29.06.2008 22:40
Jyväskylän ja Tampereen välisellä junaradalla ollut turvalaitevika on saatu korjattua. Vika sai kuitenkin junaliikenteen niin sekaisin, että junat myöhästelevät edelleen Tampereen ja Jyväskylän sekä Tampereen ja Haapamäen välisillä osuuksilla. Viivästykset ovat puolesta tunnista tuntiin. Junaliikenne palannee aikatauluunsa sunnuntai-illan aikana.
Lähde Yle 29.6
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id94931.html
29.06.2008 18:10
Helsingin rautatieasemalla sattui lauantaina iltapäivällä ampumavälikohtaus, jossa 31-vuotias mies ampui toista miestä alavartaloon. 22-vuotias uhri loukkaantui lievästi.
Ampumisessa käytettiin pistoolia eikä starttipistoolia, kuten poliisi lauantaina kertoi. Starttipistooliin poliisi kertoo päätyneensä ensin, koska uhrin saamat vammat olivat niin mitättömiä. Poliisi tutkii tapausta mm. törkeänä pahoinpitelynä.
Lähde Yle 29.6
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id94917.html
26.06.2008 22:54
Kokkolalainen Timo Mäkinen kauppaa internetissä todellista rautateiden helmeä, vuonna 1953 valmistunutta Risto-veturia. Mäkinen osti Riston kuukausi sitten toiselta keräilijältä. Vastaavia laitteita on vähän yksityisessä omistuksessa. - Päätin auttaa kaveria veturin myynnissä. Olisin tuonut veturin itselleni Kokkolaan kiskoja pitkin Jyväskylästä, mutta homma tyssäsi virkamiesten byrokratiaan, Mäkinen harmittelee.
Valmis kiskoille vaikka heti
Jättiläismäisen, 157 000 kiloa painavan ja 23 metriä pitkän veturin kuljettamisessa on ymmärrettävä ongelma: Riston siirtäminen paikasta toiseen maksaa maltaita. Veturi on täysin ajokuntoinen, joten sen voisi siirtää kiskoja pitkin.
Mäkinen kauppaa veturivanhusta tarjousten perusteella. Hän uskoo, että Risto myydään ulkomaille. Hinnasta hän ei halua antaa tarkkaa arviota. - Kiinnostuneita yhteydenottoja on tullut. Jos tällainen veturi olisi myynnissä Saksassa, siitä saisi helposti 200 000 - 300 000 euroa. Suomesta käsin myytynä hintaa verottavat kalliit kuljetuskustannukset.
Panssarivaunukin löytyy
Jos veturia ei saada myytyä, sen romuttaminenkin on mahdollista. - Pitää muistaa, että tällaisen veturin romuarvokin on suuri, Mäkinen muistuttaa.
Mäkisellä on entuudestaan omistuksessaan 30-tonninen Charioteer-panssarivaunu. Samaa mallia käytettiin muun muassa Normandian maihinnousussa. Miehen tavoitteena on saada panssarivaunu kuntoon elokuussa. Sitä käytettäisiin jatkossa esimerkiksi paraateissa.
(Tr1 1074:n myynti-ilmoitus Nettikone.Com:ssa: http://www.nettikone.com/672582 )
Lähde Iltalehti 26.06.2008
Lähde WWW http://www.iltalehti.fi/uutiset/200806267846514_uu.shtml
26.06.2008 22:50
Noin kymmenen vuotta sitten alettiin suunnittelemaan Karjalan radan parantamista Valkeasuon kohdalla. Töihin päästiin puolitoista vuotta sitten ja nyt työt ovat loppusuoralla.
- Uusi ja vanha rata liitetään heinäkuun lopulla, jolloin junaliikenteeseen tulee 26 tunnin katkos. Työt ovat edistyneet suunnitelmien mukaan, pintasepelöinti on loppusuoralla ja turvalaitteiden asennus on käynnistynyt, kertoi työmaan valvoja Aki Hämäläinen Pöyry CM Oy:stä.
Suunnitelmien mukaan junaliikenne pysäytetään heinäkuun viimeisenä lauantaina, jolloin Helsingistä saapuvat junat jäävät Kiteelle ja Kitee – Joensuu väli matkataan linja-autoilla. - Valkeasuo oli Karjalan radan heikoin lenkki ja sen vuoksi kallis hanke toteutettiin. Uudella radalla voidaan sallia sekä suuremmat akselipainot että nopeudet. Noin 10 kilometrin rata maksoi liki 20 miljoonaa euroa. Sitä on toteuttanut viisi urakoitsijaa ja parhaimmillaan työmaalla on työskennellyt sata työntekijää, kertoi ylitarkastaja Tuomo Käsnänen Ratahallintokeskuksesta.
Karjalan radalla välillä Joensuu Parikkala on kaikkiaan 90 tasoristeystä. Ratahallintokeskus on käynnistänyt suunnitteluhankeen Kitee Joensuu välin tasoristeysten poistamiseksi. Hanketta rahoittaa Ratahallintokeskuksen ohella Pohjois-Karjalan liitto, Joensuun kaupunki, Pyhäselän kunta ja Tiehallinto. - Suunnitteluhanke käynnistyy tänä vuonna ja sen toteuttaminen kestää vuoteen 2013. Jollain aikavälillä on tavoitteena, että Karjalan radan tasoristeykset poistuisivat, kertoi Käsnänen.
Lähde Karjalan Maa 24.06.2008
Lähde WWW http://www.karjalanmaa.fi/tarkennus.php?lehti=1079&id=20231009
19.06.2008 09:24
Lauttasaari-seura on valittanut Koivusaaren metroasemapäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Lauttasaari-seura vaatii, että kaupunginvaltuuston päätös asemasta on kumottava, sillä Koivusaaren kaavasuunnittelu on vasta käynnissä.
- Osayleiskaava pitäisi saada valmiiksi ennen kuin lyödään lukkoon päätös metroaseman rakentamisesta, perustelee seuran puheenjohtaja Henrika Zilliacus-Tikkanen. Puheenjohtajan mukaan lauttasaarelaiset ovat asiassa melko yksimielisiä.
Länsimetron rakentaminen alkaa ensi vuoden lopussa.
Lähde HS 19.6
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Koivusaaren+metroasemasta+valitus+Helsingin+hallinto-oikeuteen/1135237304085
19.06.2008 09:20
Automaattimetron uusi hintalappu sinetöityi keskiviikkona, kun Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 115 miljoonan euron suuruisen hankesuunnitelman. Valtuusto hyväksyi metron automatisoinnin alun perin jo toissa vuonna. Tuolloin automaattimetron hinnaksi arvioitiin 70 miljoonaa euroa, joten kustannukset ovat sittemmin nousseet selvästi. Urakkaan kuuluu muun muassa uusi liikenteenohjausjärjestelmä, kaikille asemille tulevat uudet laituriovet ja nykyisten junien muuttaminen automaattiajoon sopiviksi. Metro liikkuu ilman kuljettajaa aikaisintaan vuonna 2013. HKL:n mukaan automaattimetro mahdollistaa tiheämpien vuorovälien lisäksi myös lyhyempien junien liikennöinnin, minkä vuoksi vastedes voidaan rakentaa pienempiä asemia.
Lähde Keskipohjanmaa 18.6
Lähde WWW http://www.keskipohjanmaa.net/gen/505736.asp
13.06.2008 17:25
Kaksi raitiovaunua törmäsi toisiinsa Helsingin Mäkelänkadulla hieman ennen kahta. Alustavien tietojen mukaan törmäys johtui jarruviasta. Pelastuslaitoksen mukaan yhden matkustajan sääriluu katkesi. Lisäksi 17 ihmistä on viety sairaalahoitoon. Ortopedi Kaisa Virtasen mukaan kellään heistä ei ole vakavia vammoja vaan matkustajat ovat saaneet lähinnä ruhjeita ja haavoja.
Kolmetoista matkustajaa on viety tarkistettaviksi Marian sairaalaan, kertoo vastaava hoitaja Erja Vepsäläinen. Heidän vammansa ovat lievempiä kuin Töölöön vietyjen.
Onnettomuus tapahtui hieman ennen Mäkelänrinteen koulua pysäkkialueen tuntumassa. Käpylään menossa ollut linja 1:n vaunu törmäsi edellään ajaneeseen 7B:hen. Vaunussa oli noin 50 matkustajaa.
Raitiovaunuliikenne on ollut sekaisin koko perjantai-iltapäivän Mäkelänkadun kolarin ja työministeriön tulipalon takia. Linja 4 ei ole päässyt ajamaan Katajanokalle, koska pelastuslaitos halusi katkaista linjalta sähköt Mariankadun tulipalon takia. Linjat 7, 3 ja 1 ovat taas joutuneet ajamaan poikkeusreittejä Mäkelänkadun kolarin takia.
Lähde HS 13.6
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/17+matkustajaa+sai+vammoja+raitiovaunukolarissa/1135237155287
13.06.2008 00:24
VR:n Kemijärvellä liikenteessä olevaan aggregaattivaunuun tutustuivat tiistaina itse vaunun tehneet suunnittelijat ja tekijät sekä myös VR:n pääkonttorin kalustosta vastaavat. Ryhmä liikkui omalla salonkivaunullaan ja ehdittiinpä käymään Isokylän asemallakin sekä moottorikelkkamuseolla päivän aikana. Ryhmä toi terveiset myös toisesta aggregaattivaunusta, joka on nyt valmis ja läpäissyt kaikki turvallisuustarkistukset. Se saapuu ensimmäistä kertaa tänään torstaina Kemijärvelle aamujunalla.
Osmo Röntynen kertoi Kemijärven asemasta liikenteestä ryhmälle ja painotti ensisijaisena seikkana sitä, että koko juna ajettaisiin Kemijärvelle saakka mahdollisimman pian, eikä sitä pätkittäisi Rovaniemellä. Ryhmä oli samaa mieltä tutustuessaan laiturin pidennykseen ja perusteluihin asiasta ja aikoi viedä asian Helsingin keskusteluihin uudelleen.
Lähde Kotikymppi 12.06.2008
Lähde WWW http://www.plappi.fi/files/KK_20080612_12.jpg
12.06.2008 22:01
Junat kulkevat jälleen normaalisti rantaradalla. Osa junista voi kuitenkin yhä myöhästyä ruuhkautuneen liikenteen vuoksi. Junaliikenne rantaradalla kangerteli alkuillasta tietoliikenneyhteysvian vuoksi. Tietoliikenneyhteys oli poikki pääkaupunkiseudulla välillä Huopalahti - Leppävaara. Vika havaittiin kello 17:n jälkeen.
Rantaradalla oli alkuillasta jumissa kaksi kaukojunaa - Turusta Helsinkiin kello 15.55. lähtenyt juna ja Helsingistä Turkuun kello 17.09 lähtenyt juna.
VR:stä kerrotaan, että junissa olleille järjestettiin korvaavia kuljetuksia ja jatkoyhteyksiä myöhäistettiin.
Lähde Yle 12.6
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id93478.html
12.06.2008 22:00
Helsinkiin suunnitellaan uutta laajaa metrolinjaa. Linja jatkuisi Pasilasta Kumpulaan, Viikkiin sekä Maunulaan ja lentoasemalle. Aiemmin suunnitteilla on ollut niin kutsutun Töölön metrolinjan rakentaminen viiden aseman varaan Kampin ja Pasilan välille. Kampista metro voisi kulkea muun muassa Katajanokalle, Hernesaareen ja jopa Laajasaloon saakka.
Metron laajennus tehtäisiin vuosina 2016 - 2030. Suppeamman Kamppi - Pasila-metron alustava kustannusarvio on noin 368 miljoonaa euroa. Metro toteutetaan todennäköisesti pintametrona.
Lähde Yle 12.6
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id93431.html
09.06.2008 17:36
Helsingin Pukinmäessä junaradan ajolangoille kaatunut puu on saatu nostettua ja VR:n mukaan radan liikenne on palaamassa normaaliksi. Paikan ohi ajavat lähi- ja kaukoliikenteen junat myöhästelivät noin kymmenen minuuttia, kun neljästä raiteesta yksi jouduttiin pitämään suljettuna.
Ukkonen on lisäksi vaurioittanut turvalaitetta Kouvolan ja Mikkelin välisellä rataosuudella, mikä on omalta osaltaan hidastanut Helsinkiin saapuvien junien kulua.
Lähde Ylen aikainen 9.6
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content6BAEA
07.06.2008 20:40
Karkun rautatieasemalla tehdään ratatöitä, jotka jatkuvat kesäkuun 12. päivään saakka. Töiden ajan matkustajajunat käyttävät raidetta kaksi.
Juniin noustessa ja niistä poistuessa ylitetään raide yksi väliaikaista tasoylikäytävää pitkin. Raidetta ylitettäessä on oltava varovainen, koska raiteella liikkuu työkoneita.
Raiteella yksi tehdään päällysrakennetöitä noin 140 metrin matkalla. Töistä vastaa Ratahallintokeskus.
Lähde Tyrvään Sanomat 05.06.2008
Lähde WWW http://www.tyrvaansanomat.fi/cgi-bin/index.cgi?sivu=artikkelit&artikkeli=../artikkelit/2008/06/05/2.txt
07.06.2008 20:39
Tavaraliikennelupaa ratahallintokeskukselta hakenut kiuruvetinen TR-Group on päättänyt ottaa aikalisän lupa-asiassa. Yhtiö veti liikennelupaa koskevan hakemuksensa pois rautatievirastosta.
TR-Group ei kuitenkaan ole lyönyt hanskoja tiskiin vaan kysymys on harkitusta aikalisästä.
- Kun tavaraliikennelupa lohkeaa, luvan saajalla on säädösten mukaan kuusi kuukautta aikaa aloittaa liikennöinti, Ranskassa parhaillaan lomaileva TR-Groupin toimitusjohtaja Markku Soininen toteaa.
Yhtiö harkitsi asiaa ja päätti vetää lupahakemuksen tässä vaiheessa pois. Soinisen mukaan hakemusta aiotaan sopivasti täydennettynä käyttää myöhemmin uudelleen.
Tavaraliikenteeseen TR-Group tähtää Soinisen mukaan edelleenkin vakavasti. Yhtiö on jo ennättänyt hankkia kalustoa kuten vetureita ja tavaravaunuja.
Alkuperäisen aikataulun mukaan TR-Group suunnitteli aloittavansa rautatiekuljetukset vaiheittain siten, että ensimmäiset veturit olisivat liikenteessä jo ensi vuoden alussa.
TR-Group perustaa hankkeensa metsäteollisuuden raakapuun kuljetustarpeille. Bioenergia kuten hake, kannot ja turve ovat kuitenkin nousemassa entistä tärkeämmäksi tekijäksi. Oma roolinsa on myös kaivosteollisuudella.
Valmisteluvaiheeseen yritys on varannut kaksi vuotta, ja siitä on käytetty runsaat puolet. Suurin kysymys on kaluston ja henkilöstön hankinta.
Yritys tavoittelee yli viiden veturin vetokalustoa ja tavaravaunuja tarvittaisiin noin 400.
Lähde Iisalmen Sanomat 06.06.2008
Lähde WWW http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/yla-savo/raiteille-haluava-tr-group-otti-aikalis%C3%A4n(140910).ece
06.06.2008 22:41
Kisaisäntä Mikko Haramo valmistautuu lauantaina puolelta päivin vastaanottamaan Haapamäeltä Kotalan asemalle kolkuttelevat pumppuresiinat. Nyt jo 10. kerran järjestettävä kisa on kansainvälinen ja Haramo isännöi sitä sekä Suomen Työpaikkaurheilu ry:n hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa, että Kotalan aseman nykyisenä haltijana.
Kymmenvuotishistoriaan mahtuu kosolti ilon ja ylpeyden aiheita: 156 osallistunutta joukkuetta, monet Keski-Euroopasta saakka, upea yhteishenki ja pumppaajien hyvä kisakunto. Tänä vuonna matkaan lähtee 19 joukkuetta. Historiaan kirjataan nyt myös ensimmäinen naisjoukkue, jonka on lähettänyt matkaan Wihuri Oy Wipak.
Ajat joukkueille napsii Keuruun Kisailijoiden puolesta tulospalvelua hoitava Kari Rautava.
Haapamäellä koulunsa käynyt, pääkaupunkiseudulla talvet asuva Haramo olisi mielellään nähnyt lakkautetun Porin radan vilkkaassa matkailukäytössä. Resiinakisat olisivat olleet vain alkusoittoa uudelle kukoistukselle. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, eikä ainutlaatuinen kisakaan ole saavuttanut sitä julkisuutta kuin vaikkapa eukonkantokisat tai suojalkapallo-ottelut.
– Syitä on moniakin. Tosiasia on, että kahden kaupungin alueella sijaitseva rata ei riittävässä määrin kiinnosta niitä viranomaisia, jotka voisivat kisaa tukea, pohtii Haramo ja määritteleekin resiinakisan elinkaaren nyt laskevaksi.
– Järjestelyt muistuttavat vuosittain palapeliä ja eräät sen osaset alkavat hävitä. Jos jatketaan, on kisalle harkittava uutta ilmettä. Itse rataakin olisi kyettävä kunnostamaan.
Ilouutinen Haramolle olisi tieto siitä, että taivasalla ruostuvat resiinat löytäisivät kunnollisen talvisuojan.
Juhlakisoissa isännän mieli on kuitenkin jälleen kerran toivoa täysi. Palapelin palat ovat valmiina paikoillaan ja kisaajat tervetulleita.
Lähde Suur-Keuruu 06.06.2008
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2008/06/06/2578805.shtml
06.06.2008 19:12
Liikenneministeri Anu Vehviläinen haluaa VR:ltä lisää selvityksiä junalippujen opiskelija-alennusten karsimisesta. Vehviläinen on pettynyt VR:n linjaukseen poistaa opiskelija-alennus kesäajan lomapassista ja ulkomailla opiskelevilta suomalaisilta. Alennusten karsiminen tuli myös liikenneministerille yllätyksenä.
- VR:llä on oikeus määritellä lippujensa hinnat, mutta valtionyhtiönä olisi hyvä käyttää harkintaa erikoisryhmien suhteen ja olen tähän liikennepoliittiseen linjaukseen pettynyt.
Opiskelijajärjestöt ovat kummaksuneet VR:n päätöksiä karsia opiskelija-alennuksia. Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajan Tuomas Telkän mukaan hintojen nousu on nostattanut järjestöissä paljon keskustelua ja VR:ään on oltu jo yhteydessä asiasta.
- Hiukan ihmetyttää onko tämä nyt valtion politiikkaa, hän hämmästelee.
Telkkä uskoo opiskelijoiden löytävän muitakin tapoja liikkua kesällä, kuin juna.
Lähde Yle 5.6
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id92769.html
02.06.2008 21:50
Ruotsi valmistelee erillisen raideverkon rakentamista luotijunille. Yli 250-300 kilometrin tuntivauhdilla etenevä luotijuna ajaisi Tukholman ja Göteborgin välin kahdessa tunnissa. Hanke maksaisi 10-15 miljardia euroa.
Ruotsi suunnittelee luotijunia välille Tukholma-Jönköping-Göteborg, sekä Jönköpingin ja Malmön välille.
Ruotsin hallitus antoi talvella rataviraston tehtäväksi selvitellä luotijunaverkostoa. Tänään jättämässään pikaselvityksessä virasto katsoo, että luotijuna olisi taloudellisesti kannattava ja perusteltu. Jos Ruotsin hallitus sisällyttää luotijunat mukaan syksyn liikennepoliittiseen päätöksen, Tukholman ja Göteborgin luotijunaosuus voitaisiin ottaa käyttöön 2025-30.
- Rautatie on energiankulutukseltaan edullisin kuljetusmuoto. Luotijunaraide vähentäisi päästöjä, maantieliikennettä ja onnettomuuksia, selvitystä johtanut Håkan Persson perustelee luotijunan etuja.
Lisäksi luotijunat poistaisivat junaliikenteen pullonkauloja, sillä uudet junat kulkisivat omilla raiteillaan. Ruotsin radoilla on jo pitkään ollut ahdasta, koska matkustaja- ja rahtimäärät ovat kasvaneet.
Lähde Saunalahti/STT 2.6.2008
Lähde WWW http://saunalahti.fi/uutiset/?id=40774211
29.05.2008 22:51
Rataremontin ja uuden tekniikan ansiosta Jyväskylän radalla pystytään nostamaan junanopeuksia, mutta museoasema tuo nostalgiaa uuden ajan vastapainoksi. Jouni Hytönen (vas.) ja Petri. P. Pentikäinen haluavat seurata junaliikennettä yöaikaankin.
Petri P. Pentikäinen nojautuu eteenpäin Pieksämäen Venetmäen rautatieaseman kolhiintuneella puutuolilla.
- Rautatieharrastajatkin valittavat paljon vanhojen rakennusten kohtaloa. Mutta itsekin voi tehdä jotakin, ottaa vastuuta vanhan säilyttämisestä. Ei voi odottaa, että yhteiskunta sen tekee, perustelee Pentikäinen aseman ostoa museoksi.
Lajissaan ainutlaatuinen museohanke on neljän intohimoisen rautatieharrastajan voimanponnistus.
Pentikäisen lisäksi jyväskyläis-helsinkiläisiin ostajiin kuuluvat Jouni Hytönen, Samuli Rinne ja Hanno Jussila. Venetmäki on tuttu jo lapsuudesta junan ikkunan takaa.
- Tämä on yksi uusi vaihe elämässä, kun on siirtynyt asioiden ihailusta niitten tekemiseen, Pentikäinen pohtii.
- Tänne on hieno tulla, kun asuu Helsingissä. On mahtavaa, kun kuulee illalla taivaanvuohen äänen ja kun pelloilta kantautuu kaihoisaa kurkien huutoa.
Junien kulku käy yöviihteestä
Aseman edestä kulkee kulkee vuorokaudessa viisitoista junaa kumpaankin suuntaan. Melu on melkoinen.
- Muita se saattaisi häiritä, mutta ei meitä, Petri P. Pentikäinen naurahtaa.
- Yölläkin on mukava katsella mielenkiintoisia junakohtauksia.
Porukka tiesi ennakkoon, että junasuorittaja lähtee Venetmäestä vuonna 2007. Rataosa oli tulossa kauko-ohjaukseen.
Oli oiva tilaisuus pelastaa 90 vuotta täyttävä rakennus museoksi.
Asema tontteineen siirtyi nelikon omistukseen tuoreeltaan ja suhteellisen hyväkuntoisena. Hinta ei ollut "kovin montaa tonnia".
- Sanoin ohjausalueen päällikölle Raija Karkkoselle, että eivät veisi mitään junasuorittajan huoneesta.
- Hän noudatti pyyntöä tinkimättömästi. Esineistö on niillä sijoillaan, joille se jäi junasuorittajan poistuessa 15.5.2007, Pentikäinen kertoo.
Lähde Savon Sanomat 24.5
Lähde WWW http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/harrastajat-pelastivat-rautatieaseman-pieks%C3%A4m%C3%A4ell%C3%A4(133180).ece
29.05.2008 22:48
Junarata on poikki Turun ja Toijalan väliltä. Torstaina illalla noin kello 21.30 pikajuna juuttui Karviaisen ja Kyrön välille ajolangan pudottua maahan. Vikaa korjataan parhaillaan, ja rata palautunee normaaliksi kello 23 mennessä.
Juuttuneen pikajunan vuoksi Tampereelta Turkuun matkanneen junan matkustajat joutuivat vaihtamaan Loimaalla linja-autoon, jolla matka jatkuu Turkuun.
Lähde Yle 29.5
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id92124.html
23.05.2008 15:40
Valkossa olivat aikanaan suomalaisen asemarakennusarkkitehtuurin koristeellisia helmiä. Asemat elävät nyt vain muistoissa ja valokuvissa. Valkon aseman pienoismalli on kuitenkin tekeillä Porvoon Museorautatie-yhdistyksen verstaalla.
Valkon asemasta on olemassa erilaisia piirustuksia, yksi akvarelli ja mustavalkoisia valokuvia.
Jussi Kortman Porvoon Museorautatieltä kertoo, että insinööri C.E. Holmbergin 1900-luvun alussa tekemässä kirjassa on paljon dokumentteja siitä, millaista maan suurimman kapearaiteisen, yksityisen rautatieyhtiön toiminta on ollut. Holmbergin kirjassa on piirustuksia, kuvia kalustosta, maaleikkauksista ja silloista muun muassa.
Pienoismallia tekevä Alexander Sannemann kertoo, että Valkon aseman sisustuksesta ei kuitenkaan ole tietoja. Myös ikkunoiden mallit ovat epäselviä. Tuon ajan suomalaisissa asemissa oli Sannemannin mukaan tyypillistä puolipanelointi ja täplätapetit. Ajalta, jolloin asema oli nuori valokuvia ei ole olemassa.
Valkon asema sijaitsi satamassa. Merenpuoleisessa päässä oli matala torni. Se ja tornin viereinen huone olivat satamakapteenin käytössä. Koristeellisen puuleikkauksen komistamasta pääovesta mentiin odotushalliin ja toimistoon. Asemapäällikön asuntoon kuului saman katon alla keittiön lisäksi kaksi huonetta. Ikkunallinen ullakko oli rakennuksen kokoon nähden suuri.
Aseman julkisivu oli pituudeltaan 18 metriä torni mukaan lukien. Korkeutta asemalla oli sokkeli mukaan lukien 8,4 metriä.
Kaminoissa hiillokset
Sannemann tekee pienoismallin mittakaavaan 1:25:een. Pienoisrataa varten hän valmistaa toisen version, joka on kymmenen kertaa pienempi. Aseman sisälle ja ulos Sannemann rakentaa myös valot ja huoneiden kaminoissa ovat hiillokset.
Idea Valkon aseman pienoismallista lähti porvoolaisten museorautatieharrastajien keskuudesta, mutta asian etenemiseen vaikutti myös Valkon historian harrastajan Harri Hillin yhteydenotot.
Loviisan ja Lahden välisen kapearaiteisen radan historia kiinnostaa Porvoon Museorautatietä. Jussi Kortman kertoo, että yhtiön moottorivaunun pienoismallin rakentaminen on myös yhdistyksen ohjelmassa lähiaikoina.
Kortmanin mukaan periaatteessa Loviisan radasta voisi rakentaa pienoismallin, koska tarkat dokumentit ovat olemassa. Hän arvioi, että rautatieyhtiön veturikalusto oli mielenkiintoinen, veturit olivat voimakkaita. Tavaravaunujen kapasiteetti oli suurempi kuin silloisella Valtionrautateillä.
Pienoismalli elokuussa Valkossa
Valkon asema purettiin 1961. Alkuperäisessä käytössä se ei ollut enää 1930-luvun lopun jälkeen. Hillin mukaan asema oli viimeiset vuosikymmenensä Nordström-yhtiön satamakonttori. Asema siirrettiin 1930-luvulla puutavaraliike T & J Salvesonin konttoriin. Tämä konttori purettiin 1990-luvulla suuren varaston tieltä.
Valkon aseman pienoismalli on osa suurta näyttelyrataa, jonka Porvoon Museorautatie tuo veneiden säilytykseen käytettävään halliin yhdeksi vetonaulaksi Höyryllä Walkoon-tapahtumaan elokuun lopussa. Jussi Kortman kertoo, että näyttelyrata on kaikkien aikojen suurin Suomessa. Rataa on 228 metriä, asemia on pari, kolme ja junia on paljon. Digitekniikan ansiosta junien kulku on aidon tuntuista vetureista nousevia savuja myöten.
Lähde Loviisan Sanomat 23.05.2008
Lähde WWW http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=2913
20.05.2008 10:51
Espoon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt länsimetron rakentamisen. Valtuusto päätti asiasta yli viisi tuntia kestäneessä kokouksessaan. Metron rakentamista kannatti 56 ja vastusti 9 valtuuston jäsentä. Yksi äänesti tyhjää ja yksi oli poissa istunnosta. Aiemmin kerrottiin, että jos päätös metrosta menee läpi, rakennustyöt alkavat ensi vuoden lopussa.
Valtuuston puheenjohtaja Markku Sistonen (sd.) sanoi aiemmin päivällä, että paljon keskustelua herättäneen Länsimetron siunaaminen on suuren luokan päätös. Hän oli kuitenkin varma siitä, että päätös menee läpi vastustuksesta huolimatta.
Länsimetron rakentaminen maksaa nykyarvion mukaan lähes 714 miljoonaa euroa. Tästä Espoon osuus on 355 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunginvaltuusto päättää metrosta keskiviikkona.
Lähde Yle 19.5
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id91141.html
20.05.2008 06:43
Ratahallintokeskus poistaa tänä vuonna ennätykselliset 120 tasoristeystä. Paltamon ja Kivesjärven väliseltä 15 kilometrin rataosuudelta poistetaan noin kymmenen tasoristeystä. Lisäksi Kuluntalahdesta poistuu kaksi tasoristeystä.
Suunnitteilla on myös rataosuuden Vuokatti-Porokylä perusparannus, jonka yhteydessä tarkastetaan, voidaanko tasoristeyksiä poistaa. Tänä vuonna tasoristeysturmia on sattunut parikymmentä, joista 13 valtion rataverkolla. Onnettomuuksissa on kuollut kolme ihmistä.
Tasoristeyksiä poistetaan nyt etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa, muun muassa rataosilla Tornio-Kolari sekä Parikkala-Joensuu ja Joensuu-Lieksa. Valtion radoille jää silti yli 3 600 risteystä.
Turmia yritetään vähentää kampanjalla, jossa autoilijoita muistutetaan tasoristeysten vaaroista ja niiden turvallisesta ylityksestä. Onnettomuuksia aiheuttavat liian suuret ajonopeudet ja kuljettajien tietoinen riskinotto. Tilastojen mukaan valtaosa tasoristeysturmista tapahtuu hyvällä säällä, tutussa risteyksessä ja kokeneelle autoilijalle. Kuljettajien kannattaa muistaa myös, että vastuu radan ylittämisestä on aina tienkäyttäjällä.
Lähde Kainuun sanomat
Lähde WWW http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KSA_newssite%2FAMLayout&cid=1194597761183&p=1192553151517&pagename=KSAWrapper
19.05.2008 21:24
Helsingin varikon uusi huoltohalli on valmistunut. Pendolino-halli on osa VR:n ja Ratahallintokeskuksen mittavaa Ilmala 2020 -kehityshanketta.
Junamatkojen määrä on kasvanut selvästi jo viiden vuoden ajan, mikä asettaa vaatimuksia myös junakaluston kunnossapidolle. Uuden hallin avulla junien huoltovälejä pystytään lyhentämään, jolloin junien toimintavarmuus etenkin talviaikaan paranee.
VR:llä on päivittäin noin 310 kaukojunavuoroa ja 890 lähiliikenne-junavuoroa. Kaikki lähiliikenteen junat, 85 % kaukojunista ja 65 % sähköveturikalustosta huolletaan Ilmalan varikolla.
Ilmalan varikkoalueella työskentelee noin 800 henkilöä. Heistä noin 250 toimii asentajana, 100 siivoojana, 200 veturinkuljettajana, 130 liikenteenhoitotehtävissä, 100 työnjohto- ja suunnittelutehtävissä ja 40 Avecra Oy:n catering- ja toimistotehtävissä.
Hallikapasiteetti kasvaa kaksinkertaiseksi
Pendolino-hallin rakentaminen aloitettiin syksyllä 2006, ja se otetaan täyteen käyttöön kesällä 2008.
Pendolino-hallin pituus on noin 370 metriä, leveys noin 40 metriä ja kokonaiskorkeus noin 13 metriä. Maanpinnan alapuolella hallissa on työskentelytilaa noin kolme metriä ja yläpuolella noin kymmenen metriä.
Pendolino-hallin eteläpäädyssä sijaitseva pesuhalli jatkaa rakennuskompleksia 70 metrillä. Junat pestään junapesukoneessa jo halliin ajettaessa.
Kokonaispinta-alaa Pendolino- ja pesuhallilla on yhteensä noin 16 100 neliömetriä, joka on noin kaksinkertainen verrattuna vuonna 1992 rakennettuun kaukojunien huoltohalliin.
Pendolino-halli oli vuonna 2007 VR:n merkittävin investointikohde, noin 43 miljoonaa euroa. Ilmalan alueen kokonaisinvestoinnin kustannusarvioksi määriteltiin vuonna 2003 hankkeen käynnistys-vaiheessa 160 miljoonaa euroa, josta Ratahallintokeskuksen osuus on 100 miljoonaa euroa. RHK:n osuuteen sisältyvät muun muassa ratapihan päällysrakenteiden ja asetinlaitetekniikan uusiminen, huoltoraiteiden rakentaminen sekä alueen aitaaminen ja aluevalaistuksen parantaminen. Varikkoalue valmistuu vuoteen 2011 mennessä.
Rakentamisen haasteellisuutta on lisännyt varikon sijaitseminen entisellä kaatopaikka-alueella. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt rakennushankkeelle ympäristöluvan.
Lähde VR 8.5
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_406.html
16.05.2008 00:00
Junassa ollut matkustaja menetti hetkeksi kuulonsa, kun kahta IC-junaa heiteltiin kivillä Janakkalassa tiistaina illalla. Kuulon menetyksen aiheutti ikkunan rikkoutumisesta tullut kova ääni. Toinen junista oli menossa Helsingin suuntaan ja toinen Tamperetta kohti, kun niitä päin heiteltiin kiviä. Kivet rikkoivat toisesta junasta yhden ikkunan ulomman lasin kokonaan ja toisesta ikkuna meni säröille. Junat tarkastettiin Tampereen ja Helsingin asemilla, minkä jälkeen ne pääsivät jatkamaan matkaansa normaalisti. Kiviä heitellyttä ei ole saatu kiinni. Tapausta tutkitaan tässä vaiheessa vahingontekona.
Lähde Hämeen Sanomat
Lähde WWW http://www.hameensanomat.fi/telegram.jsp?article=72404
14.05.2008 23:00
Kaukojunien aikatauluihin tulee muutoksia kesäkuun alusta lähtien. Suurimmat muutokset koskevat Seinäjoen ja Oulun välistä junaliikennettä. Osuudella tehtävien ratatöiden takia joka päivä Seinäjoen ja Pännäisten tai Seinäjoen ja Kokkolan välillä korvataan kuusi aamupäivän junaa linja-autoilla. Muutokset ovat voimassa syyskuun lopulle saakka.
Muutosten takia junien matka-aika pitenee, lähtöajat pohjoisesta aikaistuvat ja saapumisajat pohjoiseen myöhentyvät. Myös aamun ensimmäinen junavuoro Helsingistä pohjoiseen aikaistuu tunnilla.
Uudet aikataulut löytyvät VR:n nettisivuilta www.vr.fi tai matkapuhelimella osoitteesta mobile.vr.fi. Tarkempia tietoja saa myös VR:n puhelinpalvelusta numerosta 0600 41 900 (euro/puhelu + pvm) ja VR:n asemilta.
Lähde Yle 14.5
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id90637.html
09.05.2008 13:48
Raahesta pitää päästä Hämeenlinnan tehtaalle entistä painavammilla kelavaunuilla. Rautaruukki ja Hämeenlinnan kaupunki ovat neuvotelleet pääradalta Hämeenlinnan tehtaalle Käikälässä ulottuvan teollisuusraiteen peruskunnostuksesta.
Ratahallintokeskus vahvistaa vähitellen Suomen rataverkkoa 25 tonnin akselipainoille. Tällä hetkellä suurin sallittu akselipaino on 22,5 tonnia. Peruskorjauksen yhteydessä myös teollisuusraide vahvistettaisiin 25 tonnin akselipainoille.
VR suunnittelee myös luopuvansa vanhoista dieselvetureista. Tällöin on välttämätöntä sähköistää teollisuusraiteetkin.
Rautaruukki ehdottaa Hämeenlinnan kaupungille, että kesän aikana konsultti tekisi selvityksen teollisuusraiteen kantavuudesta, peruskorjaustarpeista ja sähköistyksestä. Selvityksen valmistuttua voitaisiin laskea hankkeen kustannukset.
Toimialajohtaja Jouko Kettunen esittää tekniselle lautakunnalle, että kaupunki osallistuu selvityksen kustannuksiin kolmanneksella, mutta enintään 24 000 eurolla. Rautaruukki arvioi hinnaksi 40 000-70 000 euroa. Erittäin alustavan arvion mukaan koko peruskunnostuksen hinnaksi voisi tulla reilut kolme miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus olisi noin miljoona.
Kunnostuksella on kohtalainen kiire. Sitä suunnitellaan ensi vuodelle tai viimeistään vuodelle 2010.
Vilkas junaliikenne
Hämeenlinnan kaupunki omistaa teollisuusradan pääradalta Rautaruukin tontin rajalle saakka ja vastaa myös sen ylläpidosta. Matka Hämeenlinnan ratapihalta Rautaruukille on 2,8 kilometriä. Teollisuusraiteesta kaupunki hallinnoi 1,6 kilometrin pätkää ja Rautaruukki 400 metriä.
Raide on erittäin vilkkaassa käytössä. Hämeenlinnan tehtaalle tuodaan Raahesta raaka-ainetta noin miljoona tonnia. Se merkitsee noin 700 junaa ja 20 000 vaunukuormaa vuodessa.
Tehtaalta lähtee valmiita tuotteita ja kierrätysmateriaalia vuosittain noin 400 000 tonnia eli noin 400 junalastia. Se merkitsee 6 000 vaunukuormaa. Yhteensä rautateitse kulkeva tavaravirta on 1,4 miljoonaa tonnia.
Rautaruukki on parantamassa kuljetustehokkuutta hankkimalla uusia kelavaunuja, joiden akselipainoksi tulee 25 tonnia. VR ja Rautaruukki ovat sopineet, että näitä vaunuja tulee tämän ja ensi vuoden kuluessa käyttöön kaikkiaan 130.
Kun vaunujen kantavuus kasvaa, niiden kuljetusteho paranee. Kuljetuksiin tarvitaan vähemmän vaunuja ja junien ajokerrat vähenevät myös. Näin energiankulutuskin vähenee, samoin melu- ja tärinäkerrat.
Lähde Hämeen Sanomat
Lähde WWW http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=72122
09.05.2008 13:44
Taivalkoskelle tulevaa junarataa ei pureta, mutta sitä ei ole päätetty myöskään kunnostaa. Rata on jäänyt odottamaan mahdollista tulevaa käyttöä. Ainoa korjaus radalla on tapahtunut, kun puutavara-auton vaurioittama Vääkiön seututien ylittävä ja maaliskuussa 2007 poistettu silta on nyt uusittu ja asennettu paikoilleen. Taivalkosken rata oli niiden vähäliikenteisten ratojen joukossa, jotka selvityksen perusteella olivat purettavien joukossa. Purku piti Ratahallintokeskuksen tavoite- ja toimenpidesuunnitelman mukaan tapahtua vuosina 2007-2010.
–Valtiovalta on nuotittanut ja priorisoinut nyt asioita ja rata pidetään jonkinasteisessa valmiudessa. Sen osalta ei ole silti suunnitelmia parannuksista tai purkamisesta, kertoo Ratahallintokeskuksen investointiosaston Pohjois-Suomen alueen aluerakennuspäällikkö, ylitarkastaja Jouko Nurmilaukas.
Vääkiön hajonneen sillan kunnostus liittyy liikenteestä aiheutuneen vahingon korjaamiseen. Se ei tarkoita liikenteen aloittamisen valmistelua. – Sen tarkoituksena on vain ylläpitää ja huolehtia omaisuudestamme. Purku-uhan väistyminen aiheutuu Kemijärven tehtaan aiheuttamista muutoksista Pohjois-Suomen teollisuuden puuhuollon turvaamisessa sekä suunnitteilla olevien kaivoshakkeiden mahdollisista tarpeista.
–Luontevaa on, että pidämme radat ikään kuin olemassa ja odotamme toimenpiteitä mihin suuntaan ollaan menossa. Rahoituksen osalta meillä ei ole mahdollista lähteä sitä nyt parantamaan. Itä-Lapin alueella on kaivostoimintaan ja puunkuljetukseen liittyviä logistiikkakuvioita. Kasvavan puumäärän takia on jo tarpeen modernisoida puuvarastoalueita ja selvitystyö niiden osalta onkin käynnissä, muistuttaa Nurmilaukas.
Taivalkosken radalla liikennöidään ämmänsaareen saakka, josta on raakapuun kuljetusta. – Mustavaaran kaivos ei viranomaispuolella ole ollut mitenkään esillä. Enkä tiedä onko kaivoshankkeen toimijat olleet mitenkään ministeriön suuntaan yhteydessä. Mikäli rataosaa puretaan tai korjataan, on se eduskunnan ja ministeriön siunattava asia. Purkaminen vaatisi ratasuunnitelman tekoa. Korjaaminen vaatisi taas runsaasti rahaa. Taivalkosken rata rakennettiin vuosina 1938-1955. Siinä käytettiin käytettyjä, keveimpiä 30 kilon ratakiskoja, jotka asettavat liikenteellisiä ja painorajoituksia. Radanparannustöitä on tulossa Savonlinnan ja Huutokosken sekä Porokylän ja Vuokatin välille. – Perusparannus vaatii päällysrakenteen uusimisen kiskoineen, ratapölkkyineen ja sepeleineen. Samoin on tarkistettava sillat ja rummut sekä tasoristeykset. Perusparannuksen hinta on noin 300 000 - 400 000 euroa kilometri.
Kontiomäki - Taivalkoski -radan pituus on kaikkiaan 92 kilometriä. Ratayhteys katkaistiin Pesiönkylästä pohjoiseen liikennekelvottomana 4. elokuuta 2004. Viimeinen kiskoilla liikkuva yksikkö oli radantarkastusvaunu 21. toukokuuta 2004.
Henkilöliikenne Taivalkoskelle alkoi 15. marraskuuta 1957. Parhaimmillaan liikennettä hoidettiin päivittäin kolmen kiskobussijunaparin voimin ja lopuksi yhdellä junaparilla aina heinäkuun 15. päivään saakka vuonna 1982. Kokeilumielessä radalla liikennöi vielä hiihtojuna Winter Rail talvella 1988-1989. Rataa käytettiin myös Transtechin konepajan veturinrunkojen hinaamiseen ja Mustavaaran kaivoksen malmin siirtämiseen Raahen.
Lähde Koillissanomat
07.05.2008 23:28
Liikenneministeriö ryhtyy selvittämään junaliikenneyhteyden rakentamista Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Ministeriö on asettanut kaksi työryhmää valmistelemaan lento- ja kaukojunaliikenteen yhteensovittamista. YTV:n vetämän työryhmän tehtävä on selvittää ratayhteys Tikkurilasta lentoasemalle. Toinen työryhmä tutkii puolestaan miten pääradan siirto lentoaseman alle voitaisiin tehdä.
YTV-työryhmän on tarkoitus saada työnsä valmiiksi ennen joulua ja päärataryhmän ensi keväänä.
Lähde Yle 7.5
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id90061.html
07.05.2008 23:27
Riihimäen maanantaisen tulipalon jälkeen suljettuna ollut VR:n puhelinvaihde on jälleen avattu. Riihimäellä sijaitseva yhteyskeskus oli eilisen päivän suljettuna, kun terveysviranomaiset tarkastivat rakennuksen hiukkaspitoisuuksia. Riihimäen kaupungin työterveysviranomaiset ovat nyt antaneet luvan työskennellä yhteyskeskuksessa, joka sijaitsee aivan palaneen matkakeskuksen vieressä.
Yhteyskeskuksessa sijaitsevat VR:n valtakunnallinen puhelinpalvelu sekä konsernin puhelinvaihde. Keskuksen sulkeminen ei VR:n mukaan aiheuttanut suurempaa ruuhkaa asemien puhelinpalveluun.
Yhteyskeskuksen päällikön Marja-Terttu Kanervan mukaan muutama työntekijä on potenut päänsärkyä ja silmien kirvelyä, mutta vakavampia oireita palo ei aiheuttanut.
Lähde Yle 7.5
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id90014.html
07.05.2008 15:48
Myynnissä olevat rautatiekiinteistöt ovat kiinnostaneet ostajia, mutta kauppoja on syntynyt vähän. Nyt Petäjäveden asema on löytänyt ostajansa. Asemarakennukset maa-alueineen maksoivat 88 000 euroa.
Jämsänveden rannalla sijaitseva asuinrakennus ja siihen kuuluva tontti maksoi 51 500 euroa. Ostajat olivat petäjävetisiä yksityishenkilöitä.
Senaatti-kiinteistöt on kaupitellut viime syksystä lähtien noin 90 käytöstä poistettua rautatiekiinteistöä.
Kolmasosa on saatu myytyä.
Asemakaupat kiinnostavat myös myynnissä olevien, mutta yhä käytettävien asemien matkustajia.
Jos rakennus myydään tontteineen, odotustiloista ja parkkipaikoista saattaa tulla pulaa.
Lähde Suur-Keuruu 06.05.2008
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2008/05/06/2537495.shtml
05.05.2008 19:25
Riihimäen läpi kulkeva junaliikenne toimii jälleen. Suuri tulipalo Matkakeskuksen rakennustyömaalla katkaisi junaliikenteen alkuillasta kolmeksi tunniksi Riihimäen kohdalta. VR:ltä kerrotaan, että liikenne saatiin käyntiin kello 18.45. Koska junat eivät päässeet Riihimäen lävitse, junaliikenne Tampereen radalla oli täysin poikki niin lähi- kuin kaukojunienkin osalta. Oikoradalla junaliikenne sen sijaan toimi normaalisti.
Paloa sammutetaan vielä illan mittaan rakennuksen ulkopuolelta käsin, koska työsuojelumääräykset eivät salli mennä sammuttamaan sitä sisäpuolelta. Jälkivartiointi kestää paloviranomaisten mukaan aamuun saakka, sillä rakennuksessa on parisenkymmentä kaasupulloa. Vasta aamulla palopaikkaa päästään tutkimaan tarkemmin.
Viranomaisten mukaan palosta ei kuitenkaan aiheutunut ulkopuolisille henkilö- tai aineellisia vahinkoja.
Sankka savu kahlitsi asukkaat sisätiloihin
Palosta levisi erittäin sankkaa savua, ja alueen ihmisiä kehotettiin sulkemaan ikkunat ja pysyttelemään sisätiloissa. Savun kerrottiin olevan haitallista hengittää.
Kehotus pysytellä sisätiloissa purettiin kuitenkin kello 18:n jälkeen. Haitallinen savu muodostui styroksin palamisesta. Palo syttyi iltapäivällä kello 15:n jälkeen.
Asema evakuoitiin, liikenne sekaisin
Riihimäen kohdille jäi iltapäivällä pysähdyksiin toistakymmentä kaukojunaa. Esimerkiksi Riihimäen paikallisjunat käännytettiin takaisin kohti Helsinkiä. Junaliikennettä pyrittiin korvaamaan osittain busseilla Hyvinkään, Hämeenlinnan ja Lahden suuntiin.
Riihimäen asema evakuoitiin palon alettua ja koko henkilöstö poistui paikalta, kertoo asemanhoitaja Arja Lumialho-Ratu. Heti paon alettua kello 15:n jälkeen alueelta kuului voimakkaita räjähdyksiä ja näkyi tulilieskoja.
Myös muu liikenne Riihimäen keskustassa oli sekaisin. Paikallisbussit eivät päässeet asemalle ja ruuhkat ovat kovat.
Vaurioiden määrää vaikea arvioida
Rakennusyhtiö YIT ei pysty vielä arvioimaan Riihimäen matkakeskuksen palon vahinkoja. YIT:llä on kokonaisvastuu matkakeskuksen rakentamisesta.
Palo on YIT:n mukaan saanut alkunsa matkakeskuksen pysäköintikerrokselle levitetyistä styroksilevyistä, jotka kaasulämmitin sytytti tuleen. Styroksilevyjä on mahdollisesti palanut useamman tuhannen neliön alueelta.
Lähde Yle 5.5
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id89849.html
05.05.2008 19:22
Helsingin metron automatisointi tulee 45 miljoonaa euroa kalliimmaksi kuin vuonna 2005 arvioitiin. Helsingin joukkoliikennelautakunta hyväksyi keskiviikkona omalta osaltaan hankkeen enimmäishinnaksi 115 miljoonaa euroa. Lautakunta sanoi perusteluissaan, että hinnannoususta 17 miljoonaa johtuu yleisestä kustannusten noususta. Turvallisuutta parantavat laitteet ja muut lisäominaisuudet selittävät 28 miljoonaa euroa automaattimetron kallistumisesta.
Lähde HS 1.5
05.05.2008 19:20
Kolmosen raitiolinja alkaa ensi vuoden alussa kiertää Kampin keskuksen kautta. Linja 7 pysyy ennallaan. Helsingin joukkoliikennelautakunnan päätös syntyi kolmen äänestyksen jälkeen. Viimeisessä äänestyksessä voittanut Osmo Moision esittämä vaihtoehto sai taakseen kahdeksan jäsentä. Vastaan äänesti yksi jäsen.
Kolmosen kierrättäminen Kampin ja Simonkadun kautta aiheuttaa myös muutoksen kolmoslinjan B- ja T-tunnusten käytössä. Se tehdään sekaannusten välttämiseksi rautatieaseman edessä, kertoi HKL:n suunnittelujohtaja Ville Lehmuskoski.
Kaikki Töölön suuntaan menevät tai sieltä tulevat kolmoset käyttävät ensi vuoden alusta lähtien tunnusta 3T ja kaikki Kallion suuntaan menevät tai sieltä tulevat kolmoset ovat tunnuksella 3B. Tunnusten vaihto tapahtuu lennossa Olympiaterminaalissa ja Eläintarhassa niin, että kahdeksikon muotoisen reitin toisella puoliskolla ajavat 3T- ja toisella 3B-linjan vaunut.
Lähde HS 1.5
02.05.2008 20:52
Puukauppa on kuluvana vuonna käynnistynyt hitaasti ja eri kaupan osapuolet näkevät suuren joukon syitä tilanteeseen. Myös maan hallitus tehottomine toimineen saa varsinkin metsänomistajien kritiikkiä osakseen. Kuluvana vuonna kauppaa on tehty noin kolmannes huippuvuosien tasosta ja huonoihinkin vuosiin verrattuna kauppojen määrä on niistä vain puolet. Yksimielisiä ollaan vain toteamuksesta, että puu ei liiku.
Erityisen laiskasti puu on liikkunut Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. Itämeren alueella puun tarjontaa ovat nostaneet myrskyt niin Ruotsissa kuin Saksassakin. Ruotsissa tuuli kaasi 1,5 miljoonaa kuutiometriä ja Saksassa 5 - 6 miljoonaa kuutiometriä puuta. Viime vuonna markkinapuun hakkuut olivat Suomessa noin 58 miljoonaa kuutiometriä, eli kaksi Itämeren alueen myrskyä on kaatanut yli kymmenesosan Suomen viime vuoden ennätyshakkuusta.
Menneen talven korjuukelitkään eivät ole puukaupan osapuolia suosineet. Osalla talvileimikoita oli parin kuukauden hakkuuaika ja osalla sitä ei ollut lainkaan. Talvileimikoita jäi varastoon, kuten jäi edellistalvenakin. Säiden aikaansaamat hakkuuvarannot ovat hyydyttäneet tehokkaasti talvileimikkojen kysyntää. Nyt talvileimikkoja ostetaan kolmen vuoden hakkuuajalla.
Tilanne sahatavaramarkkinoilla on heikentynyt nopeasti. Kun pohjoiskarjalaisista tukeista parhaimmillaan maksettiin jopa yli 75 euroa kuutiolta on keskihinta painunut 55 - 60 euroon kuutiolta. Hiljaisen sahatavaramarkkinatilanteen vuoksi on sahoja seisotettu. Rakentamisen määrässä ei Euroopassa näy piristymisen merkkejä vaikka Suomessa rakentaminen jatkuukin vielä vilkkaana.
”Tämäkö oli parasta hallituksen antia”
Esko Ahon työryhmä esitti verohelpotuksia puukaupan vauhdittamiseksi. Kun uudet verokaavailut tulivat julkisuuteen, niin myyjät ryhtyivät odottamaan niiden toteutumista ja odotus osittain jatkuu. Jos metsävähennyksen nostaminen kymmenellä prosentilla oli hallituksen parasta antia, jää hallituksen toteuttamien verokeinojen vaikutus puumarkkinoille lähes olemattomaksi. - Hallituksen uskottavuus asiassa on heikonlainen, toteavat eri osapuolet yhdestä suusta.
- Jos hallitus haluaa nopeita vaikutuksia, niin sillä ei ole muita kuin jo Ahon työryhmän esittämä verokeino. Nyt aikaansaadut muutokset metsävähennyksessä eivät vaikuta puukaupan määrään. Vaikka sukupolvenvaihtoon liittyvät veromuutokset toteutettaisiin, niin niidenkin vaikutus näkyy aikaisintaan puolen vuoden viiveellä. Ensiharvennuspuun myyntitulot ovat hallituksen päätöksen mukaan määräaikaisesti verovapaita tuloja viime huhtikuun alusta lukien, jos EU:n komissio siunaa asian.
- Olemme puukaupoissamme erotelleet ensiharvennuspuun osuuden. Tämä on tuonut lisää toimistotyötä, mutta komission siunatessa asian niin verovapaus voidaan toteuttaa, totesi aluejohtaja Sami Honkanen Stora Enso Metsästä.
EUn kantaa ei vielä tiedetä, kuten ei sitäkään, mitä sitten tehdään, jos komissio tekee Suomelle kielteisen päätöksen.
Harvennus parantaa tuottoa
- On oletettavaa, ettei kuitupuun hinta tule oleellisesti nousemaan. Hintaodotusten vuoksi harvennuksia ei kannata siirtää. Erityisesti ensiharvennuskohteissa metsän kasvukyky säilyy, jos harvennus suoritetaan. Se myös turvaa metsän tulevaisuuden tuottoa, totesi toiminnanjohtaja Eero Lukkarinen Pohjois-Karjalan Metsänomistajien liitosta.
- Ensiharvennuksissa hehtaarikohtainen kertymä on kuitenkin pieni ja kuitupuun mahdolliset hinnanmuutokset tarkoittavat muutamia euroja hehtaarille. Onko sillä metsätaloudellista merkitystä, kysyy Lukkarinen.
Pohjois- Karjalasta, kuten myös muuallakin Suomesta, löytyy harvennushakkuurästejä. - Kuitupuulla kuitenkin näyttää olevan kysyntää, joka myyjien kannattaa hyödyntää. Lisäksi Pohjois-Karjalalle on tärkeätä, että Uimaharjun tehtaan piippu savuaa tulevaisuudessakin ja puun myynti on yksi signaali tehtaan säilyttämisen puolesta, kannustaa Laukkanen puukaupoille. - Vaikka ensitalven puut ovatkin jo varattu, niin kuitupuulle on kova kysyntä, säestää Honkanen. Varsinkin kesäleimikko tuntuu olevan haluttu ostokohde.
Tuotantoa pienennetään
Stora Enson Kemijärven tehtaalla ovat valmistuneet viimeiset sellupaalit. Tehtaan kylmeneminen pienentää Stora Enson puuntarvetta 1,3 miljoonalla kuutiometrillä. Viime vuonna Uimaharjussa toteutuneet seisokit pienensivät puun tarvetta samalla määrällä.
Stora Enson toimitusjohtajan suulla on ilmoitettu, että sellun tuotannossa tarvittavat joustot toteutetaan Uimaharjun ja Summan tehtailla. Seisokit voivat aiheutua joko siitä, ettei yhtiö kykene ostamaan sopivan hintaista kuitupuuta tai lopputuotteen menekkivaikeuksista. Tällä hetkellä sellu käy hyvään hintaan kaupaksi eikä sellun tuotantoa tarvitse rajoittaa. Yhtiön sahojen tuotantoa on jo lopputuotteen menekkivaikeuksien vuoksi rajoitettu.
Stora Enson Itämeren alueen puunhankinnasta puolet suoritetaan Suomesta. Baltiassa puukauppaa vaivaavat samat ongelmat kuin Suomessakin, Ruotsissa ei koettu viime vuoden kaltaista hintapiikkiä, joten siellä ei ole hintaodotuksia ja Euroopan puukauppaa hallitsee myrskytuhopuiden korjuu.
- Meillä on kuitenkin halu ja tavoite saada puukauppa käyntiin ja tarjoamme uusia tuotteita puun myyjille. Yksi uusista tuotteistamme on yhtiön hallinnoima tili, jonne myyntitulot voi jättää kasvamaan korkoa. Seuraavat kampanjatuotteet ovat jo harkinnassa, lupasi aluejohtaja Honkanen.
Lähde Karjalan Maa 02.05.2008
Lähde WWW http://www.karjalanmaa.fi/tarkennus.php?lehti=1058&id=20212309
02.05.2008 20:41
Viikon kuluttua maanantaina alkavat junia korvaavat taksivuorot ajaa Haapamäen ja Vilppulan välillä. Kolhon kautta kulkevat autot kuljettavat Haapamäeltä Vippulaan ja Vilppulasta takaisin aamun ensimmäisen ja illan viimeisen etelän junan matkustajat.
Näitä kyytejä ajetaan toukokuun ajan siksi, että Jämsän radan tunnelit ovat remontissa ja tavaraliikenne kiertää Keuruun ja Haapamäen kautta. Tämä aiheuttaa radalla ja Haapamäen asemalla ruuhkaa, jonka vuoksi henkilöliikenteen aamu- ja iltavuorojen lähtöpiste ja määränpää ovat Haapamäen sijaan Vilppulassa.
Pysyväksi järjestely muuttuu kesäkuussa, jolloin liikenneministeriö lakkaa ostamasta Vilppulan ja Haapamäen välistä aamu- ja iltajunaliikennettä VR:ltä. Liikenne tällä välillä siirtyy kokonaan kumipyörille. Illan viimeinen junavuoro Tampereelta Haapamäelle jää Vilppulaan, josta se aamulla jatkaa takaisin Tampereella.
Toukokuun ajan kyydit lähtevät aamulla Haapamäeltä ja päätyvät sinne illalla aikataulun mukaisesti. Järjestely muuttuu kesäkuun alussa, jolloin taksikyytiin ja junalle Vilppulaan pääsee myös Keuruulta.
Toinen ero toukokuun ja kesäkuussa alkavan kyydityksen välillä on se, että toukokuussa taksit starttaavat Haapamäeltä ja Kolhosta aikataulun mukaan, kesäkuussa siirrytään kutsujärjestelmään. Aamulla kyytiin pyrkivän on tilattava kyyti edellisiltana ennen kello 18:aa. Vilppulasta Haapamäelle ja Keuruulle jatkavien taksikyydit tilaa junan konduktööri.
Taksiliikennettä hoitavat tätä liikennöintiä varten muodostetussa kumppanuudessa Keuruun Palvelutaksi Ky, Taksi Esa Lehto ja TTM Palvelu Oy. Renkaassa on useampi yrittäjä, koska matkustajien määrä vaihtelee.
Ylitarkastaja Rauni Malinen Länsi-Suomen lääninhallituksesta liikenneosastolta ei osannut vielä kertoa, voiko taksin tilata yhdestä ja samasta puhelinnumerosta, vai onko käytössä useita numeroita. Tämä varmistuu toukokuun aikana, samoin juna- ja juna-bussi -lippujen kelpaavuus.
Joka tapauksessa taksissa pitää Malisen mukaan voida maksaa myös pankkikortilla ja käteisellä, eikä koko matkan hinta saa ylittää junamatkan hintaa.
Malinen korostaa, että sopimuksen mukaan tiedottamisvastuu kyydeistä on yrittäjillä. Kyytitietojen on oltava mm. nähtävillä kaikilla asemilla. VR ilmoittaa taksien lähtöajoista.
Lähde Suur-Keuruu 28.04.2008
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2008/04/28/2531341.shtml
02.05.2008 16:50
JUNIA KORVATAAN LINJA-AUTOILLA TAMPEREEN JA JYVäSKYLäN VäLILLä
Tampereen ja Jyväskylän välisen radan junavuoroja korvataan ratatöiden vuoksi linja-autoilla ja takseilla 5.5.-31.5. Jämsän ja Jyväskylän välillä korvataan kaikki junavuorot. Myös osa Jyväskylän ja Pieksämäen sekä Kuopion välillä liikennöivistä junavuoroista korvataan. Lisäksi kaksi kiskobussivuoroa Tampereen ja Haapamäen välillä korvataan osittain takseilla.
Linja-autokorvausten vuoksi matka-ajat pidentyvät. Jatkoyhteydet Tampereella ja Pieksämäellä voivat poiketa normaaleista.
Ratatöitä tehdään ympäri vuorokauden kuukauden ajan, jolloin junaliikenne on keskeytetty. Vaikka junaliikenne on katkoksen vuoksi poikki Jämsän ja Jyväskylän välillä, radalla liikennöi lukuisia työkoneita.
Tampereen ja Jyväskylän välinen tavaraliikenne ajetaan Orivedeltä Haapamäen kautta Jyväskylään. Rataa ylitettäessä tulee noudattaa tavanomaista varovaisuutta.
Korvaavat kuljetukset lähtevät rautatieasemilta. Niillä on järjestetty opastus linja-autoille. Tampereen ja Jyväskylän rautatieasemille on myös kesän ajaksi palkattu laiturioppaita, jotka opastavat matkustajia junanvaihtoihin ja aikatauluihin liittyvissä kysymyksissä.
Lisätietoja liikennejärjestelyistä saa asemilta, aikataulujulkaisuista, VR Puhelinpalvelusta 0600 41 900 (1 euro/puhelu + pvm) tai Internetistä www.vr.fi.
Lähde VR 29.4
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_398.html
30.04.2008 12:18
Junan vaunun ja trukin väliin jäänyt 51-vuotias vaihdemies loukkaantui vakavasti Joensuun syväsatamassa aamulla.
Vaihdemies toimi tähystäjänä, ja hän oli radioyhteydessä peruuttaneen veturin kuljettajaan. Onnettomuuden sattuessa aamuseitsemän jälkeen vaihdemies oli osittain junan rinnalla.
Mies raahautui runsaan kymmenen metrin matkan junan vaunujen ja trukin välissä ennen kuin veturinkuljettajan onnistui pysäyttää juna.
Pelastuslaitos joutui irrottamaan loukkaantuneen henkilön puristuksista vaunun ja trukin välistä.
Joensuun poliisi tutkii onnettomuuden syytä. Joensuulaisen vaihdemiehen vasen jalka ruhjoutui pahoin polven alapuolelta. Loukkaantunut kuljetettiin hoitoon Pohjois-Karjalan keskussairaalaan. (MTV3-STT)
Lähde Mtv3
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/04/640801
28.04.2008 14:12
VR on jo vuosia ihan konkreettisestikin sorvannut uusimpia eli Sr2-sarjan veturejaan sellaiseen kuntoon, että ne voisivat kulkea alun perin tavoitteena ollutta 200 kilometrin tuntinopeutta. Veturit ajavat nyt suunnittelupäällikkö Juha Inkilän mukaan korkeintaan 160 km/h.
Sr2:n ongelmana on, ettei veturi sovi yhteen suomalaisen radan kanssa: pyörän ja kiskon profiilit eivät kohtaa kunnolla. Kun vauhti kasvaa, Sr2 "ikään kuin luistelee sivuittain kiskoilla, eikä pyörän ja kiskon kontakti enää ole jatkuvasti optimaalinen". Pyörät kuluvat nopeasti, ja siksi nykyistä vauhdikkaampi liikenne "maksaisi hirvittävästi".
Veturin valmistaja on ollut kuvioissa koko ajan, ja kompensaatiot kuuluvat kauppaan, Inkilä kertoo.
Inkilän mukaan ongelma ei ole niinkään tekninen kuin taloudellinen. Pyörien kuluminen on vaivannut Sr2-sarjaa alusta alkaen. Ratkaisua on etsitty sorvaamalla veturin pyöriä. Ajatuksena on, että kaikkien 46 veturin pyörät sorvattaisiin kesän korvalla niin, että ne pystyisivät käyttämään 200 km/h-huippua tietyissä seurantajunissa.
Vähintään yhden talven yli kokeiltaisiin ennen kuin muutoksille lähdettäisiin hakemaan turvallisuusviranomaisilta pysyvää lupaa, Inkilä sanoo.
Nopeaan veturivetoiseen liikenteeseen sopivia ratoja on Suomessa vähän. Sr2:t vetäisivätkin tiettyjä IC2-junia Helsingistä Tampereelle ja Kouvolaan, sillä uudet kaksikerroksiset IC-vaunut on tehty nopeudelle 200 km/h.
Aikataulut eivät muuttuisi ainakaan kokeiluvaiheessa nopeuden nostosta huolimatta.
Vauhti asettaa myös radanpidolle uusia vaateita. Ratoja hallinnoivan Ratahallintokeskuksen kanssa olisikin katsottava, onko 200 km/h kansantaloudellisesti kannattava hanke.
Matkustajien mukavuuskin on otettava huomioon; routa voi tuoda rataan isoja heittoja ja "on mietittävä, onko mitään järkeä ajaa 200 km/h ja säästää kolme minuuttia, kun kaikki matkustajat eivät pysy pystyssä".
Lähde HS 27.4
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135235919635
23.04.2008 20:40
Hankasalmen ja Pieksämäen puolivälin tienoilla sijaitseva Venetmäen asemarakennus ja asema-alue ovat siirtyneet kolmen helsinkiläisen ja yhden jyväskyläläisen rautatieharrastajan omistukseen. Asema on yksi lähes sadasta viime syksynä myyntiin tulleesta rautatiekiinteistöstä.
Venetmäen asemasta tulee yksityinen museoasema, jonka autenttinen junasuorittajan huone museoidaan sellaisenaan. Myös odotussalia entistetään, ja asema-aluetta palautetaan vanhaan rautatieläisasuun.
Asemarakennus on 1910-luvun omaleimaista pysäkkirakennustyyppiä, jonka on piirtänyt rautateiden arkkitehti Thure Hellström. Rakennus on yleinen vain Jyväskylä-Pieksämäki-Varkaus/Savonlinna-osuuden pienillä liikennepaikoilla.
Yhteistyössä kylän kanssa asemalla vietetään 1.6.2008 Jyväskylä-Pieksämäki-radan 90-vuotisjuhlia. Juhlapäivänä Jyväskylästä Pieksämäelle ja takaisin liikennöi sille aikanaan hyvin ominainen Lättähattujuna.
Lähde Petri Pentikäinen
Lähde WWW http://www.isovaalee.info/ratajuhla.html
23.04.2008 20:39
Muutaman vuoden päästä matka Helsingin keskustasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle taittunee odotettuakin helpommin.
Ilmailulaitos Finavia ja Ratahallintokeskus pyörittelevät suunnitelmia, joiden mukaan rakennettavan kehäradan asema lentokentällä tulisikin suoraan terminaalien alle. Näin 30 metrin syvyydellä sijaitsevalta asemalta pääsisi terminaaleihin suoraan rullaportaita pitkin.
- Ensin juna-asemalta tulisi yhdet rullaportaat lippuhalliin, josta toiset suoraan terminaalien väliseen käytävään, Finavian liiketoimintajohtaja Reijo Tasanen kertoo.
Alun perin idea oli, että asema tulisi kauemmas terminaaleista. Asemalta olisi pitänyt nousta ensin ulos ja sitten taittaa matkaa ulkona.
- Tässä luodaan mahdollisuus, että juna on miellyttävä käyttää. Matkatavaroita tai muita ei tarvitse raahata ulkona ollenkaan, Tasanen toteaa.
Maanalaista asemaa siirretään 90 metriä lähemmäs terminaaleja. Ratahallintokeskus ei tätä vastusta, koska rata kulkee joka tapauksessa lentoasemarakennuksen ali.
- Päinvastoin, kiitin heitä hyvästä ideasta, kehäradasta päävastuun kantavan Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen toteaa.
Finavia maksaa Helsinki-Vantaan juna-aseman kustannukset eli noin 30 miljoonaa euroa. Koko kehäradan kustannukset ovat turvonneet, ja nyt niitä karsitaan. Vantaan Sanomat uutisoi keskiviikkona, että myös Helsinki-Vantaan juna-aseman kuluja karsitaan. Aseman sijoittaminen lähemmäs terminaaleja säästää rahaa, kun kalliit maanpäälliset rakennelmat jäävät pois.
Radan rakentaminen alkaa ensi vuonna, ja junalla lentokentälle pääsee 2013.
Lähde HS 23.4
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Keh%C3%A4radan+asemalta+p%C3%A4%C3%A4see+rullaportailla+lentoasemalle/1135235824275
23.04.2008 20:37
Vuosaaren satamaradan kiskonpäät kohtasivat Savion tunnelissa Keravalla aamulla. Rataa on rakennettu samaan aikaan molemmista suunnista ja nyt päät kohtasivat Suomen pisimmässä rautatietunnelissa. Savion tunneli on 13 kilometriä pitkä.
Vuosaaren satamaradan raidetyöt aloitettiin viime kesänä ja urakassa asennettiin kiskoja kaikkiaan 75 kiskokilometriä. Ratapölkkyjä 19 kilometrin pituiseen rataan meni 62 000.
Lähde HS 23.4
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Vuosaaren+satamarata+sai+kiskot/1135235814597
23.04.2008 20:35
Helsingistä Vantaankoskelle matkalla ollut M-juna rikkoutui aamulla ennen seitsemää Pohjois-Haagan aseman kohdalla tukkien osin radan liikenteen. M-juna oli lähtenyt Helsingistä kello 6.33. Juna saatiin Helsinkiin aamuyhdeksän aikaan, ja liikenne jatkui sen jälkeen normaalisti.
Vantaankosken ja Helsingin välinen lähiliikenne oli myöhässä runsaan puoli tuntia. VR:n liikenteenohjauksen mukaan myös rantaradan liikenne saattoi takkuilla heijastusvaikutusten vuoksi
Lähde HS 23.4
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Pohjois-Haagaan+jumittunut+M-juna+hidasti+liikennett%C3%A4/1135235810318
23.04.2008 07:51
VR:n liikennetiedote klo 7:20 kertoo, että Vantaankosken radalla on n. 25 minuutin myöhästymisiä. Syynä on rataosalle hajonnut juna.
Lähde VR Liikennetiedote
22.04.2008 22:23
Liian alhaiset tarjoukset ovat jarruttaneet vanhojen rautatieasemakiinteistöjen kauppaa. Koko Suomessa on yhä myynnissä yli kaksisataa asemaa, kaupat on tehty vasta muutamasta kymmenestä. Asemia myyvä Senaatti-kiinteistöt on tähän mennessä joutunut hylkäämään suuren osan ostotarjouksista, sillä hintapyynnöt vaihtelevat muutamasta tuhannesta reiluun 100 000 euroon.
- Yhtä oikeaa hintaa asemalle pihoineen on mahdotonta sanoa, koska arvoon vaikuttaa niin monta asiaa. Hinta riippuu muun muassa aseman sijainnista Suomessa ja aseman sijainnista omalla paikkakunnallaan, kertoo Arto Annala Senaatti-kiinteistöistä.
Vanhoja tarpeettomia rautatieasemakiinteistöjä tuli myyntiin viime syksynä vajaa kolmesataa kappaletta. Asemien lisäksi kaupan on niiden yhteydessä olevia muita rakennuksia kuten asuintaloja ja saunoja.
Senaatti-kiinteistöt aloittaa uuden myyntikierroksen alkusyksystä. Alkuperäinen tavoite oli saada kaikki asemat myytyä jo maaliskuun loppuun mennessä.
Lähde Yle 22.4
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/24h/id88685.html
17.04.2008 21:31
Tehtaan loppu: Joutsijärven ja Kemijärven asemat täyttymässä puista, puuvaunuista pulaa
Kemijärvi Puukuljetukset Kemijärven sellutehtaalle loppuivat eilen. Viimeiset puukuormat ajettiin haketettavaksi ja tehdas käy kuun loppuun saakka hakevarastollaan, joka keitetään tyhjäksi.
Stora Enso on julistanut Kemijärven tehtaalle tiedotussulun 26.4. saakka. Henkilöstöpäällikkö Pekka Auvinen suostui kertomaan vaan sen, ettei tukkirekkoja ole tehtaalla enää näkynyt.
Tehtaalle puuta ajaneet kuorma-autoilijat sen sijaan kertoivat, että jo jonkin aikaa on puuta ajettu kiivaasti kelirikon pelossa Kemijärven ja Joutsijärven asemille, missä alkavat jo tilat loppumaan. Asemilta ei puuta ole saatu kuljetettua edes sovittuja junia aikatauluissaan.
Myös Rovaniemen asemalla on ollut purkuruuhkaa aamuisin. Sinne puuta ajetaan Lapin yläperältä Kemiin ja Ouluun kuskattavaksi.
Lähde Lapin Kansa 16.04.2008
Lähde WWW http://www.lapinkansa.fi/uutiset/lapinuutisia/10964.shtml
16.04.2008 21:19
Jos Risto-höyryveturi on mielestäsi erottamaton osa Tampereen keskustan kaupunkikuvaa, kannattaa luoda veturivanhukseen viimeinen silmäys. Vajaan kahden kuukauden kuluttua viimeinen Lokomon tekemä raskas TR1-sarjan veturi kuljetetaan pois nykyiseltä paikaltaan Itsenäisyydenkadun ja Murtokadun kulmasta.
Veturin vastaanottavan kiinteistöosakeyhtiö Siuron asemapuiston asiamiehen Weke Ahosen mukaan siirtopäiväksi haetaan lauantaipäivää kesäkuun alkupuolelta.
- Suunnittelimme Riston siirtämistä jo vapun jälkeisenä perjantaina, mutta nyt näyttää siltä, että se tulee liian pian. Poliisikaan ei olisi halunnut raskasta ajoneuvoa perjantailiikenteeseen.
Risto nostetaan suuriin erikoiskuljetuksiin kykenevälle lavettiautolle kahdella nosturilla. Ahosen mukaan urakoitsijalla on aiempaakin kokemusta vastaavanlaisista nostotöistä. Matka vanhalle Siuron asemalle kestää useamman tunnin. Tampereen kaupunki edellyttää, että veturi on poissa viimeistään kesäkuun loppuun mennessä.
SIIRTOA on tarkoitus juhlistaa Siuron asemapuistossa pidettävällä yleisötapahtumalla. Siuron vanhaa asemarakennusta on viime vuodet kunnostettu Museoviraston ja ympäristöministeriön tuella. Asemalle suunnitellaan muun muassa ravintolaa ja majoitustoimintaa. Veturin omistava Tampereen kaupunki ja siurolaiset ovat päässeet sopimukseen myös veturin luovutuskunnosta. Ahosen mukaan veturin vastaanottajat edellyttivät, että kaupunki laittaa veturi edes säädylliseen siirtokuntoon.
- Sovimme niin, että kaupunki siivoaa suurimmat roskat, töhryt ja ulosteet. Hiekkapuhaltaminen jää sitten meille.
Luovutussopimus allekirjoitetaan heti, kun siirron yksityiskohdat varmistuvat. Sopimukseen tulee pykälä muun muassa siitä, että kiinteistöosakeyhtiö sitoutuu pitämään veturin kunnossa. Samanlainen pykälä oli Tampereen kaupungin ja veturin vuonna 1985 lahjoittaneen VR:n sopimuksessa.
TAMPEREEN KAUPUNKI oli jo romuttamassa veturia ennen kuin useat veturinharrastajat ilmaisivat kiinnostuksensa Ristoa kohtaan. Museotoimi pääsi lopulta valitsemaan kahdeksasta tarjouksesta.
Tampereen museoiden kokoelmayksikön päällikkö Ritva Palo-oja sanoo olevansa hieman enemmän helpottunut kuin haikea Riston lähdön varmistumisesta.
- Olen tyytyväinen, että veturi pääsee tarkoituksenmukaiseen paikkaan. Kaikkein parasta olisi tietysti ollut, että se olisi löytynyt Tampereelta.
Höyryveturin saamisen ehtona oli sen kuljettaminen pois hakijan kustannuksella. Weke Ahosen mukaan pelkkä siirtourakka maksaa siurolaisille useita tuhansia euroja. Kunnostustyöt on tarkoitus aloittaa välittömästi. Mukaan on tulossa sekä talkoolaisia, veturiharrastajia että työllistämistuella olevia. Veturi on ollut nykyisellä paikallaan vuodesta 1993.
Lähde Tamperelainen 16.04.2008
Lähde WWW http://www.tamperelainen.fi/
14.04.2008 21:46
Vanha höyryveturi Suomussalmen Pesiökylältä siirretään ämmänsaaren asemalle. Pesiökylän kylätoimikunnan puheenjohtaja Jaana Juntunen sanoo, että siirron syynä on muun muassa ilkivalta.
Tk 3 -höyryveturi on ollut Pesiökylän asemalla 20 vuotta. Rautatiehallitus luovutti veturin aikoinaan Suomussalmen kunnalle. Luovutusehdon mukaan museoveturista on pidettävä huolta. Luovutuskirjan mukaan veturi pitää romuttaa, jos sitä ei pidetä siistissä museokunnossa.
Suomussalmen kunnanjohtaja Timo Säkkinen sanoo, että veturi siirrettäneen ämmänsaaren asemalle lähelle Jalonkatua. "Veturista ei luovuta missään tapauksessa", vakuuttaa Säkkinen.
Jaana Juntunen sanoo, että kylätoimikunta on nyt täysin yksimielinen veturin siirrosta. "Takavuosien veturin puuhamiehet voivat tietysti kummastella siirtoa. Muuta mahdollisuutta meillä ei kuitenkaan nyt ole", sanoo kylätoimikunnan puheenjohtaja Jaana Juntunen.
Hän sanoo, että veturi on 20 vuoden aikana kerran fiksattu edustavaan museokuntoon. Veturi on kuitenkin Pesiökylän aseman kupeessa niin syrjäisessä paikassa, ettei ilkivaltaa pystytä estämään.
Veturin kanssa samassa paikassa on myös höyryveturikauden aikainen vesitorni. Siellä on pidetty muun muassa valokuvanäyttelyjä. Vilkkaimpaan aikaan vesitornilla oli jopa keskioluttarjoilu. Nyt vesitornikin on jatkuvasti ilkivallan kourissa.
(Kuva) Vanha höyryveturi lepää Pesiökylän aseman kupeessa. Yhtenäistä kiskoa ei nykyiseltä paikalta ämmänsaareen ole. Niinpä 78 tonnin veturi siirretään ämmänsaareen lavettiautolla.
Lähde Kainuun Sanomat 14.04.2008
Lähde WWW http://www.kainuunsanomat.fi
12.04.2008 23:47
Vihannin kunnanhallitus päätti tukea kutsuliikenneyhteyttä Vihannista Raaheen. Myös Raahen kaupunginhallitus on samalla kannalla. Läänihallitus on lupautunut ostamaan perjantain linjaliikennevuoron, mikäli Raahe ja Vihanti järjestävät kutsuliikenteen muina viikonpäivinä. Raahen ja Vihannin kustannusosuudet on määrätty asukasluvun mukaan.
Kutsuliikenteenä toimivat yhteiskuljetukset ovat tärkeitä Raahen suunnasta kulkeville junamatkustajille, mutta niillä on merkitystä myös Vihannin aseman säilymiselle ja junien pysähtymisen turvaamiselle Vihannissa. Tänä vuonna tukea maksetaan Vihannista 1 870 euroa, joka riittää kesäkuusta vuoden loppuun. Tukea maksetaan 3 747 euroa vuodessa ja tuki tulee illan junavuoroilta Vihannin asemalta Raaheen.
Yhteensä kutsuliikenteen kustannukset ovat 18 446 euroa, josta matkustajat maksaisivat noin 7 000 euroa, osa tulee lääninhallituksen tukena, jos Vihanti ja Raahe sitoutuvat omiin osuuksiinsa. Vihannin ja Raahen välillä on yhteensä 13 yhteyttä junavuoroille Raahesta Vihantiin ja 15 yhteyttä junavuoroilta Vihannista Raaheen. Lähes kaikille junille on yhteydet molempiin suuntiin. Puuttuvista yhteyksistä perjantain yhteydet järjestetään linjaliikenteenä ja muiden päivien yhteydet kutsuliikenteenä.
Lähde Raahelainen 12.04.2008
Lähde WWW http://raahelainen.sps.fi/a/2008/04/12/2514862.shtml
12.04.2008 10:42
Tasoristeyksiä poistetaan tänä vuonna urakalla. Noin 120 tasoristeystä poistetaan käytöstä esimerkiksi sillalla korvaamalla. Määrä on suuri, sillä vaaranpaikoiksi havaittuja tasoristeyksiä poistetaan tavallisesti 50 - 70 vuodessa. Tasoristeyksiä karsitaan normaalia rankemmalla kädellä, koska Ratahallintokeskus sai viime syksyn lisäbudjettiin 9 miljoonaa euroa lisärahaa jo ennestään saadun neljän miljoonan lisäksi. Poistettavien tasoristeysten tilalle joko rakennetaan alikulkutunneli tai ylikulkusilta tai nykyinen tie yhdistetään lähellä olevaan turvallisempaan radan ylityspaikkaan. Osa varoista saattaa jäädä tänä vuonna kuluttamatta, sillä muutostöiden suunnittelu vie aikaa. Muutostöitä varsinkin idässä ja pohjoisessa Tasoristeyksiä poistetaan tänä vuonna melko paljon Itä-Suomesta ja Pohjois-Suomesta. Länsi-Suomessa kohteita on selvästi vähemmän. Vilkasliikenteisimmillä osuuksilla niitä on enää hyvin vähän. Kaikkiaan tasoristeyksiä on koko Suomessa 3 634. Niistä on pääradoilla 3 095. Vilkasliikenteisimmillä osuuksilla tasoristeyksiä on käytössä enää hyvin vähän. Esimerkiksi Helsingin ja Tampereen välillä on enää vain yksi, eikä Tampereen ja Seinäjoen välistä rataa ylitä enää yksikään tasoristeys. Vaarallisin tasoristeys on Turussa sijaitseva Vanhan Tampereentien tasoristeys. Vuosittain sattuu kymmeniä tasoristeysonnettomuuksia Viime vuonna sattui 49 tasoristeysonnettomuutta. Niissä kuoli yhdeksän ihmistä ja loukkaantui kaksikymmentä. Laskennallisesti yhden tasoristeysonnettomuuden hinta on 387 000 euroa. Yhden tasoristeyksen korvaaminen sillalla maksaa 0,5 - 3 miljoonaa euroa. Puomin asentaminen risteykseen maksaa noin 100 000 euroa. YLE Uutiset
Lähde YLE Uutiset
Lähde WWW http://yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id87790.html
09.04.2008 18:25
Jeppaksen tasoristeyksen korvaaminen alikulkusillalla oli esillä Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan lautakunnassa, joka päätti ilmoittaa Ratahallintokeskukselle että kunta ottaa vastattavaksi rakennettavan alikulkusillan alle tulevan kuivatuspumppaamon käyttö- ja huoltokustannukset vuodesta 2010 lähtien
Lautakunta esittää Ratahallintokeskukselle, että liikenneturvallisuuden lisäämiseksi alikulkusilta rakennettaisiin mahdollisuuksien mukaan niin laajana, että erillinen kevytliikenneväylä on mahdollista sijoittaa alikulun yhteyteen. Maanrakennuspäällikkö Seppo Kuivasniemi esitteli hanketta lautakunnalle.
Ratahallintokeskus on poistamassa Jeppaksen tasoristeystä ja korvaamassa sen alikulkusillalla. Ratahallintokeskus laatii suunnitelmat ja mahdollinen rakentaminen tapahtuu vuonna 2010. Kuivatuspumppaamon huolto- ja käyttökustannukset ovat vuotuisesta sademäärästä riippuen n. 1500 - 2000 euroa / vuosi.
Kunnan tavoitteena on parantaa ympäristön laatua, turvallisuutta ja soveltuvuutta eri väestöryhmille. Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi olisi alikulkusillan mitoituksessa mahdollisuuksien mukaan perusteltua varautua erillisen kevytliikenneyhteyden sijoittaminen alikulun yhteyteen, toteaa asian valmistelija Seppo Kuivasniemi lautakunnan pöytäkirjatekstissä.
Lähde Kirkkonummen Sanomat 09.04.2008
Lähde WWW http://www.kirkkonummensanomat.fi/
09.04.2008 18:23
Keuruun kaupunki sekä Haapamäen ja Kolhon kyläyhdistykset vetoavat VR-Osakeyhtiöön, jotta aamun ensimmäiset ja illan viimeiset junayhteydet säilyisivät Haapamäellä.
Keuruun valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lauri Oinonen, Keuruun paikallisliikennetoimikunnan jäsenet Kyösti Vehmaskoski ja Tapio Mäkinen, Suomen Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Risto Sulkava sekä Kolhon Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sari Riihonen tapasivat VR:n johtoa viime viikolla Helsingissä.
Lähetystö vaatii junaliikenteen aikataulujen palauttamista syksyn 2006 mukaiseksi. Tuolloin iltajuna Tampereelta jatkoi Haapamäeltä Seinäjoelle ja palasi aamulla samaa reittiä takaisin. Tällöin iltajunalta oli myös vaihtoyhteys Keuruulle.
Lisävaatimuksena lähetystö esittää uutta taksibussiyhteyttä Keuruulta Haapamäelle, koska Paunun aamuisin Keuruulta Tampereelle kulkeva bussivuoro lopetetaan kesän alkaessa.
Toisena vaihtoehtona lähetystö vaatii, että iltajuna Tampereelta ajaa Keuruulle yöksi ja lähtee Keuruulta aamukuuden aikoihin takaisin Tampereelle.
Koska kyse on liikenne- ja viestintäministeriön ostamasta liikenteestä, lähetystö esittää yhteyksien edellyttämän määrärahan lisäämistä valtion seuraavaan lisätalousarvioon.
Lähetystö muistuttaa, että VR-yhtymä maksaa valtiolle viime vuoden tuloksestaan osinkoa 54,8 miljoonaa euroa. Lisätalousarvion kautta osinkorahaa palautuisi junaliikenteen kehittämiseen.
Vetoomuksen etenemistä on VR-yhtymän hallinnossa vahtimassa näköalapaikalla kaksikin keuruulaista. Kansanedustaja Lauri Oinonen sekä lapsuutensa ja nuoruutensa Keuruulla viettänyt Vihreän Liiton poliittinen sihteeri Katja Alvoittu ovat VR-konsernin hallintoneuvoston jäseniä.
Lähde Suur-Keuruu 09.04.2008
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2008/04/09/2510665.shtml
06.04.2008 13:09
Linja-autoliitto ja liikennöitsijät ottavat innostuneena vastaan ajatuksen yhteislipun laajentamisesta myös kiskoille. Järjestelmän kokeilu tulisi aloittaa Lahden ja Helsingin välillä. Myös VR:n pääjohtaja Henri Kuitunen on valmis ottamaan yhteislippuhankkeen VR:n pitkän tähtäimen ohjelmaan.
Linja-autoliikennöitsijät kannattavat yhteislippukokeilun käynnistämistä mahdollisimman pian. VR on aiemmin vedonnut kustannuksiin ja teknisiin ongelmiin, jotka liittyvät lippujärjestelmien erilaisuuteen.
- VR on ottanut itsekin käyttöön pääkaupunkiseudulla sähköisen lippujärjestelmän, jonka kortti käy sekä junaan, että liitäntäliikenteen bussiin. Järjestelmä ulottuu jo Riihimäen, Mäntsälän, Kirkkonummen ja Lohjan seuduille saakka. Samat lukulaitteet olisivat periaatteessa käytettävissä myös Lahteen tulevissa junissa, muistuttaa Liikenneministeriön tarkastaja Harri Uusnäkki.
Lähde Etelä-Suomen Sanomat 31.03.2008
Lähde WWW http://www.ess.fi/?article=189718
04.04.2008 16:43
yörätuolilla liikkuvat eivät ilman ulkopuolista apua pääse nousemaan junaan Oulaisten rautatieasemalta. Rautatien alikulkutunnelin portaat ovat liian jyrkät, jotta sitä kautta kapuaminen junaan olisi mahdollista. Hissiä tunnelissa ei ole.
Tähän saakka junaan on ollut mahdollisuus päästä lipunmyyjän avustuksella. VR on kuitenkin ilmoittanut, että lipunmyynti Oulaisten asemalla loppuu tämän vuoden aikana. Sen jälkeen tämäkin mahdollisuus on tukittu.
Oulaisten rautatieaseman ongelma ei koske vain pyörätuolilla kulkevia, vaan paljon suurempaa joukkoa. On laskettu, että jopa 15 prosenttia kansalaista on liikuntaesteisiä. Joukkoon kuuluvat muun muassa vammaiset, vanhukset, lastenvaunuja työntävät äidit ja suurten matkatavaroiden kanssa liikkeellä olevat matkustajat. Oulaisten rautatieasemalla vuoden aikana junaan nousevien ja sieltä pois tulevien yhteenlaskettu määrä oli muutama vuosi sitten noin 110 000, joten liikuntaesteisten määrä paikallisella juna-asemalla on vuoden aikana reilusti yli 10 000. Tämä joukko ihmisiä joutuu pinnistelemään, jotta pääsee Oulaisissa junaan tai sieltä pois.
Ongelma on tuttu muun muassa Oulaisten vammaisneuvoston sihteeri Hannu Salonpäälle. Hän kertoo, että asematunneliin tehdyt luiskat ovat liian jyrkät ja jopa hengenvaaralliset liikuntaesteisille. Lain mukaan luiskien kaltevuus saisi olla 7-8 prosenttia. - En ole sitä tarkkaan mitannut, mutta arvoisin, että Oulaisten rautatieaseman luiskien kaltevuus on jopa 40-50 prosenttia. Esimerkiksi pyörätuolilla niillä ei voi mennä.
Ongelmia on myös muilla. Salonpää kertoo esimerkiksi tavanneensa vihantilaisen äidin, joka ei kaksosten rattaiden kanssa päässyt rautatieaseman laiturilta pois ilman avustusta. - Itse liikun paljon junalla, enkä ole millään muulla asemalla kohdannut vastaavantasoista ongelmaa, puuskahtaa Salonpää.
Asematunnelin luiskan jyrkkyyden lisäksi liikuntaesteisille tuo ongelmia se, että luiskat ovat osin avoimen taivaan alla. Talvella niihin kertyy lunta ja kesällä ne saattavat olla vesiasteen liukastamat.
Koska luiskat ovat käyttökelvottomat, jää liikuntaesteisille ainoaksi mahdollisuudeksi kiertää aseman pohjoispuolelta lastausalueen kautta välilaiturille, josta voi nousta junaan. Tämäkin reitti on usein mahdoton.
- Ensin pitää kulkea pariasataa metriä aseman pohjoispuolelle ja sitten sama matka takaisin. Tämäkin reitti on sään armoilla. Jos aluetta ei ole aurattu, ei kulkeminen onnistu millään. Joskus olen myös törmännyt tilanteeseen, että puulastissa ollut juna on ollut ykkösraiteella, jolloin se tukkii tien välilaiturille. Yksin liikkeellä oleva liikuntaesteinen ei pääse sitäkään kautta.
Oulaisten rautatieaseman ongelma saattaa paikkakunnalle tulevalle liikuntaesteiselle tulla täytenä yllätyksenä. Välilaiturille laskeutuva esimerkiksi pyörätuolilla liikkuva jää jumiin, josta ei omin voimin kerta kaikkiaan pääse pois. Aina eivät taksitkaan pääse noukkimaan häntä välilaiturilta. - Tilanne on se, että Oulaisten rautatieasemalta pois tai sinne pääsy estetään liikuntaesteisiltä.
Hannu Salonpää muistuttaa, että Suomi on ratifioinut kansainvälisiä sopimuksia, joissa velvoitetaan kohtelemaan kansalaisia yhdenvertaisesti. Hän muistuttaa, että yhdenvertaisuuteen kuuluu ihmisten mahdollisuus päästä vapaasti liikkumaan. Oulaisten rautatieaseman järjestelyt eivät missään nimessä mahdollista vapaata liikkuvuutta.
Oulaisten kaupungin ja vammaisneuvoston edustajat ovat keskustelleet ratahallintokeskuksen edustajien kanssa ongelman korjaamiseksi. Viimeksi 8 vuotta sitten paikkakunnalta lähti ”karvalakkilähetystö” ratahallintokeskuksen ylitarkastajien pakeille. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut.
- Oulaisten kaupungin hyväksi on todettava, että sen edustajat ovat olleet valmiita tekemään asioita ongelman korjaamiseksi. Kaupunki muun muassa lupasi maksaa puolet hissistä, jolla liikuntaesteiset pääsisivät nousemaan asematunnelista välilaiturille, kertoo Salonpää.
Hanke ei kuitenkaan ole edennyt. Ilmeisesti ratahallintokeskus on ollut haluton korjaamaan ongelmaa. - Olisiko niin, että suunnitelmissa on lopettaa kokonaan junien pysähtyminen Oulaisten asemalla, kysyy Salonpää aiheellisesti.
Lähde Pyhäjokiseutu 7.3.2008
Lähde WWW http://pyhajokiseutu.sps.fi/a/2008/03/07/2474527.shtml
04.04.2008 12:43
VR:n lähiliikenne takkusi perjantaiaamuna ja haittasi työmatkaliikennettä pääkaupunkiseudulla. Ensiksi liikennettä kiusasi turvalaitevika, joka hidastutti varsinkin rantaradan liikennettä 5-10 minuutilla.
Vika saatiin korjattua kello seitsemään mennessä, mutta heti sen jälkeen lähiliikenteen K-juna hajosi Linnunlauluun Helsingin ja Pasilan välille.
Kolmantena pamahti Joensuuhun lähdössä ollut Pendolino-juna, jonka kello 7.12:n lähtöaika viivästyi teknisten vikojen vuoksi puolitoista tuntia, ja juna tukki sen ajan muutenkin ahdasta ratapihaa.
Neljäntenä hajosi IC 4 Joensuuusta, joka saapui veturirikon vuoksi Helsinkiin lopulta tunti 12 minuuttia myöhässä.
Hieman ennen kello yhdeksää ainoastaan K-juna haittasi enää liikennettä. VR:n liikennepäällikkö Jari Lindström arvioi liikenteen palautuvan normaaliksi aamupäivällä kello kymmeneen mennessä.
Lähde HS 4.4
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135235296739
03.04.2008 23:28
Kaksi toisella kymmenellä olevaa poikaa murtautui sunnuntaina puolenpäivän jälkeen Haapamäellä Haapamäen museoveturiyhdistyksen veturitallilla museoituun makuuvaunuun. Murtautujat rikkoivat yhden vaunun ikkunoista ja makuuhytin oven korttilukon. Museoveturiyhdistyksen varapuheenjohtaja Juha Vuorisen mukaan pojat sotkivat myös vaunun sisätiloja.
Vaunuun murtautuneet pojat pakenivat paikalta, mutta rautatieharrastajat pääsivät poikien jäljille lumeen jääneiden jälkien perusteella ja tavoittivat ilkivaltaa tehneet pojat Haapamäen ratapihan sepelinkuormausalueella. Poliisin pakeille 1993 ja 1995 syntyneet pojat päätyivät Haapamäen asemalla, missä he tunnustivat makuuvaunumurron.
- Kallis lasku lähtee. Usean sadan euron arvoiset ikkuna ja lukkolaite joudutaan tilaamaan VR:ltä. Lisäksi tulevat siivouskulut ja työkustannukset. Vaunu oli juuri tiistaina katsastettu. Onneksi vaunua ei oltu myyty tilausajoon, sanoo varapuheenjohtaja Juha Vuorinen.
Museoveturiyhdistys kunnostaa ja ylläpitää talkootyöllä käytöstä poistettua suomalaista rautatiekalustoa. Erikoisosaamista vaativat työt, kuten kattilahitsaukset, tehdään ostopalveluina. Vuosittain Haapamäeltä lähtee yli 20 museojunaa erilaisiin tapahtumiin ympäri Suomen.
Lähde Suur-Keuruu 02.04.2008
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2008/04/02/2503365.shtml
03.04.2008 23:26
Veturiyhdistelmä törmäsi kuorma-autoon torstaina Liperin Ahonkylässä Koira-ahossa. Onnettomuus sattui kello 13.25.
Onnettomuus sattui, kun kahdesta dieselveturista koostunut vaunuton veturiyhdistelmä oli matkalla Joensuusta Outokumpuun päin. Samaan aikaan Koira-aho-tietä etelästä pohjoiseen päin ajanut sora-auto ylitti puomitonta tasoristeystä.
Veturiyhdistelmä törmäsi kuorma-autoon, ja etummaisen veturin keula osui kuorma-auton kuljettamon ja lavan väliin. Törmäyksen voimasta kuorma-auto repesi kahtia, ja sen takaosa sinkosi kymmenien metrien päähän tasoristeyksestä. Veturit pysähtyivät kiskoille noin 200 metrin päähän onnettomuuspaikasta.
Lievästi loukkaantunut kuorma-auton kuljettaja kuljetettiin keskussairaalaan tarkastettavaksi. Lääkärin mukaan 47-vuotias liperiläismies selvisi rajusta yhteentörmäyksestä kuitenkin pelkillä pintanaarmuilla.
Veturin kuljettaja ei loukkaantunut onnettomuudessa.
Etummaiseen veturiin tuli yhteentörmäyksessä polttoainevuoto, jonka seurauksena maahan valui hieman yli tuhat litraa dieselöljyä. Alue on pohjavesialuetta, ja paikalle hälytettiin ympäristökeskuksen asiantuntija sekä VR:n raivauskalustoa.
Vuoto saatiin kuitenkin nopeasti tukittua, ja ympäristökeskuksen asiantuntijan mukaan alueen pohjavesi ei ole välittömässä vaarassa. Tavaraliikenteen käytössä oleva rataosuus on tällä hetkellä poikki veturiyhdistelmän nostotöiden vuoksi.
Lähde Karjalainen 03.04.2008
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_maakunta/veturi_t%C3%B6rm%C3%A4si_kuormaautoon_liperiss%C3%A4_4126372.html
03.04.2008 23:23
(03.04 11:47) Tavarajuna törmäsi torstaina henkilöautoon vartioimattomassa tasoristeyksessä Porissa. Autossa yksin ollut mies sai naarmuja kasvoihinsa ja kylkensä kipeäksi, kertoo poliisi. Hitaasti kulkenut juna törmäsi Kruuti-Jussintiellä olleeseen autoon Ulasoorissa yhdeltätoista aamupäivällä. Vuonna 1945 syntynyt autoilija kuljetettiin tarkastettavaksi terveyskeskukseen. Pelastuslaitos tarkasti, ettei autosta valunut öljyä onnettomuuspaikalle. STT/SK
Lähde Satakunnan Kansa 03.04.2008
Lähde WWW http://www.satakunnankansa.fi
03.04.2008 23:21
Jyväskylän ja Jämsän välinen tavarajunaliikenne siirtyy toukokuussa tunnelien perusparannuksen vuoksi neljäksi viikoksi kiertoreitille Keuruun ja Haapamäen kautta Orivedelle. Henkilöjunavuorot korvataan Jyväskylän ja Jämsän välillä linja-autoilla.
Keuruun ja Haapamäen rataosuuksien junaliikenne vilkastuu 8-10 junaparilla vuorokaudessa kuukauden ajaksi. Kasvava tavaraliikenne merkitsee lisäksi sitä, että kutsutaksit Keuruulta ja Haapamäeltä aamu- ja iltajunille Vilppulaan asemalle alkavat ajaa jo toukokuun neljäntenä päivänä.
Liikennepalvelupäällikkö Jukka Leskinen VR:ltä kertoo, että Jyväskylän ja Jämsän välisellä radalla ei remontin aikana kulje junan junaa. Remontti- ja kiertotieruljanssi jouduttaneen uusimaan ensi vuonna. - En usko, että järjestely aiheuttaa henkilöliikenteen junien myöhästelyä, Valkiala Leskinen toteaa.
VR:n asiakaspalvelupäällikkö Pasi Valkialan mukaan kiertoreitillä raiteet sinällään riittävät.
- Suurimmat järjestelyt joudutaan tekemään Haapamäen asemalla, jossa junien kulkusuunta vaihtuu. Valkiala kertoo, että Jyväskylän seudulta ja Itä-Suomesta muualle maahan liikkuu tavanomaista rahtia. Ensi vuonna tunnelien perusparannus vaatii suurin piirtein samanlaiset järjestelyt, mutta ajankohdasta on vielä liian varhaista arvailla.
Konsultti selvittää pysyvät ratkaisut
Ilta- ja aamujunavuorot Haapamäen ja Vilppulan välillä loppuvat suunnitellusti kesäkuun alussa. Silloin alkavat pyöriä lääninhallituksen liikenneministeriön toimeksiannosta ostamat kutsutaksivuorot Keuruun-Haapamäen ja Vilppulan välillä.
Ylitarkastaja Kari Korpela liikenneministeriöstä kertoo, että huhtikuussa aletaan pohtia kolmen maakuntahallituksen sekä Seinäjoen ja Jyväskylän ja Haapamäen ja Oriveden radanvarsien kuntien edustajien kesken niin kutsutun Haapamäen kolmion joukkoliikenteen pysyviä järjestelyitä. Selvitystyö teetetään konsultilla ja siitä pyydetään lausunnot liitoilta ja kunnilta. - Tilapäisillä ratkaisuilla on leikitty riittävän kauan. Nyt etsitään kuntien yhteistä tahtoa, Korpela huomauttaa.
Korpelan mukaan pysyvä ratkaisu ei saa ylittää tasoa, jolla valtio nyt tukee alueen julkista liikennettä. - Julkinen liikenne tarkoitta juna-, bussi- ja taksiliikennettä, Korpela täsmentää.
Lähde Suur-Keuruu 28.03.2008
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2008/03/28/2497902.shtml
02.04.2008 00:26
Raitiolinjan 10 vaunu suistui raiteilta ja rysähti pysäkin kivikorokkeeseen Pikku Huopalahdessa kello 22.30:n aikaan tiistaina. Onnettomuus tapahtui Korppaanmäentiellä Haapalahdenkadun risteyksen kohdalla. Onnettomuuden syytä ei toistaiseksi tiedetä.
Silminnäkijöiden ja matkustajien mukaan raitiovaunu kiihdytti vauhtiaan mutkassa ja tärähti voimalla pysäkin korkeaan katukivetykseen.
Anna-Riikka Leino ajoi autolla raitiovaunun perässä. "Ihmettelin, miksi kuski kiihdyttää tässä hankalassa käänteessä, ihan lähtee kiihdyttämään. Raitiovaunu suistui raiteilta, kipunat sinkoilivat ja minä katsoin, että kaatuuko se raitiovaunu", Leino kuvailee.
Leinon mukaan ihmiset purkautuivat paniikissa ulos vaunusta. Lievästi järkyttyneiden matkustajien kertomuksen mukaan kuljettaja poistui vauhdilla vaunusta ovia avaamatta.
Kyydissä olleet Talvikki Petäjä ja Laura Piironen kertoivat kaatuneensa törmäyksen voimasta. Lievästi järkyttyneiden matkustajien kertomuksen mukaan kuljettaja poistui vauhdilla vaunusta ovia avaamatta. Nur -niminen nuori mies oli sitä mieltä, että kuljettaja "pakeni" paikalta. Hän sanoi, että kuljettaja olisi puhunut puhelimeen suistumisen aikaan.
Raitiovaunun kuljettaja vietiin ambulanssiin tarkastettavaksi, mutta kukaan ei tiettävästi loukkaantunut onnettomuudessa. Raitiolinja 10 kääntyy tällä hetkellä Kuusitien kohdalta takaisin keskustaan eikä aja Pikku Huopalahteen. HKL arveli liikenteen palaavan normaaliksi puolenyön aikoihin.
Lähde HS 1.4
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Raitiovaunu+putosi+raiteilta+Pikku+Huopalahdessa/1135235230664
02.04.2008 00:06
Rautatieviraston ylijohtaja on pidätetty virastaan rikosepäilyn vuoksi. Rautatieviraston virkamies on tehnyt poliisille rikosilmoituksen ylijohtaja Kari Alppivuoresta. Ilmoituksen mukaan Alppivuori olisi pahoinpidellyt alaistaan viime kuussa työpaikallaan. Alppivuori kiistää epäilyt.
Liikenne- ja viestintäministeriö on pidättänyt ylijohtajan virasta poliisin esitutkinnan ajaksi. Asiaa tutkii Helsingin poliisi. Rautatieviraston ylijohtajan tehtäviä hoitaa Alppivuoren virasta pidättämisen ajan liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvos Hannu Pennanen.
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön Harri Pursiaisen mukaan väitetty välikohtaus sattui 12.3. Rautatieviraston tiloissa Helsingin Kampissa. Rautatieviraston viestintäpäällikkö Katri Myllykoski kertoo, että selkkaus sattui viraston tiloissa myöhään iltapäivällä, kuitenkin ennen virka-ajan päättymistä. Virastossa oli paikalla muitakin työntekijöitä. Poliisia ei tapahtumien vuoksi virastoon kutsuttu.
Ylijohtaja Alppivuori on myöntänyt joutuneensa sanaharkkaan miespuolisen alaisensa kanssa. Alppivuori on kuitenkin kiistänyt, että tilanne olisi ajautunut fyysiseen kontaktiin. Väitetyn pahoinpitelyn uhri on pitkän virkamiesuran tehnyt, korkeahkossa asemassa oleva viraston työtekijä, kansliapäällikkö Pursiainen kertoo.
Rautatievirasto vastaa rautateiden turvallisuudesta. Virasto perustettiin toissa vuonna, ja nyt virasta pidätetty Alppivuori on viraston ensimmäinen vetäjä.
Lähde Yle 1.4
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id86799.html
01.04.2008 20:52
VR-konsernin viime vuoden tulos nousi reiluun 66 miljoonaan euroon. Edellisvuodesta kasvua kertyi 3,3 miljoonaa. VR:n mukaan vuosikymmenen parhaan tuloksen taustalla on henkilöliikenteen vahva kasvu. Kaikkiaan henkilöliikenteessä tehtiin viime vuonna hieman alle 67 miljoonaa matkaa. Luku on ennätyksellisen suuri.
Kaukoliikenteessä matkustaminen kasvoi 3,1 prosenttia ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä vajaat viisi prosenttia. YTV-alueen ulkopuolinen lähiliikenne kasvoi peräti 14,6 prosenttia 11,5 miljoonaan matkaan. Luvussa näkyy erityisesti Lahden oikoradan avaaminen liikenteelle syyskuussa 2006.
Liikevaihtoa VR-konserni teki viime vuonna reilu 1,3 miljardia euroa, kun edellisvuonna liikevaihtoa kertyi 1,26 miljardia.
Tavaraliikenne Venäjälle väheni
VR Cargo kuljetti viime vuonna tavaraa kaikkiaan 40,3 miljoonaa tonnia, kun edellisvuonna kuljetusten määrä oli 43,6 miljoonaa tonnia. Lasku johtuu kansainvälisen tavaraliikenteen kuljetusten vähenemisestä.
Venäjän ja Suomen välinen liikenne painui peräti 20 prosenttia viime vuonna, 13,5 miljoonaan tonniin. Yksin raakapuun tuontikuljetukset Venäjältä vähenivät reilut 30 prosenttia.
Myös transitokuljetusten määrä laski selvästi, 16,4 prosenttia 3,5 miljoonaan tonniin.
Tavarakuljetusten määrän laskun myötä VR Cargon liikevaihto painui selvästi edellisvuoden vajaasta 360 miljoonasta eurosta tasan 340 miljoonaan euroon.
Lähde Yle 31.3
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/talous/oikea/id86678.html
01.04.2008 00:00
Outokumpuun on perusteilla uusi yksityisrautatie. Hankkeen takana on Mondo Minerals, Pielisen Betoni oy sekä eräs tähän saakka kumipyöriin keskittynyt maansiirtoliike. Yksityisraide tulee alkamaan Vuonoksen linjavaihteelta ja rataa jatketaan Vuonoksen tehtailta aina Polvijärven puolelle Horsmanahoon saakka. Näin Suomeen tulee uusi kunta jolla on oma liikennepaikka. Tosin henkilöliikennettä ei ole suunnitteilla. - Junilla saadaan kuljetettua suurempi määrä talkkikiveä, nyt kivimäärän kuljettamiseen tarvitaan useampi täysperävaunuyhdistelmä. Lisäksi rautatiekuljetus ei ole kiinni keleistä. Kertoo hankkeen yksi puuhamiehistä. Kalustoa aiotaan hankkia mm. Norjasta ja Ruotsista, Norjasta ollaan tuomassa käytettynä Di.3b - sarjan vetureita, sekä Ruotsista vaihtotyökäyttöön Horsmanahoon rakennettavalle ratapihalle sekä Vuonokseen kaksi kappaletta T21 - tyypin vetureita. Tällä hetkellä aloitellaan neuvotteluita siitä, veisikö aloittavan yksityisrautatien veturit tulevaisuudessa vaunut Sysmäjärven ratapihalle saakka. Myös tavaraliikenteen kilpailutukseen aiotaan osallistua.
- Voisimme esimerkiksi toimittaa valmiin tuotteen suoraan tehtaalle.
- Mikäli Polvijärvellä hankettaan aloitteleva Kylylahti Copper saadaan houkuteltua mukaan, on mahdollista että rata jatkuisi näille kaivoksille saakka. Teiden kunto on huono ja vaatisi suuria investointeja kaivostoiminnan aiheuttaman lisääntyvän liikenteen takia. Teiden varsilla asuu mm. paljon lapsiperheitä, rautatiekuljetuksella tuote saataisiin kuljetettua turvallisesti jatkokäsittelyyn. Kertoo Mondo Mineralsin edustaja. -Horsmanahoon rata kuitenkin rakennetaan, se on jo nyt selvä. Jatkosta päätetään sitten kun nähdään missä laajuudessa esimerkiksi Kylylahden kaivostoiminta alkaa. Mistäpä sen tietää että aikanaan jo valtuustoaloitteena ehdolla ollut rautatie Outokummusta Polvijärven ja Juuan kautta Nurmekseen yltävä rata toteutuisi.
Yksityisrautatieyrityksellä ei vielä ole nimeä mutta edellä mainitut yritykset aikovat järjestää nimikilpailun, ja parhaan nimi-idean antanut saa osakseen mainetta ja kunniaa, lisäksi luvassa on rahapalkinto. Hankkeen esittelytilaisuus pidetään Outokummun Kaupungintalolla 1.4.2008. klo 16:00 alkaen. Tilaisuudessa otetaan vastaan myös nimiehdotuksia.
29.03.2008 12:10
Helsinki ja Tallinna käynnistävät suunnittelutyön merenalaisen rautatietunnelin rakentamiseksi kaupunkien välille. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaar allekirjoittivat perjantaina asiaa koskevan aiesopimuksen Tallinnassa. Aiesopimuksen mukaan merenalainen rautatieyhteys on muuttunut ajankohtaiseksi Rail Baltica -käytävää kehitettäessä.
Kaupunginjohtajat sopivat, että toukokuussa sekä Helsinki että Tallinna anovat EU:lta rahaa alustavia tutkimuksia varten. Tutkimusprojektin kustannuksiksi arvioidaan noin 500 000 - 800 000 euroa. Kumpikin kaupunki on valmis sijoittamaan projektiin 100 000 euroa.
Helsinki ja Tallinna muodostavat apulaiskaupunginjohtajien vetämän, erikoisasiantuntijoista koostuvan työryhmän, joka kokoontuu Helsingissä jo ensi kuun alussa.
Pajunen: Paljon riippuu EU-rahoituksesta
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ei lähde vielä arvioimaan, millä aikataululla tunnelihanke toteutuisi.
YLE Uutisten tavoittama Pajunen sanoo kuitenkin, että tämäntyyppisissä tapauksissa selvitystyö kestää vähintään vuoden verran. Hän arvioikin, että selvitykset saadaan valmiiksi viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä.
Pajunen sanoo, että paljon on kiinni nyt siitä, miten EU vastaa rahoituspyyntöön. EU:n osuudeksi tunnelirahoituksesta voisi jäädä jopa 600 000 euroa.
Lähde Yle 28.3
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id86519.html
26.03.2008 10:59
Pääkaupunkiseudun lähijunat pyrkivät ajamaan jälleen normaalin aikataulun mukaisesti ainakin kello 15:een saakka. Iltapäiväruuhkan osalta päätöstä junavuorojen harventamisesta ei ole vielä tehty. Vuoroja harvennetaan, jos sääolosuhteet niin vaativat.
VR varautui aamun lumimyräkkään perumalla useita aamun lähijunia. Peruutukset alkoivat aamun ensimmäisistä junavuoroista ja jatkuivat noin kello kymmeneen. Pahin ruuhka junissa oli aamukuuden ja aamuyhdeksän välillä. Aamulla liikennöivien junien mittaa kasvatettiin.
VR yritti siis taata, että edes ne lähijunat jotka aamulla kulkevat, pääsivät ajamaan häiriöttä. Järjestelyillä yritettiin turvata myös kaukoliikenteen sujuvuus.
Liikkeellä olleet lähijunat myöhästelivat aamun aikana. Muun muassa Z-juna, jonka piti lähteä Mäntsälästä kello 7.40, pääsi lähtemään 8.25 eli 45 minuuttia myöhässä. Juna oli jo Lahdesta tullessa 25 minuuttia myöhässä. Mäntsälässä juna seisoi 20 minuuttia, kun ovi ei ilmeisesti mennyt kiinni.
VR:n mukaan myöhästymiset ovat olleet enimmäkseen muutamia minuutteja. Pasilan asemalla oli aamulla huomattavasti enemmän ihmisiä kuin normaalisti ja asemalta lähtevät junat olivat aivan täyteen ahdettuja.
Kaukoliikenteessä aamun ensimmäinen Pendolino Pieksämäeltä Helsinkiin pääsi lähtemään puoli tuntia myöhässä. Myös Pendolino Tampereelta ja IC-juna Kouvolasta Helsinkiin ovat edelleen myöhässä.
Lähde HS 26.3
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/L%C3%A4hijunat+j%C3%A4lleen+normaaliaikataulussa/1135235052945
25.03.2008 23:59
Ratahallintokeskus ja VR varautuvat lumipyryyn ja sen mahdollisesti aiheuttamiin ongelmiin karsimalla aamulla pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä. Jokaisella rataosuudella perutaan tai harvennetaan vuoroja.
Ratahallintokeskuksen Liikennekeskuksen päivystyksen mukaan poikkeusjärjestely kestää arviolta koko aamun työmatkaliikenteen ajan noin kello kymmeneen asti. Poikkeusjärjestelyillä pyritään turvaamaan työmatkaliikenteen sujuminen hankalissa keliolosuhteissa.
Kaukojunien vuoroihin ei VR:n mukaan ole ainakaan toistaiseksi tulossa muutoksia.
Ratahallintokeskuksen Liikennekeskuksen päivystyksen mukaan Tikkurilan ja Helsingin väliä liikennöivät I-junat perutaan kokonaan. Keravan ja Helsingin väliä liikennöivät K-junat puolestaan muutetaan N-juniksi, jotka pysähtyvät kaikilla asemilla Keravan ja Helsingin välillä. Lahden ja Helsingin väliä liikennöivät Z-junat kulkevat normaalisti.
Riihimäen suuntaan lähijunaliikenne toimii Liikennekeskuksen mukaan muuten normaalisti, mutta Järvenpään Saunakallion ja Helsingin väliä liikennöivät G-junat perutaan kokonaan. Vantaankosken radalla pyritään ajamaan kolme M-junavuoroa suuntaansa tunnissa.
Rantaradalla kaikki Kauklahden ja Helsingin väliä liikennöivät E-junat on peruttu. Leppävaaran ja Helsingin välillä pyritään ajamaan kolme A-junavuoroa suuntaansa tunnissa. Kirkkonummen ja Karjaan suuntaan liikennöivät lähijunat ajavat normaalisti.
Lähde Yle 25.3
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id86235.html
25.03.2008 20:13
Etelä- ja Itä-Suomeen on ensi yön aikana saapumassa voimakas lumisade, joka yhdessä kovan tuulen kanssa voi vaikeuttaa junaliikennettä. Lumipyryn arvioidaan olevan voimakkainta huomenna aamulla ja päivällä. Itä-Suomessa lunta ennakoidaan kertyvän jopa 30 senttimetriä.
VR varautuu lumipyryyn muun muassa järjestämällä ylimääräistä henkilökuntaa vaihteiden puhtaana pitoon. Matkustajien on hyvä ottaa huomioon, että lumipyryn vuoksi junaliikenteessä saattaa esiintyä häiriöitä huomenna.
Lähde VR 25.3
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_381.html
19.03.2008 00:29
Tunnelma oli jännittynyt viime viikon lopulla Kihniön Aitonevalla, kun nosturi asetteli lyhyelle radan pätkälle neuvostoliittolaisvalmisteisen veturin ja ravintolavaunun. Kyseessä ei ole mikä tahansa juna, vaan 75 senttiä leveällä raiteella kulkeva parivaljakko.
Vapon suunnitelmissa on, että museoesine kuljettaa tulevaisuudessa matkailijoita ja esittelee käytöstä poistettuja sekä käytössä olevia turvetuotantoalueita. Enää puuttuu vain rata, jossa juna jyskyttäisi.
Raiteen puuttuminen ei ole pikkujuttu. Vapon tuotantoneuvoja Timo Talasoja ei osaa vielä sanoa, kuinka paljon rahaa suunniteltuun noin kahden kilometrin huvirataan hupenee. Varmaa on ainakin, että projektiin kuluu lukuisia talkootyötunteja.
Ensimmäinen ratapölkky isketään maahan aikaisintaan vuoden kuluttua. Talasojan mukaan suunnitelmissa on, että Pirkanmaan museorautatieyhdistys rakentaa radan ja hakee työlle rahoitusta TE-keskukselta.
Juna tuotiin viime viikon lopulla Vapon tytäryhtiöstä Virosta. Vapo aikoo pyytää sieltä kiskotkin, joita korjataan maastosta pois juuri nyt.
Veturi on täysin toimiva
Vapon virolainen tytäryhtiö on myynyt junakalustoa metalliromuna. - Halusimme pelastaa siellä turvealueilla ihmisten ja turpeen kuljetukseen käytetyn veturin ja vaunun tänne museokäyttöön, Talasoja sanoo.
Vapolaiset kävivät Virossa viime kesänä tutkailemassa junakalustoa. Heidän toivomuksenaan oli saada Aitonevalle toimiva ja alkuperäisessä kunnossa oleva veturi ja vaunu.
Toive toteutui. Naapurimaasta saapui täysin toimiva vapolaisten arvion mukaan 1970-luvulla valmistettu veturi ja ilmeisesti jopa alkuperäisillä ikkunaverhoilla sisustettu ravintolavaunu vuodelta 1985. Kaluston alkuperä selvitetään tarkemmin myöhemmin.
Aitonevan juna kulki vielä kapeammalla
1970-luvulla Aitonevan alueella mutkitteli 65 senttiä leveä rata. Vapolla oli haaveena löytää museoon kapeammalla raiteella kulkeva juna, mutta sitä ei etsinnöistä huolimatta löytynyt. Aitonevalla käytetty junakalusto myytiin aikoinaan huvipuistoihin Kalajoelle ja ähtäriin.
Vapon tuotantovastaavan Tapio Mäkysen mukaan juna kuljettaisi Aitonevan museota askeleen eteenpäin. - Virosta tuotu junakalusto sopii museoon hyvin, koska siellä on esillä myös venäläisvalmisteisia turvekoneita.
Aitonevan turvemuseossa on nähtävillä viitisenkymmentä vanhaa turvekonetta. Museorautatieyhdistyksen pyörittämä museokahvila on auki toukokuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Museossa oli viime kesänä arviolta 1 500-2 000 kävijää.
Museo ottaa vanhoja turvetyökaluja mielellään vastaan. Turvemuseon lisäksi Aitonevalla on ympäristöpolku.
Lähde Ylä-Satakunta 18.03.2008
Lähde WWW http://www.ylasatakunta.fi
14.03.2008 02:46
Epäillystä typpihappovuodosta selvittiin säikähdyksellä torstaina iltapäivällä Turun rautatieaseman ratapihalla. Hätäkeskus sai kahtakymmentä vaille viisi hälytyksen kemikaalivuodosta ratapihalla Uudestakaupungista Tampereelle matkalla olleen junan vaunussa, joka oli täynnä typpihappoa.
Epäilty happovuoto osoittautui kuitenkin löystyneeksi vaunun manusluukun eli tankkausluukun kanneksi, josta nousi harmaata vesihöyryä. Luukun päällimmäinen kansi oli ilmeisesti tankatessa jäänyt löysälle niin, että pieni määrä typpihappoa reagoi kosteuden kanssa. Varsinaisesta happovuodosta ei ollut kysymys. - Jos vuotava aine olisi ollut typpihappoa, höyry olisi ollut eriväristä, kellanruskeaa, kertoo paikalla ollut päivystävä palomestari Timo Saarinen.
Happoa kuljettaneen junavaunun katolla olevaa manusluukkua ei voitu tutkia ratapihalla jännitelinjojen alla, joten vaunu siirrettiin Iso-Heikkilään, jossa pelastuslaitoksen palomiespari tarkisti luukun. Tilanne hoitui manusluukun kannen kiristyksellä, ja palokunta poistui paikalta noin tunti hälytyksen jälkeen. Myös typpihappoa kuljettanut juna pääsi jatkamaan matkaa saman tien.
Paikalla kävi myös poliisin kenttäjohtaja Matti Virrasoja, mutta vuotouhka ei johtanut poliisin osalta mihinkään toimenpiteisiin. - Jos kyse olisi ollut oikeasta vuodosta, olisi edessä ollut alueen tyhjentäminen ja evakuointi palokunnan kanssa sekä liikenteenohjaus. Alkutoimenpiteet riippuvat tietysti tuulen suunnasta, Matti Virrasoja kertoo.
Lähde 14.03.2008 Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-03-14,104:2:526176,1:0:0:0:0:0:
13.03.2008 15:47
Vaihteita tarkistamassa olleet ratatyömiehet tekivät keskiviikkoaamuna järkyttävän löydön Ylivieskan keskustassa. Junaraiteilta löytyi jalkaterä, nilkasta poikki oleva osa ihmisen jalkaa. - Löytö tehtiin kymmenen metrin päässä Kalajoen rautatiesillasta asemalle päin. Kunnosta päätellen se lienee tipahtanut siihen syksymmällä. Lumen sulaminen kiskoilta toi sen esiin, kertoo poliisin kenttäjohtajana keskiviikkona ollut ylikonstaapeli Eero Korkiakoski Ylivieskan poliisista. Korkiakoski pitää erittäin todennäköisenä, että jalkaterä on tarttunut junan rakenteisiin jonkin junatapaturman yhteydessä. Tapaturma ei kuitenkaan välttämättä ole tapahtunut lähiseudulla. - Juna on voinut kuljettaa sen Ylivieskaan vaikka Helsingistä saakka. Poliisi selvittää, kenelle jalka on kuulunut. Tutkinnassa käytetään onnettomuusraportteja ja dna-tutkimusta. - Tällaisia tapauksia sattuu Suomessa silloin tällöin, koska junissa on kaikenlaisia koloja, joihin uhrin osia voi tarttua. Ylivieskan alueella en tiedä tällaista sattuneen virkaurani aikana, ja sitä on kestänyt yli 30 vuotta. Harvinainen tapaus, kertoi Korkiakoski.
Lähde Kalajokilaakso 13.3.2008.
Lähde WWW http://www.kalajokilaakso.fi/gen/1134123.asp
12.03.2008 02:30
VR Cargon edustajien vierailu viime viikolla varmisti suunnitelmat puunkuormauksen keskittämisestä Parkanon asemalle Pohjois-Pirkanmaalla.
Cargon myyntipäällikkö Jukka Jorosen mukaan Parkanon asema antaa hyvät mahdollisuudet kehittämiseen. Yhtiön edustajat tarkastelivat vierailulla, onko asemalla tilaa riittävästi puukentälle ja raideyhteyksiä sekä lastataanko asemalla muuta kuin raakapuuta.
Varsinaisten suunnitelmien tekeminen alkaa sen jälkeen, kun Ratahallinto on antanut myönteisen kannan. Cargo aloittaa neuvottelut Ratahallintokeskuksen kanssa kuluvalla viikolla. - Tärkeintä on päästä liikkeelle mahdollisimman nopeasti. Asialle ei ole varattu rahaa tämän vuoden budjettiin. Parasta kuitenkin olisi, jos rakennustyöt voitaisiin aloittaa jo tänä vuonna, Joronen sanoo.
Viimeistään kuokka isketään maahan vuonna 2009.
Tarkemmat aikataulut selviävät maalis-huhtikuun aikana. Yleissuunnitelman tekeminen kestää noin puolitoista kuukautta ja vasta sen jälkeen tiedetään, millaisia investointeja kuormauspaikka vaatii.
VR Cargon suunnitelmissa on keskittää raakapuunkuormausta Suomessa muutamille asemille, joista yksi on todennäköisesti Parkano. Täällä lastataan junaan puuta nyt vuosittain 120 000 kuutiota. Keskittäminen lisäisi kuormattavan puun 300 000-500 000 kuutioon.
Jos puunkuormausta keskitetään Parkanoon, kuormauspaikan puukenttää laajennettaisiin, rakennettaisiin lisää raiteita ja lisäksi perustettaisiin erillinen kuormausurakointi. Nyt autoilijat kuormaavat itse puun vaunuihin.
Hyvä lähtö aseman kehittämiselle
Parkanon kaupunginjohtajan Jarkko Malmbergin mielestä VR Cargon suunnitelmat olisivat kaupungin asemanseudun kehittämishankkeelle hyvä lähtölaukaus. - Kuormauksen keskittyminen toisi asemanseudulle liikennettä ja kasvattaisi alueen merkittävyyttä.
TE-keskuksen rahoittamaan hankkeeseen kootaan ohjausryhmä tämän kuun aikana. Kehitys-Parkki Oy:n tuore projektipäällikkö Jaakko Blomqvist on hankkeen vastuullinen vetäjä.
Lähde Ylä-Satakunta 11.03.2008
Lähde WWW http://www.ylasatakunta.fi
12.03.2008 02:22
Turun rautatieaseman naapurissa sijaitsevat VR:n vanhat konepajarakennukset ovat saamassa uuden elämän. Niiden naapuriin on lisäksi nousemassa uusi asuinalue, johon tämänhetkisten laskelmien mukaan voisi muuttaa 1 370 ihmistä.
Konepaja-alueesta laadittu asemakaavaluonnos läpäisi Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunnan tiistaina. Hyväksyntä syntyi äänin 11-2. Vasemmistoliiton Riikka Oksanen ja Pasi Heikkilä olisivat laajentaneet luonnoksessa esitettyä rakennussuojelua myös Köydenpunojankadun varrella sijaitseviin VR:n entiseen ruokalaan ja asuintaloihin.
Konepajatoiminta hiljeni vuonna 2002, ja sen jälkeen VR-Yhtymä Oy teki aloitteen alueen uudesta kaavoituksesta. Nykyisin sen pääasiallinen maanomistaja on Palmberg-TKU Oy.
Vuonna 2006 käydyn arkkitehtikisan voittoehdotukset ovat toimineet nyt hyväksytyn kaavaluonnoksen pohjana. Seuraavaksi Turun asemakaavatoimistossa aletaan laatia varsinaista kaavaesitystä.
Talokäärmettä vierastettu
Alueen erikoisuus olisi Köydenpunojankadun ja sen jatkeeksi suunnitellun Köydenpunojankaaren kupeeseen ideoitu 4-8-kerroksisista punatiilisistä rakennuksista muodostuva 450-metrinen talokäärme. Lähistön asukkaat ovat suhtautuneet siihen varsin kriittisesti. Talokäärmeen naapuriin nousisi kaksi muutakin asuintalokokonaisuutta.
Veturitalli ja konepajarakennukset aiotaan suojella. Palmberg-TKU ja turkulainen tapahtumatoimisto CRH-Consulting ovat puuhanneet konepajaan kokonaista huvipuistoa. Konepaja-alueen uuden käytön tiellä on ryväs ympäristöongelmia. Melun, tärinän ja vuosien saatossa pilaantuneen maaperän lisäksi murheena on ratapihalla tapahtuva vaarallisten aineiden kuljetus.
Lähde Turun Sanomat 12.03.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-03-12,104:2:525634,1:0:0:0:0:0:
11.03.2008 23:29
Valtio on päättänyt osallistua länsimetron rakentamiseen 30 prosentilla. Osuus on enintään 200 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi valtio on jo aiemmin varannut suunnitteluun 15 miljoonaa euroa.
Viime syksyn kustannustasossa länsimetron kustannusarvio on 714 miljoonaa euroa.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan valtion metrolle antama hintakatto on ehdoton.
Espoon kaupunki päätti aikanaan metron rakentamisesta sillä ehdolla, että valtio maksaa hankkeesta 30 prosenttia. Kehäradalle varataan 374 miljoonaa euroa, mikä on 63 prosenttia kustannuksista. Kehäradan kustannusarvio on 590 miljoonaa.
Rakennustyöt alkavat 2009. Valtion osallistuminen hankkeisiin ratkesi tänään kehysriihessä.
Lähde HS 11.3
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Valtiolta+200+miljoonaa+euroa+l%C3%A4nsimetrolle/1135234708557
11.03.2008 08:50
Helsinki-Vantaan lentoasemalle suuntautuvan kehäradan rakennuskustannusarvio on noussut. Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti maanantaina, että uusi kustannusennuste on 590 miljoonaa euroa. Tämä on 75 miljoonaa enemmän kuin aiemmin oli laskettu.
Ministeriö on esittänyt Vantaan kaupungin johdolle kustannusten jakamista uudelleen. Ministeriö vaatii myös, että ilmailulaitos Finavia osallistuu lentoterminaalin rakentamiseen 30 miljoonalla eurolla.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen myöntää ministeriön tiedotteessa, että on erittäin kiusallista tuoda juuri hallituksen kehysriihen alla esiin näin suuri kustannusylitys. Hänen mielestään hanketta ei ole valmisteltu parhaalla mahdollisella tavalla. Hanke aiotaan aloittaa ensi vuonna.
Lähde HS 10.3
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Keh%C3%A4rata+tulee+suunniteltua+kalliimmaksi/1135234690914
08.03.2008 13:20
Kemijärven radan tulevaisuus on lyhyessä ajassa kokenut täydellisen muutoksen. Ensin junakapinaliikkeen painostuksella poistui uhka henkilöliikenteen jatkumiselta.
Nyt hallituksen liikennepoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt, että Rovaniemi-Kemijärvi -rataosuuden sähköistämiseen löytyvät rahat vielä tällä hallituskaudella.
Asian julkisti ensin ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen (kesk.). Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo kertovansa asiasta tarkemmin ensi tiistaina.
Kyse on noin 20 miljoonan euron investoinnista. Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen sanoo, että sähköistys voidaan toteuttaa ilman pitkää suunnittelua nopeastikin, jos rahat siihen osoitetaan Ratahallintokeskukselle.
- Ensi vuoden budjettiin niitä voi olla liian kiire saada, mutta realistinen toteutusajankohta olisi vuonna 2010. Ruohosen mukaan sähköistys ei edellytä muita rataosuuden peruskorjaustoimia. - Ratahan on peruskorjattu, eikä sähköistyksessä jouduta menemään rata-alueen ulkopuolelle, hän selittää.
Sähköistystä kiirehtii radalle tuleva puutavaraliikenne, jos Kemijärven sellutehdas lopettaa toimintansa. ’
Se merkitsisi vuositasolla 600 000-800 000 puukuution kuljettamisesta Itä- Lapin metsistä Kemin ja Oulun tehtaille. Kemijärvi-Rovaniemi -rataosuudella kulkisi näillä näkymin neljä puutavarajunaa kuutena päivänä viikossa.
Sen sijaan Soklin kaivoksen avaaminen ei vaikuta sähköistyssuunnitelmiin. - Vielä ei edes tiedetä, mihin mahdollinen ratayhteys vedetään.
Malmijunia on myös mahdollista vetää tavallisella veturikalustolla, sanoo investointijohtaja Kari Rantanen.
Rovaniemi-Kemijärvi -rataosuuden pituus on 83 kilometriä.
Sokli eli mahdollinen kaivos sijaitsee lähimmillään noin 200 kilometrin etäisyydellä rautatiestä.
Lähde Lapin Kansa 8.3.2008
Lähde WWW http://www.lapinkansa.fi/a/2008/03/08/5071552.shtml
06.03.2008 10:20
Liikenneministeri Anu Vehviläisen mukaan länsimetron rakentaminen voi käynnistyä aikaisintaan 2010. Hallitus on sitoutunut aloittamaan muutamia lykättyjä liikennehankkeita, muun muassa kehäradan ennen kokonaan uusien kohteiden aloittamista.
Kehäradan rakentamistöitä on kaavailtu vuodelle 2009 eikä länsimetroa voida aloittaa Vehviläisen mukaan samaan aikaan. Vehviläinen myös ajaa valtion osuudelle euromääräistä kattoa.
Maksukatosta ja valtion maksuosuudesta päättää hallitus. Valtion osallistuminen länsimetron rahoitukseen ratkeaa ensi tiistaina. Tulevien vuosien liikennehankkeista hallitus päättää ensi viikolla kehysriihessä ja maaliskuun lopulla hyväksyttävässä liikenneselonteossa.
Lähde Ylen aikainen 6.3
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content16B40
05.03.2008 12:39
Liikenne- ja viestintäministeriö on puristanut alaspäin länsimetron kustannusarviota. Ministeriön arvio radan kustannuksiksi on nyt 713 miljoonaa euroa. Kustannusarvio oli alun perin 452 miljoonaa, mutta ripeässä tahdissa se kipusi 800 miljoonaan euroon. Valtion osallistuminen sovitulla 30 prosentin kustannusosuudella vaarantui.
Liikenneneuvos Petri Jalasto liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että säästöjä on saatu lyhentämällä laitureita. "Kun se on automaattimetro, niin 130 metrin sijasta on 90 metrin laituripituus."
Ja kun laiturit ovat lyhyemmät, myös asemien sisäänkäyntien määrää on pystytty karsimaan. Joidenkin asemien syvyysasemia on korjattu edullisemmiksi rakentaa. Tiettävästi myös ylimitoitettuja turvallisuusvaatimuksia on otettu uuteen tarkasteluun.
Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko kiistää, että metrohankkeen sisältö olisi muuttunut. "Mikään ei ole muuttunut paitsi esitystapa." Hänen mukaansa ministeriö halusi ensin metron hinnaksi könttäsumman, joka sisältäisi varautumisen kustannusten nousuun. Näin hinnaksi tuli 800 miljoonaa euroa.
Sitten Loukon mukaan laskentatapa muuttui "päivän hintaan". Sisällöllisesti hanke ei muuttunut, mutta tarkasteluun valittiin lokakuun 2007 hintataso indeksiin sidottuna. Hinnaksi tuli 713 miljoonaa euroa.
Louko sanoo, että ministeriön esittämät säästötoimet sisältyivät jo 800 miljoonan euron arvioon.
Valtio tavoittelee mahdollisimman pientä lähtöhintaa pystyäkseen vastaamaan omasta 30 prosentin osuudestaan. "Semmoinen on pelättävissä", Louko sanoo. Valtion osallistuminen länsimetron kustannuksiin selviää ensi viikolla hallituksen kehysriihessä, jossa tarkastellaan ensi vuoden budjetin raameja ministeriöittäin. Länsimetron kustannukset jaetaan valtion osuuden jälkeen niin, että Espoo maksaa 72 prosenttia ja Helsinki 28 prosenttia.
Lähde HS 3.3
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/L%C3%A4nsimetron+hintaa+pudotettiin+sata+miljoonaa/1135234524437
05.03.2008 12:32
Kutsukyyti alkaa kuljettaa matkustajia kahdelle lakkautettavalle Haapamäen radan junavuorolle kesäkuun alussa. Liikenneministeriö ei enää osta illan viimeisen ja aamun ensimmäisen junavuoron liikennettä välillä Vilppula-Haapamäki-Vilppula, joita VR kannattamattomina ei omaan laskuunsa ole enää vähään aikaan ajanut. VR:n mukaan tämän välin liikenne maksaa vuositasolla 190 000 euroa. Korvaavien kyytien kustannukset ovat 65 000 euroa vuodessa. Ministeriö on antanut lääninhallitukselle tehtäväksi hankkia osuudelle korvaavat yhteydet. Liikennesuunnittelija Lasse Hinkkanen esitteli kutsuliikenneaikatauluja ja reittejä Keuruulla maanantaina. Suunnitellun mukaan Keuruulla asuvien palvelut jopa paranevat, kun heille kesäkuussa avataan taksiyhteys Vilppulasta etelään lähtevälle aamujunalle. Nykyisellään Keuruulta ei aamujunalle julkisin kulkuneuvoin pääse. Ministeriön päätös koskee myös kolholaisia, ja heidätkin kuljetetaan korvaavalla kyydillä Vilppulan asemalle. Kolholaisia uusi järjestely harmittaa, sillä kansanliikkeen vaatimuksesta kiskobussit on vasta saatu pysähtymään sinne ja kunta puolestaan investoi pysäkin rakentamiseen. Keuruun paikallisliikennetoimikunta ei edelleenkään sulata VR:n ja ministeriön päätöksiä, vaan haluaa junakyytien palaavan ennen syksyä 2006 vallinneeseen tilaan. Voiko vajaan viikon matkustajamääristä tehty otos olla riittävän kattava ja edustava päätösten pohjaksi, toimikunta ihmettelee. Samoin se kummastelee VR:n ilmoittamia kahden junavuoron kustannuksista Vilppulan ja Haapamäen välillä, ovatko ne todella 190 000 euroa ja selviydyttäisiinkö vähemmällä toimintoja järkeistämällä. Erikseen, ministeriön toimeksiannosta selvitetään konsulttityönä radanvarren kuntien ja kolmen maakuntaliiton yhteinen näkemys joukkoliikenteen kehittämisestä niin kutsutussa Haapamäen kolmiossa. Kyse on isommasta kokonaisuudesta kuin kahdesta junavuorosta. Ensimmäinen selvitystä valmisteleva neuvottelu järjestetään huhtikuun alussa.
Lähde Suur-Keuruu 05.03.2008
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2008/03/05/2474170.shtml
04.03.2008 21:26
Puuteollisuus on näyttänyt vihreää valoa puunkuormauksen keskittämiseen Pirkanmaalla Parkanoon. VR Cargo suunnittelee keskittävänsä puunkuormausta muutamalle asemalle Suomessa.
Cargon edustajat tulevat ensi viikolla tutkailemaan Parkanon aseman mahdollisuuksia. Kuormauksen keskittäminen Parkanoon ei ole vielä varmaa, mutta yhtiön myyntipäällikön Jukka Jorosen mielestä Parkano on Pirkanmaan ykkösvaihtoehto. - Kilpailijoita ei oikeastaan Pirkanmaalla ole, jos mielikuvani Parkanon aseman ympäristöstä pitää paikkansa.
Tärkeintä on, että asemalla on tilaa puukentälle ja riittävästi saatavissa puuta. Varastokentälle tarvitaan tilaa ainakin hehtaari, mutta mieluummin puhutaan Jorosen mukaan kahdesta hehtaarista. Parkanosta lastataan raakapuuta junan kyytiin vuosittain 120 000 kiintokuutiota. Keskittäminen tarkoittaisi 300 000-500 000 kuutiota vuosittain.
Parkanon asema Kihniötä parempi
Myyntipäällikkö arvioi, että myös Kihniössä olisi kohtuullisesti tilaa lastausterminaalille, mutta Parkano on sijainniltaan parempi. Parkanosta etelään katsottaessa seuraava hieman isompi lastauspaikka on vasta Toijalassa. Seinäjoen toisella puolella olevia vaihtoehtoja VR Cargo ei ole vielä tarkastellut.
Jorosen mukaan Parkanon edut ovat keskeinen sijainti Länsi-Suomessa. Lisäksi se on pääradan varressa. - Parkanon sopivuudesta lastauspaikaksi saadaan varmuus ensi viikolla. Puuteollisuus on ainakin pääsääntöisesti ollut myönteinen Parkanon suhteen.
Jos puunkuormausta keskitetään Parkanoon, nykyistä kuormauspaikkaa paranneltaisiin puukentän laajentamisen lisäksi rakentamalla lisää raiteita ja perustamalla erillinen kuormausurakointi. Rakennustyöt sijoittuvat vuoteen 2009. - Seuraava askel on kuormausurakoinnin perustaminen, mutta se vaatii paljon puuta. Kalliita koneita ei investoida pienille puumäärille, Joronen korostaa.
Nyt autoilijat kuormaavat itse puun vaunuihin. Urakointipalvelu hoitaisi kuormauksen nopeammin ja tehokkaammin.
Lähde Ylä-Satakunta 28.02.2008
Lähde WWW http://www.ylasatakunta.fi/torstai/uutinen1.html
02.03.2008 11:02
Kemijärvellä on juhlittu yöjunaliikenteen uudelleen aloitusta. Juhlat käynnisti Helsingistä saapunut täpötäysi yöjuna. Asemalla odotti vajaa viisisataa ihmistä, heistä suurin osa junaa puolustaneen kapinaliikkeen edustajia. Edellisen kerran yöjuna liikennöi Itä-Lappiin syksyllä 2006.
Yöjunaa voidaan pitää sitä tukeneen kansanliikkeen voittona. Liike keräsi aikanaan 21 000 nimeä junan tueksi.
Juhlajunassa toimi "juhlakonduktöörinä" tunnettu Kemijärvi-aktiivi, näyttelijä-ohjaaja Kari Väänänen.
- Kansanliikkeen onnistuminen kertoo, että ihmisillä on kuitenkin vielä valtaa vaikuttaa asioihin puolueiden diktatuurin ylitse, Väänänen sanoi.
Lähde Yle 1.3
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id84120.html
28.02.2008 14:44
Talvivaaran kaivosradan rakentaminen on alkanut Kainuussa. Kyseessä on VR-Radan historian suurin yksittäinen urakka. Sen suuruus on lähes 40 miljoonaa euroa.
Talvivaaran kaivosrata erkanee Iisalmen ja Kajaanin väliseltä rataosuudelta Murtomäen liikennepaikalla. Rakennettavan junaradan pituus on 24 kilometriä. Liikenne radalla alkaa syksyllä 2009.
Sotkamon Talvivaaraan rakennetaan nikkelikaivosta, jonka vuosituotannoksi on suunniteltu 33 000:ta tonnia vuodessa. Kaivoksen osuus koko maailman nikkelin tuotannosta olisi tällöin noin kaksi prosenttia. Kaivos aloittaa toimintansa näillä näkymin kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Talvivaaran+kaivosradan+rakentaminen+alkoi/1135234416849
28.02.2008 10:44
TramWest julkaistiin maaliskuussa 2006. Kun länsimetron kasvanut kustannusarvio tuli julkisuuteen tammikuussa 2008, ryhdyimme tarkistamaan, mitä kuluneet kaksi vuotta ovat vaikuttaneet TramWestiin.
Arvioimme käyttämämme yksikkökustannukset tammikuun 2008 hintatasolla sekä otimme huomioon Helsingissä tapahtuneet kaavoitusratkaisut sekä joukkoliikenteen kehityssuunnitelmat. Näiden perusteella olemme tehneet suunnitelmaan seuraavat muutokset:
- TramWest ei pääty enää Elielinaukiolle, vaan rata yhtyy HKL:n raitiotieverkkoon.
- Ruoholahden kautta Helsinkiin suuntautuvista linjoista osa jatkaa Helsingin raitioliikenteen toteutumassa oleville laajennuksille Kalasatamaan, Laajasaloon ja Viikkiin.
- Rautatientorilla on Mikonkadulla pysäkki Helsingin keskustaan päättyville linjoille.
- Itämerenkadun lisääntyneen HKL:n raitioliikenteen vuoksi osa TramWestin linjoista kulkee uutta rataa Porkkalankadun alla. Ratkaisu noudattaa Porkkalankadulle esitetyn bussitunnelin periaatetta.
- TramWest käyttää rakenteilla olevaa Simonkadun ja Ruoholahdenkadun yhteyttä Lauttasaaren kautta kulkevalle liikenteelle.
- Länsiväylän vartta kulkeva liikenne tulee Kaivokadulle nykyisen satamaradan linjauksessa ja Töölönlahdella Alvar Aallon kujaa ja edelleen Töölönlahdenkatua.
- Liikennöinti ja kustannukset on laskettu aiempaa tarkemmin ja käytännön kansainvälistä kokemusta vastaavin arvoin. Liikennöintiä on arvioitu myös ilmastomuutoksen kannalta.
TramWest 2008 tunnusluvut
TramWest on Helsingin keskustasta, Munkkiniemenaukiolta ja Leppävaarasta Espooseen rakentuva nykyaikainen nopea raitiotieverkko, johon liittyy myös Lauttasaaren joukkoliikenteen hoitaminen raitiotiellä. Rataverkon kokonaispituus ilman Raidejokerin osuutta on 52,6 km kaksiraiteista rataa, josta Espoossa 36,6 km. Keskimääräinen pysäkkiväli on 570 m.
Rataverkolle on tehty viitesuunnitelma linjastosta, jossa on 8 raitiolinjaa mukaan lukien Raidejokeri ja Lauttasaaren Vattuniemeen päättyvä linja. Espoon ja Helsingin välinen mitoittava paikkatarjonta on yhteensä 12.000 matkustajapaikkaa tunnissa.
Rataverkko kattaa Espoossa enintään 600 metrin kävelyetäisyydellä 88.800 asukasta. sekä 20.000 asukasta Lauttasaaressa, Lehtisaaressa ja Kuusisaaressa. Lisäksi pääosa Etelä-Espoon yleiskaavaluonnoksen uudisrakentamisesta tulee kävelyetäisyydelle TramWestin pysäkeistä.
Hyvän kattavuuden perusteella TramWest lisää joukkoliikenteen käyttöä 12.800 matkalla arkivuorokautena.
Kokonaisinvestointi on 495 M€, keskimäärin 9,4 M€/km.
Espoon eteläosien yleiskaavan mukaan kävelyetäisyydellä pysäkeistä sijaitsevan uuden rakennusoikeuden arvosta 50 % voidaan kaupungin investointien rahoittamiseksi periä maankäyttösopimuskorvauksilla ja tonttimyynnillä. Summa on noin 517M€.
Viitesuunnitelman linjaston liikennöintikustannussäästö bussijärjestelmään verrattuna on 5,9 M€ ja radan ylläpitokustannus vähennettynä 2,25 M€.
Viitesuunnitelman mukainen linjasto vähentää CO2-päästöjä 14.300 tonnia vuodessa.
TramWest-suunnitelma on laadittu vapaaehtoistyönä joukkoliikenteen ammattilaisten, opiskelijoiden ja muiden aiheesta kiinnostuneiden toimesta.
Lähde TramWest - vaihtoehtosuunnitelma
Lähde WWW www.tramwest.fi
28.02.2008 10:35
Kaksi VR:n työkonetta törmäsi Ikaalisissa Sisätön ratapihalla puoli yhdeksän aikaan torstaiaamulla. Törmäyksessä loukkaantui neljä koneiden sisällä ollutta VR:n työntekijää. Heistä yksi loukkaantui vakavasti ja hänet vietiin sairaalahoitoon. Kolmen vammat olivat lieviä.
Koneet olivat tekemässä sähköradan kunnostustöitä, kun ne törmäsivät toisiinsa. Onnettomuus katkaisi raideliikenteen noin puoleksi tunniksi Ikaalisten kohdalla.
Palomestari Tommi Lönnqvist arvioi, ettei liikenteen katkeaminen vaikuttanut henkilöliikenteeseen. Koneiden törmäyksen syytä ei vielä tiedetä.
Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Yksi+loukkaantui+vakavasti+VRn+ty%C3%B6koneiden+t%C3%B6rm%C3%A4yksess%C3%A4+Ikaalisissa/1135234411318
27.02.2008 22:20
Turun ienoon alueen junaliikenteen tulevaisuutta pohditaan taas. Juuri valmistunut Ratahallintokeskuksen tutkimus kartoitti lähijunaliikenteen mahdollisuuksia kolmella eri ratareitillä. Turusta kulkevien lähijunien päätepysäkit olisivat Uudessakaupungissa, Loimaalla ja Salossa. Lähijunat kulkisivat näitä reittejä edestakaisin 7-16 kertaa päivässä.
Toteutuessaan lähijunaliikenne toisi kiskojen varsille 19 uutta pysäkkiä. Junat pysähtyisivät muun muassa Maariassa, Liedon Asemalla ja Littoisissa. Pysäkkien rakentaminen olisi Loimaan ja Salon radoilla ainut investointitarve.
Tekniikka kunnossa, maksaja ei
Teknisiltä valmiuksiltaan Loimaan ja Salon radat ovat suurin piirtein kunnossa. Molemmat radat on sähköistetty. Loimaan liikenne vaatisi tasoristeyksen muutosta Kärsämäessa, sekä päätepysäkin laiturin parantamista. Salon rata on pysäkkejä lukuun ottamatta kunnossa. Tutkimus arvioi näiden kahden rataosuuden kunnostamisen hinnaksi 17 miljoonaa euroa. Maksajista ei selvitys sano mitään. Lähinnä työpaikkaliikenteen tarpeisiin kaavailtu junaliikenne tarvitsisi taakseen uuden organisaation.
- Turun joukkoliikenteestä huolehtiva Turun joukkoliikennetoimisto voisi tietysti laajentaa toimialaansa myös raiteille, pohtii Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitosta.
VR suhtautuu asiaan varovaisen myönteisesti.
- Tällä hetkellä uusille reiteille ei sopivaa kalustoa löydy. Jos liikenne aloitettaisiin, pitäisi uusia junia hankkia lisää, sanoo VR:n Herbert Mannerström.
Ollakseen kannattavia reitit tarvitsisivat reilusti matkustajia. Loimaan lähijunalle on kaavailtu vajaata 200 tuhatta matkustajaa vuodessa, Saloon peräti 700 tuhatta.
Lähde Turun Tienoo 26.2
Lähde WWW http://www.turuntienoo.fi/uutiset/447/
27.02.2008 10:55
Lahden ja Keravan välinen junaliikenne hidastelee pahasti liikenteenohjausjärjestelmän vian vuoksi. VR arvioi ongelmien jatkuvan kello yhteen saakka iltapäivällä. Liikennepäällikkö Mauno Haapala kertoo, että junat ovat myöhässä puolesta tunnista tuntiin. VR tiedottaa nykyään junien myöhästymisestä verkkosivuillaan. Tiedot löytyvät liikennetilannelinkin takaa.
Lähde HS 27.2
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Junaliikenne+hidastelee+pahasti+Lahden+ja+Keravan+v%C3%A4lill%C3%A4/1135234383943
27.02.2008 03:42
Pansion junalauttasataman ns. EU-ratapiha puretaan. Sitä ei enää tarvita, koska junalauttaliikenne ja telinvaihdot päättyivät Pansion satamanosassa vuoden 2007 lopulla. Tilalle rakennetaan vilkastuvan autotuonnin ja telakkatoiminnan tarvitsemaa kenttätilaa sekä varastohalli purkaus- ja lastaustoimintaa harjoittavalle Finnsteve Oy Ab:lle.
Turun satamalautakunta hyväksyi tiistaina ratapihan purun. Aloite toimeen tuli Finnsteveltä. Myönteinen vastaus valmistui sen jälkeen, kun sataman ja Finnlines Oyj:n välisissä neuvotteluissa kävi ilmi, että junalauttaliikenne Pansioon ei jatku. Junalauttasataman kymmenvuotista historiaa värittivät oikeuskiistat, jotka koskivat Ruissalon Natura-alueelle kantautuvaa meteliä.
Sataman tekninen johtaja Matti J. Niemi arvioi lautakunnan listalla, että ”junalauttasatamaa varten tehdyt ratainvestoinnit voidaan katsoa tulleen kuoletetuiksi niiden oltua käytössä noin 10 vuotta.” - Junalauttasataman investoinnit olivat 84 miljoonaa markkaa (noin 14 miljoonaa euroa). Ratapihan osuus on vain pieni osa investoinneista, hän sanoo.
Niemi myöntää, että osa rakenteista jää vähäisemmälle käytölle. Telinvaihtohalli palvelee Finnsteven säilytysvarastona ja veturihalli ahtaajien sosiaalitiloina.
Viisi kilometriä kiskotusta
Niemen mukaan EU-ratapihalta löytyy kiskotusta viiden kilometrin verran. - Ne puretaan tarpeellisin osin eli noin 70-prosenttisesti, hän arvioi.
Osa Pansion ratapihan vaihteista ja muusta raidemateriaalista voidaan hyödyntää Kantasataman junalauttaliikenteen tarpeisiin. Sataman hallintojohtaja Jarmo Koskinen tähdentää, että kotimainen kiskotus jää jäljelle. Purkuun menevät eurooppalaista raideleveyttä noudattavat kiskot. Sellaiset voidaan vetää lähistölle uudelleen, jos joskus ilmenee taas tarvetta.
Uutena kohteena on Finnsteven tarvitsema varastohalli. Sille tulee kokoa noin 10 000 neliötä. Koskinen arvioi rakennuskustannuksiksi 1,4 miljoonaa euroa. - Hyvässä tapauksessa halli on valmis vuoden loppuun mennessä, tekninen johtaja Niemi uskoo.
Lähde Turun Sanomat 27.02.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-02-27,104:2:521961,1:0:0:0:0:0:
25.02.2008 12:02
Traktori törmäsi junaan, kuljettaja loukkaantui vakavasti Kuljettaja on loukkaantunut vakavasti tasoristeysonnettomuudessa Laukaan Leppävedellä. Jyväskylän suunnasta tullut tavarajuna törmäsi iäkkäämmän miehen kuljettamaan traktoriin aamupäivällä. Uhri on viety pelastushelikopterilla Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan. STT
Lähde Kaleva
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/juttu713685_page0.htm
22.02.2008 10:14
VR ja Accenture ovat tehneet sopimuksen uudesta myyntijärjestelmästä ja uusista myyntilaitteista. VR uudistaa vuoden 2011 alkuun mennessä nykyisen lipunmyyntijärjestelmän, asemien myyntipäätteet, lipunmyyntiautomaatit ja konduktöörien kannettavat myyntilaitteet.
Uudesta myyntijärjestelmästä järjestettiin viime vuonna tarjouskilpailu, jonka voitti Accenture yhteistyökumppaninaan Enfo.
Uudistuksen tavoitteena on parantaa asiakaspalvelua ja lippujen saatavuutta sekä kehittää uusia asiakaslähtöisiä palveluja. Myyntijärjestelmä ja -laitteet otetaan vaiheittain käyttöön vuoden 2011 alkuun mennessä.
Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa ensi vuoden alkupuolella konduktöörit saavat käyttöönsä uudet, kannettavat myyntilaitteet, joiden avulla itsetulostettujen e-lippujen tarkastaminen helpottuu ja myyntitapahtumat junissa nopeutuvat.
Konduktöörien uusi myyntilaite on kerännyt hyviä käyttökokemuksia useissa maissa. Laitteen valmistaja on saksalainen Höft & Wessel.
Lähde VR 19.2
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_366.html
19.02.2008 23:33
Kouvola. Junaliikenne Kouvolan itäpuolella hidasteli tiistaina pahasti kaapelivian vuoksi. Vika Luumäen ja Taavetin välillä saatiin korjattua tiistaina iltapäivällä kello 17.
Liikenteenohjausjärjestelmän kaapelin vaurioituminen myöhästytti junia aamupäivällä 40-60 minuuttia. Matkustajat Kiteen ja Joensuun välillä kuljetettiin busseilla.
Joensuusta kello 18.10 lähtenyt intercity-juna korvattiin vielä Kiteelle bussikuljetuksena, mutta sen jälkeiset junavuorot kulkivat jo normaalisti.
Lähde HS 20.2.2008
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kaapelivika+sotki+it%C3%A4radan+liikenteen/1135234195439
18.02.2008 10:18
Radalle ollut este rikkoi veturin ja sotki junaliikennettä Jyväskylän ja Tampereen välillä sunnuntai-iltana. Pieksämäeltä kello 15.24 lähtenyt pikajuna törmäsi pian Jyväskylän jälkeen johonkin ja jäi seisomaan Paasivuoren tunneliin puoleksitoista tunniksi. Seisahtanut juna tukki ainoan raiteen.
Törmäys katkaisi veturin ilmaletkuja. Juna saatiin liikkeelle toisella veturilla, joka veti junan liikkeelle. Asemilla junaa turhaan odottaneita matkustajia kuljetettiin määränpäihinsä linja-autoilla ja takseilla. Törmännyt juna pääsi Turkuun 2,5 tuntia aikataulustaan jäljessä.
Jyväskylän poliisi kävi tutkimassa raidetta tunnelin seudulla sunnuntai-iltana, mutta ei saanut selville, mihin juna törmäsi. Epäselväksi jäi myös, missä törmäys tarkalleen tapahtui.
Turusta kello 13.05 Pieksämäelle lähtenyt juna joutui odottamaan Muuramessa radan vapautumista puolitoista tuntia.
Myös Vammalan ja Tampereen välinen junaliikenne takkuili sunnuntaina. Sähköradassa Suoniemen liikennepaikalla iltapäivällä ilmenneen vian vuoksi junia korvattiin linja-autoilla. Matkanteko viivästyi noin tunnin.
Lähde HS 18.2
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Juna+j%C3%A4m%C3%A4hti+tunneliin+Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n+ja+J%C3%A4ms%C3%A4n+v%C3%A4lill%C3%A4/1135234136930
17.02.2008 18:08
Pieksämäeltä Turkuun matkalla ollut juna on jäänyt seisomaan Paasivuoren tunneliin Jyväskylän ja Jämsän välillä, VR:n liikenteenohjauksesta kerrottiin. Juna on seissyt tunnelissa toista tuntia. Juna juuttui kiskoilla oleviin roskiin. Roskien laadusta ei ollut tietoa. Matkustajat odottavat nyt paikalle apuveturia, joka vetäisi junan tunnelista.
Lähde Kaleva
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/juttu712173_page0.htm
17.02.2008 15:06
Junaliikenne on poikki Tampereen ja Vammalan välillä Tampere-Pori-radalla. VR:n mukaan syynä on kannatinlangan katkeaminen. VR on järjestänyt matkustajille korvaavia bussikuljetuksia. Junaliikenne palautunee normaaliksi iltaan mennessä.
Lähde Yle 17.2
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id82914.html
17.02.2008 12:26
Länsimetron rakentaminen ei olekaan niin kiveen hakattu kuin on ajateltu. Jos valtio ei maksa rakentamisesta 30 prosenttia, metron rakentaminen puntaroidaan uudelleen.
- Jos valtiolta ei saada 30 prosenttia, länsimetro on vaarassa, Espoon suurimman valtuustoryhmän kokoomuksen puheenjohtaja Martti Merra linjaa.
Tämä johtuu siitä, että Espoon kaupunginvaltuuston syksyllä 2006 tekemän päätöksen ehdot eivät tällöin täyty. Valtuusto edellytti valtion maksavan 30 prosenttia, eikä osuutta sidottu mihinkään euromäärään. Päätöksen keskeisen ehdon murentuessa asia avattaneen uudelleen.
Liikenne- ja viestintäministeriö kertoo kantansa länsimetron rahoittamiseen liikennepoliittisen selonteon yhteydessä maaliskuussa. Lupauksia euromääristä ei ole. Kustannusarvion turpoaminen 452:sta 800 miljoonaan euroon on herättänyt kovasanaista keskustelua.
Alkuperäinen suunnitelma on, että Espoo maksaa valtionosuuden jälkeisestä summasta 72 prosenttia ja Helsinki 28 prosenttia.
Metron rakentamispäätös tulee kevään aikana Espoon ja Helsingin valtuustoihin. Keskustelusta tulee Espoossa kiivasta, varsinkin jos odotettua osuutta valtiolta ei saada.
- Kokoomuksen riveistä on tullut useammalta henkilöltä näkemys, että ilman 30 prosenttia asia hajoaa. Asiasta oli nitinä ja nurina jo syksyllä 2006, Länsimetro Oy:n hallitukseen kuuluva Merra kertoo.
Kokoomuslaisten nurina ei ole ininää, sillä ryhmällä on 27 valtuutettua valtuuston 67 paikasta. Kun metrosta päätettiin, 25 kokoomuslaisen joukosta 12 jäsentä vastusti. Merra oli yksi vastustajista.
Metroa kannattanut Tommi Laakso saattaa muuttaa kantansa. Häntä kustannusnousun selittäminen ei vakuuta. Laakso muistuttaa, että 30 prosentin valtionosuus on vain yksi ehdoista. Valtuusto edellytti myös, että Espoon kaupunkirataa jatketaan ja Jokerilinja siirretään raiteille.
- Nyt tarvitaan uudet kannattavuuslaskelmat ja laskelmat myös pikaraitiotielle.
Vakavaa keskustelua asiasta odottaa myös vihreiden Sirpa Hertell.
- Se ei tule menemään läpihuutojuttuna, päätös oli jo aikanaan vaikea.
Hertellin mukaan raideliikenne tarvitaan Etelä-Espooseen, mutta metroa ei hinnalla millä hyvänsä.
Vihreistä tyhjää äänestäneet Merva Mikkola ja Kirsi Aropaltio ovat edelleen pikaraitiotien kannalla. Kuudesta rkp:laisesta puolet kannatti metroa.
- Luulen, että metro rakennetaan, nyt kyse on aikataulusta, puheenjohtaja Christina Gestrin kertoo.
Länsimetron hallitus on luvannut, että 800 miljoonaa riittää, jos rakentaminen aloitetaan 2009. Saattaa olla, että rakentamaan päästään 2010. Indeksitkin nostavat hintaa vuodessa parikymmentä miljoonaa euroa.
Merra toteaa, että jos valtio aikatauluttaa aloituksen, sen on otettava vastuu myös seuraamuksista. Hintakatto siirtää vastuun kaupungeille. Metroa yksimielisesti kannattaneet keskusta- ja demariryhmät ottavat asian rauhallisesti.
Mutta kyllähän hallitukseen saa olla todella pettynyt, jos se ei kanna vastuutaan seudun yhdestä keskeisimmästä hankkeesta, Susanna Rahkonen toteaa.
Lähde HS 16.2
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/L%C3%A4nsimetrosta+voidaan+joutua+p%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4m%C3%A4%C3%A4n+uudelleen/1135234097025
17.02.2008 12:20
Pendolinoista on kokeeksi tullut rättikeulaisia. Junan etuosan linjat ovat muuttuneet, koska aiemmin luukun alla ollut automaattikytkin on jätetty esiin ja peitetty hupulla.
Junien valmistaja Alstom Transport ja VR Osakeyhtiö haluavat näin kokeilla, onnistuisiko pendolinorunkojen yhdistely väliasemilla paremmin, kun kytkin on jo valmiiksi koko ajan esillä. Normaalisti kytkin ajetaan luukun takaa ulos vasta liitosvaiheessa.
Eri suunnista tulleiden Pendolinojen nopea liittäminen yhdeksi junaksi on risteysasemilla kangerrellut niin pahoin, että VR luopui siitä jo Tampereella. Esimerkiksi vuosi sitten tammi-helmikuussa temppu onnistui vain noin joka toinen kerta, mikä näkyi junien myöhästelynä.
Arviolta noin 70 prosenttia epäonnistumisista johtuu mekaanisista vioista: usein keulan luukku on kieltäytynyt avautumasta kunnolla. Esillä oleva kytkin joudutaan kokeilun aikana ensin ajamaan luukun alle ja sitten taas esiin ennen kuin kytkentä voi onnistua.
Lähde HS 16.2
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pendolinoista+tuli+r%E4ttikeulaisia/1135234115874
16.02.2008 18:43
os kaikki menee suunnitelmien mukaan, Helsinki-Vantaan lentoasemalle voi viilettää junalla ensimmäisen kerran vuodenvaihteessa 2013-2014. Päärautatieasemalta pääsee silloin junalla lentokentälle noin 30 minuutissa.
Euroopan hiljaisimmiksi testatut junat kulkevat uutta kehärataa myöten parhaimmillaan 10 minuutin välein molempiin suuntiin.
Kun juna erkanee pääradasta ennen Koivukylää, se kaartaa yli puolen kilometrin matkan korkealla sillalla ja pysähtyy pian Leinelän asemalla. Kehäradan varteen ensimmäiseksi rakennettavaan kaupunginosaan tulee asuntoja yli 2 600 asukkaalle.
Kehärataa suunnitellaan vauhdilla. Pari sataa ihmistä ahertaa parhaillaan kehäradan kimpussa konsultti- ja arkkitehtitoimistoissa, ratahallintokeskuksessa ja Vantaan kaupunkisuunnitteluvirastossa.
"Ensimmäiseksi on tarkoitus päästä rakentamaan kahdeksan kilometriä pitkää tunnelia kesällä 2009", kertoo projektipäällikkö Maija Salonen ratahallintokeskuksesta.
Kehäradan on laskettu maksavan 512 miljoonaa euroa. Hallituksen odotetaan tekevän rakentamispäätöksen elo-syyskuussa.
Ennen Ruskeasantaa juna sukeltaa yli 30 metrin syvyyteen tunneliin. Se on turvallinen, sillä eri suuntiin kulkeville junille on oma aukkonsa.
Muutaman minuutin kuluttua juna seisahtuu lentokentän asemalla. Se sijaitsee pyöreän parkkitalon pohjoispuolella. Lyhin kävelymatka, satakunta metriä on kotimaan terminaaliin.
Ulkomaan terminaaliin tunneli kulkee suuren parkkitalon alta. Pikkuhetken päästä on vuorossa Aviapoliksen asema Kehä III:n pohjoispuolella. Asema on kaareva, ja laituri on keskellä. Jumboon ja vapaa-ajankeskus Flamingoon on matkaa puoli kilometriä.
Vajaa neljä kilometriä juna kiitää vielä tunnelissa, mutta nousee maan pinnalle Vantaajoen laaksossa. Ikkunasta avautuvat komeat maisemat pelloille. Näin pitkällä matkalla juna voi kiihdyttää huippunopeuteensa 120 kilometriin tunnissa.
Kivistössä, ennen Hämeenlinnanväylää juna pysähtyy jälleen. Asema on maan päällä, ja ympärille on nousemassa uusia asuntoja 7 000 asukkaalle. Juna jatkaa Vantaankosken asemalle ja Helsinkiin.
Kehäradalla on pituutta 18 kilometriä. Vaikka siitä ei ole vielä tehty lopullista toteuttamispäätöstä, työ on jo alkanut. Pääkaupunkiseudun Vesi tekee valmistelevia töitä parhaillaan Päijännetunnelin vahvistamiseksi Tikkurilassa, jotta ratatunneli voidaan rakentaa sen yläpuolelle.
Lähde HS 14.2
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Keh%C3%A4rata+vie+lentokent%C3%A4lle+vuoden+2013+lopulla/1135234067840
16.02.2008 18:41
Perjantaiaamuna kello 5.30 Oulusta kohti Helsinkiä lähtenyt pendolinojuna myöhästyi pahoin aikataulustaan teknisen vian vuoksi. Pendolino pysähtyi äkisti sähköjärjestelmässä olleen vian takia Oulaisten eteläpuolelle noin 45 minuutin matkan jälkeen ja seisoi paikallaan yli kaksi tuntia.
Oulusta kello 6.50 lähtenyt intercity-juna pukkasi junan Ylivieskaan. Myös työntöoperaatiossa oli vaikeuksia, sillä juna pysähtyi jälleen muutaman minuutin kulun jälkeen junien liitoskohdassa ilmenneen vian vuoksi. Juna saapui Ylivieskaan kello 9.30, noin puolitoista tuntia aikataulua jäljessä.
Ylivieskassa etelään edelleen halunneet matkustajat siirrettiin ic-junaan. Matkansa keskeyttäneet ja takaisin pohjoiseen tahtoneet matkustajat siirtyivät hieman ennen Ylivieskaa Helsingistä tulleeseen intercity-junaan.
Oulusta lähteneen intercity-junan arvioitiin olleen Helsingissä vähintään puoli tuntia myöhässä. VR:n puhelinpalvelusta ei osattu illan suussa kertoa, kuinka pitkäksi viive oli lopulta venynyt.
Vioittunut pendolino hidasti myös Kokkolasta pohjoiseen päin kulkenutta junaa, joka joutui odottamaan pendolinon hinausta. Kokkolan-juna saapui Ouluun noin puolitoista tuntia myöhässä kello 10.16. Seinäjoelta järjestettiin pendolinon korvaava junayhteys Helsinkiin. Aamun tapahtumat pitkittivät noin sadan ihmisen matkantekoa.
Myös joidenkin muiden VR:n junien aikataulut venyivät perjantaina. VR:n puhelinpalvelusta kerrottiin, että noin puolenkymmentä junaa ei pysynyt aikataulussaan. Viiveet olivat noin kymmenen minuutin luokkaa.
Lähde Kaleva 15.2
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/juttu711720_page0.htm
16.02.2008 11:06
Esko Ahon työryhmä ehdottaa vähäliikenteisten rataosuuksien kunnostamista puukuljetuksiin. Työryhmä ehdottaa ratahankkeisiin seuraaville kolmelle vuodelle yhteensä enintään 150 miljoonaa euroa. Työryhmä kunnostaisi huonokuntoiset Porokylän ja Vuokatin, Joensuun ja Ilomantsin sekä äänekosken ja Haapajärven rataosuudet lisääntyviä puunkuljetuksia varten.
Lähde Yle Uutiset 15.02.2008
Lähde WWW http://yle.fi/uutiset/24h/id82782.html
15.02.2008 14:36
Ruotsalaisen Aftonbladetin 13.2.2008 julkaiseman jutun mukaan junat eivät välttämättä ole niin ympäristöystävällisiä kuin uskotaan. Artikkelin mukaan junan päästöarvoissa olisi otettava huomioon myös ne päästöt, joita sähkön tuottaminen aiheuttaa. Tässä vertailussa nollille pääsevät Pohjoismaista ainoastaan Norja ja Ruotsi, joissa junaliikenteen sähköntuottoon käytetään ainoastaan ns. vihreää sähköä. Suomessa yhtä matkustajakilometriä kohden junan hiilidioksidipäästöt ovat noin 22 grammaa ja peränpitäjämaa Tanskassa 45 grammaa. Euroopan pahimmat junapäästöt ovat Puolassa, 104 grammaa ja Tsekinmaalla 85 grammaa. Linja-auton matkustajakilometrikohtaiseksi päästöksi on laskettu 15 grammaa.
Lähde Aftonbladet 13.02.2008
Lähde WWW www.aftonbladet.se/resa
13.02.2008 18:43
Lahden-suunnan busseista hävisi oikoradan avaamisen jälkeen vuodessa yli satatuhatta matkustajaa syyskuusta 2006 elokuuhun 2007, kertoo tuore tutkimus.
Oikoradan ensimmäisenä vuonna Lahden pikavuorot kadottivat suunnasta riippuen 32-37 prosenttia matkustajistaan. Mäntsälässä luvut vaihtelevat vakiovuorojen 18:sta pikavuorojen 33 prosenttiin.
Linja-autonkuljettaja Jorma Leppäkynnäs oli tiistain iltaruuhkassa lähdössä pikavuoroineen Helsingistä kohti Lahtea. Hänen havaintojensa mukaan "oikorata kyllä tuntuu". Tosin mies epäilee, että Helsingin pahat ruuhkat ja niistä johtuvat myöhästymiset ovat myös verottaneet väkeä.
Aiemmin reitin bussi oli isompi, silti tarvittiin lähes aina vara-autokin.
Nyt Leppäkynnäksen kyydissä istuu seitsemän naista, ja matkan varren pysäkeiltä on tulossa ehkä parikymmentä ihmistä lisää. Yksi kulkijoista on lahtelainen Jaana Kauppi, joka liikkuu pari kertaa kuussa työnantajansa sarjalipulla. Hänelle bussi sopii, sillä hän jatkaa linja-autoasemalta Otaniemeen.
Hilde Inkinen käyttää bussia kolme neljä kertaa kuussa, kun hän tulee Helsinkiin lastenlapsia katsomaan. Hän valitsee bussin, koska pysäkki on sopivasti matkalla.
Pro gradu -tutkimuksessa haastateltiin pikavuoromatkustajia, ja bussin valintaan vaikuttavat paljon juuri pysäkit ja sopiva reitti. Myös Lahden linja-autoaseman sijainti on monille syy bussin käyttöön.
Junan puolesta taas puhuvat aiempien tutkimusten mukaan hinta ja nopeus. Ennen oikorataa juna ja bussi olivat matka-ajaltaan tasoissa Helsingin ja Lahden välillä, nyt junan puolitoista tuntia on lyhentynyt jopa 48 minuuttiin.
VR avasi reitin aletarjouksella, ja valtio ostaa koko kannattamattoman lähiliikenteen. Viime vuonna budjettirahaa oli 3,6 miljoona euroa, ja matkoja tehtiin VR:n mukaan ostoliikenteessä eli Z-junilla noin 700 000.
Oikoradan yhtä matkaa kohti valtion kulut olivat siis 5,1 euroa. Helsingin ja Lahden välin busseihin ei valtion euroja kulu lainkaan, ja Linja-autoliitto pitääkin kilpailuasetelmaa epäreiluna - etenkin, jos valtion tukema junien "alehinnoittelu" jatkuu vielä pitkään.
Satatuhatta matkaa merkitsevät bussiyhtiöille yli miljoonan euron tulonmenetystä.
Lähde HS 12.2
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Oikorata+vei+busseilta+satatuhatta+matkaa/1135234008854
11.02.2008 20:33
VR ja Ratahallintokeskus parantavat matkustajille suunnattua tiedotustaan. Tiedotukseen panostetaan muun muassa uudistamalla asiakaspalvelukoulutusta. Tiedotuksen lisäksi asemien kuulutus- ja näyttölaitteita uusitaan ja Helsingin Pasilaan perustetaan infokeskus, joka ryhtyy palvelemaan eteläisen Suomen matkustajia vuoden loppuun mennessä.
Parannuksia on suunniteltu matkustajien antaman palautteen ja kymmenien testimatkojen perusteella. VR.n ja Ratahallintokeskuksen selvitystyön myötä kävi ilmi, että tiedotusongelma korostuu erityisesti liikenteen häiriötilateissa.
Liikenne- ja viestintäministeriö edellytti viime syksynä VR:ltä ja Ratahallintokeskukselta kokonaisvaltaisempaa kehitysohjelmaa palvelutoiminnan kehittämiseksi. Ministeri Anu Vehviläinen (kesk.) edellytti ohjelmaan selkeitä ehdotuksia palvelun ja toiminnan laadun parantamiseksi.
Lähde Yle 11.2
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id82384.html
09.02.2008 20:04
Paperia täynnä ollut tavarajuna syttyi palamaan Pasilan rautatieasemalla myöhään perjantai-iltana. Palokunta sammutti palon vedellä ja vaahdolla. Tuli jäi kuitenkin kytemään ja palo syttyi uudelleen lauantaiaamuna kello 9. - Kova tuuli pääsi yön aikana avonaiseen vaunuun ja levitti kytemään jäänyttä paloa suojanneen vaahdon. Täynnä paperia ollut vaunu syttyi uudelleen palamaan, Helsingin Pelastuslaitoksen päivystävä palomestari kertoi. Uudelleen syttynyt palo saatiin pian sammumaan. Tavarajuna seisoi Pasilan sillan alapuolella ja siihen lastattiin paperinkeräysautojen tyhjentämää kierrätyspaperia. Kukaan ei loukkaantunut. Petra Lehtinen, Vartti.fi
Lähde Vartti.fi
Lähde WWW http://www.iltasanomat.fi/uutiset/stadi/uutinen.asp?id=1486403
08.02.2008 12:45
Kolme säiliövaunua putosi perjantaina aamupäivällä kiskoilta Turun ratapihalla. Kukaan ei loukkaantunut, eikä ympäristölle aiheutunut vaaraa, kertoo VR.
Tulenarkaa öljypohjaista kaasuseosta sisältävät vaunut jäivät pystyyn kiskojen viereen. Onnettomuustutkintakeskus antoi VR:lle luvan nostaa vaunut takaisin kiskoille.
Vaunut putosivat, koska kiskon kiinnitys ratapölkkyihin oli pettänyt. Onnettomuustutkintakeskus ja VR selvittävät tapahtumaa.
Lähde HS 8.2
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kolme+s%C3%A4ili%C3%B6vaunua+putosi+kiskoilta+Turussa/1135233906055
08.02.2008 10:15
Liikenteenohjaajan inhimillinen virhe sai VR:n matkustajajunan eksymään reitiltään keskiviikkoiltana Luumäellä. Kello 20.12 Helsingistä Imatralle lähtenyt InterCity-juna kääntyi Luumäen kohdalla vahingossa kohti Vainikkalaa ja Venäjän rajaa, vaikka seuraava pysähdyspaikka olisi ollut Lappeenranta.
Veturinkuljettaja huomasi pian junan päätyneen väärälle raiteelle, jarrutti ja keskeytti matkanteon parinsadan metrin päähän raiteiden risteyksestä.
Kun konduktööri oli saatu kuulutettua tähystysavuksi peruutukseen, matka jatkui ensin takaperin takaisin oikealle raiteelle ja siitä eteenpäin kohti Lappeenrantaa. Imatralle saapuessaan juna oli parikymmentä minuuttia aikataulusta myöhässä.
VR:n ohjauspalvelukeskuksen päällikkö Terho Lankinen Kouvolasta kertoo, että juna kääntyi väärään suuntaan liikenteenohjaajan virheen takia. Vastaavia erheitä sattuu koko maassa kymmenkunta vuodessa.
- Kuljettaja sen kyllä äkkiä huomaa, mutta junan kulkuun hän ei voi vaikuttaa muuten kuin pysäyttämällä ja kysymällä radion kautta, että mihinkäs me ollaan menossa.
Matkustajien turvallisuutta reittivirhe ei Lankisen mukaan uhannut, sillä turvalaitteet pitävät huolta siitä, että reitti on selvä, vaikkei suunta olisikaan oikea.
Lähde HS 7.2
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kaukojuna+eksyi+reitilt%C3%A4%C3%A4n+Luum%C3%A4ell%C3%A4/1135233891366
07.02.2008 22:28
Liikenneministeri Anu Vehviläinen oikoo käsityksiä valtion osuudesta Länsimetron kustannuksiin. Vehviläinen muistuttaa, että hallitus on luvannut osallistua vain metron suunnittelukustannuksiin korkeintaan 30 prosentin osuudella, enintään 15 miljoonalla eurolla. Mitään päätöksiä osallitumisesta rakentamiskustannuksiin ei ole vielä tehty, korostaa Vehviläinen.
Hallitus käy kustannukset tarkasti läpi Helsingin ja Espoon kanssa ja hankkeeseen osallistumisesta päätetään liikennepolittisen selonteon yhteydessä kevään aikana.
Hallituksen kantaa länsimetron kohonneisiin rakentamiskustannuksiin tivasi eduskunnassa perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja ja espoon kaupunginhallituksen jäsen Timo Soini. Soini peräsi, saako Espoon kaupunki valtiolta 150 miljonaa euroa lisää kohonneiden rakentamiskustannusten vuoksi.
Länsimetron kustannukset ovat nouseet 350 miljoonaa euroa siitä kun Espoon valtuusto päätti metron rakentamisesta Espooseen. Länsimetron rakentamisen arvioidaan nyt maksavan 800 miljoonaa euroa.
Lähde Yle 7.2
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id82102.html
03.02.2008 13:18
Ensimmäiset Sveitsissä valmistetut lähijunat ilmestyvät pääkaupunkiseudun kiskoille vuoden lopulla. Kahdella junalla aloitettavat koeajot kestävät vuoden verran, minkä jälkeen aloitetaan varsinainen reittiliikenne.
- Ensin pitää testata tekninen toimivuus kuten jarrut ja sähköt, projektipäällikkö Matti Vesanen kertoo.
Junakauppojen kokonaissumma on 190 miljoonaa euroa. Tämä tekee noin kuusi miljoonaa euroa junaa kohden.
Junien huippunopeus on 160 kilometriä tunnissa.
- Vähän hukkaan tuo nopeus menee, kun YTV-alueella ei tätä nykyä saa ajaa kuin 120 kilometriä tunnissa, Vesanen pahoittelee.
Kiihtyvyytensä takia juna kuitenkin saavuttaa nopeasti 120 kilometrin tuntinopeuden, minkä ansiosta asemanvälit voidaan ajaa nykyistä joutuisammin.
Matkustajille junassa on tarjolla kaikkiaan 260 istumapaikkaa. Näistä kolmisenkymmentä on nostettavia klaffipenkkejä.
Teoriassa juna vetää jopa viisisataa matkustajaa, mutta Vesasen mukaan oletusmäärä on 260 istuvaa matkustajaa ja viisikymmentä penkitöntä taivaltajaa.
- Lisäksi meillä on monikäyttövaunu, jossa on varattu tilaa polkupyörille, pyörätuoleille ja lastenvaunuille. Tämän vaunun uloskäynti on varustettu liukurampilla, joka toimii napin painalluksella, Vesanen sanoo.
Alumiinivaunut ovat yhtä avointa putkea alusta loppuun. Väliovettomat sisätilat helpottavat matkustajien kulkemista, ja antavat myös konduktööreille väljemmät työolot.
Jokaiseen junaan on Vesasen mukaan tulossa myös valvontakamerat. Nauhoittavia kameroita tulee junaa kohden kymmenkunta.
Lähijunat omistaa Helsingin, Espoon ja Vantaan sekä valtion yhteinen junakalustoyhtiö. Junien henkilökuntapalvelut aiotaan kilpailuttaa.
Lähde HS 2.2
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Nopeat+matalalattiaiset+l%C3%A4hijunat+raiteille+marraskuussa/1135233752805
03.02.2008 12:41
Junaliikenne Turun ja Tampereen välillä on saatu avattua. Junayhteys oli poikki lauantaina noin viisi ja puoli tuntia sähköratavaurion vuoksi. Junat alkoivat liikennöidä normaalisti kahdeksan aikaan illalla. Raiteille pudonnut ajojohdin pysäytti junaliikenteen Maarian liikennepaikalla noin kello 14.30. Samalla jännitteet hävisivät koko alueelta. Yhteyksiä jouduttiin korvaamaan busseilla ja tilatakseilla.
- Aika mittavat järjestelyt ovat olleet, sanoo VR:n liikenteenohjausyksikön päällikkö Mauno Haapala.
Ajojohdin saatiin siirrettyä sivuun, niin että junat pääsevät nyt liikkumaan alueen ohi. Junat joutuvat kuitenkin ottamaan vauhtia ja rullaamaan vapaalla ilman virtaa noin neljän kilometrin pituisen matkan jännitteettömän osuuden yli. Kun alue on ohitettu, juna jatkaa normaalisti matkaa.
Vaurio vaikutti kaikkiaan seitsemän henkilöjunan ja kahden tavarajunan kulkuun. Matkat ovat viivästyneet enimmillään noin pari tuntia.
Haapalan mukaan vauriopaikka saadaan toivon mukaan korjattua sunnuntain vastaisen yön aikana.
- Liikenteen pitäisi olla sunnuntaina normaalia, Haapala sanoo.
Lähde Yle 3.2
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id81641.html
02.02.2008 19:12
Junaliikenne Turun ja Tampereen välillä on poikki. VR korvaa illan junavuoroja linja-autoilla ja takseilla. Yhtiön mukaan matkat ovat viivästyneet enimmillään noin tunnin. VR huomasi sähköratavaurion puoli kolmelta iltapäivällä. Korjaustyöt ovat käynnissä.
Lähde Ilta-Sanomat
Lähde WWW http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1483593
02.02.2008 12:59
Vaikka suunnitteilla olevassa länsimetrossa halutaan kiinnittää erityistä huomiota viihtyisyyteen, ei metron oranssista väristä päästä mihinkään. Helsingin puolella tutuksi tulleet kovapenkkiset oranssit tunnelijunat kulkevat ensi vuosikymmenellä Espooseen.
Valmistuttuaan länsimetro ei ole erillinen Helsingin nykyisestä metrosta. Tämä takia esimerkiksi metrotunnuksina täytyy Espoossakin olla tuttujen oranssien M-logojen.
- Kun ajattelee esimerkiksi Lontoota, olisi käyttäjän kannalta aika hankalaa, jos metron symboli olisi joka paikassa erilainen, Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen muistuttaa.
Viime aikoina on kummasteltu metron kustannusten paisumista 800 miljoonaan euroon. Suurin osa hinnasta uppoaa tunneliin - sen tekniikkaan ja turvallisuusvaatimuksiin.
Käytännössä eniten rahaa syövät asiat, joita matkustaja ei toivottavasti koskaan tule näkemään: poistumiskäytävät ja pelastautumistiet.
- Tavoitteena tietenkin on, ettei niitä koskaan tarvita, Kokkinen toteaa.
Matkustajille viihtyisyyteen panostus näkyy asemilla pieniltä tuntuvissa asioissa. Suunnittelu lähtee siitä, että asemista tulee lasiseinäisiä auloja. Asemalaitureille tulee lasiseinät ja -ovet. Ovet aukeavat vasta junan saavuttua. Raiteelle putoaminen tai hyppääminen on lähes mahdotonta.
Yhteensä seitsemän aseman lasiovet maksavat noin 10 miljoonaa euroa, Kokkinen laskee.
Se tiedetään jo, että asemat ovat 90-metrisiä. Tämä tarkoittaa sitä, että laiturille mahtuu kahden vaunuparin mittainen metro. Junaan mahtuu istumaan vajaat 600 matkustajaa. Ilman kuljettajaa ajavat metrot tulevat kulkemaan aluksi ruuhka-aikoina noin 2,5 minuutin välein.
Lähde HS 1.2
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/L%C3%A4nsimetronkin+v%C3%A4ri+on+oranssi/1135233737574
02.02.2008 12:50
Ratikka- ja bussiliikenteeseen Helsingin ydinkeskustassa tulee runsaasti poikkeusjärjestelyjä ensi kesänä ja syksyllä.
Keskustaan rakennetaan uusia raitiokiskoja Mikonkadulle, Kaivokadulle, Kaivokadun ja Mannerheimintien risteykseen, Simonkadulle, Fredrikinkadulle sekä Kampin raitiolinjalle.
Mannerheimintien ja Kaivokadun risteys on suljettu ratikoilta 30. kesäkuuta ja 6. heinäkuuta välisenä aikana. Kaikki raitiolinjat linja 8:aa lukuun ottamatta ajavat silloin poikkeusreittejä. Kiskotyöt ruuhkauttavat myös autoliikennettä alueella.
"HKL:n kaikki rakentajat ovat silloin käytössä ja teemme töitä kolmessa vuorossa. Kerralla rakennetaan paljon, mutta saamme alueen kaikki kadut siihen kuntoon, että joukkoliikenne toimii jatkossa hyvin", HKL:n liikennemestari Sami Aherva kertoo.
Samaan aikaan rakennetaan raitiokiskoja Mikonkadulle. Ratikkaliikenne Mikonkadun ja Kaivokadun risteyksessä on poikki 30. kesäkuuta ja 6. heinäkuuta välisen ajan. Mikonkadun raitiokiskot valmistuvat myöhemmin kesällä.
Mikonkadun rakentamisen jälkeen uudet kiskot rakennetaan Simonkadulle. Simonkatu myös peruskorjataan kokonaan tämän vuoden aikana. Kadun keskelle tulevat raitiokiskot ja pysäkit, pohjoisreunaan kaukojäähdytysputki ja eteläreuna lämmitetään kaukolämmöllä.
Fredrikinkadun raitiokiskoista rakennetaan puuttuva 150 metriä Pohjoisen Rautatiekadun ja Malminrinteen välille kesän aikana, minkä takia useat bussilinjat siirtyvät poikkeusreiteille tai niiden päätepysäkki siirtyy toiseen paikkaan.
Bussilinja 17:n liikennöinti loppuu kokonaan 10. elokuuta, jolloin aloittaa uusi raitiolinja 9.
Lähde HS 1.2
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/L%C3%A4hes+kaikki+ratikat+ja+useat+bussit+ajavat+poikkeusreittej%C3%A4+ensi+kes%C3%A4n%C3%A4/1135233737607
01.02.2008 23:16
Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta lääninhallitus alkaa ensi kesänä ostaa kutsutaksipalveluita Haapamäeltä ja Keuruulta Vilppulan asemalle. Näin korvataan pois jäävät illan viimeinen ja aamun ensimmäinen Haapamäen taajamajunavuoro, jotka VR on ilmoittanut lopettavansa Haapamäki-Vilppula -välillä.
Yli-insinööri Marcus Merin ministeriöstä kertoo, että lääninhallitukselle annettu toimeksianto junaliikennettä korvaavista kutsutakseista kerrottiin viime perjantaina ministeriössä vierailleelle junalähetystölle, johon kuuluivat mm. Keuruun kaupunginjohtaja Timo Louna ja kansanedustaja Lauri Oinonen (kesk.). Merin katsoo, että näin paranevat myös Keuruulla asuvien mahdollisuudet käyttää junaa.
- Ministeriön jatkotoimenpiteenä Haapamäen kolmion alueelle aletaan laatia yhteistä joukkoliikennesuunnitelmaa, jonka ajatuksena on saada esiin alueen yhteinen näkemys siitä, miten joukkoliikennettä pitää kehittää jatkossa ja mikä on junaliikenteen osuus siinä. Suunnitelmaa varten perustetaan työryhmä, johon tulee edustus Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan liitoista, alueen kunnista, lääninhallituksesta, liikenneministeriöstä, VR:ltä, takseilta ja linja-autoliikennöitsijöiltä.
Länsi-Suomen lääninhallituksen liikennesuunnittelija Lasse Hinkkanen kertoo, että läänissä on ryhdytty valmisteleviin toimiin. Seuraava tehtävä olisi tarjouspyyntöjen jättäminen. Ne eivät ole vielä lähteneet maailmalle, koska viikko sitten kokoontunut Suomenselän rautatieliikennetyöryhmä suhtautui erittäin vastentahtoisesti junavuorojen korvaamiseen kutsukyydeillä.
- Haluamme olla täysin varmoja ministeriön kannasta ja saada tietoomme VR:llä tiedossa olevat tarkat matkustajamäärät ennen kuin laitamme tarjouspyynnöt ulos. Minulle jäi käsitys, että kansanedustaja Oinonen aikoo vielä koota yhden lähetystön ministeriöön, Hinkkanen kuvailee tilannetta. Hän sanoo, ettei Suomenselän työryhmä edes halunnut kuulla hänen valmistelemaansa yksityiskohtaista aikataulu- ja reittiselvitystä kutsuliikenteestä.
- Työryhmä tyrmäsi koko ajatuksen junavuorot korvaavista yhteyksistä.
Hinkkasen mukaan kutsukyydit tulevat monin verroin halvemmiksi kuin tyhjillään ajavat junat. Matkustajille niistä ei koidu lisäkustannuksia vaan kyytiin pääsee junalipun hinnalla.
Lähde Suur-Keuruu 01.02.2008
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2008/02/01/2437740.shtml
01.02.2008 21:34
Helsingin vanhoihin raitiovaunuihin tulee ilmastointi. Ensimmäiset ilmastointilaitteet asennetaan näillä näkymin tämän vuoden lopulla. Vanhoihin raitiovaunuihin liitettävä matalalattiainen väliosa mahdollistaa jäähdytinjärjestelmän lisäämisen sekä vaunujen matkustamoon että ohjaamoon.
Kaikkiaan viilentimiä hankitaan yli 40 raitiovaunuun. Muutosten kokonaishinta väliosineen ja jäähdytyslaitteineen on noin 23,5 miljoonaa euroa.
HKL:n raitioliikenneyksikön johtaja Pekka Sirviö toteaa ilmastoinnin parantavan matkustusmukavuutta ja kuljettajien työhyvinvointia. Raitiovaunut lämpenevät helposti kesällä ison ikkunapinta-alan ja metallikuoren takia.
Vaunujen matalalattiasta väliosaa on koeajettu vuoden ajan ja kokemukset siitä ovat olleet myönteisiä.
Lähde Ylen aikainen 1.2
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=ContentA9CB1
27.01.2008 12:57
Paikallisjunaliikenteen synnyttäminen Turun, Salon, Loimaan ja Uudenkaupungin välille on edennyt. Varsinais-Suomen liitto, liikenne- ja viestintäministeriö ja Ratahallintokeskus viimeistelevät ensi kuussa julkistettavaa raporttia, jossa hahmotetaan rataverkoston vaatimia muutoksia.
- Emme puhu uusien ratojen rakentamisesta, mutta tavoitteena on maakunnallinen paikallisjunaliikenne, Varsinais-Suomen liiton maakuntainsinööri Janne Virtanen kertoo.
Raportissa käsitellään muun muassa sitä, mitä rantaradalle on tehtävä, jotta radalle saadaan sovitettua paikallisjunaliikennettä. Virtanen myöntää, että Turun ja Salon välinen työmatkaliikenne olisi suunnittelussa olevista reiteistä kannattavin.
- Työmatkaliikennettä on paljon, ja se on Suomen oloissa hyvin poikkeuksellisesti molemminsuuntaista. Massojen liikkuminen molempiin suuntiin parantaa liikenteen kannattavuutta.
Suunnitelmiin kuuluu Turun ja Salon välisten lähijunien pysähtyminen esimerkiksi Halikossa, Paimiossa ja Piikkiössä. Näiden paikkakuntien välillä työssäkäyviä on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastojen mukaan vuorokaudessa noin 13 500.
- Se ei tule olemaan niin kuin raitiotie, jonka varrella vaunu pysähtyy taajaan, vaan vain suurimmissa asutuskeskittymissä, jolloin junan vauhti saadaan korkeaksi, Ratahallintokeskuksen ylitarkastaja Sini Puntanen kuvailee.
Selvitettävää vielä paljon
Pitkällä tähtäimellä on tarkoitus saada lähijunaliikenne toimimaan myös Uudenkaupungin ja Turun sekä Loimaan ja Turun välille. Työssäkäyviä näiden kaupunkien välillä on vain hieman toistatuhatta, joten paikallisliikenteen saaminen kannattavaksi olisi vaikeaa.
- Salon suuntaan näyttää olevan suurin potentiaali, mutta junaliikenteessä tarvitaan myös varakalustoa. Turku-Salo-väliin tarvitaan vähintään pari junaa suuntaansa, joista toinen on varalla. Jos Turku-Uusikaupunki-linja on mukana, kalustoa voidaan kierrättää, Virtanen miettii.
Parin vuoden takaisessa rautatieliikenteen visiot 2050 -työraportissa laskettiin, että Turku-Salo-välisen lähijunaliikenteen kehittäminen maksaisi 130 miljoonaa euroa.
- Se oli rankan parantamisen mahdollisuus, johon kuului lisäraideratkaisuja. Nyt ei näytä realistiselta tavoitella niin suurta summaa, koska halvemmallakin pääsee. Rataverkoston kunnostamiseen kuluisi muutamia miljoonia, ei edes kymmeniä, Virtanen arvioi.
Lähde TS 26.1
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-01-26,104:2:513918,1:0:0:0:0:0:
24.01.2008 22:10
Valtio päättää Helsingistä Espoon Matinkylään suunnitellut länsimetron rahoista maaliskuussa. Valtionavusta päätetään hallituksen kehysriihessä, joka pidetään maaliskuun alkupuolella.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk) kertoi STT:lle torstaina, että asiasta on sovittu hallituksen piirissä. Ministerin mukaan länsimetron valtionavusta tehdään päätös hallituksen kehysriihessä maaliskuun alkupuolella. Asiasta on Vehviläisen mukaan sovittu hallituksen piirissä.
Valtio edellyttää, että Helsingin ja Espoon kaupunkien metroyhtiöt esittävät tarkennetut selvitykset ja kustannuslaskelmat hankkeesta.
- Kaupunkien on samalla arvioitava yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa hankkeen valtionosuuteen laskettavat kustannukset, Vehviläinen kertoi STT:lle.
Kun valtuusto syyskuussa 2006 päätti metron rakentamisesta, kustannuksiksi arvioitiin 452 miljoonaa euroa. Vastikään hinta-arvio nostettiin lähes kaksinkertaiseksi, noin 800 miljoonaan euroon.
Uutta hintalappua ihmeteltiin viimeksi Espoon valtuustossa viime maanantaina. Samalla suurimpien valtuustoryhmien puheenjohtajat kuitenkin ehättivät kommentoimaan, että kustannusnoususta huolimatta länsimetron toteutusta on kiirehdittävä.
Jotkin tahot ovat epäilleet valtion halua enää osallistua kohonneisiin kustannuksiin lupaamallaan 30 prosentin osuudella. Helsingin Sanomien torstaina tavoittama Vehviläisen erityisavustaja Kari Jääskeläinen ei torstaina kommentoinut valtion osallistumista mitenkään.
Osallistuuko valtio kustannuksiin kolmasosalla, vaikka länsimetro maksaisi miljardin?
- En lähde sellaista lupailemaan, Jääskeläinen sanoi torstaina.
Lähde HS 24.1
Lähde WWW http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Valtio+p%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4+l%C3%A4nsimetron+rahoista+maaliskuussa/1135233538510
24.01.2008 07:04
Turun ratapihan alueelle kaavaillut asuin- ja liiketilat huolestuttavat edelleen pelastusviranomaisia. Kaupunki haluaisi rakentaa alueelle kahdeksan uutta asuintaloa, liikekeskuksen ja VR:n entiseen konepajaan lasten huvipuiston. Pelastustoimi toi esiin huolensa jo viime vuoden tammikuussa, kun seudun asemakaavan muutosesitystä käsiteltiin. Viime viikolla pelastustoimi ja kaupunki kävivät lain vaatimat viranomaisneuvottelut, joiden aikana suunnitelmista tehtiin riskianalyysi ja turvallisuusselvitys.
Kaikki tahot ovat yhtä mieltä siitä, että suuronnettomuuden riski on olemassa. - Se on tosiasia. Mutta riski on niin pieni, ettei sitä voida meidän näkökulmasta katsoa hanketta estäväksi, Turun kaupungin asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen toteaa.
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Raimo Aarnio toivoo, että asiasta keskusteltaisiin vielä lisää. - Me pelastusviranomaisina olemme sitä mieltä, että asia täytyy nostaa pöydälle ja keskustella, miten paljon ja millaista rakennuskantaa alueelle on tarkoituksenmukaista rakentaa. Vaikka onnettomuuden todennäköisyys on pieni, on se silti olemassa, Aarnio muistuttaa.
Vaara-alue voi olla jopa kilometri
Ratapihan pohjois- ja eteläpuolella kilometrin säteellä asuu tällä hetkellä arviolta 22 500 ihmistä. Hintsasen mukaan pelastusviranomaisten kanta otetaan kaavoitusehdotuksissa huomioon, mutta hän muistuttaa, että koko kaupungin voidaan ajatella elävän vaara-alueella. - VR:n mukaan Suomessa ei ole koskaan sattunut kuljetuksiin liittyvää onnettomuutta, joka olisi vaatinut ihmishenkiä. Heidän arvionsa mukaan sellaisen onnettomuuden mahdollisuus on yksi 3 000-5 000 vuodessa. Se riski on taas niin pieni, ettei sen pitäisi estää kaavoitusta, Hintsanen perustelee.
Hän muistuttaa, että jos kaavailtuja asuin- ja liiketiloja siirrettäisiin ratapihalta kauemmaksi, alueen asukkaat liikkuisivat enemmän autoilla. Kasvanut tieliikenne taas aiheuttaisi enemmän onnettomuuksia. Ratapihan halki kulkee vuosittain 600 000 tonnia vaarallisia aineita. Eniten säiliövaunuissa kuljetetaan ammoniakkia, jonka vuosittainen osuus on lähes 200 000 tonnia.
Ammoniakkia kuljetetaan paineenalaisena nesteytettynä kaasuna, joka on sekä palava että myrkyllinen. Jos ammoniakkia pääsee purkautumaan ulos säiliöstä, se alkaa ympäristöön levitessään kaasuuntua. Säiliöräjähdysvaaran ja kaasun myrkyllisyyden vuoksi ammoniakin vaara-alue on jopa 300-1 000 metriä.
Kuljetuksia ei voida siirtää muualle
Vaarallisten aineiden tavaraliikenne suuntaa pääosin Naantaliin ja Uuteenkaupunkiin. Ammoniakkikuljetusten siirtämistä Turun ratapihalta ei ole Hintsasen mukaan edes mietitty. Toistaiseksi kemikaalien kuljettaminen junalla on turvallisin tapa.
Vaarallisten aineiden kuljetuksen siirtäminen kokonaan maanteille olisi paljon suurempi riski, Hintsanen toteaa. - Sen sijaan on puhuttu siitä, että onko juuri veturien vaihto kuljetusten riskialttein vaihe. Ammoniakki tuodaan Turkuun pitkällä junalla, joka joudutaan jakamaan kahtia, koska raide ei ole sähköistetty Uuteenkaupunkiin asti. Tämän vaiheen siirtämistä lähemmäksi satamaa on suunniteltu ja siitä on selvitys meneillään.
Selvityksen tulos ei kuitenkaan vaikuta kaavaehdotuksiin. Kaavoitusesitystä käsitellään lähiaikoina, ja tavoitteena on saada asia etenemään talven aikana.
Raimo Aarnio myöntää, että pelastusviranomaisten tavoitteet ovat asiassa maanomistajien tavoitteiden kanssa vastakkain. - Kun arvokeskustelu on käyty, täytyy erikseen vielä arvioida, voitaisiinko riskejä vähentää tai jopa poistaa, ja mitä keinoja siihen on olemassa. Maankäyttölaki on hyvin selkeä. Se edellyttää turvallisen asuinalueen takaamista. Nyt on kysyttävä, täyttyykö tuo vaatimus, Aarnio huomauttaa.
Lähde Turun Sanomat 24.01.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-01-24,104:2:513434,1:0:0:0:0:0:
22.01.2008 19:24
Turun Sanomat, Forssa
Forssa esittää Riihimäeltä Forssan kautta Loimaalle johtavan rautatien sisällyttämistä valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Kaupunginhallitus katsoi Etelä-Suomen aluerakenteen perustuvan ympäristöministeriön suunnitelmissa kaupunkikeskusten väliseen raideliikenteeseen. Itä - länsi suuntainen poikittaisrata kiertäisi ruuhkaisimman Suomen ja vahvistaisi sen reunamilla olevien kaupunkien kehittymisedellytyksiä.
Ministeriön tarkistettavana olevissa tavoitteissa laiminlyödään valtatie 2:n ja muiden sen kaltaisten liikenneväylien vaikutusalueiden kehittäminen. Ne uhkaavat jäädä syrjäseuduksi, jonne ei ohjata resursseja jatkossakaan, kaupunginhallitus sanoo.
Kakkostien merkitys on kuitenkin koko ajan kasvamassa ja se on Forssan seudun tärkein yhteys pääkaupunkiseudulle.
Forssan mielestä eteläisen Suomen aluerakennetta tulee kehittää monikeskuksisena ja verkottuvana kokonaisuutena siten, että se perustuu Helsinkiin ja alueen muihin kaupunkiseutuihin suuntautuviin hyviin liikenneyhteyksiin, erityisesti raideliikenteeseen sekä alueen kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen.
Lähde Turun Sanomat 22.1.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2008-01-22,104:2:512998,1:0:0:0:0:0:
21.01.2008 23:37
Espoon valtuuston suurimpien valtuustoryhmien puheenjohtajat kiirehtivät länsimetron rakentamista kustannusten noususta huolimatta. Kokoomuksen, sosiaalidemokraattien ja vihreiden ryhmänjohtajat Martti Merra, Susanna Rahkonen ja Sirpa Hertell ovat sitä mieltä, että lykkääminen ei ainakaan laske metron kustannuksia.
"Metro olisi pitänyt rakentaa aikoja sitten", demareiden Rahkonen linjaa.
Valtuustoryhmät eivät vielä maanantaina olleet kuitenkaan päättäneet virallisia kantojaan.
Vasemmistoryhmän johtajan Kari Uotilan mielestä asia pitäisi keskustella perusteellisesti läpi ja sitoutumattomien Heidi Mikkola toteaa, että ryhmä on kaiken aikaa ollut sitä mieltä, että metro on "turhan kallis ja tarpeeton".
Kun valtuusto syyskuussa 2006 päätti metron rakentamisesta, kustannuksiksi arvioitiin 452 miljoonaa euroa. Toissa viikolla hinta-arvio nostettiin 800 miljoonaan euroon. Valtuutetut peräsivät myös valtiolta vastuun kantamista.
"Valtion osuus on 30 prosenttia, eikä siitä tingitä", kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Mäkelä (kok) totesi.
Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhani Tervala totesi lauantain Helsingin Sanomissa, että hinta-arvion turpoaminen asettaa valtion kiusalliseen asemaan.
Lähde HS 21.1
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Espoon+valtuutetut+kiirehtiv%C3%A4t+metroa+hinnannoususta+huolimatta/1135233452772
19.01.2008 00:03
Valtiolta länsimetron rakentamiseen tarkoitetun rahan maksamisesta tai maksun ajankohdasta ei ole toistaiseksi mitään selvyyttä. Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhani Tervala myöntää, että asia on kiusallinen.
Valtio on sanonut maksavansa metron kustannuksista 30 prosenttia. Tuolloin hankeen kustannukset arvioitiin 452 miljoonaksi euroksi. Nyt kustannusarvio on kivunnut 800 miljoonaan.
Kun Espoon kaupunginvaltuusto päätti metron rakentamisesta syksyllä 2006, se edellytti, että valtio maksaa kustannuksista 30 prosenttia. Kustannusosuus tarkoittaisi nykyisten arvioiden mukaan 240:tä miljoonaa euroa. Valtio ei Tervalan mukaan ole nyt varautunut likikään sellaisiin summiin.
Länsimetro-yhtiön puheenjohtaja Olavi Louko muistuttaa, ettei valtion lupausta ole sidottu mihinkään euromäärään.
- Aivan selvää on kaikille ollut, että lopulliset kustannukset ovat jotain muuta kuin mitä paperiin on joskus arvioitu.
Asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoo, että kustannusten nousu on hankalaa, mutta valtion vetäytyminen metrohankkeesta on täysin mahdotonta.
- Se on metropolialueen ehdottomia kärkihankkeita.
Lähde HS 18.1
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Valtion+l%C3%A4nsimetrolle+lupaamasta+rahasta+ei+viel%C3%A4+mit%C3%A4%C3%A4n+tietoa/1135233372723
18.01.2008 22:09
VR on jo kokeillut radio-ohjattavaa - siis kuljettajatonta - veturia. Kokemusten perusteella laitteita tilataan tänä vuonna lisää, ja niiden asennukset vetokalustoon alkavat. Tilattava veturimäärä on tosin vielä auki.
Asennusten jälkeen käynnistyy myös kuljettajattomien veturien ohjaajien koulutus, laaditaan ohjelmia ja suunnitelmia, kerätään kokemuksia ja palautteita, hiotaan laitteita. Myöhemmin vielä katsotaan, missä radio-ohjattavaa vetokalustoa tarvitaan ja millaisessa aikataulussa.
"Vaativa ja haasteellinen projekti", luonnehtii suunnittelupäällikkö Juha Inkilä VR Osakeyhtiöstä. Hän arvioi, että radio-ohjaukseen siirrytään pikkuhiljaa; kyse on vähintään viiden vuoden hankkeesta.
Amerikkalaisten katastrofielokuvien kauhunäyt karanneista junista ja kuolonkankeina kirkuvista matkustajista voi saman tien unohtaa, sillä linjalle, pitkän matkan liikenteeseen ei tuoda kuljettajattomia vetureja. Ne menevät vaihtotöihin ratapihoille ja satamiin kokoamaan, purkamaan ja siirtelemään junia.
Radio-ohjattavaa veturia on kokeiltu jo pilottihankkeena runsas vuosi, ja alustana oli Dv-12-veturi. Se on VR:n yleistyökalu, joka sopii niin vaihtotyöhön kuin linjallekin, tosin vaihtoveturina se on laiskahko kuin savolainen renki.
Ajatuksena oli, että jos radio-ohjaus pelaa Dv-12:ssa, se onnistuu myös muilla vaihtovetureilla. Yhtiöllä on vetureita kaikkiaan nelisensataa, niistä 216 on vaihtotöihin sopivia Dv-12 ja Dr-14 -sarjalaisia, joihin radio-ohjausta asennetaan.
VR on päässyt sopimukseen radio-ohjauksesta niin Rautatieläisten kuin Veturimiesten liitonkin kanssa. Kuljettajattoman veturin radio-ohjaimissa ei ole veturinkuljettaja vaan ratapihojen väki. Kun tavallisesti vaihtotyöporukassa on kaksi tai kolme ratapihatyöntekijää ja veturikuski, yksi putoaa nyt pois joukosta. Kuljettajille kertyy vaihtotyötä noin kolmensadan miestyövuoden, siis koko vuoden työpanoksen, edestä.
Inkilä vakuuttaa, ettei ketään irtisanota projektin vuoksi. Veturimiehiä tarvitaan muualla, sillä satoja kuljettajia on lähivuosina lähdössä eläkkeelle.
Radio-ohjaus on VR:n vastaus kuljetusalan kilpailuun. Tavarapuolelle on tulossa muitakin yrittäjiä, ja lisäksi kuluja leikkaamalla pyritään kisaamaan myös maantiekuljetusten kanssa.
Ohjaaja hallitsee veturia ohjaimella, joka kooltaan ja painoltaan ylittää moninkertaisesti sen, mihin lelupuolella on totuttu. Vaikka niin muodikasta joystickiä ei ole, radio-ohjaus on Inkilän mukaan alan viimeistä huutoa ja turvallisuudeltaan huipputasoa.
Tv-kameroita ei veturissa ole eikä ohjaimessa monitoria, vaan junaa liikkuu "katsekontaktissa" ohjaajaansa.
Lähde HS 18.1
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Radio-ohjattuja+vetureita+Suomenkin+ratapihoille/1135233386657
18.01.2008 22:07
Helsingissä on kuukauden verran testattu kroatialaisvalmisteista matalalattiaraitiovaunua. Koeajot ovat sujuneet sen verran hyvin, että ensi maanantaista lähtien myös matkustajat pääsevät testaamaan ajopeliä. Vaunu on puolen vuoden ajan liikenteessä linjoilla 6 ja 8.
- Teknisten ominaisuuksien lisäksi meitä kiinnostaa, millaista palautetta matkustajat antavat vaunusta ja sen kyydistä, HKL-Raitioliikenteen kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilä sanoo.
HKL on hankkimassa 40 uutta raitiovaunua. Kaikilla vaunuvalmistajilla on mahdollisuus suorittaa koe- ja esittelyajoja Helsingissä. Koeajot eivät sido HKL:ää vaunuhankinnoissa. Uusia raitiovaunuja koskeva tarjouskilpailu käynnistyy tänä vuonna. Hankintapäätökset tehdään 2009.
Lähde HS 18.1
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsinkil%C3%A4iset+p%C3%A4%C3%A4sev%C3%A4t+kokeilemaan+kroaattiratikan+kyyti%C3%A4/1135233384536
18.01.2008 15:13
Länsimetron rakentaminen saattaa siirtyä, kertoo Ylen aikainen. Syynä on hinta-arvion kasvaminen noin kaksinkertaiseksi alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna.
Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Juhani Tervala kertoi Uudenmaan uutisille, että hankekustannukset saattavat kohota yli miljardin euron. Aikaisemmin Espoon kaupunki on arvioinut, että kiskoyhteyden jatkaminen Ruoholahdesta länteen maksaisi enintään 800 miljoonaa euroa. Ministeriön laskelmissa tämä summa kattaa kuitenkin vain kiskot ja tunnelit.
Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen tyrmää väitteet miljardikustannuksista. Hän sanoo, että 800 miljoonaa euroa kattaa kaikki kustannukset, myös metroasemat.
Oli miten oli, molemmat hinta-arviot ovat niin suuria, että ne saattavat lykätä metrolinjan rakentamista.
Valtiolta oletetaan saatavan 30 prosenttia kustannuksista, koska tuo määrä saatiin aikoinaan myös Vuosaaren metron kuluihin. Mitään sopimuksia valtionosuudesta ei kuitenkaan ole vielä tehty.
Yleisradion mukaan liikenneministeriön liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Mikko Ojajärvi epäilee rakentamisen siirtyvän hinta-arvion kallistuttua. Ojajärven mukaan kalliita tiehankkeita, joissa kustannukset ovat kohonneet huomattavasti, on siirretty. Metron rakentaminen olisi tarkoitus aloittaa ensi vuonna.
Lähde HS 18.1
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/L%C3%A4nsimetro+uhkaa+viiv%C3%A4sty%C3%A4/1135233372723
17.01.2008 14:24
Junamatkustuksen suosio kasvoi ennätyslukemiin viime vuonna. Matkojen määrä lisääntyi 4,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Junamatkoja tehtiin yhteensä 66,7 miljoonaa eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Kaukoliikenteessä junamatkoja tehtiin 3,1 prosenttia ja VR:n lähiliikenteessä 14,6 prosenttia viimevuotista enemmän. YTV-alueella matkat lisääntyivät 2,5 prosenttia. Lähiliikenteen voimakkaaseen kasvuun vaikutti Lahden oikoradan avaaminen syyskuussa 2006.
Kaukojunissa tehtiin viime vuonna 12,9 miljoonaa matkaa. Venäjän-junissa tehtiin 399 000 junamatkaa, missä oli kasvua 18,4 prosenttia. VR:n vyöhykealueella matkojen määrä oli 11,5 miljoonaa ja YTV-alueella 42,3 miljoonaa.
Myös kotimaan tavarakuljetukset ylsivät ennätykseen. Kasvua edelliseen vuoteen oli 0,9 prosenttia. Sen sijaan Suomen ja Venäjän välinen liikenne supistui 21,2 prosenttia lähinnä raakapuutuonnin vähenemisen takia. Suomen kautta kulkeva transitoliikenne laski 16,4 prosenttia. Kaikkiaan VR:n tavaraliikenne väheni 7,5 prosenttia edellisestä vuodesta.
Tavaraliikenteen kokonaismäärä viime vuonna oli 40,3 miljoonaa tonnia. Kotimaassa VR kuljetti 26,2 miljoonaa tonnia. Suomen ja Venäjän välillä tavaraa kulki 9,9 miljoonaa tonnia. Transitoliikenteen määrä oli 3,5 miljoonaa tonnia.
Lähde VR 17.1
Lähde WWW http://www.vr-konserni.fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_353.html
16.01.2008 18:46
Länsimetron rakentaminen on vaarassa kustannusten nousun vuoksi. Länsimetron arvioidaan maksavan nyt 800 miljoonaa euroa. Valtio on luvannut aikaisemmin osallistua kustannuksiin kolmanneksella, mutta hinnan kohoamisen kaksinkertaiseksi pelätään olevan liikaa valtiolle. Espoon valtuusto päätti syyskuussa vuonna 2006, että Espooseen rakennetaan metro. Ruoholahdesta Matinkylään ulottuvan metron hinnaksi oli laskettu 430 miljoonaa euroa.
- Näyttää siltä, että emme luultavasti saa alle 800 miljoonalla kaikkea sitä, mitä turvallisuusviranomaiset, käyttäjät ja kustannusten nousu vaatii, arvioi Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko.
Länsimetron hintaa ovat nostaneet eniten turvallisuus- ja käyttömukavuusvaatimukset asemilla ja metrojunissa. Hinnan kohoaminen, lähes kaksinkertaiseksi alun perin arvioidusta, on saanut muutamat valtuutetut epäilemään koko metrohanketta. Espoon valtuuston metropäätöksessä on ehto, että valtio rahoittaa metron rakentamiskustannuksista kolmanneksen.
- Nyt näillä uusilla laskelmilla näemme, että valtion osuus nousisi jo lähelle 300 miljoonaa euroa. On aivan selvää, että summa on niin suuri, että ei sellaista valtioneuvostoa tästä maasta löydy tai eduskuntaa, joka antaisi 300 miljoonaa euroa yhden kaupungin liikenneratkaisuihin, ennakoi valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Laukkanen (kd.)
Kevytraitiovaunu voisi korvata metron
Metrohankkeen epäilijät esittävät, että Espoo ottaisi uudelleen harkintaansa muut metrokeskustelussa aikoinaan esillä olleet joukkoliikennevaihtoehdot.
- Kaikista edullisin vaihtoehto, ja varmasti toimivin vaihtoehto, olisi nykyisen bussiverkon vahvistaminen. Mutta koska hinta nousee näin korkealle, kevytraitiovaunuvaihtoehto on erittäin varteenotettava vaihtoehto. Sillä voitaisiin myös rakentaa poikittaisliikennettä Espoossa hyvin pienillä kustannuksilla, suunnittelee valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Laukkanen (kd.)
Länsimetron hallitus ei pidä ajatuksesta, että metro korvattaisiin vaihtoehtoisilla joukkoliikennemuodoilla vaan haluaa viedä metrosuunnitelmaa eteenpäin aikataulun mukaisesti.
- Nyt valmistelemme asiaa niin, että saisimme tämän kaupunginhallitukseen helmikuussa ja mahdollisesti valtuustoon maaliskuussa, kertoo Länsimetron hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko.
Lähde YLE 16.1
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id80073.html
15.01.2008 21:08
Junamatkustajien määrä Kotkassa kasvoi viime vuonna 5,7 prosenttia toissa vuoteen verrattuna. Kasvuprosentti on yksi suurimmista Kotkassa. Koko VR:n henkilöliikenteen kasvu oli alustavan tiedon mukaan viime vuonna noin 8 prosenttia.
Syyskuussa 2006 käyttöön otetun Kerava-Lahti-oikoradan arvioidaan näkyvän Kotkankin kasvuprosentissa jonkin verran.
Matka-ajassa nopein junayhteys Kotkan ja Helsingin välillä on jo täysin kilpailukykyinen pikavuorobussiyhteyksien kanssa huolimatta junan vaihdosta Kouvolassa. Sen sijaan nopea junayhteys maksaa enemmän kuin nopea bussiyhteys.
Ainoastaan nopein express-bussiyhteys voittaa aikataulun mukaan 20 minuutilla nopeimmat junayhteydet, mutta normaaleilla pikavuorobusseilla onkin jo tekemistä.
Markkinointipäällikkö Pietari Kauste VR-Osakeyhtiöstä pitää Kotkan ja Helsingin junayhteyttä jo ihan huomionarvoisena kilpailijana bussien kanssa.
Lähde Kymen Sanomat 14.1
Lähde WWW http://www.kymensanomat.fi/page.php?page_id=4&news_id=200834647291
12.01.2008 12:41
VR Cargo on keskittämässä puutavaran kuormaustaan Kiuruvedelle. Paikkakunnalla on joulukuun alusta lähtien toiminut VR Cargon aliurakoitsija, joka on kuormannut puutavarajunien vaunut. Aikaisemmin kuormauksesta huolehtivat puuta terminaaliin tuoneet autoilijat.
- Nyt autot eivät ole enää sidoksissa junien aikatauluihin, vaan voivat ajaa omaan tahtiinsa, raakapuun kuljetusten asiakasryhmävastaava Jukka Joronen perustelee paikallisesti uutta käytäntöä.
Kiuruveden lisäksi kokeilu on käynnissä Ylivieskassa, Vuokatissa, Kiteellä ja Karjaalla. Mikäli kokemukset ovat hyvät, samanlaisia terminaaleja perustetaan ensi vuonna lisää.
- Mahdollisesti puolenkymmentä, Joronen arvioi. Kiuruvesi valikoitui isojen terminaalien joukkoon paikkana, jolta on perinteisesti lähtenyt paljon puutavaraa.
- Metsäteollisuuden kanssa katseltiin kohteita, missä kuormauspalveluille olisi tarvetta. Kiuruvesi nousi joukkoon varsin nopeasti.
VR Cargo korjasi kuormausraiteita Kiuruveden ratapihalla jo viime kesänä ja työ jatkuu lumien sulettua. Paikkaa kunnostetaan muutenkin, parannetaan mm. varastokentän valaistusta.
Jorosen karkea arvio on, että VR Cargo käyttää Kiuruveden kuormauspaikan kunnostukseen vähintään 100 000 euroa. Aluetta on viitisen hehtaaria, josta osa kaupungilta vuokrattua. Pääpaikka on asemaa vastapäätä ja kausivarasto teollisuusalueella pelastuslaitosta vastapäätä.
VR Cargo tavoittelee kuormaavansa puuta Kiuruvedellä vuosittain noin 300 000 kiintokuutiota, mikä tarkoittaa noin 5 000 junavaunullista.
Kokemuksia kerätään ja toimintamallia hiotaan kevääseen saakka. Sen jälkeen päätetään, mihin sitä ”monistetaan”.
- Jatkamme neuvotteluja metsäteollisuuden kanssa ja katsomme yhdessä, missä tällaiselle on tarvetta. Tarkoitushan on, että tästä hyötyvät kaikki osapuolet.
Tällä hetkellä VR Cargolla on koko maassa 145 kuormauspaikkaa. Isoja terminaaleja Joronen arvioi syntyvän lähivuosina mahdollisesti parikymmentä.
- äkkiä katsoen yksi paikka voisi olla Kiuruveden-Pieksämäen välillä ja yksi Kiuruveden-Ylivieskan välillä, hän haarukoi Savon ja Keski-Pohjanmaan suuntaa.
Raideliikenteessä on avautumassa kilpailu, mikä tuo uusia ratkaistavia asioita myös raakapuun kuljetukseen ja varikkotoimintoihin. Yksi mahdollinen kilpailija on Kiuruvedellä kotipaikkaansa pitävä Teollisuuden Raideliikenne Oy TR Group.
Joronen uskoo, että kaikki voidaan hoitaa ”hyvässä yhteisymmärryksessä” eikä ainakaan VR Cargo ole rakentamassa esteitä muille operaattoreille.
- Mekin anomme ratakapasiteettia vuosittain ja ensi vuotta varten taas huhtikuussa. Tähän asti ei ole muita anojia ollut.
Lähde Iisalmen Sanomat 12.1.2008
12.01.2008 12:15
Kemijärven junien matkustajat ovat vähentyneet rajusti. Rovaniemen-Kemijärven junia käytti viime vuonna 18.000 matkustajaa, mikä on kolmannes vähemmän kuin ennen suoran yöjunan lopettamista. Yöjuna palaa kuitenkin Kemijärvelle maaliskuun ensimmäisenä päivänä.
VR:n henkilöliikennejohtajan Antti Jaatisen mukaan aikataulu pitää ja aggregaattivaunut valmistuvat ajoissa. Jaatisen mukaan myös Kemijärvelle ajettavien autovaunujen määrä viisinkertaistuu, kun autovaunu saapuu asemalle kerran viikossa. Aiemmin autovaunuja on ajettu vain sesonkina.
Lähde Lapin radio 11.1
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=Content3888E
11.01.2008 21:38
Lohjan museon kupeessa ei enää nökötä junanvaunuja. Kuljetusyritys kävi torstaina nostamassa iäkkäät vaunut laveteille, jotka veivät vaunut uusille omistajille. Vaunut ja muun Lohjan satamarataan liittyvän kaluston omisti Lohjan Satamaratayhdistys, mutta nyt kalusto on myyty.
- Materiaali myytiin kaikkiaan kymmenelle taholle. Emme paljasta yhtäkään tahoa, joille esineet myytiin, sanoo hallituksen puheenjohtaja Jorma Kuosmanen Lohjan Satamaratayhdistyksestä.
Kuosmanen paljastaa kuitenkin, että suurin osa esineistä ja kalustosta matkasi Lohjan ulkopuolelle. Kauppahinta jää sekin ostajien ja yhdistyksen väliseksi salaisuudeksi.
- Nollille mentiin, kertoo Jorma Kuosmanen.
Lähde Länsi-Uusimaa 11.1
Lähde WWW http://lehdet.lehtiyhtyma.fi/cgi-bin/mediaweb16?Newsp=lum&Date=080111&Lang=&Depa=etusivu&Story=13288634.txt&Model=etusivu.html&StDate=080111&StTime=08%3A07%3A03&StName=13288634&StText=13288634&StEnab=0
11.01.2008 08:43
Perjantaiaamuna n. 8.25 aikaan oli DV12 törmännyt täysperävaunurekan kylkeen Helsingin Sompasaaren sataman tasoristeyksessä. Paikalla oli kaksi VR:n raivausautoa.
Lähde Omat havainnot
11.01.2008 00:37
Länsimetron hinta on lähes kaksinkertaistunut alkuperäisistä suunnitelmista. Hankkeen rakennuskustannukset näyttävät kohoavan nyt jo yli 800 miljoonaan euroon, YLEn ruotsinkielinen uutistoimitus kertoo. Hankesuunnitelma on nyt valmis ja se esitellään länsimetron hallituksen kokouksessa ensi viikolla.
Länsimetron hallituksen jäsen, Espoon kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Martti Merra myöntää, että hinta on korkea, mutta hänen mukaansa hankkeen yhteydessä on muistettava, että se tarjoaa joukkoliikenneratkaisun seuraaviksi sadaksi vuodeksi.
Merran mukaan hallituksen kokouksessa yritetään vielä keksiä keinoja lopullisen hinnan laskemiseksi.
- Lähinnä kysymys on siitä, kuinka monta sisäänkäyntiä kullekin asemalle tulee. Kokonaisista asemista emme tingi, hän kertoo.
Länsimetron projektijohtaja Matti Kokkonen ei halunnut tänään kommentoida tietoja hankkeen hinnasta, mutta tiedot kasvaneista kustannuksista on saatu suunnittelulähteistä.
Osa hinnan kasvusta johtuu yleisestä rakennuskustannusten noususta, mutta myös siitä, että espoolaisvaltuutetut halusivat vuonna 2006 nostaa projektin laatuvaatimuksia ja helpottaa pääsyä metrolle muun muassa lisäsisäänkäyntejä rakentamalla.
Tuolloin arvioitiin, että metrolinjan pidentäminen länteen maksaisi kaikkine kustannuksineen 452 miljoonaa euroa. Hankesuunnitelmaa käsitellään kevään aikana kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa.
Ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan metro Helsingin Ruoholahden ja Espoon Matinkylän välillä ei lisäisi joukkoliikenteen käyttäjämäärää tai lyhentäisi keskimääräistä matka-aikaa Helsingin keskustaan.
Lähde Yle 10.1
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id79572.html
10.01.2008 23:56
Ylen ruotsinkieliset uutiset kertoivat torstaina, että länsimetron hinta on noussut jo yli 800 miljoonan euron. Helsingin Sanomien lähteet vahvistavat, että metrohankkeen hinnan alaraja on 700 miljoonaa euroa.
Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen Martti Merra (kok) arvioi, että hinta voi nousta 800 miljoonaan euroon. Hinta on pelkän kustannustason nousun takia kohonnut yli 530 miljoonaan alkuperäisestä, parin vuoden takaisesta 452 miljoonasta eurosta. "Mutta arvaan, että hinta jää alle miljardiin."
Lopullista hintaa ei tiedä vielä kukaan. "Vielä on päättämättä monia turvallisuuteen, palvelutasoon ja laatuun liittyviä asioita, joissa on kaikissa isot hintalaput. Yksittäiset ratkaisut voivat maksaa kymmeniä miljoonia euroja", hallituksen jäsen Pekka Vaara (sd) toteaa.
Merra muistuttaa, että jotta metrosta saadaan kilpailukykyinen ja Espoon tavoitteet täyttävä, aivan kaikesta ei voi tinkiä.
Metroyhtiön toimitusjohtaja Matti Kokkinen tai hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko eivät torstaina kommentoineet asiaa. Hallitus kokoontuu keskiviikkona keskustelemaan, millaista ratkaisua se esittää poliittisille päättäjille.
Lähde HS 10.1
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Yle+L%C3%A4nsimetron+hinta+jo+yli+800+miljoonaa/1135233188980
10.01.2008 23:54
Vantaan kaupunki aikoo tänä vuonna maksaa kehäradan suunnittelusta 8,4 miljoonaa euroa enemmän kuin se on alun perin suunnitellut. Lisärahaa tarvitaan, koska valtio ei tänä vuonna maksa kehäradan suunnittelukuluja. Radan rakentamisen on kuitenkin määrä alkaa ensi vuoden alussa.
Vantaanlaaksosta lentoaseman kautta pääradalle vievän kehäradan pikainen rakentaminen on Vantaalle elintärkeä asia. Kaupunki on sijoittanut paljon rahaa suunnitellun radan varrella oleviin maihin. Radan varteen Marja-Vantaan uudelle asuinalueelle on määrä rakentaa 30 000 ihmisen kodit.
Vantaan kaupunginhallitus käsittelee kehäradan raha-asioita maanantaina. Kehäradan rakentamisen suunnitteluun oli määrä panna tänä vuonna viisi miljoonaa euroa. Nyt kaupunginhallitus esittänee, että rahaa suunnitteluun varattaisiin tälle vuodelle yhteensä 13,4 miljoonaa euroa.
Kaikkiaan radan rakentamisen on arvioitu maksavan 420 miljoonaa euroa. Valtio ja Vantaa ovat sopineet, että valtio maksaa rakentamisen kustannuksista noin 70 ja Vantaa 30 prosenttia. Vantaan tänä vuonna maksamat rahat otetaan huomioon, kun kustannuksia vastaisuudessa jaetaan osapuolten kesken.
Lähde HS 10.1
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Vantaa+maksaa+keh%C3%A4radasta+8+miljoonaa+ylim%C3%A4%C3%A4r%C3%A4ist%C3%A4/1135233188929
10.01.2008 11:55
Aamun junaliikenne myöhästeli teknisten ongelmien takia jonkin verran torstaina. Liikenteenohjauksen laitevika haittasi liikennettä Helsingin ja Huopalahden välillä aamukahdeksan ja 11:n välillä. Rantaradan junat myöhästelivät 5-10 minuuttia. Lisäksi joitakin A-junia Leppävaaraan ja M-junia Vantaankoskelle jouduttiin perumaan.
Aiemmin aamulla sähkölaitevika seisautti K-junan Malmille aamulla ennen seitsemää. Seisova juna ruuhkautti muuta liikennettä niin, että useat junat viivästyivät aikataulustaan 5-15 minuuttia, pahimmillaan 20 minuuttia.
Myös yksi I-junavuoro Helsingin ja Tikkurilan välillä peruutettiin. Liikenne Tikkurilan suuntaan palautui normaaliksi aamukahdeksan aikoihin.
Lähde HS 10.1
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Laiteviat+my%C3%B6h%C3%A4styttiv%C3%A4t+aamun+junia/1135233165967
10.01.2008 11:54
Ruoholahdesta Matinkylään rakennettavan länsimetron uusien asemien laituritasot poikkeavat merkittävästi vanhojen asemien laitureista. Uusien asemien laituritasoille rakennetaan lasiseinä metroradan ja laiturin välille, kertoo Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston uusi Kaupunkisuunnittelu-lehti.
Asemalle saapuvan metron äänen sanotaan vaimenevan, eivätkä ilmavirta ja raiderakenteiden ominaistuoksut enää tunkeudu matkustajien odotustiloihin.
Lasiseinien lasiovet avautuvat metron saavuttua asemalle. STT:n mukaan huhtikuussa päätetään rakennetaanko samanlaisia seiniä ovineen myös nykyisin käytössä oleville metroasemille.
Lähde HS 9.1
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/L%C3%A4nsimetron+asemalaitureille+lasiovet+melu-+ja+hajuesteeksi/1135233143190
09.01.2008 23:10
Rautateillä matkusti viime vuonna enemmän ihmisiä kuin koskaan. Junaliikenne kasvoi peräti 12 prosenttia. Kaikkien aikojen ennätykseen yllettiin sekä lähi-, kauko- että Venäjän junissa. Samaan aikaan kaukovuorojen bussit joutuivat taittamaan taivalta yhä vajaammin lastein.
Junalla matkustamisen suosiota selittävät Lahden vastavalmistunut oikorata sekä uudet ja nopeat kaukojunat. Asiakkaille sopivan tarjonnan lisääntyminen kasvatti kysyntää myös pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä.
Kaukoliikenteen linja-autot ovat menettäneet matkustajia tasaista tahtia jo jonkin aikaa. On ajauduttu itse itseään ruokkivaan taantumaan; linjoja lopetetaan ja pitkiä työmatkoja kuljetaan omilla autoilla autoilla. Ja/tai päinvastoin.
VR:n ennätysluvuista huolimatta liikenne- ja viestintäministeriössä seurataan kehitystä kulmat kurtussa. Yli 85 prosenttia matkoista tehdään Suomessa edelleen omalla autolla. Ja se on ministeriössä omaksutun ajattelun mukaan aivan liian paljon.
Vuodenvaihteessa uudistuneen autoverotuksen pelätään voimistavan autoistumista ja supistavan joukkoliikenteen markkinaosuutta entisestään. Virkamiehet eivät usko, että hallitusohjelmassa luvattu 10 miljoonaa euroa joukkoliikenteen kehittämiseen tilannetta pelastaa.
Monasti käytetty ja koeteltu keino on tietysti autoilun hillitseminen välillisiä veroja kiristämällä. Sitä valtiovarainministeri Jyrki Katainen jo väläytti uhatessaan Kauppalehden haastattelussa, että polttoaineveroja saatetaan korottaa, jos liikennemäärät kasvavat.
Eli tuttu kaiku on askelten. Jopa kokoomuslainen ministeri tuntuu unohtaneen, että Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa henkilöauto on useimmille välttämättömyys. Ja junaan ja bussiin verrattuna monissa tapauksissa vieläpä kustannustehokas kulkuväline.
Lähde Turun Sanomat pääkirjoitus 9.1.2008
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0;4:8:0:1:2008-01-09,104:8:509769,1:0:0:0:0:0:
09.01.2008 08:31
Yöjunan lakkauttaminen ja kokonaan päivävuoroihin siirtyminen osittain uudella junakalustolla lisäsi kainuulaisten junamatkustusintoa. Matkustajamäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 33 prosenttia Kajaanista pääkaupunkiseudulle ja 16 prosenttia Kajaanista pohjoiseen.
VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen kuvailee, että matkustajamäärien kasvu on ollut valtavaa, kun Pendolino otettiin käyttöön ja päivävuoroja lisättiin.
Yksittäisten junien matkustajamääristä VR ei anna tietoa, mutta yöllä tulevan Pendolinon matkustajamäärä ei tammikuun pakkasyönä päätä huimaa. Tiistaiyönä Helsingistä tulleesta Pendolinosta asteli puolenkymmentä matkustajaa Kajaanin asemalaiturille.
Vanhanen vakuuttaa, että mitään supistamissuunnitelmia ei hiljaisille Pendolino-vuoroille ole. Pendolino saa ajaa loppumatkan Kajaaniin puolityhjänäkin, sillä erityisesti kesäkuukausien hyvä käyttökapasiteetti kompensoi tilannetta.
Lähde Kainuun sanomat 9.1.2008
Lähde WWW http://www.kainuunsanomat.fi/uutiset/kainuu/14473.shtml
07.01.2008 20:47
VR:n junaliikenne kasvoi viime vuonna 12 prosentilla. Suosiota selittävät Lahden oikorata ja uudet sekä nopeat kaukojunat.
Myös pääkaupunkiseudun liikenne on kasvanut. Viime vuonna matkustajamäärät kasvoivat viidellä prosentilla. Yksi syy on ollut parempi tarjonta. Esimerkiksi Jokerilinja, joka vie bussilla ihmisiä kerrankin myös myös idästä länteen.
Kaukoliikenteen bussit taas ovat menettäneet matkustajia tasaista tahtia. Linjoja lopetetaan ja pitkiä työmatkoja kuljetaan pienillä autoilla.
Hallitusohjelmassa on luvattu 10 miljoonaa euroa joukkoliikenteen kehittämiseen. Miljoonat tuskin pelastavat Suomen kiihtyvältä autoistumiselta. Yli 85 prosenttia matkoista tehdään kuitenkin omalla autolla.
Tarkastaja Harri Uusinäkki Liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo, että autoverotuksen muutoksen pelätään lisäävän henkilöautoja ja heikentävän joukkoliikenteen markkinaosuutta entisestään.
Eniten joukkoliikennettä kehiteään siellä, missä on joukkoja ja liikennettä. Esimerkiksi tiuhaan asutussa Tanskassa uusia työpaikkakeskittymiä saa perustaa vain paikkoihin, joihin pääsee raiteita pitkin.
Lähde Yle 7.1
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id79313.html
02.01.2008 21:14
Joukko nuoria sai aikaan tuhansien eurojen vahinkoja uudenvuodenyönä M-junassa. Yhä karkuteillä oleva joukko hajotti useita penkkejä Huopalahden ja Malminkartanon pysäkkien välillä.
Nuoret olivat muun muassa heittäneet penkin Malminkartanon juna-asemalle. Joukko jäi pois junasta Malminkartanon kohdalla. VR:n turvallisuuspäällikkö Teemu Väänäsen mukaan yön tapahtumat menevät poliisitutkintaan. Riehujat ovat edelleen karkuteillä.
- Kyseessä on luultavasti paikkakuntalaisia nuoria, kommentoi Väänänen.
Ilkivallankohteeksi joutunut vaunu on saatu jälleen käyttöön.
Lähde WWW http://www.iltasanomat.fi/uutiset/stadi/uutinen.asp?id=1471358
02.01.2008 19:16
Ensimmäinen VR:n kilpailija aikoo aloittaa tavaraliikenteen Itä-Suomessa vuonna 2009. Kiuruvedelle rekisteröity Teollisuuden Raideliikenne TR Group keskittyy raskaan teollisuuden kuljetuksiin. Toimilupaprosessin haastavin vaihe on turvallisuustodistuksen saaminen Rautatievirastolta. Ylijohtaja Kari Alppivuoren mukaan hakemuksen käsittelyssä on jäljellä enää yksityiskohtia. TR Group on pyytänyt tarjoukset vetureista useammalta valmistajalta. Harkittavana on sekä uutta että käytettyä kalustoa. Kaluston tarkkaa määrää Soininen ei tässä vaiheessa paljasta. Toiminta on kuitenkin tarkoitus aloittaa Itä-Suomesta "muutamalla veturilla".
"Linjaveturit olisivat uusia, mutta järjestelyveturit voivat olla käytettyjä. Euroopasta tarjotaan myös vaihtoehtoa, jossa veturissa ei olisi käytännössä mitään muuta vanhaa kuin hyväksyntä."
Myös veturinkuljettajien saamiseen on löydetty keinot. Toimitusjohtaja Markku Soininen kertoo, että osan kuljettajista yritys aikoo kouluttaa itse. Lisäksi moni veturinkuljettaja on jo käynyt kysymässä töitä, vaikka henkilöstöä ei ole vielä varsinaisesti haettu.
TR Group keskittyy raskaan teollisuuden kuljetuksiin. Ne painottuvat metsäteollisuuteen, mutta mukana on myös kaivospuolen kuljetuksia. Ylijohtaja Kari Alppivuori kertoo, että rautateiden kuljetusmarkkinoista on muitakin kiinnostuneita kuin TR Group.
Ennen tavaraliikenteen aloittamista TR Group tarvitsee vielä toimiluvan, ratakapasiteettia ja käyttösopimuksen. Niiden uskotaan kuitenkin järjestyvän suhteellisen nopeasti turvallisuustodistuksen jälkeen. Toistaiseksi ei ole ratkaistu, hakeeko TR Group ratakapasiteettia huhtikuussa, jolloin se jaetaan vuodelle 2009. Koska Itä-Suomen rataverkolle jää kuitenkin tilaa, käytännössa ratakapasiteettiä voi hakea myöhemminkin.
"Viranomaiset tarjoavat kumpaakin mahdollisuutta. Se on vähän siinä ja siinä, kumpi menettely on meidän kannaltamme edullisempi", Soininen pohtii.
Lähde Savon Sanomat 27.12.2007
01.01.2008 16:34
Heinolan poliisi otti tiistain vastaisena yönä klo 3.50 aikaan kiinni miehen, joka oli sytyttänyt Kymenvirran ylitse johtavan rautatiesillan ratapölkkyjä tuleen. Miehellä oli mukanaan kanisterillinen palonarkaa nestettä, jolla hän vauhditti paloa.
Poliisi tavoitti pyromaanin tuoreessa lumessa olleiden kengänjälkien perusteella. Hän oli muutaman sadan metrin päässä sammuneena maassa. Mies on syntynyt vuonna 1986 ja Heinolan poliisin hyvä tuttu.
Pölkynpolttaja pääsi vetelemään hirsiä poliisin putkaan. Heinolan pelastuslaitos kävi sammuttamassa palon. Ratapölkyt eivät kärsineet palosta merkittävästi. IS
Lähde Ilta-Sanomat
Lähde WWW http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1471000