyödyt. Satojen miljoonien eurojen investointi on niin suuri, että koko Itä-Lapin elinkeinopoliittiset tarpeet pitää ottaa huomioon.

Uudesta rautatiestä voisivat hyötyä metsäteollisuus ja matkailu. Sodankylän vaihtoehdossa hoituisivat myös Kevitsan nikkelikaivoksen kuljetukset.

Kolarin rautakaivoshanke on malmitonneilta mitaten suurin vireillä oleva hanke. Kaksi kolmasosaa malmista on kuitenkin Ruotsin puolella, joten liikenneratkaisuihin vaikuttavat myös Ruotsin päätökset, Vehviläinen kertoo.

Suomen puolella Kolarin ja Tornion välisen radan peruskorjaus on jo menossa. Lisäksi mahdollisilla malmikuljetuksilla voi olla vaikutuksia meriväyliin.

 

Lähde Taloussanomat 16.9
Lähde WWW http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2008/09/16/hallitus-suunnittelee-rautatieta-sokliin/200824152/139


Ratahallintokeskukselle miljoonan uhkasakko

16.09.2008 19:48

Markkinaoikeus on määrännyt Ratahallintokeskukselle miljoonan euron uhkasakon väärinkäytöksestä turvalaitejärjestelmän hankinnassa.

Ratahallintokeskus valitsi turvalaitejärjestelmän toimittajan Thales Rail Signalling Solutions GmbH julkisen tarjouskilpailun perusteella. Hankintaa koskeva sopimus oli tarkoitus tehdä vuosille 2007 - 2012. Ratahallintokeskus ehti panna kaikkiaan 14 rataosuutta koskeneen hankintapäätöksen täytäntöön Lahti-Luumäki -osuudella.

Päätöksestä valittanut hakija Ansaldo Sweden AB vetosi muun muassa Ratahallintokeskuksen tarjouspyynnön epäselvyyteen ja katsoi, ettei sen perusteella ole ollut mahdollista suorittaa hakijoiden tasavertaista vertailua.

Markkinaoikeus kumosi hankintapäätöksen ja velvoitti Ratahallintokeskuksen järjestämään uuden tarjouskilpailun. Hankintapäätöksen täytäntöönpano kiellettiin lopuilla rataosuuksilla miljoonan euron sakon uhalla.

Lähde Yle 16.9
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id101713.html


Pasilassa raidemuutoksia ensi viikonloppuna

15.09.2008 22:35

Helsingin ratapihalla tehdään kunnossapitotöitä 20.-21. syyskuuta, mikä aiheuttaa erityisesti sunnuntaina kulkeville pääradan kaukojunille raide- ja aikataulumuutoksia Helsingin ja Pasilan asemilla.

Kunnossapitotöiden aikana useat pohjoisen ja idän suunnan kaukojunat kiertävät Helsinkiin saapuessaan ja Helsingistä lähtiessään Ilmalan ratapihan kautta. Junat myöhästyvät arviolta noin 10-15 minuuttia.

Muutamat Helsingin aseman raiteista on kokonaan suljettu. Osa junista saapuu tavallisuudesta poikkeaville raiteille ja lähtee poikkeavilta raiteilta. Pasilassa Ilmalan ratapihan kautta kulkevat junat käyttävät huoltoraidetta 5B.

Kunnossapitotyöt alkavat lauantaina 20. syyskuuta klo 22.35 ja päättyvät sunnuntaina 21. syyskuuta noin klo 21. Tänä aikana yhteensä 18 junaa kulkee Ilmalan ratapihan kautta.

Lähde VR 15.9
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_487.html


Talvivaaran rautatietä valmistuu kilometri päivässä

15.09.2008 21:33

Talvivaaran kaivosradalla perustustöistä on päästy jo kiskotukseen. Kun topparoikka pääsee kunnolla vauhtiin, uutta rautatietä syntyy kilometrin päivävauhtia. Alkupäivinä keskimääräinen tahti on ollut 840 metriä päivässä.

- Kiskotuksen pitäisi olla valmista lokakuun loppuun mennessä eli ennen talven tuloa Talvivaaraan, naurahtaa VR-Rata Oy:n vastaava työnjohtaja Jalo Moilanen.

Hitsausta ja päällyssepeliä vaille valmiina oli maanantaina kolme kilometriä rataa Murtomäestä Talvivaaraan päin. - Kilometrin päivätahti on työvuoron tavoitteena, kun porukka tekee kymmenen tunnin päivää, radan päällysurakasta vastaava Moilanen lisää.

Uusi aika ja vehkeet

Entisaikaan kiskojen väliin jäi pieni rako lämpövaihtelua varten ja ratatöissä tarvittiin koko ajan satoja miehiä. Jo Vartius-Kostamus rataa vuonna 1975 tehneen Moilasen mukaan työtavat ja tekniikka ovat muuttuneet.

Nyt kiskot hitsataan leimuhitsaus-laitteella saumattomasti yhteen ja ratatöihin riittää 26 kilometrin kaivosradallakin keskimäärin 40:n hengen "topparoikka".

Erikoisvarusteinen kaivinkone asettaa betoniset ratapölkyt täsmälleen 61 sentin välein paikalleen. Kaivosradalla käytettävä ratakisko painaa 54 kiloa metri, mutta enää sitä ei tarvitse kantaa miehissä paikalleen.

Kiskot tunkataan ratakuorma-autosta pölkkyjen päälle konevoimalla ja liitetään toisiinsa. VR-Radan oma kiskojen hitsauskone on tällä hetkellä töissä Pohjanmaan radalla. Talvivaaran ratatyömaalle hitsauskone ja 15-17 työntekijän osasto saapuu ensi viikolla.

Lisää kiskoa odotellessa

Maanantaina Murtomäen työmaalla odoteltiin uutta kiskolastia odoteltiin Kajaanin kautta saapuvaksi. Radan tilaaja eli Talvivaara Infrastructure Oy on ostanut vähän käytettyä ratakiskoa Espanjasta asti ja kiskot kuljetetaan junalla Kajaanin ratapihalle. Kajaanista painavat kiskoerät siirtyvät kolmevaunuisella "ratarekalla" Murtomäen ratapihan kautta Talvivaaran kaivosradalle.

Kiskot ovat 50 metriä pitkinä "pätkinä", kun tyypillinen asennuspituus on nykyisin ollut 150 metriä.

- Erona on lähinnä se, että liitoksia ja hitsauksia pitää tehdä enemmän, kertoo Moilanen.

26 kilometrin runkoradalle kiskoa tulee yhteensä 52 kilometriä. Kaivosalueen ratapihalle kiskotusta tulee lisäksi noin 2,5 kilometriä Ratapölkkyjen ja kiskojen asennus alkoi tiistaina 9. syyskuuta. Niin sanottu Murtomäen kolmio eli kaivosradan yhdistäminen päärataan on vaihdeosaa vaille asennettu. Diesel-vetureilla liikennöitävään kuntoon Talvivaaran rata valmistuu ensi elokuun alkuun mennessä. Vuoden 2009 vuoden lopussa alkaa sähköveturiliikenne.

Lähde Kainuun Sanomat
Lähde WWW http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KSA_newssite%2FAMLayout&cid=1194604138588&p=1192553151517&pagename=KSAWrapper


Etelä-Savo luopuu Savonradan oikaisusta

15.09.2008 18:48

Etelä-Savon maakuntahallitus esittää, että Savonradan oikaisusta luovutaan. Helsinki-Pietari-yhteyden paraneminen nopeuttaa savolaisten junamatkoja lähes yhtä paljon.

- Helsinki-Pietari-ratayhteyden nopeutuminen Kouvolan ja Koskenkylän välillä on Etelä-Savon kannalta merkittävämpi. Toisaalta kukaan ei maakuntahallituksessa jaksa uskoa, että 600 miljoonaa euroa löytyisi seuraavan 20-30 vuoden aikana radan oikaisemiseen Lahden ja Mikkelin välillä, suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen.

Savonradan oikaisu Lahden ja Mikkelin välillä nopeuttaisi puolella tunnilla junamatkaa. Kouvolan ja Koskenkylän välin hyöty jää vain muutamia minuutteja pienemmäksi.

Oikoradan linjauksesta luopuminen vaikuttaa suoraan myös maankäyttöön suurella alueella. Voimassa olevassa seutukaavassa on oikorataa varten ollut varaus 500 metriä leveälle kaistaleelle Mikkelissä Heinolan rajalle eli lähes 100 kilometrin matka. Sen on rajoittanut maa-alueiden käyttöä.

- Varaus on vaikuttanut moneenkin rakennushankkeeseen, joita linjauksella on ollut käynnissä. Kaikkiin on pitänyt pyytää Ratahallintokeskuksen lausunto.

Ratahallintokeskus on omassa lausunnossaan katsonut, että ratavaraus tulisi säilyttää. Myös Päijät-Hämeen puolella linjaus on ilmeisesti tulossa maakuntakaavaan.

Lähde Etelä-Savon Radio 15.9
Lähde WWW http://194.252.88.3/rswebmli.nsf/sivut/jutut2004?opendocument&pageid=Content1533334FE12


Kehä V hanke sisältää ajatuksen myös rautatiestä

15.09.2008 18:46

Kehä viitosen hanke on saanut tuek­seen neuvottelukunnan, joka ensimmäisessä kokouksessaan tiistaina kartoitti suunnitelman. Hangosta Porvooseen, tämä viiden seutukunnan alueelle Hangosta Mäntsälän kautta Porvooseen rakennettava yhteys on suuri hanke, jos se toteutuu.

- Kyseessä on Kehä V:n lisäksi ajatus sähköistää Hanko-Hyvinkää rautatie ja saada rata jatkossa myös Hyvinkäältä Mäntsälään. Kehä V olisi samalla tavaraliikenteen laatukäytävä. Kohdetta on valmisteltu vuoden ajan ja nyt on saatu aikaan perusselvitys ja käynnistetty suunnittelu, kertoi projektikoordinaattori Reijo Lehtinen.

Neuvottelukunnan puheenjohtaja on Tokmanni konsernin toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen. Jäsenet edustavat Kehä V-vyöhykkeen elinkeinoelämää, kuntia ja toimijoita. Neuvottelukunnan tavoitteena on saada Kehä viitonen ja rautatie toteuttamiskohteiksi.

Laaja kehys-käytävä Mäntsälän halki

Kehä V liikennekäytävä Hangosta Porvooseen yhdistää viiden eri seutukunnan laajan kehitys-käytävän Helsingin metropolialueen kehällä. Tätä liikennekäytävää kehitetään metropolialueen kehitystä edistävällä tavalla. Kehä V:n asema tavaraliikenteen laatukäytävänä, osana E 18 käytävää edellyttää kasvavan liikenteen tarpeita vastaavien, turvallisuutta parantavien hankkeiden pikaista toteuttamista mm. ohituskaistojen rakentamista ja liittymien parantamista, kirjoitetaan neuvottelukunnan julkilausumassa.

Hangon sataman kasvavat autokuljetukset edellyttävät myös junakuljetusten tehostamista ja Hanko-Hyvinkää radan pikaista sähköistämistä. Kehä V:n yhteydet pääkaupunkiseudulla ovat hyvät. Uu­sien ratojen kehittäminen avaa pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja Helsingin metropolialueen kasvulle. Välittömästi tulee kuitenkin käynnistää tieliikenteen pullonkaulakohtien ohituskaistojen ja eritaso-liittymien toteuttaminen, jolla samalla helpotetaan Kehä III:n ruuhkia.

Lähde Mäntsälä-lehti 15.09.2008
Lähde WWW http://www.mantsalalehti.fi


Museojunat saattavat kadota pääradoilta

14.09.2008 21:57

Rautatieviraston uudet määräykset uhkaavat merkittävästi vaikeuttaa museojunien liikkumista pääradoilla ensi vuoden alusta. Osa rajoituksista astuu voimaan jo marraskuun alusta.

- Museojunaan pitää asentaa JKV-laite [junien automaattinen kulunvalvontalaite], jos sillä mielitään pääradalle ensi vuoden alusta. Ilman JKV:ta voi matkata pääradalla niin sanottuna vaihtotyönä, jolloin suurin sallittu nopeus on 35 kilometriä tunnissa, johtava asiantuntija Taisto Tontti Rautatievirastosta kertoo.

Tällä hetkellä museojunien nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa.

Höyryveturi Tk 3 eli Pikku-Jumbo kulkee Haapamäeltä Keuruulle. Veturin puolella häärivät Hannu Lehikoinen, Paavo Törmä ja Pentti Yli-Hukka Haapamäen museoveturiyhdistyksestä. Yhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Alanko rassaa raskasta dieselveturi Hurua lähtökuntoon kohti Hyvinkäätä ja Lohjaa yhdistyksen veturitallilla.

Haapamäeltä olisi tuskallista madella 35 kilometrin nopeutta Helsingin lähelle.

- Lisäksi JKV-laitteita on vaikea saada, sillä niiden valmistus on lopetettu. Hinta on runsaat 150 000 euroa, Alanko sanoo.

Tilausliikenne kuten hääajot tai höyryveturimatkat Loviisan kaupungin ja sataman välillä ovat olleet suosittuja.

- Niillä varoilla pidämme kaluston kunnossa, Alanko sanoo.

Suomessa on kahdeksan museoliikennettä harjoittavaa yhdistystä. Niillä on käytössä höyry- ja dieselvetureita sekä vanhoja kiskobusseja.

- Museoliikenteestä ei ole ollut haittaa runkorataverkon muulle liikenteelle, joten JKV-vaatimus on ylimitoitettu, sanoo kansanedustaja Erkki Pulliainen (vihr). Hän on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen.

Myös Porvoon ja Helsingin välinen museojunaliikenne uhkaa loppua.

- JKV-laitetta ei ole missään asennettu vielä höyryveturiin, jossa on mekaaninen jarru. Veturissa ei ole myöskään laitteen tarvitsemaa tasajännitteistä sähköä. Varmaan täytyy asentaa aggregaatti, sanoo höyryveturimatkoja järjestävän Höyryraide Oy:n toimitusjohtaja Tapani Laaksomies.

Yrityksen vanha Hv 3 -höyryveturi seisoo Oulun aseman edessä. Veturilla voi helposti ajaa sataa. Laaksomies pitää uusia määräyksiä mielivaltaisina.

- VR pelkää, että kilpailu laajenee meidän kautta. Päinvastoin, museojunan kyydissä ihmiset oppivat pitämään junamatkoista.

VR:n turvallisuusjohtaja Yrjö Poutiaisen mukaan yhtiö ei pelkää kilpailua.

- Olemme lausunnossamme kannattaneet JKV-pakkoa turvallisuussyistä, Poutiainen sanoo.

Lähde HS 14.9
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Museojunat+saattavat+kadota+p%C3%A4%C3%A4radoilta/1135239429491


Hääjuna puksutti savupilvessä Tikkurilaan

14.09.2008 16:32

- Hääjuna Mia ja Anssi saapuu raiteelle kaksi, kaikui kuulutus Tikkurilan asemalla lauantaina. Myös laiturin näyttötaulu vahvisti saman asian.

Mistä tässä nyt on kyse? VR:n työntekijöiden onnitteluista avioliittoon astuneille työtovereille?

Sisäpiirin vitsistä ei kuitenkaan ollut kyse, vaan ihan oikeasta hääjunasta.

Sankan savupilven keskeltä asemalle jyskytti höyryveturi Ukko-Pekka, ja joukko häävieraita nousi juhlajunan vaunuihin. Laiturille poikennut konduktööri kertoi, että pappi nousee kyytiin Keravalla, ja myös vihkiminen tapahtuu siellä.

-Hääpari oli miettinyt, että missä heidät voisi vihkiä. Sulhanen oli sitten keksinyt, että miten olisi höyryjuna, selittää Tuula Hannuksela junaa vuokraavasta Höyryveturimatkat 1009 Oy:stä.

Kovin usein hääjunia ei radalla kulje.

- Tämä oli itse asiassa ensimmäinen kerta, kun meiltä tällainen tilattiin. Muita juhlia on kyllä ollut.

Juna lähti matkaan Pasilan vanhoilta veturitalleilta, pysähtyi Tikkurilassa ja jatkoi matkaa Keravalle.

Hintaa lystille kertyi Hannukselan mukaan hieman alle 4000 euroa. Hintaan kuuluvat muun muassa höyrypätevyyden hankkineet junankuljettajat, joita löytyy Helsingistä tällä hetkellä kaksi.

Entä miten helposti höyryjunalla sitten saa lähteä muun junaliikenteen sekaan?

-Me saamme lupia helposti, Hannuksela kertoo.

Yhtiöllä on rautatieviranomaisten myöntämä ajolupa, ja se toimii Ratahallintokeskuksen ja VR:n sääntöjen mukaan. Jokaiselle matkalle radan käyttöä anotaan erikseen, ja aikataulu laaditaan VR:n kanssa niin, että nostalgiajuna sopii muiden junien väliin.

Muun liikenteen kulkuun höyryveturi ei Hannukselan mukaan vaikuta.

-Pikemminkin se on niin, että Pendolinot myöhästyttävät meitä, hän nauraa.

Lähde Vantaan Sanomat 04.09.2008
Lähde WWW http://www.vantaansanomat.fi/Uutiset/Paivan-Puheenaihe/Haajuna-puksutti-savupilvessa-Tikkurilaan


Turku-Helsinki-juna korvataan lauantaina bussilla

13.09.2008 09:37

Poikkeusjärjestelyt jatkuvat rantaradan junaliikenteessä. Paimiossa on radankunnostustöissä ollut työkone pudonnut kiskoilta, mikä estää liikennöinnin Turun ja Salon välillä. Junakyyti korvataan tällä välillä linja-autoilla.

Jo aiemmin lauantaina liikenne on ollut poikki samalla rataosuudella, koska Paimiossa kiskoilta putosi aamulla sepelivaunu.

Uusi ongelma ilmeni pian sen jälkeen, kun sepelivaunu saatiin nostettua kiskoille. Ratahallintokeskuksen mukaan poikkeusjärjestelyt jatkuvat ainakin lauantai-iltapäivään.

Lähde Yle 13.9
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id101417.html


VR siirtyy kokonaan ekosähköön

12.09.2008 18:40

VR Yhtymä Oy siirtyy vuoden 2009 alusta käyttämään kokonaan uusiutuvasta energiasta valmistettavaa sähköä. VR Yhtymän ympäristöpäällikkö Otto Lehtipuu totesi perjantaina Hyvinkäällä ympäristöseminaarissa, että päätöstä on jo valmisteltu monta vuotta.

- Se on iso ympäristöteko, sillä yli 80 prosenttia junaliikenteestä kulkee sähköllä. Vuoden 2009 alussa sähköntoimittaja vaihtuu nykyisestä Savon Voimasta Fortumiksi. VR ostaa silloin sataprosenttisesti Fortumin vesivoimalla tuotettua sähköä.

Tänä vuonna VR on jo siirtynyt uusiutuviin energiamuotoihin päin, sillä Savon Voiman myymä sähkö on tuotettu vesivoimalla ja biopolttoaineilla. Aiemmin VR käytti Helsingin Energian toimittamaa sähköä, jota tehtiin pääosin maakaasulla. Kahdesta maakaasupumpusta toinen jauhoi sähköä VR:lle ruuhkahuippuina ja vain toinen jäi muille asiakkaille.

VR:n kulutus on niin suurta, että sillä on vaikutusta koko maan sähkömarkkinoille. Muut sähköntoimittajat tietävät jo varautua siihen, että VR kilpailuttaa sähkösopimuksensa 2-3 vuoden välein. Siihen asti ainakin junat kulkevat vesivoimalla tuotetulla sähköllä.

Siirtyminen kokonaan vesivoimasähköön tuotti yhtiölle lisäkustannuksen. Sen suuruutta ei kerrota, mutta nousu oli Lehtipuun mukaan pienehkö.

Muissa maissa kuten Ruotsissa junayhtiöt ovat siirtyneet käyttämään uusiutuvia energialähteitä jo aiemmin. Ruotsissa tavarajunaliikenteen nimenä on Green Cargo.

VR:n ympäristökampanja tulee näkymään tänä syksynä tv-mainoksissa. Omille nettisivuilleen yhtiö on julkaissut 12-kohtaiset ympäristölupaukset. Yhtenä tavoitteena on muun muassa säästää energiaa henkilöjunien täyttöastetta parantamalla. Biodieselin ja muiden uusiutuvien energiamuotojen käyttöä selvitetään muissa konsernin toiminnoissa.

Uutena asiakkaille on tarjolla päästölaskuri. Junalla matkustaminen Rovaniemelle aiheuttaa samat hiilidioksidipäästöt kuin ajo linja-autolla Seinäjoelle tai henkilöautolla Tampereelle.

Syyskuun ajan kaukojunien lipun hinnasta lahjoitetaan viisi senttiä Suomen luonnonsuojeluliiton perinnemaisemien kunnostushankkeeseen.

VR kampanjoi myös henkilöstön rekrytoinnissa. Lähivuosina esimerkiksi kolmasosa veturinkuljettajista on jäämässä eläkkeelle. Otto Lehtipuun mukaan ympäristöasiat ovat osaltaan hyvä rekrytointivaltti. Ympäristöasioiden arvostus on vahvasti nousussa. VR:n teettämän tutkimuksen mukaan 40 prosenttia oikoradan asiakkaista mainitsi ilmastosyyt matkustustavan valinnassa.

Tavaraliikenteessä puolestaan saksalaiset lehtitalot haluavat tarkastaa, millä kuljetusmuodolla UPM-Kymmene kuljettaa paperinsa Suomesta.

Lähde Aamuposti 06.09.2008
Lähde WWW http://www.aamuposti.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Paauutiset/VR-siirtyy-kokonaan-ekosahkoon


Juna pätkiksi ja pakettiin

12.09.2008 18:38

Pienoisrautatie ja kolme pakettiautollista muuta esineistöä lähtee Hyvinkäältä Tampereelle näyttelyyn. Rautatiemuseolta löytyy paljon aineistoa, joka pääsee esille ensi viikonlopusta lähtien Työväenmuseolla Finlaysonin tehtaan alueella Tampereen keskustassa.

- Siellä avataan Veturimiesten työn historiaa kuvaava näyttely. Meiltä lähtee näyttelyyn valokuvia, veturinkuljettajien työhön liittyvää esineistöä sekä pienoismalleja, kertoo Matti Bergström.

Hyvinkään Rautatiemuseon asiantuntijat ovat olleet myös suunnittelemassa Tampereen näyttelyä, joka juhlistaa Veturimiesten liiton 110-vuotisjuhlaa.

- Näyttely tuo esiin, millaista veturimiehen työ eri aikoina on ollut ja mitä kaikkea siihen kuuluu. Esineistä mainittakoon muun muassa koulutukseen tulevien testaamiseen liittyvät laitteet, ne ovat aika hauskoja, Bergström sanoo.

Vanhimmat aarteet ovat asiakirjoja, jotka myös huvittavat nykyihmistä. Esille tulee muun muassa sääntökirjoja, jotka on tehty lepohuoneita varten. Lepohuoneet olivat rautatieläisten yöpymispaikkoja pitkillä reissuilla.

Pienoismallien kokoelmasta Tampereen näyttelyyn lähtee eri voimalla kulkevat veturimallit. Mukana on 1870-luvun höyryveturi, 1900-luvun alun höyryveturi, 1950-luvun iso dieselveturi Dr 12, 1960-luvun matkustajakiitojuna ja uusimpana ensimmäiset sähköveturit 1970-luvulta.

Rautatiemuseolaiset palasivat juuri Ruotsista, missä museo oli esillä omalla osastollaan Ruotsin rautatiemuseopäivillä. Pohjoismaista yhteistyötä on paljon ja kiinnostusta näyttelyvaihtoon molemmin puolin.

Tampereen näyttelyn yhteydessä järjestetään syksyn mittaan erilaisia toimintapäiviä, joihin hyvinkääläiset osallistuvat myös.

Lähde Aamuposti 09.09.2008
Lähde WWW http://www.aamuposti.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Juna-patkiksi-ja-pakettiin


Kirjastoa suunnitellaan vanhan tavara-aseman paikalle Savonlinnassa

12.09.2008 18:37

Savonlinnan uutta kaupunginkirjastoa suunnitellaan Asemantien varrelle, VR:n vanhan tavara-aseman ja Sokoksen nykyisen parkkipaikan välimaastoon. Kirjaston tontti on tarkoitus piirtää asemakaavaan, jonka tekeminen on juuri alkamassa. Samaan asemakaavaan merkitään ohitustiesuunnitelman mukainen Uusi Asemantie, joka tulee ohitustien liittymästä osapuilleen nykyistä ratapohjaa pitkin kohti keskustaa.

Kirjastoa on harkittu rakennettavaksi myös Uuden Asemantien toiselle puolelle Savolan liikekeskukseen, jonka kaavoitus kulkee omia latujaan. Tavara-aseman tienoon puolesta puhuu kuitenkin aikataulu.

Opetusministeriö on luvannut maksaa puolet 5,7 miljoonan euron kirjastosta. Jos rakentaminen ei ala viimeistään vuoden 2012 viimeisenä päivänä, valtion rahat menetetään. Savolan suunnittelun ja rakentamisen ei uskota edistyvän riittävän nopeasti.

Lähde Itä-Savo 11.09.2008
Lähde WWW http://www.ita-savo.fi/Uutiset/8437346.html


Pendolinon vaunuja töhrittiin Salon ratapihalla

12.09.2008 17:36

Kaksi pendolino-junan vaunua töhrittiin spray-maalauksilla Salon rautatieaseman ratapihalla tiistain vastaisena yönä. Töherryksiä oli tehty myös aseman sähköpylvääseen.

Töhritty junayksikkö ajettiin aamulla Turkuun ja sieltä takaisin pesuun Helsinkiin. Raideliikenne sujui kuitenkin normaalisti varakaluston avulla.

Ilkivallan kohteeksi joutuneet vaunut olivat seisoneet poikkeuksellisesti yön Salossa rantaradan ratatöiden vuoksi.

Poliisi tutkii tapausta törkeänä vahingontekona.

Lähde Salon Seudun Sanomat 09.09.2008
Lähde WWW http://www.sss.fi/sahkeet/24115.html


Ratatyöt viivästyttävät iltajunia rantaradalla - Tapahtumien aikaan lisää vaihtobusseja Turkuun

12.09.2008 17:34

Junien aikataulut hidastuvat ratatöiden vuoksi Karjaan ja Turun välisellä osuudella. Lisäksi illan viimeisillä Helsingistä lähtevillä junilla matkustavien tulee vaihtaa kyyti linja-autoon.

Kello 21.03 lähtevän junan vaihto tapahtuu Salossa, ja matkan kokonaiskesto on kaksi tuntia 17 minuuttia.

Kello 22.03 ja 23.03 lähtevistä junista bussiin vaihdetaan Karjaalla, ja matka kestää kolme tuntia kaksi minuuttia.

Poikkeaviin aikatauluihin siirryttiin syyskuun alussa, ja ratatöiden on määrä jatkua marraskuun 2. päivään asti.

- Toistaiseksi muuttuneet liikenneratkaisut ovat sujuneet hyvin. Jonkin verran olemme saaneet asiakaspalautetta vaihdoista ja matkan pidentyneestä kestosta, kertoo liikennepalvelupäällikkö Jouko Uppman VR Henkilöliikenteeltä.

Arkisin vaihdoista huolehtii yksi linja-auto junaa kohden, perjantai- ja sunnuntai-iltaisin kaksi autoa.Erityispäiviksi VR on varannut useampia busseja purkamaan mahdollisia ruuhkapiikkejä.

- Esimerkiksi eilen keskiviikkona Helsingissä oli samana iltana sekä Suomi-Saksa -peli että Elämä lapselle -konsertti, jolloin matkustajia oli odotettavissa normaalia enemmän. Tavallisesta poiketen vaihtokuljetuksia hoiti neljä linja-autoa junaa kohden, Uppman jatkaa.

VR tarkkailee matkustajatilannetta jatkuvasti. Tarpeen mukaan lisäbusseja tilataan vielä viime tipassa.

- Olemme koko ajan varpaillaan. Lisäbussien tarve saattaa kasvaa esimerkiksi iltoina, jolloin TPS:n peli käydään Helsingissä, Uppman sanoo.

Lähde Turun Sanomat 11.09.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-09-11,104:2:563798,1:0:0:0:0:0:


Rantaradan junaliikenne palaa normaaliksi kahdeksalta

12.09.2008 10:06

Helsingin ja Turun välisen rantaradan liikenne palasi yön jäljiltä normaaliksi kello kahdeksaan mennessä. Ratahallintokeskuksen mukaan liikenne oli varhain aamulla poikki Salon ja Turun välillä, ja kaksi junaa jouduttiin korvaamaan linja-autoilla.

Ongelma johtui siitä, että yöllä tehdyt ratatyöt kestivät suunniteltua kauemmin.

Lähde HS 12.9
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Rantaradan+junaliikenne+palaa+normaaliksi+kahdeksalta/1135239373870


Museojunia työnnetään sivuradoille

11.09.2008 10:35

Rautatieviraston määräys uhkaa estää nykyisen laajuisen museoliikenteen Suomen rautateillä.

Viraston valmistelema määräys edellyttää ensi vuoden alusta lähtien kaikelta liikkuvalta kalustolta junien automaattisen kulunvalvonnan (JKV) laitteiden käyttöä.

Määräysluonnoksen mukaan liikennöinti ilman laitetta olisi mahdollista vain tietyillä rataosuuksilla. Iso osa liikennöinnistä uhkaa loppua, sillä pääradoille ei ilman sitä pääsisi.

Museoliikennöijät pitävät kulunvalvontajärjestelmän veturilaitteiden hankintaa käytännössä mahdottomana. Laite on kallis ja huonosti saatavissa.

Suomessa on kahdeksan museoliikenteen harjoittajaa. Ratojen sulkeutuminen koskisi niistä kaikkia muita paitsi Rovaniemellä toimivaa. Pieksämäellä toimivan höyryveturiyhdistyksen toiminta ei kokonaan estyisi. Liikennöinti onnistuisi yhä Varkauden ja Savonlinnan suuntaan. Sen sijaan esimerkiksi Savonradalle ei olisi asiaa.

- Eniten päätös vaikuttaa Helsingin seudulla toimiviin museoliikenteen harjoittajiin, rautatie- ja museomies Aimo Kääriäinen toteaa.

Kääriäinen on museoliikennettä harjoittavan Keitele-Museo Oy:n toimitusjohtaja, helsinkiläisen Höyryveturimatkat 1009 Oy:n liikennepäällikkö ja Pieksämäen höyryveturiyhdistyksen jäsen.

- Museoliikenteen tulisi saada jatkua koko rataverkostolla, Kääriäinen vaatii.

Rautatieviraston määräyksen jälkeen museoliikenteelle on jäämässä vain sivuratoja, joiden lukuisat tasoristeykset muodostavat turvallisuusriskin.

Museojunaliikenteen kattojärjestönä toimiva Rautatiemuseoiden ja -harrastajien liitto yrittää vielä neuvotella määräyksestä Rautatieviraston kanssa.

Virasto tiedottaa tavoittelevansa määräyksellä museoliikenteen turvallisuutta. JKV-pakon lisäksi määräys muun muassa asettaa museokaluston suurimmaksi nopeudeksi 70 kilometriä tunnissa.

Määräys koskee sekä valtion rataverkolla että yksityisraiteilla harjoitettavaa museoliikennettä.

Viraston mukaan museoliikenteeksi katsotaan laajuudeltaan sellainen museokalustolla tapahtuva vähäinen junaliikennöinti, jolla ei tavoitella liikevoittoa. Uusi määräys antaisi luvan liikennöidä korkeintaan 60 päivänä vuodessa.

Lähde Länsi-Savo 10.9
Lähde WWW http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/8434171.html


Rautatievirasto rajoittaa museoliikennöintiä

09.09.2008 09:50

Rautatieviraston valmistelema määräys tuo muutoksia museokalustolla liikennöintiin rautateillä. Määräyksessä on vaatimuksia kaluston rekisteröinnistä ja katsastuksesta, museokaluston turvavarusteista ja merkinnöistä sekä höyryvetureilla liikennöimisestä metsäpalovaroituksen aikana.

Kaikelta liikkuvalta kalustolta edellytetään junaliikenteessä JKV- eli junien automaattisen kulunvalvonnan laitteiden käyttöä 1.1.2009 alkaen. Vaatimus perustuu Ratahallintokeskuksen kesäkuussa 2006 antamaan päätökseen.

Rautatieviraston määräysluonnoksen mukaan liikennöinti ilman JKV-laitteen käyttöä olisi edelleen mahdollista tietyillä rataosuuksilla. Määräys asettaisi museokaluston suurimmaksi nopeudeksi 70 km/h. Museokalustolla saisi liikennöidä korkeintaan 60 päivänä vuodessa. Määräystä noudatettaisiin sekä valtion rataverkolla että yksityisraiteilla harjoitettavassa museoliikenteessä.

Rautatieviraston tavoitteena on varmistaa, että myös museoliikenne rautateillä on turvallista, ja että museokalustolla liikennöinti on mahdollista senkin jälkeen, kun JKV-laitteiden käyttöpakko on astunut voimaan.

Määräys on valmisteltu yhteistyössä museoliikennöijien, Ratahallintokeskuksen ja VR:n kanssa.

Museoliikenteeksi katsotaan laajuudeltaan vähäinen junaliikennöinti museokalustolla, millä ei tavoitella liiketaloudellista voittoa.

Lähde Rautatievirasto 8.9
Lähde WWW http://www.rautatievirasto.fi/fi/virastouutisia/?a=show&id=76


Vaunupula pakottaa puukuljetukset raiteilta vesille

06.09.2008 02:45

Raideliikenteen vaunupula pakottaa metsäyhtiöt siirtämään puukuljetuksia vesireiteille. Stora Enso ja UPM tähyävät läntisestä Suomesta pieniä satamia, joista kuljettaa puuta tehtailleen.

Stora Enson kuljetusongelmien taustalla on voimakas panostus puunhankintaan Länsi-Suomessa.

Yhtiön tehtaat ovat keskittyneet Itä- ja Pohjois-Suomeen.

UPM:n hankintaesimies Henrik Mattsson puolestaan sanoo yhtiön hakevan piensatamista kustannustehokasta vaihtoehtoa puukuljetuksiin.

UPM etsiikin parhaillaan piensatamia erityisesti itäiseltä Uudeltamaalta laajentaakseen merikuljetusten osuutta. Mattsson nostaa esimerkkeinä Inkoon ja Hangonnimen satamat, joiden hyödyntämistä selvitetään.

Salon satama käyttöön

Stora Enso Metsän aluejohtaja Pekka Rajala arvostelee VR:ää, joka ei ole lisännyt vaunukapasiteettia painostuksesta huolimatta.

- Laivaliikenne jää ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi kuljettaa puuta lännestä itään, Rajala sanoo.

Metsäyhtiöt ovatkin puhaltaneet eloa Salon vanhan sokeritehtaan hiljaiseen satamaan. UPM sekä Stora Enso ovat kuljettaneet keväästä asti puuta tehtailleen Pietarsaareen, Kotkaan ja Imatralle. UPM:n kolmatta puulastia lastattiin perjantaina Salon satamassa. Stora Enson tehtaille lasteja on lähtenyt kaksi.

Rajalan mukaan Salon kuljetuksia jatketaan tulevaisuudessakin, sillä Stora Enso on panostanut voimakkaasti puunhankintaan läntisessä Suomessa puolentoista vuoden ajan. Hankinta-alueen laajentamisen taustalla vaikuttaa Venäjän puutullikiista ja metsäyhtiön tarve saada kotimainen puu käyttöön.

- Hankimme puuta Turunmaan saaristosta, joten merikuljetus on siitäkin syystä luonteva valinta, Rajala sanoo.

Salon satamasta lastattava puu tulee noin viidenkymmenen kilometrin säteellä.

----------------------------

TS: Helga säästää rekkarallilta Julkaistu 6.9.2008 2:32:17

Enää ei Sucroksen Salon satamaan saavu laivoja mukanaan Ahvenanmaan sokerijuurikkaita. Nyt laivat on lastattu järeällä puutavaralla.

Helga-laivan kippari Markku Malmberg Paraisilta pääsee matkaan lauantaiaamuna, kun alus on lastattu tupaten täyteen koivua ja haapaa. Salon satama on jo tullut miehelle tutuksi. Nyt määränpäänä on Pietarsaari.

- Onhan laivakuljetus ylivoimaisesti edullisin ja myös perinteinen tapa kuljettaa puuta. Helgaan mahtuu 60 rekkakuormallista puutavaraa, joten melkoiselta maantierallilta laivan ansiosta vältytään, sanoo Markku Malmberg.

Hyvällä säällä viisihenkinen miehistö vie lastin Pietarsaareen 42 tunnissa.

Markku Malmbergin arvion mukaan puukuljetukset ovat jonkin verran lisääntyneet. Joka kolmas rahtaus on puutavaraa.

Lastaus vie vuorokauden

Helgan lastaus alkoi perjantaiaamuna. Somerolainen puualan yrittäjä Hannu Kauppi on tänä vuonna kolmatta kertaa lastaushommissa. Vuorokausi puurretaan yhtä soittoa ja urakan aikana laivaan siirtyy 1 600 kuutiota puutavaraa.

Sucroksen pieni satama koostuu laiturista ja 4,5 metrin syvyiseksi ruopatusta laivaväylästä. Kun sokerin tuotanto loppui, loppuivat juurikaskuljetuksetkin.

Salon tehtaassa edelleen työskentelevä diplomi-insinööri Eino Nygren on tyytyväinen, kun puuyhtiöt löysivät autioituneen sataman.

- Mistään vilskeestä ei voi puhua, kyse on ollut muutamista kuljetuksista.

- Mutta on hyvä, että alueella on vähäistäkin käyttöä. Me emme satamaa tarvitse, joten voisimme sen hyvin myydäkin, sanoo Eino Nygren.

Lähde Turun Sanomat 06.09.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-09-06,104:2:562862,1:0:0:0:0:0:


Junaliikenne takkuilee rantaradalla edelleen

05.09.2008 20:49

Junaliikenne rantaradalla myöhästelee edelleen turvalaitevian vuoksi. Junat ovat keskimäärin 15 minuuttia myöhässä. Perjantai-iltapäivällä ilmenneen turvalaitevian vuoksi pahiten myöhästyi Turusta Helsinkiin matkalla ollut InterCity-juna, joka oli myöhässä lähes puolitoista tuntia.

Junan myöhästymisen vuoksi InterCity-juna Helsingistä Kouvolaan ja Kouvolasta Helsinkiin peruttiin.

Lisäksi E-lähijunat Helsingin ja Kauklahden välillä peruttiin kello 17.30 - 19.00 välillä, ja muut junat ovat myöhästelleet 15 - 30 minuuttia.

Turvalaitevika Jämsän ja Jyväskylän välillä aiheutti illalla 30 - 45 minuutin myöhästymiset kolmelle junalle. Turvalaitevika Jyväskylän radalla on saatu korjattua. Vikaa rantaradalla korjataan edelleen.

Lähde Yle 5.9
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id100734.html


Kittilään halutaan rautatie

05.09.2008 04:52

Kittilän kunta esittää rakennettavaksi Kolari-Ylläsjärvi-Kittilä-Leville junayhteyttä. Kittilässä junarataa perustellaan sillä, että juna toisi lisääntyvät matkailijavirrat Tunturi-Lappiin luontoystävällisesti. Junayhteydestä voisi olla hyötyä myös alueen metsätaloudelle.

Kittilän kunta esitti jo viime keväänä junaratayhteyttä Kolarista Kittilään antaessaan lausunnon maakuntakaavan luonnoksesta. Kittilän kunta toteaa, että maakuntakaavaan tulee sisällyttää rautatieyhteys Kolarista Leville ja yhteys tulee turvata kaavoituksessa.

Kittilän kunnanjohtajan sijainen Esa Mäkinen perustelee Kolari-Kittilä-Levi junarataa ensisijaisesti matkailun lisääntyvillä tarpeilla.

- Levin matkailijamäärät kasvavat jatkuvasti ja tämä hanke on tulevaisuutta; joukkoliikenteen kehittäminen matkailukeskuksiin on hyvin tärkeää. Ensisijaisena tarpeena Kittilässä nähdään henkilöliikenteen kehittäminen. Myös alueen metsätalous saattaisi hyötyä junaradasta, toteaa Esa Mäkinen.

Kallis rautatie

Uuden rautatieyhteyden rakentaminen Kolarista-Kittilään ja Leville ei ole halpaa puuhaa. Ratahallintokeskuksen mukaan uuden radan rakentaminen maksaa 2-3 miljoonaa euroa kilometriltä eli noin sadan kilometrin rataosuus tulisi maksamaan noin 200- 300 miljoonaa euroa. Myös Kittilässä pidetään haasteena sitä mistä rahat saadaan.

Kolari-Kittilä-Levi rataosuus aiotaan merkitä myös Lapin maakuntakaavan luonnokseen, joko yhteystarvemerkintänä tai rautatien ohjeellisena linjauksena. Liikenne- ja viestintäministeriössä Kolari-Kittilä rautatieyhteys ei herätä innostusta. Liikennepolitiikanosaston osastopäällikkö Juhani Tervala toteaa, että hanke on niiden 150 rautatiehankkeen joukossa joihin ei ole rahaa.

Ratahallintokeskuksessa hankkeelle ollaan hieman positiivisempia. Ratahallintokeskuksen investointipäällikkö Kari Ruohonen uskoo, että Länsi-Lapin mahdolliset suuret kaivoshankkeet voivat edesauttaa ratayhteyden jatkamista Kolarista eteenpäin. Ruohonen kuitenkin muistuttaa, että hanketta täytyy tarkastella kokonaisuutena ja sillä riittääkö junayhteydelle matkustajia.

---------------

"Ratahallintokeskus ei tyrmää junarataa Leville"

Ratahallintokeskus ei tyrmää ehdotusta junaradan jatkamisesta Kolarista-Kittilään ja edelleen Leville.

Ratahallintokeskuksen investointipäällikkö Kari Ruohonen sanoo, että mahdolliset kaivoshankkeet Kolari-Pajala alueella voivat edesauttaa hanketta.

Ruohosen mukaan Kolari-Kittilä ratayhteyden rakentamiseen vaikuttaa myös se, riittävätkö matkailijamäärät.

Radan rakentamista Kolarista Kittillään ja Levin matkailukeskukseen esitti eilen Kittilän kunta. Kittilä haluaa kuitenkin ensin Kolarin radan peruskorjauksen ja sähköistämisen.

Lähde YLE Lapin Radio 04.09.2008
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/paivanjuttu?opendocument&pageid=Content9FE80


U:ki-Turku-radan tavaraliikenne tuplaantuu lähivuosina

04.09.2008 21:57

Uusikaupunki huomauttaa ratahallintokeskukselle lähettämässään kirjelmässä Turun ja Uudenkaupungin välisen radan tavaraliikenteen kasvavan lähiaikoina voimakkaasti. Tämä kasvu tulisi kaupungin mukaan huomioida myös henkilöliikenteen kannattavuudesta tehdyissä laskelmissa.

Uudenkaupungin kirjeessä todetaan, että ratahallintokeskuksen tekemässä selvityksessä Uki-Turku-radan kunnostamisesta henkilöliikenteelle päädyttiin nopeusvaatimuksen (120 km/h) vuoksi niin suuriin kustannuksiin, että nopea henkilöliikenteen käynnistyminen tuntuu epätodennäköiseltä.

Kaupunki toteaa, että radan kunnostuskustannukset eivät johdu pelkästään henkilöjunaliikenteen aloittamisesta. Tavaraliikenne tulee huomattavasti kasvamaan mm. Steelteamin teräspalvelukeskuksen käyttöönoton jälkeen. Steelteamin käsittelemä teräs kuljetetaan asiakkaille pääasiassa rautateitse.

Toinen tavaraliikenteeseen vaikuttava seikka on telakka-alueella toimintaansa aloitteleva Ruukki Oy. Sen materiaali tulee pääosin rautatiekuljetuksena Hämeenlinnasta.

Kaupungin kirjeen mukaan myös Yara on investoimassa logistiikkaan. Satamaväylä ruopataan, joka merkitsee myös satama-altaan ja laiturirakenteiden uudistusta.

Yli neljän miljoonan euron investoinnit liikenteen kehittämiseen merkitsevät myös tuotannon lisäämistä, joka puolestaan merkitsee rautateitse tapahtuvien kemikaalikuljetusten lisääntymistä, sanotaan kirjeessä.

Kaupungin arvion mukaan tavarakuljetukset tulevat hankkeiden valmistuttua lähes kaksinkertaistumaan. Siksi kaupunki pitää tärkeänä, että radan kunnossapitoa ei katsota ainoastaan henkilöliikenteen nopeusvaatimusten kannalta, vaan lisääntyvä tavaraliikenne huomioidaan myös.

Kaupunki esittää, että rataverkon kehittämisen pitkän tähtäimen suunnitelmaan otetaan mukaan Uki-Turku-radan kunnostus ja ylläpito kasvavan tavaraliikenteen tarpeita varten ja henkilöliikenteen aloittamisen kustannukset lasketaan uudelleen.

Lähde Vakka-Suomen Sanomat 04.09.2008
Lähde WWW http://www.vakka.fi/uutinen.phtml?id=1906


Vaaralliset tasoristeykset poistetaan Savon radalta

04.09.2008 21:55

Pohjois-Savon liitto aloitti aktiiviset neuvottelut Ratahallintokeskuksen kanssa jo pari vuotta sitten, jotta vaaralliset tasoristeykset saataisiin poistettua Savon radan varrelta.

Viime vuonna saatiin Suonenjoen ja Kuopion väliltä poistettua jo kuusi tasoristeystä. Hankkeen kustannukset olivat noin seitsemän miljoonaa euroa.

Rataosuudella on vakinaisessa liikenteessä yhteensä noin 30 junaa vuorokaudessa. Ensi vuonna radalla tehdään toimenpiteitä, joilla saadaan Pendolino-junien nopeuksia nostetuksi. Kiskojen, tukikerrosten ja vaihteiden uusimisen jälkeen junien nopeutta voidaan nostaa vuonna 2010.

Rata on Pendoliinoille liikennöitävässä kunnossa, mutta muun muassa tasoristeysten takia suuria nopeuksia ei voida käyttää. Tällä hetkellä suurin junanopeus on 140 kilometriä tunnissa.

Kun tasoristeyksiä vähennetään ja tarvittavat korjaukset tehdään, pystyvät Pendolinojunat ajamaan radalla noin 200 kilometriä tunnissa. Tämä tarkoittaa Kuopion ja Helsingin välillä puoli tuntia nopeampaa aikataulua. Korjausten jälkeen perinteisellä kalustolla voidaan ajaa 160 kilometriä tunnissa.

Nyt asia on edennyt niin pitkälle, että Suonenjoen eteläpuolen suunnittelu on käynnistymässä. Suonenjoen ja Pohjois-Savon etelänpuoleisen maakuntarajan välillä on yhteensä 17 tasoristeystä. Näistä poistetaan kymmenen kappaletta. Hanke maksaa noin 10,2 miljoonaa euroa ja rakentaminen alkaa vuonna 2009. Rakentamisesta on pyydetty tarjoukset väylälaitoksilta.

Tarkoituksena on poistaa Haapakosken, Korpelan, Haapataipaleen, Suonteen, Uuhirannan, Konttilan, Ruomannin, Herralan, Markkalan ja Lattulan tasoristeykset.

Pohjois-Savon liitto neuvotteli asiasta ratahallintokeskuksen kanssa viime keskiviikkona.

- Tasoristeysten poistamisen päällimmäisenä syynä on turvallisuuden parantaminen. Ne korvataan eritasoliittymillä. Painopisteenä on, että Savon radalle ei jää yhtään vartioimatonta tasoristeystä, sanoo Pohjois-Savon liiton aluekehitysjohtaja Henrik Rissanen.

Suonenjoen eteläpuoleisten tasoristeysten poistamiseen tarvittavat rahat on korvamerkitty maakunnan yhteistyösopimukseen. Savon radan kokonaishanke on hieman viivästynyt, sillä Pohjois-Savossa on odotettu Etelä-Savon Maakuntaliiton kannanottoa rahoitukseen.

Radan varrella olevien tasoristeysten poistaminen ei kannata tehdä maakunnittain, vaan yhteistyöhankkeena. Etelä-Savosta on jo lupailtu hankkeeseen useita miljoonia euroja.

- Pohjois-Savon hankkeelle on ehtona, että myös Etelä-Savo lähtee mukaan. Rahoitus saadaan EU:n rakennerahastolta, mutta myös valtion pitää panostaa kustannuksiin, Rissanen kertoo.

- Matkustajaliikenne on koko ajan kasvanut Savon radalla. Tämä hanke tulee lisäämään Pohjois-Savon vetovoimaisuutta. Jos junien nopeutta lisätään, siirtyy henkilöliikennettä maantieltä junaliikenteeseen. Myös itse maksavia lentomatkustajia siirtyy junan kyytiin. Savon radan tasoristeysten poistamishanke sopii hyvin myös Euroopan Unionin linjauksiin. EU:n tavoitteena on lisätä joukkoliikennettä kohti kestävää kehitystä.

Lähde Sisä-Savon Sanomat 04.09.2008
Lähde WWW http://www.sisa-savonsanomat.fi/web/index.php


Asema jää kilometrin päähän - Tornio itäinen avataan 2.10.

03.09.2008 19:58

Torniolaiset pääsevät lokakuun alusta taas junaan omalla paikkakunnallaan. Juhlajuna, pikajuna Helsingistä, pysähtyy vuosien tauon jälkeen Tornioon aikataulun mukaan torstaina 2. lokakuuta 8.03.

Sen mahdollistaa uusi 400 metrin mittainen laituri. Usean vuoden ajan junat ovat ajaneet Tornion ohi pysähtymättä. Torniolaiset ovat päässeet kaupungin ohi ajaneeseen junaan ja siitä pois Kemissä. Sinne on autolla noin 30 kilometrin matka.

Järin vilkkaiden junayhteyksien varrella torniolaiset eivät silti ole. Kaupungin kautta kulkee rata Kolariin ja sinne henkilöliikenne vaihtelee matkailusesonkien mukaan.

Eniten Helsingin ja Kolarin välisiä junavuoroja on kevättalven hiihtokauden aikana. Silloin VR ei pysty asettamaan liikenteeseen kysyntää vastaavaa määrää kalustoa. Kesällä henkilöliikennettä ei ole lainkaan ja syksy aloitetaan yhdellä viikoittaisella edestakaisella yöjunavuorolla.

Torniossa oli aiemmin seisake, nimeltään Tornio pohjoinen. Sen käyttö lopetettiin, koska lyhyt laiturinpätkä oli kaarteessa ja pysähtymiseen liittyi "liikennöinti- ja matkustajaturvallisuuteen liittyviä hankaluuksia".

Tornio itäinen

Uuden laiturin suunnittelu aloitettiin 2006. Uuden seisakkeen nimi on Tornio itäinen. Vanhan seisakkeen tapaan sekään ei ole lähellä Tornion asemaa, minne on matkaa runsas kilometri. 1920-luvun lopulla valmistunut punatiilinen asema on Kolarin radasta sivussa, Haaparannalle ja Röyttän satamaan johtavan radan varressa.

Ratapihalta ja Tornionjoen ylittävältä rautatiesillalta löytyy ainoana laatuaan nelikiskoraide eli suomalainen 1 524 millimetrin ja ruotsalainen 1 435 millimetrin raideleveys. Sen ansiosta suomalaiset junat voivat ajaa joen yli Haaparannalle ja ruotsalaiset junat Tornioon. Kauemmas Ruotsiin meneviin vaunuihin vaihdetaan Torniossa ruotsalaiset telit.

Sadekatoksia ja valot

Uuden seisakkeen laiturityöt valmistuvat syyskuun puolenvälin jälkeen. Laiturille tulee kaksi sadekatosta, valaistus ja sinne johdetaan myös kuulutukset, Pohjois-Suomen rakentamisen aluepäällikkö Jouko Nurmilaukas Ratahallintokeskuksesta kertoo.

Parkkialueelle mahtuu noin 40 autoa. Kaupunki on rakentanut pysäkille yhteyden suoraan Sukkatehtaankadulta Torpin teollisuusalueen kautta.

Seisakkeen ympäristön viherrakentamisen tulokset näkyvät vasta ensi kesänä. Koko työn kustannusarvio on noin 0,5 miljoonaa euroa.

Nurmilaukas sanoo rakentamisen "tavallaan" kytkeytyvän meneillään olevan Tornion-Kolarin radan perusparannukseen ensimmäiseen vaiheeseen. Kuluneena kesänä kiskotus ja pölkyt vaihdettiin 28 kilometrin matkalle Torniosta pohjoiseen. Ensi kesän tavoitteena on 50 kilometriä. Torniosta 180 kilometrin päässä olevan Kolarin ratatyöt saavuttavat aikataulun toteutuessa 2011.

Lähde Kaleva 03.09.2008
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/juttu747749_page0.htm


Mopopoika törmäsi puomiin Kemissä

03.09.2008 19:55

Keskiviikko aamuna yhdeksän jälkeen kemiläinen mopopoika törmäili Pajusaarentien tasoristeyksessä. Hän ei ollut huomannut varoitusvaloa ja alas laskeutunutta puomia. Törmäyksen voimasta puomi irtosi ja mopoilija kaatui. Mopo ja takana ajanut auto kolhiintuivat rytäkässä, mutta mopoilija selvisi tapauksesta pintanaarmuilla.

Lähde Lapin Kansa 03.09.2008
Lähde WWW http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=LKA_newssite%2FAMLayout&cid=1194603338981&p=1194596027240&pagename=LKAWrapper


VR haluton maksamaan Kauniaisten palaneen aseman korjauksen

02.09.2008 20:46

Kauniaisten palaneen asemarakennuksen korjaaminen voi maksaa lähes miljoona euroa. Omistaja VR-Yhtymä ei kuitenkaan aio ryhtyä hankkeen maksajaksi.

-Sellaiselle investoinnille ei löydy taloudellisia perusteita. Rakennuksen alle 300 neliön vuokratilat eivät tuota tarpeeksi, toteaa VR-Yhtymän kiinteistöpäällikkö Matti Siitari.

VR ei mielellään maksa kulttuuriarvoista, vaikka se kuulostaakin tylyltä, Siitari lisää. Laki ei myöskään velvoita rakentamaan tuhoutunut rakennus uudelleen. VR:ssä arvellaan Kauniaisten aseman palaneen korjauskelvottomaksi, vaikka kaikkia rakenteita ei ole vielä kokonaan tutkittu.

Satavuotiaan aseman länsipääty syttyi palamaan lauantaina aamulla, hätäkeskus sai palosta ilmoituksen kello 7.24. Itäpäädyssä asunut pariskunta poistui talosta ajoissa eikä henkilövahinkoja sattunut.

Sammuttajien saapuessa puinen rakennus paloi jo voimakkaasti. Länsipäädyn lisäksi talosta tuhoutui kattorakenteita.

Palonsyyntutkintaa tekevä Espoo poliisi ei epäile tulipalossa rikosta. Syttyminen on paikallistettu sisätiloihin, mutta tutkinta jatkuu vielä. Asunnon lisäksi asemarakennuksesta oli vuokrattu tilat pienyritykselle.

Kiinteistöpäällikkö Siitarin mukaan VR:ltä löytyy kyllä yhteistyökykyä, jos jotakin tahoa aidosti kiinnostaa aseman kunnostaminen.

-Sitä ei kuitenkaan kannata rakentaa sisältä entiseksi sokkeloksi, vaan tilojen järkevä käyttö on mietittävä uudelleen.

Virallisia keskusteluja aseman kohtalosta VR ei vielä ole käynnistänyt esimerkiksi Kauniaisten kaupungin kanssa. Kaupunginjohtaja Torsten Widén pitää silti selvänä, että suojeltu ja kaupunkikuvallisesti keskeinen rakennus entisöidään. Hän ei kuitenkaan ota kantaa kaupungin osallistumisesta korjauskuluihin.

Aseman ympärille on kaavailtu lisärakentamista ja Widén arvelee asemarakennuksen soveltuvan korjattuna vaikka yritysten toimitiloiksi.

Tiistaina tuli kuluneeksi sata vuotta, kun arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema Kauniaisten rautatieasema avattiin henkilöliikenteelle. Sen merkeissä kaupungintalon aulassa avattiin näyttely asemanseudun eri vaiheista.

Lähde Länsiväylä 02.09.2008
Lähde WWW http://www.lansivayla.fi/Uutiset/Arkisto/2008/09/02/VR-haluton-maksamaan-Kauniaisten-palaneen-aseman-korjauksen


Kivikasasta kiskoilla veturille tuhansien eurojen vahingot lauantaina Pieksämäellä

02.09.2008 20:45

Raiteille kasatut kivet pysäyttivät pikajunan hetkeksi Pieksämäellä lauantaina. VR teki tapauksesta rikosilmoituksen maanantaina. Poliisi tutkii tapausta vaaranaiheuttamisena ja etsii kivikasan tekijöitä.

Rikosylikonstaapeli Pekka Roposen mukaan radan lähellä on nähty lauantaina nuoria tyttöjä. Syyllisten etsintä jatkuu ja poliisi kaipaa lisää vihjeitä.

- Tässä ei ole tulkinnan varaa. Joku oli kasannut kivet tahallaan raiteille. En ennakoi, mitä olisi voinut pahimmillaan tapahtua. Teon vakavuudesta kertoo, että kyse on liikennetuhotyöstä. Tuhotyöstä ei selviä sakoilla, vaan rangaistuksena on vankeutta, sanoo VR:n turvallisuusjohtaja Yrjö Poutiainen.

Kouvolasta Pieksämäen kautta Ouluun matkalla ollut pikajuna törmäsi radalla olleeseen kivikasaan illansuussa lauantaina Pieksämäellä.

Veturinkuljettaja teki hätäjarrutuksen heti, kun huomasi suurehkoista kivistä kootun kasan kiskoilla hieman kello kuuden jälkeen. Vain hetki sitten Pieksämäen asemalta lähtenyt juna ei kuitenkaan ehtinyt pysähtyä, vaan törmäsi kivikasaan.

Onnettomuus sattui muutaman kilometrin päässä Pieksämäen ja Haapakosken välillä Partaharjun Pysäkintien tasoristeyksessä. Junassa oli yli 200 matkustajaa, joista kukaan ei loukkaantunut hätäjarrutuksessa. Juna pystyi jatkamaan matkaa tarkastuksen jälkeen, mutta vaurioitunut veturi on korjattavana.

Lähde Savon Sanomat 01.09.2008
Lähde WWW http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/kivikasasta-kiskoilla-tuli-tuhansien-eurojen-vahingot(211716).ece


Parkanon asemanseudun suunnitteluun vihdoin vauhtia

02.09.2008 19:47

Tulossa: Asumista ja yrittämistä lähellä kaunista luontoa ja hyviä liikenneyhteyksiä.

Parkanon sosialidemokraattien vuosia ajama asemanseudun kehittämishanke on saamassa vihdoin vauhtia. Parkanon aseman ympäristöön aiotaan kaavoittaa tontteja niin yritystoiminnalle kuin asumiselle.

Suunnitelmien tarkempi sisältö hahmottuu tekeillä olevan asemanseudun kehittämisen esiselvityshankkeen etenemisen myötä. Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka mahdollisesti hyväksyttäisiin jo keväällä 2009.

Projektipäällikkö Jaakko Blomqvist Kehitys-Parkki Oy:stä sanoo, että alueelle suunnitellaan pientalotontteja, joiden tarkka lukumäärä selviää, kunhan suunnitelmissa päästään eteenpäin.

Kaavoitussuunnittelu annettiin elokuussa tarjouskilpailun perusteella Airix Ympäristö Oy:lle, ja jo syksyllä alkaa hahmottua, paljonko varataan tilaa asumiseen ja paljonko tuotannolliseen toimintaan.

Syyskuun lopussa järjestetään viranomaisneuvottelu, jossa Airix esittelee alustavia suunnitelmiaan ja kuuntelee eri tahoja, joihin tuleva kaava vaikuttaa.

Oikeusvaikutteinen osayleiskaava käsittää noin 40 hehtaarin alueen aseman ympäristöstä. Suurin maanomistaja on metsähallitus, ja myös Parkanon kaupunki on merkittävä maanomistaja. Lisäksi kaavoitus koskee yksityisiä maanomistajia ja myös ratahallintoa ja VR:n varikkoa.

Viranomaiskuuleminen on tärkeä, jotta eri intressipiirien toiveet saadaan esiin ja sitä kautta ohjaamaan suunnittelua. Syksyllä on myös tarkoitus järjestää yleisötilaisuus, jossa kerrotaan kaikelle kansalle, mitä ollaan suunnittelemassa ja millä aikataululla.

Osayleiskaavaluonnos valmistuu syksyn aikana, minkä jälkeen se jalostuu osayleiskaavaehdotukseksi ja lähtee päätös- ja lausuntokierrokselle.

Esiselvityshanke päättyy huhtikuun 2009 lopulla, eli samoihin aikoihin kun kaavan on määrä saada lopullisen vahvistuksensa.

Vaikka uuden asuinalueen kokoa ei vielä osatakaan kertoa, se jo tiedetään, että asemanseudun asumisessa korostetaan luontoarvoja ja virkistyskäyttöä. Uusi alue tulee aivan Natura-alueen tuntumaan ja lähelle esimerkiksi Kaitojen vetten melonta- ja veneilyreittejä.

Toinen merkittävä etu on liikenteellinen sijainti. Junalla pääsee Parkanosta Tampereelle alle 40 minuutissa. Myös sijainti kahden valtatien, 23:n ja 3:n, risteämässä, nähdään valtiksi.

Virallista työnimeä tulevalle asemanseudun asuin- ja yritysalueelle ei ole vielä annettu, mutta Jaakko Blomqvistin mukaan haussa on nimi, joka kertoo, että kyse on uudesta selkeästä kokonaisuudesta, jota voi luonnehtia jopa omaksi brändikseen.

Lähde Uusi Aika 02.09.2008
Lähde WWW http://www.uusiaika-lehti.fi/fi/nayta/uutinen/12202872078344


Asiantuntijat ennustavat Lapin joulumatkailun notkahtavan - Joulupukin juna ja veturitalli takavarikkoon

01.09.2008 21:13

Voimakkaasti kasvanut Lapin joulumatkailu uhkaa notkahtaa tänä vuonna. Asiantuntijat uskovat, että notkahdus vie neljänneksen viime vuoden asiakasmääristä.

Lapin matkailu on kasvanut voimakkaasti koko 2000-luvun. Viime vuonna pelkästään brittejä tuli Lappiin reilut sata tuhatta. Muualta Euroopasta ja Aasiasta saapui noin 40 000 matkailijaa.

Lapin joulumatkailun notkahdukseen uskovat niin ulkomaiset kuin kotimaisetkin matkanjärjestäjät. Esimerkiksi jo alkuvuonna kaikkien ulkomaalaisten paitsi venäläisten turistien määrä taantui. Kasvusta suurin osa tuli Venäjältä, kun Keski-Eurooppa hiipui.

Briannian kurjistuva talous näkyy matkailussa

Esimerkiksi Canterbury Travel Ltd:n toimitusjohtaja Adrian Collins arvioi, että heidän yhtiönsä kautta Lappiin tulee 8 000 ihmistä vähemmän kuin vuosi sitten. Yhtiö on suurin yksittäinen joulumatkojen matkanjärjestäjä, joka toi vuosi sitten Lappiin 29 000 brittiä.

Collinsin mukaan rajun pudotuksen taustalla on Brittien talouden voimakas taantuma. Näin voimakasta talouslaskua ei ole koettu Brittein saarilla 60 vuoteen, muistuttaa toimitusjohtaja Collins. Hänen tukenaan ovat kaikki talouden mittarit. Britanniaa koettelee jopa USA:ta rajumpi asuntoluottokriisi.

- Tässä tilanteessa on luonnollista, että ihmiset säästävät Lapin matkoista, joka ei ole meille briteille se tärkein loma, sanoo Collins.

Brittien tärkein loma on kesäloma, josta he eivät säästä Collinsin mukaan. Seuraavaksi tärkein on kevään hiihtoloma, johon punnat vielä riittävät. Lapin joulumatka on jo ekstraa, josta säästetään.

Lontoossa 1974 alkaen toiminut Canterbury Travels Ltd aikoo selvitä talouden taantumasta, vaikka ilmassa on mustia pilviä. Luottokriisi ajaa brittipankkeja ja rahoituslaitoksia valtion syliin, mutta Collins vakuuttaa, että yhtiön kassa on vakaa.

Rovaniemen käräjäoikeus takavarikoi Joulupukin junan

Collinsin yhtiöllä on myös oikeudellisia ongelmia, sillä sen omistamat Joulupukin juna vetureineen ja Rovaniemen veturitalli on takavarikoitu velkojan toimesta. Rovaniemen käräjäoikeus päätti elokuussa, että yhtiön omaisuus sinetöidään, kunnes velkariidat on ratkaistu.

Canterbury Travels Ltd:n omistama yhtiö osti Rovaniemen vanhan veturitallin, höyryjunan ja neljä vaunua muutama vuosi sitten. Juna ja vaunut saneerattiin kalliisti ja nykyaikaistettiin.

Vaunuihin tulivat ajanmukaiset, viimeistä piirtoa olevat atk-järjestelmät ja äänentoistolaitteet. Junat saavuttivat erittäin suuren suosion viime jouluna ja niissä vieraili parikymmentä tuhatta matkailijaa.

Canterburyn omistama yhtiö ja junien saneerauksesta sekä toiminnasta vastannut suomalainen yhtiö riitautuivat viime jouluna. Nyt Kimroi Oy vaatii brittien omistamalta yhtiöltä saamatta jääneinä satojen tuhansien palkkioita.

- Pidän mahdollisena joskin epätodennäköisenä, että juna ei liikennöisi ensi jouluna Rovaniemeltä Kemijärvelle. Mutta jos juna ei liikennöi, heikentää se meidän myyntiämme selkeästi, sanoo Collins.

Rovaniemen käräjäoikeuden takavarikkopäätökseen on jätetty tyytymättömyyden ilmoitus. Mikäli Brittien yhtiö valittaa takavarikosta, ratkaisee asian Rovaniemen hovioikeus joulun alla.

Lähde Yle uutiset 01.09.2008
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/24h/id100285.html


Hietasaaren sivuraiteelle olisi käyttöä

01.09.2008 21:10

Oulun Vihreäsaaren satamaan johtava sivuraide saattaa säilyä.

Pääradalta Hietasaareen kulkeva ratayhteys siltoineen pyyhkäistiin pois Länsi-Toppilan valmisteltavassa kaavassa, mutta kaavoitusarkkitehti Timo Lajunen vakuuttaa, ettei rataa katkaista, jos selvitykset osoittavat sen tarpeelliseksi.

Kolmen vuoden takaisessa yleissuunnitelmassa radalle arvioitiin käyttöä. Tilanne on sen jälkeen muuttunut ja Vihreäsaaren sataman merkitys yllättäen kasvanut.

Sataman takamailta löytyy kasvunvaraa vaikkapa kaivostoiminnan liikennettä varten.

Usealla taholla huomautetaan, ettei rataa kannattaisi kääriä rullalle nyt, kun se päinvastoin pitäisi panna kuntoon ja rakentaa jopa hieman jatkoa Vihreäsaaren päässä.

Kuljetuksia sivu suun

Rataosuus rakennettiin 1971 ja se palveli lähinnä VR:n öljykuljetuksia.

Nyt radalla ei satunnaista lättähattuliikennettä lukuunottamatta ole elämää, mutta jos se olisi täydessä iskussa, voisi Vihreäsaaren satama kilpailla esimerkiksi Talvivaaran kaivoksen raaka-aineiden kuljetuksista.

"Kaivoksen tarvitsemat raaka-ainemäärät ovat valtavia. Talvivaaraan menee esimerkiksi poltettua kalkkia, rikkiä ja nestemäisiä tuotteita yhteensä noin 1,7 miljoonaa tonnia eli lähes saman verran kuin koko Oulun satamaliikenne on tällä hetkellä", Vihreäsaaressa toimivan Baltic Bulk Oy:n toimitusjohtaja Mikko Laaksonen kuvaa.

Samaan aikaan Ikean tytäryhtiö Kostamuksessa rakentaa pellettitehdasta, jonka vuosituotanto on yhtä suuri kuin Vapon Vilppulan tehtaalla.

Vihreäsaareen vuonna 2010 siirtyvä Finnsementti on ilmoittanut, että se tarvitsee ratayhteyttä.

"Asiaan olisi vieläkin mahdollisuus vaikuttaa, jos toimitaan nopeasti. Pääasia, ettei nykyistä ratapohjaa oteta mihinkään muuhun käyttöön. "

Kaupungin sisäinen hanke

Mikko Laaksonen uskoo, että kaupungin, teollisuuden ja sataman kanssa päästäisiin sen jälkeen sopimukseen radan kunnostamisesta.

"Noin 1 500 asukkaan Kaskinen päätti vastikään rakentaa noin miljoonalla eurolla uutta rataa puoli kilometriä satamastaan. Oulussa jatkorataa Vihreäsaareen tarvittaisiin kilometri ja lisäksi noin neljä kilometriä vanhan radan kunnostusta. Puhumme parista, kolmesta miljoonasta eurosta."

Kaskisissa varaudutaan siihen, ettei Venäjän puutullikiistaan löydy sopua ja eukalyptuksen tuonti ja puun tuonti Baltiasta kasvavat moninkertaiseksi.

Vihreäsaaren etuna bulk-tavaran eli irtonaisena kuljetettavan ja purettavan massatavaran kuljetuksissa on, että satama sijaitsee kauempana asutuksesta kuin Ortikarin satama.

Laaksosen mukaan bulk-kuljetukset esimerkiksi pölyävät ongelmallisesti.

Toisaalta autokuljetukset maksavat liki kolminkertaisesti rautatiekuljetuksiin verrattuna.

Turvallisuusriskitkin ovat suuremmat.

Kaavasta muistutuksia

Kaavaan on jätetty radasta useita muistutuksia. Baltic Bulkin lisäksi muun muassa Oulun yrittäjät sekä kaupunginvaltuutettu, liikelaitoslautakunnan jäsen Juha Silenius (sd.) ovat vedonneet radan säilyttämiseksi.

Vuosia radan puolesta toiminut Silenius painottaa teollisuuskuljetuksia, mutta myös museojunarataa. "Lättähattuliikenne tukee Oulua matkailullisena kesäkaupunkina. Se on tuonut Oululle ilmaista mainosta. Raiteilla olisi mahdollista järjestää jopa citybussimaista joukkoliikennettä", huomauttaa Silenius.

Lähde Kaleva 01.09.2008
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/juttu747384_page0.htm


Vanha rata rullalle? (Raahessa)

01.09.2008 21:03

Raahen sataman rakennustöille ei näy loppua. Valmistuneen raidesuunnitelman viitoittamana Lapaluotoon tavoitellaan uutta raideyhteyttä.

Mikäli Raahen kaupungin tavoitteet täyttyvät, tullaan Lapaluodon satamaan rakentamaan täysin uusi raideyhteys Someronlahden ylitse. Lapaluodon kylän taitse kulkeva raiteisto pistettäisiin rullalle.

- Uusi yhteys on tavoite, siitä lähdetään neuvottelemaan, toteaa satamajohtaja Kaarlo Heikkinen liikelaitosten johtokunnan päätöksestä.

Heikkinen toteaa uuden ratalinjauksen olevan järkevää jo kustannussyistä. Vanhan korjaaminen toisi lisäaikaa muutaman vuoden ja olisi ehkä epävarmakin. Vanhan korjaaminen maksaisi vajaat 300 000 euroa. Lue koko juttu maanantain Raahen Seudusta.

Lähde Raahan Seutu ja Raahelainen 31.08.2008
Lähde WWW http://www.raahenseutu.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=RSE_newssite%2FAMLayout&cid=1194603146951&p=1192554289436&pagename=RSEWrapper


Seinäjoen juna-asemalla varkaussarja

01.09.2008 21:02

Seinäjoen rautatie-aseman ratapihalla on murtauduttu perjantain ja lauantain välisen yön aikana kolmeen asuntovaunuun ja junavaunuun.

Varkaat ovat vieneet mukanaan elektroniikkaa ja alkoholia. Poliisilla ei ole vielä tässä vaiheessa tarkempia tietoja tapahtuneesta.

Lähde Pohjalainen 30.08.2008
Lähde WWW http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=355353&Title=Sein%E4joen+juna-asemalla+varkaussarja


Paukkajan radan ylitys Enossa jakaa mielipiteitä

01.09.2008 17:11

Paukkajan kylän halki kulkevan radan yli kuljetaan kokonaisen neljän tasoristeyksen kautta. Nykyinen käytäntö on aiheuttanut onnettomuuksia ja paljon läheltä piti -tilanteita.

Tilanteeseen ollaan kuitenkin saamassa piakkoin korjausta. Ratahallintokeskus on hakenut tasoristeysten kohdalla olevien kulkuoikeuksien poistamista. Tilalle on suunniteltu rakennettavaksi rautatien yli kulkeva silta Rahkeenvaaran ylikäytävän lähettyviltä, sen pohjois-puolelta. Tällöin kaikkien tieliittymien radanylitys tapahtuisi tästä samasta kohtaa. Kyseisen hankkeen toteuduttua vaaratilanteilta voidaan välttyä ja liikenneturvallisuus rautatien tienoilla paranee ratkaisevasti.

Lue lisää Pielisjokiseudusta

Lähde Pielisjokiseutu 01.08.2008
Lähde WWW http://www.pielisjokiseutu.fi/tarkennus.php?lehti=769&id=115203


Höyryllä kahden kaupungin välillä - Valkeakosken radalla 70-vuotisjuhla-ajelu

01.09.2008 17:10

Höyryveturi ja puiset matkustajavaunut kiinnostavat jatkuvasti ihmisiä. Viime kesänä höyryjuna puksutti pitkästä aikaa Toijalan ja Valkeakosken välillä. Nyt matka otettiin uusiksi lauantaina ja sunnuntaina kolme kertaa.

Ja viime kesän malliin yleisöä riitti niin matkustamaan kuin vain katselemaan menoa. Lähes jokainen tienpätkä rataosuudella oli täynnä katsojia. Aikuiset olivat verestämässä lapsuusmuistojaan ja pikkulapset ihmettelivät veturia.

Ongelmia lauantai-ajossa

- Kesä on ollut meille tosi kiireinen. Meillä oli jokaisena viikonloppuna höyryjuna-ajelu. Yksi niistä oli hääkuljetus. Nyt tulee kuluneeksi 40 vuotta, kun pikku-Jumbo viimeksi ajoi säännöllisesti tätä rataa. Samalla rataosuus täyttää 70 vuotta, totesi ajelun mahdollistaneen Haapamäen Museoveturiyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Alanko.

- Lauantaina tosin juna kulki dieselveturin vetämänä. Höyryveturista katkesi ilmapumpun kara ja jarrut eivät olisi toimineet ilman sitä. Uusi osa tuotiin sunnuntaiksi Haapamäeltä. On myönteistä, että tällainen ajelu järjestetään Toijalan Veturimuseon yhteydessä.

Lauantaina matkustajia oli Alangon mukaan noin 150. Sunnuntaina kahdella ajelulla matkusti noin 300 maksanutta.

Veturin, vaan ei löylynlyömä

Höyryjuna-ajelulle oli saapunut Jussi Saares lapsenlapsena kanssa Pälkäneeltä. Saares itse katseli jo pikkupoikana junia ja vetureita Valkeakosken aseman kohdalla kallion päältä. Siinä saattoi kulua huomaamatta lähes koko päivä. Valkeakoskelle ei enää 50-luvulla kulkenut henkilöjunia, mutta Säterille ja Tuotteelle meni sentään tavarajunia.

- Rautatiessä on oma mystiikkansa. Nykyisin vain on kadonnut radoilta ratapölkkyjen tuoksu. Sitä voisi alkaa kehittää ja pullottaa. Se voisi olla hyvä myyntiartikkeli. Ihan höyryjuna-ajelua varten tulimme Toijalaan. Olen veturinlyömä, en niinkään löylynlyömä, sanoi Saares.

- Isäni osti joskus 50-luvun vaihteessa Ruotsista käytetyn Märklinin pienoisrautatien. Se oli meidän liikkeemme ikkunassa käynnissä monta vuotta. Ja aina riitti lapsia katselemassa ikkunan takana, muisteli Saares.

Pienoisrautatie on edelleen Saareksella käytössä. Lisäosia hän on hankkinut siihen kirpputoreilta ja alan yhdistyksen kautta. Junahulluudesta kärsii moni, mutta kukaan ei ole siitä parantunut tähän mennessä.

Lähde Valkeakosken Sanomat 01.09.2008
Lähde WWW http://valkeakoskensanomat.sps.fi/a/2008/09/01/2664742.shtml


Junaliikenteessä muutoksia Helsingin ja Turun välillä 1.9.-2.11.

01.09.2008 17:08

Ratatyöt käynnistyvät Helsinki-Turku-rantaradalla 1. syyskuuta. Illan viimeiset junat Helsingistä Turkuun korvataan osittain linja-autoilla. Ratatyöt hidastavat junien kulkua noin viidellä minuutilla, mikä on otettu huomioon aikatauluissa. Ratatyöt päättyvät 2. marraskuuta.

Junia korvataan linja-autoilla Salosta ja Karjaalta Turkuun

Helsingistä Turkuun klo 21.03 lähtevä Pendolino S 969 korvataan linja-autolla Salon ja Turun välillä. Linja-auto lähtee Salon aseman kaupungin puoleiselta alueelta klo 22.35. Se saapuu Kupittaalle klo 23.10 ja Turkuun klo 23.20.

Helsingistä klo 22.03 lähtevä InterCity2-juna 971 korvataan linja-autolla Karjaan ja Turun välillä. Linja-auto lähtee Karjaan aseman edustalta klo 23.10. Se saapuu Saloon klo 0.20, Kupittaalle klo 0.55 ja Turkuun klo 1.05.

InterCity2-juna 973 Helsingistä klo 23.03 korvataan myös linja-autolla Karjaan ja Turun välillä. Linja-auto lähtee Karjaan aseman edustalta klo 0.10, ja se saapuu Saloon klo 1.20, Kupittaalle klo 1.55 ja Turkuun klo 2.05.

Korvaavien linja-autojen lähtöpaikat on merkitty asemilla opastein. Linja-autoissa voi matkustaa taajamajunalipulla. Niissä käyvät myös kaikki VR:n voimassa olevat kaukoliikenteen matkaliput. Mukaan voi ottaa vain käsimatkatavaraa.

Matka-ajat Helsingin ja Turun välillä pitenevät ratatöiden vuoksi noin viidellä minuutilla. Tämä on huomioitu aikatauluissa, jotka astuivat voimaan 10. elokuuta.

Lisätietoja liikennejärjestelyistä saa asemilta, aikataulujulkaisuista, VR Puhelinpalvelusta 0600 41 900 (1 euro/puhelu + pvm) tai Internetistä www.vr.fi

Radan tukikerrosta seulotaan ja korjataan Turun ja Salon välillä

Rantaradalla seulotaan radan sepelistä koostuvaa tukikerrosta ja poistetaan radan routivia kohtia. Lisäksi vaihdetaan Aurajoen ylittävän ratasillan ratapölkyt. Ratatöistä vastaa Ratahallintokeskus. Päällysrakennetöitä urakoi Oy VR-Rata Ab ja Aurajoen siltaa Komsor Oy.

Lähde VR-konserni uutiset 01.09.2008
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_472.html


VR: Kauniaisten asemaa ei välttämättä korjata entiselleen

31.08.2008 13:33

Tulipalossa pahasti vaurioituneen Kauniaisten asemarakennuksen korjaaminen entiselleen ei ole todennäköistä - ainakaan pelkästään VR:n pussista.

Tätä mieltä on aseman omistavan VR:n kiinteistöpäällikkö Matti Siitari. Hänen mukaansa taloudellisesti hyviä vaihtoehtoja korjaamiseen ei ole.

Vuonna 1908 valmistuneen Kauniaisten asemarakennuksen länsipääty vaurioitui pahoin lauantaiaamuna.

Taksinkuljettaja hälytti palokunnan kello 7.25 lauantaina. Palokunnan tullessa paikalle puinen rakennus oli ilmiliekeissä.

”Rakenteet ovat teknisesti tuhoutuneet. Käytännössä aseman uudistaminen tarkoittaisi rakennuksen purkamista lähes kokonaan ja uuden rakentamista. Pelkästään alueen raivaaminen nielee paljon rahaa”, Siitari harmitteli HS:lle puolenpäivän jälkeen palopaikalla.

Palon syttymissyystä ei lauantai-iltaan mennessä ollut tietoa.

Poliisi pääsi tutkimaan syytä sammutustöiden jälkeen. Palon arveltiin saaneen alkunsa rakennuksen sisäpuolelta.

Palokunta sai rakennuksen itäpäädyn suojelluksi palolta.

VR aloittaa ensi viikolla keskustelut Kauniaisten kaupungin ja Museoviraston kanssa aseman kohtalosta ja mahdollisten korjaustöiden rahoituksesta.

”Kaupunki lähtee siitä, että jos mahdollista, asema remontoidaan entiselleen. Se on niin keskeinen ja kaupunkikuvallisesti arvokas paikka”, Kauniaisten kaupunginjohtaja Torsten Widén totesi tuoreeltaan lauantaina. Hän kuitenkin muistutti, että asiasta täytyy keskustella kaupungin sisällä.

Arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema rakennus kuuluu valtakunnallisesti merkittävään suojeltuun asemakokonaisuuteen. Tämä ei kuitenkaan Siitarin mukaan tarkoita sitä, että rakennus itsessään olisi tiukasti suojeltu ja että se pitäisi välttämättä entistää.

Siitarin mukaan asemarakennuksen käyttö ei omistajan näkökulmasta ollut taloudellisesti kannattavaa. Rakennuksessa oli asunto ja polkupyörähuoltamo.

Lähde HS 30.8.
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/VR+Kauniaisten+asemaa+ei+v%C3%A4ltt%C3%A4m%C3%A4tt%C3%A4+korjata+entiselleen/1135239058468


VR ei lupaa parempia yhteyksiä kainuulaisille

30.08.2008 04:27

Kainuulaisten kaipaamaa yöjunaa Helsinkiin ei ole luvassa. VR:n pääjohtaja Henri Kuitusen mukaan jatkossakin junamatka yöllä Helsinkiin taittuu Oulun kautta.

Oulun kautta kulkiessa makuuvaunuun pääsee vasta Oulusta. Kuitusen mukaan jatkossakaan Kajaanista ei pääse makuuvaunuun.

Kuitunen ei myöskään lupaa matkan Helsinkiin taittuvan päivällä juuri nykyistä nopeammin. VR:n painopiste ei ole Savon-radalla.

- Kerava-Lahti -oikorata avattiin kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen olemme keskittyneet pääradan kapasiteetin ja nopeuden lisäämiseen, Kuitunen kertoo.

Matkustajamäärät kasvussa

Kainuun matkustajamäärät ovat kasvaneet koko maata voimakkaammin. Kuitusen mukaan Kajaanin ja Helsingin välillä matkustajien määrä on kasvanut 17 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Kuitusen mielestä yksittäisten ihmisten liikennevälineen valinnan syitä on vaikea arvioida. Yhtenä syynä raideliikenteen suosioon hän pitää kasvavaa ilmastotietoutta.

- Joukkoliikenne on hyvä väline ilmastonmuutoksen torjuntaan, Kuitunen muistuttaa.

Matkustajaliikenteen tulevaisuudesta kysyttäessä Kuitunen uskoo Suomen rautateiden kehittyvän voimakkaasti. Uusia junamalleja ei ole kuitenkaan tulossa.

- Pendolino pystyy ajamaan samoilla raiteilla tavaraliikenteen kanssa. Suomen väestöpohja ei riitä suurnopeuksisiin juniin. Ainakaan itse en usko sellaista aikaa näkeväni, Kuitunen sanoo.

Kuitusen mukaan matkustajaliikenteessä on hyvä trendi menossa. Alkuvuoden aikana matkustajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti.

VR:n pääjohtaja Henri Kuitunen kävi tutustumassa Talvivaaran rautatietyömaahan perjantaina.

Lähde Kainuun Sanomat 29.08.2008
Lähde WWW http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KSA_newssite%2FAMLayout&cid=1194603072013&p=1192553151517&pagename=KSAWrapper


Kainuu haikailee turhaan yöjunaa

30.08.2008 04:25

Toissa vuoden syyskuussa lakkautettua Kajaani--Helsinki-yöjunayhteyttä ei kaiveta naftaliinista. Jos Kainuusta pitää ehtiä aamuksi junalla Helsinkiin, matkustaminen tapahtuu vastaisuudessakin Oulun kautta.

Kajaanin rautatieaseman matkustajamäärät kuitenkin ovat kasvussa.

"Yöjunan lakkauttamisesta huolimatta meillä oli vuonna 2007 Kajaanista 190 000 matkustajaa, jossa edelliseen vuoteen verrattuna kasvua oli 22 prosenttia. Tänä vuonna olemme päässeet 12 prosentin kasvuun, kun liikenteen kokonaiskasvu on ollut 8,5 prosenttia", kertasi VR-Yhtymän pääjohtaja Henri Kuitunen tilastoja.

Yöjunan tilalle VR lanseerasi nopean Pendolino-yhteyden, jolla matka Kajaanista Helsinkiin kestää lähes kuusi tuntia.

Kainuun päättäjät toivovat junayhteyden nopeuttamista, mutta siitäkään ei suuria toiveita ole. Yksiraiteinen Savon-rata ja lukuisat tasoylikäytävät pitävät junien vauhdin kaukana huippulukemista.

Lähde Kaleva 29.08.2008
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=747206


Savonlinna-Huutokoski ratatyömaa edistyy

30.08.2008 04:21

Savonlinna-Huutokoski -radan uusia kiskoja on tuotu jo Kallislahden tietämille. Kiskoja tuodaan pikkuhiljaa radan varteen asennusta varten. Asennustyössä on ollut kolmisen viikkoa taukoa kiskojen toimitusvaikeuksien vuoksi.

Raiteenvaihtojuna Veera aloittaa työt noin viikon kuluttua. Savonlinnan päähän se saapuu viikolla 39. Savonlinnan Laitaatsillassa on rautatiesillan kohdalle asennettu tällä viikolla suojakiskoja.

- Puupölkkysillan päälle tarvitaan tuplakiskostus, kertoo VR:n projektipäällikkö Erkki Ryynänen.

Kiskoja on tuotu sitä mukaa kuin niitä on saatu valmiiksi. Asennus aloitetaan, kun kaikki kiskot ovat paikalla. Ryynänen sanoo, että rumpu- ja siltatyöt ovat käynnissä kaiken aikaa, ja työt edistyvät hyvin.

- Kohta aloittaa siltojen kaiteiden rakennusurakoitsija.

Valmista rataa on jo Huutokoskelta Rantasalmen Parkumäkeen. Kiskojen väliaikaiseen loppumiseen oli osattu varautua, sillä pelkästään Savonlinnan ja Huutokosken välille tarvitaan kiskojen toimittajan kahden vuoden normaali toimitusmäärä.

Kierrätystavarana toimitettavat kiskot käsitellään, hitsataan lyhyemmiksi ja tarkastetaan ennen paikalle toimittamista.

Lähde Itä-Savo 29.08.2008
Lähde WWW http://www.ita-savo.fi/Uutiset/8400921.html


VR sulkee yhdeksän lipunmyyntiä syksyn aikana

29.08.2008 22:14

VR lopettaa lipunmyynnin yhdeksällä asemalla vuoden loppuun mennessä. Perjantaina sulkeutuvat Vammalan aseman ovet. Muut kahdeksan asemaa suljetaan loppuvuoden aikana. Suljettavat asemat ovat Jämsä, Kannus, Kauhava, Lapua, Loimaa, Oulainen, Tammisaari ja Toijala. Lipunmyynnin lopettaminen ei vaikuta junien pysähdyksiin asemilla.

VR perustelee lipunmyynnin lopettamista lippujen kioski- ja nettimyynnin suosion kasvulla sekä pienten asemien kannattavuuden heikkenemisellä.

VR kävi viime vuoden lokakuussa yt-neuvottelut, joiden seurauksena päätettiin lipunmyynnin lopettamisesta pienillä asemilla. Lipunmyynnin lopettaminen ei aiheuta irtisanomisia. VR kertoo myyntivirkailijoiden siirtyvän joko eläkkeelle tai muihin tehtäviin VR:llä.

Lähde Yle 29.8
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id100063.html


Valkeakosken rata 70 vuotta - Juhlajuna viikonloppuna

27.08.2008 19:03

Toijala-Valkeakoski-radan avaamisesta liikenteelle tulee kuluneeksi 70 vuotta 1.9.2008. Rata rakennettiin turvaamaan Valkeakosken teollisuuden kuljetukset ympärivuotisesti. Ennen radan rakentamista kuljetukset hoidettiin vesitse, mikä talviaikaan oli ongelma.

Tärkeitä satamia olivat Hämeenlinnan Sairio ja sittemmin myös Toijala satamaradan valmistuttua vuonna 1926. Ratayhteys suoraan Valkeakoskelle ja tehtaille koettiin kuitenkin tarpeelliseksi ja rataa Toijalasta ryhdyttiin rakentamaan tammikuussa 1936. Rata valmistui kesän 1938 aikana.

19 kilometriä ja liikennepaikkaa

Radalla on ollut aikojen saatossa kaikkiaan 19 liikennepaikkaa, joista monet ovat olleet sivuraiteiden vaihteita ja vastaavia. Mutta seisakkeitakin oli parhaimmillaan kymmenen. Liikennepaikkarakennuksia on ollut neljä: Toijalassa, Metsäkansassa, Rantoossa ja Valkeakoskella. Omalaatuinen liikennepaikka on ollut Konhon silta, joka toimi yhdistettynä rautatie- ja maantiesiltana vuodesta 1954 aina 1980-luvun jälkipuoliskolle saakka.

Muuan yksityiskohta on, että Valkeakosken asemalle rakennettiin alun perin sekä toisen että kolmannen luokan odotushuoneet. Pian kuitenkin huomattiin toisen luokan odotushuone tarpeettomaksi, sillä radalla liikennöivissä matkustajajunissa oli vain kolmas luokka. Turhan yläluokkainen odotushuone sai alennuksen suoraan matkatavarasuojaksi.

Ensimmäisinä vuosikymmeninä radalla ajettiin sekä tavara- että matkustajaliikennettä. Matkustajia kyydittiin ”Puumoteiksi” kutsutuilla moottorivaunuilla, tunnettujen ”Lättähattujen” varhaisilla edeltäjillä.

Matkustajat siirrettiin kumipyörille syksyn 1956 vaihtuessa talveksi. Tavaraliikenne - tai oikeammin vaihtotyöliikenne, koko rata kun on vuodesta 1994 alkaen luettu osaksi Toijalan ratapihaa - sen sijaan on tänäkin päivänä melko vilkasta.

Juhlajuna viikonloppuna

Syntymäpäiviään viettävällä radalla ajaa viikonloppuna 30.-31.8. juhlajuna. Junassa on viisi puukorista, vanhaa matkustajavaunua, joita vetää halkopolttoinen Tk3-sarjan höyryveturi ”Pikku-Jumbo”.

Veturin on valmistanut tamperelainen Tampella vuonna 1947 ja se kuuluu Suomen eniten valmistettuun höyryveturisarjaan. Kaikkiaan Tk3-sarjan vetureita tehtiin 161 kappaletta vuosina 1928-1953. Juhlajunan järjestää ajokuntoista museojunakalustoa omistava Haapamäen Museoveturiyhdistys ry Toijalan Veturimuseon avustamana.

Toijalan vanhassa veturitallissa sijaitsevassa Veturimuseossa on nähtävissä Valkeakosken radan historiasta kertova pienimuotoinen näyttely.

Lähde Valkeakosken Sanomat 27.08.2008
Lähde WWW http://valkeakoskensanomat.sps.fi/a/2008/08/27/2660340.shtml


Asuntosäätiö kehittämään Siuntion keskustaa

26.08.2008 21:29

Siuntion keskustan kehittäminen nytkähti tällä viikolla eteenpäin, kun kunta solmi sopimuksen alueen toteutuksesta Asuntosäätiön kanssa.

Tähän saakka lähes rakentamattomana olleeseen Siuntion aseman lähiympäristöön kaavaillaan kaupunkimaista ympäristöä liike- ja asuintaloineen.

Lähtökohtana suunnitelmille on ratayhteys Helsinkiin.

-Olemme ajatelleet ihmisten mahdollisuutta ekologiseen liikkumiseen, Siuntion kunnanjohtaja Henrik Sandström kertoo.

Uudenmaan ympäristökeskuksessa Siuntion suunnitelmia pidetään toimivina. Ylitarkastaja Anssi Savisalo korostaa, kuinka on hyvä ohjata lisääntyvä asutus ratojen varsille.

Rautatieaseman läheisyyteen kaavaillaan asuntoa noin tuhannelle ihmiselle. Mikäli suunnitelmat etenevät aikataulussa, rakentamaan päästään kahden vuoden kuluttua.

Viime vuonna Siuntion väkiluku kasvoi kiivaimmin koko Uudellamaalla.

Lähde Länsi-Uusimaa 21.08.2008
Lähde WWW http://www.lansi-uusimaa.fi/Uutiset/Kaikki-uutiset/Asuntosaatio-kehittamaan-Siuntion-keskustaa


Raiteiden yli loikkiminen koululaisten villityksenä Järvenpään Kyrölässä

26.08.2008 21:19

Koulujen alussa annettu liikennevalistus vesittyy, jos vanhemmat eivät itse noudata ohjeitaan. Junaradan varrella sijaitsevissa kouluissa, kuten Järvenpään Kyrölässä terotetaan oppilaiden mieliin raideliikenteen vaarallisuus. Kyrölän koulun rehtorin Arja Korhosen mukaan raiteiden yli loikkiminen aseman kohdalla on koululaisten villitys, joka huolettaa koko alueen asukkaita.

-Tähän samaan asiaan joudumme palaamaan aina kun uusi lukuvuosi alkaa. Meillä on junaradan lisäksi koulun ympärillä paljon liikennettä. Koulun liikennekasvatuksen lisäksi myös kotona tarvitaan opastusta.

Rautatieviraston erityisasiantuntija Sanna Mäkitalo sanoo, että laittomat raiteiden ylitykset ja junaradoilla leikkiminen on lisääntynyt.

Lähde Keski-Uusimaa 26.08.2008
Lähde WWW http://www.keski-uusimaa.fi/Uutiset/Paivan-puheenaihe/Raiteiden-yli-loikkiminen-koululaisten-villityksena-Jarvenpaan-Kyrolassa


Haapamäen radan matkustajamäärät selvitetään jatkoa varten

26.08.2008 21:18

Liikenneministeri Anu Vehviläisen (kesk.) mukaan ministeriö selvittää Haapamäen radan matkustajamäärät tulevia päätöksiä varten. Vehviläinen sanoo ymmärtävänsä radan matkustajaliikennetarpeen. Nykyisestä tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä halutaan kuitenkin selvitys.

Vilppulassa ja Mäntässä vaalikiertueella maanantaina vieraillut Anu Vehviläinen kiittelee kansanedustajakollegansa Lauri Oinosen työtä Haapamäen matkustajaliikenteen turvaamisessa.

- Kyllä Lauri on pitänyt asiaa kiitettävästi esillä, joten olen tilanteesta hyvin perillä, ministeri toteaa.

Puuhuollon turvaamiseksi ollaan teiden kunnostamiseen Vehviläisen mukaan laittamassa lisää rahaa tämän vuoden aikana. Rahaa saavat niin sora- kuin muutkin alemman tieverkon tiet. Vehviläinen lupaa lisää rahaa myös yksityisteiden kunnostamiseen. Yksityisteiltä poistuvat lähiaikoina velvoitteet kolmen vakituisen asuinpaikan vaatimus, jotta avustusta voidaan myöntää.

Lähde Suur-Keuruu 26.08.2008
Lähde WWW http://www.suurkeuruu.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=SKE_newssite%2FAMLayout&cid=1194602821928&p=1194598276279&pagename=SKEWrapper


Niemisjärven asema pesee kasvonsa

26.08.2008 21:16

Niemisjärven asemarakennusta kunnostetaan parhaillaan osana Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon (LAPE) -projektia. Työt aloitettiin heinäkuun alussa ja kunnostus on tarkoitus saada päätökseen lokakuun loppuun mennessä. Kunnostukset tehdään Keski-Suomen ympäristökeskuksen Saija Silénin laatiman kunnostussuunnitelman pohjalta.

Tähän mennessä asemarakennus on kengitetty eli alimmat lahot hirret on uusittu ja samalla painuneet nurkat on nostettu ylös. Nyt menossa on ulkovuorauksen kunnostaminen.

- Ulkovuorauksen paneeleista osa uusitaan ja ne on teetetty mittatilaustyönä alkuperäisen mallisiksi. Pinnassa on ainakin kaksi aikaisempaa maalikerrosta. Alimpana on keittomaali ja sen päälle on vedetty vaalea öljymaali. Nyt uusimme maalauksen petroliöljymaalilla, kertoo työsuunnittelija Jouni Palonen.

- Rakennus on todella hyvässä kunnossa ja huolella tehty. Nauloja on käytetty paljon ja pystytolpat ovat paksuja parruja, toteaa kunnostustöitä tekevä hankasalmelainen Veikko Hänninen.

Ikkunoiden pokat tullaan entisöimään, mutta ikkunaruutuja ei vaihdeta. Tiilipiippujen pellitykset ja rikkoontuneet tiilet uusitaan. Tiilikate pestään sammaleesta ja rikkinäiset tiilet vaihdetaan. Tiilien pinta suojataan maidon, punamullan ja sementin sekoituksella eli kaseiini-sementtimaalilla.

- Sementtimaali antaa katolle 10-15 vuotta lisäaikaa. Se on myös edullista. Litra maksaa 2-3 euroa, Palonen kuvailee. Sisätilojen pahin lämpövuoto tapahtuu ulko-ovien kautta, joten niiden lämpöeristystä parannetaan muun muassa leventämällä karmeja.

- Sisätilat ovat säilyneet varsin hyvässä kunnossa ja siellä korjataan lähinnä kuluneet kohdat kuten pinkopahvien halkeamat. Pönttöuuneille ei todennäköisesti tulla tekemään mitään. Ne ovat toimintakunnossa, kun piiput saadaan kunnostettua, Palonen kertoo.

Pihamaa saa myös uuden ilmeen, kun kosteutta rakenteisiin nostanutta maapintaa poistetaan ja rakennuksen kivijalka nousee paremmin esiin. Samalla kallistukset ohjataan rakennuksesta pois päin.

Lue lisää aiheesta 14.8. Hankasalmen Sanomista!

Lähde Hankasalmen Sanomat 14.08.2008
Lähde WWW http://www.hankasalmensanomat.fi/web/index.php?id=1


Höyryllä Walkoon saanee jatkoa

26.08.2008 21:15

Odotettua suuremman suosion saanut Höyryllä Walkoon -tapahtuma saanee jatkoa.

-Ainakin paineet tapahtuman järjestämiseen myös ensi kesänä ovat kovat. Kaikki järjestelyissä mukana olleet yhdistykset tuntuvat olevan sitä mieltä, että jatkoa kannattaa käydä miettimään, toteaa tapahtuman vetovastuun kantanut Harri Hilli.

Kaksipäiväinen kesätapahtuma houkuttelu Valkoon viikonloppuna noin 4.000 kävijää.

-Tällaiselle uudenlaiselle koko perheen tapahtumalle on selvästi tilaus. Pidämme ensi viikolla yhteenvetopalaverin tapahtumaan osallistuneiden yhdistysten ja muiden tahojen kanssa. Silloin varmaan ratkeaa myös jatko, arvelee Hilli.

Jos tapahtuma järjestetään ensi kesänäkin, pitää Hillin mielestä konseptia hieman muuttaa ja pakkaa sekoittaa, jotta taas saataisiin jotain uutta ja erilaista.

-Höyry on varmaan jatkossakin mukana jollain lailla. Höyrylaivathan puuttuivat nyt, ja se oli vähän tarkoituskin. Höyrylaivat voisivat olla seuraava teema, pohtii Hilli, mutta kiirehtii lisäämään, ettei jatkosta ole päätetty.

Mikäli jatkoa tulee, Hilli aikoo olla mukana pienemmällä panoksella kuin nyt.

-Vetovastuu ei oikein sovi yrittäjälle, sillä omat työt jäävät tekemättä. Tapahtuman aiheuttamat kiireet loppuivat nyt, mutta tekemättömien töiden kiireet alkoivat.

Höyryllä Walkoon keräsi noin 4.000 kävijää

Noin 4.000 ihmistä osallistui viikonvaihteessa Valkossa järjestettyyn Höyryllä Walkoon -tapahtumaan. -Emme osanneet odottaa ihan näin suurta suosiota, tunnustaa tapahtuman puuhamies ja vetovastuun kantanut Harri Hilli tyytyväisenä.

Tapahtuma oli rakennettu vanhan höyryjunan ympärille. Junan lisäksi tarjolla oli vanhoja autoja, useita näyttelyitä, pienoisrautatie, yritysesittelyjä ja paljon muuta sataman ympäristössä sekä Troolisatamassa. Valkon ja Loviisan väliä kulkeneeseen junaan myytiin noin tuhat lippua.

-Alle 6-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi ja enimmäkseen matkustajat olivat lapsiperheitä. Näin laskien voisi ajatella, että junassa matkusti kaikkiaan noin 2.000 ihmistä, arvioi Hilli.

Lisäksi moni tuli paikalle omalla autolla tai polkupyörällä. - Ja olihan siellä suurin piirtein koko Valko, joten karkeasti sanottuna kävijöitä oli molempina päivinä pari tuhatta eli ainakin 4.000 kävijään päästiin. Sunnuntai oli lauantaita vilkkaampi päivä, vaikka lauantaina oli parempi sää. Tapahtuman kaksipäiväisyys kannatti, vaikka jotkut sitä ehtivät jo epäillä.

-Juna ja sen siirtäminen oli ehdottomasti kaikkein kallein yksittäinen kustannus. Toinen päivä oli kuitenkin niin paljon halvempi, että juna kannatti ilman muuta ottaa kahdeksi päiväksi. Näin ihmisten ei tarvinnut matkustaa täpötäysissä vaunuissa. Ja jos tapahtuma olisi ollut vain yksipäiväinen, olisi sitä pitänyt venyttää iltaa kohti. Silloin se ei olisi ollut enää koko perheen tapahtuma ja järjestyshäiriöitäkin olisi saattanut tulla. Nyt niitä ei ollut lainkaan, mainitsee Hilli.

”Kämmejäkin kävi”

Höyryllä Walkoon -kesätapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. -Paljonhan siinä kämmejäkin kävi. Monet asiat jäivät viime tippaan ja muutamat kokonaan tekemättä. Esimerkiksi opasteita olisi voinut olla enemmän, sillä kaikki eivät löytäneet Troolisatamaan. Itseäni kaivertaa se, että oma voimainnäytökseni, vanhojen valokuvien näyttely, jäi kesken. En millään ehtinyt tehdä kuviin kuvatekstejä ja se harmittaa. Kuvat olivat hienoja, mutta katsojat eivät tienneet mitä niissä oli. Näyttelyssä oli tosin opas, joka kertoi kuvista, mutta eihän hänkään joka paikkaan ehtinyt.

Harmittava sekaannus sattui myös Lapinjärvellä, missä joukko matkustajia jäi asemalle. Lehdissä oli Lahti-Loviisa -junan osalta virheellisiä pysähtymistietoja. Junasta jääneille tarjottiin mahdollisuus uuteen kyytiin.

-Kokonaisuutena ottaen kaikki meni kuitenkin hyvin. Palaute on ollut kehuvaa ja kiittävää, eikä negatiivisia lausuntoja ole tullut, toteaa Hilli.

Hillin mukaan myös junan liikennöinnistä vastanneen Haapamäen Museoveturiyhdistyksen väki on kokemaansa tyytyväinen. -He kehuivat sitä, että porukka oli mukavaa eikä minkäänlaisia järjestyshäiriöitä sattunut.

Ei kaljatelttaa, eikä pomppulinnaa

Hilli jatkaa, että erityisesti kansa tykkäsi siitä, että tapahtuma oli erilainen, monipuolinen ja suunnattu koko perheelle.

-Tavallisesti suomalaisen kesätapahtuman runkona ovat kaljateltta ja pomppulinna. Meillä ei ollut niitä lainkaan.

Viikonvaihteen tapahtumaa oli toteuttamassa noin satahenkinen talkooporukka. Mukana oli mm. useiden eri yhdistysten väkeä, kylän aktiiveja, koululaisia sekä apujoukkoja Lahdesta ja Porvoosta.

Lähde Loviisan Sanomat 26.08.2008
Lähde WWW http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=3077


Nainen kuoli tasoristeysturmassa Suonenjoella

26.08.2008 21:12

Iäkäs nainen kuoli henkilöauton ja ratatyökoneen törmäyksessä Konttilan tasoristeyksessä Suonenjoella tänään aamupäivällä.

Turmapaikka on noin 15 kilometriä Suonenjoen asemalta Pieksämäen suuntaan.

Nainen oli ajanut tasoristeykseen eikä ollut ilmeisesti huomannut Pieksämäen suunnasta tulevaa ratatyökonetta. Työkone työnsi autoa edellään satoja metrejä. Se pysyi kuitenkin kiskoilla.

Vuonna 1930 syntynyt pieksämäkeläisnainen menehtyi heti. Hän oli autossa yksin.

Sisä-Savon poliisin mukaan paikalla on näkyvyyttä noin puoli kilometriä. Tasoristeys on vartioimaton.

Raivaustyöt onnettomuuspaikalla kestivät noin puolitoista tuntia.

Kaksi matkustajajunaa myöhästyi onnettomuuden takia noin 20 minuuttia.

Lähde Savon Sanomat 26.08.2008
Lähde WWW http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/juna-ja-auto-t%C3%B6rm%C3%A4siv%C3%A4t-suonenjoella(207441).ece


Valitus Nousiaisten aseman etuostosta

25.08.2008 22:11

Turkulaiset A-Yhtymä Oy ja Turun Laatutuote Oy ovat valittaneet Nousiaisten kunnanhallituksen kesäkuisesta päätöksestä, joka koskee etuosto-oikeuden käyttämistä Nousiaisten vanhan rautatieaseman kiinteistökaupassa. Kunta käytti etuosto-oikeutta valittajien ja Senaattikiinteistöjen väliseen kauppaa.

Kunnanhallituksen mukaan valitus olisi hylättävä, koska hallitus katsoo menetelleensä asiassa laillisesti eikä ole ylittänyt toimivaltaansa. Hallitus toteaa lausunnossaan, ettei tarjouskilpailuun osallistumattomuus poista etuosto-oikeutta.

Lausunnossa todetaan, että alueella on valtuuston vuonna 1994 hyväksymä osayleiskaava, jonka laadinnan yhteydessä on selvitetty yhdyskuntarakentamisen tarpeet ja tehty tarvittavat aluevaraukset. Kunta on osallistunut aseman seudulla yritystoiminnan edellytysten luomiseen rakentamalla vesihuoltoa ja viemäröintiä.

Asemakiinteistöllä sijaitsevien rakennusten käytöstä kunnalla ei ole valmiita suunnitelmia eikä sitoumuksia. Hallitus kuitenkin muistuttaa, ettei etuostolaki sellaisia edellytä. Laki ei vaadi myöskään erikseen kunnan talousarvioon määrärahavarausta etuosto-oikeuden käyttämiseen.

Valittajat ovat käyttäneet valituksen perusteluissaan maan arvona pellon keskimääräistä hehtaarihintaa. Kunnan lausunnossa huomautetaan, että Nousiaisissa yhdyskuntarakentamiseen käytettävän raakamaan hankinnassa hintataso ylittää maanviljelysmaan hinnan. Etuostolaki jättää hintatason etuosto-oikeutta pohdittaessa kunnan harkintavallan piiriin. p> Kunnanhallitus muistuttaa, että etuosto-oikeuden käyttämistä on perusteltu yhdyskuntarakentamisen tarpeilla.

Valtion omistama Senaattikiinteistöt myi tarjouskilpailun jälkeen Nousiaisten asemarakennukset ja noin 3,4 hehtaarin suuruisen maa-alueen 120 000 eurolla. Aliskulman kyläyhdistys on vuosien varrella remontoinut asemarakennusta ja kunnostanut ympäristöä talkoovoimin. Nykyisin asema toimii monien erilaisten tapahtumien pitopaikkana.

Lähde Vakka-Suomen Sanomat 20.08.2008
Lähde WWW http://www.vakka.fi/uutinen.phtml?id=1838


Tavaramäärät ovat edelleen kasvussa Pietarsaaressa - radan sähköistys ja kolmioraide nousivat esille

25.08.2008 22:08

Pietarsaaressa torstaina Pietarsaaren kaupungin, elinkeinokeskus Concordian ja UPM:n edustajia tavanneet kansanedustajat Esko Ahonen (kesk) Evijärveltä, Anna-Maja Henriksson (rkp) Pietarsaaresta ja Petri Salo (kok) Alahärmästä saivat rautaisannoksen lisätietoa Pietarsaaren seudun kannalta tärkeistä liikennehankkeista; kansanedustajista Ahonen ja Salo ovat valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäseniä. UPM-Kymmenen Pietarsaaren tehtaiden tekninen johtaja Heikki öhman toi esiin, miten Pietarsaareen tulee vuosittain yksistään puuta likemmäs viisi miljoonaa kuutiometriä.

- Se on lähes kymmenen prosenttia koko siitä määrästä puuta, jota Suomessa käytetään. Puusta tulee kaksikolmasosaa kumipyörillä ja suurin osa nykyistä Kolpintietä.

öhman laski, että kun mukaan otetaan Alholmens Kraftin liikenne ja vientiliikenne, liikkuu Edsevön ja UPM:n itäportin välisellä osuudella vuosittain yli 3,5 miljoonaa tonnia tavaraa.

- Kun Luodon kunta haluaa, että rantatien liikennekin siirtyisi tälle osuudelle, nostaa se määriä vielä noin 400000 tonnilla eli lähelle kaikkiaan neljää miljoonaa tonnia. Sekin on hyvä huomata, että muukin satama-alueen teollisuuden kasvu on entisestään lisännyt ja lisää liikennemääriä.

Kansanedustajat olivat yhtä mieltä siitä, että toimia tarvitaankin väylien osalta. He painottavat, että syksyn aikana lähdetään eduskuntatyössä hakemaan perustienpitoon heti lisää rahaa.

- Koko maassa teiden kunnon säilyttäminen vaatisi noin 150 miljoonaa euroa lisää ja kun Vaasan vaalipiirin osuus on kymmenesosa tuosta, merkitsisi se tänne 15 miljoonaa euroa. Tätä asiaa pitää lähteä ajamaan kaikkien 17 vaalipiirin kansanedustajan yhteisvoimin, sillä se on tuonut aiemminkin tuloksia, he korostivat.

Myös tarve ruopata Pietarsaaren meriväylä kaavaillun 10,5 metrin asemesta aina 11 metriin saakka nousi esiin. Asia tullaan selvittämään mitä pikimmin, sillä työt alkavat ensi vuonna.

Kansalline intressi

Lisäksi keskusteltiin mahdollisuudesta saada Pietarsaaren tuleva rautatie sähköistetyksi ja kolmiorata Pännäisten aseman eteläpuolelle. Pietarsaaren kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson kiteyttää kysymyksessä olevan hankkeet, jotka ovat kansallisessa intressissä.

- Liikennejärjestelmien edistäminen vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä; vaikutusta on kaikkiaan tuhansiin työpaikkoihin. Meidän on päästävä pois siltarumpujen yöstä määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen liikennejärjestelmien kehittämiseen.

UPM:n Pietarsaaren tehtaiden työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Jorma Vertanen toi esiin, miten vuodesta 1975 tehtaiden sellutuotanto on kasvanut 385000 tonnista liki 800000 tonniin. Lisäksi on tullut uusia toimijoita Leppäluotoon.

- Nykyinen Pohjantie on peräisin runsaan 30 vuoden takaiselta ajalta. Kasvaneet liikennemäärät näkyvät työmatkatapaturmien määrän kasvuna; liikennehän kulminoituu itäportin risteyksessä.

Meriväylä päänavaus

Kansanedustaja Esko Ahonen arvioi päätöksen ajoittaa Pietarsaaren meriväylän ruoppaus juuri tähän päänavaukseksi puuhuollon turvaamisen osalta. Hän totesi satamatien osalta olevan tiedossa puuvirtojen määrät.

- Sen osaltahan suunnittelu on alkanut ja hanke etenee kohtuu hyvin. Rautatien sähköistäminen Pännäisistä aina satamaan pitää ottaa esiin Pohjanmaan radan peruskorjauksen yhteydessä; sama koskee kolmiorataa. Kansanedustaja Anna-Maja Henriksson jatkoi hankkeiden olevan tärkeitä koko seudulle ja maakunnalle. Hän palautti mieliin, miten valtava teollinen keskittymä Leppäluodossa on.

- Sillä on vaikutusta bruttokansantuotteeseen. Tavaravirrat Edsevön ja sataman välillä ovat suuremmat kuin Kokkolan satamatiellä. Henriksson uskoi, että satamatie, sähköistys ja kolmiorata ovat tärkeimpien joukossa pienemmistä hankkeista. Kansanedustaja Petri Salo arvioi valmistumassa olevan liikennepoliittisen selonteon helpottavan asioiden ajamista.

- Pitää silti huomata, että oma aikansa näihin menee. Nopeimmat toteutukset ovat joskus tulleet noin kolmessa vuodessa; pahimmoillaanhan on sitten jouduttu jotakin odottamaan 30 vuotta. Salo huomautti lisäksi, että liikennettä tulee Pietarsaareen monesta suunnasta. Hän piti selvänä, että meriväylän syventäminen lisää painetta tie- ja rautatietöihin.

- Tiehankkeita löytyy sitten kauempaakin kuten Evijärven ja Kaustisen väliltä sekä Åsbackan tieltä. Näillä on oma merkityksensä puuhuollolle.

Esko Ahonen kiteytti, että kaikissa näissä tarvitaan koko Vaasan vaalipiirin 17 kansanedustajan yhteinen tahtotila. Hän otti esiin Vaasan ja Seinäjoen välisen radan sähköistyksen.

- Ilman poliittista tahtoa sitä ei oltaisi saatu. Tärkeintä onkin, että ollaan listalla ja sitten yhdessä tehdään töitä. Henriksson täydensi, että tulokset tietysti ratkaisevat. Hänkin piti keskeisenä, että tarvittavat rahat myös saadaan. Ahonen vertasikin tilanne formula-ajoihin. Hänen mukaansa aika-ajot on suoritettu.

- Olemme paalupaikoilla. Mutta vielä pitää mennä eteenpäin.

Lähde Pietarsaaren Sanomat 21.08.2008
Lähde WWW http://www.pietarsaarensanomat.fi/story.aspx?storyID=25732


Toijalan aseman lippukassa suljetaan

25.08.2008 22:04

Toijalassa huokaistiin helpotuksesta. Vaikka lipunmyynti loppuu rautatieasemalla, odotustilaa ei suljeta. VR sulkee Toijalan rautatieaseman lippukassan marraskuun alussa. Lippuautomaatti jää toimintaan.

Kuukautta aiemmin, 1. lokakuuta, lipunmyynti loppuu Loimaan rautatieasemalla. Myös Loimaalla odotustilat pysyvät auki. VR:n Vammalan lipunmyynti ja odotustilat suljetaan jo 29. elokuuta.

Lipunmyynnin sulkeminen ei vaikuta junien pysähtymisiin asemilla. Lipunmyynnin loppuminen asemilla ei tule yllätyksenä, sillä VR kävi jo viime lokakuussa yt-neuvottelut yhdeksän pienen aseman osalta.

Akaassa suunnitelmat herättivät vastustusta. Toijalan aseman puolesta kerättyyn adressiin tuli nopeasti 2 039 nimeä. Pelkona oli, että koko asema menee kiinni. Akaan kaupunki esitti, että asemalla säilyisivät lipunmyynti ja odotustila.

- Kesällä varmistui ettei odotustilaa suljeta. Helpotus se oli kaikille. Ei meillä olisi ollut muuta mahdollisuutta kuin tämä tila, asiakaskuntaamme ovat VR:n matkustajat, sanoo yrittäjä Maija-Riitta Renko.

Hän on osaomistajana Aseman Kymppi-Kioskissa.

VR-Yhtymän Länsi-Suomen aluejohtaja Pekka Söderling sanoo, ettei adressilla oikeastaan ollut vaikutusta.

- Selvityksemme mukaan ydinkysymys on ollut, että odotustilat voidaan pitää auki, Söderling sanoo.

Toijalan aseman lähes kaikki tilat on vuokrattu. Vapaana on yksi 60 neliön tila ja toinen samankokoinen vapautuu lippumyymälän sulkeuduttua. Kioskin lisäksi rakennuksessa toimii muiden muassa kiinalaisravintola ja Matkahuolto.

Toijalan asemarakennus on VR-Yhtymän omistuksessa. Loimaan ja Vammalan asemat omistaa valtion liikelaitos Senaatti-kiinteistöt.

Kustannusten karsintaa

Toijalan lipunmyyntipisteessä on yksi työntekijä, samoin Loimaan ja Vammalan asemilla. Kenenkään työsuhde ei pääty, mutta työpiste siirtyy Tampereelle tai Turkuun.

Rengon mielestä Toijalan lippukassalla olisi ollut riittävästi asiakkaita. Söderlingin mukaan kustannusrasite on liian kova suhteessa liikevaihtoon. Sen takia pieniä asemia suljetaan.

Viime vuonna Toijalan aseman matkoista noin 40 prosenttia ostettiin lippukassalta. Erityisesti nettikauppa on kasvanut, samoin lippuautomaatin suosio. Noin joka kymmenes matkustaja ostaa lipun junassa.

Lähde Aamulehti 21.08.2008
Lähde WWW http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/101429.shtml


Avustuksia liikenne- ja viestintämuseoille

25.08.2008 22:01

Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt tukea museoiden rakennushankkeille ja muille kehittämisinvestoinneille. Museotukea jaettiin yhteensä 340 500 euroa. Liikenne- ja viestintäalan muita yhteisöjä tuettiin 30 000 eurolla.

Museoista eniten avustusta sai Liikenne- ja viestintämuseoiden Trafiikki-yhteistyö, jota tuettiin 100 000 eurolla. Trafiikki-yhdistykseen kuuluvat kaikki liikenne- ja viestintäalan valtakunnalliset erikoismuseot.

Postimuseo sai tukea 66 000 euroa. Uudessakaupungissa sijaitsevaa Automuseon kannatusyhdistystä avustettiin 49 000 eurolla. Oulun Seudun Mobilisteille myönnettiin 22 500 euroa.

Lahdessa toimivalle Radio- ja televisiomuseosäätiölle ministeriö jakoi 21 500 euroa. Vega-säätiötä, jonka kotipaikka on Pietarsaari, tuettiin 20 000 eurolla. Suomen Ilmailumuseosäätiölle myönnettiin 16 000 euroa ja Rautatiemuseon Säätiölle 14 000 euroa.

Museorautatieyhdistykselle myönnettiin 7 000 euroa. Suomen Tietojenkäsittelymuseota tuettiin 6 500 eurolla ja Keitele-Museolle jaettiin 3 300 euroa.

Muut tukea saavat museot olivat Haapamäen museoveturiyhdistys (3 000 euroa), Höyryraide Oy Suolahdessa (3 000 euroa), Raumanmeren merimuseosäätiö (3 000 euroa), Espoon Automuseo (2 200 euroa), Saimaan Kanavamuseon Tuki Lappeenrannassa (2 000 euroa) sekä Lahtis-Siipiratas Höyrylaivaseura (1 500 euroa).

Liikennealan yhteisöistä eniten tukea sai Pohjoismaiden Tieteknillinen liitto (12 500 euroa). Muita tukea saavia yhteisöjä olivat Pro Rautatie (7 000 euroa), Suomen Autohistoriallinen Seura (4 500 euroa), Liikennesuunnittelun seura (2 000 euroa), Muunneltujen moottoripyörien yhdistys (2 000 euroa) sekä Pasilan konepajan Perinneyhdistys (2 000 euroa).

Lähde Liikenne- ja viestintäministeriö 14.08.2008
Lähde WWW http://www.lvm.fi/web/fi/uutinen/view/414806


Junamatkustuksen suosio nousussa Oulun läänissä

25.08.2008 18:25

Junamatkustuksen suosio on Oulun läänissä selkeässä kasvussa. Kasvu on viime vuoteen verrattuna jopa ennätyksellistä, kuvailee VR:n pohjoisen alueen aluejohtaja Markus Lohikoski.

Kajaani-Helsinki yhteisvälillä nousua on yli 17 prosenttia edellisvuodesta. Lisäksi Pohjois-Suomen pitkät matkat Oulun ja Rovaniemen suunnasta ovat kasvaneet kolmanneksella.

Lohikosken mukaan junailun suosioon ovat vaikuttaneet bensiinin korkea hinta ja VR:n parin vuoden takainen palvelutarjonnan kohennus. Vuonna 2007 VR saavutti kaikkien aikojen huikeimman kaukoliikennematkustajamäärän, yli 13 miljoonaa matkustajaa.

Lähde Oulu Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweboul.nsf/sivut/uutiset-langaton?opendocument&pageid=Content0741429CAC2


VR:n matkustajamäärät hurjassa kasvussa Lapissa

25.08.2008 13:16

Pohjoisen kaukojunien matkustajamäärät ovat jatkaneet hurjaa kasvua myös kesäkuukausina. VR:n mukaan merkittävin kasvu on ollut Rovaniemi-Tampere -Helsinki kaukojunissa, joissa matkustajia on kesäkuukausina ollut lähes kolmannes enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Alkuvuoden aikana kasvua oli neljännes. Kesän aikana matkustus junissa on lisääntynyt myös muille Lapin asemille. Suuret kasvuprosentit ovat tulleet hieman yllätyksenä vaikka kasvuun uskottiinkin, kertoo VR:n Pohjois-Suomen aluepäällikkö Markus Lohikoski.

Lähde Lapin radio 21.8
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=Content295D7


Pahinta on viedä tulevaisuuden usko

22.08.2008 07:46

Yöjunaliikenteensä pelastamisoperaatiossa kaksi vuotta sitten syntynyt Kemijärvi-liike palautti kertaalleen lopetetun junayhteyden Lapissa raiteilleen. - Huomasimme, että VR ja liikenneministeriö antaa väärää tietoa julkisuuteen ja poliittisille päättäjille. Otimme linjan, että me annamme oikeaa tietoa, vaikka se alussa oli äärettömän työlästä eikä meitä meinattu uskoa. Todistimme muutaman kerran, että VR antaa väärää tietoa ja poliitikot rupesivat epäilemään VR:n toimintatapaa, kertasi Kemijärvi-liikkeen johtaja Heikki Nivala ratkaisevia hetkiä. Hän on myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Nivala totesi eilen Kuhmossa, että Kajaanin yöjunaliikenteen luvut kannattaisi tarkistaa vielä kerran kahta eri kautta. Hänen mukaansa VR kyllä katsoo luvut niin, että perusteet lakkauttamiselle löytyy. - Seurasin Kajaanin ja Joensuun kohtaa sen verran ja osin ihmettelin alueiden passiivisuutta. Olisi kannattanut katsoa luvut tarkkaan, ettei epäselvyys olisi jäänyt kaivertamaan ihmisiä. Yhteistyötä Joensuusta päin kysyttiin, mutta meillä ei ollut resursseja, kun oma toimintamme oli niin hektistä, sanoi Nivala. - Kun Kemijärvellä sanoimme tiedot matkustajamääristä ja VR oli antanut huomattavasti pienemmät luvut, niin meille sanottiin ettei VR voi antaa vääriä lukuja. Niillä on kaikki lipputiedot, mutta meillä oli mies asemalla, joka laski ruutupaperille jokaisen henkilön, joka tulee tai lähtee junalla. Liike oppi virheistään Junakapinan jälkeen Kemijärvi-liikkeellä oli edessään Stora Enson sellutehtaan lakkauttamisen vastustaminen. Liike otti oppia onnistumisistaan ja virheistään ja hioi toimintamalliaan. Kemijärvi-liikkeen aktiivi Kari Väänänen totesi, että taistelu sellutehtaasta on hävitty, mutta sotaa ei. Tehtaan halleja tyhjennetään, että sinne voi sijoitta muuta yritystoimintaa. - Pahinta, mitä ihmiseltä voi viedä on tulevaisuuden usko, totesi Väänänen. - Me vastustamme ehdottomasti tyhmyyttä. Me vastustamme tuottavien tehtaiden lopettamista, kuvasi Väänänen liikkeen linjaa. Väänänen totesi, että Kemijärvi-liike leimattiin muutosvastaiseksi, kun se puolusti toimivaa, tuottavaa elinvoimaista yhteisöä ruokkivaa tehdasta. Kemijärven tehtaassa oli 255 työpaikkaa. Väänäsellä ei ole ikävä tukirahoja vaan alueelle halutaan elävää toimintaa, tuottavaa työtä. - Kansalaistoiminta, tämän kaltainen nousu, on herättänyt maailmanlaajuista huomiota. Jos poliittinen eliitti ja bisneseliitti rupeavat pelaamaan samaan pussiin, niin kansalaisella on aika hankala olla, mietti Väänänen. Kemijärvi-liikkeen edustajat esitelmöivät yli sadan hengen Maaseutututkijatapaamisessa Kuhmossa eilen. Tapahtuma päättyy tänään.

Lähde Kainuun Sanomat
Lähde WWW http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KSA_newssite%2FAMLayout&cid=1194602613753&p=1192553151517&pagename=KSAWrapper


Turun rautatieaseman ylikulkusillan työt seisovat materiaalin puuttumisen takia

20.08.2008 23:12

Turun rautatieaseman liepeillä olevan ylikulkusillan työt ovat olleet pysähdyksissä jo toista viikkoa. Syynä työnseisaukseen on projektipäällikkö Kari Niemisen mukaan materiaalin puute.

- Materiaali on nyt tilauksessa ja saapuu lähipäivinä, hän sanoo.

- Työt jatkuvat mahdollisimman pian.

Niemisen mukaan töiden etenemiseen vaikuttaa myös se, että sillan korjaustyöt on tehtävä osissa ihmisten liikkumisen takia.

- Ensin korjataan sillan toinen puoli ja sitten toinen. Myös tämä vie aikaa. Nieminen kertoo.

Niemisen mukaan töiden alkuperäinen aikataulu pitää pysähdyksestä huolimatta paikkansa.

- Työt saadaan valmiiksi lokakuun loppuun mennessä.

Ylikulkusillalle on asennettu alumiinikantta vanhan vesivanerin päälle. Ylikulkusillan talvinen liukkaus on herättänyt turkulaisten keskuudessa närää.

Siltaan on myös harkittu lämmitystä, joka pitäisi sen pinnan kuivana ympärivuotisesti.

Lähde Turun Sanomat 20.08.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-08-20,104:2:559552,1:0:0:0:0:0:


Ratarahat lopussa

20.08.2008 23:11

Seinäjoki-Oulu-radan perusparannusrahat ovat vaarassa loppua kesken. Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhani Tervala vahvistaa, että rataosuuden peruskorjausta uhkaa parin vuoden tauko, jos lisärahaa ei löydy. Suurimmassa vaarassa on rahoitus vuosille 2010 ja 2011.

Yhteensä 800 miljoonan euron hankkeesta puuttuu ministeriön laskelmien mukaan rahoituspäätöksiä vielä 350 miljoonaa euroa.

Ministeriöstä myönnetään, että "kaikenlaista kommervenkkia" rahoituksen suhteen on vielä ilmassa. Joukko virkamiehiä pohtii parhaillaan, miten rahoitusvaje ratkaistaan.

Hallitus on liikennepoliittisessa selonteossaan sitoutunut peruskorjaamaan Seinäjoki-Oulu-radan ilman taukoja.

Selonteossa todetaan, että ykkösvaiheen korjaus jatkuu tämän hallituksen aikana. Rahoituspäätöksiä on tehty kuitenkin pelkästään ensi vuoden osalle.

Ensi vuoden budjettikehyksiin hallitus on varannut 110 miljoonaa euroa Seinäjoki-Oulu-radan korjauksen ensimmäiseen vaiheeseen. Rahoitus on kuitenkin auki kahden seuraavan vuoden osalta.

Ratahallintokeskuksen mukaan rahoitustarve peruskorjaukseen on 90 miljoonaa vuodessa niin kauan kuin hanke valmistuu.

"Ellei lisärahaa tule, Kokkola-Ylivieska kaksoisraiteen rakentaminen käynnistyy aikaisintaan vuonna 2010 ja 90 miljoonan euron perusparannus vasta vuonna 2011", liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhani Tervala laskee

Rahoitus laahaa perässä

Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen uskoo, että reilun sadan miljoonan euron valtuus riittää ensi vuoden rakentamiseen.

Hankkeen jatkosta ei sen sijaan ole varmuutta. Epävarmuus rahoituksesta on Ruohosen mukaan hallinnollisesti vaikea asia. Rataverkkoselostusta varten RTH:n pitäisi tietää korjausrahoitus jo vuoden 2010 osalta. Valtuus jää kuitenkin seuraavaan budjettivuoteen.

Selonteossa on myös sovittu, että tämän hallituksen aikana aloitetaan kaksoisraiteen rakentaminen Kokkolan ja Ylivieskan välille niin sanotulla elinkaarimallilla. Suunnitelmat siitä valmistuvat tämän vuoden lopulla, minkä jälkeen hanketta voidaan lähteä kilpailuttamaan.

Ruohonen uskoo, että PPP-hankkeelle löytyy rahoittaja. Elinkaarimallissa palvelun tuottaja hankkii rahoituksen ja valtio maksaa sen takaisin parissakymmenessä vuodessa. Takaisinmaksu alkaa heti, kun rata saadaan käyttöön.

Liikenne kiskoilla kasvaa

Turvallisuudesta ei Ruohosen mukaan tingitä vilkkaasti liikennöidyllä Seinäjoki-Oulu-rataosuudella. Jos radan korjaus pitkittyy, nopeuksia ja liikennettä joudutaan rajoittamaan. Se tietää kustannuksia ennen kaikkea teollisuudelle ja koko kansantaloudelle.

Hallituksen aikaisempien linjausten mukaan Seinäjoen ja Oulun välisen rataosuuden piti olla valmis vuonna 2015 mennessä. Jos rahoitus katkeaa, urakka venyy 2020-luvulle.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) on vaatinut, että ratahanke pitää voida toteuttaa ilman katkoja.

Seinäjoen ja Oulun välisellä radalla on tarkoitus rakentaa lisää kohtauspaikkoja ja kaksoisraideosuuksia. Rataa tukevoitetaan, jotta nopeuksia voitaisiin lisätä. Lisäksi tasoristeyksiä poistetaan, turvatekniikkaa uusitaan, tietoliikenneyhteyksiä parannetaan ja meluhaittoja vähennetään.

Sekä henkilö- että tavaraliikenne ovat kasvaneet Seinäjoen ja Oulun välillä yli puolella 2000-luvun alusta. Kaivostoiminta on kasvattanut tavaraliikennettä itään ja Kokkolan satamaan.

Myös ilmastonmuutos ja polttoaineen hinnan nousu ovat lisänneet kiskoliikenteen suosiota. Ruohonen muistuttaa, että rataverkon kunnossapito on koko kansantalouden etu.

Esimerkiksi Tornion ja Kolarin välinen rataosuus palvelee koko Lapin metsäteollisuutta, matkailuliikennettä ja kaivoshankkeita.

Lähde Kaleva 20.08.2008
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/juttu745541_page0.htm


Graffitivillitys lopahti rajusti Espoossa

20.08.2008 23:07

Graffitien maalaamisbuumi on hiipunut viime vuosina pääkaupunkiseudulla huomattavasti.

Viranomaisten mukaan Espoossa graffitien määrä on vähentynyt kymmeniä prosenttia, Helsingissä maalauksia on kitketty kymmenessä vuodessa kymmenen prosenttia ja Vantaallakin tilanne on hyvin hallinnassa.

Espoossa graffiteja on onnistuttu poistamaan rajusti sen jälkeen, kun Stop töhryille -hanke alkoi 2002, kertoo graffitiongelmaa kartoittavan kaupungin asiakaspalvelun esimies Markus Vähä-Piikkiö. Eri viranomaisten yhteistyö tuottaa hedelmää.

-Töhryilmoituksia tulee meille viikoittain, mutta niitä on vähän muihin ilmoituksiin nähden.

Laki kieltää graffitit: kyse on vahingontekorikoksesta, josta määrätään useimmiten sakkoja.

Graffiteja maalataan ympäri Espoota, tavallisimmin talojen seiniin ja junavaunuihin. Kaupungin viranomaisten mukaan töhrijöiden suosikkialueita ei voi paljastaa, koska niiden julkistaminen lietsoisi töhrimistä muilla alueilla.

Teknisen keskuksen ylläpitopäällikkö Jyrki Heikkinen sanoo, että Espoo käyttää 150000 euroa vuodessa graffitien ja muiden töhryjen putsaukseen ja vanhojen maalauskohteiden vartiointiin. Kun ongelmat ovat vuosien varrella lieventyneet, Stop töhryille -hankkeelle myönnettävät määrärahat ovat vähentyneet.

Hankkeessa tehtävä työ on pääosin töhryjen poistamista, rakennusten ja taideteosten suojausta ja valvontaa sekä töhrintäjuttujen setvimistä. Lisäksi nuorten asenteisiin pyritään vaikuttamaan eri tavoin, esimerkiksi kouluissa.

Amerikassa 1960-luvulla syntynyt graffitikulttuuri rantautui Suomeen 1980-luvun puolivälissä. Graffitit kuuluvat vahvasti myös maailmanlaajuiseen hiphop-kulttuuriin. VR:n turvatarkastaja Teemu Väänänen huomauttaa kuitenkin, että graffiteja maalaavat muutkin kuin hiphop-fanit.

-Moni vastustaa nyky-yhteiskuntaa ja haluaa anarkiaa. Eivät kaikki töhrijät ole gangsta-hoppareita.

Graffitimaalareiden tekemä jälki, tagi, on viesti muille alaa harrastaville. Tekijöinä ovat yleensä 15-25-vuotiaat miehet.

-Yhteistä töhrijöille on se, että he kaikki haluavat julkisuutta, Väänänen kertoo.

Väänäsen mukaan graffitimaalarit tekevät usein muitakin rikoksia kuin vahingontekoja: moni syyllistyy esimerkiksi huumerikoksiin.

Pääkaupunkiseudulla junavaunujen töhriminen on ollut ongelma viimeisimmät 15 vuotta. Nyt suuntaus on se, että junien ulkoseinien maalaaminen vähenee, mutta sisäpuolella töhryt lisääntyvät.

Väänänen sanoo, että graffitiongelmaa pystytään kuitenkin hallitsemaan aiempaa paremmin poliisin, syyttäjänviraston, kaupunkien hallintokuntien ja muiden viranomaisten yhteistyöllä.

-Tilanne on paranemaan päin. Olemme pystyneet saamaan kovia tekijöitä pois kentältä.

VR kuluttaa graffitien poistoihin ja töhrijöiden valvontaan pääkaupunkiseudulla noin 800000 euroa vuodessa.

-Summa on pysynyt viime vuosina samana, koska valvontaan käytetään entistä enemmän rahaa.

Lähde Länsiväylä 20.08.2008
Lähde WWW http://www.lansivayla.fi/Uutiset/Jutut/Paauutiset/Graffitivillitys-lopahti-rajusti-Espoossa


Lähijunien lisäraiteita lähdetään viemään vauhdilla kaavaan Pirkanmaalla

20.08.2008 23:05

Tampereen kaupunkiseudulla lähdetään selvittämään lähijunaliikenteen edellyttämien lisäraiteiden kaavallisia edellytyksiä.

Selvityksessä tarkastellaan, miten lisäraiteet ovat sijoitettavissa olemassa olevan rataverkon yhteyteen. Siinä myös konkretisoidaan lähijunaliikenteen toteuttamismahdollisuuksia ja osoitetaan valtioneuvostolle hankkeen suunnitteluvalmiuden paraneminen.

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kuntajohtajien kokous käsittelee lähijunaliikennettä kokouksessaan perjantaina ja seutuhallitus 3. syyskuuta.

Valtioneuvosto osoitti liikennepoliittisessa ohjelmassaan viime maaliskuussa Tampereen seudun lähijunaliikenteen ensimmäisen vaiheen kehittämiseen 65 miljoonaa euroa vuoden 2011 jälkeen.

Selonteon mukaan Tampereen seudun lähijunaliikenteen tilantarve voidaan ottaa huomioon alueen maankäytön suunnitelmissa. Investoinnin lopulliseen aikataulutukseen vaikuttavat muun muassa hankkeen suunnitteluvalmius ja hallinnolliset päätökset.

Nokialle ja Lempäälään

Lähijunaliikenteen käynnistämisen todettiin edellyttävän 30 minuutin vuorovälillä ratapihan kehittämistä, joka ei kuitenkaan merkittävästi poikkea pitkän tähtäimen kaukoliikenteen kehittämistarpeista.

Lähijunaliikenteen tiheämmän, 20 minuutin vuorovälin arvioitiin kuormittavan ratapihaa enemmän ja olevan vaikeammin toteutettavissa.

Lähijunaliikenne vaatii lisäraiteiden rakentamista Tampereen kaupungin alueella sekä Ylöjärven, Nokian ja Lempäälän suunnalla. Myös uusia liikennepaikkoja on rakennettava. Suosituksen mukaan lähijunaliikenteen piiriin tulisivat kehyskunnista vain Nokia ja Lempäälä. Ylöjärven ja Kangasalan joukkoliikenne rakentuisi yksinomaan bussiliikenteen varaan.

Tase 2025 -hankkeessa laadittu joukkoliikennejärjestelmäsuositus sisältää vaiheittaisen etenemisen kohti paremman tason joukkoliikennepalveluja.

Ensimmäisessä vaiheessa on määrä kehittää voimakkaasti seudun bussiliikennettä, ja seuraavassa vaiheessa aloitettaisiin lähijunaliikenteen ja Tampereen sisäisen katuraitiotieverkoston rakentaminen.

Antamissaan lausunnoissa kaupunkiseudun kunnat ja muut sidosryhmät ovat esittäneet seudullisen junaliikenteen nopeampaa ja alueellisesti laajempaa kehittämistä.

Kaava- ja maankäyttötarkastelu on määrä toteuttaa elo-marraskuussa tänä vuonna. Selvitys on tarkoitus hankkia Sito Oy:ltä 25 500 euron sopimushinnalla. Kuntayhtymän maksuosuus on 12 750 euroa.

Nokialla valmistellaan maakauppoja Ratahallintokeskuksen kanssa pysäköintipaikkojen lisäämiseksi rautatieaseman läheisyyteen. Valtuutettu Tuomo Nenonen teki valtuustoaloitteeen, että junat pysähtyisivät Kolmenkulman kohdalla, Nokialla, Harjuniityssä ja Siurossa.

Lähde Aamulehti 20.08.2008
Lähde WWW http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/101150.shtml


VR:n Vammalan lipunmyynti suljetaan

20.08.2008 23:03

Vammalan rautatieaseman lipunmyynti ja odotustilat suljetaan 29. elokuuta. Lipunmyynnin sulkeminen ei vaikuta junien pysähdyksiin asemalla.

Junalipun voi jatkossa ostaa junassa konduktööriltä tai ennen matkaa Internetistä VR:n verkkokaupasta osoitteesta www.vr.fi. Junalipun voi lunastaa myös R-kioskista. Tällöin lippu varataan etukäteen VR:n puhelinpalvelusta numerosta 0600 41900 (1 e/puhelu + pvm).

Vammalassa junalippuja myy lisäksi matkatoimisto Matkapojat. Matkatoimisto perii myymistään lipuista välityspalkkion.

Suurten asemien palveluja kehitetään

VR kävi viime vuoden lokakuussa yt-neuvottelut yhdeksän pienen aseman lipunmyynnin lopettamisesta tämän vuoden aikana. Vammalan aseman sulkeminen on osa tätä asemaverkon kehittämissuunnitelmaa. Muut suljettavat asemat ovat Jämsä, Kannus, Kauhava, Lapua, Loimaa, Oulainen, Tammisaari ja Toijala.

Uudet myyntikanavat kuten Internet ja R-kioskit ovat jatkuvasti kasvattaneet suosiotaan matkustajamäärien lisääntyessä. Kaukoliikenteessä tehtiin alkuvuonna junamatkoja 8,0 % viimevuotista enemmän. Samanaikaisesti pienten asemien lipunmyynti on vähentynyt ja kannattavuus laskenut.

VR kehittää suurimpia asemiaan ja niiden lipunmyyntiä. Pienten asemien lipunmyynnin sulkeminen ei aiheuta irtisanomisia. Myyntivirkailijat siirtyvät iän salliessa eläkkeelle, lähimmälle isommalle asemalle lipunmyyntitehtäviin tai muihin tehtäviin VR:llä.

Lähde VR.fi / uutiset
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_471.html


Kevytväylä yli radan pian rakenteille äänekoskella

19.08.2008 13:40

Junaradan yli johtavaa kevyen liikenteen siltaa voidaan ryhtyä rakentamaan syyskuussa äänekosken keskustassa. äänekosken kaupunginhallitus valitsi maanantaina tarjouskilpailun perusteella sillan rakennusurakoitsijaksi Suomen Teollisuus ja Maarakennus Oy:n. Sillan kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 0.7 miljoonaa euroa.

Kulkujärjestelyt liittyvät vanhan linja-autoaseman alueelle nousevan S-marketin rakentamiseen. Kaupungin hankkeena on tulevalla Matkakeskusalueella myös mittavaa viemäri- ja katurakentamista. Investointeihin on tälle vuodelle varattu yhteensä runsaat 2 miljoonaa euroa.

Lähde Sisä-Suomen Lehti 19.08.2008
Lähde WWW http://www.sisis.net/verkkolehti/?pg=&uu=8335


Kairokosken veturitalli ja kääntöpöytä historiaan

19.08.2008 13:39

Kairokosken veturitallin tarina on peruuttamattomasti ohi. Eilen iltapäivällä rakennuksesta oli jäljellä enää kasa tiiliä, joita ripeään tahtiin kuljetettiin kuorma-autolla pois.

Viimeiseen asti rakennuksen pelastumiseen uskonut ja sen puolesta taistellut valokuvaaja Maagi Grahn puuskahti paikalla torstaina tuntonsa ilmoille:

- Parkano ei enää ole Parkano, vaan Purkamo. Päättäjät eivät ole päättäjiä, vaan päättömiä.

Myös kääntöpöydän kohtalo sinetöitiin. Sen säilyttämisen puolesta eilenkin koko päivän hartiavoimin töitä tehnyt Jussi Hellgren yritti saada kauppaa aikaiseksi. Kello 15 jälkeen hän joutui myöntämään tilanteen toivottomaksi, kun kipinät alkoivat sinkoilla ja pöytä laitettiin palasiksi.

Kääntöpöydän osia nostettiin kaivinkoneella samaan läjään, jossa jo oli 70 vuotta sitten ensimmäisen kerran junaa kannatelleita kiskon palasia.

Ostajaehdokasliian myöhään

Veturitallinkin pelastamista yritettiin vielä viime viikolla kauppaa käymällä. Jussi Hellgren ja Maagi Grahn tiesivät lähistöllä vaikuttavasta henkilöstä, joka olisi tosissaan ollut kiinnostunut ostamaan tallin ja laittamaan sen kuntoon.

Hieman ennen puolta päivää torstaina iso purkukone kuitenkin ryhtyi palastelemaan veturitallin julkisivua. Kaupan käynnin mahdottomuuden syykin kävi selville Yleisradion Hämeen alueen uutisista, joihin Grahnin ja Hellgrenin lisäksi oli haastateltu Ratahallintokeskuksen ylitarkastajaa Otso Kärkkäistä.

- Mahdollinen ostajaehdokas tuli esille nyt kun urakka on jo käynnissä. Voi sanoa, että juna meni jo. Urakan keskeyttämistä seuraisivat sanktiot, totesi Kärkkäinen uutisissa.

Purkutyön kerrotaan valmistuvan syyskuun loppuun mennessä. Maaperä tutkitaan mahdollisen saastumisen varalta ja puhdistetaan tarvittaessa.

Lähde Ylä-Satakunta 19.08.2008
Lähde WWW http://www.ylasatakunta.fi/uutinen3.html


Nousiaisten aseman kaupasta valitus

19.08.2008 02:39

A-Yhtymä Oy ja Turun Laatutuote ovat tehneet Turun hallinto-oikeudelle valituksen Nousiaisten vanhan rautatieaseman kaupasta. Kauppa oli jo lyöty lukkoon, kun kunta päätti käyttää etuosto-oikeuttaan. Turun hallinto-oikeuden pyytämässä lausunnossa kunta vastaa valitukseen toteamalla, että kunnalla on täysi oikeus käyttää etuaan.

- Tämä on normaalia kunnissa, kun kyse on näin merkittävästä alueesta, toteaa hallintojohtaja Maarit Sihvonen.

Lähde Turun Sanomat 19.08.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-08-19,104:2:559434,1:0:0:0:0:0:


Lastenkulttuuri pyrkii Salon asemalle

19.08.2008 02:36

Salossa ovat vahvasti vireillä suunnitelmat ostaa vuonna 1898 valmistunut asemarakennus ja siihen liittyvä 4 600 hehtaarin maa-alue. Lopulliset ratkaisut kauan pohjustetusta kaupasta jäävät kuitenkin uuden Salon päättäjien tehtäviksi.

Salon kulttuurilautakunta liputtaa yksimielisesti kaupanteon puolesta. Kulttuuriväki on jo pitkään haaveillut saavansa vanhan koristeellisen aseman ja sitä ympäröivän puiston käyttöönsä.

Tähtäimessä on nostaa uusi Salo merkittäväksi lastenkulttuurin keskukseksi.

- Meillä on keskellä kaupunkia valmiina idylli, josta saisi elävän kokonaisuuden varsin pienillä kustannuksilla, sillä kaupunki omistaa jo nyt suuren osan aseman ympäristöstä, hehkuttavat kulttuuritoimenjohtaja Mirjam Martevo ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Liisa Tuominen (kok). Heidän mielissään elää ajatus virkeästä kansalaispuistosta, jossa musiikki soi ja pienimuotoinen teatteri on voimissaan.

Kaksikko haluaa myös tehdä uudesta Salosta entistä vaikuttavamman lastenkulttuurin kehdon. Tavoitteena on ensi vuoden alussa päästä mukaan valtakunnalliseen Taikalamppu-hankkeeseen yhdessä Turun ja Paraisten kanssa. Mirjam Martevo sanoo, että hakemus opetusministeriölle lähtee syyskuun alussa.

Taikalamppu on lastenkulttuurikeskusten valtakunnallinen verkosto, jossa ovat jo mukana muun muassa Helsinki, Oulu, Pori ja Hämeenlinna. Martevon mielestä Vihreäksi laaksoksi profiloituneen Salon kannattaa nostaa esiin erityisesti lasten ja ympäristön suhde.

Asema sopisi Martevon mielestä mainiosti kulttuurikeskukseksi, sillä siellä pitää jo nyt majaa Lasten laulukaupunki -yhdistyksen toimisto. Laulukaupunki aikoo myös kehittää ja monipuolistaa ohjelmistoaan esimerkiksi teatterin suuntaan.

Kohtauspaikka, ja ideahautomo

- Uusi 55 000 asukkaan Salo tarvitsee välttämättä kulttuuriväen yhteisen kohtauspaikan, jonne on helppo tulla myös reuna-alueilta. Asemalla ei ole valtavasti tiloja, mutta kyllä sinne ideariihiä, koulutusryhmiä ja suunnittelupalavereita mahtuu melkoinenkin joukko pitämään, sanoo Liisa Tuominen.

Asemapuiston tyhjilleen jääneessä pikkurakennuksessa sijaitsee jo nyt Salon teatterin puvustamo. Kesällä teatteri järjesti puistossa pienimuotoisia teatteriesityksiä, joiden Liisa Tuominen toivoisi jatkuvan.

Aseman tuntumassa sijaitsee myös ruskea, koristeellinen puurakennus, jossa aikanaan sijaitsi Pelastusarmeijan kirpputori. Nyt rakennusta on pikku hiljaa kunnostettu. Mirjam Martevon mielestä se olisi hyvä ratkaisu taidelainaamon tiloiksi.

Kulttuuribussi lähtisi asemalta

Mirjam Martevo haaveilee myös kulttuuribussista, jonka pääpysäkki olisi asemalla. Bussi kulkisi pitkin uutta Saloa viemässä kulttuuritarjontaa laita-alueillekin.

Eivätkä Martevo ja Tuominen häätäisi asemalta lipunmyyntiäkään. Sen myötä matkustavaiset tulisivat luontevasti pistäytymään kulttuurikeskuksessa.

- Ei kulttuurin pidä eristäytyä, sillä sehän nimenomaan on osa elävää elämää. Vireä kulttuuri kuuluu peruspalveluihin, joita ihmiset kysyvät tehdessään muuttopäätöksiä.

Lähde Turun Sanomat 19.08.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2008-08-19,104:5:559358,1:0:0:0:0:0:


Nurmisen laajennus harjakorkeudessa Niiralassa

19.08.2008 01:05

Viime syksynä lehdessämme uutisoitiin, että Venäjän talouskasvu ja siitä johtuva viennin lisääntyminen on tuonut laajenemispaineita Nurminen Logisticsin Niiralan toimipisteelle.

Laajennusta odotellessa tilannetta on helpotettu mm. siirtymällä kahdessa vuorossa työskentelyyn. Yrityksessä on poikkeuksellisesti jouduttu vastaamaan osaan kysynnästä kielteisesti tilan ahtauden vuoksi. Rakennustyöt alkoivat kesäkuussa ja uusi terminaalitila on nyt harjakorkeudessa.

Niiralassa Nurminen Logistics Oyj:llä juhlittiin eilen harjannostajaisia. Niin sanotun pääterminaalin laajennusosa tuo uutta tilaa n. 4 000 neliötä. Uudet tilat ovat valmiit ja otetaan käyttöön lokakuun alussa.

Uuden terminaalin valmistumisen jälkeen katettua terminaalitilaa on yhteensä noin 18 000 neliötä ja sen lisäksi käytössä on yli 10 hehtaarin ulkovarastoalueet. Lokakuun alussa käyttöön otettavan laajennusosan myötä terminaali saa uudet nykyaikaiset lastaussillat, joiden ansiosta kaikki junanvaunujen tai autojen purkaukset ja lastaukset on mahdollista tehdä sisätiloissa.

Laajennuksen ohessa terminaalin ympäristössä tehdään myös autoliikennettä helpottavia päällystystöitä. Lisäksi alueelle rakennetaan väestönsuoja, joka toimii normaalioloissa terminaalin työntekijöiden sosiaalitilana. Laajennusosan rakennusurakasta vastaa Lujatalo Oy ja sosiaalitilan urakasta Ariratex Oy.

Koneiden vienti kasvaa edelleen

Nurminen Logisticsilla työskentelee Niiralassa 35 henkilöä tuonti-, vienti-, puunmittaus-, laadutus-, varasto- ja projektitehtävissä. Aliurakoitsijat mukaan lukien alueella työskentelee noin 40 henkeä.

- Merkittävää lisärekrytointia laajennusosan valmistuminen ei tuo. Mahdollisuuksien mukaan saattaa tulla muutama työpaikka lisää. Laajennus lähinnä tehostaa toimintojamme ja siksi suurta tarvetta lisähenkilökunnalle ei tule, aluepäällikkö Seppo Turunen kertoo. Niiralan toimipiste kuuluu Nurminen Logisticsin Nurminen Cargo -liiketoimintayksikköön. Yksikön tuotevalikoimaan kuuluvat muun muassa rautatiekuljetukset, terminaalipalvelut ja huolinta. Yksikkö tarjoaa asiakkailleen myös projektivientiin liittyviä logistiikkapalveluita.

- Kone- ja laitetoimitukset ovat lisääntyneet edelleen. Puun tuonnin vähentyminen on mahdollistanut sen, että olemme voineet ottaa käyttöön entisen puuterminaalin toisen raideparin ja kenttää kotimaisen metalliteollisuuden projektiviennin varastokenttä- ja lastausalueeksi.

- Nyt valmistuvat tilat riittävät näillä näkymin muutamaksi vuodeksi eteenpäin ja mahdollistavat entisten kasvun lisäksi myös uusia asiakkuuksia, Turunen toteaa.

Lähde Koti-Karjala 16.08.2008
Lähde WWW http://www.kotikarjala.fi/nurminen.htm


80-vuotias Kintauden asemavanhus vaihtoi omistajaa

19.08.2008 01:02

Kintauslainen Timo Raiskila on ostanut Kintauden aseman rakennukset ja maapohjan 25 000 eurolla keskiviikkona Senaattikiinteistöiltä.

Kaupanteko kesti puoli vuotta ja lopullinen vahvistuspäivä siirtyi neljä kertaa, mutta nyt ovat nimet papereissa ja radan varressa surullisena nököttänyt perinnerakennus on saanut huolehtivan omistajan. Kiinteistön kunnostustyöt aloitetaan ensi tilassa.

Asematalossa sinänsä ei ole suurempia vikoja rapistumista lukuun ottamatta, sillä ostaja on tutkinut, että runko on terve ja hirret seinissä pääsääntöisesti luunkovia. Työtä kunnostamisessa silti tulee olemaan, sillä vandalismi on jättänyt jälkensä nelisen vuotta asumattomana olleeseen taloon ja lämmittämättömän kiinteistön maalit ovat rapisseet pahasti.

Korjaustöistä kiireellisimmät ovat katolla ja kellarissa. Kauppaneuvotteluissa saatiin soviteltua, että myyjä kustantaa 3000 eurolla kellarin puhdistusta, sillä sitä on käytetty ilmeisesti halkovarastona ja viemäröinti on tukkeutunut.

Alimmat hirsikerrokset ovat osittain kosteusvaurioituneet ja yksittäisiä kastumiskohtia löytyy rännittömästä rakennuksesta muualtakin.

Suojeltua rakennusta ei saa purkaa eikä ulkopuolisilta osiltaan paljoakaan muuttaa, mutta sisäpuolelle suojelu ei yletä. Raiskila on kuitenkin päättänyt kunnostaa talon vanhaa kunnioittaen, mutta nykyajan mukavuudet lisäten. Taloa on jo kysytty mahdollisesti vuokralle.

Timo Raiskilalla on tunnesiteitä paikkaan. - Nämäkin maat on aikoinaan valtio pakkolunastanut Raiskilasta, joten nyt kiinteistö tuli oikeastaan takaisin perheeseen, hän tuumaa esitellessään sisätiloja, joissa ilkeällä tavalla näkyy kutsumattomienvieraiden oleskelu.

- Poikana olen lähtenyt tältä asemalta monta kertaa koulujunaan Jyväskylään ja muistan myös sen ajan, kun tässä toimi Kintauden posti. Tätini oli postivirkailijana täällä.

Vuonna 1926 valmistuneessa asemarakennuksessa on alakerrassa odotushuoneen lisäksi postin huone ja asemamiesten sekä junanlähettäjien huonetilat. Yläkerrassa asui asemapäällikkö ja juuri yläkerta on viimeksi kunnostettu ja ollut asuinkäytössä, viimeiset vuodet pois muuttaneen asukkaan varastona. Lisäksi parin hehtaarin tontilla on sauna-liiterirakennus sekä vuonna 1896 valmistunut makasiini, joka on siirretty Kintauden vanhalta asemalta. Vanha asema jäi pois Valtion Rautateiden käytöstä radan linjauksen muututtua nykyiselleen.

Lähde Petäjävesi 02.07.2008
Lähde WWW http://www.petajavesi.net/jutut/Raiskila%20osti%20Kintauden.pdf


Kemin Ajos paras vaihtoehto Kolari-Pajalan malmikuljetuksille

19.08.2008 00:06

Ratahallintokeskuksen teettämässä selvityksessä Kemi Ajoksen syväsatama olisi taloudellisesti kannattavin vaihtoehto Kolari-Pajalaan suunniteltujen kaivoshankkeiden rautamalmin kuljettamiseen maailmalle. Kemin etuna muihin Suomen satamiin on lyhyin rautatiekuljetusmatka, mikä on kuljetusketjun kokonaiskustannusten muodostumisen kannalta tärkein vaihe. Keskittämisellä Kemiin selvittäisiin myös vähemmillä rataverkon lisäinvestoinneilla. Merikuljetusmatkojen eroilla ei ole yhtä suurta merkitystä kokonaiskustannuksiin.

- Keskittämällä kuljetukset Kemiin yhteiskuntataloudelliset kokonaiskustannukset ovat 30 vuoden aikana yli 200-300 miljoonaa euroa pienemmät kuin kustannukset, jotka aiheutuvat kuljetusten hajauttamisesta eri satamiin, selvityksen projektipäällikkö, VR-Radan suunnittelupäällikkö Tero Kosonen kertoo.

Karkeiden arvioiden mukaan Kemiin keskittämisen kustannukset ovat vajaat 1 800 miljoonan euron luokkaa. Lukemassa on otettu huomioon kaikki tässä vaiheessa tiedossa olevat investoinnit. Ratahallintokeskuksen selvityksen mukaan Ajoksen syventäminen 12 metriin on kannattavaa.

Tekemisen meininki

Kaivosyhtiö Northland Resourchen edustajat kävivät maanantaina hyvässä hengessä neuvottelemassa Kemin kaupungin väen kanssa. Osapuolet kävivät läpi hanketta molempien osapuolten kantilta. Esillä olivat muun muassa lupahakemusprosessit ja aikataulut. Kaupunginjohtaja Ossi Revon mielestä kaivosyhtiöllä on päällä tekemisen meininki. Neuvotteluja jatketaan positiivisissa merkeissä.

Repo korostaa, että hanke on vielä alkutekijöissään ja ensisijainen tavoite on kuljetusten saaminen Suomen puolelle Ruotsin ja Norjan sijaan. Kemin satamaan kaavaillaan mittavia, arviolta 75 miljoonan euron investointeja laajenevaa toimintaa varten.

Hankkeen toteutustapaa vasta mietitään.

- Sataman kuljetusvirrat moninkertaistuisivat nykyisestä kolmesta miljoonasta tonnista. Pelkästään Kolarin suunnasta tulisi 13 miljoonaa tonnia, kaupunginjohtaja Repo selventää hankkeen laajuutta.

Ajoksen satamaa pitäisi laajentaa rautakuljetuksia varten reippaasti ja myös rautatietä Kolarista alaspäin parantaa. Suunnitelmien mukaan Kolari-Pajalan kaivoshankkeet tavaravirrat lähtisivät liikkeelle loppuvuodesta 2009 ja nousisivat vuoden 2014 lopulla noin 13 miljoonaan tonniin per vuosi.

Kemin kaupunginhallitus on asettanut työryhmän selvittämään kunnallisen Ajoksen syväsataman hallinto- ja toimintamallia, johon yksi syy on sataman tulevien hankkeiden rahoittaminen.

Sataman yhtiöittäminen voisi auttaa hankkeiden rahoittamisessa.

Lähde Lapin Kansa 18.08.2008
Lähde WWW http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=LKA_newssite%2FAMLayout&cid=1194602356166&p=1194596027240&pagename=LKAWrapper


Poliisi toivoo havaintoja Kymin aseman opastimien rikkojista

19.08.2008 00:02

Poliisi pyytää silminnäkijöiden havaintoja Kymin asemalla rikotuista tulo-opastimesta sekä esiopastimesta. Opastimet on rikottu tiistaina 12. elokuuta kello 18.17-18.52 välisenä aikana. Poliisin mukaan opastimista on rikottu ainakin seitsemän lamppua.

Lähde Kymen Sanomat 18.08.2008
Lähde WWW http://www.kymensanomat.fi/Online/2008/08/18/Poliisi+toivoo+havaintoja+opastimien+rikkojista/200835731957/4


Junanvaunuja sotkettiin Riihimäellä

18.08.2008 00:02

Junanvaunuja sotkettiin spraymaaleilla Riihimäellä Kuukadulla sunnuntaina aamuyöllä. Poliisin mentyä paikalle kello kolmen aikaan aamuyöllä läheisestä pusikosta lähti kaksi miestä juoksemaan karkuun. Poliisi sai kiinni vuonna 1987 syntyneen riihimäkeläisen miehen, mutta toinen mies pääsi livistämään. Pusikosta löytyi muovikassillinen spraymaaleja.

Lähde Hämeen Sanomat 17.08.2008
Lähde WWW http://www.hameensanomat.fi/?article=79263


Junat eivät korvaa autorekkoja

18.08.2008 00:01

Hangon kautta saapuu jo lähes puoli miljoonaa autoa vuodessa. Valtaosa niistä jatkaa matkaa rekkojen kyydissä itärajan yli Venäjälle. Moskovaan avattu Mikhnevon autoterminaali ei poista rekkarallia maanteiltä.

- Junakuljetusten osuus on ollut vähäinen. Esimerkiksi viime vuonna Hangosta lähti junalla 15 000 autoa. Moskovan uuden autoterminaalin myötä pyritään lastaamaan yksi täysi juna viikossa, kertoo Suomen Vapaasataman toimitusjohtaja Jukka Ryky.

Satamassa on hyvät valmiudet junien lastaamiseen. Asiakkaat kuitenkin päättävät, miten haluavat omaisuutensa matkaavan.

- Junakuljetusten ongelmana ovat hinta ja vaunupula. Lisäksi junalla vietävät autot pitää Moskovan päässä purkaa kyydistä ja lastata uudelleen. Rekat vievät ne suoraan perille. Me tietysti toivomme, että VR olisi kilpailukykyinen, Ryky sanoo.

VR:n tavoite kuulostaa optimistiselta. Se havittelee noin kolmasosaa Suomesta Venäjälle suuntautuvista ajoneuvokuljetuksista. Autoja lastataan junavaunuihin aluksi Hangon ja Kotkan satamissa. Muita mahdollisia kuormauspaikkoja ovat Turku ja Hamina.

Venäjän markkinat vetävät vielä kauan

Autoja puretaan Hangossa vapaasataman lisäksi yhä enemmän myös Länsisatamassa. Autojen säilytysalueeksi on varattu 110 hehtaaria maata. Uutuuttaan kiilteleviä menopelejä riittää silmänkantamattomiin.

Ahtaaksi käyneen Tulliniemen ohella autoja varastoidaan kaupungin itäpuolella aivan Hankotien tuntumassa. Ne siirretään satamasta kentälle mieluiten junalla, jolloin liikenne keskustassa vähenee.

Päivittäin Suomen eteläisimmästä kaupungista starttaa maantielle satoja täyteen pakattuja autorekkoja. Useimmat niistä kaasuttavat kohti Moskovaa ja Pietaria.

- Markkinat Venäjällä ovat valtavat ja kasvavat edelleen. Aluksi sinne meni luksusautoja, mutta nykyisin etupäässä tavallisia, hyvä henkilöautoja. Myös maastureiden prosenttiosuus on suuri, Ryky kertoo.

Autorekat eivät yksin tuki rajaa

Jukka Rykyn mielestä autonkuljetusautojen osuutta itärajan rekkajonoissa liioitellaan.

- Negatiivinen julkisuus kohdistuu autorekkoihin, vaikka valtaosa transitokuljetuksista on aivan muuta. Itse asiassa vain viidennes rajan ylittävistä rekoista on autorekkoja. Hangon, Kotkan ja Turun satamista on tehty kolme suurta syntistä, hän toteaa.

Ryky kannattaa rautatiekuljetusten lisäämistä ja rajatoimintojen kehittämistä. Puheet transitomaksuista saavat hänet rypistämään otsaansa.

- On piirejä, jotka haluavat tappaa transiton. On kiistatonta, että ulkomaisesta liikenteestä on haittoja, mutta on siitä myös paljon hyötyä. Esimerkiksi Hangossa vapaasataman alueella on 750 työpaikkaa, ja autotuonti on hirveän suuri tulolähde kaupungille, Jukka Ryky sanoo.

Lähde Turun Sanomat 15.08.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-08-15,104:2:558578,1:0:0:0:0:0:


Turvalaitteiden asennus piti tasoristeyksen puomit ylhäällä Varsinais-Suomessa

15.08.2008 23:57

Ihalan tasoristeyksessä liikennemerkki kertoi torstaina, että puomit ovat poissa käytöstä. Muun liikenteen ja junien kolareista ei kuitenkaan pitänyt syntyä normaalia suurempaa vaaraa.

-Aina kun juna menee, vartiointi on paikalla, kerrottiin VR:n kuljetusten hallintokeskuksesta.

Tasoristeyksessä otetaan käyttöön uusia turvalaitteita, ja puomit ovat siksi pois käytöstä. Uudenkaupungin radalla työt alkoivat pohjoisesta 4. elokuuta, ja vastaavia puomien seisottomisia oli aiemmin esimerkiksi Mynämäessä ja Raisiontien risteyksessä Pirilässä.

Ihalantiellä työn ennakoitiin valmistuvan varhain perjantaina. Ulospäin ei muutosten jälkeen pitäisi mitään muutosta olla havaittavissa. Paikalla vaihdettiin tekniikkaa, ja kaapeleita kytkettiin uudelleen.

Lähde Rannikkoseutu 15.08.2008
Lähde WWW http://www.rannikkoseudunsanomat.fi/2008/elokuu/150808/MP-TASORISTEYS.html


Kouvolan aseman parkkialueen laajennus alkaa

15.08.2008 23:55

Kouvolan Matkakeskuksen parkkipaikka-alueen laajennustyö alkaa maanantaina. Linja-autoaseman jatkeena olevalle, läntiselle P-alueelle tulee maanrakennus- ja päällystystöiden jälkeen yhteensä 120 parkkipaikkaa.

- Yksi parkkipaikkarivi siirtyy lähemmäs rataa ja koko alue päällystetään. Kustannusarvio on noin 120 000 euroa. Se on tänä vuonna ainoa parkkipaikkoja lisäävä hanke, kertoo kaupungininsinööri Erkki Becker.

Työt alkavat puiden kaadolla maanantaina. Kaivuu- ja päällystystyöt vievät Beckerin arvion mukaan kolmisen viikkoa.

- Sinä aikana autoja voi viedä parkkiin Hankkijan tontille Pohjola-talon taakse.

30 kappaletta nyt tehtävistä parkkipaikoista on Oka Oy:n rakentaman Asemanportin velvoitepaikkoja. Yritys osallistuu niiden kustannuksiin osuudellaan.

Lähde Kouvolan Sanomat 15.08.2008
Lähde WWW http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2008/08/15/Kouvolan+aseman+parkkialueen+laajennus+alkaa/200825715520/4


Espoo-Lohja-radan toteutuminen toisi Lohjan Moisionpellolle asema-alueen

15.08.2008 23:54

Espoosta Veikkolan ja Vihdin kautta Lohjalle suunnitellun Länsiradan maankäytön kehityskuva valmistuu ensi toukokuussa. Jo joulukuussa ratahanketta selvittävä ratatyöryhmä saa valmiiksi väliraporttinsa.

Lohjan kaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggrothin mukaan Lohjan on tehtävä jo ensi valtuustokauden alkupuolella isoja ratkaisuja siitä, miten maankäytön kehityskuva huomioidaan kaupungin omassa kaavoituksessa.

-Näissä kaavoituspäätöksissä on huomioitava erityisesti Lohjan alueelle tulevien asemien sijainti sekä asemiin liittyvä asunto- ja rakennusmassojen sijoittelu.

-Lohja päättää, haluaako se tulevaisuudessa kasvaa ja onko sillä strategia, joka edistää kasvua. Jos pelätään tätä ja halutaan pitäytyä nykymenossa, niin pitää miettiä myös, mitä se tuo tullessaan.

Suunnitelmien mukaan Lohjalla asemat sijoittuvat Muijalaan, Lohjan asemalle ja Lohjan keskustassa ykkösvaihtoehto on Moisionpellon ja Hiidensalmen välinen alue.

Lehto-Häggroth painottaa, että radanvarsirakentamisen ei tarkoita omakotitaloalueita, vaan etenkin asemien lähellä tiivistä rakentamista: solmukohtina toimiville asemille sijoittuu palveluita ja lähelle muun muassa kerrostalorakentamista.

Jos Espoo-Lohja-radan Lohjan pääteasema tulee Hiidensalmen ja Moision väliin, osa Moisionpellosta muuttuu nykyisestä luonnontilasta tiiviiksi asuinalueeksi.

-Näkisin kuitenkin, että osa pelloista pitää säilyttää muistona menneiltä ajoilta puistona. Mutta osa joudutaan varmasti ottamaan rakennusmaaksi.

Lehto-Häggrothin mielestä juuri nyt on oikea aika keskustella siitä, miten asemien lähirakentaminen toteutetaan.

-Ratahanke on todellinen. Nyt haetaan ratkaisuja ykköstien laajentamiseen, Histan kaavoitukseen ja Helsingin tukkeutumiseen.

Lehto-Häggroth pitää tärkeänä, että vuoden 2006 laskelmien mukaan noin 320 miljoona euroa maksava ratahanke saataisiin jo seuraavan hallituksen liikennepoliittisen selonteon kärkipäähän. Näin radan suunnittelu lähtisi liikkeelle ehkä jo ennen vuotta 2015.

Ratahallintokeskuksen ylijohtaja Ossi Niemimuukko ei ole yhtä optimistinen. Hän muistuttaa, että ”mitään suunnitelmia ei ole, on vain viivoja paperilla”

-Meillä ei ole mitään ohjelmoitua aikaa ratahankkeen ajoitukseksi.

Myös Niemimuukon mukaan hanke pitäisi ensin saada liikennepoliittiseen selontekoon. Lisäksi rahoitus ja kustannusjako valtion ja kuntien kesken on ”täysin auki”

-Nyt täytyy vain katsoa, milloin ratahanke tulisi kannattavaksi eli koska alueet ja kaavoitus kehittyvät siihen suuntaan.

Niemimuukko ei halua arvioida, milloin radan rakentaminen hänen mielestään on realismia, mutta:

-Kysymys ei ole vuosista vaan pikemminkin kymmenistä vuosista.

Lähde Länsi-Uusimaa 15.08.2008
Lähde WWW http://www.lansi-uusimaa.fi/Uutiset/Jutut/Paauutiset/Espoo-Lohja-radan-toteutuminen-toisi-Moisionpellolle-asema-alueen


Helsinki - Tallinna-tunnelista selvitys

15.08.2008 22:54

Helsinki ja Tallinna yrittävät käynnistää kaupunkien välisestä rautatietunnelista selvityksen tekemisen vielä tämän vuoden aikana. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar tapasivat perjantaina Helsingissä ja sopivat, että selvitykselle pyritään saamaan rahoitusta Euroopan Unionin niin sanotusta Interreg-ohjelmasta.

Kaupunginjohtajat allekirjoittivat aiesopimuksen tunneliselvityksestä keväällä. Tutkimusprojektin kustannuksiksi on aiemmin arvioitu enintään 800 000 euroa.

Lähde Yle 15.8
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id98908.html


Rautatieviraston ylijohtajan pahoinpitelysyyte nurin

13.08.2008 20:10

Rautatieviraston ylijohtajan Kari Alppivuoren pahoinpitelysyytteet on hylätty Helsingin käräjäoikeudessa. Alppivuoren epäiltiin tönäisseen alaistaan työpaikallaan maaliskuussa, mutta käräjäoikeuden mukaan pahoinpitelystä ei ollut näyttöä. Alppivuori pidätettiin virastaan rikosepäilyn vuoksi viime huhtikuussa, mutta nyt hän voi palata töihin välittömästi.

Syytteen mukaan Alppivuoren epäiltiin pahoinpidelleen alaistaan maaliskuussa työpaikallaan Helsingin Kampissa. Alainen kertoi oikeudelle saaneensa lihasvenähdyksen kiivaan keskustelun jälkeen syntyneessä kahinassa, mutta kumpikaan käräjäoikeudessa kuulluista todistajista ei ollut havainnut kontaktia miesten välillä.

Alppivuoren ja hänen alaisensa välit olivat käräjäoikeuden mukaan olleet huonot jo pitkään. Alppivuori kiisti tuoreeltaan epäilyt, mutta myönsi joutuneensa sanaharkkaan alaisensa kanssa.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva Rautatievirasto vastaa rautateiden turvallisuudesta.

Lähde Yle 13.8
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id98647.html


Sallassa on varastettu ratakiskoja

13.08.2008 20:09

Sallassa on varastettu ratakiskoja kymmenien tuhansien eurojen arvosta, kertoo Keskisuomalainen. Kiskot vietiin kesän aikana noin seitsemän kilometrin matkalta lähellä Suomen ja Venäjän rajaa. Kyseisellä rataosuudella ei ole ollut junaliikennettä sodan jälkeen. Tonnien painoiset kiskot on todennäköisesti nostettu ylös, pilkottu paikalla ja kuljetettu traktorilla muualle. Ratahallintokeskus on tehnyt varkaudesta tutkintapyynnön poliisille.

Romumetallin hinta on noussut ennätyslukemiin. Suomessa tonnista sekalaista romumetallia on maksettu Keskisuomalaisen mukaan noin 200 euroa.

Lähde Yle 13.8
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id98650.html


Ysin neitsytmatka täyttyi juhlakansasta

10.08.2008 15:08

Helsingin uusi raitiolinja 9 ajoi ensimmäisen matkansa tänään sunnuntaina juhlallisissa tunnelmissa.

HKL oli varautunut tilaisuuteen jakamalla ilmaista kahvia, korvapuusteja, auringonkukkia sekä keltaisia ja vihreitä "Ratikka Ysi Kolmikulmasta Pasilaan" -ilmapalloja.

Itä-Pasilan päätepysäkille oli kokoontunut noin 15 ihmistä jo vartti ennen ensimmäistä matkaa. Kun raitiolinja 9 lopulta nytkähti liikkeelle kello 7.41, matkustajia oli niin paljon, että monet joutuivat tyytymään seisomapaikkoihin.

HKL:n viestintäpäällikkö Leena Rautanen-Saari jakoi vapaaliput kaikille matkustajille, joista osa intoutui lähdön hetkellä "huu"-huutoihin. Huutoa seurasivat raikuvat aplodit kuin etelän lomalentojen laskeutuessa.

Ennen kuin päästiin ensimmäiselle pysäkille HKL:n harmonikkakerhon Veikko Jauhiainen aloitti musisoinnin.

"Viimeinen lomapäivä menee tässä, mutta kyllä tällaisena päivänä voi edustaa taloa", bussikuljettaja Jauhiainen virnisti.

Matkanteko Ysissä saavutti lähes karnevaalitunnelman. Erityistä syytä iloon oli Pekka Martikaisella. "Nousin ensimmäisenä kyytiin. Katsoin viereiselle ovelle ja seuraava oli minua 20 senttimetriä jäljessä."

Myös HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta oli mukana matkassa. "Aleksis Kiven kadusta tulee upea, puistomainen osuus", hän iloitsi.

Juhlijoiden keskellä matkaa teki myös töistä palaava Kari Turunen. Hän oli ensimmäinen, joka jäi pois Ysin kyydistä - Fleminginkadulla. Turunen esitti myös aamun ainoa kriittisen puheenvuoron. "Linja olisi saanut jatkua Punavuoren läpi rantaan saakka."

Porthaninkadulla rakennustyöt ovat Ysin reitillä pahiten kesken, mutta raitiokiskot olivat kunnossa ja meno tasaista jo neitsytmatkalla.

"15 minuuttia ja ollaan jo Rautatientorilla!" Lahdenranta tarkasti, kun raitiovaunu ohitti Kaisaniemen.

Muusta liikenteestä ei tosin ollut aamukahdeksalta haittaa ja useat pysäkit ohitettiin, koska lähes jokainen tahtoi matkustaa juhlakyydin alusta loppuun.

Joitain matkustajia sentään poimittiin kyytiin. Rautatieaseman kohdalla raitiovaunu oli jo aivan täyteen sullottu ja lämpötila sen mukainen.

Ysi saapui toiselle päätepysäkilleen Kolmikulmaan kahdenkymmenen minuutin matkanteon jälkeen. Kolmikulmassa oli katettuna samanlainen pitopöytä kuin Itä-Pasilassa.

Matkustajat ottivat muutaman minuutin happihyppelyn Dianapuistossa, hörppivät lisää kahvia ja räpsivät valokuvia, mutta vain muutama heistä lopetti matkustamisen Kolmikulmaan.

Tupaten täysi Ysi jatkoi kello 8.07 takaisin Itä-Pasilaan. Seuraava Ysi lähti Kolmikulmasta kello 8.24. Sen kyytiin istahti seitsemän matkustajaa ja tunnelma oli jo kuin tavallisella raitiovaunumatkalla, sunnuntaiaamuisen leppoisa.

Lähde HS 10.8
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Ysin+neitsytmatka+t%C3%A4yttyi+juhlakansasta/1135238489989


Iisalmen Rautatieaseman kahvilaan tulee myös tapahtumia

07.08.2008 17:20

Riitta-Liisa Komulaisella on monenlaisia suunnitelmia rautatieasemalle tulevaan galleria-kahvilaan. Taiteilijat voivat jättää sinne grafiikkaa ja muita pienikokoisia taulujaan myytäväksi, samoin design-laseja. Molempia hän laittaa myyntiin myös omista kokoelmistaan, samoin kunnostamiaan huonekaluja.

- Seuraavana vaiheena on internet-kauppapaikan perustaminen. Tuon tänne taiteeseen liittyviä lehtiä ja kirjoja luettavaksi ja myyntiin, ja tarkoitus on järjestää tapahtumapäiviä, elävää musiikkia ja luentoja esimerkiksi taidehistoriasta.

- Oli surullista, kun Kirkkopuiston pieni galleria lopetti. Oli niin kiva katsoa sen näyteikkunoita kävelyllä. Jossakin Porvoossa olen myös nähnyt vastaavanlaisia taidekahviloita. Tämä on viehättävä tila, ja Art Anna on lähellä.

Hän arvelee, että asiakkaiksi tulee matkustajia ja lähialueen ihmisiä, ja paikka on kuitenkin aika keskustassa.

- Tännehän on kaavoitettu rivitaloja ja tulee uusia asuntoja, kaiken huippuna ehkä maaliikennekeskus. Kaiken kaikkiaan tämä kulma on vilkastumassa, hän sanoo.

Kiinteistöpäällikkö Matti Gadd VR-yhtymästä sanoo, että kahvilan syntyminen Iisalmen asemalle on erittäin hyvä asia.

- Toivottavasti ihmiset ottavat sen hyvin vastaan, että yritys pystyy elämään, hän toteaa.

Vuonna 1902 valmistuneella asemalla toimi kahvila viimeksi 1990-luvulla, ja tila on ollut tyhjillään kymmenisen vuotta. Gaddin mukaan eteläpäädyssä on vuokrattavaa tilaa muillekin yrityksille, eikä niiden tarvitse liittyä matkustajaliikenteeseen.

Paikan nimeksi tulee Taidegalleria ja kahvila Turkoosi. Yrityksen toimiala on määritelty monialaiseksi, jotta toimeentuloa voi hankkia useista pienistä puroista. Yrityksen nimenä on Taigantaka. Se tarkoittaa taigan takaista mielikuvitusmaata, jossa on turkoosit vedet ja paljon kissoja.

Lähde Iisalmen Sanomat 07.08.2008
Lähde WWW http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/yla-savo/rautatieaseman-kahvilaan-tulee-my%C3%B6s-tapahtumia(194074).ece


Ratatyöt katkaisivat liikenteen Kemijärvellä

07.08.2008 17:15

Kemijärven asemalla suoritettavat mittavat vaihteen- ja maansiirtotyöt keskeyttivät tiistaina ja keskiviikkona kokonaan junaliikenteen Kemijärvellä. Henkilöjunat korvattiin bussiyhteydellä ja tavaraliikenne oli pysahdyksissä kokonaan.

Tänään torstaina liikenteen pitäisi jo pelata normaalisti. Ratapihan eteläpäähän vaihdettiin maata ja styroxia kahden metrin syvyyteen asti routimisen estämiseksi ja samalla otettiin neljä vaihdetta pois ja tilalle asennettiin ns. "englantilainen vaihde".

Vielä syksyn aikana Kemijärven ratapihalla tehdään matkustajalaiturin pidennys ja yksi vaihde vielä poitestaan.

Lähde Kotikymppi 07.08.2008
Lähde WWW http://www.plappi.fi/files/KK_20080807_2.jpg


Raakapuun raidekuljetuksille laaja puuterminaalien verkosto

06.08.2008 19:44

Metsäteollisuuden kotimaan raaka-ainekuljetuksia siirretään raiteille. Kuljetusketjulle rakennetaan muutamassa vuodessa kymmenillä miljoonilla euroilla suuria puuterminaaleja. Kaakkois-Suomen tehtaiden puuhuolto kääntyy länteen ja Keski-Suomeen.

Väli-Suomen kuolleita ratapihoja kunnostetaan muutaman vuoden aikana kymmenillä miljoonilla euroilla metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoa hoitaviksi puuterminaaleiksi.

VR-yhtiöt päättää tämän syksyn aikana terminaaliverkoston rakentamisesta. Kokemuksia suurista lastauspaikoista on haettu viideltä asemalta. Lastauksen kannattavuusrajana pidetään puolta miljoonaa kuutiota.

Stora-Enso on kiinnostunut Länsi-Suomeen rakennettavista terminaaleista, koska se on levittänyt joitakin vuosia sitten hankinta-aluettaan länsirannikolle. Tällä hetkellä yhtiön tehtaille tulevaa puuta kuormataan etelässä vain Karjaalla.

Suomen suurin raakapuun lastauspaikka on tällä hetkellä Kiuruvedellä. Sen lisäksi terminaaleja ennakoivia lastauspaikkoja on jo toiminnassa Ylivieskassa, Vuokatissa ja Kiteellä.

Stora-Enso Metsän operaatiopäällikkö Mikko Juhola uskoo, että tulevaisuudessa kaikki rautateitse tehtaalle tuleva puu on kulkenut terminaalien kautta.

Terminaaleista haetaan uudenlaista tehokkuutta. Niiden varastoalueita täytetään jatkuvasti autokuljetuksilla ja puretaan juniin tehtaiden tarpeen mukaan. Tähän saakka rautatiekuljetusten ongelmana on Juholan mukaan ollut ketjun tehottomuus. Kiireisimpänä aikana vaunut ovat olleet väärässä paikassa.

Kiuruvedellä terminaalitoimintoja käynnistelevän TR Group Oy:n toimitusjohtaja Pertti Lipponen on vakuuttunut siitä, että raidekuljetuksista saadaan kannattava vaihtoehto kotimaan puukuljetuksiin.

Metsäteollisuuden lisäksi Lipponen odottaa kotimaista polttoaneitta käyttävistä energialaitoksista asiakkaita terminaaleille. Lipposen arvion mukaan VR lastaa Kiuruvedellä tällä hetkellä puuta 300 000 kuutiota vuodessa. Kannattavan terminaalitoiminta edellyttää, että käsiteltävä tavaramäärä kaksinkertaistetaan.

Terminaalialueiden toiminta on suunniteltu ympärivuorokautiseksi, ja operaattorilla on valmiuksia palvella useita asiakkaita samanaikaisesti. Toiminta vaatii vähintään kymmenen hehtaarin lastausalueen ja toimintaan tarkoituksenmukaiseksi kunnostetun ratapihan.

Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen sanoo puuterminaalien kuuluvan osana suureen ratapihojen kehittämisohjelmaan, joka tarvitsee vuoteen 2015 mennessä rahoitusta satoja miljoonia euroja.

Ratapihat ovat Ruohosen jätetty tähän saakka vähäiselle huomiolle, ja ohjelmalla halutaan siirtää niiden palvelukyky 60-luvulta nykyaikaan.

- Raiteita on paljon rinnakkain, mutta pituutta ei ole riittävästi nykyisille junille.

Ratapihojen uudistamisessa ympäristökysymykset ovat jo nousseet keskeiseksi ongelmaksi. Taajamien asutus tullut hiljentyneiden ratapihojen äärelle, joten laajenemiselle on vaikea löytää vapaata suuntaa.

Ruohosen mielestä yhteiskunnassa on tehtävä järkevä kompromissi melusta aiheutuvien ympäristöhaittojen ja raidekuljetusten taloudellisuuden välillä.

- Uusiin paikkoihin tavaraliikenteen ratapihoja ei kannata tehdä, koska yleensä tietkin tuleva taajamiin. Jos toiminnat viedään korpeen, tiet pitää tuoda perässä.

Lähde Etelä-Saimaa 01.08.2008
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/Talous---Talousuutiset/2008/08/01/Raakapuun+raidekuljetuksille+laaja+puuterminaalien+verkosto/200815627175/8


Miksi yöaikaan Toijalassa pimputtaa?

06.08.2008 19:40

Toijalan rautatieasemalla ilmoitetaan säännöllisesti kaiuttimien kautta tulevat ja lähtevät junat. Sitä ennen kuuluu ennakoiva signaali eli kolme ”pimputusta”. Viikkojen ajan pimputus on toistunut säännöllisesti ilta-, aamu- ja yöaikaan, vaikka junat eivät ole edes kulkeneet. Se on saanut monta lähialueen asukasta raivostumaan.

Mistä moinen mahtaa johtua, VR:n ohjauspalvelukeskuksen päällikkö Juha Sairanen?

- Ensin tulee mieleen ratahallintokeskuksen uusi asemien matkustajainformaatiojärjestelmä, jonka asentaminen aloitettiin Toijalassa maanantaina. Se on automaattinen ja se antaa tiedon kaikista junista: tulevista, lähtevistä ja sivuuttavista. Jokainen liike, joka raiteilla tapahtuu, aiheuttaa infojärjestelmässä elämää, sanoo Sairanen.

- Toijalassa henkilöliikennettä on aamuvarhaisesta iltamyöhään. Myös tavaraliikennejunista tulee varoituskuulutus. Jos signaaleista tulee ympäristöongelmia, niin jonkinlaisia vaimennuksia on pienemmille asemille saatu järjestettyä. Yöajalle vaimennusta voisi miettiä, jos äänistä on häiriötä.

Ylipäätään VR:n nauhoitetut kuulutukset ovat pitkään olleet muutenkin päivittämättä. Junan saapuessa kuulutus ohjaa laituripaikoille. Jos kuulutuksen mukaan matkustaja toimii, niin varmasti hän jää junasta.

Lähde Valkeakosken Sanomat 06.08.2008
Lähde WWW http://valkeakoskensanomat.sps.fi/a/2008/08/06/2637918.shtml


Rautatien turvapuomeja peukaloitiin Torniossa

06.08.2008 19:38

Torniosta Ruotsiin menevän rautatien turvapuomit Kirkonmäentien ylikäytävällä eivät toimineet liki kolmeen tuntiin tiistai iltana. Lisää aiheesta. Ilkivallantekijä oli aiheuttanut vian rikkomalla puomien käyttöä säätelevän ohjausyksikön johtoja.

Tornion poliisi tutkii asiaa vahingontekona ja on kiitollinen kaikista havainnoista Alatornion hautausmaan ohitse Ruotsiin menevän radan varrelta tiistai-iltana kello 16-18 aikaan.

Lähde Kaleva 06.08.2008
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/juttu741856_page0.htm


Kiskot loppuivat kesken Savonlinna-Huutokoski radalla

06.08.2008 19:34

Uusien kiskojen laskeminen Savonlinna-Huutokoski-radalle pysähtyy kolmeksi viikoksi. Syy on kiskojen loppuminen kesken. Rataa on saatu valmiiksi Huutokoskelta Rantasalmen Parkumäkeen asti, eikä projektipäällikkö Erkki Ryynänen ole aikataulusta huolissaan.

Kiskot ovat kierrätystavaraa ja tulevat Pohjanmaan työmailta. Ne joudutaan käsittelemään, hitsaamaan lyhyemmistä 150 metrisiksi ja tarkastamaan.

Ratatyömailla järjesteltiin kiskopulan vuoksi töitä uudelleen. Täksi viikoksi kiskoa vielä on ja sitä vaihdetaan, mutta sitten otetaan kiskonvaihtojunalle kolmen viikon seisokki.

- Käynnistetään muita töitä, mitä oli tarkoitus tehdä myöhemmin. On hitsauksen aputöitä, pengerlevityksiä, luiskien muotoiluja, huonojen rumpujen uusimista.

Lähde Itä-Savo 06.08.2008
Lähde WWW http://www.ita-savo.fi/Etusivu/8329863.html


Maakuntahallitus keskustelee Heinolan-radan henkilöliikenteestä

06.08.2008 19:33

Päijät-Hämeen maakuntahallitus käsittelee ensi maanantain kokouksessa henkilöjunaliikenteen avaamista reitille Heinola-Lahti-Orimattila. Hämeen Vasemmistoliitto ry:n esityksestä käsiteltävän asian on valmistellut maakuntainsinööri Erkki Rope.

Vasemmistoliitto uskoo Lahti-Heinola- ja Lahti-Loviisa-ratojen henkilöliikenteen elpyvän, jos radat yhdistettäisiin paikallis- ja kaukojunaliikenteeseen.

Maakuntajohtaja Esa Halme muistuttaa raideliikenteen kehittämisen kytkeytyvän maankäytön kehittämiseen asemien ympärillä. Aluerakenteen muutokset on tarkoitus tuoda maakuntavaltuuston käsittelyyn keväällä 2009. Samassa yhteydessä valtuusto tutkii mahdollisuuksia kehittää raideliikennettä.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat 06.08.2008
Lähde WWW http://www.ess.fi/?article=203954


Haapamäen resiinaralli siirtyy ehkä historiaan

04.08.2008 17:16

Ensi viikonlopuksi suunniteltu 18. Resiinaralli on peruttu. Kilpailunjohtaja, Haapamäen Höyryveturipuiston isäntä Martti Vainio kertoo mukaan ilmoittautuneen vain kuusi joukkuetta, joten tapahtuman järjestämisestä päätettiin luopua.

- Viime elokuussa Resiinaralliin osallistui viisi joukkuetta, ja silloin teimme periaatepäätöksen, ettei tapahtumaa jatkossa järjestetä, jos joukkueita on tulossa alle kymmenen. Tapahtuma sinänsä olisi hyvä, mutta ainakin sen kuvioita olisi muutettava. Vielä 2006 matkareitti vei elämysrataa Haapamäeltä Poriin asti, mutta viime vuonna pumpattiin lopulta vain Piiliin.

Pelkona Vainion mukaan on, että nyt iskeneestä välivuodesta tulee lopullinen. Tosin Resiinaralli on aiemminkin ollut pariin otteeseen muutaman vuoden tauolla. Viimeksi se herätettiin eloon 2006 parin hiljaiselovuoden jälkeen.

- Alunperin resiinoilla ajettiin ympäri maata, mutta sitten VR kielsi resiinoiden käytön normaaliradoilla. Näin ajoväyläksi rajautui Porin-rata, jolle tällainen elämyskäyttö hyvin sopisikin - tapahtumat eivät vain jostain syystä herätä tarpeeksi kiinnostusta. Jatkossa järjestämme resiinaretkiä kaikille halukkaille, mutta rallin tulevaisuus näyttää huonolta.

Lähde Keskisuomalainen 04.08.2008
Lähde WWW http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/haapam%C3%A4en-resiinaralli-siirtyy-ehk%C3%A4-historiaan(192154).ece


Juna ja henkilöauto törmäsivät Jämsässä

02.08.2008 15:37

Vakava onnettomuus oli lähellä Jämsässä Kolikkotien tasoristeyksessä, kun paikallinen keski-ikäinen mies ajoi autollaan junan eteen. Tilanne sattui perjantaina aamupäivällä noin kello 11:n aikaan.

Autolla liikkeellä olleen miehen huomiokyky herpaantui hänen omien sanojensa mukaan siksi, että auton sisällä oli kaatuilevia tavaroita. Hiljaisella nopeudella liikkunut juna törmäsi raiteille tulleen auton etuosaan ja auto paiskautui ojaan. Onnettomuudessa säästyttiin henkilövahingoilta.

Junarata vie UPM:n Kaipolan tehtaalle ja sillä on liikennettä suhteellisen harvoin. Tasoristeys Kolikkotiellä on vartioimaton, eli siinä ei ole tasoristeyspuomeja.

Lähde Keskisuomalainen 02.08.2008
Lähde WWW http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/juna-t%C3%B6rm%C3%A4si-raiteille-tulleeseen-autoon-j%C3%A4ms%C3%A4ss%C3%A4(191081).ece


Turun Rautatieaseman ylikulkusiltaan kohokuviokansi

02.08.2008 15:33

Turun rautatieaseman läheisyydessä olevaan ylikulkusiltaan asennetaan alumiinikantta kuluneen vesivanerin päälle. Ylikulkusillan talvinen liukkaus on vuosien saatossa herättänyt turkulaisten keskuudessa närää, joten parannustyö on paikallaan.

Ratahallintokeskuksen Etelä-Suomen aluepäällikön, Erkki Mäkelän mukaan ylikulkusillan uusi pinta on kohokuvioitua alumiinia, eli ns. turkkilevyä. - Turkkilevyn pito on huomattavasti parempi kuin tavallisen alumiinilevyn, Mäkelä toteaa.

Mäkelän mukaan Suomen vuodenaikojen takia sillan pinta on ajoittain väkisinkin liukas. Varsinkin, kun sillan suolaaminen on sen alla olevien junien ajolankojen vuoksi mahdotonta.

Mäkelän mukaan ratahallintokeskuksessa on pohdittu lisäksi sillan kattamista, mutta todettu se kuitenkin erittäin ongelmalliseksi. - Siltaa ei ole suunniteltu katetuksi, joten sen rakenteet eivät kestä katteita. - Tällöin sillan rakenteita pitäisi vahvistaa, Mäkelä sanoo.

Mäkelä kertoo, että ylikulkusiltaan on harkittu myös lämmitystä, joka pitäisi sen pinnan kuivana ympäri vuoden. - Asia on vasta ajatuksen asteella.

Rautatieaseman ylikulkusillan korjausurakka pyritään saadaan päätökseen viimeistään syksyn aikana.

Lähde Turun Sanomat 02.08.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-08-02,104:2:556220,1:0:0:0:0:0:


Kotkan Kana Kantasatamaan?

01.08.2008 18:02

Kotkan rautatieasemalla seisovan museoveturi Kanan sijoittamista Kantasatamaan harkittiin Kymenlaakson museon Vellamoon muuton yhteydessä.

- Kanan sijoittamista Kantasatamaan pohdittiin ja sille oli jo muistaakseni paikkakin varattuna. Siirtäminen ei tällä hetkellä ole kuitenkaan näköpiirissä vaan muut muuttokiireet vievät aikamme. Toisaalta rautatieaseman miljöö tuntuu sopivammalta paikalta veturille kuin Vellamon edustan asfaltti, sanoo Kymenlaakson museon lehtori Maarit Laitala.

Veturi hankittiin Kotkan kaupungille 80-luvun alussa. Sen kunnostamiseen vierähti kuitenkin niin pitkään, että näytille se asetettiin vasta kaupungin juhlapäivänä vuonna 1988.

- Kana on päässyt paikoin rapistumaan. Jos tämä tähän jää niin kymmenessä vuodessa veturi on romuttamolle valmis, sanoo Kanan 80-luvun kunnostamisprojektin moottori Jussi-Pekka Martti.

Lähde Kymen Sanomat 01.08.2008
Lähde WWW http://www.kymensanomat.fi/Online/2008/08/01/Kotkan+Kana+Kantasatamaan%3F/200835638338/4


Vaasan radan sähköistys alkaa suunnitellusti ensi vuonna

01.08.2008 00:22

Valtionvarainministeriön ensi vuoden talousarvioehdotuksessa on varattu varat Vaasan radan sähköistyshanketta varten, ja hanke pääsee alkamaan suunnitellusti ensi vuoden aikana.

Hallitus teki jo maaliskuussa budjettikehysriihessä päätöksen myöntää rahoituksen hankkeelle. Nyt hanke on myös mukana valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa. Virallisesti valtiovarainministeriö julkaisee budjettiehdotuksen yksityiskohdat liikenneinfrahankkeineen huomenna, mutta alahärmäläinen kansanedustaja Petri Salo (kok.) sai tiedon päätöksestä jo eilen illalla puoluetoveriltaan valtiovarainministeri Jyrki Kataiselta (kok.).

Radan sähköistys voidaan aloittaa nopeutetulla aikataululla jo ensi vuonna, koska Vaasa ja Mustasaari ovat lupautuneet lainoittamaan hanketta ja maksamaan korkomenot.

- Tämä on vahvistus hallituksen jo aiemmin tekemälle päätökselle, kommentoi Vaasan kaupunginjohtaja Markku Lumio.

Lähde Pohjalainen 31.7
Lähde WWW http://www.pohjalainen.fi/Uutisetarticle.jsp?article=348205&Title=Vaasan+radan+s%E4hk%F6istys+alkaa+suunnitellusti+ensi+vuonna


Junaliikenne Oulun ja Kontiomäen välillä tunnin myöhässä

31.07.2008 17:23

Junaliikenne Oulun ja Kontiomäen välillä tunnin myöhässä Turvalaitevika lähellä Utajärveä hidastaa Oulun ja Kontiomäen välistä junaliikennettä. Neljä junaa on noin tunnin myöhässä aikataulusta. Aamupäivällä katkennut kaapeli ei ole pysäyttänyt junaliikennettä kokonaan, vaan junat ovat kulkeneet alueella hidastetusti. VR arvion mukaan liikenteen oli määrä palautua normaaliksi kolmen aikaan iltapäivällä.

Lähde Kaleva
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/juttu741127_page0.htm


Viimeinen pikajuna Helsinkiin lähtee Turun asemalta elokuussa

31.07.2008 15:18

Siniset pikajunat lopettavat liikennöinnin Turun ja Helsingin välillä 10. elokuuta. Vanhat junat korvataan uudemmilla InterCity- ja Pendolino-junilla. VR:n liikennesuunnittelupäällikkö Herbert Mannerströmin mukaan Turun satamaankin ajavat jatkossa InterCity-junat. - Ennen kesäkuun alkua Turusta lähti Helsinkiin vielä neljä pikajunaa päivässä. Nyt pikajunat ovat vähentyneet kahteen ja elokuussa katoavat reitiltä kokonaan, Mannerström kertoo.

Pikajunaliikenne Turusta Tampereen suuntaan jatkuu vielä jonkin aikaa. Siniset junat poistuvat kuitenkin liikenteestä kokonaan lähivuosien aikana VR:n uusiessa kalustoaan.

Henkilöliikenteen junia huoltavan VR:n Turun varikon työkuorma ei pikajunien vähetessä oleellisesti muutu. Poistuvan vaunukannan korvaavat varikon työlistalla uudemmat junamallit, joita huolletaan Turun lisäksi myös Helsingissä.

Pikajunilla neljä puutetta

Mannerströmin mukaan vanhat vaunut päätyvät romutettaviksi, sillä ne ovat tulleet käyttöikänsä päähän. Uusi teknologia ajaa sinisten junien ohi. - Vanhoihin vaunuihin on huomattavan hankala nousta korkealla olevien portaiden vuoksi. Niiden vessat ovat myös vanhanaikaiset, eikä vaunuissa ole nykypäivän ominaisuuksiin kuuluvaa ilmastointia.

Muutoksia vaadittaisiin myös kovempiin matkanopeuksiin pääsemiseksi. Monet vanhat vaunut on rakennettu kulkemaan korkeintaan 140 kilometrin tuntivauhdilla. - Pikajunien elinkaari Suomen raideliikenteessä jatkuu korkeintaan ensi vuosikymmenen puoliväliin saakka. Siihen mennessä kalusto on jo täysin uusittu, Mannerström toteaa.

Vaunuvanhuksilla omat kannattajansa

Pikajunat ovat pitkään olleet hintatietoisten opiskelijoiden suosiossa, sillä sinisissä vaunuissa kyydin on saanut hieman halvemmalla kuin InterCity-junissa, kalliimmista Pendolinoista puhumattakaan.

Jotkut matkustajat osaavat arvostaa myös menneiden aikojen tunnelmaa. - Pieni kolina ja kilinä antaa oikean junamatkan tunnun. Vaikka kesällä pikajunien vaunuissa onkin ilmastoinnin puutteesta johtuen kuuma, niin niissä on mukavat penkit ja hyvin tilaa matkatavaroille, toteavat pikajunalla Hankoon matkaavat turkulaiset Lea Sallinen-Huttunen ja Jenny Huttunen.

Vaunuemäntänä pitkään työskennellyt Lea Sallinen-Huttunen on urallaan matkustanut paljon kaikenlaisissa junissa. Pikajunien ravintolavaunuissa on kuulemma silti eniten tunnelmaa.

Jenny Huttunen puolestaan pitää pikajunien vanhoista vaunuista niin paljon, että haluaisi jopa omistaa sellaisen. - Sitten kun siniset vaunut lakkaavat liikennöimästä, niin tahtoisin yhden sellaisen omakseni, nuori nainen naurahtaa.

Lähde Turun Sanomat 31.07.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-07-31,104:2:555829,1:0:0:0:0:0:


Oikosulku sytytti tulipalon Pendolino-junassa varikolla

30.07.2008 11:59

Turun ratapihan huoltohallissa syttyi tiistain ja keskiviikon välisenä yönä tulipalo. Pendolino-junan puolessa välissä, ravintolavaunun alapuolella olleeseen akustoon tuli tuntemattomasta syystä oikosulku, joka sytytti palon.

Turmasta ei kuitenkaan aiheutunut vakavia vaurioita. Henkilökunnan ripeät alkusammutustyöt estivät suurempien vahinkojen syntymisen.

- Näyttää siltä, että vain yksittäiset kennot ovat vaurioituneet. Vaunuissa ei vaurioita vaikuta olevan. Tutkimme kuitenkin vielä asiaa, kertoo VR:n Turun varikon päällikkö Sauli Takala.

Takalan mukaan vaurioista ei seuraa häiriöitä liikenteeseen. Hän uskoo, että tulipalosta kärsinyt juna saadaan takaisin liikenteeseen parin päivän sisällä.

Pelastuslaitoksen ensiarvion mukaan palosta olisi seurannut kymmenien tuhansien eurojen vahingot. Takala pitää arviota kuitenkin ylimitoitettuna.

Lähde HS 30.7
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135238215120


Kaksi kuoli junan alle Ylöjärvellä

30.07.2008 11:56

Kaksi miestä on kuollut jäätyään junan alle Ylöjärvellä myöhään tiistai-iltana. Onnettomuus sattui kymmenen aikaan Rautatieläisentien eteläpäässä sijaitsevan kevyen liikenteen väylän alikulkutunnelin kohdalla. Tampereen suunnasta tullut tavarajunan vauhti oli ennen törmäystä ollut noin 100 kilometriä tunnissa.

Raiteilla olleita miehiä oli yritetty varoittaa junan pillillä juuri ennen törmäystä. Heidät havaittiin vasta viime hetkellä, koska laskeva aurinko häikäisi junan kuljettajaa.

Uhreja ei ole voitu tunnistaa, eikä vielä tiedetä, miksi he olivat raiteilla. Nokian poliisi tutkii onnettomuutta.

Lähde Yle 30.7
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id97506.html


Kuorma-auto työnsi junavaunuja raiteelta Siilinjärvellä

28.07.2008 23:21

Tavarajuna ja kuorma-auto törmäsivät toisiinsa Siilinjärvellä Pohjois-Savossa maanantaina illansuussa. Junan ja kuorma-auton törmäys syöksi kaksi tyhjää junavaunua ulos raiteilta. Kuorma-auto oli hakemassa kuormaa Kemiran rikkihappotehtaan läheltä. Uhkaava tilanne sattui, kun ilta-aurinko häikäisi tasoristeystä ylittänyttä kuorma-autonkuljettajaa, eikä hän nähnyt oikealta saapuvia junanvaunuja. 25-vuotias paikallinen mieskuljettaja oli pysähtynyt ennen ylittämistä risteyksessä olevan stop-merkin kohdalle.

Uhkaavasta tilanteesta huolimatta turmasta ei tullut vakava, sillä veturin työntämät vaunut liikkuivat hitaasti törmäyksen aikaan. Vaunut osuivat kuorma-auton oikeaan takakulmaan, jolloin kuorma-auto pyörähti ympäri pysyen edelleen pyörillään.

Turmassa loukkaantui lievästi kuorma-autonkuljettaja, joka kuljetettiin sairaalaan tarkastettavaksi. Kuorma-auto ja etummainen junanvaunu vaurioituvat törmäyksessä.

Lähde Yle 28.7
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id97398.html


Kokemäen rautatieasema myytiin

25.07.2008 17:10

Kokemäen entinen rautatieasema on myyty turkulaisille yrittäjille. Heidän tarkoituksena on vuokrata asemalta tiloja esimerkiksi yrittäjille tai yhteisöille.

Senaatti-kiinteistöt myi aseman 28 000 eurolla Tero Kankaristolle ja Markus Sinisalolle perustettavan yhtiön lukuun.

Lähde Satakunnan Kansa 25.07.2008
Lähde WWW http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=SKA_newssite%2FAMLayout&cid=1194601060484&p=1194596255446&pagename=SKAWrapper


Loviisan Varvin asukkaat väsyneet jatkuviin häiriöihin - Junia kootaan keskellä asutusta

25.07.2008 10:12

Loviisan Varvin ja Svenäsintien asukkaat ovat kyllästyneet junien purkamiseen ja kokoamiseen aivan talojensa tuntumassa. Kun Valkon sataman oma veturi poistettiin pari vuotta sitten käytöstä, alettiin junavaunuja yhdistellä ja purkaa yhdellä raiteella, asutuksen keskellä.

- On selvää että sataman pitää toimia ja junien pitää kulkea. Kysymys on siitä, miksi rautatie on muuttunut ratapihaksi, sanoo radan vieressä kesät viettävä Harri Hemmilä.

Nyt junaletkat kasataan liikenneveturien avulla, jotka ovat 1400 hevosvoimaisia diesel-vetureita. Alueen asukkaita häiritsee edestakaisin liikkuvista junista kantautuva melu ja vetureista tupruava savu. Hemmilä kertoo keskiviikkoaamuna junan junnanneen paikalla 25 minuuttia. Hänen mukaansa vaunuletka on usein niin pitkä, että se katkaisee liikenteen Varvin tasoristeyksen yli.

Juna ajaa asukkaat sisälle

Myös Hemmilän naapuri Raimo Nyman kärsii junien päästöistä ja melusta. - Kun juna tulee kohdalle, on minun mentävä sisään.

Nyman vakuuttaa, ettei junaliikenne häntä haittaa vaan ongelma on radalla koottavissa vaunuletkoissa. Hänen mukaansa satamaveturin käytöstä poisto on heikentänyt alueen asukkaiden jokapäiväistä elämää huomattavasti. - Rataliikenteen taloudellisuutta ei saa rakentaa Varvin ja Svenäsin asukkaiden viihtyvyyden kustannuksella, Nyman toteaa.

Hemmilä kertoo ottaneensa yhteyttä Valtion rautateihin kaksi vuotta sitten. He katsoivat haitan olevan vähäinen. Kun muutosta ei vuoden aikana tullut, soitti Hemmilä uudelleen. - He totesivat että toiminta tulee jatkumaan samanlaisena.

Ei muutosta luvassa?

VR:n palvelupäällikkö Pekka Ylenius muistaa asiasta tulleen yksittäisiä valituksia. Hän ihmettelee asiasta koituvan haitan suuruutta.

- Pääsääntöisesti vaunut vaihdetaan ratapihalla, eikä varmasti tarpeettomasti vaunuja vedetä linjalle. Pitkiä letkoja rakennettaessa sitä joudutaan kuitenkin joskus tekemään. Hän kertoo että vaunujonot kasataan nykyään samojen vetureiden avulla joilla junat myös liikkuvat. Tähän järjestelyyn siirryttiin, kun sataman oman veturin käyttöikä tuli täyteen.

- Veturin kunnossapitokustannukset olivat niin suuria, ettei sen käyttöä ollut järkevää jatkaa. Missään muualla Suomessa ei satamilla ole ollut omia vetureita enää pitkään aikaan, Ylenius sanoo.

Ylenius muistuttaa, että junayksikkö on raskas liikenneväline, jonka liikuttelu on hidasta. Hänen mukaansa pitkän vaunujonon kasaamisessa voi hyvinkin kulua puoli tuntia. Hän sanoo ymmärtävänsä vetureiden päästöjen voivan olla asukkaille kiusallisia. Junien edestakainen liikuttelu joudutaan tekemään dieselvetureilla, koska rataa ei ole sähköistetty.

- Lahden ja Loviisan välinen rata kuuluu VR:n vähäliikenteisten ratojen tutkimushankkeeseen, joten keskustelut käydään lähinnä radan kunnossapidon jatkamisesta, ei sähköistämisestä.

Lähde Loviisan Sanomat 25.07.2008
Lähde WWW http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=3015


Pendolino-junien yhdistäminen päättyy Kouvolassa

24.07.2008 22:54

Pendolino-junien yhdistäminen Kouvolassa päättyy ensi kuussa. Kymmenes elokuuta alkaen Pendolinot ajetaan Kouvolasta Helsinkiin kahtena erillisenä junana. VR haluaa eroon junien myöhästelyistä. Joensuusta ja Kuopiosta tulevat Pendolinot on pyritty yhdistämään Kouvolassa 12-vaunuiseksi junaksi.

Teknisten ongelmien vuoksi junat on kuitenkin usein jouduttu ajamaan erillään Helsinkiin. Muutos vaikuttaa Pendolinojen lähtöaikoihin ja -raiteisiin Kouvolassa.

Lähde Yle 24.7
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id97088.html


Oikoradan junavuoroja lisätään

22.07.2008 22:49

VR lisää oikoradan junavuoroja. Uutena otetaan käyttöön Lahdesta Helsinkiin kulkeva myöhäisvuoro elokuun 10. päivä lukien. Myös Kouvolan suuntaan lähtee yksi aamuinen Pendolino-vuoro enemmän. Lahden aseman lipunmyynnin esimies Jouko Hakala kertoo, että runsas vuorojen määrä on yksi syy junamatkustajien määrän lisääntymiseen.

VR:n kesäkuun loppuun ulottuvat tilastot kertovat oikoradan matkustajamäärien lisääntyneen 65 prosentilla viime vuodesta.

Koko Lahden lähiliikenne kasvoi vajaalla puolella. Tampereen suuntaan matkustajamäärät ovat kasvaneet vajaalla viidenneksellä ja Turun suuntaan neljänneksellä.

Lähde Yle 22.7
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id96849.html


Ukkonen aiheuttanut turvalaitevikoja

21.07.2008 22:53

Turvalaitevika Keravan ja Lahden välisellä oikoradalla on saatu kuntoon. Vika viivästyttää kuitenkin Helsingistä Kajaaniin matkaavan Intercity 77:n matkaa runsaan tunnin. Saman verran on myöhässä Intercity 9 Kouvolasta Joensuuhun.

Uusin ukkosen aiheuttama turvalaite vika on Karjaan ja Kirkkonummen välillä rantaradalla. Sen vuoksi Helsingin ja Turun välinen kaukoliikenne myöhästelee 15:stä minuutista puoleen tuntiin.

Lähde Yle 21.7
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id96778.html


Pääradan junaliikenne kulkee normaalisti

21.07.2008 17:55

Pääradan junaliikenne on ollut poikki Malmilla onnettomuusepäilyn takia. Ihmisen epäiltiin jääneen junan alle hieman ennen kello 13.00. Pelastuslaitos ei kuitenkaan löytänyt ketään epäillyltä yliajopaikalta. Kajaanista Helsinkiin matkalla ollut pikajuna myöhästyi aikataulusta ainakin 40 minuuttia.

Lähijunaliikenteessä ainakin 15 junaa on ollut myöhässä 10 - 30 minuuttia. Nyt junaliikenteen pitäisi sujua jo normaalisti.

Lähde Yle 21.7
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id96747.html


Ilkivalta pysäytti tavarajunan Lappeenrannassa

19.07.2008 22:35

Tavarajuna pysähtyi radalle ilkivaltaisesti asetettuun aitaverkkoon Lappeenrannassa lauantaiaamuna.

Tapaus sattui Mustolan satamaan johtavalla radalla. Puolitoista metriä leveää alumiiniverkkoa oli irrotettu kallion päällä olevasta aidasta ja siirretty radalle. Verkkoa oli siellä noin 60 metrin pituudelta.

Verkko rullautui veturin alle, kunnes veturi ja 12 vaunua pysähtyivät. Juna pysyi kiskoilla, mutta veturi sai vaurioita.

Lappeenrannan poliisi tutkii asiaa liikennetuhotyönä. Mahdollisia silminnäkijöitä pyydetään ottamaan yhteyttä numeroon 07187 37000.

Lähde STT


Huutokoski-rata kestää pian henkilöliikenteen

19.07.2008 22:34

Savonlinna-Huutokosken junaradan kunnostustyöt tehdään Liikenne- ja viestintäministeriön erityisavustaja Kari Jääskeläisen mukaan nyt sellaisiksi, että rata kestää valmistuttuaan henkilöliikenteen. Myös henkilöliikenteen kannalta olennaiset turvallisuustekijät rakennetaan nyt asianmukaisiksi.

Se, palautuuko henkilöliikenne radalle kaupungin toivomuksen mukaisesti, on myöhemmin aloitettavien neuvottelujen asialistalla.

Kaupunginjohtaja Janne Laineen vieraana lauantaina ollut Jääskeläinen oli hyvillään Savonlinnan nykyisestä tilanteesta. - Kun jouduin taannoin ilmoittamaan kaupunginjohtaja Laineelle päätöksen rinnakkaisväylän rahoituksen siirtymisestä, pelkäsin, ettei minulla ole enää oopperakaupunkiin tulemista, Jääskeläinen kertoi. - Mutta onneksi rinnakkaisväylän rakentamiseen on nyt saatu kytkettyä myös syväväylän siirto. Ja Huutokoski-radan kunnostuskin on alkanut, joten hyvinhän ne asiat kääntyivät, erityisavustaja pohdiskeli huojentuneena.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Virve Pasanen-Harju muistutti Jääskeläistä siitä, että henkilöliikenneyhteys Parikkalasta Huutokoskelle olisi tärkeää, koska se mahdollistaa opiskelijoiden liikkumisen Savonlinnaan. - Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan suunnitteleminen on myös kirjattu ministeriön työryhmän raporttiin, kertoi Jääskeläinen.

Parikkalan rajanylityspaikka mahdollistaisi venäläisturistien tulon Savonlinnan seudulle entistä suuremmalla joukolla ja junaliikenteen maiden välillä näppärästi.

Parhaillaan käynnissä olevat Saimaan kanavan vuokrasopimusneuvottelut eivät erityisavustaja Jääskeläisen mukaan vaikuta Savonlinnan syväväylän suunnitelmiin. Suomi tavoittelee sopimusta Saimaan kanavasta vielä tämän vuoden puolella. Vanha vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2012.

Saimaan kanavaan liittyvät neuvottelut ovat Jääskeläisen mukaan Suomen ja Venäjän väliset, eikä neuvottelujen etenemisestä anneta vielä tietoa julkisuuteen. - On kuitenkin todella epätodennäköistä, ettei kanava olisi tämän sopimuskauden jälkeenkin käytössämme, Jääskeläinen totesi.

Muun muassa tukkiuitto on tänä vuonna lisääntynyt polttoaineiden hintojen nousun myötä merkittävästi. Muun muassa sen takia Saimaan kanava ja toimiva syväväylä ovat erittäin tärkeitä Savonlinnan seudulle.

Lähde Itä-Savo 19.07.2008
Lähde WWW http://www.ita-savo.fi/Uutiset/8284918.html


Museojunat tuovat matkailijoita Porvooseen

19.07.2008 22:27

Höyryraide Oy:n Tk 3 1168 puhkuu Porvoon aseman raiteelle yksi perjantaina kello 11. Junasta purkautuu viitisenkymmentä tyytyväistä amerikkalaisturistia. He ovat Helsinkiin saapuneita risteilyvieraita, jotka ovat juuri kokeneet aidon höyryjunamatkan 1950-luvun tyyliin. Konduktöörivuorossa ollutta höyryveturiyrittäjä Tapani Laaksomiestä kiitetään ja kuvataan aurinkoisella asemalla. Sen jälkeen bussit vievät turistit Haikon Kartanoon ja sieltä takaisin risteilyalukselle Helsinkiin. Tämä toistuu nyt risteilysesongin aikana pari, kolme kertaa viikossa. Kesän mittaan höyryjuna tuo Porvooseen nelisen tuhatta turistia. -Tällä kertaa oli aika pieni ryhmä. Normaalisti on toista sataa matkustajaa. Ja palaute on pelkästään myönteistä, Tapani Laaksomies myhäilee. Nämä ovat höyryveturiyrittäjän huippuhetkiä. Se on kauhea raha, mikä menee jo pelkästään vakuutuksiin ja katsastuksiin. -Tämä on elämäntapahomma. Ei tätä muuten jaksaisikaan. On tärkeää, että joku pitää tällaista asiaa arvossa ja säilyttää näitä laitteita, vaikka se onkin kallista ja aikaa vievää. Tapani Laaksomiehen kokoelmiin kuuluu kaksi höyryveturia, kolme pientä dieselveturia ja kymmenen vanhan ajan puurunkoista vaunua. Kaikki on tarkoitus kunnostaa liikennekelpoisiksi. Lokomon tehtailla Tampereella vuonna 1952 valmistunut Tk 3 on entisöity siihen asuun, jossa se tuli tehtaalta. Entisöintiin meni kolmessa vuodessa noin 8000 työtuntia. Tallissa on työn alla isompi pikajunaveturi Hv 3. Etelä-Suomen viimeisiä puurunkoisia vaunuja kunnostetaan taivasalla Porvoon ratapihalla. -Se on kauhea raha, mikä menee jo pelkästään vakuutuksiin ja katsastuksiin, muusta puhumattakaan. Kun en ole miljonääri, niin rahat pitää kaivaa tilausajoista. Tapani Laaksomiehen mukaan Suomen museorautatietoiminta on pahasti jälkijunassa, jos sitä vertaa minkä tahansa länsimaan vastaavaan. -Museoliikennettä ei ole vielä oikein syntynytkään. Kaikki on vain muutaman yhdistyksen ja yksityisten innostuksen varassa. Jos ne lopettavat, koko toimintaa hiipuu. -Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa säilytetään melkein kaikki vanha, jopa vanhat rautatiemiljööt, vaikka radoilla ajetaankin Pendoliinoilla. Meillä kaikki vanha hylätään. VR ei enää edes myy vanhaa kalustoaan, vaan hävittää sen. Kyllä ainakin junakalusto säilyy parhaiten silloin, kun se pidetään alkuperäisessä käyttökunnossa. Rautatiemuseossa Hyvinkäällä on paljon VR:n vanhaa kalustoa, mutta se on vain näytteillä. -Näyttelytoiminta on oma lukunsa ja museojunaliikenne on oma lukunsa. Ne eivät ole suoraan rinnasteisia, sillä näyttelyesineillä ei liikennöidä. Museojunaliikenne on erikoismuseotoimintaa siten, että siinä matkustajalle välittyy kokemus menneen ajan liikenteestä. Sitä ei kokoelmassa oleva hiljainen esine voi välittää. -Mutta kyllä ainakin junakalusto säilyy parhaiten silloin, kun se pidetään alkuperäisessä käyttökunnossa, Tapani Laaksomies vakuuttaa. Hän toivoo, että Porvoon aseman ja museoradan säilyttämisestä tehtäisiin päätös ja laadittaisiin viiden tai vaikka kymmenen vuoden kehittämissuunnitelma. -Porvoon aseman seutu on kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus ja ratakin on lähes alkuperäisessä asussaan. Pitäisi herätä, ennen kuin on myöhäistä. Jos museotoiminta loppuu, kaikki mitä on vuosien aikana tehty, häviää. Tapani Laaksomies muistuttaa, että Höyryraide Oy ei ole Porvoossa käymässä, vaan olemassa. -Me toimimme täällä ja tuomme Porvoon elinkeinoelämälle tuloja. Tästä hyötyy aika pitkä ketju eri alojen yrityksiä. On kysymys arvokkaassa alkuperäisessä miljöössä olevasta toiminnasta. Höyryjunan aikataulun mukainen liikenne jatkuu tänään ja sen jälkeen vielä kolmena lauantaina 26.7., 9.8. ja 16.8. tänä kesänä. Juna lähtee Porvoon asemalta kello 13.05 ja saapuu Hinthaaraan kello 13.38. Takaisin Porvooseen juna lähtee kello 14.10 ja saapuu kello 14.42. Juna pysähtyy tarvittaessa Kiialassa ja Haksissa.

Lähde Uusimaa 19.07.2008
Lähde WWW http://www.uusimaa.fi/Uutiset/Jutut/Paauutiset/Museojunat-tuovat-matkailijoita


Maaseudun Tulevaisuus: Raiteille lisää liikennettä

19.07.2008 13:36

Suomi kulkee raideliikenteen palvelujen kilpailuttamisessa Ranskan ohella jälkijunassa.

Eri puolilla Suomea tunnetaan lisääntyvää kiinnostusta paikallisjunaliikenteeseen. Tuorein selvitys tehtiin Itä-Hämeessä Heinolan ja Lahden välisen liikenteen käynnistämiseksi. Tälle esityksille kuten useille muille sitä ennen näyttivät punaista valoa niin liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) kuin valtakunnan reittejä liikennöivä VR.

Olemme olleet Suomessa kansainvälisesti etujoukoissa vapauttamassa kilpailulle niin teleliikennettä kuin energiamarkkinoita. Julkisten terveyspalvelujen kilpailuttaminenkin on nykyisin runsasta.

Raideliikenteessä kilpailuttaminen on kuitenkin toistaiseksi aivan alkutekijöissä. Suomi kulkee raideliikenteen palvelujen kilpailuttamisessa Ranskan ohella jälkijunassa.

On hyvä pitää mielessä, mikä ero on puhuttaessa rautatieverkoston ja sillä harjoitettavien palvelujen kilpailuttamisesta. Onneksi Suomessa ei ole koskaan ajateltu kiskojen yksityistämistä. Tämän kokoisessa, neljän erilaisen vuodenajan maassa se olisikin sula mahdottomuus.

Kiskojen ylläpito vaatii jatkuvia investointeja. Takavuosien laiminlyöntejä maksetaan nyt rapistuvina rataosuuksina. Tuore liikennepoliittinen selonteko antaa sentään pientä toivoa, sillä mukana on kolme kunnostettavaa osuutta sekä yksi kokonaan uusi, pääkaupunkiseudun Kehärata.

Yksiraiteisia rataosuuksia, joita tulisi saada nopeutettua, jää kuitenkin useita. Kiireisimpänä listalla on Lappeenrannan rata, sillä nopea junayhteys Vainikkalan kautta Pietariin on sovittu Venäjän kanssa avattavaksi jo ensi vuosikymmenen alkupuolella.

Silti raideliikenteen kilpailun lisääminen näyttää olevan liian kova pala purtavaksi. Liikennepoliittisessa selonteossakin ehdotetaan vain tavarankuljetusten maltillista avaamista kilpailulle.

Ottaen huomioon ilmastonmuutoksen ja kallistuvan öljyn LVM:n haluttomuus tuntuu kummalliselta, vaikka linja-auto- ja rekkaliikennöitsijät kärvistelevät jo nyt kannattavuuskriisissä. Myös kansalaisten kipukynnys yksityisautoiluun alkaa olla lähellä, kuten MT:n verkkolehden kysely osoitti viime viikolla.

On siis ymmärrettävää, että maakuntien liitoissa löytyy kiinnostusta lisätä raiteilla kulkevaa joukkoliikennettä. Mahdollisia paikallisjunareittejä olisi koko maassa ainakin kymmenkunta, ja etenkin Varsinais-Suomessa on tehty useita selvityksiä reittien kannattavuudesta.

Jos VR:ää ei kerran kiinnosta, miksi näitä palveluja ei voida kilpailuttaa? Niin Ruotsissa, Saksassa kuin Britanniassa on hyviä kokemuksia raideliikenteen elpymisestä sen jälkeen, kun palvelut avattiin kilpailulle.

Pitkällä tähtäimellä energian kallistuminen lisää junien suhteellista kannattavuutta entisestään. Meillä on jo nyt tilanne, jossa useiden maakuntien ja Helsingin välistä reittiliikennettä on pidetty yllä lentoyhtiöiden, kuntien ja maakunnan yritysten yhteisin ponnistuksin.

Nykymenolla tuota tukea tarvitsee yhä useampi lentoreitti, sillä lentoyhtiöt ovat vaikeuksissa kohoavien kerosiinikustannusten kanssa. Kun lentoliikenteen päästökauppa otetaan EU:ssa käyttöön reilun kolmen vuoden kuluttua, monien kotimaisten lentoreittien kannattavuus heikkenee entisestään.

Tulevaisuudessa liikkuminen lepää siis entistä enemmän raiteilla. Se kuitenkin edellyttää vanhojen kaavojen unohtamista, eli käytännössä maaliskuussa annettu liikennepoliittinen selontekokin kaipaisi jo tuoreeltaan uudistamista.

Lähde Maaseudun Tulevaisuus 16.7
Lähde WWW http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paakirjoitukset/07/fi_FI/raiteille_lisaa_liikennetta/


VR tutkitutti oikoradan käyttöä

19.07.2008 13:17

Työmatkustus Helsingin ja Lahden välillä kasvussa

Matkojen määrä Helsingin ja Lahden välisellä oikoradalla on jatkanut kasvuaan tänä vuonna. Etenkin työmatkustajat ovat löytäneet VR:n vyöhykealueen Z-junat.

Asemakohtaiset matkustajamäärät kasvoivat viime vuoden huhtikuusta tämän vuoden huhtikuuhun Lahdessa 65 %, Mäntsälässä 55 % ja Haarajoella 35 %. Eniten matkat ovat lisääntyneet Mäntsälässä asuvien, 25-35-vuotiaiden työmatkustajien ja naisten keskuudessa. VR:n vyöhykealueella lähiliikenteen matkamäärät kasvoivat 10 % tammi-maaliskuussa 2008.

Z-junaliikenne alkoi 3.9.2006, jolloin oikoradalla kulki arkisin 23, lauantaisin 16 ja sunnuntaisin 15 Z-junaa. Vuoroja lisättiin 3.6.2007 kahdella arki-, lauantai- ja sunnuntaivuorolla. Tasatuntitarjontaan siirryttiin 12.8.2007. Nyt Z-junia kulkee arkisin 36, lauantaisin 35 ja sunnuntaisin 34 vuoroa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt ostaa VR:ltä yhden myöhäisemmän Z-junavuoron Lahdesta Helsinkiin. Uusi Z-juna liikennöi 10.8.2008 lähtien kaikkina viikonpäivinä. Se lähtee Lahdesta klo 23.17 ja saapuu Helsinkiin klo 00.19.

Ilmastonmuutos nousi valintaperusteeksi

Taloustutkimuksen VR:lle maalis-huhtikuussa 2008 tekemässä matkustajatutkimuksessa selvitettiin muun muassa, mistä kulkuneuvosta matkustajat ovat siirtyneet Z-junien käyttäjiksi. Yli 30 % haastatelluista oli siirtynyt henkilöautoista, noin 27 % linja-autoista ja alle 20 % muusta junasta Z-junamatkustajiksi.

Matkustusvälineen valintaperusteista tärkeimpinä mainittiin matka-ajan pituus, matkareitin sopivuus, matkustusmukavuus, matkalipun hinta ja liikenneturvallisuus. Vastaajista 41 % kertoi valintaperusteekseen ilmastonmuutoksen.

Henkilöautoa käytettiin eniten liityntäliikennevälineenä Mäntsälässä. Haarajoella polkupyörä ja Lahdessa linja-auto olivat muita asemia suositumpia. Lahdessa ja Mäntsälässä toivottiin lisää pysäköintipaikkoja ja pyörätelineitä asemille.

Oikorata ja sen tuoma lisääntynyt junatarjonta on vaikuttanut asuinalueen valintaan Lahtea (21 %) enemmän Haarajoella (31 %) ja Mäntsälässä (29 %).

Kehitysehdotuksina Z-junamatkustajat esittivät vielä myöhäisempiä Z-junavuoroja, tihennettyä vuorotarjontaa ruuhka-aikoina, lisätarjontaa liityntäliikenteeseen ja pysäköintipaikkoja etenkin Lahteen.

Lähde Yle 5.6
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_421.html


Turku-Toijala -radan liikenne ennalleen

19.07.2008 12:57

Junavuoroja haitanneet korjaustyöt rataosuudella on tehty eikä junavuoroja loppukesästä enää peruta. VR liikennöi Turku-Toijala -radalla tosin vieläkin hidastettujen aikataulujen mukaan. Töitä on vielä paljon jäljellä, mutta tässä vaiheessa ne eivät juurikaan vaikuta liikenteeseen.

- Vielä tehdään vastapenkereitä, korjataan ja uusitaan rumpuja, tehdään siltoihin kaiteita ja muita korjaustöitä ja korjataan Auran ratasilta, kertoo Ratahallintokeskuksen rakentamisen aluepäällikkö Erkki Mäkelä.

Yksi tärkeimmistä kohteista on oikaisurakentaminen Kylmäkoskella, johon valmistuu melkein puolitoista kilometirä uutta rataa vanhan viereen. Alueella liikenne on ohjattu uudelle ratalinjalle.

Vielä viime viikonloppuna junamatkustajia noukittiin linja-autoihin ja takseihin muun muassa Humppilasta.

Kaksi vuotta sitten alkaneet työt maksavat yli 80 miljoonaa euroa. Matka-aika Turun ja Toijalan välillä lyhenee muutamalla minuutilla.

Lähde Yle 18.7
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebtre.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content5E2A0


Savonlinnan Laitaatsalmen rautatiesilta kuntoon ammattilaisten ottein

16.07.2008 16:24

Savonlinnan Laitaatsalmen yli kulkevalla rautatiesillalla vanhat siltapelkot eli -pöllit vaihtuvat uusiin. Savonlinna-Huutokoski -radan korjaustyöt etenevät aikataulussa, ja VR:n siltaporukka on korjannut viikon verran Laitaatsalmen 45-metristä siltaa.

Insinööri Juhani Koponen arvioi, että Laitaatsalmen työmaalla vierähtää hyvinkin neljä viikkoa. Uusittavia pöllejä on kaikkiaan 110. Maalla ratapöllit vaihdetaan betonisiin, sillalla säilyvät puiset pöllit. Työ on hidasta, sillä pöllit vaihdetaan yksitellen ja vanhojen palkkien mittaheitot teettävät lisätyötä.

VR:n iisalmelainen timpuri Timo Kiiskinen ottaa vanhoista pölleistä tarvittavat mitat, jotta lovet ja niissä olevat niittikolot tulevat uuteen siltapelkkoon oikeille paikoilleen. - Niittejä on tuhansia, Kiiskinen sanoo ja näyttää mallia, miten sopiva kolo syntyy.

Sillalla työskentelevät Raimo Lukkarinen, Esa Päivinen ja Tuomo Härkönen sanovat, että sillan korjaaminen on millimetrihommaa, jossa kaiken on osuttava tismalleen oikein. - Tämä on ammattimiesten työtä, tuumaa Lukkarinen.

Lieksalaiset Lukkarinen ja Härkönen sekä kiteeläinen Päivinen työskentelevät mielellään siltatyömaalla, koska työtehtävät ovat monipuolisia.

Laitaatsalmen rautatiesilta on korjausporukan neljäs silta Huutokoski-Savonlinna -välillä. Aiemmin on laitettu kuntoon Jokijärven neljän metrin pituinen silta, Enojoen kahdeksanmetrinen sekä Jorosvirran parinkymmenen metrin silta. Laitaatsalmen 45-metrinen silta on pisin.

Lähde Itä-Savo 16.07.2008
Lähde WWW http://www.ita-savo.fi/Uutiset/8276543.html


Kaskisten satamassa riittää ruuhkaa

16.07.2008 15:52

Satama tehnee kaikkien aikojen toiseksi parhaan tuloksensa. Kaskisten sataman ensimmäisen vuosipuoliskon liikenneraportit ovat valmistuneet. Satamapäällikkö Timo Onnela kertoo alkuvuoden sujuneen kohtuullisesti. Viennin ja tuonnin yhteenlaskettu määrä kasvoi viidellä prosentilla verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Onnela arvioi, että satama tehnee tänä vuonna historiansa toiseksi parhaimman tuloksen, mutta huippuvuodesta 2006 jäädään silti. - Siitä olemme seitsemän prosenttia jäljessä. Vaikka menossa onkin hyvä toimintavuosi, syytä liikaan myhäilyyn ei ole. Tavoitteena oli, että viennin ja tuonnin yhteenlaskettu määrä ylittäisi tänä vuonna 2 miljoonan tonnin haamurajan, mutta siihen ei vieläkään päästä. - Sellu- ja sahatavarassa ei ylletty viime vuoden lukuihin, Onnela tutkii vientitilastoja. Jos loppuvuosi sujuu alkuvuoden malliin, tahkoaa satama tältä vuodelta 1,8 miljoonan tonnin tuloksen.

Onneksi on eukalyptus

Venäjän ja Suomen puutullikiista on kuuma aihe. Onnela kertoo, että pelkona on, miten loppuvuosi sujuu. Jos tullikiistaan ei saada sopimusta, kuitupuun tuonti on vaakalaudalla. Jotain tilanteen vakavuudesta kertoo se, että noin puolet Kaskisiin tuotavasta kuitupuusta on tähän asti tullut Venäjältä. Onnela ei halua arvioida, kuinka paljon satamaliikenne hiljenee, jos puutullikiista saa kurjan lopun. - Sitä on mahdotonta arvioida. Jos tulliasiassa ei päästä sopuun, Kaskisissa pitää alkaa miettiä, millä Venäjän tuontipuu voidaan korvata. Yksi mahdollisuus voisi olla eukalyptuksen tuonnin lisääminen. Tänä vuonna Kaskisissa on käynyt jo yksi 50 tonnin lastin kipannut eukalyptus-laiva, ja toinen rantautuu ensi viikolla. Eksoottisesta eukalyptuksesta tehdään selluloosaa.

Laivojen kevennys närästää

Kaskisten satama on Suomen 14. suurin satama, ja kolmanneksi suurin sahatavaran vientisatama. Satakunta henkeä työllistävässä satamassa toivotaan, että Merenkulkulaitoksen väyläohjelmaan päässyttä satamaa aletaan pian syventää. Nykyiset yhdeksän metriä syvät väylät halutaan 10,5 metrisiksi, jotta isotkin laivat pääsevät perille. Nykyään suuret alukset joutuvat keventämään lastejaan Ruotsissa ennen kuin lipuvat Kaskisiin. Tämä tarkoittaa, että puutavaraa jää ruotsalaisille sellutehtaille, mikä tietenkin harmittaa lahden tällä puolen. Syväyshankkeen kustannusarvio on 5 miljoonaa, josta valtion osuus on kolme miljoonaa ja loput menevät kaupungin kukkarosta. Onnela toivoo, että väyliä päästäisiin syventämään vuonna 2010. - Väylien syventäminen on puuhuollon turvaamiseksi erittäin tärkeä hanke.

Haaveissa Ruotsin liikenne

Satamassa iloitaan siitä, että valtuusto myönsi kesäkuussa reilut 780 000 euroa sataman junaraiteen pidentämiseen. Nyt raide päättyy komean Satamatalon taakse, mutta syksyllä siihen rakennetaan puolen kilometrin lisäpätkä, joka päättyy pellettivarastolle. Varastoa käyttää Vapo, jolle valmistuu pian uusi pellettitehdas Vilppulaan. - 90 prosenttia tehtaan tuotannosta viedään Kaskisten sataman kautta maailmalle. Vapo haluaa käyttää kuljetuksiinsa junaa, Onnela kertoo ja iloitsee siitä, että raiteen pidennys tuo satamalle jopa 90 000 tonnia lisää liikennettä. Sataman kahdeksasta laivapaikasta oli eilen käytössä viisi. Vuosittain satamassa käy 430 - 450 laivaa, mutta matkustajalaivoja siellä ei nähdä. Kaupunki on tehnyt töitä sen eteen, että Ruotsiin saataisiin puhkaistua säännöllinen linjaliikenne. - Tämä on ollut tavoitteena monta vuotta. Se olisi lähinnä tavaraliikenteelle. Satamakapteeni Onnela pitää liikenneväylän avaamista täysin realistisena.

Lähde Suupohjan Sanomat 16.07.2008
Lähde WWW http://www.suupohjansanomat.fi/Article.jsp?article=5087


Veturimiehet taloudellisen ajon kursseille

15.07.2008 12:54

VR aloittaa tänä syksynä taloudellisen ajon koulutuksen. - Taloudellisesta ajosta tulee oma osionsa kalustonkäyttökoulutuksessa, VR:n veturinkuljettajatoiminnasta vastaava liikennepäällikkö Petri Auno kertoo uudistuksesta.

Koulutusohjelmaa varten testiryhmä on kiertänyt Suomea ristiin rastiin testaamassa rataosuuksia. VR on myös hankkinut polttonesteen virtausmittarit dieselvetureihinsa. Niiden avulla taloudellista ajoa on pystytty parantamaan.

- Olemme myös laatineet ajo-ohjeita kriittisille osuuksille. Ne kertovat kuljettajalle, missä kohtaa kannattaa kiihdyttää ja missä rullata, Auno kertoo.

VR:llä on sähkövetureita 150 ja dieselvetureita 250. Sähkövetureilla ajetaan kaksinkertainen määrä kilometrejä dieselvetureihin verrattuna. Taloudellista ajoa opetetaan molempia veturityyppejä varten.

Lähde Kauppalehti 14.07.2008 klo 07:43
Lähde WWW http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/07/13150&sort=false


Lahden teollisuusraiteet kovassa käytössä

15.07.2008 00:52

Lahden teollisuusraiteilla kulkee säännöllisesti suuret määrät tavaraa ja raaka-aineita, vaikkei junia juuri koskaan näe. Monelle radanvarren yritykselle raiteet ovat jopa elinehto. - Jos raidetta ei olisi, meidän vientimme kävisi vaikeaksi ellei mahdottomaksi, kuvailee operatiivinen johtaja Ilkka Kylmälä Polttimo-yhtiöstä. Radasta on riippuvainen myös BE Group, joka kuljettaa mustaa rautaa 3-4 kertaa viikossa.

- Teollisuusraiteella on meille iso merkitys, koska rekat eivät voi toimittaa tuotteitamme. Saamme kerralla yhden junallisen tavaraa purkupaikalle, jolloin sitä ei tarvitse purkaa monesta rekasta, kertoo työnjohtaja Ismo Manninen. Myös Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksella on pitkän tauon jälkeen alettu kokeilla kivihiilikuljetuksia junilla.

Lue aiheesta lisää sunnuntain 13.07.2008 Etelä-Suomen Sanomista.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat 12.07.2008
Lähde WWW http://www.ess.fi/?article=201414


Ajoksesta löytyi uusi kasvi

15.07.2008 00:51

Kemin Ajoksesta on löydetty uusi kasvi, jota ei ole aiemmin Suomesta tavattu. Kasvin löysivät hyönteisiä tutkimassa olleet miehet.

Noin 30 senttimetriä korkea kasvi on tieteelliseltä nimeltään Trifolium lupinaster. Kasvilla on apilamainen aniliininpunainen kukka ja lupiinimaiset lehdet. Oulun yliopiston kasvimuseon entisen johtajan Tauno Ulvisen mukaan kasvia voidaankin kutsua lupiiniapilaksi.

Ajoksessa radanvarressa kasvava lupiiniapila on kulkeutunut kasvupaikalleen todennäköisesti rautatieliikenteen mukana. - Ei ole harvinaista, että kasvin siemenet tarttuvat junan kuljettamiin tavaroihin kiinni. Sen sijaan on todella harvinaista, että siemenet jäävät tällä tavoin paikalleen, kasvimuseon preparaattori ja kasvikuvaaja Lassi Kalleinen selvittää.

Ajoksessa kasvava Perämeren maruuna on Kalleisen mukaan aikanaan levinnyt muualle Suomeen juuri rautatieliikenteen mukana. - On aika hauskaa, että nämä kaksi kasvia kasvavat nyt radanvarressa vierekkäin, Kalleinen naurahtaa.

Lupiiniapila on itäaasialainen kasvi, joka on Suomessa tulokas, eikä kasva luonnonvaraisena. Kalleisen mukaan kasvi on todennäköisesti ollut kasvupaikallaan jo pidempään. Ajoksessa lupiiniapilaa kuvaamassa käynyt Kalleinen laski kasvupaikalla olevan 20 mätästä.

- Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokannasta löytyy yksi lupiiniapilanäyte, joka on tuotu Suomeen sota-aikana Venäjältä. Lupiiniapila on niin kaunis kasvi, että sitä kaavaillaan mahdollisesti puutarhakasviksi, Kalleinen kertoo.

Kalleisen mukaan Suomesta löytyy ajoittain monenlaisia uusia kasvitulokkaita, mutta harvat säilyvät vuotta pidempään.

Lähde Pohjolan Sanomat 14.07.2008
Lähde WWW http://www.pohjolansanomat.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=PSA_newssite%2FAMLayout&cid=1194600606254&p=1192554074212&pagename=PSAWrapper


Ukkonen sotki Keski-Suomen ja Pohjanmaan junaliikenteen

11.07.2008 17:31

Ukkonen sotkee junaliikennettä Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Salamaniskut ovat vaurioittaneet liikenteenohjauslaitteita niin, että Pohjanmaalla ja Tampere - Seinäjoki-radalla junat myöhästelevät 15 - 20 minuuttia. Seinäjoki - Jyväskylä-radalla myöhästymiset ovat puolen tunnin luokkaa.

VR on varautunut korvaamaan jatkoyhteyksiä linja-autoilla. Myöhästymiset jatkuvat koko perjantai-illan, VR:stä arvioidaan.

Lähde Yle 11.7
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id96001.html


Junat ajoivat päin punaisia murron takia Kiuruvedellä

09.07.2008 19:25

Muutama juna joutui sunnuntaina aamuyöllä (29.06.) ajamaan Kiuruvedellä päin punaisia opasteita murtomiehen takia.

Yöllinen kulkija oli kiinnostunut Maxi-Makasiinista, jonka hälytyslaitteiden kaapeleita katkottaessa poikki meni myös VR:n kulunvalvontakaapeli. Riskillä eivät veturinkuljettajat toki punaisia päin ajaneet, sillä heitä informoitiin kulunvalvonnassa olevista ongelmista.

Murtautuja osoittautui varsin sinnikkääksi, sillä hän joutui kertaalleen poistumaan paikalta vartijan saavuttua tarkistamaan hälytystä.

Kun vartija oli tutkinut tilat ja poistunut, murtautuja tuli uudelleen paikalle ja jatkoi hälytyslaitteiden vaientamista. Hän pääsi sisälle myymälään, syynäsi toimistotilat ja myös kaupan puolen. Sunnuntain kuluessa ei kuitenkaan havaittu mitään kadonneeksi.

Hälytinlaitteiden piuhojen katkonta alkoi aamuyöllä puoli kahden aikoihin. Työ keskeytyi joksikin aikaa ja jatkui myöhemmin aamuyöllä.

Poliisi on kiinnostunut mahdollisista silminnäkijähavainnoista. Tiedot voi soittaa poliisin vihjepuhelimeen 071 875 5088.

Lähde Iisalmen Sanomat 30.06.2008
Lähde WWW http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/yla-savo/junat-ajoivat-p%C3%A4in-punaisia-murron-takia(153932).ece


Veturit ruhjoivat auton, mies kuoli Kiuruvedellä

09.07.2008 19:23

Kiuruvedelle sukuloimaan tulossa ollut liminkalainen vuonna 1981 syntynyt mies menehtyi myöhään maanantai-iltana Kiuruvedellä tapahtuneessa kahden veturin ja pakettiauton välisessä tasoristeysonnettomuudessa.

Onnettomuus tapahtui Vehkatien tasoylikäytävällä veturinkuljettajan siirtäessä kahden veturin yhdistelmää rautatieaseman itäpuolella. Pakettiauto ajoi vartioimattomaan tasoristeykseen, kuljettaja ei havainnut veturiyhdistelmän tuloa ja jäi autoineen sen ruhjomaksi. Pakettiauto tuli tasoristeykseen keskustan suunnasta.

Auto raahautui vetureiden edessä noin 70 metriä ennen kuin se syöksyi alas ratapenkereeltä. Kuljettaja sinkoutui autosta ulos ja menehtyi vammoihinsa.

Tasoristeyksessä on pakollista pysäyttämistä edellyttävät stop-merkit. Onnettomuutta tutkiva poliisi pitää mahdollisena, että länteen laskeva aurinko olisi häikäissyt kuljettajaa sen verran, ettei hän havainnut idästä päin tullutta veturiyhdistelmää.

Vehkatien tasoristeyksessä on rytissyt aiemminkin. Muutamia kuolonuhrejakin on aiemmilta vuosilta ja viimeksi risteyksessä tapahtui onnettomuus vuoden 2006 syyskuussa. Tuolloin kuljettaja selvisi rajusta törmäyksestä yllättävän vähin vammoin.

Onnettomuuden jälkeen ratahallintokeskukselta tiedusteltiin, voisiko tasoristeykseen rakentaa varoituslaitoksen puomeineen. Ratahallintokeskuksen rekisterissä kyseinen risteys on kuitenkin merkitty kaduksi ja katujen turvallisuudesta vastaa näin kaupunki.

Toisaalta varoituslaitoksen rakentaminen hankaloittaisi ratahallintokeskuksen arvion mukaan liikennettä kohtuuttomasti, sillä ratapiha on aivan lähituntumassa ja junat liikkuvat ratapihalla edestakaisin.

Puomit olisivat varoajan vuoksi kauan alhaalla ja turvallisuusriskit kasvaisivat, kun kulkijat eivät välttämättä jäisi odottamaan puomien nousemista. Parempi vaihtoehto olisi siirtää koko risteystä kauemmas ratapiha-alueesta ja puomittaa se vasta sitten.

Koko maassa on tänä vuonna kuollut tasoristeysonnettomuuksissa ainakin neljä ihmistä. Viime vuonna kuolleita oli yhdeksän ja loukkaantuneita 20.

Risteysten poistoja ei ole vireillä

Ratahallintokeskuksella ei ole vireillä yhdenkään tasoristeyksen poistaminen Iisalmi-Ylivieska-radalla.

Rataverkko-osaston ylitarkastajalle Jouni Hytöselle Kiuruveden Vehkatien tasoristeys on kuitenkin tullut tutuksi. - Vehkatien tasoristeyksen ongelmana on ratapihan läheisyys. Tällaisissa tapauksissa olemme mieluummin siirtäneet tasoristeystä kuin rakentaneet siihen varoituslaitteita.

Kiuruveden tapaus on ongelmallinen myös siksi, että ratahallintokeskuksen rekisterissä tasoristeys on merkitty katualueeksi ja katualueen turvallisuudesta vastaa Kiuruveden kaupunki. - Lähtökohta on se, että nimenomaan kunta vastaa kaduistaan. Joskus tosin olemme neuvotelleet katuasioissakin yhteisrahoituksesta, Hytönen toteaa.

Hän ei ota kantaa Vehkatien tasoristeykseen sen tarkemmin, mutta myöntää että kaupungin ja ratahallintokeskuksen neuvottelut ongelman ratkaisemiseksi voisivat olla paikallaan.

Ratahallintokeskus rakennutti jokin aika sitten kaksi vartioitua tasoristeystä Sukevalle Iisalmi-Kajaani-rataosalle. Tasoristeysten parissa ratahallintokeskus on ahertanut erityisen pontevasti Savonlinna-Huutokoski-radalla, missä parikymmentä tasoristeystä saadaan poistetuksi.

Lähde Iisalmen Sanomat 09.07.2008
Lähde WWW http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/yla-savo/veturit-ruhjoivat-auton%2C-mies-kuoli-kiuruvedell%C3%A4(176066).ece


Ratahallintokeskus purkaa Merisatamaradan

05.07.2008 11:40

Ratahallintokeskus ja Helsingin kaupunki ovat sopineet Merisatamaradan purkamisesta. Ratahallintokeskus vastaa Marian sairaalan luota Munkkisaaren-Hernesaaren telakalle kulkevan rataosuuden kaikista raiteiden ja tasoristeyslaitteiden purkamisesta sekä Hietalahden ja Kauppatorin kääntösiltojen kunnostamisesta. Raiteiden purkukustannukset ovat arviolta 100 000 €. Helsingin kaupunki kunnostaa ja maisemoi alueen purkamistöiden jälkeen.

Liikenne Merisatamaradalla on lakkautettu vuonna 2005, joten radan ja tasoristeyslaitosten purkamiselle sekä kääntösiltojen kunnostuksen aloittamiselle ei ole rataliikenteestä johtuvia esteitä. Purku- ja kunnostustöiden valmistuttua Ratahallintokeskus luovuttaa rata-alueen hallinnan Helsingin kaupungille. Työt alkavat viikolla 28.

Merisataman raideyhteyksien rakentaminen aloitettiin vuonna 1916 alueen teollisuuden tarpeisiin. Raiteisto uusittiin täydellisesti 1960-1970 -lukujen taitteessa. Liikenne Merisatamasta Katajanokalle ja Eteläsatamaan lopetettiin 1980 tavaraliikenteen väistyttyä matkustajalaivaliikenteen tieltä. Tämän jälkeen suurin osa tarpeettomista raiteista purettiin. Jäljelle jäänyt rataosuus on ollut Aker Finnyards Oy:n käytössä.

Lähde RHK 4.7
Lähde WWW http://www.rhk.fi/?x31161=2123610


Tasoristeyksiä poistetaan ennätysmäärä

05.07.2008 00:45

Ratahallintokeskus poistaa tänä vuonna ennätysmäärän rautateiden tasoristeyksiä. Alikulkusilloilla korvataan erillismäärärahan turvin noin 120 tasoristeystä. Korjausurakan taustalla ovat tasoristeysonnettomuudet, joissa on tänä vuonnakin kuollut jo viisi ihmistä. Meneillään on poikkeuksellisen uuttera vuosi. Ratahallintokeskus poistaa 120 tasoristeystä, sillä käytössä on 9 miljoonan euron erillismääräraha.

Muutostöihin ajavat tilastot, joiden mukaan Suomessa sattuu selvästi enemmän tasoristeysonnettomuuksia kuin muissa Pohjoismaissa - tänä vuonna jo parikymmentä. Tasoristeykset ovat turvallisuusriski silloinkin, kun niissä on varoituslaitteet, sillä ihmiset eivät näytä niistä välittävän.

- Valitettavasti varoituslaitteita ei noudateta, ja yhtenä esimerkkinä voi todeta sen, että näiden puomilaitosten puomeja menee noin parisataa kappaletta vuodessa poikki, kertoo ylitarkastaja Tuomo Käsnänen Ratahallintokeskuksesta.

Tasoristeysten poisto on paitsi kallista myös hankalaa siksi, että ratojen yli kulkevat useimmiten yksityistiet. Parhaillaankin on menossa useita korvausneuvotteluita.

- Toivomme, että niille hankkeille saadaan hyväksyntä ja niiden valitusprosessit eivät sitten viivytä näiden hankkeiden toteuttamista, Käsnänen sanoo.

Ja tehtävää riittää. Koko maassa on edelleen yli 3 600 tasoristeystä, joista vajaat 800 on varustettu varoituslaitteilla.

Tänä vuonna vaarapaikat vähenevät erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa ja jatkossa muuallakin, jos rahaa riittää.

Lähde Yle 4.7
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id95449.html


Vanajaveden rautatiesillan kunnostus alkoi Aulangolla

04.07.2008 00:30

Rautatiesillan kulkuväylää Aulangolla on alettu uusia. Vanajaveden ylittävän sillan kunnostus alkoi torstaiaamuna. Sillan eteläpään puiset portaat puretaan ja tilalle rakennetaan uusi ramppi. Silta loivenee huomattavasti, koska rampin kaltevuus on viisi prosenttia. Tämä helpottaa pyöräilijöiden, lastenvaunujen ja liikuntarajoitteisten kulkemista. Liikenne helpottuu myös, koska sekä pohjois- että eteläpään rampeista tehdään huomattavasti leveämmät kuin nykyinen kulkuväylä. Silta on valmis marraskuun puolivälissä.

Lähde Hämeen Sanomat 03.07.2008
Lähde WWW http://www.hameensanomat.fi/?article=75692


Sibelius-juna pääsi liikkeelle

01.07.2008 17:20

Helsingistä Pietariin matkalla ollut Sibelius-juna on päässyt lopultakin liikkeelle. Runsaan viiden tunnin odottelun jälkeen juna lähti Vainikkalasta klo 16. Juna myöhästyy aikataulustaan reilut 6 tuntia. Perillä Pietarissa juna on klo 19.45 Venäjän aikaa. Helsingistä Pietariin matkalla ollut Sibelius-juna seisoi vaunun kytkentävian vuoksi Vainikkalan raja-asemalla useita tunteja. Sibelius-juna oli täynnä matkustajia, ja VR tarjosi heille ruokaa sekä virvokkeita Vainikkalan asemalla.

Pietarista Helsinkiin päin menevä juna kulkee aikataulussa. Sibelius-junan sijaan reitti hoidetaan venäläisellä kalustolla.

Lähde Yle 1.7
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id95111.html