Resiina - Artikkeli

VR:n Kiinan-yhteys etenee

30.06.2006 10:05

VR:n suunnitelmat säännöllisen tavarajunayhteyden avaamiseksi Kouvolasta Kiinaan etenevät.

Venäjä päättää Siperian-radan tariffeista ensi viikolla. Viimevuotinen tariffien nosto tiputti liikennemäärät kymmenesosaan entisestä. VR yrittää avata junayhteyden ensi vuoden alkupuolella.

Tähän asti tulppana pidetyn Kiinan ja Venäjän rajan ylitys nopeutuu huomattavasti, sillä VR:n mukaan sähköistä tulliselvitystä testataan parhaillaan ja junien pitäisi päästä rajasta vuorokaudessa.

Lähde YLE Kymenlaakson Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebkva.nsf/sivut/yle_uutispalvelu

Suuri teollisuusraiteen remontti Jyväskylässä

30.06.2006 10:00

Jyväskylässä alkaa Keski-Suomen suurin yksityinen raidesaneeraus. Kyse on Rautpohjan-Savelan teollisuusraiteesta, joka yhdistyy Jyväskylä-Haapamäki-rataan. Korjaushanke on yksi suurimmista yksityisistä raideremonteista koko Suomessa.

Raiteen käyttäjiä ovat Jyväskylän energiatuotanto ja Metso Paper, jotka myös maksavat remontin. Raideosuuden omistaa Jyväskylän kaupunki. Korjattavan rataosuuden pituus on 1 600 metriä. Remontissa uusitaan radan päällysrakenne siten, että uusittu raide kestää 25 tonnin akselipainojen käytön. Rataa käytetään lähinnä raskaan polttoöljyn sekä teräsvalmisteiden kuljetukseen.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/

Finnair vastustaa Marja-rataa

28.06.2006 23:16

Finnair haluaisi suoran ratayhteyden Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lentoyhtiön mielestä kaavailtu Marja-rata on huono ratkaisu lentoaseman junaliikenteen hoitamiseen.

- Suora yhteys sopisi meille ilman muuta paremmin. Helsinkiin saataisiin nopea yhteys, mutta ennen kaikkea Tampereen suunnalta voitaisiin tulla junalla lentoasemalle ilman junavaihtoa, johtaja Paavo Virkkunen Finnairilta sanoo.

Virkkusen mukaan lentoyhteyksien pitäminen Vaasan ja Jyväskylän kaltaisille etäisyyksille on kallista. Virkkusen visiossa junat syöttäisivät matkustajia aina Vaasasta ja Jyväskylästä saakka lentoasemalle. Helsinki-Vantaalta matka jatkuisi ilmateitse.

- Frankfurt on tällaisesta systeemistä loistava esimerkki. Intercity-junat tuovat matkustajia lentoasemalle suoraan Kölnistä, Hannoverista ja Stuttgartista. Vaikka Suomessa mittasuhteet ovat pienemmät, jokin tämän suuntainen olisi Finnairinkin mieleen, Virkkunen toteaa.

Finnair on kulisseissa kampittanut aktiivisesti Marja-rataa.

- Asiasta on eri yhteyksissä käyty keskusteluja, ja niitä käydään myös tällä hetkellä. En osaa sanoa olemmeko myöhässä asian kanssa.

Finnairin kielteinen kanta Marja-rataa kohtaan on kiusallinen asia Vantaan kaupungille. Vantaa haluaisi ehdottomasti Vantaankoskelta Lentoaseman kautta Tikkurilaan kulkevan Marjan rakenteille mahdollisimman nopeasti. Muun muassa Technopolis markkinoi lentokentän uusia toimistotiloja voimakkaasti juuri Marjan avulla.

- Marja on kaikin puolin järkevä, koska sen avulla Vantaalle tulevat uudet työpaikka- ja asuntoalueet saadaan junayhteyden piiriin, kaupunginjohtaja Juhani Paajanen puolustaa.

Paajasen mukaan Marja-radan rakennustyöt alkavat vuonna 2007. Aiemmin kaavailtiin radan rakentamista vaiheittain.

- Nyt tarkoitus on, että koko rata rakennetaan neljässä vuodessa kerralla valmiiksi.

Marja-rata maksaa Paajasen mukaan noin 340 miljoonaa euroa. Summa on yhtä suuri kuin Keravan ja Lahden väliseen oikorataan kuluva raha.

Lähde Tekniikka ja Talous
Lähde WWW http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=517015

Tasoristeysturmien määrä edelleen suuri

28.06.2006 21:52

Tasoristeysonnettomuuksien määrä on Ratahallintokeskuksen mukaan edelleen huolestuttavan suuri. Tämän vuoden alkupuoliskolla on sattunut 27 onnettomuutta eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuosina. Tammi-heinäkuun aikana tasoristeysturmissa on kuollut yksi ja loukkaantunut vakavasti yksi henkilö.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/

Rautatievirasto aloittaa 3.9

27.06.2006 22:43

EU edellyttää että maat perustavat rataverkon haltijasta ja liikennöisijöistä riippumattoman rautatieverkon. Rautatievirasto aloittaa toimintansa 3.9.2006.

Rautatieviraston keskeiset tehtävänä on valvoa ja kehittää rautatieturvallisuutta ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta sekä valmistella normeja. Virasto myöntää rautatieyrityksille turvallisuustodistukset ja rautatiejärjestelmän osajärjestelmien käyttöönottoluvat ja ylläpitää rautatiekalustorekisteriä. Virasto toimii rautatiealan sääntelyelimenä. Lisäksi virasto hoitaa rautatiehenkilöstön kelpoisuus- ja koulutusasioita sekä junalippujen tarkastustehtävät. Virasto valvoo rautatiealalla toimijoiden toimintaedellytysten tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä ja ratkaisee mahdolliset riidat.

Rautatievirasto tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan rautatieviraston, Euroopan komission ja muiden EU:n jäsenvaltioiden turvallisuusviranomaisten kanssa.

Rautatieviraston perustamisprojektia vetämään valittiin Ratahallintokeskuksen turvallisuusjohtaja Kari Alppivuori. Hän on varsinaisesta virastaan virkavapaalla ajalla 16.1.-31.8.2006. Alppivuori toimii liikenne- ja viestintäministeriön määräaikaisena virkamiehenä ja hoitaa tehtävänsä ministeriön johdon ja valvonnan alaisena.

Rautatieviraston henkilöstömäärä on alussa 53 henkeä ja vuoden 2007 aikana sinne rekrytoidaan lisää työntekijöitä. Maksimissaan henkilöstömäärä tulee olemaan 74. Ratahallintokeskuksesta virastoon siirtyy 15 turvallisuusalan virkamiestä ja koko tarkastusmaksuyksikkö (38 henkilöä). Myös osa Ratahallintokeskuksen nykyisistä tehtävistä siirtyy Rautatieviraston vastuulle.

Lähde Rautatievirasto
Lähde WWW http://www.rautatievirasto.fi/fi/virastouutisia/?a=show&id=28

Rataa korjataan Uimaharjun ja Lieksan välillä

27.06.2006 20:45

Ratahallintokeskus kunnostaa Uimaharjun ja Lieksan välisen rautatien.

18 miljoonaa euroa maksavassa remontissa uusitaan radan päällysrakenne. Työt alkavat heinäkuun lopulla Uimaharjun ja Vuonislahden välillä. Lieksan ja Vuonislahden väli uusitaan puolestaan ensi vuonna. Kunnostustyön vaikutukset liikenteeseen ovat vähäiset.

Rautatietä korjataan muun muassa vaihtamalla vanhat puupölkyt betonisiin sekä uusimalla kiskoja. Kunnostettava osuus on yhteensä 55 kilometriä pitkä.

Lähde YLE Pohjois-Karjalan Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebjsu.nsf/sivut/uutiset2004?opendocument&pageid=Content558A7

Kiskobussin töytäisemä karhu lopetettiin

27.06.2006 08:35

Kiskobussin töytäisemä karhu lopetettiin maanantai-iltana Punkaharjulla Etelä-Savossa. Karhu tuli junaradalle päivällä puoli kahdentoista tietämillä Punkaharjun Kulennoisissa lähellä Kerimäen kunnan rajaa. Eläin osui noin sadan kilometrin tuntinopeudella ajaneen kiskobussin vasempaan etukulmaan. Juna oli matkalla Parikkalasta Savonlinnaan.

Savonlinnan poliisin mukaan kukaan matkustajista ei loukkaantunut. Juna jatkoi hetken päästä matkaansa. Karhu pakeni loukkaannuttuaan metsään. Paikalliset riistamiehet jäljittivät haavoittunutta eläintä onnettomuuden jälkeen nelisen tuntia koirien avulla. Jahtiin osallistui noin kaksikymmentä metsästäjää. Karhun lihat aiotaan myydä huutokaupalla.

Lähde HS 26.6
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Kiskobussin+t%C3%B6yt%C3%A4isem%C3%A4+karhu+lopetettiin/1135220442857

Marja-radasta tehdään uusi selvitys

26.06.2006 21:37

Liikenne- ja viestintäministeriö teettää selvityksen kehäradan (Marja-Radan) toteuttamisvaihtoehdoista. Ministeriön asettaman työryhmän tarkoituksena on päivittää nykytiedot muun muassa Kehäradan kustannuksista ja vaikutuksista. Lisäksi työryhmä selvittää radan merkitystä pääkaupunkiseudun asuntopolitiikalle.

Kehärata yhdistää pääradan ja Martinlaakson radan yhtenäiseksi lenkiksi. Samalla Helsinki saa ratayhteyden myös lentoasemalle.

Lähde Ylen aikainen 26.6
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=ContentF28C7

Kiskobussi töytäisi karhua Kerimäellä

26.06.2006 16:14

Parikkalasta Savonlinnaan matkalla ollut kiskobussi törmäsi karhuun maanantaina Kerimäellä. Loukkaantunut eläin pakeni metsään. Törmäys sattui puolen päivän paikkeilla. Kiskobussi pystyi jatkamaan matkaansa kuten töytäistyksi tullut eläinkin. Paikalliset riistamiehet ryhtyivät jäljittämään karhua.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/#387912

Mies junan alle Valkealassa

25.06.2006 09:50

Valkealassa nuorimies jäi juhannusaattona pikajunan alle ja kuoli välittömästi.

Lähde YLE Teksti-TV

Kaksi VR:n Helsingin työntekijää saa syytteet

23.06.2006 13:30

Kaksi VR:n Helsingin liikenteenvalvojaa saa syytteen teini-ikäisen tytön kuolemantuottamuksesta. Tytön kuolemaan johtanut onnettomuus sattui puolitoista vuotta sitten Keravalla, kun hän ylitti tasoristeystä ja juna törmäsi häneen. Poliisitutkinnassa ilmeni, että tasoristeyksen puomit olivat onnettomuushetkellä ylhäällä ja risteyksen valot sekä äänimerkki olivat poissa käytöstä.

Syyttäjän mukaan VR:n työntekijät olivat unohtaneet kytkeä risteyksen turvalaitteet päälle.

Lähde Ylenaikainen 22.6
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=ContentD0B52

Päätös lähijunien hankinnasta lykkääntyy

23.06.2006 13:29

Päätös pääkaupunkiseudun lähijunien hankinnasta lykkääntyy ainakin heinäkuun alkuun. Junahankinnoista vastaavan yhtiön hallitus haluaa lisäselvityksiä ennen asian ratkaisua. Alunperin päätöksen junien toimittajasta piti syntyä juuri ennen juhannusta.

Tarjouskilpailussa on mukana ranskalais-saksalainen Alstom ja sveitsiläinen Stadler. Ensimmäiset uusista lähiliikennejunista ovat tulossa raiteille parin vuoden päästä.

Lähde Ylenaikainen 22.6
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content787BF

Topparoikka parantaa Pihlajavesi-Myllymäki -rataa öisin

22.06.2006 00:55

Junaradalta Pihlajavedellä kuuluu näinä öinä metallin kalketta ja kaivinkoneiden murinaa. Nykyajan topparoikka siellä tekee työtään, parantaa rataa Myllymäelle asti. Enimmillään lähes 30 miehen porukka ja työkoneet päälle vaihtaa kesäöinä kaikkiaan 31 000 ratapölkkyä uusiin. Marssivauhti oli ensi alkuun 400 metriä yössä, mutta lisävoimien myötä se nousi 800 metriin. Korjattavaa osuutta on 18,4 kilometriä.

Projektipäällikkö Antti Pelkonen Rata Oy:stä kertoo, että työ on jatkoa Seinäjoki-Myllymäki radan parannukselle.

- Toivon mukaan ensi vuonna korjataan Pihlajavesi-Haapamäki -väli, mutta sen päättää tilaaja eli Ratahallintokeskus.

Pölkkyjen vaihdon lisäksi uusitaan radan tukikerroksen sepeli ja ylikäytävien kansilankutukset. Työ tehdään öisin, koska silloin ei ole junaliikennettä, mutta myös siksi, että päivällä olisi liian kuuma työskennellä.

Topparoikkia tai ainakaan topparoikkakulttuuria ei sanan vanhassa merkityksessä enää ole. Mutta eivät ne kokonaan ole kadonneetkaan. Sanakirjan mukaan topparoikka tarkoittaa rataa korjaavaa porukkaa, ja siitähän tässä on kyse. Erona entiseen on, että nykyään kaikki mahdollinen tehdään koneilla, mutta ilman miesvoimaa ei radan korjuu edelleenkään onnistu.

Käsivoimin tehtäviä työvaiheita ovat vanhojen pölkkyjen ja niiden naulojen ja kiinnitysten irrottaminen, samoin uusien pölkkyjen kiinnitysosien paikalleen laittaminen ja lekalla kiinni junttaaminen niin että kipinät sinkoilevat. Kone kauhoo vanhan sepelikerroksen pois ja kone nostaa uuden pölkyn kiskojen väliin merkityille paikoille, tarkalleen 1 640 pölkkyä jokaiselle kilometrille. Konevoimin levitetään uusi sepelikerros tukemaan raiteita.

- Juna, radalla huudetaan kymmenen jälkeen, kun illan viimeinen vuoro lähestyy korjauksenalaista kohtaa kävelyvauhtia.

Työmaan vastaava Sami Keski-Kokko kertoo, että kuten hän itsekin suuri osa topparoikasta on pohjanmaan miehiä. Murteestakin sen voi päätellä. Moni tekee töitä kesämiehenä.

Keski-Kokko vakuuttaa, ettei yötyö miehiä vaivaa. Porukka painaa pieniä taukoja lukuunottamatta aamukuuteen.

Vastaavan mukaan topparoikasta on suomifilmien kultainen kuva kaukana. Työmenetelmät ovat muuttuneet, samoin työnteon tahti. Kylän tyttäriä ei näy missään, eikä tanssilavoja osu työmaiden liepeille.

- Työ vaatii voimia, Keski-Kokko tietää. Leka ja rautakanki painavat, ja sepeli on turvakengissä raskas kävelyalusta.

- Jalat tulee kipeiksi, mutta lyömiseen tottuu. Kun näitä teköö, pitää asennootua, sanoo seinäjokinen ratatyöntekijä Jussi Mäkynen, joka rientää siihen kohtaan missä kulloinkin tarvitaan.

Topparoikan vähimpiä mutta ärsyttävimpiä vastuksia ovat hyttyset. Niitä riittää Suomen kesäyön lepikoissa ja pusikoissa. Eniten ötököitä joutuvat huiskimaan pois satunnaiset kävijät. Työmiehet puolustautuvat hyökkäyksen varalta kunnon satsilla offia, ja Keski-Kokko hankkiikin sitä tukuttain.

Työ etenee suunnitelman mukaan, Keski-Kokko ja rataesimies Jaakko Tuomi kertovat. Elokuussa ollaan Myllymäen asemalla ja sen jälkeen viimeistellään paikat.

Lähde Suur-Keuruu 14.06.2006
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2006/06/14/1693190.shtml

Ministeri Huovinen: Yhteistyö pohjoissuomalaisten kanssa turvaamaan Kemijärven yöjunat

21.06.2006 22:02

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovisen mukaan Kemijärven yöjunaliikenteen jatkaminen syksyllä voi vielä onnistua. Keinona voisi olla aggregaattivaunujen hankkiminen yhteistyössä Lapin liiton ja muiden Lappia edustavien tahojen kanssa. Lappilaisten tulisi vastata aggregaattivaunujen hankinnasta aiheutuvista kustannuksista, sillä VR:llä ei ole tarvetta kyseisille vaunuille muuten. Huovinen sanoo, että liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR ovat valmiita tähän ratkaisuun.

Lähde Lapin Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=Content4D0E5

Kemijärven junaliikenteelle ei rahaa lisäbudjetista

21.06.2006 21:52

Eduskunta ei myöntänyt Kemijärven junaliikenteen turvaamiseen rahaa valtion lisäbudjetista. Lappilaisten kansanedustajien aloite kaatui tiistaina eduskunnassa äänin 100-67.

Lappilaiset esittivät joukkoliikenteen ostopalveluihin 300 000 euroa, jolla olisi turvattu henkilöliikenteen jatkuminen Rovaniemen ja Kemijärven välillä siihen saakka, kunnes rata saadaan sähköistettyä.

VR on päättänyt lopettaa suoran makuuvaunuliikenteen Kemijärvelle syyskuussa ja koko henkilöjunaliikenteen vuoden lopussa. Yhtenä perusteluna on radan sähköistyksen puuttuminen.

Lapin liiton hallitus teki maanantaina periaatepäätöksen, että junaradan sähköistyksen vaatima kansallinen raha otetaan maakunnan EU-ohjelmarahoista. Radan sähköistäminen maksaisi noin 17 miljoonaa euroa, josta EU-rahojen osuus olisi noin 6 miljoonaa ja loput valtiolta.

Kemijärvellä järjestetään junaliikenteen jatkumisen puolesta 1. heinäkuuta kansalaistilaisuus, jonne on kutsuttu liuta poliitikkoja. Pääministeri, valtionvarainministeri ja liikenne- ja viestintäministeri eivät ole tulossa itse tilaisuuteen.

Lähde HS 20.6

Lättähattu Kemijärvelle junakapinaan

21.06.2006 12:14

Kemijärven junaliikenteen kapinatilaisuuden aikana lauantaina 1. heinäkuuta liikennöi vanhan ajan lättähattu vaunuineen välillä Kemijärvi-Isokylä-Kemijärvi.

Kemijärvellä juna lähtee raiteelta kuusi eli Papatuspäivien pitopaikalta ja pysähtyy Pajulassa ja Isokylällä palaten samaa reittiä takaisin. Kaikkiaan lättähattu käy Isokylällä päivän aikana kolme kertaa ja lähtöajat Kemijärven aseman raiteelta kuusi ovat: 10.05, 11.30 ja 12.30. Edestakaisesta matkasta peritään viiden euron maksu ja perhelippu maksaa kymmenen euroa.

- Lättähatun käynti Kemijärvellä symboloi samalla sitä, että entinen ei enää palaa ja vihdoin tännekin on saatava uutta makuuvaunukalustoa ja ennen kaikkea makuuvaunujunan on jatkettava liikennettä jatkossakin Kemijärvelle asti, kertoo Osmo Röntynen.

- Junakapinatilaisuus alkaa Jaakontorilla kello 13.30 ja sitä katsomaan tulevat voivat käydä tekemässä matkan siis ennen tapahtuman alkua. Muutoin vanhaa lättää voi käydä katsomassa Papatuspäivien yhteydessä raiteella kuusi. Pois lättä lähtee lauantaina puoli neljän aikoihin.

Lähde Koillis-Lappi 21.6.2006

Auto jäi tavarajunan alle Vihdissä

20.06.2006 15:41

Henkilöauto ja puutavarajuna kolaroivat Vihdissä maanantaina iltapäivällä. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa. Henkilöauto oli ylittämässä Ratakujalla tasoristeystä, ja auto jäi puulastissa olleen tavarajunan runtelemaksi. Autolla yksin liikenteessä ollut kuljettaja ehti hypätä pois autosta ennen törmäystä.

VR:n liikenteenohjauksesta kerrotaan, että raide ei vaurioitunut, ja junaliikenne jatkuu radalla normaalisti. Raiteella liikennöi muutamia junia vuorokaudessa. Tasoristeys on turvalaitteeton.

Lähde Iltalehti 19.6
Lähde WWW http://www.iltalehti.fi/uutiset/200606194686093_uu.shtml

Toinen raide välttämätön Jyväskylästä Orivedelle

19.06.2006 11:04

Yksiraiteisuus hidastaa huomattavasti junaliikennettä Jyväskylän ja Oriveden välisellä rataosalla. Ongelma on Ratahallintokeskuksen tiedossa, mutta toista raidetta jouduttaneen odottamaan vielä vuosia.

Keski-Suomen liitto aikoo kuitenkin patistaa, että kaksoisraiteen rakentamista kyseisellä ratajaksolla aletaan valmistella. Samalla olisi varauduttava radan oikaisuun Jämsän ja Oriveden välillä niin sanottujen Partalan mutkien kohdalla.

Kaksoisraiteen rakentamishanke on mukana Ratahallintokeskuksen pitkän aikavälin suunnitelmassa luonnosmuotoisena. Siinä toisen raiteen rakentamista pidetään tarpeellisena. Tässä vaiheessa Jyväskylän-Oriveden rataosalle rakennettaisiin toinen raide kuitenkin vasta noin vuonna 2020.

Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen kertoo, että kaksoisraiteen rakentamista varten on tehty selvityksiä vasta lyhyeltä matkalta Jyväskylän tuntumasta. Liikennemäärät eivät Ruohosen mukaan ole vielä riittävän suuret toisen raiteen rakentamiseksi koko rataosalle, ellei rautatieliikenne nopeasti kasva. Toistaiseksi on tärkeää, että toiselle raiteelle on tilaa.

- Yksiraiteisten rataosien erittäin suuri ongelma on, että junat joutuvat kohtaamispaikoilla odottamaan. Kun pyritään suurempiin nopeuksiin ja lisäämään tavaraliikennettä, niin kapasiteetti pienenee. Vaikka yksi juna saataisiin teoriassa nopeasti perille, niin todellisessa aikataulurakenteessa se ei toimi.

Täsmäinvestoinneilla ehkä tehokkuutta lisää

Ongelma tiedetään, mutta taloudellisten realiteettien ja kustannussyiden vuoksi asiat on Ratahallintokeskuksessa ajateltu tärkeysjärjestykseen. Tarkoituksena on kuitenkin tutkia, onko Jyväskylän-Oriveden rataosalla kohteita, joissa kohtuullisen pienillä täsmäinvestoinneilla saataisiin raideliikennettä tehokkaammaksi. Osittaiset tehostamiset voivat tulla Ruohosen mukaan paljon aiemmin kysymykseen kuin toisen raiteen rakentaminen.

Lähde Keskisuomalainen

Oikorata kesti kuormitustestit

16.06.2006 08:16

Keravan-Lahden oikoradassa ei paljastunut painumia tavarajunilla taannoin ajettujen kuormituskokeiden jälkeen. Projektipäällikkö Juha Kansosen mukaan mitään dramaattista ei uudelta radalta odotettukaan. Painumiset ja muut ongelmat koskevat lähinnä vanhojen ratojen korjauksia.

Kuormituskoeajojen tärkein tehtävä olikin Kansosen mukaan saada tietoa siitä, miten radan kaksi sähkönsyöttöasemaa toimivat eri painoisten junien liikennöidessä radalla. Lisäksi tutkittiin eri painoisten junien liikenteessä ajolankojen asemaa suhteessa raiteisiin. Tämä olisi myös paljastanut painumisia. Kaikki oli kunnossa.

Oikoradalla kulkee silloin tällöin erilaisia työjunia, mutta radalla puuhailee myös muutama viimeistelytöitä tekevä topparoikka. Nopean liikenteen koeajot aloitetaan juhannuksen jälkeen. Pendolino-junilla on tarkoitus ajaa jopa 242 kilometriä tunnissa.

Juha Kansosen mukaan silloin mitataan erilaisilla antureilla voimia, joita tulee junan pyörien ja kiskon kosketuspintaan. Samoin mitataan ajolankoihin kohdistuvaa rasitusta.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=97117&main=21

Jokioisten museorautatielle postimerkki

15.06.2006 22:03

Jokioisten museorautatie julkaisee postimerkin. Merkin kuvassa piirretty juna ajaa maiseman halki. Merkki muistuttaa ulkoasultaan rautatiepakettimerkkiä, jota käytettiin Jokioisten rautatiellä.

Rautatiepakettimerkeillä maksettiin junalla kuljetettuja paketteja 1960-luvulle asti. Merkki julkaistaan sunnuntaina Minkiön asemalla.

Lähde YLE Radio Häme
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebhml.nsf/sivut/uutiset2004?opendocument&pageid=ContentC2042

Junaliikenne oli pysähdyksissä kaatuneiden puiden takia

15.06.2006 09:10

Kuopion ja Iisalmen välinen junaliikenne oli keskiviikkona pysähdyksissä Lapinlahdella ajolankojen päälle kaatuneen puun takia. Kova tuuli kaatoi junaradalle puun Alapitkällä noin kello 18:n aikaan. Puu syttyi myös palamaan, kun vaurioituneista ajolangoista iski kipinöitä.

Myös Suomen ja Venäjän välisellä Luumäki-Vainikkala-rataosuudella oli keskiviikkona liikenne pysähdyksissä. Tuuli kaatoi useita puita radalle iltapäivällä, ja ajolangat menivät poikki. Kolmen Suomen ja Venäjän välillä illan aikana liikennöivän henkilöjunan arvioitiin myöhästyvän enimmillään pari tuntia. Puiden katkaisemista sähkölangoista lähteneet kipinät aiheuttivat myös maastopalon radan varressa.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/

Junavuoroja Vaasaan karsitaan syksyllä

13.06.2006 11:41

Aamun junavuorojen myöhäistäminen syyskuun kolmannesta päivästä lähtien ei tee hyvää Vaasan imagolle koulutus- ja kokouskaupunkina. Kun aamun varhaisin juna Tampereelta ja Helsingistä saapuu Vaasaan vasta puoli yhdeltätoista, on moni kokous tai seminaari jo ehtinyt alkaa ajat sitten.

Syy vuoron ajamiseen aikaisempaa myöhemmin on puhtaasti taloudellinen. Helsingistä Pohjanmaalle matkaavaa väkeä on niin vähän, ettei viiden aikoihin kannata vielä ajaa junavuoroa, vaan raiteille lähdetään vasta kello 6.06. Tuolloin perille saapuminen venyy pitkälle aamupäivään.

- Eduskunta ei voi asialle oikein mitään, koska VR toimii nykyään aivan tavallisen osakeyhtiön tavoin, toteaa kansanedustaja Harry Wallin (sd.).

Wallinilla on takanaan pitkä työkokemus VR:n palveluksessa ennen kansanedustaja-aikojaan. Hän on hyvin pahoillaan siitä, että Pohjanmaa uhkaa jäädä liikenneyhteyksien periferiaan.

- VR toimii täysin liikemaailman sääntöjen mukaan, ja tekee niin kuin heidän kannaltaan on kannattavinta.

Häviö myös Seinäjoelle

Seinäjoki on Vaasan kanssa samassa veneessä. Samalla kun aamuvuoroa siirretään myöhäisemmäksi, Pendolino vaihdetaan tavalliseen InterCityyn. Nopea yhteys Seinäjoelle aamukahdeksaksi lakkaa kertarytinällä.

- Tampereelta on päässyt Pendolinolla todella lyhyessä ajassa Seinäjoelle aamujunalla, eikä nykyään ole enää harvinaista, että töihin tullaan Pohjanmaalle päin eikä aina Tampereen ja Helsingin suuntaan.

Wallin kertoo, että Vaasan radan sähköistäminen on tällä hetkellä hankkeena kakkoskorissa. Toivoa asian eteenpäin viemisestä siis on, mutta sähköistäminen ei vielä takaa kattavia junavuoroja. Matkan kesto sen sijaan lyhenisi, kun Seinäjoella ei enää tarvitsisi odottaa veturin vaihtoa.

Vaasa on pussin perällä myös linja-autoliikenteessä. Jos mielii päiväksi Vaasaan, etelän miehen on turha haaveilla bussimatkasta: ensimmäinen linja-auto saapuu Vaasaan vasta yhden jälkeen iltapäivällä. Katkeranhauskaa on, että Vaasasta pääsee kyllä pois lähes mihin vuorokauden aikaan tahansa. Suomen aurinkoisimpaan kaupunkiin palaaminen onkin sitten työläämpää.

VR:n liikennesuunnittelupäällikkö Herbert Mannerström kertoo pettyneille pohjalaisille, että matkustajia ei ole ollut riittävästi aamun junavuorolla. Hän myöntää, että vuorojen karsiminen saattaa olla osin itseään ruokkiva kehä.

- Kieltämättä niinkin voi olla, että vuorojen vähyys ajaa ihmiset käyttämään jotain muuta matkustusmuotoa. Näinhän ihmiset käyttäytyvät, että kun on huono tarjonta, ei kysyntääkään kohta ole.

Mannerström toteaa, että VR on yritys, joka elää tuloistaan. Vastuuta Suomen alueiden kehityksestä VR ei pysty harteillaan kantamaan.

- Toki valtio omistaa yhtiön osakkeet ja sitä kautta rahoittaa toiminnan. Siihen, pystyykö valtio lopulta vaikuttamaan rataverkoston kattavuuteen tai vuoroihin, en pysty arvioimaan.

- Päätösten ei kuitenkaan tarvitse olla lopullisia, voihan olla, että vuoroja tulee vielä lisää Vaasan seudullekin, Mannerström lohduttaa.

Matkakeskusta odotellessa

Pohjanmaan liiton kaavoitusjohtaja Saini Heikkuri Alborzi on järkyttynyt junavuorojen vähenemisestä. Liikenneyhteyksien parantaminen ja Vaasan radan sähköistäminen ovat maakuntasuunnitelman keskeisiä tavoitteita.

- Olemme käyneet ministeriössä ja tavanneet kansanedustajia ja VR:n johtoa saadaksemme asiaa eteenpäin. Lentoyhteydet eivät voi korvata junayhteyksiä, koska ne eivät tarjouksista huolimatta ole aina kaikkien ulottuvilla. Vaasa on kansainvälisesti suuntautunut kaupunki, ja kyllä maailmalla ihmetellään, jos tänne ei pääse helposti junalla.

Myös Länsi-Suomen lääninhallituksen liikenneosaston ylitarkastaja Eero Siikavirta toivoo, että rata saataisiin nopeasti sähköistettyä.

- Uskon, että myös matkakeskuksen rakentaminen aktivoisi alueen julkista liikennettä. Toimiva matkakeskus on positiivinen viesti myös VR:lle, joka ehkä sitten haluaisi panostaa enemmän Vaasaan.

Lähde Pohjalainen 13.6.2006
Lähde WWW http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=8562

Lättä Untorock:n

11.06.2006 12:24

Untorock-lättähattu Oulu-Muhos-Utajärvi-Muhos-Oulu. Lauantai 17.6.

13.00 Oulu 13.35 Muhos 14.00 Utajärvi

Sunnuntai 18.6.

3.15 Utajärvi 3.40 Muhos 4.15 Oulu

Kuljetuksen hoitaa Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat Ry. Oulusta pääsee myös bussilla www.matkahuolto.fi ja tavallisella junalla www.vr.fi

Lähde Untorock
Lähde WWW http://www.untorock.com/majkulj.html

Höyryveturin kipinä sytytti maastopalon

11.06.2006 09:49

Haapamäen junaradan varressa Keuruulla syttyi pieni maastopalo lauantaina iltapäivällä. Palokunta sammutti 30 metriä pitkän ja viiden metrin levyisen kytevän palon. Pelastuslaitoksen mukaan maasto syttyi palamaan todennäköisesti muutama tunti aiemmin ohi kulkeneen höyryveturin lennättämistä kipinöistä.

Lähde Keskisuomalainen

Mies jäi junan alle Ypäjällä

09.06.2006 22:47

Radalla kulkenut mies kuoli jäätyään junan alle Ypäjällä Loimaan rajan tuntumassa torstaina iltapäivällä.

Tuntemattomasta syystä radalla liikkunut vanhempi paikkakuntalainen mies jäi Tampereen suunnasta tulleen pikajunan yliajamaksi klo 13.50 aikaan. Hän menehtyi heti.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-06-09,104:2:384283,1:0:0:0:0:0:

VR:N lipunmyynti Parkanon asemalla päättyy

09.06.2006 19:50

Junaliikenne jatkuu normaalisti

VR:n lipunmyynti Parkanon asemalla päättyy 1.7.2006 tehtäväjärjestelyjen vuoksi. Junien liikennöintiin ei tule muutoksia.

Junalippuja voi aseman sulkemisen jälkeen ostaa junasta konduktööriltä ilman palvelumaksua. Lipun voi ostaa myös aseman lippuautomaatista tai Internetistä osoitteesta www.vr.fi.

Junalipun voi lunastaa myös mistä tahansa R-kioskista. VR ja Rautakirja ovat aloittaneet palvelun, jossa yleisimpiä kotimaan junalippuja saa R-kioskeista. Uudessa palvelussa lippu varataan VR:n puhelinpalvelusta numerosta 0600 41 900 (1 e/puhelu + pvm) ja maksetaan varausnumero esittämällä R-kioskissa. Lipusta ei peritä välityspalkkiota.

Parkanon aseman odotustilat ovat 1.7. alkaen avoinna arkisin klo 7-16.

Lähde VR
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n62

Ratatyöt katkaisevat junaliikenteen pohjoisessa

08.06.2006 11:04

VR peruu ensi viikonloppuna kokonaan Helsingin ja Kolarin välisen junayhteyden. Muut pohjoiseen matkaavat junat korvataan Oulun ja Kemijärven välillä linja-autoilla.

Ratatyöt katkaisevat junaliikenteen Oulun pohjoispuolella ensi viikonloppuna. VR peruu kokonaan Helsingin ja Kolarin välisen junayhteyden. Peruttavat junat ovat Helsingistä lauantaina lähtevä pikajuna 265 ja Kolarista sunnuntaina lähtevä pikajuna 266.

Muut pohjoiseen matkaavat junat korvataan Oulun ja Kemijärven välillä linja-autoilla, jotka lähtevät kaupungeissa rautatieasemilta. Iin, Kuivaniemen, Tervolan, Muurolan ja Koivun rautatieasemilla linja-autot eivät käy, vaan pysähtyvät valtatie neljällä asemien kohdalla. Pysäkit on merkitty VR bussi -kylteillä.

Ensimmäinen korvattava juna on lauantaina kello 19.20 Helsingistä Kemijärvelle lähtevä pikajuna 61. Viimeinen korvattava juna on sunnuntaina Kemijärveltä kello 19 Helsinkiin lähtevä pikajuna 68.

Ratatöitä tehdään Kemissä Isohaaran voimalaitoksen rautatiesillalla. Lisäksi Oulun Tuirassa, Iissä ja Simossa vaihdetaan ratapihoille vaihteita.

Lähde MTV3
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/

Vientiautoja aletaan kuljettaa Turusta Venäjälle junalla

08.06.2006 09:40

Rekkakalusto ei riitä kasvaneeseen kysyntään

Turun Pansion junalauttasatamasta aletaan kuljettaa autoja Venäjälle raiteita pitkin. Junakuljetuksilla halutaan lisää kasvua ja nopeutta vietyjen autojen määrään. Seurauksena rekkaliikenne Turun sataman alueella vähenee hieman. Suomen kautta viedään Venäjälle tänä vuonna yli 400 000 autoa.

Autologistics Oy:n kaupallinen johtaja Veli-Matti Pärssisen mukaan junakuljetuksilla voidaan vähentää Turusta Venäjälle autolastissa Nurmisen toimesta lähtevien rekkojen määrää kolmanneksella. Tämä tarkoittaisi noin 30 raskasta-ajoneuvoa vähemmän viikossa.

- Samalla rekkaliikenne Suomen teillä vähenee, Pärssinen sanoo.

Syynä autojunavaunujen käyttöönottoon ovat myös autojen säilytystilan ahtaus ja yhteistyökumppaneiden toivomukset.

- Säilytystilat Turun junalauttasatamassa käyvät pieniksi. Tehostamalla toimintaa ja lisäämällä kuljetusmuotoja saamme pidettyä autoviennin Turussa. Tällä tavoin autot eivät myöskään joudu seisomaan satamassa kovin kauaa.

Vaikutukset satamassa ovat vähäisiä

Turun sataman alueella liikkuu päivittäin useita satoja rekkoja. Sataman hallintojohtajan Jarmo Koskisen mukaan kuljetusliike Nurmisen tekemät vähennykset eivät juuri vaikuta satama-alueen liikenteeseen.

- Turussa ei muutenkaan satamassa käyvien rekkojen määrä näy vielä suurena ongelmana liikenteessä. Ongelmat alkavat Hangosta, Koskinen lisää.

Muilla osa-alueilla kuin satamaliikenteessä junakuljetuksiin panostaminen näkyy. Kenttäaluetta rakennetaan lisää noin kolmen hehtaarin verran ja se pyritään päällystämään.

- Pyrimme luomaan paremmat edellytykset autoviennille. Aiomme myös parantaa lastausaluetta, toteaa Koskinen.

Turun junalauttasatamassa on kaksi junaraidetta.

Autokuljetuksien kannalta katsottuna junaliikenteessä on myös ongelmia. Veli-Matti Pärssinen sanoo, että lastaus- ja purkupaikat ovat usein alkeellisia niin Suomessa kuin Venäjälläkin.

VR Cargon markkinointipäällikkö Matti Andersson kertoo, että Suomen päässä lastauspuoli korjataan lähiaikoina. Hänen mukaansa myös Venäjällä ollaan tekemässä sen suuntaisia ratkaisuja, jotka ovat positiivisia Suomen ja Venäjän väliselle junarahtiliikenteelle. Venäjän tullilaitoksen johto uusittiin kolme viikkoa sitten.

- Moskovan eteläpuolelle rakennettavalla autojunaterminaalilla on myös suuri merkitys. Sen pitäisi olla valmis vuoden loppuun mennessä. Se on erikoistunut autojunavaunujen purkamiseen ja siellä pystytään tullaamaan junalla tuodut autot. Aiemmin niitä on jouduttu siirtelemään.

Junarahdin kilpailukyky venäläisten rekkojen kanssa

Andersson sanoo, että junarahti Venäjälle alkaa olla kilpailukykyinen venäläisten rekkojen kanssa.

- Toivon vain, että uuden terminaalin rakennuskustannukset eivät ala näkyä rahtihinnoissa.

Tavoitteena on, että vuonna 2008 Suomesta Venäjälle vietävistä autoista 100 000 kuljetettaisiin kiskoja pitkin. Viime vuonna vastaava määrä oli 5 000 autoa. Tänä vuonna saatetaan Anderssonin mukaan yltää kymmeneen tuhanteen.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-06-08,104:2:383996,1:0:0:0:0:0:

Espoon raideliikenteen päätösprosessi nytkähti liikkeelle

07.06.2006 05:14

Ratkaisun paikka lähenee Etelä-Espoon raideliikenteestä, kun kaupunginhallitus päätti tiistaina pyytää lautakunnilta lausunnot liikennejärjestelystä. Tavoitteena on, että päätös liikennejärjestelmästä tehdään kaupunginvaltuuston ylimääräisessä kokouksessa syyskuun 25. päivänä.

Raideyhteyttä on suunniteltu ensi vaiheessa Ruoholahdesta Matinkylään ja jatkossa mahdollisesti Matinkylästä Kivenlahteen. "Selvityksiä ja tavaraa on tarpeeksi kasassa, joten pitäisi voida päättää jo. Nyt pitäisi edetä, eikä enää jahkailla tämän asian kanssa", Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko perustelee.

Hänen mukaansa lautakunnat pääsevät lausumaan oman mielipiteensä joukkoliikennejärjestelmästä, mutta lausuntoja rajataan tietyin ehdoin, "ettei taas lähdetä keksimään pyörää uudelleen".

Ennen lopullista esitystä kuunnellaan kuitenkin, mitä kullakin lautakunnalla on sanottavaa. Lausunnot pyydetään kaupunkisuunnittelu-, kiinteistö-, ympäristö-, tekniseltä lautakunnalta sekä kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaostolta.

Vielä ei teknisen toimen johtaja ehdota metroa eikä muutakaan. "Kaikki selvittelytyö viittaa siihen, että se [metro] saattaisi olla järkevin ratkaisu", Louko kuitenkin toteaa.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) todetaan, että metro tarjoaa pitkällä aikavälillä monipuolisimmat vaihtoehdot kaupunkirakenteen kehittämiselle, ja se on arvioitu myös hyöty-kustannussuhteeltaan vaihtoehdoista parhaaksi.

Metron kustannuksiksi Louko arvioi 500 miljoonaa euroa, josta Espoon ja Helsingin osuudeksi jää 350 miljoonaa, jos valtio maksaa 30 prosenttia rakentamiskustannuksista. Jos metro päätetään rakentaa, se voisi olla käytössä vuonna 2015.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Espoon+raideliikenteen+p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6sprosessi+nytk%C3%A4hti+liikkeelle/1135220178720

ELSA-rata ei vielä ajankohtainen

06.06.2006 14:23

Turun ja Helsingin välisen junayhteyden kehittäminen perustuu toistaiseksi nykyisen radan parantamiseen, toteaa liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä asiaa koskevassa raportissaan. Työryhmän mukaan Lohjan kautta kulkeva uusi nopea junayhteys, niin sanottu ELSA-rata, ei ole lähitulevaisuuden hanke. Rata on kuitenkin strategisesti tärkeä Suomen liikennejärjestelmälle ja siksi se otetaan huomioon maankäytön pitkän aikavälin suunnitelmissa. Radan alustava suunnittelu aloitetaan välittömästi. Lohjan ja Espoon välillä ELSA-rata perustuu Uudenmaan maakuntakaavaan ja myötäilee moottoritietä. Lohjan ja Salon välillä linjausta vielä selvitetään. Työryhmän mukaan ei ole tarpeen, että rata kulkisi Lohjalta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Helsinkiin. Taajamaliikennettä Turun ja Salon välillä tulee työryhmän mielestä kehittää varautumalla kaksoisraiteen rakentamiseen. Paimion ja Piikkiön välisistä rataoikaisuista voidaan luopua. ELSA-radan selvitystyön seuranta- ja ohjausryhmä luovutti raporttinsa tiistaina liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle.

Lähde YLE
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/24h/id35901.html

Virolainen Spacecom mielii Suomen rautatierahtimarkkinoille

06.06.2006 08:51

VR Cargolle odotetaan kilpailijoita myös kotimaasta

Virolainen Spacecom on ensimmäinen Suomen sisäisille rautatierahtimarkkinoille mielivä ulkolainen yritys. Spacecom on hakenut Ratahallintokeskukselta (RHK) turvallisuustodistusta, jonka saatuaan se on kelvollinen Suomen radoille.

- Uskon, että Spacecom on liikkeellä tosissaan, sillä sen omistaa iso venäläinen Severstaltrans-konserni, toteaa RHK:n liikennejohtaja Anne Herneoja .

Spacecom on hoitanut rautatierahteja Virossa vuodesta 2004 lähtien. Jos RHK myöntää Spacecomille turvallisuustodistuksen, neuvotellaan minne ja mihin aikaan yritys haluaa liikennöidä. Sopivien aikataulujen löydyttyä tehdään rataverkonkäyttösopimus, jossa asioista sovitaan tarkemmin.

EU-sääntöjen mukaisesti VR:n monopoli kotimaan rautatierahtien osalta päättyy vuoden 2006 lopussa. Herneoja pitää mahdollisena, että rautatierahtimarkkinoille tulee myös kotimaista kilpailua.

- Tiedän, että suuret maantieliikenteen rahtiyritykset pohtivat toimintansa laajentamista kiskoille.

Myös suomalainen teollisuuskonserni on miettinyt uuden rahtiyrityksen auttamista alalle. Nämä ovat ajatusten asteella, eikä hakemuksia ole jätetty.

Herneoja ei usko VR Cargon kilpailijoiden saavan suurta jalansijaa. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi muutama vuosi sitten, että uudet yrittäjät saavat yhteensä 3-4 prosentin osuuden markkinoista.

Rahdilla harjoitellaan

Suomen rautatieliikennemonopolia puretaan EU:n edellyttämällä tahdilla. Arvioiden mukaan myös Suomen henkilöliikenne avautuu kilpailulle vuoden 2010 tienoilla. Herneoja tyrmää arvelut siitä, että junaliikenne menisi uusien yrittäjien toimesta sekaisin.

- Liikenne ajetaan RHK:n hyväksymällä kalustolla ja RHK:n suunnittelemien aikataulujen mukaan. Ensin yhteispeliä harjoitellaan rahtiliikenteen puolella.

Todennäköisesti henkilöliikenteen kilpailu vaikuttaa ensin lähiliikenteeseen.

- Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä vastaava YTV joutunee kilpailuttamaan junaliikenteen siinä vaiheessa, kun henkilöliikennemonopoli puretaan, arvioi Herneoja.

Monissa Euroopan maissa rautateiden rahti- ja matkustajaliikenteen kilpailu on arkipäivää.

- Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa liikennöi useita eri yrityksiä ja kaikki on mennyt hyvin. Britit ovat ehkä menneet liian pitkälle, kun yksityistivät myös rataverkon.

VR Cargo luottavainen

- On luonnollista, että markkinoiden avautuminen herättää mielenkiintoa. Me voimme vain katsoa, millä aikavälillä tulee merkittäviä muutoksia, kommentoi VR Cargon johtaja Ilkka Seppänen .

Spacecom on Seppäselle tuttu, mutta hän kieltäytyy arvioimasta sen tai muiden rahtiyrittäjien toimintaa.

- Kilpailua on ollut tähänkin asti muiden kuljetusmuotojen kanssa ja olemme huolehtineet rahtiliikenteen palvelunlaadusta. Näin aiomme tehdä tulevaisuudessakin, hän tiivistää VR Cargon strategian.

Myöskään hintakilpailu ei pelota.

- Keskittymällä yhteen tavaravirtaan uudet yrittäjät voivat löytää edullisia ratkaisuja, mutta hinta on vain yksi osa kokonaisuutta, muistuttaa Seppänen.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/webzine.jsp?main=21&category=23&dept=2

Huippututkija: Pääkaupungin tierahat pitäisi sijoittaa joukkoliikenteeseen

05.06.2006 21:55

Helsingin ja pääkaupunkiseudun liikenne on tienhaarassa, jossa seuraava etappi kannattaa valita viisaasti. Jos asiaa kysyttäisiin australialaiselta joukkoliikenteen asiantuntijalta ja tutkijalta Janet Ricelta, suunta olisi selvä.

"Investoikaa mieluummin joukkoliikenteeseen kuin teiden laajentamiseen ja uusien rakentamiseen", Helsingissä vieraileva Rice kannustaa kaupungin päättäjiä. Ricen mukaan Helsinki elää nyt tilanteessa, jossa hänen kotikaupunkinsa Melbourne oli viitisenkymmentä vuotta sitten. Kantakaupungin joukkoliikenne toimii tehokkaasti ja hyvin, mutta ongelmat alkavat riistäytyä käsistä seudun ulkokehällä.

Helsingissä se näkyy kasvavina kehäteiden ruuhkina, liikenteen lisääntyvinä päästöinä ja asutuksen hajautumisena. Rice on nähnyt tarinan ratkaisun kerran, eikä haluaisi sen toistuvan Helsingissä.

"Sukupolveni ei edes tiedä, mitä hyvä ja toimiva joukkoliikenne tarkoittaa, vaikka meillä Melbournessa sellainen oli vielä 1950-luvun alussa", Rice kertoo.

Rice paikkaa retuperälle päässeen joukkoliikenteen edellytyksiä omalta osaltaan. Hän toimii tällä hetkellä Melbournen metropolialueeseen kuuluvan Maribyrnong-nimisen pikkukaupungin johtajana. Samalla hän kuuluu metropolialueen joukkoliikennettä kehittävään työryhmään. Kuusi viime viikkoa Rice on kiertänyt eri puolilla maailmaa hakemassa tuntumaa edistyneinä pidettyihin joukkoliikennekaupunkeihin. Hän on vieraillut muun muassa Amsterdamissa, Hampurissa, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Vancouverissa ja Torontossa. Hän vertaili kaupunkien jalankulkijaystävällisyyttä, joukkoliikenteen toimivuutta ja kevyen liikenteen järjestelyitä,

Helsinki pärjää tässä porukassa erinomaisesti. Erityisenä vahvuutena Rice mainitsee hyvin organisoidun ja toimivan joukkoliikenteen. Hän korostaa, että nykyiseen tilanteeseen ei ole päädytty automaattisesti.

"Eivät ihmiset esimerkiksi Kööpenhaminassa ole joukkoliikennemyönteisempiä kuin muuallakaan. Mikäli heille annetaan auto ja suora tie, he käyttävät sitä varmasti mieluummin kuin joukkoliikennettä."

Taustalla ovat poliittiset valinnat. Joukkoliikenteen kehittämisen ohella Rice näkee keskeisenä autoistumisen rajoittamisen. Osavaltionsa vihreiden johtohahmoihin lukeutuva Rice luettelee tukun tuttuja keinoja: pysäköintitaksojen korottamiset, keskusta-autoilun rajoittamisen ja investointien suuntaamisen teiden sijasta joukkoliikenteeseen. "Uusille asuinalueille täytyy rakentaa teitä, mutta vanhoihin ei kannata investoida enempää. Niillä on taipumus täyttyä viidessä vuodessa, ja jälleen havahdutaan tuttuun tilanteeseen: oho, täällähän on ruuhka", eloisasti esitelmöivä Rice perustelee. Avainasiana Rice näkee yli kuntarajojen ulottuvan päätöksenteon. Esimerkki tulee läheltä. "Espoolaisten päättäjien ei pidä tarkastella metroa vain omasta näkökulmastaan. Nyt sieltä tulevat autovirrat tukkivat Helsingin keskustaa", hän muistuttaa.

Kehyskuntien autoistumisen hän näkee seutuliikenteen suurimpana haasteena. Hajanaisten asuinalueiden saaminen tehokkaan ja kannattavan joukkoliikenteen piiriin näyttää lähes ylivoimaiselta. Lääkkeiksi Rice tarjoaa tehokasta alueenkäyttöä, joka keskittäisi riittävästi ihmisiä joukkoliikenteen ulottuville. Janet Rice valittiin kaupunginjohtajaksi viime vuonna. Kai hän sentään hyväksyi oman virka-auton? "En, mutta virkapyörän tilasin heti."

Lähde Helsingin Sanomat 5.6.2006
Lähde WWW http://www.hs.fi

Rautateiden tavaraliikenne avataan kilpailulle

05.06.2006 17:36

Rautateiden kansallinen tavaraliikenne avataan kilpailulle ensi vuoden alusta. Eduskunta hyväksyi sisällöltään asiaa koskevan hallituksen esityksen maanantaina. Uudella rautatielailla pannaan täytäntöön EU:n niin sanottu toinen rautatiepaketti.

Kotimainen henkilöliikenne ja Suomen ja Venäjän rautateiden yhdysliikenne jää edelleen VR:n hoidettavaksi. Osa edustajista epäili ja varoitteli kuitenkin, että tavaraliikenteen avaaminen kilpailulle johtaa ennemmin tai myöhemmin samaan myös henkilöliikenteessä.

Henkilöliikenteen vapauttamista kilpailulle ei tohtinut puolustaa kukaan. Sen sijaan useampi edustaja muistutti siitä, mihin rautatieliikenteen täydellinen yksityistäminen on esimerkiksi Britanniassa johtanut.

Osa edustajista arveli jo tavaraliikenteen avaamisen kilpailulle lisäävän liikennehäiriöitä ja turvallisuusongelmia Suomen radoilla. Toisaalta markkinamahdollisuuksia kotimaan tavaraliikenteessä epäiltiin niin vähäisiksi, ettei alalle juuri tungosta ole.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Rautateiden+tavaraliikenne+avataan+kilpailulle/1135220162617

Lahden ja Kouvolan välillä kokeillaan tärinän vaimennusta

05.06.2006 16:40

Ratahallintokeskus kokeilee uutta tärinän vaimennusmenetelmää Korialla Lahden ja Kouvolan välisellä rataosuudella.

Kyseessä on maaperän pohjanvahvistus, jossa pehmeään maahan sekoitetaan sideainetta. Näin maaperään muodostuu lujittuneita pilareita, joiden oletetaan vaimentavan rautatieliikenteestä aiheutuvaa tärinää.

Rautatieliikenne aiheuttaa häiritsevää tärinää erityisesti siellä, missä rata kulkee pehmeikköalueilla.

Tärinän vuoksi varsinkin raskaiden tavarajunien nopeuksia on jouduttu paikoitellen rajoittamaan. Tärinäongelmaa on selvitetty Lahdessakin jo pidempään.

Lähde YLE Lahden Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweblti.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=ContentFD8C3

Tasoristeysonnettomuudet lisääntyneet selvästi

05.06.2006 09:11

Tasoristeysonnettomuudet ovat selvästi yleistymässä turvallisuuskampanjoista huolimatta. Viime vuonna turmia sattui 64, mikä on kaksinkertainen määrä esimerkiksi vuoteen 2000 verrattuna. Ihmisiä kuoli viime vuonna kahdeksan.

Onnettomuudet eivät näytä vähenevän tänäkään vuonna, sillä alkuvuoden aikana turmia on kirjattu 22.

212 puomia

Viime vuonna tasoristeyksissä ajettiin poikki 212 puomia, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ratahallintokeskuksen viestintäpäällikkö Timo Saarinen arvioi, että tänä vuonna tahti on jatkunut suunnilleen ennallaan.

- Se kertoo jotakin ajokulttuurista, hän huomauttaa.

Suomessa paljon onnettomuuksia

Suomessa sattuu muihin Pohjoismaihin verrattuna nelinkertaisesti tasoristeysonnettomuuksia, vaikka jo vuosia sitten asetettiin tavoitteeksi pääsy parhaalle pohjoismaiselle tasolle. Timo Saarisen mukaan tilanne ei selity ensisijaisesti tasoristeysten paljoudella.

- Pääasiallinen syy on suomalainen tieliikennekulttuuri, joka on huomattavasti heikompi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kyllä onnettomuuksien syyt löytyvät enimmäkseen ratin ja penkin välistä. Saarisen mukaan tasoristeykseen tullaan usein liian huolettomasti.

- Suurin osa tasoristeysonnettomuuksista sattuu autoilijoille tutussa ympäristössä. Autoilijoiden tulisikin muistaa, että vaikka olisi kuinka tuttu maisema ja tasoristeys, oltaisiin äärimmäisen tarkkana ja sovitettaisiin lähestymisnopeus sellaiseksi, että tasoristeys on turvallista ylittää.

Timo Saarinen muistuttaa, että tuttujen pikajunien lisäksi radoilla on muutakin liikennettä: tavarajunia, ratatyökoneita ja yksittäisiä vetureita kulkee eri aikoihin.

Tasoristeysonnettomuuksista hyvin suuri osa sattuu vähän liikennöidyillä radoilla. Toisaalta vilkkaimmilla radoilla tasoristeyksiä ei juuri ole.

Onnettomuuksia sattuu suhteellisen tasaisesti eri puolilla Suomea. Tasoristeykset poistuvat tuskallisen hitaasti. Saarinen arvioi, että muilla ratkaisuilla pystytään vuosittain korvamaan noin viisikymmentä tasoristeystä.

3760 tasoristeystä

Valtion raiteilla on kuitenkin yhä 3 760 tasoristeystä. Turvalaitteettomia näistä on kolmetuhatta. Pendolinojenkin reiteillä tasoristeyksiä on vielä yli 360.

- Ratahallintokeskus poistaa tasoristeyksiä valtion budjetin määrärahojen mukaan, mutta tasoristeyksiä on ja tulee olemaan vielä paljon, Saarinen muistuttaa.

Tasoristeyksen korvaaminen sillalla maksaa puolesta miljoonasta miljoonaan euroon, mutta vaikeissa olosuhteissa hintaa saattaa kertyä jopa 3,5 miljoonaa euroa.

Vartioimattoman tasoristeyksen turvaaminenkaan ei ole kovin halpaa. Esimerkiksi puolipuomivarustus maksaa noin 100 000 euroa risteystä kohti. Siksi Ratahallintokeskus on pyrkinyt kehittelemään myös huokeampia ratkaisuja.

Toisaalta tasoristeysonnettomuus tulee kalliiksi: se maksaa keskimäärin lähes 390 000 euroa.

Lähde Karjalainen
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Date=060605&Depa=etusivu&Model=index.html

Tehopartiointi vähentänyt häiriköintiä lähijunissa

03.06.2006 20:22

Niin sanotun nollatoleranssikampanjan aikana juopottelu, tupakointi ja häiriköinti ovat vähentyneet selvästi etenkin pääkaupunkiseudun lähijunissa. Kampanjan myötä lähijunien lipunmyynti onkin noussut yli kymmenen prosenttia.

Tehopartiot ovat rauhoittaneet pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä. Pari kuukautta kestäneen kampanjan aikana on saatu kuriin viinan juontia, tupakointia ja häiriköintiä. Häiriköiden määrä on pudonnut alle puoleen nollatoleranssikampanjan aikana.

- Alkoholin nauttiminen on sivistyneempää, ja se on lähes tulkoon loppunut kokonaan junissa ja asemilla, sanoo järjestyksenvalvoja Petteri Holopainen .

Junien rauhoittuminen on tuonut toivottua lisäystä lipunmyyntiin. Konduktööri Tauno Keräsen mukan VR:n lähijunat ovat kasvattaneet lipunmyyntiään kampanjan myötä peräti 12 prosenttia.

Taustalla matkustajien kokema turvattomuus

Tehopartiointiin lähdettiin, koska joka neljäs matkustaja vältti junien metrojen ja raitiovaunujen käyttämistä erityisesti viikonloppuisin häiriköiden pelon vuoksi.

Partioon on kuulunut lipuntarkastajien lisäksi vartijoita. Viranomaisten mukaan tehopartiointi on muuttanut asenteita. Nyt pullot pannaan piiloon, ja matkustajat uskovat ja luottavat taas henkilökunnan sanaan.

Tilanne ei kuitenkaan ole muuttunut niin selkeästi raitiovaunuissa ja metroissa, joissa häiriköitä ja liputtomia on yhä runsaasti. Tehopartiointi jatkuu kesällä junissa. Vartijat vähenevät metroista ja raitiovaunuista, mutta liputtomat yritetään saada kuriin 60 tarkastajan voimin.

Lähde MTV3
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/

Tavarajuna kaarsi oikoradalle

03.06.2006 12:33

Suomen nykyaikaisin ja paras junarata käytössä

Veturinkuljettaja Janne Koivuranta lähetti myönteisiä terveisiä oikoradalta.

- On aina mielenkiintoista, kun pääsee ajamaan uutta rataa. Suomessahan ei uusia ratoja ole vuosikymmeniin avattukaan.

Janne Koivuranta oli ensimmäisen oikoradalla ajaneen tavarajunan sähköveturin puikoissa lauantaina. Kolmenkymmenen vaunun tavarajuna kaarsi oikoradalle Keravan Kytömaan liittymästä lauantaiaamuna kello 6.20.

Ratahallintokeskuksen projektipäälkikkö Juha Kansonen kertoi, ettei mitään odottamatonta tapahtunut, rata on kunnossa.

- Joitakin pieniä turvatekniikkaan liittyvien tietojärjestelmien ongelmia paljastui, mutta niitä odotettiinkin. Koeajoilla katsotaan radan toimivuutta kokonaisuutena testaamalla myös erilaisten tunnistimien, kuten akselilaskijoiden ja kuumakäynti-ilmaisimien toimivuutta. Kuumakäynti-ilmaisimia tarvitaan laakerivikojen havaitsemiseksi.

Painumia voi löytyä

Radan kuormitustestit tavarajunilla kestävät ensi perjantaihin. Ratahallintokeskuksen rataverkko-osaston johtaja Markku Nummelin sanoo, että tavarajunien liikenteellä saadaan tietoa oikoradan dynaamisesta kuormituksesta. Mittauksia suoritetaan kuormitusajojen jälkeen.

- Todennäköisesti mitään suurempia muutoksia ei tapahdu, mutta aina jossakin kohdassa joudutaan rataa tiivistämään. Normaalilla tavarajunaliikenteellä voidaan odottaa vielä löytyvän joitakin painumia.

- Veturinkuljettajien kannalta oikoradan testiajot poikkeavat normaaliliikenteestä vain siinä, että nyt ei tarvitse kiertää Riihimäen kautta. Tavarajunilla ajetaan oikoradan kuormitustesteissä 80 kilometriä tunnissa, kun normaalisti nopeudet nousevat kotimaisella kalustolla sataan kilometriin tunnissa. Venäläisillä tavarajunilla ajetaan hitaammin.

Nummelin sanoo, että oikoradalla tehtiin jo kuluneella viikolla ensimmäisiä dynaamisia mittauksia ajamalla sähköveturilla hidasta vauhtia. Heinäkuun alkupuolella tulee vielä Sveitsistä hiontajuna, joka tasoittaa muun muassa hitsaussaumat. Tämän ansiosta junaliikenteen aiheuttama melu vähenee muutamalla desibelillä.

Täydessä lastissa viime yönä

Ensimmäinen tavarajuna ajoi lauantaiaamuna radan kertaalleen edestakaisin läpi tyhjänä ja sen paino oli noin tuhat tonnia. Sen jälkeen oikoradalla ajoivat vielä tyhjillään kotimainen ja venäläinen säiliövaunujuna. Ensimmäinen täydessä lastissa ajanut juna tuli oikoradalle Lahden suunnasta puolen yön jälkeen. Kilpilahteen mennyt venäläinen öljyjuna painoi suurimman sallitun määrän 4 500 tonnia.

Kuormitustestit jatkuvat tavarajunaliikenteellä ensi perjantaihin saakka. Juhannuksen jälkeen aloitetaan nopean liikenteen testaukset ajamalla muun muassa Pendolino-junilla nopeimmillaan ylivauhtia 242 kilometriä tunnissa. Oikoradan normaaliliikenteessä nopeiden junien suurin nopeus on 220 kilometriä tunnissa ja taajamajunien 160 kilometriä tunnissa.

Suomen paras ja nykyaikaisin junarata on otettu käyttöön. Säännölliselle liikenteelle oikorata avataan 3. syyskuuta. Radan avajaisia vietetään 1. syyskuuta kaikilla oikoradan asemilla.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=95527&main=21

VR testaa Pendolinoa Venäjän raiteilla

02.06.2006 20:42

VR on testannut yhtä kalustonsa Pendolinoa Venäjän rautateillä. Venäjän rautatieyhtiön varajohtaja Mihail Akulov kertoi venäläiselle 47 News -nettilehdelle, että testit suomalaisjunalla ovat sujuneet hyvin.

VR Engineeringin päällikkö Ali Huttunen varmisti, että Pendolino on siirtynyt keskiviikkona Pietarin ja Vainikkalan väliselle rataosuudelle. Junan käyttäytymistä mitataan venäläisten mittauslaitteilla, jotka kalibroitiin toukokuussa Suomessa ajetuilla testeillä.

- Mittausten tarkoitus on valmistautua Helsingin ja Pietarin välisen nopean liikenteen aloittamiseen.Testit eivät tarkoita sitä, että väliä ruvettaisiin liikennöimään Pendolinoilla.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-06-02,104:2:382733,1:0:0:0:0:0:

Sähköratavaurio pysäytti junat Pohjanmaalla

02.06.2006 20:08

Sähköratavaurio seisautti junaliikenteen Pohjanmaan radalla Parkanon ja Seinäjoen välillä perjantaina alkuillasta. Vian vuoksi neljä junaa myöhästyi aikataulustaan 1-1,5 tuntia.

Vika alkoi kello 17.40 Kuivasjärven kohdalla, kun sähköradan ajojohtimeen tuli vaurio. Vika seisautti junia Pohjanmaan radalla, ja liikenne alkoi käynnistyä 19:n tienoilla. Junat ottivat vauhtia ja rullasivat vapaalla vikapaikan ohi.

- Junan virrotin eli se, millä juna ottaa ajojohdosta sähköä, lasketaan alas ja juna menee vauhdilla vauriopaikan ohi. Rullattavaa matka on noin kilometrin verran, kertoi liikennepäällikkö Mauno Haapala VR:ltä.

Pahiten myöhästyi Helsingistä kello 15.04 Vaasaan matkannut Intercity-juna, joka jäi noin 90 minuuttia aikataulustaan. Lisäksi esimerkiksi Helsingistä 16.04 kohti Oulua lähtenyt juna myöhästyi noin tunnin. Haapalan mukaan Ouluun kulkevassa junassa on perjantaisin noin tuhat matkustajaa.

VR:n mukaan vika alkoi, kun radan ajolankaan tuli vika. Paikan ohi kulkenut tavarajuna osui vialliseen ajolankaan ja rikkoi sen. Aluksi vika näytti varsin pahalta ja VR suunnitteli, että junat hinattaisiin diesel-vetureilla vikapaikan ohi. Vetureita ei kuitenkaan lopulta tarvittu.

Lähde HS 2.6
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/S%C3%A4hk%C3%B6ratavaurio+pys%C3%A4ytti+junat+Pohjanmaan+radalla/1135220131797

Valtio ostaa lähiliikennettä vain vuodeksi

01.06.2006 14:50

Valtio on sopinut VR:n kanssa nykyisen lähiliikenteen ostosta vain ensi vuoden kevääseen. Pidemmän ostosopimuksen tekemisen estää syksyllä avattava Kerava-Lahti-oikorata, jonka liikennetiheyden neuvottelut ovat kesken.

Nyt tehty sopimus turvaa oikoradan lähijunavuorot arkisin joka toinen tunti ja ruuhka-aikoina kerran tunnissa. Liikenneministeriö on esittänyt, että lähiliikenteen perusvuorot maksaisi valtio ja lisävuorot jäisivät radanvarren kuntien vastuulle. Kunnat eivät kannata ajatusta.

Lähde Ylen aikainen 31.5
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=ContentA0493

Veturi suistui kiskoilta Karjaalla

01.06.2006 14:40

Junan veturi on suistunut kiskoilta Karjaalla aamupäivällä. Tavarajuna oli matkalla Riihimäeltä Hankoon kun sen dieselveturi törmäsi raiteen päätypuskuriin ja suistui kiskoilta. Tavarajunan lastina oli rikkihiiltä.Vaunut pysyivät kiskoilla eikä ainetta päässyt pois kuormasta.

Tapahtuneesta ei aiheutunut henkilövahinkoja eikä vaaraa ympäristölle. Henkilöliikenne jatkui rantaradalla normaalisti. Onnettomuustutkintakeskus tutkii syytä suistumiseen.

Lähde Ylen aikainen 1.6
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content8385C

Junan katolla sähköiskun saanut poika elvytettiin Helsingissä

01.06.2006 10:04

Noin 10-15-vuotias poika kiipesi Helsingin keskustan rautatieasemalla seisoneen junan katolle ja sai ohikulkijoiden mukaan sähköiskun. Onnettomuus tapahtui keskiviikon ja torstain välisenä yönä puoli kahden aikaan.

Ohikulkijat näkivät katolla valokaaren ja soittivat hälytyskeskukseen. Poika saatiin pelastettua katolta ja häntä elvytettiin asemalaiturilla, kunnes hän nousi istumaan paareilla. Hänet vietiin jatkohoitoon sairaalaan.

Ennen katolle kiipeämistään poika oli potkinut asemalaiturilla junan ovia.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Junan+katolla+s%C3%A4hk%C3%B6iskun+saanut+poika+elvytettiin+y%C3%B6ll%C3%A4+Helsingin+keskustassa/1135220106027

Auto törmäsi Koffin olutratiikkaan

01.06.2006 00:38

Henkilöauto törmäsi Koffin punaiseen olutraitiovaunuun keskiviikkoiltana yhdeksän jälkeen Hakaniemessä. Auto tuli Toista Linjaa pohjoiseen ja pamautti keulansa ratikan kylkeen Porthaninkadun kulmassa. Kuljettaja ei loukkaantunut. Pubiratikan matka keskeytyi pieneksi hetkeksi.

Lähde HS 31.5
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Auto+t%C3%B6rm%C3%A4si+Koffin+olutratikkaan/1135220104365

Salo valittiin vuoden rautatieasemaksi

31.05.2006 15:15

Salo on valittu VR:n henkilöliikenteen Vuoden asemaksi 2005. Valintaperusteina olivat myynnin kehitys, asiakaspalvelun laatu sekä aseman siisteys. Asemien arvioinnissa on käytetty myyntilukuja ja asemilla vuosittain tehtävää asiakastutkimusta.

Salon aseman myynti kasvoi viime vuonna lähes 9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Asiakaspalvelun laatu ja myyntivirkailijoiden palvelualttius sai asiakkailta kiittävää palautetta. Salon asemaa käyttää vuosittain noin 320 000 junamatkustajaa.

VR on valinnut vuoden aseman vuodesta 1986 lähtien lähes joka vuosi.

Lähde Salon Seudun Sanomat
Lähde WWW http://www.sss.fi/

Karjalan radan kunnostustyöt ovat alkamassa

30.05.2006 19:34

Karjalan radan uudistustyöt ovat käynnistymässä. Kesällä kunnostetaan jo ratapihoja muun muassa Kiteellä.

Uusittavan ratalinjan rakennustöihin Tohmäjärven Tikkalan ja Pyhäselän Hammaslahden välillä ratahallintokeskus toivoo pääsevänsä ensi talvena heti maaperän jäädyttyä.

Nykyisen radan länsipuolelle rakennettava uusi rata nopeuttaa matkustajaliikennettä ja nostaa tavarajunien kuljetusmääriä. Uudistettavalta yhdeksän kilometrin matkalta poistetaan myös kaikki tasoristeykset.

Tikkalan ja Hammaslahden väli on Lahden oikoradan jälkeen pisin uudelleenrakennettava rataosuus Suomessa. Hankkeen kustannusarvio on 18 miljoona euroa. Uusi rata on valmis vuoden 2008 aikana.

Lähde YLE Pohjois-Karjalan Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebjsu.nsf/sivut/yle_uutispalvelu

Koeajot oikoradalla alkavat lauantaina

29.05.2006 16:11

Koeajot Keravan ja Lahden välisellä oikoradalla alkavat lauantaina. Kuormituskoeajoja ajetaan sekä tyhjillä että kuormatuilla tavarajunilla viikon ajan.

Nopean liikenteen testaukset tehdään Pendolino-junilla kesä-heinäkuun vaihteessa.

Oikorata on Ratahallintokeskuksen suunnitelmien mukaan määrä avata säännölliselle liikenteelle 3. syyskuuta.

Radan avajaistapahtumia vietetään 1. syyskuuta kaikilla oikoradan asemilla eli Keravalla, Järvenpään Haarajoella, Mäntsälässä ja Lahdessa.

Lähde YLE Lahden Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweblti.nsf/sivut/yle_uutispalvelu

Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne kasvaa

29.05.2006 11:26

Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne on kasvussa, VR kertoo. VR:n mukaan tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana Suomen ja Venäjän liikenteessä matkustettiin 91 000 kertaa, mikä on yli viidenneksen enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Matkustajista noin kaksi kolmannesta on venäläisiä ja hieman alle kolmannes suomalaisia. Venäläisten tekemät junamatkat kasvoivat neljänneksellä.

VR aikoo uudistaa Venäjän-kalustoaan. Helsingin ja Pietarin väliä liikennöivän Sibelius-junan vanhat siniset vaunut vaihdetaan kesäkuun puolivälissä. VR:n mukaan Sibeliuksen vaunut korvataan yksikerroksisilla InterCity-vaunuilla 15. kesäkuuta. Myös venäläisen Tolstoi-junan vaunuja uusitaan.

Lisäksi Lahden oikoradan valmistuminen lyhentää matka-aikoja Venäjälle syyskuun 3. päivästä lähtien.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ven%C3%A4j%C3%A4n+junaliikenne+kasvaa/1135220072815

Junaliikenne palannut normaaliksi Pohjanmaan radalla

28.05.2006 20:23

Pohjanmaan radan junia myöhästyttänyt ajolankavika saatiin yllättäen korjatuksi jo sunnuntai-iltana hieman viiden jälkeen, VR:n liikenteenohjauksesta kerrottiin.

Junat myöhästelivät Pohjanmaan radalla sunnuntaina sähköradan yhden ja viiden välillä. Muihin juniin tai lähiliikenteen juniin vika ei suuremmin vaikuttanut.

Ajolankojen vaurion takia junat jouduttiin vetämään vahingoittuneen radanpätkän ohi dieselvetureilla. Vaurioradan junat myöhästelivät 15-30 minuuttia. Vauriopaikka oli Jalasjärven pohjoispuolella, ja sähkötön kaistale noin kymmenen kilometriä pitkä. Pohjoiseen mentäessä dieselveturit vaihdettiin sähkövetureihin Peräseinäjoella ja etelään mentäessä Jalasjärvellä.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Junaliikenne+palannut+normaaliksi+Pohjanmaan+radalla/1135220063603

Junaliikenne takkuaa Pohjanmaan radalla

28.05.2006 15:50

Junaliikenne takkuilee Pohjanmaan radalla sähköradan ajolankojen vaurion takia. VR:n liikenteenohjauskeskuksesta arveltiin, että junat myöhästelevät radalla koko sunnnuntaipäivän. Sen sijaan muihin kaukojuniin tai lähiliikenteen juniin vika ei suuremmin vaikuta.

Ajolankojen vaurion takia junat joudutaan vetämään turmapaikan ohi dieselvetureilla. Liikenteenohjauskeskuksesta arveltiin, että Pohjanmaan radan junat myöhästelevät illan aikana keskimäärin 15 minuutista puoleen tuntiin.

Eniten viasta kärsivät yksi Rovaniemelle ja yksi Helsinkiin parhaillaan matkalla oleva juna. Rovaniemen-junan arvellaan myöhästyvän puolisentoista tuntia ja saapuvan määränpäähänsä noin kello 21.15. Helsingin-junan pitäisi aikataulun mukaan saapua perille kello 16.56, mutta se myöhästynee tunnilla.

Vauriopaikka on Jalasjärven pohjoispuolella, ja sähkötön kaistale on noin kymmenen kilometriä pitkä. Pohjoiseen mentäessä dieselveturit vaihdetaan sähkövetureihin Peräseinäjoella ja etelään mentäessä Jalasjärvellä.

VR:n arvion mukaan vika myöhästyttänee kymmenkunnan junan matkantekoa Pohjanmaan radalla sunnuntaina. Myös jatkoyhteyksiin vika saattaa heijastua. Eli jos pohjoisesta tulossa oleva juna on pahasti myöhässä, niin Tampereella jatkoyhteydet eivät odota sitä, vaan matkustajat kuljetetaan eteenpäin esimerkiksi busseilla.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Junaliikenne+takkuaa+Pohjanmaan+radalla/1135220063603

Päättyvä rataosa on bongarin taivas

28.05.2006 13:30

Ulkomaalaiset rataosabongarit kierroksellaan

Teollisuusraiteen kuva on kovaa valuuttaa. Kaksi lättähatullista outoja bongaajia ei harmittele, vaikka matka Jyväskylästä Äänekoskelle kestää neljä tuntia.

Kun lättähatun pilli kiljaisee kolmesti, joukko raavaita rataosabongareita ottaa jalat alleen ja painuu pihamaalle kamerat mukanaan. Loisto-otoksessa näkyy stop-levy, junan keula ja hieman maisemaa. Mutta ei ihmisiä, ei missään tapauksessa.

- Joskus eteen jäävät ihmiset häädetään kiroilemalla ja huutelemalla, saksalainen Werner Bischoff, 58, paljastaa.

Bischoff on yksi ulkomaalaisten rataosaharrastajien ryhmästä, joka tuli viime sunnuntaina Suomeen nappaamaan kokoelmiinsa paikallisia rataosia. Alan harrastajat Saksasta, Englannista, Luxemburgista, Tsekistä ja Sveitsistä aloittivat turneensa Oulusta ja päättävät sen lauantai-iltana Ylivieskaan.

Eteläisen ja läntisen Suomen rataverkostoa kartoittaneen matkan varrelle on mahtunut lukuisia kuvauspysäyksiä ja aikataulunvaihdoksia. Jokainen mahdollinen teollisuusrata on koluttu ja kuvattu, samoin kuin ajokelpoiset käytöstä poistetut rataosuudet viimeiseen pisteeseen saakka.

Junan eteneminen tallentuu videolle

Tallentaapa yksi harrastaja junan etenemistä jopa videolle. Kun juna vaihtaa suuntaa, hänelle tulee kova kiire sännätä menopelin toiseen päähän.

- Se on tullut hieman yllätyksenä, että bongareilla on todella tiukka linja ja kovat vaatimukset juuri teollisuusraiteiden näkemisestä. Aikataulu ei pidä yhtään, Keitele-museon ensimmäistä tilausajoa kuljettanut Timo Halonen naurahtaa.

Werner Bischoff innostui junista jo poikasena. Hän haaveili pestistä veturinkuljettajana ja rakenteli kotona höyryjunien pienoismalleja. Junista ja rataverkostosta tulikin hänen työnsä, tosin ei veturinkuljettajana, vaan diplomi-insinöörinä kansainväliseen raideteknologiaan erikoistuneen konsulttifirman palveluksessa.

Tällä hetkellä Bischoffin pitää kiireisenä projekti Romaniassa, jossa viikonloput sujuvat junaillen ympäri maata.

- Olen ehtinyt kartoittaa jo 70 prosenttia Romanian rataverkosta. Olen matkustanut junalla yli 50 maassa, hän kehaisee silminnähden tyytyväisenä.

Vaikuttavia maisemia

Suomen kiertueella mieheen on tehnyt syvimmän vaikutuksen Huutokoski-Savonlinna-rataosuus, josta henkilöliikenne loppui 1980-luvun lopulla.

Maisemat kaikessa japanilaishenkisyydessään - sekä tietenkin rataosat - saavat englantilaisen Roger F. Newmanin palaamaan Suomeen yhä uudelleen.

- Vaimoni menee rantalomalle Espanjaan ja minä tulen Suomeen, valaisee 1961 ensimmäistä kertaa "toiseen kotimaahansa" matkustanut Newman.

Newman paitsi valokuvaa sivuraiteet myös merkitsee säntillisesti junan jokaisen pysähdyksen pieneen, mustaan muistikirjaansa. Kirjoja on ehtinyt täyttyä melkoinen pino, sillä nyt 67-vuotias mies on harrastanut rataosabongausta 13-vuotiaasta. Eikä kyllästymisestä näy häivääkään.

Lähde Keskisuomalainen

Dm10:n romutus on aloitettu

28.05.2006 11:54

Junttilan Salamanakin tunnetun Dm10-moottorivaunun romutus on aloitettu Joensuussa. Dm10 oli tätä ennen varastoituna Joensuun ratapihalla monta vuotta. Dm10 on muutettu pikajunavaunusta Eit 23018 VR:n Pieksämäen konepajalla vuonna 1994. Valmistumisensa jälkeen kiskobussia on käytettiin vähän aikaa yleisessä liikenteessä rataosilla Ylivieska-Iisalmi ja Savonlinna-Parikkala. Kesällä 1997 sillä ajettiin Savonlinnan ja Retretin väliä.

Kiskobusseille luvassa uusia pysäkkejä Orivedelle ja Kolhoon

26.05.2006 11:05

Kiskobussien pysäkkejä saatetaan lisätä Tampereen ja Haapamäen välille. Liikenneministeriö toivoo, että pysäkit lisättäisiin Oriveden keskustaan ja Kolhoon.

Myös VR on pitänyt lisäystä mahdollisena. Pysähtymisen edellytyksenä on kuitenkin turvamääräysten mukainen korkea laituri. Jos laitureita ei ole, niiden rakentamisesta neuvotellaan ratahallintokeskuksen kanssa.

Lisäksi Liikenneministeriö ostaa VR:ltä Haapamäen ja Vilppulan väliset aamun ja illan junavuorot. VR on aiemmin suunnitellut vuoroista luopumista syksystä lähtien.

Lähde YLE Tampereen Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebtre.nsf/sivut/yle_uutispalvelu

Vaihdevika sotki raitiovaunuliikennettä eilen

25.05.2006 10:01

Helsingin keskustan raitiovaunuliikenne oli keskiviikkona sekaisin vaihdevian takia. Forumin vaihde rikkoontui aamupäivällä kymmenen aikaan, ja kaikki Mannerheimintieltä Aleksanterinkadulle kääntyvät raitiovaunut joutuivat poikkeusreiteille.

HKL:n mukaan vastaavia vaihdeongelmia sattuu harvoin, ja korjaustöiden arvioitiin aluksi kestävän jopa perjantaihin saakka. Vika saatiin korjattua jo keskiviikkona iltapäivällä, ja liikenne palautui ennalleen sen jälkeen.

Lähde Ylen aikainen 24.5
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content64008

Lähijunaliikenne harvenee kesällä

24.05.2006 20:04

Esimerkiksi YTV-alueella kulkevien A, I, M ja K-junien vuoroväliä harvennetaan kaikkina viikonpäivinä. Ruuhka-aikana junat liikennöivät vartin välein nykyisen 10 minuutin sijasta. Kaupunkiradalla liikennöidään sunnuntaisin vain N-junia. Syksyllä harvennukset jatkuvat keskipäivän liikenteessä. Syynä muutokseen ovat YTV:n säästötarve ja kesän pienemmät matkustajamäärät.

Lähde Ylen aikainen 24.5

Junaliikenne korvataan busseilla Iisalmen ja Oulun välillä

24.05.2006 16:29

Junaliikenne korvataan linja-autoilla Iisalmen ja Oulun välillä ensi viikonloppuna. Syynä muutokseen ovat Kajaanissa, Iisalmessa ja Kauppilanmäellä tehtävät ratatyöt.

Lauantaina linja-autoilla korvataan pikajuna 73 Iisalmen ja Oulun välillä. Sunnuntaina bussikyydillä korvataan kuusi junavuoroa: pikajuna 81 Iisalmesta Ouluun, pikajunat 80 ja 972 Kontiomäeltä Iisalmeen, pikajuna 973 Kajaanista Kontiomäelle, pikajuna 971 Iisalmesta Kontiomäelle sekä pikajuna 84 Oulusta Iisalmeen.

Linja-autojen lähtö- ja saapumispaikat sijaitsevat Iisalmen, Kajaanin, Kontiomäen ja Oulun rautatieasemilla.

Lähde Aamulehti
Lähde WWW http://www.aamulehti.fi/alexpika/alexpika.shtml

Pendolino-tapahtuma Kotkaan elokuussa

23.05.2006 22:57

Pendolino-juna tulee elokuussa ensimmäisen kerran Kotkaan. Pääasiassa kotkalaisista poliitikoista koostuva rantaratatoimikunta järjestää elokuussa junaliikenteen tärkeyttä korostavan Pendolino-tapahtuman.

Tänään VR:n pääjohtajan Henry Kuitusen luona vierailleet rantaratatoimikunnan jäsenet sopivat pääjohtajan kanssa, että tapahtuman yhteydessä Pendolino käy myös Kotkassa.

Pendolino liikennöisi tapahtumapäivänä Kotka-Kouvola välillä, jolloin kaikki halukkaat matkustajat pääsisivät tutustumaan siihen.

Lähde YLE Kymenlaakson Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebkva.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content646DF

Alstom toimittaa lähiliikenteen junia Tukholmaan

23.05.2006 16:55

Tukholman alueen liikennelaitos on tilannut 16 uutta lähiliikennejunaa ranskalais-saksalaiselta Alstomilta. Alstom on tarjonnut samaa junatyyppiä myös pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen. Ruotsin tilauksen arvo on 120 miljoonaa euroa.

Lähde HS 23.5.2006
Lähde WWW http://www.hs.fi/uutiset/verkko-hesari/artikkeli/Alstom+toimittaa+l%C3%A4hiliikenteen+junia+Tukholmaan/1135219998011

Höyryveturimatkat Pieksämäen ja Varkauden jatkuvat kesällä

22.05.2006 15:21

Pieksämäen ja Varkauden välinen höyryveturiliikenne jatkuu ensi kesänä. Heinä-elokuussa ajetaan neljänä lauantaina.

Viime kesänä reitillä ajettiin ensimmäistä kertaa säännöllisiä höyryjunavuoroja. Matkustajia oli kesän aikana lähes 900. Noin 50 kilometriä pitkä matka Pieksämäeltä Varkauteen kestää höyryjunalla vajaat kaksi tuntia.

Junaan mahtuu kaikkiaan yli 200 matkustajaa. Vanha höyryveturi kuluttaa puuta vajaan kuution tunnissa.

Lähde YLE Radio Savo
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebkuo.nsf/sivut/uutiset2004?opendocument&pageid=Content99C14

Rata suljettu Valtimossa korjauksen ajaksi

20.05.2006 23:03

Junaliikenne Valtimon ja Vuokatin välillä on ollut tiistaista lähtien keskeytyksissä radan huonon kunnon vuoksi. Alueisännöitsijä Aki Hirvaskari Pöyry CM Oy:stä kertoo, että korjaustyöt ovat käynnissä ja rata on uudelleen käytössä ensi keskiviikosta lähtien.

Keskeytyksen syynä on radan päällysrakenteen heikkeneminen noin kahden kilometrin matkalta Valtimon Nuolikoskella. Osa ratapölkyistä on lahonnut. Normaalia runsaammat puutavarakuljetukset viime talvena kuormittivat rataa, ja syntyi niin sanottua kiskonvaellusta.

- Puutavaraa kuljetetaan pohjoiseen, ja etelään päin ajetaan vain tyhjiä vaunuja. Kun raskas liikenne on aina samansuuntaista, kisko vaeltaa. Korjaustöissä kisko siirretään oikealle paikalleen, Aki Hirvaskari kertoo.

Lähde Ylä-Karjala 20.5

Siemens vie suurnopeusjunia Venäjälle

20.05.2006 19:22

Saksalainen teknologiakonserni Siemens toimittaa kahdeksan Velaro-tyyppistä suurnopeusjunaa Venäjän rautateille. Sopimus sisältää junien huollon ja ylläpidon 30 vuoden ajaksi ja sen yhteisarvo on noin 600 miljoonaa euroa, Siemens kertoi tiedotteessaan.

Viimeiset junat toimitetaan 2010. Ne kulkevat aluksi Moskovan ja Pietarin välisellä reitillä ja myöhemmin Moskovan ja Nizny Novgorodin välillä. Junat on suunniteltu kulkemaan 250 kilometrin tuntivauhtia, ja yhteen junaan mahtuu yli 600 matkustajaa.

Lähde HS 20.5.2006
Lähde WWW http://www.hs.fi/uutiset/verkko-hesari/artikkeli/Siemens+vie+suurnopeusjunia+Ven%C3%A4j%C3%A4lle/1135219963712

Valtuusto päätti metron automatisoinnista

18.05.2006 23:32

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkona, että Helsinkiin hankitaan täysautomaattinen metrojärjestelmä. Järjestelmä maksaa 70 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että metrojunat kulkevat ilman kuljettajaa 2011.

Valtuusto hyväksyi samalla Sirpa Puhakan (vas) ja Mika Ebelingin (kd) tekemät toivomusponnet. Puhakan ponnessa edellytetään, että liikennelaitos selvittää käyttäjien turvallisuuteen liittyviä pelkoja ja huomioi selvityksen tulokset hankkeen valmistelussa.

Ebelingin ponnen mukaan jokaiselle metronkuljettajalle suunnitellaan uudelleenkoulutusohjelma tämän vuoden aikana.

Automaattimetron odotetaan mahdollistavan lyhyemmät vuorovälit ja turvallisemman liikkumisen. Uusi järjestelmä toisi metroihin esimerkiksi videovalvontakamerat ja palohälytinjärjestelmät.

Järjestelmän odotetaan maksavan itsensä takaisin tuottamillaan säästöillä kymmenessä vuodessa. Säästöjä odotetaan esimerkiksi henkilöstökustannuksista ja muusta liikenteestä.

Lähde HS 18.5
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135219932975

Auto putosi ratapihalle Toijalassa

18.05.2006 23:18

Kuljettaja kuoli ja matkustaja loukkaantui torstain vastaisena yönä henkilöauton syöksyttyä sillalta ratapihalle Toijalan keskustassa. Rajussa ulosajossa kuoli 19-vuotias mouhijärveläinen mies. Matkustaja, 22-vuotias hyvinkääläismies, vietiin hoitoon Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.

Ulosajo sattui kello 2.39, kun miehet olivat ajamassa Hämeentietä halki Toijalan keskustan. Juuri ennen ulosajopaikkaa tie haarautuu kahtia. Kuljettaja ei ilmeisesti huomannut ajavansa kohti Miljoonasiltana tunnettua siltaa, joka ylittää Helsinki-Tampere-rautatien.

Onnettomuuspaikalla tie kääntyy jyrkästi vasemmalle, mutta auto jatkoi matkaansa suoraan ja syöksyi läpi siltapenkereen rautakaiteen. Auto lensi toistakymmentä metriä ilmassa ratapihan huoltoalueelle ja pysähtyi lopulta ratastoppariin.

Poliisi epäilee, että kuljettaja oli nauttinut alkoholia. Ulosajon jälkien perusteella auto tuli sillalle ylinopeutta. Paikalla on 50 kilometrin tuntinopeusrajoitus.

- Tuollaista jälkeä ei ihan pienellä nopeudella tule, komisario Martti Ristolainen Valkeakosken poliisilaitokselta kertoo.

Lähde HS 18.5
Lähde WWW http://www.hs.fi/artikkeli/1135219943157

Oikoradan avajaisia vietetään 1.9

18.05.2006 23:10

Kerava-Lahti-oikoradan avajaisia vietetään perjantaina 1. syyskuuta letkeissä festivaali-tunnelimissa kaikilla oikoradan asemilla. Luvassa on monipuolista ohjelmaa niin Keravalla, Järvenpään Haarajoella, Mäntsälässä kuin Lahdessakin. Oikoratafestareiden järjestelyistä vastaa radan rakentaja eli Ratahallintokeskus yhteistyössä paikallisten tahojen ja VR:n kanssa.

Avajaiset painottuvat iltapäivään ja alkuiltaan. Ohjelmaa on sekä lapsille että varttuneemmalle väelle. Yleisöllä on myös mahdollisuus päästä matkustamaan oikoradalla ennen varsinaisen liikenteen alkamista. Radalla liikennöi avajaispäivänä erityisiä festarijunia, joihin pääsee ilmaislipuilla. Liput tulevat jakoon elokuun lopulla. Aikataulunmukainen liikenne oikoradalla alkaa sunnuntaina 3. syyskuuta. Avajaisohjelma tarkentuu kesän aikana, ja siitä tiedotetaan mm. Ratahallintokeskuksen nettisivuilla www.rhk.fi.

Oikorata on vuosikymmeniin mittavin ja merkittävin ratahanke Suomessa. Edellinen vastaava hanke oli oikorata Jämsänkoski-Jyväskylä, joka valmistui vuonna 1977.

Ratahankkeen kokonaiskustannukset ovat 331 miljoonaa euroa. EU on myöntänyt hankkeeseen tukea kaikkiaan yli 20 miljoonaa euroa.

Lähde RHK tiedote 16.5
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/tiedotteet.html

Turun ja Salon välinen kaksoisraide mahdollistaisi paikallisliikenteen

17.05.2006 09:51

Lentokenttäyhteys pudotettiin Elsa-esityksestä pois

Espoosta Lohjan kautta Saloon havitellun Elsa-oikoradan toteuttamisvaihtoehtoja puinut seuranta- ja ohjausryhmä on saanut työnsä päätökseen. Ryhmän mietintö luovutetaan liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle (sd) kesäkuun alussa.

Ryhmän esityksessä oikorata koukkaisi Lohjan jälkeen alkuperäisestä Elsa-linjauksesta poiketen niin sanottua Vihdin-rataa pohjoiseen laskeutuen E18-moottoritien linjausta noudatellen Espooseen. Turun ja Salon välille rakennettaisiin kaksoisraideyhteys ja Piikkiö-Paimio-rataoikaisusta luovuttaisiin.

Kaksoisraiteen rakentaminen mahdollistaisi paikallisliikenteen aloittamisen Turun Salon välillä.

Kaksoisraiteen rakentamista on kiirehtinyt muiden muassa Turun kaupunki.

- Mietintö vaikuttaa Turun kannalta erittäin hyvältä. Siinä on huomioitu kaikki näkökohdat, joita Turku on ajanut, myhäilee apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen (sd).

Seurantaryhmän mietinnössä ei oteta kantaa siihen, tulisiko paikallisliikenteen tai Turun ja Helsingin välillä kulkevien junien Elsan toteutuessa pysähtyä esimerkiksi Piikkiössä tai Paimiossa.

- Kaksoisraide antaisi siihen kuitenkin mahdollisuuden, myöntää maakuntajohtaja Juho Savo Varsinais-Suomen liitosta.

Sitä, mitä reittiä Elsa-rata kulkisi Salon ja Lohjan välillä, selvitetään Savon mukaan vielä.

- Elsalle on olemassa vanhojen kaavojen mukainen linjaus, mutta linjaus täytyy joka tapauksessa tehdä uudestaan. Lisäksi muun muassa hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä, Savo muistuttaa.

Savo on tyytyväinen yhteisen näkemyksen löytymiseen eri osapuolten välille.

- Radalle on paikka maastossa. Kyse on nyt siitä, milloin hankkeelle löytyy poliittinen enemmistö ja milloin rahat saadaan kaivetuksi esiin.

Rantarataa kehitettävä Elsasta huolimatta

Savo muistuttaa, että seurantaryhmän esityksessä painotetaan nykyisen rantaradan kehittämistä Elsa-suunnitelmista huolimatta.

- Joudumme joka tapauksessa olemaan lähivuodet rantaradan varassa, hän perustelee.

Seurantaryhmän ehdotukseen ei sisälly junayhteyttä Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

- Tässä yhteydessä ei kurvata lentoasemalle, vaikka lentokenttäyhteys muutoin nähdään tärkeäksi.

Lohjan kaupunginjohtaja Elina Lehto vahvistaa lentokenttäyhteyden hylkäämisen.

- Elsa-hanke ja lentokenttäyhteys ovat eri asioita.

Seurantaryhmän puheenjohtajana toimiva Länsi-Suomen läänin maaherra Rauno Saari ei kommentoi ryhmänsä esityksen sisältöä ennen kuin esitys on luovutettu ministeri Huoviselle. Hän on kuitenkin tyytyväinen esityksen syntymiseen.

- Suunnittelulla alkaa olla kiire, sillä alueella on useita varauksia eri kaavoissa. Syksyllä olisi päästävä suunnittelutyöhön.

Saari myöntää, että mikäli Elsa päätetään rakentaa, kestää vuosia ennen kuin liikenne radalla voi käynnistyä.

- Silloin eletään varmasti 2020 jälkeistä aikaa.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä ei haluttu kommentoida Elsa-suunnitelmia ennen mietinnön luovuttamista.

Elsa-radasta keskusteltiin jo 1960-luvulla. Rataa ei kuitenkaan ole rakennettu, koska sen taloudellista kannattavuutta on epäilty.

Elsan toteuttamiseksi on viime aikojen keskusteluissa nostettu esiin niin sanottu elinkaarimalli. Siinä valtio ostaisi yksityiseltä taholta radan rakennustyön, kunnossapidon ja rahoituksen.

Oikoradan on laskettu lyhentävän Turun ja Helsingin välistä junamatkaa yli puolella tunnilla.

Elsan toteuttamisen on arvioitu maksavan yli 700 miljoonaa euroa.

Lähde Turun Sanomat 17.5.2006
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-05-17,104:2:379138,1:0:0:0:0:0:

Suolahden museojunat pääsevät koko rataverkolle

17.05.2006 09:48

Ratahallintokeskus on myöntänyt suolahtelaiselle Keitele-Museolle museojunaliikenteen edellyttämän junaturvallisuustodistuksen. Turvallisuustodistus antaa mahdollisuuden harjoittaa museorautatieliikennettä Suomen koko rataverkolla.

Museoyhtiön toimitusjohtaja Aimo Kääriäinen kertoo, että Keitele-Museo on seitsemäs museoliikennöitsijä, joka on saanut junaturvallisuustodistuksen.

Turvallisuustodistus perustuu uuteen rautatielakiin. Todistuksia alettiin myöntää viime vuonna.

Keitele-Museo on pääosin Suolahden kaupungin omistama osakeyhtiö, joka ylläpitää rautatieperinteitä, rautatieliikenteen museokalustoa ja harjoittaa museoliikennettä. Toiminta perustuu rautatieharrastajien talkootyöhön.

Museoyhtiön hallussa on kolme Dm7-kiskoautoa eli lättähattua, höyryveturi Tk3 eli Pikku-Jumbo ja postivaunu. Neljättä lättähattua kunnostetaan parhaillaan.

Turvallisuustodistus vaatii Kääriäisen mukaan museojunaliikenteen harjoittajalta paljon. Henkilökuntaa, kalustoa, huoltoa ja toimintamalleja koskevat vaatimukset ovat vertailukelpoisia VR:n vastaaviin järjestelmiin.

Liikennöinti keskittyy pääasiassa Keski-Suomeen, mutta se on mahdollista koko maassa. Esimerkiksi ensi viikolla museon kiskoautot tekevät eteläisen ja läntisen Suomen alueella noin 2 400 kilometrin tilausajon. Tilaajana on saksalainen rautatieharrastajaryhmä.

Kesällä Keitele-Museon kiskoautojunat liikennöivät kaksi kertaa Ähtärin eläinpuistoon. Matkat tehdään 10. kesäkuuta ja 5. elokuuta. Haapamäen höyryveturipuistoon matkataan 2. heinäkuuta.

Museon junilla on ajettu rataverkolla muutamia kertoa aiemminkin, mutta silloin palvelut piti tilata VR:ltä. Junaturvallisuustodistus helpottaa jatkossa matkojen järjestelyä.

Lähde Kaleva 17.5.2006
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=571764

Helsingin-junan halutaan pysähtyvän myös Lempäälässä

16.05.2006 14:41

VR:n ensi syksyn Tampere-Helsinki aikataulusta puuttuu Helsingistä kello 16.06 lähtevän junavuoron (IC 55) pysähdys Lempäälässä, mikä merkittävästi vaikeuttaa lempääläläisten Helsingissä työssäkäyvien arkea.

Lempäälän kunnanhallitus esittää siksi VR:lle, että aikataulua muutettaisiin ja IC 55 pysähtyisi myös Lempäälässä. Nykyään työmatkailijoita palaa Helsingistä etenkin pikajunavuorolla P171, joka lähtee 16.20 ja pysähtyy Lempäälässä kello 18.10. Tämä vuoro korvataan IC 55:llä, toistaiseksi siis ilman Lempäälän pysähdystä.

Kunta myös kiirehtii kolmannen raiteen rakentamista Tampereelta Toijalaan.

Lähde Aamulehti
Lähde WWW http://www.aamulehti.fi/alexpika/alexpika.shtml?TAMPERE

Turun ja Toijalan rataa kunnostetaan yöaikaan

16.05.2006 13:51

Kauan odotettu Turku-Toijala -radan peruskorjaus käynnistyi maanantaina aamuyöllä Loimaan ja Ypäjän rajalta. Radanvaihtokone nostaa vanhan kiskon sivuun, vetää pois vanhan puupölkyn, laittaa tilalle betonisen ja sujuttaa uuden kiskon päälle. Yhden raiteen radalla vain yöt ovat työaikaa. Tämän kesän aikana urakka etenee Loimaalta Lietoon. Osa radan tavaraliikenteestä on ohjattu rantaradan kautta. Matkustajajunat kulkevat päivällä, mutta työmaan vuoksi hidastetulla aikataululla. Kuusi vuoroa Turun ja Tampereen välillä on korvattu busseilla. Koko rataosan kaksi vuotta kestävä peruskorjaus on 63 miljoonan investointi. Se parantaa junaturvallisuutta ja radan kantavuutta, jonka vuoksi siinä voidaan junien akselipainoja nostaa 25 tonniin.

Hyvät yhteydet toivat jättimäisen jakeluvaraston Turkuun

Rataremontti on yksi syy siihen, että kuljetus- ja varastointiyritysten kiinnostus Turkua kohtaan kukoistaa. Huomattavimpana osoituksena siitä on Pahaniemen sillan pieleen kohoava Schenker Cargon kolmen jalkapallokentän kokoinen jakeluvarasto. Schenker Cargon toimitusjohtajan Jouni Sopulan mukaan suurin syy inevestointiin on Turun erinomainen sijainti porttina pohjoismaihin. Lisäksi Schenkeriä houkutti se, että kaupungissa on Suomen ainoa junalauttasatama. Hän uskoo, että Turun merkitys logistiikka-alalla kasvaa entisestään. - Jos vielä rantaradalle saataisiin kaksoisraide, jotta sielläkin voitaisiin kuljettaa rahtia, olisimme enemmän kuin tyytyväisiä, Sopula sanoo.

Lähde Turun Sanomat 16.05.2006
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/?ts=1,3:1000:0:0,4:1:0:1:2006-05-16,104:1:378903,1:0:0:0:0:0:

Veera ja elukka vaihtavat puun betoniin

16.05.2006 13:49

Turku-Toijala -radan päällysrakenteen uusimistyö alkoi maanantaiaamuna Ypäjän ja Loimaan rajalta. Raiteenvaihtokone, lempinimeltään Veera, ja elukaksi nimetty pölkkykuljetin saatiin alkukangertelujen jälkeen säädettyyn yhteistyöhön. Elokuun lopulle jatkuvan urakan aikana vaihdetaan pölkyt ja kiskot Loimaan ja Liedon väliltä. Remontin vuoksi liikenne hidastuu ja osa junavuoroista korvataan busseilla. Radan päällystyksen uusiminen jatkuu ensi vuonna Ypäjän ja Toijalan sekä Liedon ja Turun välillä. Tänä kesänä pölkkyjä tarvitaan 82 000 kappaletta ja kiskoa 101 kilometriä. Peruskorjauksessa sanotaan lopulliset hyvästit puupölkyille: puu vaihtuu betoniin. Vanhat puiset viedään Raumalle poltettaviksi. Betoniset valmistetaan Forssassa ja kiskot tulevat Saksasta. - Rata oli iäkäs ja todella peruskorjauksen tarpeessa, sanoo projektipäällikkö Mikko Nyhä.

Peruskorjaus lisää junaliikenteen turvallisuutta ja mahdollistaa akselipainojen noston tulevaisuudessa. Todellinen parannus eli toisen raiteen rakentaminen jää vielä tulevaisuuden odotuslistalle. Peruskorjauksen urakoi VR-rata ja se on tämän kesän suurin peruskorjaustyö rataverkolla. Kokonaishinta on 63 miljoonaa euroa. Kiskojen ja ratapölkkyjen lisäksi radan sepelitukikerros puhdistetaan ja routaeristetään. Uutta sepeliä tarvitaan 110 000 kuutiota. Päällysrakenteen vaihdon jälkeen raide viimeistellään ja hitsataan jatkuvaksi. Hommaan tarvitaan VR-radan järein kalusto, 20 isoa konetta ja 15 kaivinkonetta ja kuormaajaa. Ensimmäistä kertaa liikenteellisellä rataosalla kokeillaan liikkuvaa leimuhitsauskonetta. Kun kaikki työvaiheet ovat käynnissä, työntekijöitä tarvitaan 400. Topparoikkaporukka on kiertäviä ammattilaisia eri puolelta maata. Paikallisia on mukana vain pari. Ratatyön edetessä joudutaan sulkemaan auto- ja jalankulkuliikenteelta useita tasoristeyksiä yöajaksi, mm. Mellilän ja Kyrön taajamien tasoristeykset. Tieliikennettä ohjataan korvaaville reiteille tai erikoisjärjestelyin. Ensimmäisenä työyönä suljetulle Jussilan tasoristeykselle ei korvaavaa yhteyttä pystytty järjestämään.

Laiturioppaat ohjaavat

Rataa uusitaan yöaikaan, jolloin rata on kokonaan suljettu. Koneet poistuvat raiteilta päiväksi ja tekevät tilaa tavara- ja henkilöjunille. Ratatyö hidastaa liikennettä ja aiheuttaa matkustajille muutoksia. Turusta Tampereelle lähtevät junavuorot klo 6.37, 8.30 ja 9.46 korvataan busseilla, samoin Tampereelta Turkuun klo 6.00, 8.11 ja 22.11 lähtevät junavuorot. Työmaan kohdalla päivällä liikennöivillä junilla on nopeusrajoitus, joka pidentää Loimaan ja Turun väliä 10-15 minuutilla ja Turku-Tampere väliä puolella tunnilla. Matka bussilla ja hidastettua aikataulua noudattavalla junalla kestää saman verran. Turun ja Tampereen rautatieasemille on palkattu laiturioppaita, jotka opastavat matkustajia vaihdoissa ja aikataulukysymyksissä. Loimaalta ja Humppilasta Tampereen suuntaan matkustavat vaihtavat junaan Toijalassa. Bussista junaan vaihtavia matkustajia opastaa bussissa mukana matkustava konduktööri. Vuonna 1876 käyttöön otettu Turun ja Toijalan välinen rata on Suomen vilkkaimpia. Se on osa tavaraliikenteen runkoverkkoa: tavaraa radalla kulkee vuodessa lähes kaksi miljoonaa tonnia, josta kolmasosa on vaaralliseksi luokiteltuja aineita. Kaukoliikenteen junissa tehtiin viime vuonna noin 660 000 matkaa.

Lähde Turun Sanomat 16.05.2006
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-05-16,104:2:378886,1:0:0:0:0:0:

Manninen tuo Kemijärven junarahat budjettiriiheen

16.05.2006 10:01

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen lupaa ottaa Kemijärven junaradan sähköistämisen esille hallituksen syyskesällä alkavassa budjettiriihessä. Manninen muistuttaa, että päätös lakkautusuhan alla olevan radan sähköistämisestä kuuluu liikenne- ja viestintäministeriölle. Manninen ei ota kantaa siihen, saako 17 miljoonaa euroa maksava rautatien sähköistäminen koko hallituksen tuen.

Lapin liiton hallitus pohtii hankkeen rahoittamista EU-hankkeena ennen juhannusta. EU-hanke vaatii kuitenkin osarahoittamista myös liikenne- ja viestintäministeriöltä.

Lähde Lapin radion uutiset 15.5
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset-langaton?opendocument&pageid=ContentF768B

Humppilan asema avataan yleisölle

15.05.2006 17:01

Humppilan rautatieasema avataan yleisölle. Ratahallintokeskus on vuokrannut asemarakennuksen Humppilan kunnalle.

Kunta puolestaan on sopinut asemarakennuksen käytöstä yrittäjien kanssa niin, että nämä pitävät rakennuksen siistinä, hoitavat nurmikot ja pitävät aseman auki vuokraa vastaan.

Humppila on hieronut Ratahallintokeskuksen kanssa asemarakennuksesta vuokrasopimusta jo pitkään, kertoo Humppilan kunnanjohtaja Esko Tonteri.

Lähde YLE Radio Häme
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebhml.nsf/sivut/uutiset2004?opendocument&pageid=ContentC1694

Talgo ja VR sopivat InterCity-vaunujen toimituksesta

15.05.2006 09:21

Talgo on allekirjoittanut VR Osakeyhtiön kanssa sopimuksen kahdenkymmenen kaksikerroksisen InterCity-matkustajavaunun toimittamisesta VR:lle. Vaunut toimitetaan syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana. Tilauksen arvo on Talgon mukaan yli 40 miljoonaa euroa.

Tilatut vaunut ovat samantyyppisiä kuin Talgon aiemmin VR:lle toimittamat 92 kaksikerroksista InterCity-vaunua. Vaunujen kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia.

Talgo toimittaa vaunut suoraan VR:lle. VR vuokraa vaunut OKOn rahoitusyhtiöltä, joka osti vaunut Talgolta, kertoi johtaja Harri Alanko VR:stä. Sopimus allekirjoitettiin perjantaina.

Lähde Kauppalehti 15.5.2006
Lähde WWW http://www.kauppalehti.fi/4/0x11001907ac/uutiset/plehti/juttu.jsp?oid=2006/05/15/1901356

RHK:n suurin perusparannus Turku-Toijala

14.05.2006 14:33

Ratahallintokeskus (RHK) kunnostaa ja kehittää rataverkkoa eri puolilla maata kevään, kesän ja syksyn aikana. Merkittävimmät ratatyökohteet ovat väleillä Turku-Toijala, Uimaharju-Lieksa ja Savio-Kerava. Pienempiä ratatyökohteita on ympäri rataverkkoa. Esimerkiksi rataosalla Seinäjoki-Haapamäki vaihdetaan 31 000 ratapölkkyä. Rataverkon korvausinvestointeja on suunniteltu tehtäväksi tänä vuonna kaikkiaan noin 160 miljoonalla eurolla.

Ratatyöt on suunniteltu ja rytmitetty siten, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa junaliikenteelle. Töiden aikataulutuksessa on otettu huomioon sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen tarpeet. Työkohteet aiheuttavat junille nopeusrajoituksia, ja eräissä tapauksissa junavuoroja korvataan bussikuljetuksin.

Korvausinvestointien ohella käynnissä on useita rataverkon kehittämishankkeita, joilla parannetaan rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä. Painopisteet ovat turvallisuuden parantamisessa, sähköistyksen laajentamisessa ja ratakapasiteetin lisäämisessä.

Sähköistystöitä tehdään rataosilla Oulu-Kontiomäki-Vartius ja Kontiomäki-Iisalmi. Nämä työt valmistuvat tämän vuoden lopulla.

Oikoradan testiliikenne alkaa Keravan ja Lahden välillä. Kuormitusajoja ajetaan öljy- ja tavarajunilla 3.-9. kesäkuuta. Nopean liikenteen testit ajetaan Pendolino-junilla viikoilla 26 ja 27. Oikorata avataan säännölliselle liikenteelle 3. syyskuuta.

Lähde RHK tiedote 12.5
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/tiedotteet.html

Pendolino pysähtyy Parkanossa, mutta monta vuoroa putoaa pois

12.05.2006 21:35

VR:n julkistamat uudet aikataulut pakottavat Parkanosta Tampereelle kulkevat työmatkalaiset Pendonlinon matkustajiksi. Syyskuun alussa etelän junista jäävät pois kello 4.57, kello 6.11 ja kello 8.45 Parkanosta lähtevät vuorot. Monen työmatkalaisen ainoaksi vaihtoehdoksi jää Pendolinoksi muuttuva InterCity 42, joka lähtee kello 7.18 ja on Tampereella 7.55.

Parkanolainen Ari Suominen käy junalla työssä Tampereella Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen esikunnassa. Pendolino käy hänelle, mutta lipun kallistuminen harmittaa.

- Kuukausilipun hinta nousee 40-50 euroa. Se on paljon muutaman minuutin ajansäästöstä. Pendolinon luotettavuudessakin on ollut toivomisen varaa, Suominen huomauttaa.

Aikataulumuutos muuttaa myös pikajuna 44:n InterCityksi ja aikaistaa sen kulkua. Juna lähtee Parkanosta kello 8.16 ja ehtii Tampereelle 8.59. Nykyinen pikajuna 44 lähtee Parkanosta varttia vaille yhdeksän ja on Tampereella puoli kymmeneltä.

Aamujunia ikävämpi yllätys Ari Suomiselle oli paluuvuorojen karsinta uudessa aikataulussa. Illan viimeinen juna Tampereelta Parkanoon lähtee syksyllä jo kello 19.11.

- Jos työvuoro jatkuu illalla pidempään, niin kotimatkasta tulee ongelma. Toistaiseksi Parkanoon pääsee vielä kello 19.25 ja 22.24 lähtevillä junilla.

Aikataulu-uudistuksen jälkeen seuraava yhteys Tampereelta Parkanoon on kello 1.09 lähtevä Rovaniemen pikajuna.

Lähde Ylä-Satakunta 09.05.2006

Espoo vaatii Mankin seisakkeen säilyttämistä

12.05.2006 18:42

Espoo haluaa säilyttää Mankin seisakkeen lähijunaliikenteessä muun muassa sen vuoksi, että väestö kasvaa lähivuosina Mankin seisakkeen vaikutusalueella ja jopa kaksinkertaistuu aivan seisakkeen lähialueella.

Seisakkeen säilyttämistä perustellaan myös Lasilaakson katuverkon keskeneräisyydellä. Kokoojakadun puuttuessa Lasilaakson joukkoliikennettä ei toistaiseksi ole mahdollista hoitaa ilman lähijunia.

Ratahallintokeskus on eri yhteyksissä ilmoittanut suunnittelevansa Mankin seisakkeen lakkauttamista alhaisen matkustajamäärän, tasoristeysten vaarallisuuden ja suurten korjauskustannusten vuoksi. Espoo teknisessä toimessa ihmetellään seisakkeista käytyä julkista keskustelua ja halutaan lähettää RHK:lle viestiä Mankin seisakkeen säilyttämisen puolesta. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 25.4.

Mankin seisaketta käyttävätä lähinnä Lasilaakson asukkaat mutta käyttäjiä on myös Kauklahden länsiosissa, sillä matka sieltä Mankin seisakkeelle on lyhyempi kuin Kauklahden asemalle. Kevään 2005 matkustajalaskennoissa Mankissa arkisin nousi junaan 38 matkustajaa ja poistui 43 matkustajaa vuorokaudessa. Mankissa pysähtyy arkisin 26 Helsinkiin menevää junaa ja 25 Kirkkonumelle menevää junaa.

Lasilaaksossa on noin 160 asukasta. Uusien kerrostalojen valmistuttua alueella on noin 300 asukasta. Lisärakentamisella ja alueen tiivistämisellä uusia asukkaita alueelle tulee noin 600.

Lähde Länsiväylä 24.4

Ilmailulaitos puoltaa Marja-rataa

12.05.2006 18:31

Nykyiseen rataverkkoon kytkeytyvä Helsinki-Vantaan lentokentän kehärata on nytkähtänyt kaikessa hiljaisuudessa eteenpäin.

- Rata on tervetullut. Minulla on sellainen hytinä, että asiaa tarkastellaan nyt entistä aktiivisemmin, sanoi Ilmailulaiton pääjohtaja Samuli Haapasalo puhuessaan Ilmailutoimittajan ry:n vuosikokouksessa Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Aiemmin ilmailupiireissä on uskottu, että Ilmailulaitos vastustaa rataa. Motiiviksi on löydetty Ilmailulaitoksen lentokentän parkkipaikoilta saamat jättitulot. Valmiina kehärata alkaa Vantaankoseklta ja ulottuu lentokenttäalueen kautta Tikkurilaan.

Nyt Haapasalo sanoo, että haknektta pyritään saamaan konkreettisesti eteenpäin 5-10 vuodessa. Pääjohtajan mukaan nykyinen maaliikenne lentoasemalle toimii hyvin. Hänen mielesteään pitää kuitenkin muistaa, että Kehä III:n pitäisi ulottua länteen yhtä esimerkillisenä kuin se ohittaa lentokentän itäsuuntaan.

Lähde Kauppalehti 2.5

Turku-Toijala-rataosa on kesän suurin kunnostuskohde

12.05.2006 16:18

Ratahallintokeskus kunnostaa rataverkkoa jälleen kesän aikana. Kesän suurin yksittäinen ratatyö on Turku-Toijala-rataosalla. Ratahallintokeskuksen mukaan ratatyöt on suunniteltu ja rytmitetty siten, että niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa junaliikenteelle.

Työt kuitenkin aiheuttavat junille nopeusrajoituksia, ja osa junavuoroista korvataan bussikuljetuksin. Rataverkon uusimista on suunniteltu tehtäväksi tänä vuonna kaikkiaan noin 160 miljoonalla eurolla.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/

Talgo tekee 20 InterCity-vaunua VR:lle

12.05.2006 16:14

Talgo allekirjoitti perjantaina VR Osakeyhtiön kanssa sopimuksen kahdenkymmenen kaksikerroksisen InterCity-matkustajavaunun toimittamisesta VR:lle. Vaunut toimitetaan syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana.

Tilauksen arvo on Talgon mukaan yli 40 miljoonaa euroa. Tilatut vaunut ovat samantyyppisiä kuin Talgon aiemmin VR:lle toimittamat 92 kaksikerroksista InterCity-vaunua. Vaunujen kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/

Lahden-Loviisan radan tavarajunien kulku aikaistuu

12.05.2006 08:49

Lahden-Loviisan radalla kulkevien tavarajunien aikataulu muuttuu ensi maanantaina 15. 5. Junavuoroja aikaistetaan niin, että arkiaamuisin Lahdesta Loviisaan matkaava juna lähtee jo pari tuntia nykyistä aikaisemmin kello 4.10. Orimattilan kohdalla juna on kello 4.40 ja perillä Loviisassa ollaan kello 6.05. Toinen Loviisaan menevä juna aloittaa matkansa 7.45, on Orimattilassa kello 8.15 ja Loviisassa 9.40.

Loviisasta Lahteen junat lähtevät 11.25 ja 15.00. Orimattila ohitetaan kello 10.55 ja 16.10 ja Lahteen saavutaan kello 11.25 ja 16.40. Myös junavuorojen määrä lisääntyy. Aikaisempina vuosina kahdella junavuorolla on liikennöity vain talviaikaan. Nyt arkipäivisin ajetaan kaksi junavuoroja aivan heinäkuun hiljaisimpia viikkoja lukuun ottamatta. Viikonloppuisin aikataulun mukaista liikennettä ei ole.

Ratapihapäällikkö Pekka Ylenius VR-Cargosta sanoo, että uudet aikataulut otetaan käyttöön, koska Loviisaan sijoitettu vaihtoveturi poistetaan käytöstä. Maanantaista lähtien junien vaihdot tehdään linjavetureilla.

Lahden ja Loviisan välisellä rataosuudella on vuosikymmenen mittaan tapahtunut vähäisestä liikenteestä huolimatta paljon onnettomuuksia. Syynä ovat rataosuuden lukuista vartioimattomat tasoristeykset.

Tavarajunan aikatauluun ei pidä luottaa

Ratapihapäällikkö Ylenius painottaa, että vaikka tavarajunilla on periaatteessa aikataulu, ei siihen kannata luottaa ja varovaisuus tasoristeyksissä on tarpeen.

Jos juna on pääteasemallaan lähtökunnossa aiottua aikaisemmin, liikkeelle saatetaan lähteä vaikka tuntia ennen määräaikaa. Vakituisten junavuorojen lisäksi radalla saattaa liikkua ylimääräisiä tavarajunia sekä työkoneita.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=92327&category=23&main=21&days=0&dept=2

Karjalan radan osittainen siirtäminen etenee

12.05.2006 08:36

Ratahallintokeskus sai torstaina valtioneuvostolta luvan lunastaa ratalinjan alle jäävät maat. Radan rakentaminen alkaa todennäköisesti talvella vielä tämän vuoden puolella. Lunastettavia alueita on kaikkiaan noin 39,2 hehtaaria. Radan alle ei jää yhtään asuintaloa, vaan maasto on metsää, suota ja peltoa.

Rakentamiseen tarvittavia maita on tarpeen lunastaa 23 kiinteistöstä. Yksi tilanomistaja vastusti ratahanketta, mutta lupa myönnettiin siitä huolimatta. Lunastus- ja korvauskustannuksiin on varattu 60 000 euroa.

Lunastettavat alueet sijaitsevat Tohmajärven Onkamossa, jossa lunastetaan yhteensä noin 21 hehtaaria ja Pyhäselän Hammaslahdella, jossa lunastukseen joutuu noin 18 hehtaaria. Radan oikaisu tehdään Tikkalan ratapihan eteläpään ja Lotokanjoen pohjoispään välille.

Nopeutta lisää, tasoristeykset pois

Radan remontti mahdollistaa junien nopeuden tuntuvan nostamisen. Nopeus voi nousta ainakin 140 kilometriin tunnissa. Nykyisin alueella ajetaan 80-100 kilometrin tuntivauhtia. Vielä radan valmistuttua vuonna 2008 matka-ajat eivät ainakaan merkittävästi nopeudu.

Uusittavalle radalle ei jää tasoristeyksiä, mutta sen molemmin puolin niitä vielä on. Nopeutta voidaan nostaa vasta, kun nekin poistetaan, sillä kovin lyhyellä osuudella nopeutta ei kannata nostaa. Tasoristeyksien poistamisen aikataulusta ei vielä ole tietoa.

Myös tavarajunien akselipainoa voidaan korottaa. Junaliikenteeseen rakentaminen vaikuttaa melko vähän. Tikkalan ratapihalla tehtävät työt vaikeuttavat ratapihan käyttöä. Uuden radan liittäminen vanhaan aiheuttaa junaliikenteeseen järjestelyjä parin vuoden kuluttua.

Vanha rata yksityistieksi

8,5 kilometriä pitkä rata rakennetaan lähelle vanhaa sen länsipuolelle. Enimmillään se eroaa vanhasta radasta 250 metriä. Rata uusitaan, koska nykyinen rata on rakennettu suoalueelle ja on siksi epävakaa. Penkereitä on vahvistettu, mutta se ei ole pulmaa ratkaissut. Alueella on jo jouduttu rajoittamaan nopeuksia.

- Radan penkereitä on sortunut, ja ratapenger on koko ajan painuvassa tilassa, ylitarkastaja Tuomo Käsnänen Ratahallintokeskuksesta kertoo.

Vanhan radan kiskot ja pölkyt puretaan pois, ja ratapohja jää yksityistiekäyttöön. Tikkalan ja Hammaslahden väli on Lahden oikoratahankkeen jälkeen maan pisin uudelleen rakennettava rataosuus. Hankkeen kustannusarvio on 18 miljoonaa euroa.

Lähde Karjalainen
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk

Alstomin junajohtaja T&T:lle: "Selvitän VR:n Pendolino-ongelmat"

11.05.2006 20:19

Alstomin junista vastaava johtaja François Lacôte pitää Pendolinoa kaikin puolin luotettavana junana.

"Minulle on yllätys kuulla, että Suomessa Pendolinolla on huono maine, ja että junilla on ollut teknisiä ongelmia. Lupaan sinulle, että selvitän henkilökohtaisesti, mistä tässä on kyse", Lacôte sanoo. Häntä pidetään Ranskan ylpeyden, TGV:n, isänä.

Kommentti kuvastaa sitä, kuinka pieni markkina Suomi on Alstomin kaltaiselle jätille. Myös Tshekissä Pendolinolla on ollut ongelmia, ensimmäisen viikon jälkeen viidestä toimitetusta junasta vain yksi oli enää liikenteessä.

"Tshekissä ongelmat liittyivät radan huonoon kuntoon. Ne on nyt selvitetty ja kaikki on ok."

Suomessa Alstom on selvinnyt ensimmäisestä karsinnasta pääkaupunkiseudun lähiliikennejunien tarjouskilvassa. Viidestä tarjokkaasta jäljelle jäivät Alstom ja sveitsiläinen Stadler. Viikon vanha menestys ei ole vielä haastattelupäivään mennessä kantautunut Lacôten tietoon.

"Niinkö? En ole tätä kuullutkaan. Voin vain toivoa, että lopullisessa ratkaisussa teette viisaan valinnan."

Lähde Tekniikka & Talous 11.5.2006
Lähde WWW http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=902924

Kemijärven pikakiitäjästä kohta vain muistot jäljellä

11.05.2006 00:11

Oikein hyvä kysymys esitettiin viime lauantaina Oulussa Rautatieläisten liiton alueellisessa 100-vuotisjuhlassa. Liiton puheenjohtaja Mauri Lunden kummasteli, miksi talviliikenteen keskuspaikka on Rovaniemi, kun Kemijärvi on lähempänä Itä-Lapin hiihtokeskuksia.

Näyttää siltä, että VR ei yksinkertaisesti halua kuljettaa ihmisiä eikä juuri rahtiakaan Kemijärvelle saakka. Kun autovaunut lastataan Rovaniemellä, perheiden matkat näyttävät suuntautuvan sinne. Kemijärven liikenne saadaan helposti näyttämään tappiolliselta.

Ennen VR oli aidosti Valtion Rautatiet. Se halusi hoitaa liikennettä koko maassa. Junailla sinne saakka, minne kiskot veivät. Nyt VR on enemmänkin lyhenne sanoista Väsyvät Rattaat. Pitkien matkojen tarjoaminen ei kiinnosta.

Hyvä sinällään, että Rautatieläisten liitto tutkituttaa VR:n laskelmat Kemijärvi -- Helsinki -reitin väitetystä tappiollisuudesta. Tosin tehtävä lienee vaikea. Sopiviin palasiin reitin jakaen VR pystyy esittämään sellaiset rätingit kuin haluaa.

Silloin kun Suomi oli paljon nykyistä köyhempi, VR markkinoi pohjoisen reittiä Helsingin ja Kemijärven välisenä. Katsastin hiljan kirjahyllyni aarteita ja satuin nappaamaan käteeni kirjasen "Uuden Suomen pakinoita". Kuinka ollakaan, se avautui juuri kohdasta, jossa nimimerkki Hilja-Maria käsitteli keväällä 1955 pohjoisen rautatieliikennettä mm. näin:

"Kun Tuomiojan asemalla muuttaa Raahen junaan, on kuin hyppäisi puoli vuosisataa taaksepäin rautatielaitoksemme historiassa.

Sivumennen sanoen tämän aseman nimi oli vielä muutama vuosi sitten Lappi, mutta ilmeisesti erään poikkeuksellisen hallituksen muistoksi siitä on nyt tehty Tuomioja. -- Mahti ei mene maanrakoon, vaikka mahtajat menevät, sanoo sananlasku.

Kemijärven pikakiitäjässä on kaikki nykyajan mukavuudet kenkäharjasta ystävälliseen makuuvaununhoitajaan, joka auttaa jopa takin niskaan ja kapsäkin alas asemansillalle. Mutta sitten siirrytään historiaan. Raaheen mennä ryskytellään sellaisella valtionorhilla, jonka paikka alkaisi olla jo tallissa nimeltä Rautatiemuseo."

Voi aikoja entisiä. Että oikein makuuvaununhoitaja. Ja Kemijärven pikakiitäjä.

Ja niin vain on loppunut henkilöliikenne Raaheen. Sitä ne säästötemput tietävät.

On tosin loppunut myös Uusi Suomi. Se taisi kurotella liiaksi muuallekin kuin tavalliseen lehtityöhön. Vaan se on jo toinen juttu.

Syyskuusta lähtien VR aikoo paikata Kemijärven yöjunayhteyttä päivävaunuilla. Ensi vuonna henkilöjuna ei enää kulje Rovaniemen ja Kemijärven välillä. Kyyti vaihtuu bussiksi.

Kemijärven kaupunginjohtaja kummasteli, että mistään ei löydy poliittista vastuunkantajaa. Eipä niin. Nykyisin he luikahtavat jo elävinä siihen Hilja-Marian mainitsemaan maanrakoon, kun pitäisi panna toimeksi.

Haukiputaan loma-asuntomessujen rakentaminen luvataan pitää tavallisen ihmisen tarpeisiin soveltuvana. Laitetaanpa muistiin. Ja tarkistetaan aikanaan. Tuollaisista lupauksista on lipsuttu kohtuuttoman usein elitismin suuntaan.

Timo Paakki

Lähde Kaleva 11.5
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=569981

Kunnat hakevat kasvuvauhtia oikoradasta

10.05.2006 09:37

Lahden oikoradan rakentamisen aikataulu pitää, liikennöinti alkaa syyskuun kolmas päivä. Tämä uskalletaan sanoa jo ääneen radanvarsikunnissa, jotka haluavat ottaa kaiken irti oikoradasta. Kuntien kasvukäytäväsuunnitelmiin tutustui linja-autolastillinen toimittajia tiistaina.

Projektipäällikkö Juha Kansosella Ratahallintokeskuksesta on omien töittensä ohella ollut enemmän kuin tarpeeksi urakkaa rataa kohtaan kasvavan uteliaisuuden tyydyttymisessä. Kansonen rummuttaisi radasta ja asemista vähän vähemmän, koska julkisuus vetää puoleensa myös ei toivottuja vieraita.

Juha Kansonen sanoo, että parhaillaan otetaan käyttöön ja testataan turvalaitteita. Kesäkuun alussa radalla tehdään kuormitustestejä ja kesä-heinäkuun vaihteessa ajetaan Pendolino-junilla ylivauhtia nopeimmillaan 242 kilometriä tunnissa.

- Sen jälkeen tulee Sveitsistä hiontajuna, jonka ansiosta liikenteen melutaso putoaa yhdellä tai kahdella desibelillä. VR aloittaa koejaot omalla kalustollaan heinä-elokuun vaihteessa.

Kunnat kampanjoivat

Lahden oikoradasta tulee Suomen modernein rataosuus. Se on kaksiraiteinen, sähköistetty ja junien automaattisella kulunvalvonnalla varustettu rata. Tasoristeyksiä ei ole ja rata on taajama-alueilla aidattu. Oikorata kulkee samassa maastokäytävässä Lahden moottoritien kanssa. Radan kokonaispituus on 74 kilometriä, josta uutta rataa on rakennettu 63 kilometriä.

Oikoradalla liikennöivien nopeiden junien suurin nopeus on 220 kilometriä tunnissa ja taajamajunien 160 kilometriä tunnissa. Radan valmistuttua Helsingistä pääsee junalla Lahteen nopeimmillaan 48 minuutissa. Oikoradan rakentamiskustannukset ovat 331 miljoonaa euroa ja hanke on pysynyt budjetissaan.

Keski-Uudenmaan Kuuma-kunnat kampanjoivat uudesta kasvukäytävästä, jonka oikorata ja Lahden moottoritie muodostavat.

- Kuuma-kunnissa varaudutaan vastaanottamaan väestönkasvua ja samalla pyritään pitämään huolta siitä, että väestölle on omalla alueella myös työpaikkoja, sanoo markkinointityöryhmän puheenjohtaja Lasse Laaksonen Tuusulasta.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=92047&category=23&main=21&days=0&dept=2

VR ei ala vartioida rakennuksiaan

09.05.2006 19:04

VR ei aio viime päivien tulipalojen vuoksi alkaa vartioida rakennuksiaan. VR:n mukaan mahdollisesta vartioinnista päättäminen kuten sen järjestäminenkin kuuluu viranomaisille. VR:llä ei uskota palojen suunnitelmallisuuteen tai iskuun VR:ää vastaan.

Yhtiön viestintäjohtaja Martti Mäkinen uskoo, että kyseessä ovat yksittäiset tulipalot, jotka sattuvat olemaan rautatiemaisemassa. Poliisi kuitenkin tutkii Imatralla VR:n entisen rakennuksen eilisiltaista paloa tuhotyönä. Tuhopolttoon viittaa palon syttyminen räjähdyksenomaisesti.

Eilen yritettiin polttaa myös Pukinmäen vanha rautatieasema Helsingissä. Tuli ei kuitenkaan ehtinyt levitä tuulikaappia pitemmälle, koska paikalle saapuneet pelastuslaitoksen yksiköt saivat palonalun sammutettua.

Poliisin tutkimukset VR:n makasiineilla jatkuvat perjantaisen tulipalon jäljiltä edelleen. Palon tekninen tutkinta saataneen valmiiksi jo tämän viikon aikana. Poliisi on kuulustellut jo kymmeniä palopaikalla olleita ihmisiä. Poliisi kaipaa havaintoja Imatran ja Helsingin Pukinmäen eilisistä paloista.

Lähde YLE 9.5
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/24h/id33916.html

Pukinmäen vanha rautatieasema yritettiin polttaa

08.05.2006 23:36

Hylätty ja pitkään tyhjillään ollut Pukinmäen vanha rautatieasema yritettiin polttaa maanantai-iltana Helsingissä. Puolitoistakerroksisen rakennuksen ala on 12 metriä kertaa 7 metriä. Poliisi tutkii tekoa tuhotyönä.

Pelastuslaitos sai hälytyksen kello 20.28 läheisistä asuinrakennuksista, joista oli haistettu savua aseman suunnasta, kertoi palomestari Juha Nieminen.

Aseman ovi oli rikottu ja kynnys oli sytytetty palamaan. Pelastuslaitos avasi pari neliötä lattiaa ja poisti kytevät purut. Vanha asema sijaitsee Kehäykkösen eteläpuolella.

Lähde HS 8.5
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pukinm%C3%A4en+vanha+rautatieasema+yritettiin+polttaa/1135219815771

Oriveden rataoikaisu etenee

08.05.2006 22:19

Oriveden rataoikaisu Oriselän kohdalla etenee. Ratahallintokeskuksessa on valmistunut uusi suunnitelma, jonka mukaan nykyisen ratalinjan rannan puolelle rakennetaan uusi rata kilometrin matkalle ja noin kahdensadan metrin pituinen silta.

Nykyisen radan pohjarakenne on pehmeä, mikä haittaa junaliikennettä. Nopeutta on jouduttu Oriselän kohdalla alentamaan. Rakennustöihin on tarkoitus päästä lähivuosina.

Lähde Tampereen radio 8.5
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebtre.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content57155

Rautatieläisten liitto: Monopolin purkamisesta voidaan keskustella

08.05.2006 20:50

Rautatieläisten Liitto aikoo kesän aikana selvittää, onko Kemijärven ja Kainuun yöjunaliikenteen lakkautukselle todellisia taloudellisia perusteita. Helsingistä Rovaniemelle ja edelleen Kemijärvelle kulkeva yöjuna on liikenneministeri Susanna Huovisen mukaan ollut nykykalustolla kannattava. Tilanne muuttuu, kun uutta kalustoa otetaan käyttöön, Huovinen sanoi eduskunnassa helmikuussa. Eduskunta ei ole kuitenkaan herännyt keskustelemaan, kuinka VR Osakeyhtiö voi kalustohankinnoillaan muuttaa kannattavan liikenteen kannattamattomaksi.

VR Osakeyhtiön kustannus- ja tuottoluvut eivät ole julkisia, kertoo lauantain sanomalehti Kaleva. Rautatieläisten Liitto aikoo lehden mukaan nyt hankkia luvut omia kanaviaan pitkin. Puheenjohtaja Mauri Lunden osallistui lauantaina pohjoisen ammattiosastojen satavuotisjuhlaan. Rautatieläisten Liittoon kuuluu lähes 15.000 jäsentä, ja se on suurin rautateiden ammattiliitoista.

Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Mauri Lundenin (oikealla) mukaan joku muukin kuin VR Osakeyhtiö voisi hoitaa pohjoisen junaliikennettä.

Lunden arvostelee sanomalehti Kalevassa VR Osakeyhtiön valintoja: 'Miksi talviliikenteen keskuspaikka ylipäätään on Rovaniemi, kun Kemijärvi on paljon lähempänä Itä-Lapin laskettelukeskuksia. Kun junassa kulkevat henkilöautot lastataan Rovaniemellä, näyttää siltä, että matkatkin suuntautuvat sinne.'

Lunden näkee ongelmallisena, että 'etelän ihmiset suunnittelevat VR:n toimintaa pohjoisen ihmisten puolesta.' Lunden olisi valmis keskustelemaan, voisiko jokin muu yritys ottaa pohjoisen junaliikennettä hoitaakseen. Malli toimii Ruotsissa, Suomessa VR Osakeyhtiöllä on monopoli.

Lähde Infoverstas
Lähde WWW http://www.infoverstas.fi/

Poliisi tutkii tuhotyönä: Entinen VR:n talo paloi Imatralla

08.05.2006 20:44

Aiemmin VR:n käytössä ollut iso puinen talo tuhoutui tulipalossa maanantai-iltana Imatralla. Poliisi tutkii paloa tuhotyönä. Yksikerroksinen talo oli ollut aiemmin VR:n omistuksessa asuinkäytössä, mutta sen jälkeen useampia vuosia tyhjillään, kertoi palomestari Arto Suomalainen Etelä-Karjalan pelastuslaitoksesta.

Poliisi pyytää ilmoittamaan mahdollisista silminnäkijähavainnoista Imatran poliisiin puhelinnumeroon 057323602. Hälytys palosta tuli kello 18.40:n aikaan.

- Noin kello 18:n aikaan rakennuksesta oli kuultu jonkinlainen pamahdus, kertoo Etelä-Karjalan päällystöpäivystäjä rikosylikomisario Tuomas Välimaa.

Asemakadulla sijainnut noin 30 metriä pitkä ja 10 metriä leveä rakennus oli suhteellisen iso; siinä oli neljä savupiippua.

- Palo on syttynyt aika räjähdyksenomaisesti: palokunnalla oli matkaa kohteeseen suoraan asemalta vajaat kaksi kilometriä, ja rakennus oli paikalle tultaessa täyden palamisen vaiheessa.

Lähitalon asukkaat tekivät hälytyksen, ja sammuttajien tehtäväksi jäi lähinnä varmistaa, ettei palo levinnyt muualle. Jälkisammutus- ja vartiointi jatkui yöhön.

Palon takia katkaistiin sähkön tulo lähellä oleviin rautatien ajolankoihin varmuuden vuoksi puolen tunnin ajaksi. Sammutustöissä oli seitsemän yksikköä.

Lähde Kaleva 8.5
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=569379

Kemijärveläiset suivaantuivat yöjunaliikenteen lakkauttamisesta

08.05.2006 20:38

VR:n ilmoitus suoran yöjunaliikenteen lopettamisesta Kemijärvelle nostatti kiukun Itä-Lapissa. Itä-Lapin yrittäjänaisten puheenjohtaja Päivi Valle sanoo, että yöjunien loppu on isku alueen matkailuelinkeinolle ja ihmisten toimeentulolle.

- Tulevaisuutta on täällä rakennettu matkailun varaan. Matkailijat ovat päässeet yöjunalla Helsingistä ja Etelä-Suomesta suoraan perille saakka tavaroineen päivineen. Kakkosasuntojakin on sen vuoksi ostettu, ja tuntureissa on mökkiasutusta. Lomailijat ovat tuoneet elinkeinoa kaikille meille, Valle kuvailee.

Hänen mukaansa suoran yöjunayhteyden lakkauttaminen näkyy Kemijärvellä matkailijoiden menetyksenä. Lentämällä turistit pääsevät Rovaniemelle, josta esimerkiksi Kemijärvelle on maanteitse noin sata kilometriä. Turistien suosimia tuntureita on Kemijärven lähietäisyydellä useita.

- Meillä on täällä viisi tunturia sadan kilometrin sisällä. Luostolle, Pyhätunturille, Sallatunturille, Suomutunturille ja Kuusamon Rukallekin mennään tätä kautta, Valle havainnollistaa.

Itälappilaisten yrittäjänaisten viime joulukuussa aloittamaan kansalaisadressiin Kemijärven henkilö- ja yöjunaliikenteen säilyttämiseksi kertyi 21 000 nimeä. Adressi luovutettiin liikenneministeri Susanna Huoviselle (sd.) helmikuussa.

Lähde Lapin Kansa 4.5

Kaleva: VR:ltä kylmää vettä niskaan

08.05.2006 20:07

Pääkirjoitus

Lappi ja Kainuu saivat VR:ltä kylmää vettä niskaansa. Matkustajaliikenne Kemijärvelle lakkaa kokonaan ensi vuoden alusta.

Kovia kokeneelle Kemijärvelle VR:n päätös on julma, koska se syö koko Itä-Lapin selviämisedellytyksiä. Lähetystöt, protestit ja perustelut junaliikenteen tärkeydestä kaikuivat kuuroille korville Helsingissä. Matkustajaliikenne kiskoilla ei ole VR:n mielestä kannattavaa Rovaniemen ja Kemijärven välillä.

On turha toistaa niitä perusteluja, joiden takia VR olisi voinut päättää toisinkin. Se ei auta mitään, kun VR toimii hallintoneuvostossaan istuvista poliitikoista huolimatta kuin yksityiset pörssiyhtiöt.

Lähde Kaleva 5.5
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfml?j=568323

Pohjolan Sanomat: VR haluaa matkustajat suihkuun

08.05.2006 19:54

Pääkirjoitus, Tapani Wallen

VR:n johdolle näyttää olevan tärkeintä se, että junamatkustaja pääsee makuuvaunuhytissään suihkuun. Se ei ole tärkeää, että matkustaja pääsee perille.

Mitenkä muuten voi tulkita VR:n johdon käsittämätöntä päätöstä lakkauttaa suora yöjunaliikenne Kemijärvelle? Kemijärven lisäksi lopetetaan yöjunayhteydet Helsingistä Kouvolan, Mikkelin ja Kajaanin kautta Ouluun sekä Turusta Joensuuhun.

Kemijärvellä ja Koillis-Lapissa laajemminkin VR:n päätös nosti lievästi sanottuna kiukkua. Alueen elinkeinoissa on panostettu matkailuun, jolle oleellista on toimiva junayhteys. Matkailijat ovat päässeet yöjunalla Helsingistä ja Etelä-Suomesta suoraan perille saakka tavaroineen päivineen. Kakkosasuntojakin on sen vuoksi ostettu, ja tuntureissa on mökkiasutusta.

Puuttuva junayhteys karsii varmasti matkailijoita koilliselta Lapilta. Lomailijat suuntaavat tällöin helposti muualle Lappiin.

Lappilaisten perustelut liikenteen jatkamiselle olivat ja ovat yhä vakuuttavia. VR:n edustajien puheet sähköistämisen puuttumisesta ja sen aiheuttamista korkeista lisäkustannuksista osoitettiin moni tavoin perusteettomiksi. Faktoilla ei ollut mitään vaikutusta VR:n päätöksiin.

Itälappilaisten vaatimukset saivat tukea poliittisilta päättäjiltä, mutta toden tullen tuki osoittautui jälleen pelkäksi sananhelinäksi. Kun valtionlaitokset on yhtiöitetty, jätetään päätökset niiden itsensä tehtäväksi niin sanottujen liiketaloudellisten vaatimusten perusteella.

Poliittinen johto pääsee edellisen perusteella luikahtamaan vastuusta, olkoon se paljon puhuttu poliittinen vastuu mitä nyt milloinkin sattuu olemaan. Ministereillä tuntuu olevan intoa vain silloin, kun VR:n hallitusta vaihdetaan mieleiseksi.

Lähde Pohjolan Sanomat 4.5
Lähde WWW http://www.pohjolansanomat.fi/teema/paakirjoitus/2253695.shtml

Kuljettajaton metro etenee Helsingissä

08.05.2006 19:51

Helsingin kaupunginhallitus ei näe ongelmia metron automatisoinnissa. Hallitus lähetti laimean keskustelun jälkeen maanantaina hankkeen eteenpäin kaupunginvaltuustolle. Se ottaa kantaa uudistukseen 17. toukokuuta.

Metron täydellinen automatisointi maksaisi noin 70 miljoonaa euroa. Hankkeen rahoitus on suunniteltu ratkaistavaksi vuosien 2007-2009 budjettien yhteydessä.

Lähtökohtana on, että metrojunat kulkisivat ilman kuljettajia vuonna 2011. Myöskään muuta henkilökuntaa ei junissa olisi. Automatisointi toisi juniin uuden kulunvalvontatekniikan ja valvontakamerat sekä tunnistimet radalla mahdollisesti olevien esteiden varalta.

Helsingin kaupungin liikennelaitos ei usko, että automaatio pelottaa ihmiset pois metrosta. Automaation täkynä ovat nykyistä tiheämmät vuorovälit.

Maailmalla ilman kuljettajaa kulkevia metrojunia on ollut jo 1980-luvulta lähtien. Suomea lähin automaattimetro liikennöi Kööpenhaminassa.

Lähde HS 8.5
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kuskiton+metro+hyv%C3%A4ksyttiin+kaupunginhallituksessa/1135219813452

Kaivinkone paloi Raahen ratapihalla

08.05.2006 18:39

Ratakiskoilla työskennellyt kaivinkone tuhoutui tulipalossa Raahessa maanantai-iltapäivällä. Kone oli palon syttyessä Raahen rautatieaseman ratapihalla. Kukaan ei loukkaantunut palossa.

Kaivinkoneen kuljettaja havaitsi moottoritilassa syttyneen palon vasta, kun hänen selkäänsä alkoi kuumottaa. Hän yritti sammuttaa liekkejä jauhesammuttimella, mutta siitä ei ollut apua.

Kaivinkoneen koppi oli täydessä tulessa palokunnan saapuessa. Palomestari Juhani Meistamon mukaan kaivinkone tuhoutui suurelta osin. Koneesta valui myös hydrauliöljyä maahan. Palo syttyi todennäköisesti oikosulusta.

Ennen sammutustöitä pelastuslaitos pyysi ratavalvomoa katkaisemaan turvallisuuden vuoksi radan sähköistyksen. Lisäksi palokunta teki sähköpylväille hätämaadoituksen. Sähkökatkon vuoksi myöhästyi yksi tavarajuna.

Lähde Kaleva 8.5.
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=569321

Autoja junavaunuissa Turun kautta Venäjälle

08.05.2006 17:21

Uudet Turun kautta Venäjälle menevät ajoneuvot halutaan siirtää maanteiltä junavaunuihin. Turun satama, VR Cargo ja John Nurminen Oy ovat tutkineet mahdollisuutta lastata osa Turun kautta tulevista uusista Venäjälle menevistä autoista junavaunuihin, jotta maanteiden kuormitus kuormitus vähenisi.

Autoja koelastataan junavaunuihin ensi tiistaina 16.5. Pansion junalauttasatamassa. Koelastauksesta saatujen kokemusten perusteella toimintaa voidaan laajentaa nopeastikin.

Lähde YLE Turun Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebtku.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content50CBC

Hyvinkään ratapihan palojen sytyttäjät kiinni

08.05.2006 13:11

Poliisi on ottanut kiinni neljä miestä, jotka sytyttelivät humalapäissään tulipaloja Hyvinkään ratapihalla perjantaiyönä. Kaksi saatiin kiinni verekseltään poliisikoiran avulla. Miehet ovat kertoneet kuulusteluissa polttamisen syyksi Helsingin keskustan makasiinien suurpalon, ja ajatuksen, että Hyvinkäälläkin voisi polttaa jotain, poliisi tiedotti miesten motiiveista. Miehet sytyttivät käytöstä poistetun asemamiehen rakennuksen ja ratapölkkypinon.

Lähde Helsingin Sanomat 08.05.2006

Etelä-Karjalan ratapihoilla vilkas rakentamiskesä

08.05.2006 09:14

Etelä-Karjalan ratapihoilla alkaa vilkkain rakentamiskesä vuosiin. Ratahallintokeskus urakoittaa uusiksi sivuraiteet Lauritsalassa, Joutsenossa ja Rauhassa. Samalla alkaa kahteen kesään venyvä maakunnan suurin mylläys Imatran tavara-asemalla. Syksyllä 2007 valmistuvan Imatran ratapiharemontin kustannusarvio on 23 miljoonaa euroa.

Henkilöjunaliikenteelle ratapihoilla tehtävät rakennustyöt eivät tuota häiriötä. Etelä-Karjalan kattavan VR Cargon Imatran palvelualueen asiakaspalvelupäällikön Rauno Kangasjärvelän mukaan Imatralla tarvitaan tavaraliikenteessä ajoittain erityisjärjestelyjä, mutta tuska on pientä tulevaan hyötyyn nähden.

- Kapasiteettia kasvatetaan, ja se on metsäteollisuusseudulla hyvä asia, Kangasjärvelä sanoo.

Imatralla vilkasta

Imatran tavara-aseman ratapiha on tänä vuonna kasvanut vaunujen vaihtotöiden määrällä mitattuna Suomen vilkkaimmaksi ratapihaksi. Jopa junajärjestelyjen keskusratapihat Kouvola ja Tampere ovat jääneet taa.

Virasojalla uusitaan kiskotusten lisäksi myös kaikki 52 vaihdetta sähköisiksi. Tavara-asema saa samalla oman asetinlaitteen. Ratapihalla liikkuva vaunumäärä on kasvanut niin suureksi, että Kouvolan kauko-ohjaus ei välttämättä yksin riitä liikenteen ohjailuun.

Imatran tavara-asema on työllistänyt noin sata rautatieläistä. Tekniikan uusiminen vähentää vaihdemiesten tarvetta 15:llä. Rauno Kangasjärvelän mukaan vähennys hoituu pehmeällä poistumalla varsinkin, kun vaihtotöiden erikoistehtäviä hoitavilla vanhimmilla henkilöillä on edelleen voimassa 58 vuoden eläkeikä.

Perusparannusta välillä Luumäki-Joensuu

Etelä-Karjalan ratapihatyöt ovat ratahallintokeskuksen työjärjestyksessä osa Luumäen ja Joensuun välisen rataosan perusparannusta, minkä kokonaiskustannukset hipovat 150 miljoonaa euroa. Seuraavaksi kiireelliseksi uudisinvestoinniksi Etelä-Karjalaan toivotaan kaksoisraidetta Luumäen ja Imatran välille.

- Se on Suomen vilkkaimmin liikennöity yksiraiteinen rataosuus, pikaisia poliittisia päätöksiä kaksoisraiteen taakse tavaraliikennemiehenä toivova Kangasjärvelä toteaa.

Tavallisena arkivuorokautena Imatran ja Luumäen välillä kulkee 66 vakinaista junaa. Tavarajunia niistä on 52.

- Kapasiteetti on radalla aivan tapissaan. Kaikki mahdolliset aikatauluikkunat on otettu käyttöön, Kangasjärvelä kertoo.

Lähde Etelä-Saimaa
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/

Poliisi selvitti makasiinipalon syttymispaikan

07.05.2006 21:06

Helsingin rikospoliisi on selvittänyt VR:n makasiinin tulipalon syttymispaikan ja -mekaniikan eli miten palo on sytytetty. Tutkinnallisista syistä tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Kari Tolvanen ei kertonut niitä julkisuuteen.

Poliisi piti sunnuntaina VR:n vanhaa makasiinialuetta edelleen eristettynä. Poliisi uskoo, että eteläisen makasiinin tulipalo oli tahallinen tuhopoltto.

'On asioita, jotka vain rikollinen ja me tiedämme. Kerromme tarkemmin vasta kun epäilty on saatu kiinni ja hän on tunnustanut teon', Tolvanen perusteli sunnuntaina.

'Alamme lähestyä operatiivista vaihetta.' Tolvanen ei suostunut täsmentämään sen tarkemmin operatiivisen vaiheen luonnetta.

Hänen mukaansa poliisi joutuu olemaan vastedes hyvin niukkasanainen. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan ketään epäiltyä otettu kiinni.

Tolvasen mukaan poliisi varmistui palon syttymispaikasta jo lauantai-iltana. Poliisi teki teknistä tutkintaa lauantaina tuntikausia palaneen makasiin ulkopuolella, tuhoutuneiden laiturirakenteiden luona. Apuna oli muun muassa palokoira.

Päivystävä palomestari Kari Arimo päätteli lauantaina, että tulipalo on ilmeisesti alkanut ulkoa, koska tulipalo ei olisi voinut levitä sisältä niin nopeasti laiturirakenteisiin. Poliisi ei suostu kommentoimaan epäilyä.

Poliisin tekninen tutkinta aloittaa maanantaina makasiinien sisäosien tutkinnan. Avuksi otetaan järeämpää kalustoa, jota käytetään purkamiseen.

'Koko paikan tutkinta kestää useita vuorokausia', teknistä tutkintaa johtava rikosylikomisario Antti Leppilahti kertoi Helsingin Sanomille.

Teknisessä tutkinnassa raivataan ja dokumentoidaan palopaikka, etsitään tarkemmat syttymispaikat ja selvitetään käytetyt palonesteet. Teknistä tutkintaa on sunnuntaina tekemässä vajaa kymmenen tutkijaa.

Tolvanen pyytää edelleen yleisöltä tapahtumapaikalta kuvamateriaalia, jota onkin tullut jo kiitettävästi. Poliisi myös toivoo, että paikalla palon syttymishetkellä olleet ilmoittautuisivat.

'Toivoisin, että paikalla luvallisesti olleet ihmiset ottaisivat meihin yhteyttä. He ovat meille hyviä todistajia, vaikka heillä ei omasta mielestään olisikaan havaintoja tapahtumista'.

Lähde HS 7.5
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Poliisi+selvitti+makasiinipalon+syttymispaikan/1135219791677

Rautatieläisten liiton Lunden arvostelee VR:n toimia pohjoisessa

07.05.2006 14:31

Rautatieläisten liiton puheenjohtaja Mauri Lunden arvostelee VR:n toimia Pohjois-Suomen kannattamattomien ratojen lakkauttamisessa. Lundenin mukaan muun muassa Rovaniemi-Kemijärven radan liikenne on säilytettävä, koska se on kannattava.

Puheenjohtaja Mauri Lunden osallistuu lauantaina Oulussa Pohjois-Suomen rautatieläisten liiton ammattiosastojen 100-vuotisjuhlaan.

VR vahvisti keskiviikkona lopettavansa suoran yöjunaliikenteen Kemijärvelle. Itälappilaisten lähetystö luovutti helmikuussa liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle 20.000 henkilön allekirjoittaman vetoomuksen Itä-Lapin junaliikenteen puolesta. Vetoomuksella ei ollut vaikutusta VR:n päätökseen.

Lähde Lapin Radio 6.5
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=ContentF37B7

Searail avaa junayhteyden Turusta Italiaan

05.05.2006 18:19

Turussa toimiva junalauttayhtiö Searail on tuonut uusia tuotteita markkinoille tänä keväänä. Yhtiö kokeilee muun muassa junayhteyttä Turusta Pohjois-Italiaan kahdesti viikossa. Uusi yhteys lähti liikkeelle jääkaappien ja pesukoneiden kuljetustarpeesta Pohjois-Italiassa sijaitsevalta tehtaalta Electroluxin Porin varastoon.

Searail EEIG:n johtaja Krister Sigfrids kertoi yhtiön uusista hankkeista Turun sataman yhteistyökumppaneilleen järjestämässä tilaisuudessa torstaina.

Pohjois-Italian junayhteys kulkee Turusta Malmön kautta Lyypekkiin, Italian Veronaan, Grisignano di Zoccoon ja Trevisoon. Jatkoyhteyksiä löytyy aina Etelä-Italian Sisiliaan asti samoin kuin varastointimahdollisuuksia Italiassa.

- Kodinkoneiden lisäksi metalliteollisuus on tärkeä asiakkaamme. Wärtsilän moottoreita kuljetetaan myös tätä yhteyttä pitkin Italian Triesteen Turusta, Sigfrids kertoo.

Myös säilyketeollisuus on ollut kiinnostunut Turun ja Italian välisestä junayhteydestä. Mahdollisuuksia olisi esimerkiksi tomaattipyreen kuljettamiseen Italiasta Suomeen.

Toinen Searailin uutuus on kuusi kertaa viikossa toimiva junayhteys Turusta Wieniin, josta on jatkoyhteyksiä Etelä- ja Kaakkois-Eurooppaan. Yhtiön on myös kasvattanut liikennettään viime aikoina Turusta Norjan Drammeniin, johon on kaksi lähtöä päivässä. Yhteys on kiinnostanut erityisesti paperiteollisuutta.

Rahti tärkeä jatkossakin

Searail-yhtiön omistavat tällä hetkellä tasaosuuksin VR, Green Cargo ja Silja Line. Yhtiöstä kolmanneksen omistava Silja Line on tällä hetkellä myynnissä, mutta Sigfrids uskoo ja toivoo, että Siljan uusi omistaja suhtautuu positiivisesti rahtiliikenteen kehittämiseen.

Searailin liikevaihto oli viime vuonna noin 19 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää yhteensä 15 ihmistä Suomessa ja Ruotsissa. Viime vuonna Searail kuljetti noin 9000 lastattua junavaunua. Ruotsin liikenteen osuus on noin 75 prosenttia. Yhtiö liikennöi kahta junalauttaa Turun ja Tukholman välillä.

Kahden viime vuoden ajan Searailin tulos on ollut tappiollinen, mutta tänä vuonna on tarkoitus ponnistaa plussalle uusien tuotteiden avulla. Viime vuotta heikensi erityisesti metsäteollisuuden työriita, joka vähensi kuljetuksia.

Lähde TS 5.5
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2006-05-05,104:4:376382,1:0:0:0:0:0:

Hallitus ei lupaa Kemijärven liikenteelle jatkoa

05.05.2006 15:48

Hallitus ei anna suoria lupauksia Kemijärven junaliikenteen jatkamisesta. Ministerit ovat yhtä mieltä siitä, että Itä-Lappia koskevissa ratkaisuissa tulisi tehdä nykyistä enenmmän yhteistyötä.

Liikenneministeri Susanna Huovisen mukaan joukkoliikennerahoista on kuitenkin pulaa muuallakin kuin Itä-Lapissa. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen toivoo, että rahat riittävät Kemijärven junaliikenteen tukemiseen. Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen haluaa yhä, että Itä-Lapin junaliikenne varmistetaan sähköistämällä rata EU-rahoitusta käyttäen.

Kemijärven junaliikenteen jatkumista vuoden vaihteen jälkeen tivattiin eduskunnassa torstai-iltana.

Lapin kansanedustajat pitivät torstaina kyselytunnin jälkeen pikakokouksen, jossa he puivat VR:n päätöstä lopettaa suora yöjunaliikenne Kemijärvelle syyskuussa. Henkilöliikenteen Rovaniemeltä Kemijärvelle VR aikoo lopettaa ensi vuonna.

- Päätimme kokouksessa, että lähestymme asiassa Lapin liittoa. Tavoitteena olisi saada Rovaniemi-Kemijärvi-radan sähköistämishanke etusijalle muihin vastaaviin hankkeisiin ja liikenneinvestointeihin nähden. Voisiko osa sähköistämisen rahoituksesta löytyä Lapin EU-ohjelmasta ja loput valtiolta? Toivomme, että Lapin liitto kartoittaisi asiaa, sanoo Lapin kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas.).

VR:n mukaan suora yöjunaliikenne Kemijärvelle loppuu, koska uutta kalustoa ei voi käyttää sähköistämättömällä rataosuudella.

Lähde Lapin Radio 5.5
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=Content420AE

YTV suunnittelee: E-juna voisi jatkaa Kauklahteen

04.05.2006 10:16

YTV varautuu E-junan reitin pidentämistä Kauklahteen saakka. Nykyisin E-juna kulkee Espoon asemalle. Kustannukset pidennyksestä ovat arviolta puoli miljoonaa euroa.

YTV on tekemässä ennakkoilmoitusta VR:lle ensi vuoden syksyllä voimaan tulevia muutoksia varten. Tänä keväänä tehtävässä ennakkoilmoituksessa YTV varautuu E-junan pidentämisen lisäksi yöliikenteen liikennöintiajan lyhentämiseen ja mahdollisuuteen korvata osa siitä linja-autoliikenteellä sekä lisäämään kalustoa kuormitetuilla vuoroilla.

Junaliikenteen matkustajamäärät kasvoivat viime vuonna noin kuudella prosentilla, ja kasvun odotetaan jatkuvan tänä vuonna. Lisätarjonta on tarkoitus järjestää junakokoja kasvattamalla. Yöliikenteestä ollaan tekemässä selvityksiä, joiden tulosten valmistuttua suunnitelmia tarkennetaan. Aikataulurakenteeseen tulee vaikuttamaan ensi syksynä Helsingin ja Lahden välisen liikennöinnin aloittava Z-juna.

Lähde Länsiväylä 3.5.2006
Lähde WWW http://www.lansivayla.fi/lyhyet/ee

Oikorata karsii yöjunia

03.05.2006 18:23

Junamatkat Helsingistä Kuopioon, Mikkeliin, Joensuuhun ja Kajaaniin nopeutuvat jopa tunnin, kun Keravan ja Lahden oikorata valmistuu 3. syyskuuta. Matka Helsingistä Imatralle, Lappeenrantaan, ja Savonlinnaan nopeutuu arviolta puolella tunnilla. Syksyllä käyttöön otettava kalusto muuttaa pikajunia Pendolino- ja InterCity-vuoroiksi.

VR myös karsii liikennettä. Yöjunat Helsingistä Kouvolan ja Kajaanin kautta Ouluun sekä Turusta Joensuuhun lopetetaan 2. syyskuuta. Myös suora yöjunaliikenne Kemijärvelle loppuu.

VR:n mukaan junaliikenteen uudistus on Suomen suurin vuosikymmeniin.

Lähde YLE 3.5
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id33473.html

VR: Lahden lähijuniin vuosittain 400 000 matkustajaa

03.05.2006 16:35

Uudet Z-merkinnöin varustetut lähijunat kuljettavat oikoradalla vuosittain noin 400 000 matkustajaa Lahden ja Helsingin välillä, arvioi VR Osakeyhtiön liikennepalvelupäällikkö Antti Kylkilahti .

Kylkilahti pitää lähijunia kilpailukykyisenä vaihtoehtona moottoritielle. Hän ei usko, että VR:n paraneva lähijunatarjonta vähentäisi väkeä pikajunista.

- Me odotamme saavamme Lahden seudulta uusia matkustajia, ja nämä ovat erityyppisiä tuotteita. Puhumme lähijunista, Intercitystä ja Pendolinosta. Uskomme, että kaikille matkustajille löytyy sieltä haluttu vaihtoehto.

Junia lähtee Lahdesta Helsinkiin ja takaisin sesonkiaikoina tunnin välein ja muulloin kahden tunnin välein. Radanvarren kunnissa olisi toivottu vielä tiheämpiä vuoroaikatauluja, mutta nykyiseen ratkaisuun päädyttiin VR:n ja liikenneministeriön välisissä neuvotteluissa.

Oikoradalle tuleva lähijunakalusto merkitsi VR:lle noin 170 miljoonan euron investointia.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=91166

Junayhteydet nopeutuvat syyskuussa

03.05.2006 14:37

Junamatkat nopeutuvat, junavuorojen määrä kasvaa ja yhteydet paranevat, kun Keravan ja Lahden välinen oikorata valmistuu 3. syyskuuta. Lisäksi syksyyn mennessä kaikki VR:n hankkima uusi junakalusto saadaan liikenteeseen. Kyseessä on merkittävin uudistus Suomen junaliikenteessä vuosikymmeniin.

Eniten nopeutuvat matka-ajat Itä-Suomeen. Junamatkat Helsingistä Kajaaniin, Kuopioon, Mikkeliin ja Joensuuhun nopeutuvat enimmillään tunnin sekä Lahteen, Kouvolaan, Imatralle, Lappeenrantaan ja Savonlinnaan noin puoli tuntia.

Aikataulut muuttuvat

Lähes kaikkien junien lähtö- ja saapumisajat muuttuvat. Uudet aikataulut löytyvät VR Matkahausta. Taulukkomuotoiset ja asemakohtaiset aikataulut päivitetään kesän aikana.

Junavuorojen määrä kasvaa

Junavuorojen määrä kaukoliikenteessä kasvaa 3. syyskuuta alkaen. Eri puolille maata tulee uusia nopeita Pendolino- ja InterCity-vuoroja varsinkin aamun ja iltapäivän parhaisiin lähtöaikoihin.

Pendolino-liikenne kaksinkertaistuu Helsingistä Tampereelle, Jyväskylään ja Kouvolaan. Esim. klo 16.33 Helsingistä Tampereelle liikennöi jatkossa nopea Pendolino-vuoro. Kuopiosta tulee aamuisin uusi nopea Pendolino-yhteys Kouvolan kautta Helsinkiin. Juna lähtee Kuopiosta klo 5.45 ja on Helsingissä klo 9.48.

InterCity-junien määrä kasvaa voimakkaimmin Helsingin ja Kouvolan välillä. Siellä InterCity-vuorojen määrä kasvaa 25 vuoroon, kun se on nykyisin 17.

Pendolinoille Tikkurilan pysähdys

Yhteydet Helsinki-Vantaan lentokentälle sekä pääradan asutuskeskuksiin nopeutuvat, kun kaikki Pendolino-junat alkavat pysähtyä Tikkurilassa 3.9. alkaen. Myös Venäjän-junat pysähtyvät Tikkurilassa. Sieltä on bussiyhteys lentokentälle arkisin 10-15 minuutin välein. Bussipysäkki ja taksiasema ovat laiturialueen vieressä.

Jokaiselta Tampereen suunnasta tulevalta Pendolino-junalta on Tikkurilasta vaihtoyhteys idän suuntaan meneviin juniin. Myös Tampereelta lähtevältä InterCity-junalta on joka tunti yhteys idän suuntaan. Junan vaihto on silloin sekä Riihimäellä että Lahdessa, mutta matka-aika on suunnilleen sama kuin nykyisin.

Pendolino-junat eivät pysähdy syksyllä enää Hämeenlinnassa. Hämeenlinnasta on kerran tunnissa yhteys Helsinkiin InterCity-junalla. Lisäksi ruuhka-ajan liikennettä täydentävät taajamajunat.

Lähde VR
Lähde WWW http://www.vr.fi/heo/aikataulut/aikataulut.htm

Punaista päin ajanut rekka jäi miltei pikajunan alle

03.05.2006 01:42

Vakava junaonnettomuus oli todella lähellä kun rekka ajoi päin punaisia valoja ja puomin läpi Mikkelin Hietasessa. Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen tapahtui tiistaina kello 1.15 Hietasentiellä. Rekka-auto ajoi Hietasentien tasoristeyksen puomin läpi päin punaista valoa. Helsingistä Ouluun matkalla ollut pikajuna oli ollut vähällä törmätä puomin läpi päin punaista ajaneeseen täysiperävaunulliseen rekka-autoon. Tapahtumapaikalla oli maassa irronneena Ristiinan puoleinen puomi. Rekka-autossa on ilmeisesti pressupeite ja tapahtumapaikalle oli jäänyt oransseja muovin palasia. Autosta tai tapahtuneesta jotain tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä Mikkelin poliisilaitokselle.

Lähde Länsi-Savo
Lähde WWW http://www.lansi-savo.fi/jetspeed/portal/_ns:YUxTX25ld3NGbGFzaGVzTG9jYWx4MnxjMHxkMHxm/LS_newsFlashes.psml

Tasoristeysonnettomuus lähellä Mikkelissä

02.05.2006 22:19

Rekka-auto oli vaarassa jäädä junan alle viime yönä Hietasentien tasoristeyksessä Mikkelissä.

Rekka-auto ajoi Hietasentien tasoristeyksen puomin läpi päin punaista valoa, jolloin Helsingistä Ouluun matkalla ollut pikajuna oli vähällä törmätä täysperävaunulliseen rekka-autoon.

Tilanne sattui viime yönä hieman kello yhden jälkeen. Rekka-auton kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Kuljettajaa ei ole tavoitettu.

Lähde YLE Etelä-Savon Radio

Lentoaseman metrolinja maksaisi 300 miljoonaa

28.04.2006 20:59

Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle kaavailtu metrolinja tulee maksamaan arvion mukaan 220-300 miljoonaa euroa.

Kustannukset riippuvat siitä, rakennetaanko rata maan pinnalle vai tunneliin sekä siitä, onko linjalla asemia vai ei.

Järkevin vaihtoehto olisi tunnelissa kulkeva kolmen tai neljän aseman rata, sanoo HKL:n suunnittelupäällikkö Seppo Vepsäläinen.

Uusi metro veisi Pasilasta lentoasemalle 10-14 minuutissa asemien määrästä riippuen.

Vuonna 2025 Metsälän, Maunulan, Vantaanportin sekä tulevan Aviapoliksen asemia käyttäisi keskimäärin 20 000 matkustajaa vuorokaudessa. Heistä noin 10 000 olisi lentomatkustajia, loput olisivat alueelle töihin tulevia tai lentoaseman kautta edelleen matkaavia.

Metrolinjan rakentaminen edellyttää muun muassa radan jatkamista Kampista Töölön ja Olympiastadionin kautta Pasilaan. Tämä voisi tapahtua ensi vuosikymmenen kuluessa.

Helsingin joukkoliikennelautakunta käsittelee asiaa ensimmäisen kerran kokouksessaan ensi viikon torstaina.

Lähde HS 28.4.2006
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Lentoaseman+metrolinja+maksaisi+300+miljoonaa/1135219685803

Pihlajaveden posti sulkee tänään

28.04.2006 20:22

Paikkakunnan historiassa kääntyy lehti, kun Pihlajaveden asemalla viime vuodet toiminut posti sulkee tänään ovensa.

-Lakkautus tapahtuu hiljaisesti. Muuttotohina on jo alkanut, kertoo asiamiespostia yrityksensä tiloissa hoitanut yrittäjä Hanna Tork.

Pihlajavesi-leima jää siis tänä keväänä historiaan.Ei kuitenkaan lopullisesti vielä tänään, sillä Pihlajaveden aseman koulun satavuotisjuhlassa on juhlakansalle varattu mahdollisuus hankkia Pihlajavesi-aiheiset juhlapostikortit juhlamerkillä ja Pihlajavesi-leimalla varustettuna. Satavuotista koulua juhlitaan nykyisten ja entisten oppilaiden voimin toukokuun viimeisenä viikonloppuna.

Lähde Suur-Keuruu 28.04.2006
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2006/04/28/1642103.shtml

Kajaanin yöjunayhteys syksyllä Oulun kautta

27.04.2006 19:16

Kajaanin ja Helsingin välinen yöjunaliikenne kulkee syyskuun alusta lähtien Oulun kautta.

Oulusta Helsinkiin lähtee kaksi yöjunaa, ja Kajaanista on jatkossa yhteys molempiin. Matkustajalle muutos ei tuo lisäkustannuksia.

VR:n ratkaisut ovat Kainuun kannalta olleet myönteisiä suoran yöjunayhteyden lopettamisesta huolimatta, sanoo maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Korhonen. Esimerkiksi junatarjonta Kajaanista lisääntyy ja päivävuorojen matka-ajat lyhenevät.

Kainuulaisvaltuuskunta on torstaina keskustellut VR:n kanssa Kainuun raideliikenteen tulevaisuudesta.

Lähde YLE Kainuun Radio

Puheenjohtaja Matti Ahdekin pystyi vain tyrmistymään

27.04.2006 09:54

VR:n hallintoneuvostoa viedään kuin rukkasta, kun pääkaupunkiseudun junahankinnoista päätetään

VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Ahde (sd.) oli keskiviikkoiltana lähes sanaton. Talgo Oy ei näytä pääsevän edes neuvottelupöytiin siellä, missä pääkaupunkiseudun lähiliikennejunien valmistaja valitaan.

'Olin täysin tyrmistynyt', Ahde kuvasi reaktiotaan VR:n hallintoneuvoston iltapäivän kokouksessa. Hallintoneuvoston jäsenille oli juuri kerrottu, että Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy on tarjoukset avattuaan jättänyt Talgon ulos satojen miljoonien eurojen tilauksen jatkoneuvotteluista.

Ahde muistutti, että VR on Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:ssä vain yhden kolmasosan omistaja. Isommalla äänellä yhtiössä puhuvat pääkaupunkiseudun kaupungit.

'Käsitykseni mukaan tilaaja on päätymässä yksikerrosratkaisuun. Talgon vahvuudethan ovat nimenomaan kaksikerrosvaunujen puolella. VR on ollut koko ajan vahvasti sitä mieltä, että asiassa pitäisi päätyä kaksikerrosvaunujen hankintaan', Ahde sanoi.

Isompi kapasiteetti ratkaisee?

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Judström kiistää, että valinta tehtäisiin yksisilmäisesti yksi- ja kaksikerroksisten vaunujen välillä.

'Mehän päätimme valita ns. isomman matkustajakapasiteetin vaihtoehdot, joita on kaksi: 75-metrinen yksikerroksinen ja 55-metrinen kaksikerroksinen. Nämä molemmat vaihtoehdot ovat olleet vertailussa mukana, kun olemme valinneet kaksi kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta. Me emme hylänneet kaksikerroksista, vaan valitsimme tämän isompikapasiteettisen vaihtoehdon, jossa oli molemmat alavaihtoehdot', Judström valaisee.

Hän muistuttaa, että Talgo tarjosi kumpaakin vaihtoehtoa.

'Kyllä se on huolestuttava indikaatio, että Talgon kanssa ei edes neuvotella tässä vaiheessa', Talgon toimitusjohtaja Markku Blomberg sanoo.

Yhtiön Otanmäen tehtaalla riittää näillä näkymin töitä ainakin kesään 2008 asti. Työt takaa InterCity-vaunujen valmistus, joka alkaa syksyllä.

'Nämä IC-vaunuthan on jo periaatteessa päätetty tilata Talgolta. Niiden osalta tulee ihan lähipäivinä ratkaisu, joka turvaa Talgon akuuttia työllistämistä', Matti Ahde lohdutti keskiviikkona.

Ahde: VR ei päätä yöjunasta

Matti Ahteen käsityksen mukaan yöjuna-asia on yhä kesken.

'VR:n hallintoneuvosto sai asiasta keskiviikkona selvityksen, jota se aiemmin on pyytänyt. Ostoliikennerahastahan päättää kuitenkin Suomen hallitus ja eduskunta. Hinta on 10 miljoonaa euroa', Ahde huomautti.

Kansanedustaja Anne Huotarin (vas.) mukaan ratkaisu on jo tehty. Molemmat pohjoisesta Helsinkiin kulkevat yöjunat ajetaan Pohjanmaan kautta. Vaaka kallistui Kainuulle epäedulliseen suuntaan siksi, että Lapin matkailun edellytykset halutaan erityisesti turvata.

'Syöttöliikenne tulisi Rovaniemelle liian aikaisin, jos sitä jouduttaisiin aikaistamaan kahdella tunnilla', Huotari sanoo.

Lähde Kainuun Sanomat 27.4.2006
Lähde WWW http://www.kainuunsanomat.fi/a/2006/04/27/1878797.shtml

Talgo ulos tarjouskilpailusta

27.04.2006 09:43

Junavaunuvalmistaja Talgo on saanut huonoja uutisia pääkaupunkiseudun lähiliikennejunien tarjouskilpailusta. Kainuun Sanomien mukaan pääkaupunkiseudun lähiliikennettä hoitava yritys on päättänyt jatkaa neuvotteluja vain ranskalais-saksalaisen Alstomin sekä sveitsiläisen Stadlerin kanssa. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen ollaan tilaamassa 32 junaa. Talgon toimitusjohtaja Markku Blomberg on pettynyt, ettei lähiliikennejunien tarjouksesta edes neuvotella kotimaisen valmistajan kanssa.

Lähde Yle/Kainuun Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebkni.nsf/sivut/kr_uutiset?opendocument&pageid=Content02BE1

Ratikan rakentaminen Kamppiin alkaa kesällä

25.04.2006 22:01

Kampin kautta kulkevan raitioradan rakentaminen alkaa ensi kesänä. Rata tehdään raitiolinja 7:lle, joka siirtyy käyttämään uutta linjausta noin kahden vuoden kuluttua. Suunnitelmien mukaan myös raitiolinja 3:n reitti muuttuisi samalla.

Reitti kulkisi Töölön kohdalla kokonaan Mannerheimintietä pitkin eli Runeberginkadun kautta kulkeva mutka jäisi pois, sillä Runeberginkadulla kulkisi raitiolinja 7.

Kampin raitioradan rakentaminen pyritään aloittamaan mahdollisimman pian, koska se halutaan rakentaa samanaikaisesti Kampissa meneillään olevien katutöiden kanssa. Rakennustyöt Kampin keskuksen ympäristössä jatkuvat vielä pari vuotta.

Raitiotien perustamissuunnitelman mukaan rata tehtäisiin kahdessa vaiheessa. Ensi kesänä rakennettaisiin rata Runeberginkadulta Arkadiankadun kautta Fredrikinkadulle ja siitä edelleen Urho Kekkosen kadun kautta Annankadulle.

Hankkeen toisessa vaiheessa ensi vuonna rakennettaisiin rataosuus Simonkatua pitkin Mannerheimintielle. Suunnitelmissa on tehdä myös Mikonkadulle uusi raitiotie, joka yhdistäisi Kaivokadun ja Aleksanterinkadun. Linjan 7 reitti aiotaan siirtää syksyllä 2007 kulkemaan reittiä Simonkatu-Kaivokatu-Mikonkatu-Aleksanterinkatu. Runeberginkadun ja Mannerheimintien välinen rata maksaa runsaat kuusi miljoonaa euroa. Mikonkadun raitiotien kustannusennuste on noin 1,6 miljoonaa.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Kampin raitioradan perustamissuunnitelmasta annettavaa lausuntoa torstaina. Hanke menee kevään aikana vielä kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Lähde HS 25.4
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kampin+raitiotien+rakentaminen+alkaa+kes%C3%A4ll%C3%A4/1135219652715

Uusien lähijunien toimittaja ratkeaa kesällä

25.04.2006 18:30

Neljän kaupungin ja VR:n yhteinen Junakalusto Oy kilpailuttaa parhaillaan sekä junien toimittajat, että operoinnin rahoituksen. Tarkoitus on hankkia kolmisenkymmentä 250-300 paikkaista junayksikköä. Hankinnan ennakkomaksuihin tarvitaan rahoitus syksyyn mennessä. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat sitoutuneet takaamaan junayhtiölle kaikkiaan 200 miljoonaa euroa.

Lähde Ylen aikainen 25.4
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content6C913

Nainen jäi junan alle Haapajärvellä

25.04.2006 09:41

Nainen kuoli junan alle Haapajärvellä Haapajärvinen naishenkilö menehtyi jäätyään junan alle lähellä Haapajärven asemaa myöhään maanantai-iltana. Nainen jäi Ylivieskasta Iisalmeen matkalla olleen H494 kiskobussin alle Haapajärven asemalta jonkin matkaa Iisalmen suuntaan. Kiskobussi oli pysähtynyt Haapajärven asemalle hiukan ennen kello 22.30 ja oli ehtinyt kiihdyttää nopeuden jo lähelle matkanopeutta ennen tapahtumapaikkaa. Veturinkuljettaja oli suorittanut ennen törmäystä hätäjarrutuksen, mutta ei ollut saanut estettyä onnettomuutta. Nainen menehtyi välittömästi. Poliisi jatkaa onnettomuuden syyn selvittämistä.

Lähde Kaleva
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=565967

Mies kuoli junan alle Helsingissä

20.04.2006 22:24

Mies kuoli jäätyään junan alle Helsingissä torstaina illalla. Onnettomuus sattui Malmin aseman lähellä kello 20 aikaan. Kaupunkiradan lähijunaliikenne oli yliajon vuoksi poikki noin puoli tuntia. Kaukoliikenteen junia onnettomuus viivästytti noin 15 minuuttia. Myös autoliikenne radan vieressä kulkevalla Malminkaarella suljettiin joksikin aikaa.

Lähde HS 20.4
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Mies+kuoli+junan+alle+Helsingiss%C3%A4/1135219593173

VR uusii InterCity-junien vaunuja

20.04.2006 12:06

VR pyrkii uudistuksella parantamaan junien palveluja. Muutosten taustalla on asiakkailta tullut palaute. Muutoksia tehdään junien tupakointitiloihin sekä lemmikki- ja leikkiosastoihin.

Kaksikerroksisissa junissa leikkiosastoja laajennetaan ja samalla perhematkustajille tarkoitettujen paikkojen määrä kasvaa. Lemmikkiosastoista pyritään myös tekemään entistä avarampia. Tupakointitilat siirtyvät pidemmän matkan IC-junissa ravintolavaunun läheisyyteen.

Lyhyemmän matkan junat säilyvät savuttomina. Myös liikematkustajien tiloja tullaan lisäämään vapauttamalla osa allergiahyteistä työskentelytiloiksi. Kaikkiaan muutoksia tehdään yli sataan vaunuun.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/

Jarruvika myöhästytti junia Helsingin ja Tikkurilan välillä

19.04.2006 19:41

Sähköjunaan tullut jarruvika aiheutti ruuhkautumista ja lähijunien myöhästelyä Helsingin ja Tikkurilan välillä tänään iltapäivällä.

Toinen pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junaradoista oli pois käytöstä Helsinki-Tikkurila välillä kello 16 jälkeen.

Junaan tullut jarruvika pysäytti junan lähiliikenteen junaradalle Puistolan ja Tapanilan välille. Juna oli matkalla Tikkurilasta Helsinkiin. Juna saatiin jälleen liikkeelle klo 16.40 ja liikenne palasi normaaliksi ennen iltakuutta.

Junat myöhästelivät 5-15 minuuttia. Kaukoliikenteeseen sähköjunan jarruviasta aiheutunut ruuhka ei vaikuttanut.

Lähde HS uutiset 19.4.2006
Lähde WWW http://www.hs.fi/artikkeli/1135219575829

Pohjoisessa pahimmat routavauriot

19.04.2006 00:21

Routavauriot haittaavat junaliikennettä useilla Pohjois-Suomen rataosuuksilla. Koko maan pahimmat routavauriopaikat löytyvät Oulun ja Ylivieskan väliltä. Junien myöhästymisten arvioidaan olevan 20-40 minuuttia Pohjanmaan radalla.

Myöhästymiset koskevat etenkin Ouluun saapuvia junia, ja keskimääräinen myöhästymisaika on 15 minuuttia. Rataverkostonjohtaja Markku Nummelin ratahallintokeskuksesta kertoo, että Eskola-Oulu-väli on tällä hetkellä vaikein Suomessa.

"Yhteensä vauriopaikkoja on Eskolan ja Oulun välillä on parikymmentä", Nummelin toteaa.

Valtion rautateiden liikennepäällikkö Mauno Haapala muistuttaa, että Pohjanmaan radalla suurin sallittu nopeus routavauriokohdissa on nyt 80 kilometriä tunnissa, kun se normaalisti on 140 km/h.

Ylivieskan pohjoispuolella junan nopeutta pitää hiljentää 50 kilometriin tunnissa noin 7 kilometrin matkalla. Nopeusrajoituksia käytetään Pohjanmaan radalla vielä muutaman viikon.

Myös Lapin radoilla on routaongelmia

Routatilanne radoilla on tänä vuonna poikkeuksellisen huono pakkastalven jälkeen. Viime kevättalvella Suomessa ei ollut juuri ollenkaan vastaavia pulmia. Kaikkiaan rataverkossa on nopeusrajoituksia 42 kilometrillä.

Oulun pohjoispuolisilla alueilla routavaurioita on Tuiran ja Haukiputaan välissä 500 metrin matkalla, jossa nopeusrajoitus on 100 kilometriä tunnissa. Tornion ja Kemin välissä routavaurioita on kolmessa paikassa 1,1 kilometrin matkalla. Näissä nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa. Rovaniemi-Kemijärvi-välillä vaurioita on 400 metrin matkalla, jossa junan nopeutta pitää laskea 50 kilometriin tunnissa.

Roudan vaurioittamaa rataa korjataan kiilauksilla, jolla loivennetaan roudan nostamaa rataa. Raiteen kohoaminen huomataan yleensä joko tavallisesta veturista tai rataverkon kuntoa mittaavasta raiteenmittausjunasta. Kohouma on yleensä 7-8 milliä normaalista raiteen liikkumavarasta, joka on noin 1 cm.

Korjaustoimenpiteisiin voidaan ryhtyä jopa 3 millimetrin poikkeaman kyseessä ollessa, sillä radan käyttönopeus ja sijaintipaikka merkitsevät paljon. Kevään edetessä ongelmat yleensä poistuvat, kun jää sulaa.

Routavaurioiden korjausmiehistöön kuuluu yleensä kolme jäsentä. Korjauspaikalle mennään joko maantiekalustolla tai rata-autolla. Radankorjauskiila on valmistettu muovista, kun kyseessä on betonipölkyillä oleva rata. Korjaustoimenpiteessä ratakiskoa kohotetaan hieman, jonka jälleen kiskon ja pölkyn väliin asetetaan kiila. Tätä ennen ratakiskon kiinnitystä on hieman höllennetty.

"Kohotukseen käytetään tunkkia. Koko korjausprosessiin ei yleensä kulu paljoa aikaa", vastaava työnjohtaja Tapio Salo VR-Radasta kertoo.

Koko radan korjaus on kallis operaatio

Kiilan asennuksen jälkeen kiinnitetään raide uudelleen paikalleen. Kun routa on häipynyt maasta, kulkee korjausporukka ottamassa kiilat pois pölkkyjen alla. Salo arvioi, että tähän puuhaan lähdetään toukokuun loppupuolella.

Pohjanmaan radan ongelmaksi on muodostunut raiteen alla sijaitseva noin 40-vuotias sepelikerros, joka on hioutunut hienoksi ja vettä läpäisemättömäksi.

"Tämä pitäisi vaihtaa karkeaan sepeliin, jonka vesi läpäisee", rataverkostonjohtaja Nummelin sanoo.

Perusteellinen Pohjanmaan radan korjaus ratahallintokeskuksen mukaan tulisi maksamaan noin 500 miljoonaa euroja.

Lähde Kaleva.plus
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=564507

Merenalainen raitiotie Helsinkiin?

12.04.2006 21:59

Helsinki suunnittelee raitiotietä Katajanokalta Kruunuvuorenrantaan. Kiskot kulkisivat osan matkasta meren alla. Raitiotien rakentaminen ajoittuisi 2010-luvulle samaan aikaan Kruunuvuoren asutuksen rakentamisen kanssa.

Laajasalon öljysatamalta vapautuvalle tontille Kruunuvuorenrantaan on tarkoitus rakentaa asuinaluelähes 10 000 ihmiselle. Lisäksi alueelle tuleenoin tuhat työpaikkaa.

Lähde Ylen aikainen 12.4
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content58CBC

Ponsse Oyj yhteistyöhön VR:n kanssa

12.04.2006 14:33

Ponsse Oyj ja VR-konserni ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka mukaisesti Ponssen vientikuljetuksia satamiin aletaan hoitaa rautatieliikenteenä. Kuljetuksista vastaa VR Osakeyhtiön tavaraliikenneyksikkö VR Cargo.

Ponsse Oyj:n viennin ja ulkomaisten liiketoimintojen osuus liikevaihdosta on noin 65 %. Pääosa vientitoimituksista asiakkaille hoidetaan laivakuljetuksena. 'Kasvaneen viennin myötä haluamme varmistaa ympäristöystävällisen ja turvallisen kuljetuksen metsäkoneillemme', Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Arto Tiitinen kertoo. 'Rautatieliikenne on ympäristöystävällisin liikennemuoto ja siirtämällä viennin maantiekuljetukset rautateille vähennämme kuljetuksistamme aiheutuvia ympäristöhaittoja. Lisääntyvä maantieliikenne on aina turvallisuusriski ja rautatieliikenne tarjoaa meille turvallisen kuljetusmuodon', Tiitinen sanoo.

Ponsse ja VR ovat suunnitelleet ja testanneet rautatieliikenteen toimivuutta Ponssen vientikuljetuksissa syksystä 2005 alkaen. Kuljetukset tapahtuvat pääasiassa öiseen aikaan. 'Tehokkaat yhteydet antavat meille myös uusia mahdollisuuksia viennin kasvulle', toimitusjohtaja Arto Tiitinen sanoo. 'Kuljetusten täsmällisyys ja luotettavuus ovat tärkeitä tekijöitä vientiverkostomme toiminnan sujuvuuden takaamiseksi', Tiitinen toteaa.

VR Osakeyhtiö on Suomessa johtava tavara- ja henkilöliikenteen kuljettaja, joka työllistää noin 7 700 ihmistä. Yhtiön rautatieliiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2005 653,8 miljoonaa euroa. ISO 14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmien sertifiointi laajeni viime vuonna kattamaan koko VR Osakeyhtiön toiminnan. Rautatieliikenteen hiilidioksidipäästöt pienenivät vuonna 2005 9 % edellisvuoteen verrattuna erityisesti sähkövetoisen liikenteen lisäämisen ansiosta. Sähköliikenteen osuus kaikesta junaliikenteestä Suomessa on 80,3 %.

Lähde PONSSE OYJ LEHDISTÖTIEDOTE 12.4.2006
Lähde WWW http://www.ponsse.com/suomi/media/vuosilistaus.php?we_objectID=1670

Gronberg murehtii rataverkkoa

12.04.2006 13:04

Vihreän liiton puheenjohtajan Tarja Cronbergin mielestä joukkoliikenteen tila on Suomessa huolestuttava eikä siihen ole luvassa parannusta. Cronberg on erityisen huolissaan rataverkon turvallisuudesta ja raideliikenteen kilpailukyvystä.

- Ratojen kunto on hälyttävä ja kunnostamista varten pitäisi saada rahoitusta. Ratahankkeisiin ei maaliskuun kehysriihessä kuitenkaan osoitettu lisärahoitusta, Cronberg sanoo.

Suomen ainoa suuren mittakaavan uusi ratahanke viime vuosina on ollut Kerava-Lahti-oikorata, jonka hinnaksi on arvioitu 340 miljoonaa euroa. Ruotsissa on samaan aikaan meneillään peräti neljä selvästi suurempaa uutta ratahanketta, joihin investoidaan yhteensä 12-kertainen summa.

Suomessa rataverkon pituus on nyt lyhimmillään 40 vuoteen ja erityisen voimakasta supistuminen on ollut 2000-luvulla.

Cronberg arvelee, että ministerin vaihto ei ole vaikuttanut ratahankkeiden edistymiseen eikä ratojen kunnossapitoon. Rataverkon ylläpito vaatisi vuosittain vähintään 200 miljoonan euron panosta. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa ministeri Susanna Huovisen (sd.) johdolla teiden kunnostuksen ja uusien teiden rakentamisen tärkeämmäksi kuin ratahankkeet.

- Ratojen huono kunto on jo aiheuttanut sen, että tavaraliikenne on siirtynyt raiteilta kumipyörille, Cronberg sanoo.

Huovinen antoi helmikuussa Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen lakkautettaville yöjunavuoroille puolen vuoden armonajan. Tämä on Cronbergin mielestä vain Huovisen taktiikkaa, jolla hän yrittää rauhoittaa tilannetta, sillä syksyllä yöjunaliikenne kuitenkin lopetetaan. Cronberg epäilee myös, että Kemijärven junaliikenteen lakkauttamisuhka ei jää viimeiseksi:

- Raideliikenne ja ylipäätään joukkoliikenne on Suomessa niin huonossa jamassa, että sen turvaamiseksi pitäisi säätää erityinen joukkoliikennelaki, jossa määriteltäisiin eri alueille riittävä joukkoliikenteen palvelutaso ja sille rahoitus.

Lähde Verkkouutiset 12.4
Lähde WWW http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=89647

Junalipun voi hakea R-kioskilta toukokuussa

12.04.2006 09:51

Junalippuja voi toukokuun puolivälin jälkeen lunastaa R-kioskeista, joita on runsaat seitsemänsataa. Lippu on kuitenkin ensin varattava puhelimitse VR:n yhteyskeskuksesta, joka antaa lipun lunastamiseen tarvittavan koodin. Matkalippua ei voi ostaa kioskista suoraan, ilman ennakkovarausta. Kioskilunastusta kokeillaan vielä Lahdessa huhtikuussa, minkä jälkeen systeemi laajenee koko Suomeen.

VR Osakeyhtiön tavoitteena oli saada tavallisimmat junaliput kioskeihin myytäviksi, mutta Rautatievirkamiesliitto (RVL) vastusti hanketta. Liiton noin 1 650 työssä käyvästä jäsenestä vajaat viisisataa on lipunmyyjiä, ja vt. puheenjohtajan Juhani Hynnisen mukaan liitto ei voinut hyväksyä jo olemassa olevan työn siirtämistä toiseen paikkaan eli pois asemien lippuluukuilta.

- Ja sehän ei nyt mitenkään sovi, että toimiva myyntikanava yks kaks puretaan pois ihan vain sen takia, että voidaan myydä se sama myynti jossakin toisessa paikassa, Hynninen sanoo.

Hän arvioi, että lippujen kioskikauppa olisi merkinnyt kuoliniskua VR:n omalle lipunmyynnille. Tosin VR Osakeyhtiön puolellakin katsotaan, että osa junalipuista on sen verran monimutkaisia, ettei kaikkia lippuja olisi millään saatu kioskimyyntiin. Kiistan ratkaisua on VR:n ja RVL:n välillä hiottu kolmisen vuotta. VR:n omat lipunmyyntipisteet ovat vähentyneet samalla, kun rautatieasemia on suljettu.

Lähde HS 11.4
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Junalipun+voi+lunastaa+R-kioskilta+toukokuussa/1135219498687

Junanvaunu kärähti Pohjois-Pasilan ratapihalla

11.04.2006 10:36

Vedenlämmittimen oikosulusta alkunsa saanut tulipalo vaurioitti matkustajavaunua Pohjois-Pasilan ratapihalla sunnuntaina 09.04.2006 noin kello 18. Palo eristettiin vaunun suihkutiloihin. Henkilökunnan onnistui sammuttaa palo vaahtosammuttimella ennen palomiesten saapumista. Paikalle lähetettiin kaikkiaan kymmenen pelastuslaitoksen yksikköä. (Helsingin Sanomat 10.04.2006)

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW www.hs.fi

Junien e-liput hidastavat ruuhkajunissa konduktöörien työtä

10.04.2006 22:05

Internetistä ostettujen junalippujen tarkastaminen hidastaa ruuhkajunissa konduktöörien työtä. Lähes kymmenen vuotta vanhan kannettavan myyntilaitteen käyttö junassa on hidasta, koska konduktöörit joutuvat näppäilemään verkosta ostettujen e-lippujen varausnumeron laitteeseen.

Tarkastuksen hitauden takia VR on joutunut jopa lisäämään henkilökuntaa ruuhkaisimpiin junavuoroihin.VR:n liikennepalvelupäällikkö Jukka Leskisen mukaan junailijat saavat odottaa uudempaa laitetta vielä jonkin aikaa.

Nykyään jo joka kymmenes junalippu ostetaan verkosta.

Lähde YLE Radio Häme

Talgo aloittaa YT-neuvottelut

07.04.2006 11:10

Junanvaunutehdas Talgo käynnistää yli sataa työntekijää koskevat yt-neuvottelut Otanmäessä. Neuvottelujen syynä on VR:n Intercity-vaunutilauksen viivästyminen rahoitusneuvottelujen venymisen takia. Sopimuksen 20:n vaunun rakentamisesta uskotaan kuitenkin syntyvän lähiaikoina.

Talgo neuvottelee 30:n toimihenkilön irtisanomisesta tai lomauttamisesta sekä 40:n työntekijän lomauttamisesta. Lisäksi noin 65:n määräaikaisen työntekijän työsuhde joudutaan päättämään, Talgo kertoo tiedotteessaan.

Toimitusjohtaja Markku Blombergin mukaan vakinaisen väen lomautukset ja irtisanomiset ajoittuvat ensi syksyyn. Henkilöstön pääluottamusmies Ilpo Karjalainen sanoi, etteivät yt-neuvottelut tulleet yllätyksenä, sillä tilauksen vitkuttelu on ollut tiedossa.

Yhtiö työllistää Oulussa ja Otanmäessä noin 400 henkilöä. Yhtiön vuoden 2005 liikevaihto oli 56 miljoonaa euroa.

Lähde YLE 7.4
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id31828.html

Itä-Helsingin metroasemia kunnostetaan miljoonilla

07.04.2006 08:54

Kontulan metroasemaa kunnostetaan seuraavan vuoden kuluessa noin neljällä miljoonalla eurolla. Aseman kunnostaminen alkaa kuluvan vuoden heinä-elokuussa. Esimerkiksi aseman itäiselle sisäänkäynnille rakennetaan kolmet uudet liukuportaat. Asemaa käyttää päivittäin noin 20 000 matkustajaa.

Myös muita itäisten esikaupunkien metroasemia halutaan ehostaa vuosien 2007-2010 aikana. Suunnitelmissa on Itäkeskuksen, Myllypuron, Herttoniemen, Siilitien ja Mellunmäen asemien kunnostaminen ja parantelu. Pohjoismaiden suurimman kauppakeskuksen Itäkeskuksen aseman ehostustyöt saattavat parhaassa tapauksessa alkaa jo kuluvan vuoden loppupuolella.

Itäisten esikaupunkien metroasemat ovat auttamatta jääneet ajastaan jälkeen. Säästöbudjetilla rakennettujen asemien ongelmina ovat ahtaus ja täysin alimitoitettu varustelu.

Asemien suurin heikkous on matkustajavirtoja ohjaavien liukuportaiden puute. Ruuhka-aikoina asemat ovat lähellä kaaosta, kun metroon kiiruhtavat ja sieltä poistuvat matkustajat törmäilevät portaikoissa vastakkain. Metroasemien parannuksiin on arvioitu uppoavan noin 8,5 miljoonaa euroa.

Lähde HS 6.4
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Id%C3%A4n+metroasemat+miljoonaremonttiin/1135219438095

Metroasemilta poistettiin 200 häirikköä

07.04.2006 08:53

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen nollatoleranssi alkanee tehota pian Helsingin metrossa ja raitiovaunuissa.

- Uskon, että kaikki luvut ovat jo tulevana viikonloppuna viime viikonloppua pienempiä. Häiriöporukka leikkautuu vähitellen pois, arvioi isännöitsijä Klaus Niskala HKL:stä.

Niskalan mukaan tehopartiointi jatkuu useita kuukausia. Jatkosta päätetään myöhemmin. HKL:n tarkastuspartiot tarkistivat viime viikonloppuna kolmetuhatta lippua. Perjantaina ja lauantaina kirjoitettiin kaksisataa tarkastusmaksua. Liputta matkustamisen lisäksi puututtiin viinanjuontiin ja tupakanpolttoon: tarkastajat jakoivat noin 150 huomautusta. Lisäksi metroista ja raitiovaunuista poistettiin 25 matkustajaa. Kovin vilske oli metroasemilla, joista poistettiin peräti kaksisataa häirikköä.

Isännöitsijä Niskalan mukaan metroasemilta poistetut häiriköt ovat samaa rymysakkia, jotka siellä ovat olleet aina ennenkin. Nyt saadut luvut ovat pohjataso, johon nollatoleranssikampanjan edistymistä verrataan.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenneyhtiöt, poliisi, ratahallintokeskus sekä Espoon, Vantaan ja Helsingin kaupungit aloittivat nollatoleranssikampanjan viikko sitten perjantaina. Tarkoituksena on kitkeä joukkoliikennevälineissä etenkin viikonloppuiltaisin rehottava viinanjuonti ja rettelöinti. VR kertoi lähijunien tarkastusten tuloksista jo aikaisemmin. Tehopartioilla oli viisisataa tehtävää, joista kaksi kolmesta oli junista poistamisia.

Lähde HS 6.4
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Metroasemilta+poistettiin+200+h%C3%A4irikk%C3%B6%C3%A4/1135219440487

Talvivaaran kaivoksen materiaalikulketusten vieminen teille tietäisi hurjaa rekkarallia länteen

07.04.2006 06:36

Talvivaaran nikkelikaivoksen liikenne- ja kuljetusselvityksen mukaan materiaalien kuskaaminen rauteitse tulee lähes puolet halvemmaksi kuin maanteitse. Selvityksen tekijät suosittavatkin ratayhteyden rakentamista Talvivaarasta Murtomäkeen sekä tieyhteyden kunnostamista pohjoiseen valtatie 6:lle. Teollisuusraiteen pituudeksi tulisi noin 26 kilometriä. Yhdessä teiden kunnostuksen kanssa sen arvioidaan maksavan noin 37 miljoonaa euroa.

Jos kaivoksen kuljetukset hoidettaisiin maantiekuljetuksina, edullisinta olisi selvityksen mukaan tieyhteyden parantaminen pohjoiseen valtatie 6:lle sekä etelään Rautavaaralle. Tämän vaihtoehdon rakentaminen maksaisi noin 18,5 miljoonaa euroa.

Edullisimmaksi ratavaihtoehto tulee kuitenkin siksi, että kuljetuskustannukset ovat rautatiellä liki puolet pienemmät kuin maantiellä, noin 10,7 miljoonaa euroa.

'Kun raideliikenne Suomessa vapautuu, on odotettavissa, että kuljetuskustanukset tulevat selvästi edullisemmiksi kuin teillä', Talvivaara Projektin ympäristöpäällikkö Jussi Lammassaari sanoo.

Oulun tiepiirin ja Talvivaara Projektin Tieliikelaitos konsultoinnilta tilaamassa selvityksessä tarkasteltiin neljää eri rata- ja tievaihtoehtoa, joista kolmessa oli mukana teollisuusraiteen rakentaminen Murtomäkeen ja eri tievaihtoehtoja, neljäs pohjautui puhtaasti maantiekuljetuksiin. Kuljetusvaihtoehtoja arvoitaessa otettiin huomioon kuljetuskustannukset, energiatehokkuus, ympäristövaikutukset sekä turvallisuuskysymykset.

Jopa 130 rekkaa vuorokaudessa

Nikkelin rikastamiseksi on Talvivaaraan kuskattava mm. huomattavat määrät rikkihappoa ja polttoöljyä sekä prosessin pH-tason säätämiseen tarvittavaa kalsiumkarbonaattia.

'Tällaisille kuljetuksille rautatiet ovat Suomessa turvallisin vaihtoehto', Lammassaari tietää ja näkee maantiekuljetusten haitaksi myös merkittävän liikennemäärien kasvun.

Jos kuljetukset hoidettaisiin maanteitse, alkaisi kaivoksen ympärillä melkoinen rekkaralli. Arvioiden mukaan Talvivaaraan tuotaisiin Kokkolasta päivittäin 45 rekallista rikkihappoa, propaania ja polttoöljyä sekä liki 10 rekallista sinkkirikastetta. Siilinjärveltä rahdattaisiin noin 63 rekallista kalsiumkarbonaattia vuorokaudessa. Valmista sinkki-kobolttirikastetta kuljetettaisiin puolestaan jatkojalostuslaitokselle Harjavaltaan seitsemän rekallista ja Kokkolaan kymmenkunta rekallista vuorokaudessa.

Nopeasti laskien kaivosalueella kävisi liki 130 rekkaa vuorokaudessa. Rekka lähes joka kymmenes minuutti.

Ratavaihtoehdossa liikennemäärät jäävät tuntuvasti vähäisemmiksi, sillä junaan mahtuu monta vaunua ja vaunu vetää enemmän kuin rekka.

Täysin rauteiden varaan materiaalikuljetuksia ei silti laskettaisi: mm. propaania ja polttoöljyä kuljetettaisin muutama rekallinen päivässä maantietä pitkin Kajaanin kautta.

Liito-oravatkin otettava huomioon

Vaikka Talvivaaran kaivoksen käynnistämisestä ei ole vielä tehty lopullista päätöstä, on kaivosyhtiö käynnistämässä teollisuusraiteen yleissuunnittelun. Mm. radan linjaus on vielä täysin auki. Ennen sitä on selvitettävä maanomistusolot ja teetettävä ympäristöselvitys

Talvivaaran ja Murtomäen välillä ei asutusta juuri ole, ja liikenneselvityksessä katsotaan vaikutusten asutukselle ja ympäristölle jäävän melko pieniksi. Ensinkään varmaa ei silti ole, etteikö myös hankaluuksia voisi tulla eteen.

'Kainuussa on näitä ympäristökysymyksiä. Vaikkei siellä ihmisiä olisikaan, siellä on liito-oravia. Kun kyse on EU:n direktiivilajista, kannat on selvitettävä tarkkaan', liikenne- ja kuljetusselvityksen projektipäällikkö Hilkka Piippo Tieliikelaitoksen konsultoinnista toteaa.

Tieyhteyden parantamisen Kajaanin suuntaan hän uskoo käynnistyvän nopeasti. Hän arvioi Oulun tiepiirin aloittavan toimenpideselvityksen eri vaihtoehdoista pikapuoliin ja kevyitä kunnostustöitä tehtävän Lahnasjärven tiellä kaivosalueen ja Rautavaaran tien välillä mahdollisesti jo ensi kesänä.

Sen sijaan Lahnasjärven tien perusparantaminen länteen päin ei Piipon tietämän mukaan ole ottanut Tiehallinnossa oikein tulta. Pääliikenneväylä olisi Tuhkakylän ja Parkuan kautta valtatie 6:lle ja edelleen Kajaaniin. Sitä kautta arvioidaan myös valtaosan työpaikkaliikenteestä kulkevan.

'Lahnasjärven tien merkittävä kunnostaminen ei ole tässä vaiheessa senkään puoleen järkevää, että se jää osittain kaivospiirin alle ja sitä joudutaan joka tapauksessa siirtämään', Piippo toteaa.

Varaukset kaivoksen tarvitsemille tie-, rata- ja sähköyhteyksille ovat mukana maanantaina esille tulleessa Kainuun maakuntakaavaehdotuksessa. Kaavaehdotus on nähtävillä 12. toukokuuta saakka.

Lähde Kainuun Sanomat
Lähde WWW http://www.kainuunsanomat.fi/a/2006/04/06/1854926.shtml

Metrokiskoille pudonnut mies selvisi naarmuitta

06.04.2006 15:59

Mies putosi metrojunan eteen Helsingin Itäkeskuksessa torstaina aamupäivällä puoli kahdentoista aikaan. Hän selvisi onnettomuudesta kuitenkin kuin ihmeen kaupalla. Noin 60-vuotias laitapuolen kulkija oli horjahdellut laiturilla suojaviivan tuntumassa. Hän putosi kiskoille ennen kuin metrojuna saapui asemalle.

Matkassa oli kuitenkin rutkasti onnea, sillä mies putosi kiskojen väliin. Asemalle ajanut metro ajoi miehen yli, mutta vierestä jyristäneet pyörät eivät osuneet mieheen.

Päivystävän palopäällikön mukaan sekava mies ei kommentoinut sattumusta millään tavalla. On myös epäselvää, tajusiko mies edes minkälaisesta pälkähästä oli selvinnyt.

Mies oli päällisin puolin kunnossa, mutta hänet vietiin varmuuden vuoksi sairaalaan tutkittavaksi. Metroliikenne seisoi onnettomuuden takia puoli tuntia.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Metrokiskoille+pudonnut+mies+selvisi+naarmuitta/1135219434897

VR:n tehopartiot poistivat satoja häiriköitä lähijunista

03.04.2006 23:10

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tehopartiointi alkoi näyttävästi VR:n lähijunissa. Viikonlopun aikana kiertäneillä turvapartioilla oli 500 tehtävää, joista kaksi kolmasosaa oli junista poistamisia. Junista poistettiin yli 300 häirikköä.

- Eniten ongelmia aiheuttava ryhmä ovat kaljakassien kanssa liikkuvat nuorisojengit, mutta joukossa on myös aikuisia ihmisiä, VR:n lähiliikennepäällikkö Kari Pekka Rosenholm kertoo.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä aloitettiin viime viikon perjantaina nollatoleranssikampanja, jolla puututaan joukkoliikenteessä etenkin viikonloppuna rehottavaan viinanjuontiin, tupakointiin ja liputta matkustamiseen.

Mukana kampanjassa ovat VR, HKL, YTV, poliisi, Ratahallintokeskus sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit. VR:n partiointi keskittyy viikonloppuiltoihin, mutta myös arkipäivänä partioidaan.

Turvapartioissa voi olla esimerkiksi kaksi vartiointiliikkeen työntekijää tai kaksi lipuntarkastajaa ja yksi vartija. Tehopartioinnin lisäksi Huopalahden ja Helsingin asemilla aiotaan kokeilla tänä vuonna hätäpainikkeita. Napin painalluksella saa puheyhteyden VR:n turvakeskukseen. Samalla alkaa välittyä kamerakuva tapahtumapaikalta turvakeskukseen. Lisäksi epäsiistissä kunnossa olevat asemat aiotaan pistää kuntoon.

Myös HKL aloitti tehopartioinnin raitiovaunuissa ja metrossa perjantaina. HKL ei kuitenkaan vielä kerro tarkkoja lukuja viikonlopun kokemuksista, koska ensin halutaan kerätä vertailuaineistoa arkiviikolta.

Tehopartioinnin taustalla on viime joulukuussa julkaistu tutkimus, jonka mukaan matkustajien kokema turvattomuus on lisääntynyt muutamassa vuodessa selvästi etenkin ilta- ja viikonloppuliikenteessä. Tilaston mukaan neljä kymmenestä raitio-, metro- ja lähiliikenteen matkustajasta on joutunut häiriköinnin kohteeksi. Huolestuttavin tilanne on metrossa, jonka matkustajista 43 prosenttia välttää matkustamista viikonloppuiltaisin, koska tuntee olonsa turvattomaksi.

Lähde HS 3.4
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1135219399447

Routavauriot haittaavat junaliikennettä

03.04.2006 14:45

Routavauriot alkavat haitata junaliikennettä useilla rataosuuksilla. Pahimmat ongelmat ovat Pohjanmaan radalla Ylivieskan ja Oulun välillä, jossa junien myöhästymisten arvioidaan olevan 20-25 minuuttia. Routatilanne radoilla on tänä vuonna poikkeuksellisen huono.

Huonokuntoisilla radoilla routa pääsee liikuttamaan radan päällysrakennetta, jolloin matkutusmukavuuden ja liikenteen turvallisuuden vuoksi junien nopeuksia on alennettava. Esimerkiksi Pohjanmaan radalla suurin sallittu nopeus routavauriokohdissa on nyt 80 km/h, kun se normaalisti on 140 km/h. Rataosa kaipaa kipeästi rahoitusta peruskorjaukseen, jotta ongelmilta vastaisuudessa vältyttäisiin.

Routimisongelmia on myös mm. rataosilla Helsinki-Turku, Turku-Toijala, Tampere-Jyväskylä, Haapamäki-Seinäjoki, Riihimäki-Lahti, Parikkala-Joensuu ja Joensuu- Pieksämäki. Näillä väleillä junien myöhästymiset ovat rataosasta riippuen 5-25 minuuttia.

Routavauriot korjataan väliaikaisesti aina niin pian kuin mahdollista, ja normaaliin kuntoonsa radat laitetaan keväämmällä routimiskauden jälkeen.

Lähde RHK lehdistötiedote 3.4.2006
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/tiedotteet.html

Toijala-Turku-radan peruskorjaustyöt alkavat toukokuussa

03.04.2006 14:44

Ratahallintokeskus (RHK) peruskorjaa Toijala-Turku-rataosaa. Toijala-Turku-rataosan peruskorjaus on vuoden 2006 suurin yksittäinen ratatyömaa. Rataosan perusparannus kestää kaikkiaan noin kolme vuotta, päällysrakenteen vaihdon osalta kaksi vuotta. Päällysrakenteen uusiminen aloitetaan välillä Loimaa-Lieto. Päällysrakenteen uusiminen käsittää pölkkyjen ja kiskojen vaihdon sekä sepelin seulonnan.

Päällysrakennetyön aikainen henkilö- ja tavaraliikenne on aikataulutettu mahdollisimman sujuvaksi. Tänä vuonna tehtävät päällysrakennetyöt alkavat 15.5.2006 ja loppuvat 21.8.2006. Liikenteen sallimat työskentelyajat ajalla 15.5.-2.7. ovat klo 03.00-11.00 ja ajanjaksolla 3.7.-21.8. klo 21.30-05.30. Rataosan yö- ja aamuliikenteen henkilöliikenteen vuoroja korvataan busseilla ja tavaraliikennettä siirretään Hyvinkää-Karjaa-ratalinjan kautta rantaradalle. Päivävuorot ajetaan normaalisti.

Päällysrakennetyön aikaisista muutoksista henkilöliikenteeseen tiedotetaan tarkemmin toukokuussa ja kesäkuun lopussa. Perusparannusprojekti palkkaa 'junaoppaita' Tampereen ja Turun asemille parantamaan ratatöiden aikaista henkilöliikenteen asiakaspalvelua.

Hankkeen pääurakoitsijana on Oy VR Rata Ab. Perusparannuksen kokonaishinta on noin 63 miljoonaa euroa. Hankkeen rakennuttajakonsulttina toimii Pöyry-yhtiöihin kuuluva CMC Terasto Oy.

Toijala-Turku rata on avattu liikenteelle vuonna 1876. Viimeksi rataa on perusparannettu 1990-luvulla. Radan sähköistys valmistui vuonna 2000. Rataosa on kulunvalvonnalla varustettu kauko-ohjattu yksiraiteinen rata ja sen pituus on 128 kilometriä .

Lähde RHK lehdistötiedote 3.4.2006
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/2006/tiedote_3_4.06.html

Kerava-Lahti-oikoradan sähköistys alkaa

02.04.2006 13:32

Jännitteen kytkeminen Keravan-Lahden oikoradan ajolankoihin alkaa maanantaina. Tämän jälkeen kaikkia oikoradan sähkörakenteita koskevat samat varomääräykset kuin muitakin sähköistettyjä ratoja.

Ulkopuolisten liikkuminen radalla on ehdottomasti kielletty. Ratahallintokeskuksen mukaan jännitteen kytkennästä tiedotetaan erikseen oikoradan läheisyydessä oleville kouluille. Kerava-Lahti-oikoradan kokonaispituus on 74 kilometriä, josta uutta rataa on 63 kilometriä. Kaksiraiteinen rata varustetaan automaattisella kulunvalvonnalla, eikä radalla ole tasoristeyksiä. Rakennustyöt aloitettiin syksyllä 2002. Rata on tarkoitus avata liikenteelle syyskuussa.

Lähde HS 2.4
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Kerava-Lahti-oikoradan+s%C3%A4hk%C3%B6istys+alkaa/1135219384823

Routa liikuttelee rantarataa

01.04.2006 16:26

Roudan sulaminen on aiheuttanut rantaradan raiteiden liikkumista ja siksi junien nopeuksia on jouduttu laskemaan. VR:n mukaan myöhästymiset ovat olleet enimmillään 10 minuutin luokkaa. Roudan sulaminen on aiheuttanut ongelmia viidessä kohdassa Uudellamaalla.

Routa ei liikuttele ratakiskoja joka vuosi. Kiskot omistava Ratahallintokeskus sanoo, että radat pyritään rakentamaan mahdollisimman routimattomiksi. Tämä kevät on kuitenkin ollut harvinaisen kylmä. Ratakiskojen liikkuminen riippuu miinusasteisten tuntien määrästä.

Lähde Salon Seudun Sanomat
Lähde WWW http://www.sss.fi/uutiset/sah13.asp

VR palauttaa Pendolinot Italiaan

01.04.2006 00:28

Lukuisten ja jatkuvien teknisten ongelmien takia VR on päättänyt palauttaa Pendolinot-junat valmistajalle. Palautukset aloitetaan rungosta neljä, jonka kallistusjärjestelmä on toiminut erityisen epäluotettavasti. Runko laivataan tänään Turussa Railship-laivaan klo 16.

VR perustelee palautusta Pendolinon toistuvilla vioilla ja huonolla luotettavuudella. VR:n mielestä valmistajalla on ollut tarpeeksi aikaa laittaa junat kuntoon.

- Valmistajalla on ollut jatkuvasti miehiä töissä Suomessa, mutta he ovat keskittyneet pitsan paistoon eikä vikojen korjaukseen, VR:n tekninen johtaja Aimo Savolainen kertoo. Italialaiset ovat myös tutustuneet erittäin hyvin varikon suomalaisiin naispuoleisiin työntekijöihin.

VR suunnittelee ostavansa tilalle saksalaisia ICE-T -suurnopeusjunia. Niitä pidetään nopeina ja luotettavina. VR:n johtajat ovatkin käyneet Saksassa ahkerasti tutustumismatkoilla.

VR ei kuitenkaan palauta kahta ensimmäistä Pendolino-runkoa. Ne koottiin alunperin Suomessa ja ne aiotaan nyt palauttaa alkuperäiseen asuun Talgon tehtaalla. Ensimmäinen runko saapuu Otanmäelle tänään klo 16.

Myös Saksan ja Sveitsin välillä Stuttgartista Zurichiin kulkevat junat ovat olleet Pendolinoja mutta tilalle vaihdetaan ICE-T, koska Pendolinot ovat olleet epäluotettavia ja epätäsmällisiä.

Lähde SRU 1.4

Kiskobussilla Hankoon maanantaista alkaen

01.04.2006 00:18

Karjaan ja Hangon välisessä junaliikenteessä siirrytään maanantaina kiskobussin käyttöön. Vuoroja kaupunkien välillä ajetaan päivittäin seitsemän kumpaankin suuntaan. Kahdella dieselmoottorilla varustetut kiskobussit korvaavat vanhat veturivetoiset junat, jotka nyt poistetaan kokonaan käytöstä. Vanhoihin verrattuna uudet junat ovat huomattavasti kevyempiä. Tämä säästää polttoainetta ja ympäristöä, kertoo VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen.

Matka-aikoja uusiin juniin siirtyminen ei kuitenkaan lyhennä. Myös aikataulut säilyvät entisellään.

Lähde Ylen läntinen 31.3
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweblja.nsf/sivut/Uutiset2004?opendocument&pageid=Content9340A

VR:n hallitukseen monta uutta nimeä

01.04.2006 00:16

VR-Yhtymä Oy:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa teollisuusneuvos Martin Granholm. Entisestä hallituksesta jäsenenä jatkaa OMX Exchanges Oy:n ja Stockholm Stock Exchange Ltd:n toimitusjohtaja Jukka Ruuska.

Hallituksen jättivät siinä pitkään toimineet johtaja Eija Malmivirta, toimitusjohtaja Antti Remes ja hallituksen jäsen Veli-Matti Ropponen sekä projektipäällikkö Kari Kallio ja Kirsti Lehtovaara-Kolu. Hallituksen uudet jäsenet ovat Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran ohjelmajohtaja Maaret Heiskari, henkilöstöä edustava pääluottamusmies Jorma Hellsten, neuvotteleva virkamies Leena Kostiander liikenne- ja viestintäministeriöstä, Nordia Management Oy:n toimitusjohtaja Ritva Ohmeroluoma, johtaja Heikki Rusila Rautaruukki Oyj:stä sekä talous- ja rahoitusjohtaja Arja Talma Kesko Oyj:stä.

Torstaina pidetyssä yhtiökokouksessa VR:n omistajaa eli valtiota edusti liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen. Tehdyillä päätöksillä hallitukseen tuli uutta osaamista mm. matkailussa ja Venäjä-asioissa sekä uudistettiin hallitusta tarpeellisen kierron turvaamiseksi.

Hallintoneuvoston jäsenten määrää nostettiin yhdellä 22:een. Puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Matti Ahde. Uusia jäseniä valittiin viisi. He ovat poliitiinen sihteeri Katja Alvoittu, liikenneohjaaja Juhani Hynninen, logistiikkajohtaja Eeva Kokkonen, maakuntajohtaja Anita Mikkonen ja tuotekehityspäällikkö Tuula Wyssmann.

Lähde VR Uutisia 30.3
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n43

VR ei pysäytä kiskobussia Kolhossa

31.03.2006 13:20

Kolholaiset ja jo aiemmin oriveteläiset toivovat ja esittävät, että VR:n kiskobussit alkavat pysähtyä myös näillä asemilla. VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen tyrmää toiveet päättäväisesti.

- Jokainen pysähdys jarrutuksineen ja kiihdytyksineen, matkustajien ottamisineen ja jättämisineen lisää matkustusaikaa 4-5 minuuttia. Kuitenkin yhteyksien on oltava nopeita, nopeampia kuin henkilöautolla, Vanhanen perustelee.

- Jos yhteen pyyntöön suostutaan, on vaikea perustella, miksi naapuriasemalle ei pysähdytäkään. Vanhanen pitää yhtäkin uutta pysähdystä epätodennäköisenä.

Pysäkkiasemat on puntaroitu tarkkaan matkustajamäärien ja kokemuksen perusteella. Vanhanen sanoo kuitenkin, että Oriveden ja Kolhon mahdollisia matkustajamääriä ei ole vielä selvitetty.

VR teki viime vuonna hyvän tuloksen ja matkustajamäärät kasvoivat. Vanhanen sanoo, että tulosta tehdään ja kannattavinta liikenne on pääkaupunkiseudulla ja isoissa maakunnallisissa keskuksissa, ja kannattavaa sen pitääkin olla.

- Jos valtio ei osta vuoroja, VR ei subventoi hiljaisten rataosuuksien liikenteeseen. Tuloutamme voittoeuroja muun muassa valtion kassaan, josta osa taas palautuu takaisin rataverkon parantamiseen.

Illan viimeinen junavuoro Tampereelta Haapamäelle jää syyskuusta alkaen yöksi Vilppulaan ja lähtee sieltä aamulla Tampereelle. Haapamäelle ei jatketa, koska matkustajia on liian vähän.

- Asia on päätetty ja näin sovittu myös liikenneministeriön kanssa. Tästä pidetään kiinni.

Kiskobussin käyttäjämääriä Haapamäen radalla ei ole laskettu. Matkustajamäärät tilastoidaan keväisin ja syksyisin, mutta vertailukelpoista tietoa kiskobussin ja vanhan junan välillä saadaan vasta parin vuoden kuluttua.

Lähde Suur-Keuruu 31.3
Lähde WWW http://www.suurkeuruu.sps.fi

VR:lle yhteisyritys idän konttiliikenteeseen

31.03.2006 13:08

VR Osakeyhtiö ja Venäjän rautateiden tytäryhtiö Transcontainer ovat tehneet aiesopimuksen yhteisyrityksen perustamisesta konttiliikenteeseen kesäkuun loppuun mennessä.

Uusi yhtiö markkinoi konttikuljetuksia Venäjälle, muihin IVY-maihin ja Trans-Siperian radan kautta edelleen Kiinaan, Koreaan ja muihin Kaakkois-Aasian maihin.

VR:n mukaan yhteisyrityksen perustaminen tehostaa käynnistysvaiheessa olevan Moskovan konttijunan markkinointia. Tavoitteena on aloittaa viikoittainen yhteys Helsingin ja Moskovan välillä tänä vuonna.

Ensi vuonna on tarkoitus käynnistää myös nopea konttijunaliikenne Suomen ja Kiinan välillä. Matka Kiinaan taittuisi 14-16 vuorokaudessa, mikä on noin puolet merimatkan kestosta.

Nykyisin konttien kuljetusreitti kulkee Trans-Siperian radan kautta Nahodkan satamaan, josta on laivayhteys Kiinaan.

Vuonna 2005 Suomen ja Venäjän välisessä rautatieliikenteessä kontteja kuljetettiin yhteensä 125 000 TEU. TEU on konttiliikenteen yksikkö, joka vastaa yhtä 20 jalan konttia.

Konteista 80 prosenttia kulki Suomen ja Kaukoidän välillä.

Konttiliikenteen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat Moskovan, Kiinan ja Korean kuljetuksissa.

Transcontainer on Venäjän rautatieyhtiö OAO RZD:n konttikuljetuksista vastaava tytäryhtiö. Yhtiö perustettiin 4. maaliskuuta. Sillä on käytössään 47 terminaalia, 23 000 konttivaunua ja 48 000 konttia. Yhtiön kuljetusmäärä viime vuonna oli 275 000 TEU.

Lähde Talentum.com 28.3
Lähde WWW http://www.talentum.com/doc.te?f_id=878280&s=u&wtm=te-28032006

Periksi ei anneta - rataa ei rullata!

31.03.2006 09:53

Rataseminaarissa perättiin poliittisilta päättäjiltä vastuunkantoa

- Poliitikkojen pitää nyt ryhtyä päättämään Suomen yhdyskuntarakentamisesta. Kaikkea ei saa jättää markkinavoimien ja liikelaitosten päätettäväksi, vaati Lapin liiton puheenjohtaja, Kemijärven kaupunginjohtaja Timo E. Korva perjantaina Kemijärvellä pidetyssä Lappi raiteille -rataseminaarissa.

Poliittista vastuunkantoa maan tasapuolisesta kehittämisestä vaadittiin muissakin puheenvuoroissa, joita paikalla kuuntelemassa oli kymmenen kansanedustajaa - muutama etelän edustajakin oli lappilaisten lisäksi tullut kuuntelemaan itälappilaisten hätää juna- ja ratayhteyksien puolesta. Helpolla ei päässyt VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen, joka oli pantu selittelemään yhtiönsä toimintastrategioita.

- Nostetaanko Kemijärvi ylös vai ajetaanko se alas - se ratkeaa muun muassa tällä ratakysymyksellä. Rovaniemi-Kemijärvi -rata pitää ehdottomasti sähköistää ja sähköistys tulee, jos eduskunta niin päättää, jyrisi kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä.

Kansanedustaja Timo Soini muistutti julkisuuden paineesta ja kehotti jatkamaan 'junakapinaa' niin, että asia pysyy esillä ja vireillä.

- Etelän hemmothan ne junaa käyttävät Lappiin tullessaan ja heidän tukensa on nyt saatava asialle, Soini toteaa.

Korvakin yltyi tavoistaan poiketen kiittelemään julkista sanaa sekä Kemijärven naisyrittäjiä, jotka nostivat Kemijärven junayhteyden esille. Lapin liitto muun muassa on kirjelmöinyt ja antanut lausuntoja Lapin kulkuyhteyksien säilyttämisen puolesta, mutta lausunnot ovat hukkuneet huomiotta muiden joukkoon. Vasta kansanliike osoitti kuinka tosissaan Itä-Lapissa asian suhteen ollaan.

Ratalaki valmisteilla

Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen totesi, että yhtiö tekee mitä eduskunta päättää. Tällä haavaa Ratahallintokeskus korjaa mm. Rovaniemi-Kemijärvi -välistä rataa. Viime kesänä alkanut korjaustyö jatkuu ensi kesänä. Ristiriitaista tietysti on, että VR on samanaikaisesti lopettamassa junaliikennettä kyseiseltä ratapätkältä. Paikalla olleet kansanedustajat lupasivat kukin voimallisesti ajaa Kemijärven junayhteyden säilyttämistä ja tehdä 'käännyttämistyötä' eduskunnassa.

- Periksi ei nyt anneta, kansanedustaja Maija Rask toteaa. Hän myös ihmettelee miten Kemijärvi-Rovaniemi -junayhteyden kannattavuudesta voi olla niin ristiriitaista tietoa. Rask piti tärkeänä, että Rovaniemi-Kemijärvi -rata sähköistetään keinolla millä hyvänsä.

Syksyllä eduskunnan käsiteltäväksi on tulossa ehdotus ratalaiksi.

Siinä todetaan, että alueiden kannalta liikennejärjestelmät ja rautatieverkko ovat keskeisiä. Rataverkon kehittämisellä luodaan edellytyksiä maan eri osissa liikkumiselle, kuljetuksille ja elinkeinoille ja otetaan huomioon myös alueelliset erityispiirteet. Laissa säädettäisiin myös rautateiden lakkauttamisesta.

- Ratalaki on yksi keino eduskunnalle valvoa ja seurata liikenneyhteyksien kehittämistä, kansanedustaja Tatja Karvonen toteaa.

Ratalakiehdotuksessa todetaan, että alueiden kehittämislaki velvoittaa valtion viranomaiset ottamaan alueiden kehittämistavoitteet sekä maakuntaohjelmat huomioon ja edistämään niiden toteuttamista.

Timo Soini puhui oikeudenmukaisuudesta.

- Jos valtio vetäytyy syrjäseuduilta niin kuinka voidaan olettaa että yritykset ja ihmiset jäisivät sinne. Miten käy pohjoisen puunjalostuksen, jos valtio täältä vetäytyy, Soini mietiskeli.

Näyttelijä, elokuvaohjaaja Kari Väänänen puolestaan kummasteli eivätkö VR ja Ratahallintokeskus liikeyrityksinä laadi pitemmän tähtäimen toimintastrategioita ja näe mikä kakku itärajan takana muhii, kun sikäläiset energiahankkeet pääsevät vauhtiin ja kuljetustarpeet lisääntyvät. VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen toisteli Rovaniemi-Kemijärvi -välin olevan kannattamatonta matkustajaliikennettä, ja uhkaili jopa Rovaniemen junayhteydenkin olevan kannattamattomuuden rajoilla.

Huono palvelu vie matkustajat junista

Rataseminaarissa VR sai moitteita siitä ,että se on heikentänyt palveluja pohjoisessa suunnitelmallisesti ja omalla toiminnallaan ajanut matkustajat käyttämään muita liikennevälineitä. Lauri Haarahiltunen ihmetteli valtion toimien ristiriitaisuutta: Itä-Lappiin satsataan elvyttämis- ja kehittämisrahaa mm. matkailuun, mutta samalla ollaan viemässä yhtä tärkeintä eli liikenneyhteyksiä. Saavutettavuuden perään rataseminaarissa huudettiin monella suulla.

- VR:llä oli ennen yhteiskunnallisia velvoitteita, mutta ne aikanaan riisuttiin siltä poliittisella päätöksenteolla. Voitaisiinko näitä velvoitteita nyt poliittisin päätöksenteon avulla palauttaa - valtion äänihän edelleen näissä yhtiöissä painavimpana kuuluu, Rainer Wahlsten puolestaan totesi.

Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen toi tilaisuuteen laskelmat aggregaattivaunujen hankkimisesta Kemijärven liikenteeseen siksi aikaa, kunnes sähköistys tulee. Ruotsalaisfirmalta saadun tarjouksen mukaan vaunun hinnaksi tulee 233 000 euroa, kun VR:n ilmoittama hinta on 1,4 miljoonaa euroa.

- Ovatkohan VR:llä menneet eurot ja markat vielä sekaisin, Väyrynen päivittelee.

Lähde Koillis-Lappi 30.3
Lähde WWW http://www.koillislappi.fi/

Metroasemien sisäilma neljä kertaa ulkoilmaa saastuneenpaa

29.03.2006 22:17

Helsingin maanalaisten metroasemien ilmassa on pienhiukkasia jopa neljä kertaa enemmän kuin Helsingin ulkoilmassa. Keskimääräiset pitoisuudet Rautatientorin ja Sörnäisten asemilla tehdyissä mittauksissa olivat päiväsaikaan noin 50 mikrogrammaa kuutiometrissä, kun YTV:n ilmanlaadun mittausasemilta mitattiin vastaavana aikana 12-18 mikrogramman pitoisuuksia.

Helsingin metroilman laatua selvitettiin laajassa tutkimuksessa 2004. Sen toteuttivat Kansanterveyslaitos, YTV, Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto ja tutkimusyhtiö Nordic Envicon.

Metroilman epäpuhtaudet ovat pääasiassa peräisin metron kiskoista, pyöristä ja virtakiskosta. Hiukkasmassasta suurin osa on rautaa. Asemilta otetuista näytteistä löytyi myös ulkoilmaa suurempia pitoisuuksia kromia, mangaania, nikkeliä ja kuparia.

YTV:n ympäristöryhmän päällikön Päivi Aarnion mukaan mittaustulokset eivät ole erityisen huolestuttavia. Ne ovat selkeästi pienemmät kuin Tukholman ja Lontoon metroasemilla mitatut pitoisuudet.

- Olennaista on, että metrossa ei olla ympäri vuorokauden, vaan oleskelu on hyvin lyhytaikaista", Aarnio painottaa.

Metron ohjaamossa pienhiukkaspitoisuudet olivat lähes ulkoilmaa vastaavia.

Metron hiukkaset ovat suurempia kuin ajoneuvojen pakokaasujen hiukkaset. Niiden terveysvaikutuksia ei ole tarkasti tutkittu, mutta Kansanterveyslaitoksella uskotaan ajoneuvoliikenteen olevan terveydelle suurempi riski.

HKL ei ole tehnyt päätöksiä toimista, joilla metroilman pienhiukkaspitoisuuksia pyrittäisiin alentamaan. Asiaa kuitenkin pohditaan.

Asiaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi valitsemalla pyöriin erilainen materiaali, korvaamalla metrokiskojen alla oleva sepeli asemien kohdalla betonilla ja eristämällä laiturialue kiskoista seinällä.

Lähde HS Tuoreet 29.3
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Metroasemien+ilma+nelj%C3%A4+kertaa+saastuneempaa+kuin+ulkona/1135219341533

Jyväskylästä Helsiinki matkannut Pendo jämähti Tampereelle

29.03.2006 21:10

Jyväskylästä Helsinkiin matkalla ollut Pendolino-juna hyytyi Tampereen rautatieasemalle keskiviikkona illalla. Kello 17.04 Jyväskylästä lähteneen junan matkustajat kuljetettiin Helsinkiin seuraavalla junalla. Vian tarkasta syystä ei VR:n liikenteenohjauksessa ollut illalla tietoa. Pendolino pystyttiin kuitenkin ajamaan Helsinkiin Ilmalaan huoltoon.

Junan jääminen Tampereelle aiheutti Helsinkiin matkanneille noin 40 minuutin myöhästymisen. Vika ei vaikuttanut muihin juniin. Hyytyneeseen Pendolinoon oli myyty 142 paikkaa.

Lähde Kaleva 28.3
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=559902

Kana kuljettaa elokuvakansaa

29.03.2006 12:47

Haapamäen elokuvajuhlat pyörittää ensi kesänä metsäteemaa. Yhteistyökumppaniksi on lupautunut metsänjalostajakaupunki Mänttä. Kesäkuun kuudentena alkava festivaali tarjoaa tänä vuonna mielenkiintoisen uutuuden; juhlaväki voi ajella Kana-nimisen höyryveturin vetämissä vaunuissa Haapamäeltä Mänttään. Asia lyötiin lukkoon torstaina Mäntän Kino Säteessä.

Junayhteyden luomiseen osallistuu myös Haapamäen Höyryveturipuisto. Matkalla jatketaan muutama vuosi sitten alkanutta junateatteriperinnettä. Nyt raiteilla rallaavat Kassilan aseman näyttelijät.

Retki tehdään lauantaina 10. kesäkuuta. Juhlariemu esittäytyy koko Mäntän keskustalle, sillä raiteet ulottuvat aivan keskikaupungille saakka.

- Tämä on vasta alkusoittoa. Me tulemme jatkamaan yhteistyötä edelleen. Suunnitelmia on vireillä, Veijo Niinilampi ja Esko Soini Haapamäen elokuvakerhosta kertovat.

Junan tuoma kansa katselee Mäntän Kino Säteessä metsäteollisuusaiheisen elokuvan. Valkokankaan sulkeuduttua yleisö tutustuu mänttäläiseen teollisuusperinteeseen.

Elokuvajuhlien taiteellinen johtaja Antti Pentikäinen pitää metsäteemaa oivallisena aiheena.

- Eletäänhän Haapamäellä ja Mäntässä vihreän kullan alueella. Kun aihetta on runsaasti hyödynnetty myös suomalaisen elokuvan teossa, niin se sopii elokuvajuhlille hyvin.

Myös suunnittelija Päivi Viherkoski G.A. Serlachius -museosta iloitsee Haapamäki-Mänttä -yhteistyöstä.

- Metsäaihe liittyy saumattomasti meidän omaan teemaamme, joten lähdemme mielellämme Haapamäen elokuvajuhlien kumppaniksi.

Ensi kesänä Suojalla mennään metsään. Aiemmin juhlilla on tarkasteltu Tauno Paloa ja Komisario Palmua.

Lähde Suur-Keuruu 27.03.2006
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2006/03/27/1606219.shtml

Henkilöauto ajoi junan kylkeen Sallassa

28.03.2006 16:23

Henkilöauto ajoi tasoristeyksen pitkäksi ja osui ohi ajaneen tavarajunan kylkeen Sallassa tiistaina puolen päivän aikoihin. Autossa olleet nuorehkot mies ja nainen eivät loukkaantuneet tilanteessa, he selvisivät lähinnä säikähdyksellä. Törmäys tapahtui Sallan kirkonkylän tuntumassa Ahvenseläntiellä. Auton keula painui törmäyksessä läjään.

Tasoristeyksessä ei ollut puomeja vaan pelkästään varoitusmerkit. Tavarajunan nopeus oli onnettomuushetkellä muutamia kymmeniä kilometrejä tunnissa. Poliisi tutkii tapauksen kulkua.

Lähde Kaleva 28.3
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=559437

Uusi kaupunginosa kiskojen yllä

28.03.2006 15:34

Matkakeskus vuonna 2015

UUSI KAUPUNGINOSA KISKOJEN YLLÄ

Turun suunnitelmissa oleva uusi matkakesus muodostuu parhaimmillaan uudeksi kortteliksi kaupungin ydinkeskustaan. Raiteiden yläpuolella ja ympärille voidaan rakentaa palvelujen ja asumisen keskus, joka yhdistää radan jakamat kaupunginosat toisiinsa. Käytännössä kyseessä on palvelukeskus, jossa kauko- ja paikallisliikenteen terminaalit ovat vain osa kokonaisuutta.

Matkakeskus syntyy Aninkaisten sillan kupeeseen. Vanhan suojellun linja-autoaseman se säästää edelleen, vaikka linja-autoliikenteen ja junaliikenteen asemapalvelut rakennetaankin uusiksi.

Onnistuessaan matkakeskuksen myötä syntyy asumista, palveluja hotellista alkaen, toimisto- ja liiketiloja ja kulkisia palveluita sekä viihde- ja vapaa-ajan palveluita. Kokonaisuutta ei rakenneta yhden oljenkorren varaan, jolloin se kantaa paremmin.

-Toistaiseksi hanke on edistynyt varsin positiivisesti, arkkitehti Mika Rajala Turun kaupungin Kiinteistölaitoksesta arvioi.

Hankkeessa on mukana realismi: erinomainen saavutettavuus joukkoliikennevälineillä ja sen rinnalla reilut pysäköintimahdollisuudet.

-Joukkoliikennettä voidaan suosia, mutta siihen ei voida pakottaa.

TAKAPIHASTA ETUPIHAKSI

Vanhan ratapihan tuntumaan on syntymässä runsaasti uusia asuntoja. Koko ratapiha-alue on tarkoitus ottaa käyttöön: kaupungin vanhasta takapihasta alkaa versoa uutta asumista ja toimintaa.

Rajala nostaa Matkakeskuksen esikuviksi kansainvälisiä ratkaisuja. Hän toivoo uusia visioita siitä mitä Turkuun voisi syntyä.

-Hanke luo mahdollisuuden toteuttaa matkakeskus arkkitehtonisesti näyttävänä elementtinä, joka vahvistaa Turun myönteistä identiteettiä.

Hankkeen toteutusmahdollisuuksia pidetään itse itsensä kannattavina. Tälle on sekä taloudellisia että liikenteellisiä perusteita. Kokonaisuustta voidaan pitää tässä suhteessa valtakunnallisena pilot-kohteena.

Alustavien arvioiden mukaan hankkeen kustannusarvio on 115 miljoonaa euroa. Ratapihan uudelleenjärjestelyille hintaa kertyy 16 miljoonaa, mikä pyritään kattamaan ensisijaisesti ratahallintokeskuksen omistaman maaomaisuuden myynnillä. Mikä tämä rahoitustapa hyväksytään, tätä uutta ns. Turun mallia voitaisiin hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtin mukaan hyödyntää muidenkin kaupunkien matkakeskushankkeissa.

Rajala ennakoi, että alueen kehittämisessä tullan käyttämään kansainvälisiä arkkitehtuuri- tai suunnittelukilpailuja. Tavoite on ottaa Turun matkakeskus käyttöön vuonna 2015.

Matkakeskushanke etenee seuraavasti: 2006 osayleiskaavan valmistelu 2006 kumppanuussopimukset, pelisäännöt 2006 rahoitusratkaisujen neuvottelut 2007 osayleiskaava valmis 2007 kumppaneiden etsintä ... arkkitehti- ja suunnittelukilpailuja ... asemakaavoitus ... suunnittelu, lopulliset päätökset ... rakentaminen 2015 matkakeskus otetaan käyttöön

Keskustelu aiheesta jatkuu kaupungin internet-sivuilla osoitteessa http://www.turku.fi/keskustele

Lähde Turkuposti 2/2006

VR EI SAA YMMÄRTÄMYSTÄ KANTAHÄMÄLÄISILTÄ

27.03.2006 22:31

VR:n uudet aikataulut julkistetaan näillä näkymin toukokuun alussa, eikä nykyiseen hinnoittelupolitiikkaan ole luvassa muutoksia huolimatta palveluiden heikkenemisestä.

VR:n kaukoliikenteenpäällikkö Ari Vanhanen joutui vastaamaan monien kiukkuisten kansalaisten kysymyksiin Hämeenlinnassa järjestetyssä seminaarissa, jonka teemana olivat VR:n tulevaisuuden suunnitelmat Kanta-Hämeessä. Eniten keskustelua herätti se, etteivät pendolinot enää syyskuun jälkeen pysähdy Hämeenlinnassa VR:n aikataulu-uudistuksen takia.

VR:n toimintaa oli paikalle saapunut ihmettelemään kansaa aina Riihimäkeä ja Tamperetta myöten. Hämeenlinnan jättäminen pendolinoliikenteen ulkopuolelle ei saanut juuri ymmärtämystä. VR:n suunnitelmat saivat osakseen kummastelua ja kritiikkiä sekä kaupungin johdolta että kaupunkilaisilta. Käytännössä VR sai ymmärtämystä vain yhdeltä kuulijalta.

- On vaikea ymmärtää, miksi VR vähentää vuoroja, kun Hämeenlinnan aseman matkustajamäärät ovat kasvaneet kolmen prosentin vuosivauhtia, apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo sanoi.

- Minusta VR:n johto on tehnyt asiassa puutteellisen analyysin ja päätös osoittautuu ennen pitkää virheelliseksi. Hämeenlinnasta riittää joka päivä tulijoita pendolinoon, päivittäin Helsinkiin matkustava Ville Kivelä vakuutti.

Janakkalan kunnanjohtaja Juhani Harju huomautti, että Turenkiin tarvittaisiin pääkaupunkiseudulta nykyistä myöhäisempi vuoro.

- Kun viimeinen juna Helsingistä meille päin lähtee 17.12, on monen työssäkävijän vaikea ehtiä siihen. Syksy aikataulusuunnitelmassa oli esillä 19.30 vuoro, joka olisi käsittääkseni mahtunutkin aikatauluihin, mutta sitä ei pidetty kannattavana. Yleisesti voisin sanoa, etteivät junille kaavaillut suuret huippunopeudet paljon lämmitä, jollei juna pysähdy asemalla, Harju sanoi.

Seminaarissa tulivat esiin myös esimerkiksi kuluneena talvena junaliikennettä riivanneet jatkuvat myöhästymiset.

- Olemme tehneet ja tulemme edelleen tekemään parhaamme, että tekniset ongelmat tältä osin saataisiin kuntoon, Vanhanen sanoi.

Hämeen Kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Kattainen epäili, että henkilöliikenne saattaa siirtyä nykyistä enemmän kumipyörille.

- Kun verrataan suuruusluokassa bussien ja junien matkalipun hintoja, kannattaa VR:ssä miettiä asioita. Esimerkiksi Hämeenlinnasta pääsee Helsinkiin bussilla halvimmillaan noin 10 eurolla, kun junalla voi joutua maksamaan jopa 27 euroa, Kattainen sanoi.

Lähde Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset
Lähde WWW http://www.kaupunkiuutiset.com/artikkelit/arkisto/artikkeli.php?artikkeli_id=1138

Mäntsälä toivoo valtion tukea junavuoroihin

27.03.2006 15:30

Mäntsälä toivoo valtion tukea junavuorojen lisäämiseksi Kerava-Lahti oikoradalle. Syksyllä avattavaa ratayhteyttä käyttää arviolta noin pari tuhatta mäntsäläläistä vuorokaudessa.

Junia Mäntsälän asemalla pysähtyy kuitenkin vain yksitoista vuorokaudessa, eikä kunnassa uskota vähäisten vuorojen kannustavan asukkaita junan käyttöön. Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo mukaan liikenne- ja viestintäministeriöltä pitää löytyä rahaa siihen, että junat pysähtyisivät asemalla kaksi kertaa tunnissa ruuhka-aikoina. Ministeriö on luvannut junan pysähtyvän Mäntsälässä vain kerran tunnissa ruuhka-aikoina ja muuna aikoina kerran kahdessa tunnissa.

Lähde Ylen aikainen 27.3
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content3000B

Kolholaiset haluavat ostaa VR:ltä aikaa

27.03.2006 07:31

Kolhon liikennepaikan palauttamisen puolesta nousi kansanliike.

Vilppulan Kolhossa ei henkilöjuna ole pysähtynyt sitten vuoden 1988, jolloin lättähatut poistuivat liikenteestä. Nyt kolholaiset haluavat ostaa VR Osakeyhtiöltä muutaman minuutin aikaa, jotta Haapamäen ja Tampereen välillä kulkeva kiskobussi alkaisi pysähtyä taajamassa. Maksuvälineeksi tarjotaan kansalaisadressia, jossa on jo 724 nimeä, ja osa listoista on vielä laskematta.

- Kuinka moni ehtii ensi viikolla mukaan luovuttamaan adressia VR:lle. Junallahan me emme sinne pääse, mutta tilausbussilla tai pikkuautoilla kylläkin, kuulutti Kolhon kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sari Riihonen sunnuntaina Kolhon vanhalla seisakkeella järjestetyssä yleisötilaisuudessa.

Asialla on hänen mukaansa kiire, sillä VR on parhaillaan lyömässä aikatauluja lukkoon. Kolholaiset ovat Riihosen mukaan junaliikenteen suhteen melkoisessa motissa, sillä julkista liikennettä Vilppulassa pysähtyville junille ei ole.

- Linja-autovuorot vähenevät muutoinkin entisestään ja keskittyvät lähinnä koululaisten kuljettamiseen. Esimerkiksi opiskelijat on kyydittävä omilla autoilla 15 kilometrin päähän Vilppulan asemalle. Vähän älyttömältä tuntuu sekin, että kun vien äitini Vilppulan asemalle, ehdin takaisin Kolhoon vilkuttamaan, kun hän ajaa kiskobussissa tästä ohi kohti Seinäjokea.

Pysähtyminen vie pari minuuttia

Kun kiskobussi otettiin maaliskuun alussa käyttöön välillä Tampere-Haapamäki-Seinäjoki, ilmoittivat VR:n edustajat, ettei uusi kulkupeli tuo mukanaan uusia seisakkeita.

Kansanedustaja ja VR:n hallintoneuvoston jäsen Lauri Oinonen (kesk.) pitää Kolhon mahdollisuuksia kuitenkin hyvinä varsinkin, kun takana on tällainen kansanliike.

- VR:n selkeä kanta on ollut, etteivät aikataulut kestä yhtäkään uutta seisaketta, entisiäkin olisi pikemminkin karsittava. Paineita on ollut erityisesti Pihlajavettä, Myllymäkeä ja Ähtärin eläinpuistoa kohtaan.

Veturivetoisen junan pysähtymisen ja taas liikkeellelähdön on laskettu vievän aikaa seitsemän minuuttia. Kiskobussi on kuitenkin kuin linja-auto, eikä sen pysäyttäminen kestä kuin kaksi minuuttia, joten isosta asiasta ei Oinosen mukaan ole kyse.

Lähde Keskisuomalainen

Pendolinolla Kajaanin yöjunan sijasta

26.03.2006 18:47

VR toteuttaa suuren aikatauluremonttinsa syyskuun alussa. Pohjoisessa vaikutukset näkyvät ennen kaikkea Kainuun liikenteessä. Oulusta itäradalle starttaavan yöjunan tunnelmaa voi ihastella viimeisen kerran 2. syyskuuta.

- VR:n liikennöintisuunnitelmat on tehty sen mukaan, ettei yöjuna enää kulje, aluejohtaja Markus Lohikoski vahvistaa.

Vastapainoksi kainuulaiset saavat aiempaa nopeamman yhteyden pääkaupunkiin. Kun Kajaani-Iisalmi-rataosuus sähköistyy ensi vuoden tammikuussa, syöksyy pendolino myös Kainuun maakuntakeskukseen.

- Eli nopeimmillaan matka Kajaanista Helsinkiin taittuu viidessä ja puolessa tunnissa. Nyt nopeimman yhteyden kesto on seitsemän tuntia, Lohikoski laskee.

Pendolinovuoro Helsinkiin lähtee kerran päivässä, aamulla.

- Ja illalla pääsee pendolinolla takaisin. Muuten Kainuun junavuorotarjonta pysyy entisellään, Lohikoski linjaa.

VR julkistaa uudet aikataulut toukokuussa. Pohjoisessa aikataulumuutokset ovat kohtuullisen pieniä.

Oulusta etelään ja pohjoiseen lähtevien junien määrä pysyy ennallaan. Myös lähtö- ja tuloajat noudattelevat pääsääntöisesti vanhoja kaavoja.

- Joitain tarkistuksia aikatauluihin tulee, Lohikoski kiteyttää.

Valot sammuvat Iin ja Kuivaniemen asemilla

Uudistuksen myötä sähköistettyä Rovaniemen rataa voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Välillä Helsinki-Rovaniemi matkustusaika lyhenee puolella tunnilla ja välillä Oulu-Rovaniemi 15-20 minuutilla.

Oulun ja Kajaanin välillä siirrytään sähköjuna-aikaan 7. tammikuuta 2007. Tämän jälkeen henkilöjunien huippunopeus on 140 kilometriä tunnissa entisen 120:n sijaan.

- Matkustusaika Oulu-Kajaani-välillä lyhenee noin varttitunnilla.

Kemijärven suunnalla VR:n suunnitelmat on lyöty lukkoon. Makuuvaunuyhteys katkeaa syyskuussa, sillä VR:n uutta makuuvaunukalustoa ei voi käyttää sähköistämättömällä Rovaniemi-Kemijärvi-rataosuudella.

- Syöttöliikennettä jatketaan päivävaunuilla vielä vuodenvaihteeseen asti. Sitten myös päivävaunuliikenne lopetetaan, Lohikoski summaa. Kemijärven tilanne voi muuttua, mikäli liikenne- ja viestintäministeriö haluaa ostaa henkilöliikennepalvelun VR:ltä.

Henkilöjunat eivät enää syyskuusta lähtien pysähdy Iin ja Kuivaniemen asemilla. Syy on yksinkertainen: liian vähän matkustajia.

Koko aikatauluremontti kytkeytyy Kerava-Lahti-oikoradan valmistumiseen. Suomen junaliikenteessä muutos on merkittävin vuosikymmeniin.

- Eniten aikataulujen rukkaaminen vaikuttaa Etelä- ja Itä-Suomen liikenteeseen, Lohikoski korostaa.

Lähde Kaleva 25.3
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=558666

Oras Tynkkynen Uusikaupunki- Pori-radan takana ympäristösyistä

26.03.2006 12:06

- Suomessa on rakenteilla vain Kerava-Lahti-oikorata. Ruotsissa rakennetaan 12 kertaa enemmän ratoja, eikä Ruotsi todellakaan ole 12 kertaa rikkaampi valtio kuin Suomi. Esimerkiksi Uusikaupunki-Rauma-Pori-rata olisi hyvä rakentaa, vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen sanoo.

Vihreiden eduskuntaryhmän ilmasto-ja energiapolitiikasta vastaava Tynkkynen kiersi eilen puhumassa ilmastonmuutoksesta Vihreän liiton Satakunnan piirin järjestämässä Road Showssa Porissa ja Raumalla. Tänään kiertue jatkuu Kankaanpäähän.

Tynkkynen kertoo, että vihreät esittävät valtakunnalliseen liikenneohjelmaan uusien rataosuuksien rakentamista, tosin erittelemättä ratojen tärkeysjärjestystä. Uudenkaupungin ja Porin välinen rata ei ole ainoa, vaan esimerkiksi Lahden ja Mikkelin välille on odotettu jo pitkään rataa, ja samoin on suunniteltu Helsingin ja Turun välistä oikorataa. Itsestäänselvyys tietysti myös on, että Tynkkynen puolustaa tunteita kuohuttaneen Kemijärven yöjunan liikennöinnin jatkamista.

Tynkkynen antaa hallitukselle sapiskaa joukkoliikennepalveluihin osoitetuista rahoista. Rahoitus on alhaisimmillaan 20 vuoteen. Joukkoliikenteen tukeminen ja ratojen rakentaminen antaisivat yksittäiselle ihmiselle paremmat mahdollisuudet estää omalta osaltaan ilmastonmuutosta.

Lähde Satakunnan Kansa 26.3.2006 s. 7

Helsinki aloittaa metrolinjan suunnittelun lentokentälle

25.03.2006 10:46

Helsinki aloittaa metron suunnittelun Pasialasta lentoasemalle. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esittää maanantaina kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että kaupunkisuunnitteluvirasto käynnistäisi yhteistyössä joukkoliikennelautakunnan kanssa uuden metrolinjan yleissuunnitelman laatimisen.

Töölön metrosta on laadittu alustava yleissuunnitelma vuonna 2003. Töölön metro on nykyisen linjan poikittaislinja joka alkaa Kampista ja päätyy Pasilan asemalle. Asemat uudella osuudella olisivat Töölössä Hesperiankatujen ja Töölön torin välissä sekä Meilahden sairaala-alueella.

Lähde HS 25.3

VR:n pakkasongelmat poikineet vain vähän vahingonkorvauksia

25.03.2006 10:42

VR Osakeyhtiö näyttää selviävän helmikuun alkupäivien pakkasongelmista ilman mittavia vahingonkorvauksia. Yhtiö ei julkista maksettujen korvausten määrää, mutta markkinointipäällikkö Inari Rummukaisen mukaan niitä on maksettu "muutamalle kymmenelle asiakkaalle".

Vahingonkorvaus perustuu rautatiekuljetuslakiin, ja asiakkaan on haettava sitä erikseen anomuksella. Pelkkä myöhästyminen tai vuoron ajamatta jättäminen ei kuitenkaan vielä oikeuta vahingonkorvaukseen.

- Asiakkaan on todistettava, että jotakin rahan arvoista jäi saamatta tai tapahtumatta. Haluamme tästä myös todisteeksi kuitin, Rummukainen sanoo.

- Meille on tärkeintä saada asiakas perille. Eli jos jotain sattuu, me laitamme matkustajat vaikka taksiin. Tosin suhteellisen usein asiakas pääsee perille jollakin toisella vuorolla.

Rautatiekuljetuslain mukaan korkein maksettava vahingonkorvaus voi olla 5000 euroa.

Lähde Kauppalehti 24.3

Taksi ja juna kolaroivat Helsingissä

25.03.2006 10:24

Taksi ja juna kolaroivat aivan Helsingin keskustassa lauantaiaamuna kahdeksan aikaan. Töölönlahdenkatua ajanut taksi tuli tavarajunan töytäisemäksi Auroran kentän kulmassa. Tavarajuna oli juuri siirtynyt pääradalta Ruoholahteen päin kulkevalle pistoraiteelle. Tasoristeyksessä on puomit, jotka laskeutuvat junan tullessa. Poliisi selvittää, olivatko puomit alhaalla taksin tullessa risteykseen.

Taksinkuljettaja sekä taksissa istunut matkustaja selvisivät vammoitta, mutta auto kärsi huomattavia vahinkoja. Töölönlahdenkatu oli Auroran kentän kohdalta suljettuna noin tunnin verran. Onnettomuuspaikka on aivan rautatieaseman tuntumassa.

Lähde Iltalehti 25.3
Lähde WWW http://www.iltalehti.fi/2006/03/25/200603254302036_uu.shtml

Helsingin seudulle tilataan pidempiä junia

24.03.2006 22:25

Pääkaupunkiseudun junakalustoyhtiö on päättänyt, että Helsingin seudun lähiliikenteeseen ostetaan 32 uutta junaa, joissa on kussakin 250-300 istumapaikkaa. Vaihtoehtona on ostaa 75 metriä pitkiä yksikerroksisia tai 55-metrisiä kaksikerroksisia junia. Nykyiset pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junat ovat 55-metrisiä yksikerroksisia junia, joihin mahtuu istumaan vajaa 200 ihmistä.

Junakalustoyhtiön toimitusjohtaja Yrjö Judström sanoo, että tarjouksia lähetettiin yhteensä kahdeksalle valmistajalle, joista viisi jätti tarjouksen. Tarjoajien joukossa on myös espanjalainen Talgo-konserni, jolla on tehdas Vuolijoella Kainuussa. Talgo tarjoaa pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen 55-metristä kaksikerroksista Talgo 22-junaa. Siinä on yhtiön kehittämä ja patentoima rakenne, jossa sekä yläkerros että alakerros ovat yhtä suoraa tilaa koko junan pituudelta.

Kevään aikana junakalustoyhtiössä arvioidaan ja vertaillaan tarjouksia, ja yhtiön hallitus valitsee uusien junien valmistajan ensi kesänä. Samalla päätetään siitä, maksetaanko junat leasing- vai lainarahoituksella.

Alun perin tarkoituksena oli ostaa joko 32 nykyistä tilavampaa tai 40 nykyisen kokoista junaa. Yhtiössä päädyttiin siihen, että isot yksiköt soveltuvat paremmin pääkaupunkiseudulle.

- Teimme selvityksiä YTV:n kanssa, onko ihanteellinen junakoko matkustajakapasiteetin kannalta nykyinen 55-metrinen vai isompi juna, joita muualla Euroopassa on paljon. Monimutkaisia optimointilaskelmia tehtiin useita ja tähän päädyttiin, Judström kertoo.

Myös pitkiä 75-metrisiä junia voidaan tarvittaessa liittää yhteen. Pääkaupunkiseudulla laituripituus on 220 metriä, joten pitkiäkin junia voidaan kytkeä kolme peräkkäin. Kaksikerroksinen 75-metrinen juna on Judströmin mukaan Helsingin seudun liikenteeseen liian suuri.

Junien hankinta lähti vauhtiin sen jälkeen kun VR ja YTV viime kesänä pääsivät sopimukseen liikennöin ostamisesta ja liikennöinnin hinnasta. Peräti vuoteen 2017 ulottuvassa sopimuksessa sovittiin myös kaluston uusimisesta. Paitsi että lähiliikenteeseen hankitaan uusia junia, VR peruskorjaa Sm2-junat vuoteen 2010 mennessä. Niiden pitäisi näin kestää ainakin vuoteen 2020. Kaikkein vanhimmat Sm1-junat romutetaan sitä mukaan kun uudet junat valmistuvat. Uudet junat tulevat testiajoon 2009 ja koko 32-junan sarjan pitäisi olla liikenteessä vuonna 2014.

Lähde HS 12.3

Lisäraiteen rakentaminen Savion ja Keravan välille alkaa

24.03.2006 21:06

Pääradalle Savion ja Keravan välille rakennetaan viides raide. Uusi, kolmen kilometrin pituinen raide on osa Vuosaaren satamarataa, joka liittyy päärataan Keravan aseman eteläpuolella. Raiteen rakennuttajana toimii Ratahallintokeskus. Rakentaminen alkaa maaliskuussa ja päättyy syksyllä 2008. Vuosaaren satamaradan jatkaminen pääradan rinnalla erillisenä raiteena takaa Keravan kaupunkiradan tiheän, häiriöttömän liikenteen. Viides raide toteutetaan kaupunkiradan rinnalle radan itäpuolelle.

Lisäraiteen rakentaminen sisältää Kaatopaikantien alikulkusillan, Savion asematunnelin sekä Kanniston alikulkusillan leventämisen rakentamalla uudet sillat nykyisten siltojen itäpuolelle. Siltatyöt alkavat huhtikuussa. Karhuntassuntie ja Keravantie sekä Savion asematunneli ovat koko rakentamisen ajan käytössä. Pienistä poikkeuksista tiedotetaan erikseen. Sillat valmistuvat lokakuussa 2006.

Uusi raide perustetaan pääosin paalulaatalle. Paalutustyöt alkavat huhtikuussa ja päättyvät alustavan aikataulun mukaan syyskuussa. Junaliikenteen vuoksi paalutustöitä joudutaan tekemään myös öisin. Maarakennustyöt jatkuvat vuoden 2006 loppuun asti. Rakentaminen ei vaikuta junaliikenteeseen.

Lähde RHK tiedote 21.3
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/tiedotteet.html

Pisara-tunneli tehostaisi paikallisliikennettä

24.03.2006 21:05

Pisaraksi nimetyn rautatieyhteyden tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys on valmistunut Ratahallintokeskuksen, YTV:n ja Helsingin kaupungin yhteishankkeena. Pisara yhdistäisi toteutuessaan pääradan ja rantaradan kaupunkiradat Helsingin kantakaupungin alla kiertävällä 7,5 kilometrin pituisella tunneliradalla. Uudella radalla olisi kolme asemaa: Töölössä Oopperan kohdalla, ydinkeskustassa Forumin - Makkaratalon kohdalla sekä Hakaniemessä rinnakkainen asema metron kanssa. Hankkeen kustannusarvio on 250 milj. euroa.

Pisara-hanke parantaisi huomattavasti kaupunkirataliikenteen yhteyksiä Helsingin kantakaupunkiin ja mahdollistaisi samalla Helsingin asemalle päättyvän muun junaliikenteen kehittämisen.

Helsingin ratapihan kapasiteetti alkaa olla jo nyt täysin käytössä, eikä häiriöitä tasaavaa varakapasiteettia ruuhka-aikoina enää jää syksyllä 2006 alkavan Kerava-Lahti-oikorataliikenteen jälkeen. Myöskään tilaa laituriraiteiden lisäämiseksi ei ole.

Pisara-rata vapauttaisi suurimman osan kaupunkirataliikenteen käytössä olevista kahdeksasta laituriraiteesta, mikä mahdollistaisi Helsinkiin päättyvän taajama- ja kaukojunaliikenteen kehittämisen ja parantaisi junaliikenteen toimintavarmuutta. Samalla Pisara-rata poistaisi tarpeen rakentaa Pasilaan päättyvän lähiliikenteen uusi terminaali. Pisara-radan ansiosta junat voivat tulevaisuudessakin ajaa Helsingin keskustaan saakka.

Selvityksen mukaan Pisara on yhteiskuntataloudellisesti kannattava hanke, jonka hyöty-kustannussuhde on 1,6-2,3 liikennejärjestelmän kehityksestä riippuen. Hankkeen jatkokäsittelyyn otetaan kantaa parhaillaan tarkistettavana olevan Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) yhteydessä.

Lähde RHK tiedote 16.3
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/2006/tiedote_16_3.06.html

Tasoristeysonnettomuuksien määrä noussut huolestuttavasti

24.03.2006 21:03

Tasoristeysonnettomuuksien määrä on lisääntynyt huolestuttavasti. Turmia sattui vuonna 2005 kaikkiaan 64, kun niitä vuonna 2004 sattui 52. Molempina vuosina tasoristeysonnettomuuksissa kuoli kahdeksan henkilöä. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa sattuu neljä kertaa enemmän tasoristeysonnettomuuksia. Tänä vuonna tammi-helmikuussa on sattunut kaksitoista onnettomuutta.

Huomattava osa viime vuoden tasoristeysonnettomuuksista sattui rataosilla, joilla junaliikenne on vähäistä tai junien nopeus pieni. Siksi myös vähäliikenteisissä tasoristeyksissä tienkäyttäjien on syytä noudattaa aina liikennesääntöjä ja suurta varovaisuutta. Tuttuun ajoreittiin ja muistikuviin junien kulkuajoista ei pidä luottaa, sillä radoilla liikkuu paljon mm. yksittäisiä vetureita ja erilaisia ratatyökoneita.

Tilastojen mukaan suuri osa tasoristeysonnettomuuksista sattuu hyvällä säällä, tutussa risteyksessä ja kokeneelle kuljettajalle. Onnettomuuksien syntyyn vaikuttavat muun muassa liian suuri lähestymisnopeus ja usein jopa autoilijan tietoinen riskinotto, kuten esimerkiksi STOP-merkin noudattamatta jättäminen. Huonosta liikennekäyttäytymisestä kertoo paljon myös se, että viime vuonna tasoristeyspuomit ajettiin rikki yhteensä 212 kertaa.

Kaikkiaan Suomen radoilla on yli 4 500 tasoristeystä. Näistä valtion raiteilla on yhteensä 3 760 tasoristeystä ja loput eli noin 750 tasoristeystä yksityisraiteilla. Yksityisomisteisia ovat esimerkiksi satama- ja teollisuusraiteet. Puomein tai varoituslaittein varustettuja tasoristeyksiä on 760, joten ilman varoituslaitteita on valtion rataverkolla 3 000 tasoristeystä.

Lähde RHK tiedote 15.3
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/2006/tiedote_15_3.06.html

Sallan kunnanjohtaja oikoo VR:n laskelmia

24.03.2006 20:38

Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen oikoi perjantaina VR:n johdon väitteitä uusien makuuvaunujen tarvitsemien agregaattivaunujen hinnoista. Väyrysen Ruotsista saaman tarjouksen perusteella agregaattivaunun saa huomattavasti edullisemmin kuin VR:n johto on esittänyt.

Väyrynen esitti saamansa laskelmat Kemijärvellä järjestetyssä Lappi raiteille -yleisöseminaarissa. Tilaisuuden ovat järjestäneet Eduskunnan rautatieliikenteen ystävät, Lapin liitto ja Lapin kansanedustajat.

Lähde Lapin Radio 24.3
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=Content3917D

VR romuttaa tavaravaunuja kilpailijoiden pelossa

24.03.2006 18:25

VR on romuttanut tänä vuonna noin 400 tavaravaunua rautatiekilpailun pelossa. Romutusta on tapahtunut useilla paikoilla. Ajokelvottomat vaunut on romutettu sijaintipaikallaan. Esimerkiksi Haapamäellä on romutettu parikymmentä vaunua. VR pyrkii näin rajoittamaan mahdollisuutta, että vaunut päätyisivät ensi vuoden alussa tavaraliikenteen kilpailijoiden haltuun. Rataverkko avataan kilpailulle tavaraliikenteessä vuoden 2007 alusta lukien.

Lähde Resiina 1/2006
Lähde WWW http://www.resiinalehti.fi/

Talgo myi tavaravaunutuotannon Ruotsiin

24.03.2006 17:34

Talgo on myynyt tavaravaunutuotannon Ruotsiin K Industrier AB:lle. K Industrier saa Talgolta 15 valmiiksi kehiteltyä tavaravaunutyyppiä, esimerkiksi autonkuljetusvaunuja. Vaunut myydään ja valmistetaan jatkossa Malmössä. Yhtiö tarjoaa markkinoille nyt 26 erilaista tavaravaunutyyppiä. Talgo keskittyy yksinomaan henkilöliikennekalustoon.

K Industrier ja VR:n Pieksämäen konepaja ovat nyt pohjoismaiden ainoat tavaravaunujen valmistajat. Aikoinaan Otanmäen tehdas perustettiin tekemään tavaravaunuja Neuvostoliittoon. Talgon tulevaisuuteen vaikuttaa huomattavasti mistä pääkaupunkiseudun junakalustoyhtiö tulee tilaamaan ensi kesänä uudet lähiliikennejunat.

Talgo-konsernin omistuksesta on siirtymässä 49,9 prosentin osuus amerikkalaiselle sijoitusyhtiölle Lehman Brothersille.

Lähde Resiina 1/2006

Lappi raiteille - yleisöseminaari Kemijärvellä pe 24.3. 2006

23.03.2006 14:04

Eduskunnan Rautatieliikenteen Ystävät, Lapin Liitto ja Lapin kansanedustajat järjestävät kaikille avoimen Lapin rautatieliikenteen kehittämissseminaarin. Tilaisuudessa on tarkoitus päivittää rautateiden nykytilanne ja pohtia kehitysnäkymiä Lapin liikenteessä. Tilaisuus alkaa Kemijärven uudella kaupungintalolla perjantaina 24.3. klo 19.00. Keskustelussa on mukana mm kansanedustajia, ratahallintokeskuksen johtoa sekä VR:n kaukoliikennepäällikkö. Myös kansalaisjärjestö Raideryhmä on edustettuna sekä tietysti Kemijärven kaupungin johto Timo E Korvan johdolla. Kansalaisten varsinainen kyselytunti alkaa klo 20.00.

VR tappaa Itä-Lapin

23.03.2006 13:42

Riikka Luukkonen | 09.03.2006 Itä-Lapin asukkaat ovat tuskastuneita asuinalueensa alas ajamisesta. Työpaikkojen ja palveluiden lisäksi Kemijärveltä on katoamassa myös junaliikenne. VR on viime aikoina uhannut lakkauttaa monia omasta mielestään kannattamattomia junayhteyksiä. Yksi lakkautusuhan alla olevista yhteyksistä on Helsingin ja Kemijärven välinen yöjunaliikenne. Barrikadeille nousseiden kansalaisten mielestä kyse on muustakin kuin pelkästä junayhteydestä. Puheet Itä-Lapin uudelleen asuttamisesta ovat saaneet siivet selkäänsä ja alueen asukkaat pelkäävät koko Itä-Lapin alas ajamista. Myös kansalaisjärjestö Raideryhmä on huolissaan VR:n visiosta tyhjentää koko Itä-Lappi. -Jokaisella taajamalla on oikeus ratayhteyteen, joka on tae elinkeinoelämän kehittymiselle, kansalaisjärjestö Raideryhmään kuuluva Mikko Laaksonen toteaa. Itä-Lapin rataosuus kustannuskysymys VR on puolustanut junayhteyden lakkauttamista taloudellisin perustein. Lisäksi VR:n mukaan uuden kaluston kuljettaminen Kemijärvelle asti on tulevaisuudessa teknisesti mahdotonta. VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen painotti helmikuussa esitetyssä A-Talk ohjelmassa, ettei Lapin junaliikennettä olla ajamassa alas. Lisäksi Jaatinen muistutti, että VR on osakeyhtiö, jolta omistaja odottaa kannattavaa toimintaa. Jaatinen toivoi ohjelmassa, että ajan kuluessa uudet korkeatasoiset makuuvaunut saisivat ihmiset unohtamaan asian negatiivisen puolen.Laaksonen on asiasta eri mieltä. -Junayhteydet pitäisi saada palvelemaan paikallisia ihmisiä turistien lisäksi. Eivät kaikki yhteydet, jotka eivät kulje Helsinkiin, ole kannattamattomia, Raideryhmään kuuluva Mikko Laaksonen huomauttaa. VR karsii matkustajia toiminnallaan VR:n junapolitiikka tukee pääasiallisesti Etelä-Suomen junaliikennettä. Samaan aikaan kun palvelujen tarjonta nousee huippuunsa etelän suurkaupungeissa, pohjoisen kunnat taistelevat oikeuksistaan säilyttää edes pienimmät elämisen mahdollisuudet. Rovaniemen ja Kemijärven välisen yöjunayhteyden lakkauttaminen heikentää myös Lapin tärkeää elinkeinoa eli matkailua. VR:n kaavailema bussiyhteys Rovaniemeltä eteenpäin ei saa kannatusta Laaksoselta. -Juna ja bussi eivät ole samanarvoisia kulkuvälineitä, ja on selvää, että junayhteyden lakkauttaminen on tehokkain keino karsia matkustajia matkan keston pidentyessä kohtuuttomaksi ja matkan hinnan tullessa kalliimmaksi, Laaksonen toteaa.

Lähde Tutka - ajan tasalla mediasta
Lähde WWW http://www.tutka.org/juttu?juttu=11755

VR:n tulos laski paperin työsulun takia

22.03.2006 23:13

VR-konsernin tulos laski viime vuonna 46 miljoonaan euroon edellisvuoden liki 52 miljoonasta. Tuloksessa näkyy selvästi metsäteollisuuden viimekeväinen työmarkkinaselkkaus. Yhtiön liikevaihto koheni vajaalla 20 miljoonalla 1,197 miljardiin euroon. VR-konsernin laskelmien mukaan metsäteollisuuden pitkään kestänyt työmarkkinaselkkaus kevät-kesällä 2005 laski yhtiön liikevaihtoa noin 20 miljoonalla ja liikevoittoa 17 miljoonalla eurolla.

Konsernin liikevoitto koko vuodelta tipahti hiukan, 61,1 miljoonaan euroon. Sen sijaan yhtiön liikevaihto koheni 1,179 miljardista eurosta 1,197 miljardiin euroon.

VR:n kotimaan tavarakuljetukset vähenivät viime vuoden aikana runsaan kymmenyksen. Sen sijaan Venäjän-liikenne kasvoi liki seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Kaikkiaan Venäjän-liikenteessä kuljetettiin tavaraa viime vuonna 16,3 miljoonaa tonnia. Kuljetuksista yli puolet oli raakapuun tuontia.

Kotimaassa VR kuljetti tavaraa 23,5 miljoonaa tonnia. Luvussa näkyy metsäteollisuuden kuljetusten tasan 12 prosentin lasku edellisvuoteen verrattuna. Myös metalliteollisuuden kotimaan kuljetukset laskivat selvästi. Kuljetuksista vastaavan VR Cargon liikevaihto laski 333,4 miljoonaan euroon edellisvuoden 348,2 miljoonasta eurosta.

Henkilöliikenne ennätyslukemiin

Henkilöliikenne kasvoi tuntuvasti. Viime vuonna rautateille tehtiin 63,5 miljoonaa matkaa, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Pääkaupunkiseudun lähiliikenne taas kasvoi noin 6,2 prosenttia. Kaikkiaan lähijunissa tehtiin vuoden aikana 51 miljoonaa matkaa. Suurin osa, noin 80 prosenttia tehtiin pääkaupunkiseudun YTV-alueella. Henkilöliikenteen liikevaihto koheni 320 miljoonaan euroon.

Myös konsernin autoliikenne lisääntyi. Pohjolan Liikenne -yhtiöt kuljettivat vuonna 2005 tavaraa yhteensä runsaat yhdeksän miljoonaa tonnia. Kasvua edellisvuodesta oli liki kolme prosenttia.

Lähde YLE 22.3
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/talous/vasen/id30604.html

Liikenneministeri: Valtio ei puutu VR:n Pendolino-päätökseen

22.03.2006 09:33

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovisen mukaan valtiolla ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa VR:n tekemään päätökseen lopettaa Pendolino-junien pysähtyminen Hämeenlinnassa. - VR on osakeyhtiö, eikä valtio-omistajalla ole mahdollisuuksia puuttua tällaisiin aikataulukysymyksiin. Niistä päätösten tekeminen kuuluu yhtiön toimenkuvaan. - Ymmärrän tuskan, jota täällä on tunnettu, mutta pyydän ymmärrystä sille tuskalle, että resurssit, jotka meillä on käytettävissä, eivät ole kovin suuret, ministeri Huovinen sanoi tiistai-iltana Hämeenlinnassa. Hän oli alustamassa kaupungin ja Hämeen liiton järjestämässä seminaarissa, jonka teemoina olivat VR:n tulevaisuuden suunnitelmat Kanta-Hämeessä ja raideliikenteen merkittävyys maakunnan elinvoimaisuudelle. VR:n aikataulu-uudistuksista johtuen Pendolinot ajavat Hämeenlinnan ohi syyskuun 3. päivästä alkaen. Niitä korvaamaan tulee neljä InterCity-vuoroa. Kolmea uutta paikallisjunavuoroa ei saatu, koska liikenneministeriöltä ei löytynyt niihin rahaa. Ymmärtäjät vähissä Kaikille avoimeen tilaisuuteen otti osaa reilut 40 ihmistä. Pendolinojen poistuminen tarjonnasta nousikin parituntisen tilaisuuden pääpuheenaiheeksi, vaikka VR on jo päätöksensä tehnyt eikä aio VR:n kaukoliikennepäällikön Ari Vanhasen mukaan sitä pyörtää. - Asiaa on suunniteltu jo kolme vuotta. Vaikka koko aika olisi asiasta keskusteltu, lopputulos olisi silti sama, hän sanoi. Sekä puheenjohtajana toiminut kansanedustaja Satu Taiveaho (sd.), apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Pro Rautatien toiminnanjohtaja Reijo Lehtinen että Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Kattainen yrittivät tilaisuudessa vielä vedota sekä VR:ään että ministeriin. - Päätöksellä on suuri merkitys alueen työllisyydelle ja kehittymiselle, Taiveaho kiteytti. Taiveaho, joka on VR:n hallintoneuvoston jäsen, toimii myös Hämeen liiton asettaman, Pendolinojen puolesta taistelevan työryhmän puheenjohtajana. - Raportti on viittä vaille valmis. Siinä esitetään vaihtoehtoisia mahdollisuuksia, miten raideliikennettä voidaan kehittää alueella. Raportin sisällöstä hän ei vielä kertonut. Työryhmään kuuluu muun muassa VR:n, Ratahallintokeskuksen, lääninhallituksen ja kaupungin edustajat. Yleisön joukossa oli monia pendelöijiä, jotka pääsääntöisesti vastustivat Pendolino-päätöstä. Poikkeuksen teki Esa Leskinen, joka on myös rautatieharrastaja. - Täälläkin pendolinot on (myöhästymisien vuoksi) haukuttu alimpaan helvettiin, mutta silti niitä puolustetaan aivan kuin niiden poistuminen olisi maailmanloppu. - Kyllä täältä edelleen pääsee kerran tunnissa Helsinkiin. Ei VR voi tyydyttää kaikkia, Leskinen totesi. (HäSa) Susanna Lähdekorpi

Lähde Hämeen Sanomat 22.3.2006
Lähde WWW http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=32284

Junat pääsevät oikoradalle kesäkuussa

22.03.2006 09:11

Talven hiljentämä ratatyömaa vilkastuu lumien sulamisen jälkeen. Oikeat junat päästetään Lahden-Helsingin oikoradalle kesäkuun alkupuolella. Tähän saakka radalla on liikkunut vain työjunia.

Ratahallintokeskuksen projektipäällikön Juha Kansosen mukaan koeajot aloitetaan raskaalla kalustolla, jolla ajetaan kuormitustestejä. Nopeat junat päästetään radalle vasta juhannuksen jälkeen joko viikolla 26 tai 27. Testiajoja tehdään useammalla junatyypillä. Samalla testataan suunniteltujen aikataulujen pitävyyttä.

Hiomajuna heinäkuussa

Ensi heinäkuussa radalle ilmestyy myös Sveitsistä tuotava hiontajuna, joka kiskot sadasosamillimetrin tarkkuudella oikeaan muotoon. Täynnä tietotekniikkaa ja mittalaitteita oleva hiontajuna on Kansosen mukaan varsin korkeatasoista tekniikkaa. Kiskojen hiominen vähentää melua yhdellä desibelillä.

Vähennys on huomattava, koska desibeli on logaritminen mittayksikkö. Kiskojen tasaisuus vaikuttaa myös kaluston kestävyyteen. Ensi kertaa oikoradalle tuleva kiskojuna ei sinänsä ole mikään harvinaisuus Suomessa. Rataverkkoa hiotaan muutama sata kilometriä vuodessa. Hiontaurakasta järjestettiin tarjouskilpailu, jonka sveitsiläiset voittivat. Jatkossa myös oikoradan kiskot tullaan hiomaan uudestaan aina muutaman vuoden välein.

Ratatyömaa vilkastuu

Oikoratatyömaa ei ole pysähtynyt kokonaan talveksikaan, vaikka ulkopuolisesta työmaa on näyttänyt hiljaiselta.

-Koko ajan tehdään työtä, joka ei näy. Töitä on tehty esimerkiksi turvalaitekonttien sisällä. Meillä on nytkin töissä noin sata miestä. Kun lumet sulavat päästään taas kunnolla töihin ja työntekijämäärä lisääntyy 150-200 miehellä.

Talven aikana radalla on tehty muun muassa sähkötöitä. Sähköt on kytketty Iso-Hennan syöttöasemalle. Haarajoella kytkentä tehdään piakkoin. Ajolankoihin sähkö kytketään vaiheittain.

Myös radan valvonta- ja turvalaitteet valmistuvat ja otetaan käyttöön vaiheittain. Oikoradan kauko-ohjaus liitetään Kouvolan ohjauskeskukseen.

Valmista pitäisi suunnitelmien mukaan olla toukokuun puolivälissä, minkä jälkeen Kouvolan keskus voi ohjata myös radalla liikkuvia työjunia.

Orimattilan Hennassa sijaitseva Lähdemäen ohitusraide on sähköistyksen hienosäätöä vaille valmis. Lahden rautatieasemalla työt jatkuvat edelleen. Meneillään on laitureiden katosten rakentaminen.

Myös viimeiset siltavalutyön ovat alkamassa.

Radan varressa vilinää alkaa näkyä, kun routa sulaa. Meluseinämien rakentaminen ja radan viimeistelytyöt jatkuvat.

-Me olemme aikataulussa niin tarkasti kuin näin isossa projektissa on mahdollista.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=85538&category=23&main=21&days=0&dept=2

Vaihdevika syynä junan kiskoilta putoamiseen Luumäellä

22.03.2006 08:58

Junaliikennettä haitannutta vaihdevikaa korjattiin tiistaina Luumäellä. Maanantai-iltana reistaillut kakkosvaihde aiheutti tavarajunan veturin ja kahden vaunun putoamisen kiskoilta.

Tavarajuna oli odottanut Vainikkalan suunnasta tullutta veturia. Kun se yritti uudelleen liikkeelle, se putosi kiskoilta. Onnettomuus sattui hieman ennen iltakymmentä noin puolentoista kilometrin päässä Luumäen asemalta Lappeenrannan suuntaan.

Onnettomuustutkintakeskuksesta paikalla käynyt Reijo Mynttinen piti Luumäellä syntynyttä tilannetta poikkeuksellisena.

- Tavarajuna tuli Luumäen kakkosvaihteelle, seisahtui siinä ja odotti Vainikkalasta tulevan veturin.

- Kauko-ohjaaja ei saanut lähtövärejä junalle, kun vaihdetta ei saatu kääntymään. Sen jälkeen kauko-ohjaaja antoi Luumäelle paikalliskääntöluvan, mutta vaihdetta ei käännetty.

- Liikkeen yhteydessä tapahtui sitten suistuminen. Vauhti oli siinä vaiheessa erittäin pieni. Ihan tarkalleen en vauhtia tiedä, koska minulla ei ole mustanlaatikon tietoja käytössäni.

Mynttinen kertoi, että samassa vaihteessa oli ollut ongelmia aiemmin maanantaina.

Kiskoilta suistumisen yhteydessä vaihde kärsi vaurioita, ja oli tiistaina poissa käytöstä. Korjausmiehistö oli sen kimpussa. Junaliikenne pääsi kuitenkin onnettomuuspaikan läpi, mutta vain rajoitetulla 35 kilometrin tuntinopeudella.

- Liikenne sujuu vähän vekslaamalla, kuvasi Mynttinen tiistain tilannetta.

Lähde Etelä-Saimaa
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/

Pääradan viidennen raiteen rakentaminen alkaa

21.03.2006 15:56

Pääradan lisäraiteen rakentaminen alkaa Keravan ja Savion välille. Kolmen kilometrin pituinen uusi raide on osa Vuosaaren satamarataa, joka liittyy päärataan Keravan kohdalla.

Uusi raide kulkee pääradan rinnalla ja se takaa Keravan lähijunaliikenteen häiriöttömyyden senkin jälkeen kun Vuosaaren sataman tavaraliikenne käynnistyy.

Ratatöitä tehdään aamusta myöhäiseen iltaan, mutta niiden ei pitäisi vaikuttaa junaliikenteeseen.

Rata valmistuu vuonna 2008.

Lähde Ylen Aikainen
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content7761A

Torniossa raideleveyden vaihtolaitteisto käyttöön

21.03.2006 10:44

Suomen ja Ruotsin ratahallintokeskukset ottivat tiistaina aamupäivällä käyttöön Pohjois-Euroopan ensimmäisen raideleveyden vaihtolaitteen Tornion ja Haaparannan rajalla. Automaattisen akselivälin siirron mahdollistavaa laitetta on kehitelty vuosia.

Ensimmäiset kaksi erikoisvaunua saa tänään käyttöönsä Outokummun Tornion terästehdas. Lähiviikkoina Outokumpu saa vielä kaksi vaunua lisää ja Rautaruukin Raahen tehdas kolme vaunua. Molemmat tehtaat kuljettavat vaunuilla Ruotsiin meneviä lopputuotteita. Siirtokuormauksesta luopuminen merkitsee yrityksille säästöjä, sanoo myyntipäällikkö Eero Sirviö VR Cargolta.

Lähde Lapin Radio 21.3
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=Content8BF75

Naantalin uudehko asema purettiin

20.03.2006 23:53

Naantalin tulli- ja rautatieasemarakennus jäi lopullisesti historiaan, kun rakennus sai purkutuomion uuden asemakaavan vuoksi. Nyt maan tasalle purettu rakennus avattiin juhlallisesti Suomen ja Ruotsin välisen junalauttaliikenteen tarpeisiin maaliskuun 13. päivänä vuonna 1967.

Koska Ruotsin raideleveys on kapeampi kuin Suomen, tarvittiin kahdet raiteet. Tukholmassa yhteyttä juhlittiin vuorokautta myöhemmin. Valtionrautateiden pääjohtaja Esko Rekola totesi avajaispuheessaan, kuinka yhteys antaa suuria tulevaisuuden mahdollisuuksia saarivaltioksi jääneelle Suomelle.

- Tuolloin elettiin siinä uskossa, että tämä yhteys on hyvinkin merkittävä ja pitkäaikainen, mutta toisin kävi, Turun VR Cargon päällikkö Erkki Mäkinen kertoo.

Rautatieuutiset uutisoi tapahtumasta suurin otsikoin. Lehden mukaan välittömästi nauhan katkeamisen jälkeen ruotsalainen vaihtoveturi alkoi vetää kuutta vaunua kohti Naantalin satamaa. Tapahtumaa juhlistettiin erikoispostileimalla, koska hetkeä pidettiin hyvin historiallisena. Aikataulunmukainen junalauttaliikenne alkoi virallisesti 15. maaliskuuta.

Henkilöliikenne loppui viidessä vuodesssa

Henkilöliikenne Naantaliin loppui jo vuonna 1972. Sen jälkeen henkilöjunat liikennöivät muutaman vuoden Naantalin satamaan Viking Linen silloista lauttaliikennettä varten.

Myös Muumimaailma kokeili rautatieyhteyksiä vuosina 1998 ja 1999 mutta junayhteys jäi vain kokeiluksi. Vanhasta ratapiha-alueesta muistuttaa jatkossa vain aseman itäpuolelle jäävä satamaliikennettä palveleva järjestelyratapiha.

- Naantalin radalla kuljetetaan enää Fortumin voiteluaineita ja Rautaruukin terästä, Erkki Mäkinen kertoo.

Pikaraitiotien tuloon varaudutaan

Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi asemanseutua koskevan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen viime keväänä. Asemakaavaehdotuksessa varaudutaan myös alueellisen pikaraitiotien rakentamiseen. Pikaraitiotielle jätetään tilaa siten, että se voidaan rakentaa myöhemmin asemakaava-alueen kautta.

Lähde TS 17.3
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-03-17,104:2:365939,1:0:0:0:0:0:

Tavarajuna suistui Luumäellä

20.03.2006 23:26

Tavarajunan veturi ja sen kaksi ensimmäistä vaunua putosivat kiskoilta Karjalan radalla Luumäellä myöhään maanantai-iltana. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta onnettomuus viivästytti yöllä tavaraliikennettä ja henkilöliikenne korvattiin busseilla. VR:n viestintäjohtaja Martti Mäkinen kertoi, että pitkän tavarajunan ensimmäiset vaunut putosivat kiskoilta vaihteissa. Tarkempaa syytä onnettomuuteen ei ollut tiedossa. Onnettomuustutkintalautakunta selvittää turman syyn.

- Tämä yö menee varmasti raivauksessa, se on iso operaatio, mutta toivomme, että saamme tilanteen aamuun mennessä kuntoon, Mäkinen sanoi.

Vaunujen suistuminen aiheutti tuntuvia viivästyksiä lähinnä tavaraliikenteeseen, jota on öiseen aikaan paljon. Onnettomuus vaikeutti myös kahden henkilöjunan liikennöintiä. Toinen juna lähti Joensuusta kello 23.07, ja sen oli määrä olla Helsingissä aamulla kello 7.42. Toisen, Helsingistä lähteneen yöjunan piti olla Joensuussa aamulla kello 6.53. VR:n viestintäjohtaja Mäkinen kertoi, että Luumäen kohdalla henkilöliikenne hoituu yön aikana bussikuljetuksin.

Lähde ESS 20.3
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=85385&main=-1

Elsa-rata on vastatuulessa

19.03.2006 15:02

Varsinais-Suomen havittelema Elsa-rata eli oikorata Lohjan kautta Saloon saa hyvin nihkeän vastaanoton liikenneministeriön korkeimmalta virkamieheltä.

Kansliapäällikkö Juhani Korpela ei pidä radan rakentamista todennäköisenä ainakaan lähivuosina.

- Sillä tähtäysvälillä, joka nyt on, pitää tyytyä nykyiseen rataan ja sen parantamiseen, Korpela tyrmää turkulaisten haaveet. Taannoisessa ministerityöryhmän raportissa tähtäysväli ulottuu vuoteen 2013.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-03-19,104:2:366351,1:0:0:0:0:0:

Venäjän transitoa siirtyy juniin

17.03.2006 10:38

Junakuljetusten kannattavuus Venäjälle kasvaa lähivuosina. Liikenneministeriö uskoo esimerkiksi kolmasosan autojen kuljetuksista siirtyvän raiteille. Junien kilpailukykyä lisää Moskovaan valmistuva autokuljetusten tarvitsema terminaali ja venäläisen vaunuston lisääntyminen. Myös tullaus nopeutuu.

Autojen transito- eli kauttakuljetusten siirtoa tieliikenteestä juniin halutaan edistää mm. koska Suomeen jäävät tuotot raideliikenteestä ovat suuremmat.

Ministeriön selvityksessä erityisesti olisi kuitenkin keskityttävä kasvavien rekkakuljetusten haittojen minimointiin.

Lähde YLE Teksti-TV
Lähde WWW http://www.yle.fi/cgi-bin/tekstitv/ttv.cgi/?PAGE=105&x=34&y=13

Pisara-rata tehostaisi joukkoliikennettä

16.03.2006 20:20

Lähijunaliikenteen tunneliradan rakentaminen Helsingin keskustaan tehostaisi merkittävästi joukkoliikenteen palveluja. Näin todetaan nk. Pisara-radan tarvetta ja toteuttamisen mahdollisuuksia pohtineessa selvityksessä, joka on valmistunut Ratahallintokeskuksen, pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n ja Helsingin kaupungin yhteistyönä.

Sen mukaan Pisara-yhteys, jonka rakentamisen arvioidaan maksavan noin 250 miljoonaa euroa, olisi yhteiskuntataloudellisesti kannattava hanke. Pisara-ratayhteys yhdistäisi toteutuessaan pääradan ja rantaradan lähiliikenneradat 7,5 kilometriä pitkällä tunnelilla, joka kiertäisi Helsingin kantakaupungin alla.

Uudella radalla olisi kolme asemaa, joista yksi Töölössä Oopperan kohdalla, toinen ydinkeskustassa rautatieaseman liepeillä ja kolmas Hakaniemessä. Viimeksi mainittu olisi rinnakkainen Hakaniemen metroaseman kanssa.

Selvityksen mukaan Pisara-rata parantaisi huomattavasti lähijunayhteyksiä Helsingin kantakaupunkiin ja mahdollistaisi muun junaliikenteen kehittämisen vapauttamalla kapasiteettia Helsingin ratapihalla.

Pisara-radan ansiosta junat voisivat tulevaisuudessakin ajaa Helsingin keskustaan saakka, selvitys linjaa. Tunneliratahankkeen jatkokäsittelyyn tullaan ottamaan kantaa parhaillaan tarkistettavana olevassa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

Lähde YLE 16.3
Lähde WWW http://www.yle.fi/mobiiliuutiset/uutiset/kotimaa_p4.html

Henkilöauto veturin eteen Torniossa

16.03.2006 17:35

Henkilöauton kuljettaja loukkaantui lievästi Tornion Raumolla Antinsaaren tasoristeyksessä aamulla sattuneessa onnettomuudessa.

Veturipari oli ollut tulossa pohjoisen suunnasta, kun se törmäsi radalle ehtineeseen henkilöautoon. Auto raahautui veturin edessä noin 50 metrin matkan.

Autossa ei ollut kuljettajan lisäksi muita matkustajia. Tasoristeys on vartioimaton.

Lähde YLE Lapin Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/yle_uutispalvelu

Rautateiden tavaraliikenteen kilpailu vapautuu

16.03.2006 13:59

Pitkään vireillä ollut rautateiden tavaraliikenteen vapautus kilpailulle toteutuu odotetusti ensi vuoden alusta. Valtioneuvosto hyväksyi torstaina asiaa koskevan lakiesityksen, joka annetaan eduskunnalle perjantaina. Sen myötä myös Suomessa pannaan täytäntöön EU:n niin sanottu toinen rautatiepaketti.

Suomen rautateiden tavaraliikenteen arvo on noin 350 miljoonaa euroa vuodessa. Kilpailun avautumisen ei kuitenkaan odoteta nopeasti vaikuttavan VR-konsernin talouteen, sillä kilpailijoiden ilmaantumista hillitsevät muun muassa raskaat kalustohankinnat. Markkinoille odotetaan pieniä, lähinnä syöttöliikennettä harjoittavia yrityksiä, joiden toiminta saattaa pikemminkin tukea VR:n toimintaa.

Rahtikuljetuksia koskevan toimilupahakemuksen Ratahallintokeskukseen on tähän mennessä jättänyt yksi yrittäjä, virolainen Spacecom. Se suunnittelee kuljettavansa Suomessa venäläisen teräs- ja kemianteollisuusjätin Severstalin rahtia.

Kotimainen henkilöliikenne sekä Suomen ja Venäjän välinen rautateiden yhdysliikenne jäisi edelleen pelkästään VR:n hoidettavaksi.

Rautatieturvallisuudesta vastaavaksi uudeksi viranomaiseksi perustetaan Rautatievirasto, jonka on määrä aloittaa toimintansa syyskuun alussa. Sinne siirretään 15 virkaa Ratahallintokeskuksesta, joka edelleen vastaa rataliikenteen liikenteenohjauksesta sekä ratakapasiteetin jakamisesta.

Lähde HS Uutiset 16.3.2006
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135219167863

Seinäjoen ja Oulun välille ehdotetaan kaksoisraidetta

16.03.2006 10:10

Seinäjoen ja Oulun välinen rataosa paranisi parhaiten kaksoisraiteen rakentamisella. Tähän päädytään ilmi rataosan palvelutason parantamisen seurantaryhmän vertailuissa.

Viimeisten kuuden vuoden aikana Seinäjoen läpi kulkeva raideliikenne on kasvanut 40 % ja tämä on selvä signaali rataverkon parantamisen tarpeesta.

Seinäjoen ja Oulun välisen raideliikenteen parannustyöt voidaan käynnistää aikaisintaan 2008 ja alustavien suunnitelmien mukaan työ kestäisi 10 vuotta.

Lähde YLE Pohjanmaan Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebvsa.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=ContentA5AEF

Riskinotto ja suuret nopeudet lisänneet tasoristeysonnettomuuksia

16.03.2006 08:40

Tasoristeyspuomi ajettiin viime vuonna rikki yli kaksisataa kertaa

Tasoristeysonnettomuudet lisääntyivät viime vuonna selvästi, ja sama huolestuttava tahti on jatkunut tammi-helmikuussa. Onnettomuuksia sattui viime vuonna 64, kun vuotta aikaisemmin jäätiin 52 onnettomuuteen. Kumpanakin vuotena tasoristeysonnettomuuksissa kuoli kahdeksan ihmistä. Tämä vuoden tammi- ja helmikuussa on sattunut 12 tasoristeysonnettomuutta, joissa kuoli yksi ihminen.

- Onnettomuuksien syntyyn vaikuttavat muun muassa liian suuri lähestymisnopeus ja usein jopa autoilijan tietoinen riskinotto, esimerkiksi stop-merkin noudattamatta jättäminen, arvioi viestintäpäällikkö Timo Saarinen Ratahallintokeskuksesta.

Liikennekurin höltymisestä kertoo se, että viime vuonna tasoristeyspuomit ajettiin rikki yhteensä 212 kertaa.

Paljon turmia hiljaisilla osuuksilla

Tilastojen mukaan suuri osa tasoristeysonnettomuuksista sattuu hyvällä säällä, tutussa risteyksessä ja kokeneelle kuljettajalle. Iso osa viime vuoden onnettomuuksista sattui rataosuuksilla, joilla junaliikenne on vähäistä tai junien nopeus pieni.

- Myös vähäliikenteisissä risteyksissä tienkäyttäjien on syytä noudattaa aina liikennesääntöjä ja suurta varovaisuutta. Tuttuun ajoreittiin ja muistikuviin junien kulkuajoista ei pidä luottaa, sillä radoilla liikkuu paljon muun muassa yksittäisiä vetureita ja ratatyökoneita, sanoo Timo Saarinen.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa sattuu neljä kertaa enemmän tasoristeysonnettomuuksia suhteutettuna liikennemääriin.

Tuhat risteystä on jo poistettu

Kaiken kaikkiaan Suomen radoilla on yli 4 500 tasoristeystä, joista valtion radoilla vajaat 3 800. Yksityisomisteisia ovat muun muassa satama- ja teollisuusraiteet. Ilman varoituslaitteita on edelleen 3 000 tasoristeystä valtion rataverkolla.

- Radanpidosta vastaavan Ratahallintokeskuksen tavoitteena on tasoristeysten määrän vähentäminen ja jäljelle jäävien turvaaminen niin, että huolellinen tienkäyttäjä voi ylittää ne turvallisesti.

Ratahallintokeskus on poistanut noin 950 tasoristeystä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tasoristeyksiä on poistettu erityisesti keskeisiltä henkilöliikenneradoilta sekä vaarallisten aineiden kuljetusten radoilta. Näitä osuuksia ovat muun muassa Helsinki-Turku, Helsinki-Tampere-Seinäjoki, Vainikkala-Kouvola-Kotka/Hamina ja Lahti-Riihimäki-Kouvola.

Viime vuosina valtion rataverkolta on poistettu keskimäärin 50 tasoristeystä vuodessa. Tasoristeysten poistoon on käytetty 7-14 miljoonaa euroa ja turvaamiseen noin 1,7 miljoonaa euroa vuodessa. Tasoristeyksen korvaaminen sillalla maksaa 0,5-1 miljoonaa euroa, mutta tapauskohtaisesti kustannukset voivat nousta jopa 3,5 miljoonaan euroon.

Puolipuomivarustus maksaa noin 100 000 euroa yhtä tasoristeystä kohti. Toisaalta tasoristeysonnettomuuden kustannukset nousevat keskimäärin 387 000 euroon.

Ratahallintokeskus myös kampanjoi liikenneturvallisuuden parantamiseksi muun muassa julisteiden ja esitteiden avulla yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön, VR-yhtymän, poliisin, tiehallinnon ja liikenneturvan kanssa.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-03-16,104:2:365705,1:0:0:0:0:0:

VR vähentämässä junaemäntiä

14.03.2006 22:48

VR aikoo vähentää junaemäntien määrää. VR ja junien ravintolapalveluista huolehtiva Avecra suunnittelevat junaemäntien osittaista korvaamista poleteilla toimivilla kahvi- ja kioskiautomaateilla. Vähennykset koskisivat Pendolinoja ja Intercity-junia mm. Turun ja Helsingin välillä.

Nykyään kärrymyyntiä hoitaa junissa matkan aikana yksi tai kaksi junaemäntää. Ravintolapalvelujen tarjoamisen lisäksi he toimivat mm. konduktöörin apuna ruuhkaisissa junissa. Raisiolainen sosiaalidemokraattien kansanedustaja Marjaana Koskinen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.

Lähde YLE Turun Radio 14.3
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebtku.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content21E52

RHK haluaa nopeuttaa tasoristeyksien vähentämistä

14.03.2006 08:18

Ratahallintokeskus haluaa nopeuttaa pääratojen tasoristeysten purkamista. Nykytahdilla urakka veisi 20 vuotta.

YLEn Aamu-TV:n uutisten haastatteleman Ratahallintokeskuksen investointijohtajan Kari Ruohosen mukaan tällä hetkellä tasoristeyksiä pyritään poistamaan etupäässä radoilta, joilla liikennöivät nopeat junat, kuten Pendolinot, ja joilla kuljetetaan vaarallisia aineita.

Tasoristeysturmat ovat lisääntyneet viime vuosina. Vuonna 2005 onnettomuuksia tapahtui 64 ja niissa kuoli 8 ihmistä.

Tasoristeyksiä mahtuu Suomen 6 000-kilometriselle rataverkolle 3 500.

Lähde YLE
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id29953.html

VR ja Venäjä perustavat kalustoyhtiön

13.03.2006 10:17

VR-Yhtymä ja Venäjän rautatieyhtiö perustavat yhteisen kalustoyhtiön Helsingin ja Pietarin välistä liikennettä varten. Kummankin maan yhtiöt ovat solmineet aiesopimuksen yhtiöstä, jonka tehtävä on hankkia Helsinki-Pietari-liikenteen nopeat junat ja kunnossapitopalvelut. Yhtiö on määrä perustaa kesäkuun loppuun mennessä. Ensimmäisen kerran yhtiön perustamisesta kerrottiin jo kuukausi sitten.

Matka-aika Helsingistä Pietariin kestää noin viisi ja puoli tuntia, mutta aikaa voi lyhentää kolmeen tuntiin. Sitä varten tarvitaan VR:n mukaan uutta kalustoa ja ratainvestointeja molemmin puolin rajaa. Suomessa pitää kunnostaa muun muassa Lahti-Luumäki-osuutta. Niin ikään kaikki rajamuodollisuudet pitäisi siirtää liikkuvaan junaan. Nykyistä nopeampi aikataulu ei sallisi enää veturinvaihtoja.

VR:n mukaan yhteisyritys järjestää kansainvälisen tarjouskilpailun junakalustosta ja ratkaisu junien toimittajasta pyritään tekemään tämän vuoden aikana. Suomen ja Venäjän välillä tehtiin viime vuonna lähes 270 000 matkaa, jossa oli kasvua edellisvuodesta kuusi prosenttia.

Lähde Kaleva 13.3
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=555316

Minne katosi rautateiden tuoksu?

09.03.2006 01:26

Rautatieharrastaja ei kiroa junien myöhästelyä, epämukavia penkkejä tai ärsyttäviä vierustovereita.

- Rautatieharrastajalle junan ei tarvitse olla nopein ja mukavin, vaan hän menee kaikista vanhimpaan vaunuun. Harrastajalle jokainen matka on elämys, Otto Vesterinen selittää.

Tamperelainen Vesterinen lukeutuu aktiivisiin rautatieharrastajiin noin parinsadan muun suomalaisen lisäksi. Hän ei kuitenkaan kuulu junabongareihin, jotka kyttäävät puskissa ohikulkevia junia ja räpsivät niistä kuvia eikä niihin, jotka harrastavat sähkötolppien, opastinten tai muiden turvalaitteiden bongausta.

Sen sijaan rautatieharrastaja haluaa matkustaa kaikki Suomen rataosuudet ja innostuu aikataulujen selaamisesta. Vesterinen pystyy luettelemaan lonkalta kaikki asemat miltä tahansa ratapätkältä.

- En ole opetellut aikatauluja ulkoa, vaan ne tarttuvat mieleen lueskellessa. Se on aivojumppaa. Hannu Taanilakin sanoi, että jokaisen ihmisen pitäisi opetella filosofiaa tai edes rataverkkojen systematiikkaa.

Sihteeri sekoilee kuulutuksissa

Ensimmäisen junamatkansa 26-vuotias mies teki parikuukautisena matkatessaan vanhempiensa kanssa Jämsästä Humppilaan. Rautateiltä tarttuivat myös ensimmäiset ruotsinkieliset sanat: Dörren öppnas genom att trycka på knappen.

Tähän mennessä Vesterinen on matkustanut kaikki Suomen henkilöliikenteen junareitit ja lisäksi toistakymmentä sellaista reittiä, joille ei normaalisti matkustajilla olisi asiaa. VR:n lomapassilla mies on ehtinyt Lappiin ja takaisin puolessatoista päivässä.

- Se on helppoa, kun ensin menee yöjunalla Kemijärvelle ja seuraavana päivänä tulee toisella yöjunalla takaisin. En tietenkään ota makuuvaunua, koska se on kallista. Sitä paitsi kesällä on mukava katsella yötöntä yötä.

Vesterinen on leimauttanut lippunsa ainakin tuhannella konduktöörillä. Hän on sivusta seurannut, kuinka juna pysähtyi aikataulusta poiketen Vaajakoskelle, jotta eräs asemansa ohi nukkunut laitapuolenkulkija pääsisi turvallisesti kotiinsa.

Lupsakkaalla konduktöörillä oli sana hallussa silloin, kun juna kuulutettiin väärälle asemalle.

- Konduktööri heitti, että mitäs se sihteeri siellä sekoilee.

Onpa konduktööri myös kerran lauleskellut mikrofoniin Meksikon pikajuna -kappaleesta kohtaa Missä lienee pysähdyksen syy.

Vesterinen kiittelee sitä, että palveluammateissa on vielä persoonallisuuksia. Etteivät kaikki ole niin virallisia ja hiottuja.

Suosikkeja Turenki ja Parola

Rautatieharrastaja kaipaa rautatien tuoksua. Vesterinen harmittelee, kuinka rautateiden fyysinen ympäristö on yhdenmukaistunut ja sterilisoitunut. Lipunmyyntiä ei enää löydy monilta isoiltakaan asemilta.

- Ennen oli niin erilaista. Tilalle ovat tulleet sähköisyys, betonipölkyt ja sepelit.

Kanta-Hämeessä on vielä jotakin rautatien tuoksusta jäljellä. Maakunnan rautatieasemista Vesterinen mainitsee suosikeikseen Turengin ja Parolan asemat.

- Tietysti Turenki on siinä mielessä Parolaa mielenkiintoisempi, että se on yksi Suomen alkuperäisistä rautatieasemista. Turengin asema rakennettiin vuonna 1862.

Vesterisen kallein aarre löytyi vuosia sitten roskiksesta Keuruun rautatieasemalta. Hän huomasi Suomen kulkuneuvot -aikataulukirjan vuodelta 1970 lojuvan roskiksen päällä ja nappasi sen mukaansa.

- Pari päivää kuivattelin kirjaa kotona, kun se ehti kastua kaatosateessa.

Oma auto jää hankkimatta

Junalla matkustaminen on suhteellisen tyyristä, sillä VR nostaa lippujensa hintoja joka vuosi. Vesterisen junalippukokoelman mukaan Jyväskylä-Mikkeli-matkasta piti pulittaa 46 markkaa 1980-luvun lopulla. Nyt samainen lippu irtoaa 19,80 euron hintaan.

- Ovathan pendolinon hinnat aika kalliita, koska niillä matkustaminen ei ole useinkaan suhteessa sen nopeampaa. Toisaalta jos ajatellaan Länsi-Euroopan hintoja, niin meillä on aika edulliset liput.

Rautatieharrastus ei ole verenperintöä Vesterisen vanhemmilta, mutta mies kertoo kasvaneensa joukkoliikennemyönteisessä ilmapiirissä. Omaa autoa hän ei koskaan tule hankkimaan ideologisista ja taloudellisista syistä.

Lieneekö turha kysyäkään, kummalla Vesterinen matkustaa mieluiten: bussilla vai junalla?

- No pakko myöntää, että viime aikoina olen mennyt Turkuun paunulaisen expressbussilla. Se on halvempi ja yhtä nopea, vaikka junalla on tietysti mukavampi matkustaa. (HäSa)

Lähde Hämeen Sanomat 08.03.2006
Lähde WWW http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=31452

Uusi pikaraitiotien suunnitelma Espoolle

08.03.2006 21:03

Joukko liikenne-alan ammattilaisia ja opiskelijoita on lyönyt päänsä yhteen vaihtoehtoiseksi Espoon länsiraideratkaisuksi. Ryhmä on suunnitellut aivan oman Helsingin ja Etelä-Espoon välillä liikennöivän niin kutsutun TramWestin.

Espoon joukkoliikenne perustuisi pitkälti pelkästään tämän uuden raitiovaunun liikennöintiin. Kevytraideliikenteen tarkoituksena on viedä ihmiset kätevästi ovelta ovelle ja vähentää näin asuinalueiden liikennettä ja kulkuvälineiden vaihtoa. Espoon Saunalahteen saakka ulottuva kuusilinjainen verkosto yhdessä Lauttasaareen ja Kuusisaareen rakennettavilla raitio-osuuksilla maksaisi noin sata miljoonaa euroa vähemmän kuin Ruoholahden ja Matinkylän välinen metro-osuus.

Lähde Uudenmaan uutiset / YLE
Lähde WWW http://194.252.88.3/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content369EF

TramWest - Etelä-Espoon pikaraitiotiesuunnitelma julkistettu

08.03.2006 17:05

8.3.2006 kello 10 on julkistettu TramWest -vaihtoehtosuunnitelma, jossa on tutkittu Etelä-Espoon kattavaa monihaaraista pikaraitiotietä.

Linkki esittelysivuille: http://www.tramwest.fi/

TramWest - suunnitelman ajatuksena on ollut suunnitella pääosan Etelä-Espoota kattava suorat yhteydet tarjoava raideliikennejärjestelmä, joka liittyy HKL:n 1000 mm raideleveyksiseen raitiotieverkkoon. Verkosto kattaa Etelä-Espoon aluekeskukset (Tapiola, Matinkylä, Kivenlahti ja Leppävaara), työpaikka-alueet (Keilaniemi, Otaniemi, Niittymaa) ja suuret kerrostaloalueet (edellisten lisäksi Olari-Kuitinmäki) sekä Lauttasaaren.

Tarkoituksena on ollut selvittää RaideYVA:sta pois jätetty vaihtoehto - suorat pikaraitiotieyhdeydet, jotta sitä voidaan verrata RaideYVA:n metro- ja pikaraitiotievaihtoehtoihin.

Lähde TramWest - vaihtoehtosuunnitelma
Lähde WWW http://www.tramwest.fi

VR määräsi vaarallisten aineiden junareitit salaisiksi

08.03.2006 06:10

Vaarallisten aineiden junareittien salassapito perustuu turvallisuusjohtaja Yrjö Poutiaisen mukaan yhtiön omaan turvasuunnitelmaan. Turvasuunnitelmien laatimisesta tuli pakollista, kun laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta muuttui viime kesäkuussa. Terrorismin torjuntaan liittyvillä suunnitelmilla yritetään estää vaarallisten aineiden varkaudet ja väärinkäyttö. Uusi laki ei kuitenkaan velvoita salaamaan reittitietoja.

VR kuljetti viime vuonna viisi miljoonaa tonnia ihmisille tai ympäristölle vaarallisiksi luokiteltuja aineita. Vertailun vuoksi: koko Suomi tuottaa vuosittain yhdyskuntajätettä alle puolet tuosta määrästä eli 2,4 miljoonaa tonnia.

Lastina myrkkyjä ja räjähteitä

Rautateitse viedään eniten bensiiniä, dieseliä, raskasta polttoöljyä ja muita palavia nesteitä, jotka määritellään vähäistä vaaraa aiheuttaviksi aineiksi. Junissa kulkee tonneittain myös erittäin vaaralliseksi luokiteltua lastia: louhintaan käytettäviä räjähdysaineita, nalleja, ruutia ja ilotulitteita.

Lisäksi VR kyyditsee kaasuja, helposti tai itse syttyviä, myrkyllisiä ja syövyttäviä aineita.Radioaktiivisia tai tartuntavaarallisia aineita kuten kliinisiä jätteitä ei VR:n junissa ole viime vuosina kuljetettu.

11 vuotoa viime vuonna

Suurin osa vaarallisista aineista menee metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden käyttöön. Jyväskylän kautta kulkee lähinnä lannoite- ja pesuaineteollisuuden tarvitsemia happoja. Vaarallisten aineiden liikkuminen on vilkkainta Vainikkalan raja-aseman ja Porvoon Sköldvikin jalostamon vuoksi Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Räjähteitä kuljetetaan eniten Hangon ja Kokkolan välisillä rataosuuksilla. Vaarallisten aineiden kuljetuksissa sattui viime vuonna 11 vuotoa. Vuonna 2004 vuotoja oli 13.

Vuodot uhkaavat pohjavesiä

Keskimäärin yksi vuototurma vuodessa on niin vakava, että likaantunutta maaperää täytyy puhdistaa. Yleisin vahingon aiheuttaja on öljy tai polttoneste, joka valuu maahan säiliövaunun rikkinäisestä pohjaventtiilistä.

Vuodoista koituu merkittävä riski pilaantuneen maaperän alaisille pohjavesille. Suomen rataverkko leikkaa pohjavesialueita 650 kilometrin matkalla. Maan ja veden saastumisen vaara on olemassa myös junien tankkauspaikoilla, joita on eri puolilla maata noin 20. VR kunnostaa tankkauspaikkoja, mutta pyrkii niistä eroon sitä mukaa, kun dieselkäyttöistä kalustoa saadaan korvatuksi sähköjunilla. Suomessa ei ole sattunut junien räjähdysonnettomuuksia. Yksi pahimmista turmista tapahtui 1999 Vainikkalassa, kun kaatuneen junan öljysäiliöt syttyivät tuleen.

Lähde Keskisuomalainen

Kesän suurin perusparannustyömaa Loimaalla

07.03.2006 00:09

Loimaan liepeillä tehtiin jo viime vuoden lopulla Turun-Toijalan radan peruskunnostukseen liittyviä valmistelevia töitä, jotka jatkuvat taas parin viikon kuluttua.

- Jatkamme uuden kiskon jakamista Kyröstä eteenpäin. Myös kaapelitöitä jatketaan ja luiskan raivausta aloitellaan, projektipäällikkö Mikko Nyhä Oy VR-Rata Ab:stä kertoo.

Marras- ja joulukuun aikana uutta ratakiskoa ehdittiin jakaa jo Loimaan ja Ypäjän rajalta lähes Kyröön asti sekä siirtää kaapeleita. Radan peruskunnostus pääsee täydellä vauhdilla alkamaan 15. toukokuuta, mikä näkyy ja tuntuu rataosuudella puolentoista kuukauden ajan.

- Teemme töitä joka päivä. Työt aloitetaan aamuyöllä kolmelta ja lopetetaan aamupäivällä yhdeltätöistä. Kerralla töissä on 180 miestä. He tekevät viikon putkeen töitä, ja pitävät viikon vapaata, minä aikana toinen ryhmä on töissä, Nyhä selvittää.

Turun ja Toijalan välillä tapahtuva radan peruskunnostus on VR-Radan tämänvuotisista töistä suurin, ja se työllistää toukokuun puolivälistä heinäkuun alkuun. Koko rata menee uusiksi. Vanhat puupölkyt vaihdetaan betonisiin. Vanha kisko vaihdetaan järeämpään. Geometriaa muutetaan kaarissa. Koko sepelikerros seulotaan. Huono laitetaan sivuun ja uutta sepeliä tarvitaan tilalle. Miesten lisäksi töissä on 15 isoa raiteentyöstökonetta.

- Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yön ja aamun aikana puramme noin 700 - 900 metriä vanhaa rataa kokonaan ja uusimme sen. Kaikki sähköjä myöden on saatava valmiiksi, kun ensimmäinen juna tulee. Ratakiskot ovat 150 metriä pitkiä ja ne hitsataan paikallaan jatkuviksi, Nyhä kertoo töistä.

Linja-autoja tilalle

Perusparannustyöt näkyvät peruutettuina junavuoroina sekä hieman hitaampina aikatauluina. Aamulla Turusta ja Tampereelta lähtevät junat korvataan linja-autoilla, sillä vasta 11:n jälkeen rata on taas vapaa junille.

- Korvaavat linja-autovuorot ja muuttuvat aikataulut löytyvät jo VR:n taskuaikataulusta. Hidastukset ovat melko pieniä, joten junamatkustajien ei kannata säikähtää niitä, myyntivirkailija Tapio Lehto Loimaan rautatieasemalta kertoo.

Vaikka rata paranee, junien nopeuksia ei nosteta, sillä Turun ja Toijalan välillä on edelleen hankalia ja vaarallisia tasoristeyksiä, joiden poistamiseen ei ole budjetoitu varoja.

Lähde Loimaan lehti 3.3.
Lähde WWW http://www.loimaanlehti.fi/RATATOISTA.shtml

VR:ltä ei lisäjunia bussilakon ajaksi

04.03.2006 15:21

VR ei aio tuoda lisäjunia liikenteeseen sunnuntaina alkavan auto- ja kuljetusalan lakon ajaksi. VR:n mukaan junakalusto ei siihen riitä.

Viestintäjohtaja Martti Mäkinen kertoo, että joihinkin kaukojuniin ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen saatetaan lisätä vaunuja. Ruuhka-aikaan lähiliikennekalusto on täysin käytössä.

Ainakin pääkaupunkiseudulla ja lähialueilla taksiliikenne on varautunut lakon alkamiseen lisäämällä maanantaina takseja työmatkaliikenteeseen.

Sunnuntaina klo 18 alkavaa lakkoa on tarkoitus sovitella ensi keskiviikkona.

Lähde YLE Teksti-TV
Lähde WWW http://www.yle.fi/cgi-bin/tekstitv/ttv.cgi/107/

Sallan radan puunkuljetukset jatkuvat ainakin vuoden loppuun

02.03.2006 22:45

Puutavarakuljetukset Sallan radalla jatkuvat ainakin tämän vuoden loppuun. Metsäliiton logistiikkajohtaja Hannu Alarautalahti vahvistaa Lapin uutisille, että Metsäliitto ja VR Cargo ovat sopineet rahtitaksoista kuluvalle vuodelle.

Alarautalahti ei kerro, kuinka paljon maksut nousevat, mutta sanoo sopimuksen olevan maltillinen. Metsänomistajien pelkäämiä jopa 80 prosentin korotuksia maksuihin ei siis tiettävästi ole tulossa. Viime viikon lopulla julkisuuteen tuli tietoja, joiden mukaan puunkuljetuksia jatkettaisiin Sallan radalla toukokuun loppuun.

Lähde Lapin Radio 2.3
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=Content84789

Pikaraitiotietä puolletaan Espooseen

02.03.2006 14:10

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta pitää kiinni metron korvaamisesta pikaraitiotiellä. Lautakunnan mukaan pikaraitiotie on paras ratkaisu Espoon ja koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kannalta. Pikaraitiotien tulisi ulottua lännessä Kauklahteen ja idässä Helsingistä Vantaalle ja lopulta myös Sipooseen.

Lautakunnan mielestä pikaraitiotie olisi hyvä vaihtoehto jatkoyhteyksien kannalta myös siinä tapauksessa, että metroa jatkettaisiin Espooseen.

Lähde Uudenmaan uutiset / YLE
Lähde WWW http://194.252.88.3/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=ContentE73B2

VR voi saada useita kilpailijoita rautatierahtiin

01.03.2006 10:26

VR voi saada useita kilpailijoita tai ainakin menettää asiakkaitaan rautatien tavarakuljetuksissa, kun alaa vapautetaan kilpailulle ensi vuonna. Toimilupahakemuksen on jo jättänyt virolainen Spacecom.

"Varsinaisia hakemuksia on tullut vain yksi, mutta kyselyitä on tullut enemmän. Liikkeellä ovat olleet isot toimijat, ja heitä on ollut suunnilleen neljä", sanoo liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskuksesta.

Herneojan mukaan virolainen Spacecom on ainoa rautateiden rahtikuljetuksista kiinnostunut ulkomainen yritys, ja loput kiinnostuneet ovat "merkittävän kuljetusintressin omaavia" kotimaisia yhtiöitä. Sen tarkemmin Herneoja ei tahdo kiinnostuneita kuvailla.

VR:n monopoli rautatierahdeissa loppuu ensi vuoden alussa, kun uusi rautatielaki vapauttaa ne EU-sääntöjen mukaisesti kilpailulle. Hallituksen lakiesitys luovutetaan eduskunnalle näillä näkymin maaliskuussa.

Monta kynnystä

Markkinoille pyrkivän rahtaajan on ylitettävä monta kynnystä. Liikennöitsijän pitää hakea turvallisuustodistus ja ratakapasiteettia Ratahallintokeskukselta. Pitää olla myös toimilupa, jonka myöntää liikenneministeriö tai poliittisesti tai taloudellisesti merkittävissä tapauksissa valtioneuvosto.

"Lisäksi pitää olla kalustoa, ja sillä on teknisiä vaatimuksia. Henkilöstöönkin kohdistetaan erilaisia pätevyys- ja terveysvaatimuksia", valottaa hallitusneuvos Hannu Pennanen liikenneministeriöstä.

Hakemusruljanssin aloittanut virolainen Spacecom on jättänyt turvallisuustodistushakemuksen ja toimilupahakemuksen. Mikäli ne menevät läpi, yhtiö hakee ratakapasiteettia eli kertoo kuljetusreittinsä ja aikataulunsa tarkemmin.

Spacecomin hallituksen puheenjohtajan Oleg Ossinovskin mukaan yhtiö suunnittelee kuljettavansa Suomessa venäläisen teräs- ja kemianteollisuusjätin Severstalin rahtia. Spacecom on Severstalin kuljetuspuolen yhteisyrityksen Severstaltransin tytäryhtiö.

"Ainakin aluksi keskittyisimme oman rahtimme kuljettamiseen Suomen satamiin ja tehtaisiin", painottaa Ossinovski.

Kilpailujarruja jää

Täysin kirkossa kuulutettua virolaisyhtiön tai muidenkaan uusien rahtaajien aloittaminen Suomessa ei vielä ole. Monipolviseen hakemuspolkuun jää käyttöön useita kilpailujarruja.

"Pehmeämpiä kilpailua tehokkaasti jarruttavia keinoja ovat muiden muassa vaatimus liiketoimintasuunnitelmasta. Mutta jo se, että toimilupaa joku hakee, on tervetullutta", korostaa liikenneneuvos Lassi Hilska liikenneministeriöstä.

Ministeriön selvityksen mukaan kilpailun avaaminen vaikuttaisi ennen kaikkea hinnoitteluun. Niissä unionimaissa missä kilpailusta on jo kokemuksia määräävässä markkina-asemassa on silti pysynyt valtion rautatieyritys.

Lähde Talentum-uutiset
Lähde WWW http://www.talentum.com/doc.te?f_id=860945&s=r

Oikorata ei tuo isoja muutoksia juna-aikatauluihin

28.02.2006 20:04

Oikoradan valmistuminen ei tuo isoja muutoksia juna-aikatauluihin Kymenlaaksossa ensi syksynä. Liikennesuunnittelupäällikkö Herbert Mannerström kertoo, että muutoksia tulee lähinnä Helsingin pään lähtö- ja saapumisaikoihin. Esimerkiksi Kotka-Kouvola-välillä ja Lahden ja Kouvolan välillä taajamajunavuorojen lukumäärä ja aikataulut säilyvät suunnilleen nykyiselläään. IC-junien määrä kasvaa Kouvolasta Helsinkiin. Kouvolasta matka-aika Helsinkiin lyhenee enimmillään puolella tunnilla. Venäjän junat nopeutuvat noin 20 minuutilla. Kerava-Lahti-oikorata otetaan käyttöön syyskuun alussa.

Lähde Kymenlaakson Radio
Lähde WWW http://194.252.88.3/rswebkva.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content1A9AE

Virolainen kuljetusyritys pyrkii Suomen rautateille

28.02.2006 16:17

Kotimaan tavaraliikenteen markkinat rautateillä avautuvat kilpailulle vuoden 2007 alusta. Taustalla on EU:n päätökset rautatieliikenteen kilpailuttamisesta. Tähän mennessä toimilupaan tarvittavaa turvallisuustodistusta on hakenut yksi ulkomainen rautatieoperaattori, virolainen Spacecom. Koska Spacecomilla on jo toimilupa toisessa EU-maassa, se tarvitsee ainoastaan hyväksytyn turvallisuustodistuksen toimiakseen Suomen rautateillä.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä arvellaan, että Spacecom ei todennäköisesti pääse aloittamaan liikennöintiä vielä ensi vuonna. Sen pitäisi hakea ratakapasiteettia ensi vuodeksi huhtikuuhun mennessä.

EU:n tavoite on nostaa tavaraliikenteen määrää rautateillä. Suomen puheenjohtajakaudella syksyllä logistiikka on keskeinen liikennepoliittinen teema.

Lähde Turun Sanomat 28.2.2006
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-02-28,104:2:362087,1:0:0:0:0:0:

Pöyry valvoo luotijunahanketta Kiinassa

28.02.2006 15:59

Jaakko Pöyry Group on solminut Zhengzhou-Xi'an Passenger Dedicated Line Company Ltd:n kanssa sopimuksen rakennusvalvontapalveluista Zhengzhou-Xi'anin luotijunaratahankkeessa.

Jaakko Pöyry Groupin osuus sopimuksesta on 2,6 miljoonaa euroa. Palvelut toimitetaan vuoden 2009 loppuun mennessä.

Työ tehdään yhdessä paikallisten konsulttien kanssa, mukaan lukien Kiinan rautateiden tiedeakatemia. Liikennöinnin tällä maan ensimmäisellä luotijunaradalla on määrä alkaa vuonna 2010. Radan pituus on 450 km, mitoitusnopeus 350 km/h ja sen toteutuksessa noudatetaan korkeimpia kiinalaisia standardeja.

Maan hallitus on hyväksynyt kunnianhimoisen tavoitteen laajentaa Kiinan rautatieverkko 72 000 km:stä 100 000 km:iin vuoteen 2020 mennessä. Rautatieministeriö arvioi laajennuksen kustannuksiksi 240 miljardia US dollaria.

Vuoteen 2020 mennessä valmistuvia luotijunaratahankkeita on suunnitteilla yhteensä 12 000 km. Pöyry Group kuuluu niihin kansainvälisiin konsulttiyhtiöihin jotka on valittu toimimaan rautatieinfrastruktuurihankkeissa Kiinan markkinoilla.

Lähde Tekniikka&Talous
Lähde WWW http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=860722&s=r

Nykykuntoisille raiteille mahtuu useampia tavarajunia

28.02.2006 08:50

Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskuksesta ei osaa arvioida, kuinka paljon tavarankuljetukset kasvaisivat, jos Suomen rataverkostoa kunnostettaisiin nykyistä enemmän.

- Meille on silkka rahakysymys, miten ratoja päästään kunnostamaan ja missä aikataulussa, Herneoja kertoo.

Suomen rautateille mahtuisi nykyistä enemmän tavarajunia.

- Jotkin rataosuudet esimerkiksi Kouvolan seudulla ovat ruuhkaisia, mutta muualla useammille tavarajunille on vielä tilaa, Herneoja kertoo.

Valtaosassa rataverkkoa junavaunujen suurin sallittu akselipaino on 22,5 tonnia. Rataosuudet, jotka kestävät 25 tonnin kuormitusta, ovat tällä hetkellä vain Porin ja Harjavallan välillä sekä Hangon ja Kirkniemen välillä. Tämän lisäksi venäläisille vaunuille, joiden akselipaino on 24,5 tonnia, on annettu poikkeuslupia kulkea osassa Suomen rataverkkoa. Ratoja kunnostetaan lähivuosina kestämään raskaampia vaunuja ainakin Lahden ja Luumäen välillä sekä Oulun ja Seinäjoen välillä.

Turku-Toijala vahvemmaksi

Turku-Toijala-rataa aloitetaan korjaamaan kesän kynnyksellä. Rata kestää kunnostuksen jälkeen 25 tonnin painoa, mutta akselipainon nosto vaatii lisäksi siltojen ja rumpujen parantamista. Suurimpana painon nostamisen esteenä nähdään kuitenkin pehmeiköt, joissa radan pohja ei kestä lisäkuormaa.

Maakuntainsinööri Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitosta katsoo, että Toijalan radan voisi kerralla korjata kestämään 25 tonnin painoa.

- Toijalan radan korjaaminen ja sitä kautta tavaraliikenteen lisääminen on merkittävää Turun ja Varsinais-Suomen kilpailukyvylle, Virtanen sanoo.

Turun sataman toimitusjohtaja Christian Rambergin mukaan Turun sataman kautta kulkevalle tavaraliikenteelle olisi valtavasti hyötyä, jos Toijalan rata kestäisi nykyistä raskaampia vaunuja. Turussa on Suomen ainoa junalauttasatama. Tänä vuonna avataan VR Cargon konttijunayhteys Turusta Pekingiin.

Liikenneneuvos Lassi Hilska liikenne- ja viestintäministeriöstä uskoo, että Suomen rataverkosto kunnostetaan kestämään raskaampia vaunuja ennemmin tai myöhemmin.

- Yksittäisten ratojen kuormituksen nostaminen ei riitä, vaan raskasta kalustoa kestävän verkon pitää olla mielekäs, jotta siitä on hyötyä tavarankuljetukselle. Ratojen kuntoa käytetään monesti tekosyynä tavaraliikenteen kasvattamisen esteenä. Nähdäkseni tavarajunien pituutta voi vielä Suomessa kasvattaa, Hilska sanoo.

Virolainen kuljetusyritys pyrkii Suomen rautateille

Koska Spacecomilla on jo toimilupa toisessa EU-maassa, se tarvitsee ainoastaan hyväksytyn turvallisuustodistuksen toimiakseen Suomen rautateillä.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-02-28,104:2:362089,1:0:0:0:0:0:

Raiderahdin osuus tavarankuljetuksista tuskin kasvaa

28.02.2006 08:35

Rautateillä kuljetettavan rahdin osuus muusta tavaraliikenteestä tuskin lisääntyy Suomessa. Liikenneneuvos Lassi Hilska liikenne- ja viestintäministeriöstä arvelee päinvastoin, että pelkästään nykyisen tason ylläpitäminen on haastavaa.

- Sellaista suurta määrää tavaraa, joka olisi kannattavaa kuljettaa nimenomaan junalla, ei näytä olevan tulossa Suomeen. Esimerkiksi metsäteollisuuden tuotanto ei ole kasvamassa rajusti, Hilska sanoo.

Kotimaan tavaraliikenteen markkinat rautateillä avautuvat kilpailulle vuoden 2007 alusta.

- Kun VR:n monopoliasema purkautuu ja alalle syntyy kilpailua, kuljetusmäärät saattavat kasvaa, Hilska sanoo.

EU:n liikennepolitiikan tavoite on kasvattaa raideliikenteen osuutta tavarankuljetuksessa. Lisääntyneen rautatiekuljetuksen edut ovat moninaiset: maanteiden kuormitus ja tienpidon kustannukset vähenevät, liikenneturvallisuus paranee, ympäristöhaitat pienenevät ja energiankulutus laskee.

Neljännes tavarasta rautateillä

Suomessa neljännes tavarasta kuljetetaan rautateitse, kun otetaan huomioon kuljettu matka. Keskimäärin EU-maissa raiteilla liikkuu 13 prosenttia rahdista.

- Suomessa rautatiekuljetuksen suuri osuus johtuu harvaan asutusta maasta ja teollisuuden rakenteesta. Perusteollisuuden tuotteita on edullista kuljettaa raiteita pitkin, kertoo liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskuksesta.

Rautateiden merkittävimpiä asiakkaita Suomessa ovat metsä-, perusmetalli- ja kemianteollisuuden suuryritykset.

Johtaja Ilkka Seppänen VR Cargosta pitää rautateitä lyömättömänä vaihtoehtona silloin, kun kuljetuserät ovat suuria ja säännöllisiä. Kilpailukykyä edistää lisäksi myös pääsääntöisesti yli 150 kilometrin kuljetusmatka.

Hilskan mukaan pitkissä rautatiekuljetuksissa esimerkiksi Helsingin ja Oulun välillä olisi vielä kasvupotentiaalia.

Ylivoimaisesti eniten tavarat siirtyvät paikasta toiseen maanteitse. Viime vuonna kuorma-autoissa kulki 68 prosenttia tavaramääristä.

- Kuorma-autot kuljettavat joustavasti pieniä eriä etenkin kulutustavaraa. Kuorma-autot myös jatkavat monesti siitä, mihin raiteet päättyvät, Hilska kertoo.

Maantie ja rautatie eivät kilpaile

Hilska arvelee, että VR Cargon halukkuuteen kehittää tavaraliikennettä saattaa vaikuttaa se, että samassa konsernissa toimii Transpoint, joka on suuri kumipyöräkuljettaja. Seppänen näkee kuitenkin, että konsernin eri osat hoitavat hyvin erilaisia kuljetuksia.

- Me toimimme eri segmenteillä, Seppänen sanoo.

Myös logistiikkapäällikkö Markku Maukonen Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:stä katsoo, että kilpailuasetelma rautateiden ja maanteiden kesken on vakiintunut ja molemmat hoitavat omat tonttinsa.

Sama ilmiö on nähtävissä myös Ruotsissa.

- Suomessa kansantuote on riippuvaisempi kuljetuksista kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Jos kuljetuksia ryhtyy pakkotoimin ohjaamaan, se näkyy heti kansantuotteessa, Maukonen sanoo.

Vuonna 2005 tavaraa kuljetettiin raiteilla 40,7 miljoonaa tonnia. Rataverkon kuljetusten kokonaismääräksi vuonna 2010 ennustetaan 49,6 miljoonaa tonnia. Määrää kasvattaa lähinnä raakapuun tuonnin lisääntyminen. Kasvun arvellaan hidastuvan vuoden 2010 jälkeen.

Koko tavaraliikenne Suomessa kasvaa yhden kahden prosentin vuositahtia.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-02-28,104:2:362075,1:0:0:0:0:0:

VR yhdistelee Pendolinoja myöhästelyn uhallakin

27.02.2006 22:50

VR lisää Pendolino-runkojen yhdistelyä huomattavasti ensi syksynä, vaikka kytkentähäiriöt ovat junatyypin ehkä yksittäinen, toistuva vika. VR on jo viime syksystä harjoitellut kytkentää ja irroitusta ensi syksyn mittakaavassa, mikä osaltaan näkyy nyt häiriöiden määrässä. Runkoja yhdistellään ja irrotellaan toisistaaan Helsingissä sekä maakuntien eräillä risteysasemilla, joilla eri suunnista tulevat vuorot kohtaavat matkalla Helsinkiin.

- Me olemme ostaneet sellaiset junat, jotka kytkeytyvät yhteen. Pendolinojen koko liikennerakenne on suunniteltu niin, että se perustuu yhteenkytkentöihin, sanoo kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen VR Osakeyhtiöstä.

Hänen mukaansa Helsinkiin tulevia ja sieltä lähteviä "aikataulusloteja" (välejä, joissa juna mahtuu radalle) on aamu- ja iltaruuhkissa niin vähän, että VR:n on saatava junat kytkettyä yhteen, jos ihmiset halutaan saada aamuisin pääkaupunkiin ennen yhdeksää.

- Siitä tapellaan vaikka viimeiseen veripisaraan, että junat on saatava kytkettyä. Missään tapauksessa käsiä ei nosteta pystyyn.

Kaukoliikennepäällikön mielestä Pendojen yhdistely toimii jo Tampereella kohtalaisen varmasti. Ennen talvea oli viikkojen häiriöttömiä kausia. Kouvolassa Pendolino-liikenne on uudempaa ja yhteenliittämistä vielä harjoitellaan - aika usein epäonnistutaan. Kuljettajia kouluttamalla ja yhteistyössä Pendolinojen valmistajan kanssa tehdään Vanhasen mukaan paljon töitä, jotta asia saataisiin kuntoon.

Runkojen yhdistelyn lisäksi Pendolinojen toinen keskeinen häiriölähde on korin kallistusjärjestelmä, jossa on ongelmia lumessa ja pakkasessa. Tilannetta on helpottanut se, että Helsingin-Tampereen välin suorilla osuuksilla on lupa ajaa 200 km/h, vaikka kallistus ei toimisikaan. Se auttaa kirimään kiinni myöhästymisiä.

Tosin toistaiseksi rataosalla kiriminen ja jopa aikataulussa pysyminen on vaikeaa: RHK on ajolankojen heilumisen vuoksi asettanut yhteenkytketyille Pendoille 160 km/h nopeusrajoituksen. Sen on kuitenkin lupailtu poistuvan keväällä.

Pendolinoja yhdistellään ja kytketään Helsingin ulkopuolella "linjalla" Tampereella, Kouvolassa, Oulussa, Seinäjoella ja Jyväskylässä. Yhteenkytkentä on herkempää häiriöille kuin irroitus. Pendolinojen yhdistely tapahtuu automaattisesti: ohjaamossa on laitteet, joilla kytkentä viritetään valmiiksi, ja junat ajetaan yhteen. Yhdistely onnistuu myös ilman automatiikkaa.

Pendolinorungot kytkeytyvät yhteen sekä mekaanisesti että sähköisesti. Liittimessä on yli sata johdinta, joiden kautta tieto siirtyy yksiköstä toiseen. Systeemi on monimutkainen ja herkkä, ja se vaatii junien huollolta ja henkilökunnalta paljon. Esim. törmäykset hirveen saattavat vioittaa kytkintä. Mekanismia on kokemusten pohjalta kehitetty, eikä talvi enää vaikuta siihen yhtä paljon kuten aiemmin. Vaikka harjoitteluvaihe on tuonut kytkentähäiriöitä, on trendi kuitenkin ollut aleneva.

Lähde HS 26.2

Uusi lättähattu kulkee keveästi

27.02.2006 12:15

Junankuljettajan rooli myös rahastajana on vielä täysin sopimatta ja lempinimikin uupuu uutuudelta.

Uusi lättähattu kulkee keveästi rautatiekiskoilla. Kiskobussista odotetaan ratkaisua vähemmän liikennöitäville rataosille.

VR kehuu kiskobussia estoitta. Myös sitä, kuinka junakuski voi samalla rahastaa matkustajat, kuten maanteiden busseissa jo paljolti tapahtuu.

Veturimiesten liitossa päätöstä pidetään hieman ennenaikaisena.

- Mitään päätöksiä asiasta ei ole tehty. Sopimusta ei ole. Asia on työryhmässä vasta selvitettävänä, veturimiesten liiton pääsihteeri Timo Tanner kertoo.

Kiskobussit ottavat vetovastuun vetureilta Tampereen ja Haapamäen välillä viikon kuluttua, maanantaista 6. maaliskuuta alkaen. Varhainen aamu- ja myöhäinen iltavuoro ajaa Seinäjoelle saakka. Aikataulut säilyvät entisinä kesäkauden loppuun.

Uudet aikataulut astuvat voimaan 3.9., jolloin uusi Lahden oikorata otetaan käyttöön. Se mullistaa aikatauluja koko maassa. Se tietää Seinäjoen lättähattukauden jäämistä lyhyeksi, vain puolen vuoden mittaiseksi. Syyskuussa kiskobussi ajaa enää Vilppulaan asti.

Kiskobusseja liikennöi jo Joensuusta Pieksämäelle, Joensuusta Nurmekseen, Iisalmesta Ylivieskaan ja Savonlinnasta Parkanoon. Keväällä kiskobussiliikenne alkaa Karjaalta Hankoon.

Uudet kiskobussit ovat Tsekissä valmistettuja. Lempinimeä niillä ei vielä ole. Aluepäällikkö Pekka Söderling odottaa ehdotuksia. VR:n oman väen keskuudessa junatyyppi kulkee vielä Skodan nimisenä. Vanhat siniset vaunut vakiintuivat virallisessakin käytössä lättähatuiksi silloisen nuorten miesten hattumuodin mukaan.

Uusia junia on tilattu 16. Niistä 13 on Suomessa jo käytössä. Hintaa junille tulee yhteensä 26,5 miljoonaa euroa. Vaunuissa on ohjaamot kummassakin päässä. Huippunopeus on 120 km/h.

Yhdessä vaunuyksikössä on 63 istuma- ja 60 seisomapaikkaa. Kaksi tai kolme yksikköä voi liittää toisiinsa. Vaunuihin pääsee helposti pyörätuoleilla, tilaa on myös polkupyörille ja lastenrattaille. Junassa on invanostin. Junan toisessa päätyosastossa voi matkustaa lemmikin kanssa.

Junan molemmissa eteistiloissa on lippujen leimauslaite. Asiakas voi leimauttaa lippunsa myös konduktöörillä. Konnari on pääsääntöisesti junissa. Kuskin rahastuksesta ei ole vielä sopimusta.

Koeajomatka Haapamäen vanhalta risteysasemalta Keuruun asemalle sujui pehmeästi. Juna on aika hiljainen, siisti ja valoisa. Aiemmin raportoiduista moottorin jäätymisistä ei ole ollut merkkejä.

Lähde Uutispäivä Demari 24.2.2006
Lähde WWW http://www.demari.fi/Article.jsp?article=4797

VR: Itä-Lapin matkailun loppuminen liioiteltua

27.02.2006 12:11

Kemijärven liikennettä ei VR:n mukaan voi jatkaa vanhalla sinisellä kalustolla.

Itälappilaisten lähetystö kävi viime viikolla Helsingissä vaatimassa Kemijärven yöjunaliikenteen jatkamista.

Selitykset liikenteen lopettamiselle ovat vaihdelleet: välillä se on kannattamatonta, välillä teknisesti mahdotonta.

VR on ilmoittanut, että makuuvaunujen kulku Kemijärvelle loppuu syyskuussa, kun yhtiö saa Rovaniemen reitillä käyttöön kaikki tilaamansa uudet kaksikerroksiset makuuvaunut.

Uudet vaunut vaativat sähköä, jota ei Rovaniemi - Kemijärvi -välillä ole. Aggregaattivaunujen hankkimisen VR on tyrmännyt liian kalliina.

Junapituus ja nopeus tulevat vastaan

Kemijärveläiset ovat pyytäneet, että liikennettä Rovaniemeltä eteenpäin jatkettaisiin vanhoilla sinisillä vaunuilla siihen asti, kunnes rata joskus sähköistetään.

Tällä hetkellä Helsingistä kello 19.20 Rovaniemelle ja edelleen Kemijärvelle lähtevässä junassa on sekä uusia että vanhoja makuuvaunuja. Juna pilkotaan Rovaniemellä, mistä vanhat vaunut jatkavat dieselveturin vetäminä Kemijärvelle.

Syyskuun alun jälkeen näin ei kuitenkaan voi VR:n mukaan toimia.

- Junapituus alkaa tulla vastaan, kun siinä on sekä päivävaunuja, ravintolavaunu että konduktöörivaunu. Maksimimäärä on viidentoista vaunun paikkeilla. Sen pidempi ei mahdu enää laitureihin, VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen selvittää.

Lisäksi uusilla vaunuilla on 160 ja vanhoilla 120 kilometrin nopeusrajoitus. Rata mahdollistaa 160:n nopeuden Seinäjoelle asti.

- Junan kulkua ei ole järkevää hidastaa, Jaatinen perustelee.

Asema suljettu kustannussyistä

Kemijärveläiset ovat syyttäneet valtion rautateitä kiusanteosta, kun asemarakennus on suljettu viikonloppuisin.

Lauantai on Lapin hiihtokohteissa vaihtopäivä, jolloin ihmisiä on matkalla paljon.

- Se on kustannuskysymys.

Lauantai ja sunnuntai ovat lipunmyynnissä hiljaisimpia päiviä. Suomessa on monia asemia, joilla on sama ongelma, ettei lipunmyynnin ollessa kiinni ole lämmintä odotustilaa. Silloin pitäisi järjestää vartiointi, joka maksaa eikä siihen ole mahdollisuuksia.

Harvassa paikassa joutuu kuitenkaan odottamaan niin kylmässä kuin Kemijärvellä?

- Juna on siellä etukäteen ja sinne pääsee hyvissä ajoin, Jaatinen vakuuttaa.

Negatiivinen vire pitäisi katkaista

Jaatinen sanoo ymmärtävänsä itälappilaisten tuskaa, kun seudulta on hävinnyt sekä työpaikkoja että palveluita. Junaliikenteen loppuminen luo tunteen, että tämäkin vielä.

- Toivon kovasti, että kun pikkuisen aikaa kuluu ja päästään ensi vuoden puolelle, nähdään, ettei tässä mitään negatiivista käynytkään vaan päinvastoin. Silloin käytössä ovat uudet korkeatasoiset makuuvaunut joilla matkustajat tykkäävät tulla ja nähdään, miten bussijärjestelyt toimivat. Yhteismarkkinoinnilla saadaan varmasti matkustajamäärät kasvuun, Jaatinen uskoo.

VR pitää puheita Itä-Lapin matkailun loppumisesta voimakkaasti liioiteltuina.

- Nyt pitäisi vain saada tämä negatiivinen vire nopeasti poikki. Se ei varmasti houkuttele matkailijoita.

Lähde Uutispäivä Demari 27.2.2006
Lähde WWW http://www.demari.fi/epaper/full/products/DE-2006-02-27/pdfs/2.pdf

Sallan-radan puunkuljetukset jatkuvat entiseen tapaan

25.02.2006 20:08

25.02.2006 18:37 Puutavarajunien liikennöinti Kemijärveltä Sallan Kelloselkään jatkuu normaalisti. Tavaraliikennettä hoitavan VR Cargon johtaja Ilkka Seppänen vahvistaa, että kuljetusten jatkamisesta on päästy sopuun. Junien liikennöinti uhkasi tyssätä kuljetustaksojen korotuksiin. - Puunkuljetuksia ei oltu lakkauttamassa missään vaiheessa. Nyt käytiin vain keskusteluja kustannusrakenteesta, kun liikennemäärät ovat menneet Sallan-radalla niin vähäisiksi, Seppänen kertoo. Hänen mukaansa Kemijärven ja Sallan Kelloselän välillä ajettiin viime vuonna puutavaraa noin 40 000 tonnia, mikä on noin 15 vaunullista viikossa. Vielä kymmenen vuotta sitten määrä oli noin 200 000 tonnia.
Lähde WWW http://www.soneraplaza.fi/uutiset/artikkeli/0,2936,h-8482_a-30323170_feed-1,00.html

Inkoon aseman puolesta kuntalaismielenosoitus

24.02.2006 22:14

Siirtoa Tähtelään vastustetaan:

Inkoon asemanseudun asukkaat kokoontuivat tiistaina 14. helmikuuta asemalle mielenosoitukseen, jolla vastustettiin Inkoon kunnanhallituksen ajatusta siirtää paikallisjunien pysähtyminen Tähtelään.

Kunnanhallitus päätti maanantai iltana 13.2. äänin 7-2 (Bjarne Holmström ja Erik Holmberg äänestivät vastaan) esittää viestintä-ja liikenneministeriölle, että asematoiminta siirrettäisiin Tähtelään.

Kunnanhallituksen mukaan Inkoon aseman siirto Tähtelään lisäisi huomattavasti lähijunaliikenteen käyttöä, koska Tähtelä on logistisesti huomattavasti parempi paikka käyttäjiä ja Inkoon keskustan sijaintia ajatellen.

Kyseinen päätös on Inkoon kunnanhallituksen lausunto liikenne-ja viestintäministeriön 'Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen lähiliikenteen julkisen rahoituksen uudistaminen' mietinnöstä.

Itsekin asemanseudulla asuva, kunnanvaltuutettu Soile Gustafsson on pöyristynyt kunnanhallituksen päätöksestä ja hänen mielestään kyseessä on niin suuri asia, että se pitäisi tutkia tarkkaan ennen minkäälaisten lausuntojen antamista.

Gustafsson toivoo kunnan kokonaisvaltaista kehittämistä ja hän pitää tämäntyyppisten päätösten tekoa osoituksena hyvin lyhytnäköisestä ajattelusta.

Myös asemanseutu on potentiaalinen suunta Inkoon kunnan kasvulle suurten valtaväylien välittömässä läheisyydessä. Soile Gustafsson ei myöskään allekirjoita väitettä aseman sijainnin syrjäisyydestä, sillä hänen mukaansa sinne on Inkoon kirkonkylältä jopa lyhyempi matka kuin Tähtelään.

Gustafsson on laskenut, että päivittäin Inkoon asemalla seisoo koko päivän kymmenkunta autoa ja heidän lisäkseen ovat toki ne, jotka tulevat junalle jalan tai jonkun kyydissä. Lisäksi mm. Karjaalle kouluun junalla matkustaa parikymmentä nuorta.

Aseman siirtoesityksen ohella Inkoon kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että Inkoon kunta tukee joukkoliikenteen kehittämistä junaliikenteellä, erityisesti lähialueiden työmatkaliikennettä.

-Karjaan ja Kirkkonummen välille on saatava kaksiraiteinen rata, jotta Karjaan ja Helsingin välinen liikenne olisi houkuttelevampaa. Se nopeuttaisi junaliikennettä ja tarjoaisi mahdollisuuden lisätä junavuoroja, kunnanhallituksen viestintä-ja liikenneministeriölle lähtevässä lausunnossa.

Lähde Kirkkonummen Sanomat 14.02.2006
Lähde WWW http://www.kirkkonummensanomat.fi/cgi-bin/tulostus.cgi?4555

Kiskobussit palasivat raiteille Haapamäellä

24.02.2006 22:11

Huolena kahden vuoron supistuspuheet

Kiskobussit alkavat liikennöidä Tampereen, Haapamäen ja Seinäjoen radalla maaliskuun kuudennesta lähtien. Tsekissä rakennettu juna teki eilen neitsytmatkansa Keuruun ja Haapamäen raiteille.

Vuoroja ajetaan päivittäin kolme kumpaankin suuntaan Tampereen ja Haapamäen välillä, entisin aikatauluin. Seinäjoen suuntaan ajaa päivittäin yksi kiskobussi, muut vuorot hoituvat veturivetoisella junalla syyskuuhun saakka.

Kun VR uusii kaikki aikataulunsa Lahden oikoradan tullessa käyttöön, myös osa Jyväskylän junaliikenteestä ajetaan kiskobussilla.

Syyskuun kolmas voi olla myös huono uutinen täkäläiselle raideliikenteelle. Silloin iltojen viimeinen vuoro Tampereelta saattaa jäädä Vippulaan, josta aamun ensimmäinen sitten palaa Tampereelle. Seinäjoki-Vilppula -välin yhteydet huonontuisivat.

Kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen totesi vain, ettei syksyn vuoroista voida sanoa vielä lopullista, varmaa tietoa. Maksaja päättää, hän viittasi liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtiovarainministeriön suuntaan.

Radanvarsikuntien edustajat, joita oli mukana myös eilisellä esittelymatkalla, aikovat lobata ankarasti yhdessä mm. keuruulaisen kansanedustajan Lauri Oinosen (kesk.) kanssa, jotta nämä suunnitelmat eivät toteudu. Muutos tekisi mahdottomaksi päästä päiväseltään esimerkiksi Keuruulta ja Ähtäristä junalla Helsinkiin ja takaisin.

Aluepäällikkö Pekka Söderling esitteli tilastoa, jonka mukaan Haapamäen ja Keuruun osuuksilla liikkuu vuodessa yli 10 000 matkustajaa, samoin Ähtäristä pohjoiseen mentäessä.

Näitä hiljaisempi on Myllymäen ja eläinpuiston väli, jossa tehdään alle 5 000 matkaa vuodessa.

Söderling muisteli vuotta 1993, jolloin Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki -yhteys oli todella vaarassa ja lakkautusuhka todellinen. Silloin ryhdistäytyi Suomenselän rautatieliikenneryhmä ja VR:n silloisen pääjohtajan myötävaikutuksella onnistuivat kääntämään päättäjien päät.

Keuruun silloinen kaupunginjohtaja Eino Nurmela osallistui voimakkaasti taisteluun rataosuuden puolesta, ja nautti eilen hänkin uuden kiskobussin kyydistä. Nykyinen kaupunginjohtaja Timo Louna sanoi, että tätä kevättä ja kiskobussiliikennettä on odotettu kauan.

Louna korosti rataosuuden merkitystä sen varrella sijaitseville kaikille kunnille. Kuusiokunnat Ähtäri mukaan lukien ja Keuruun seutu aikovatkin lämmittää uudelleen suhteita ministeriöihin, Louna vakuutti.

Lähde Suur-Keuruu 24.02.2006
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2006/02/24/1574293.shtml

Kiskobussit Keski-Suomeenkin

24.02.2006 07:51

Haapamäen rautatieasema astuu kiskobussien aikakauteen. Tampereen ja Haapamäen välillä kulkevat veturivetoiset junat korvataan uusilla kiskobusseilla maaliskuun 6. päivästä alkaen. Vuoroja ajetaan päivittäin kolme kumpaankin suuntaan. Haapamäen ja Seinäjoen välillä liikennöi yksi kiskobussivuoro suuntaansa.

- Meillä useimmilla on muistoissamme lättähattu, joka aloitti liikennöinnin Haapamäen seudulla vuonna 1954 ja jonka aika päättyi 1988. Jää nähtäväksi, minkä nimen uudet kiskobussit kansan suussa saavat, mutta lättähatun veroista väännöstä en ole vielä kuullut. Omat pojat puhuvat Skodasta, onhan tuote tshekkiläinen, selvitti aluepäällikkö Pekka Söderling VR Osakeyhtiöstä torstaina Haapamäellä, kun yhtiö tarjosi kutsuvieraille kyytiä uudella kulkupelillä.

Laajennuksiin ei ole rahaa

VR:n CKD Vagonka -yhtiöltä tilaamista 16 kiskobussista on tähän mennessä toimitettu 14. Loputkin tulevat maaliskuun loppuun mennessä. Kiskobussit maksavat yhteensä 26,5 miljoonaa euroa.

Niillä liikennöidään nyt rataosuuksilla Joensuu-Pieksämäki, Joensuu-Nurmes, Iisalmi-Ylivieska ja Savonlinna-Parikkala. Tampere-Haapamäki-Seinäjoki-väli astuu kuvaan siis maaliskuun alussa ja Karjaa-Hanko-rata myöhemmin keväällä.

- VR:n aikataulujärjestelmän uudistuessa 3. syyskuuta kiskobussikalusto alkaa ajaa maanantaista torstaihin myös Jyväskylän ja Seinäjoen väliä. Viikonloppuisin liikennöidään kapasiteettisyistä perinteisillä junilla, Söderling sanoi.

Kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhasen mukaan liikenneministeriön tavoitteena on VR:n nykyisen henkilöliikenteen säilyttäminen ainakin vuoteen 2011 asti.

- Vuosi 2007 on jo turvattu edellyttäen, että eduskunta antaa budjetissa rahat ministeriön kaavailemiin liikenteen ostoihin.

Kiskobusseilla korvataan vastaavia veturivetoisia junavuoroja. Rahan niukkuuden vuoksi ei hänen mukaansa ole edes keskusteltu liikenteen laajentamisesta rataosille, joilla ei nykyään henkilöliikennettä ole. Uusia seisakkeitakaan kiskobussiliikenne ei mukanaan tuo.

Lähde Keskisuomalainen
Lähde WWW http://www3.keskisuomalainen.net/servlet/page?_pageid=1703&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&file=index.html

Kemijärveläiset pitävät matkustajakatoa keinotekoisena

22.02.2006 22:28

VR:n nykyisten suunnitelmien mukaan Kemijärven junavuorot aiotaan lakkauttaa tämän vuoden lopussa. Jatkossa henkilöliikenne pysähtyisi Rovaniemelle ja tavaraliikenne loppuisi kokonaan Kemijärvi-Salla -rataosuudelta. Kemijärvelle tulee ja sieltä lähtee päivittäin yksi junavuoro. VR aikoo korvata junayhteyden bussikuljetuksella.

Valtion rautatieyhtiön suunnitelmat käynnistivät Itä-Lapissa oikean kansanliikkeen, joka keräsi junayhteyden säilyttämisvaateen tueksi 21 000 nimen kansalaisadressin.

Rataosuus on ollut kannattava, mutta tippui tappiolliseksi viime vuonna. Kemijärvelle saapui ja sieltä lähti viime vuonna Jaatisen mukaan 27 000 matkustajaa. Junaa kohden se tarkoittaa vain 37 ihmistä. Vuodesta 2000 matkustajamäärä on laskenut viidenneksellä. Kapinaliike kuitenkin pitää matkustajamäärän laskua keinotekoisesti synnytettynä.

- Minäkin saan liiketoimeni alamäkeen, jos jätän markkinoinnin sikseen, huomautti Pyhätunturi ja Rukakeskus Oy:n toimitusjohtaja Miia Porkkala. Hänen mukaansa nämä matkustajat merkitsevät Pyhälle ja Luostolle 2,4 miljoonan euron matkailutuloja vuodessa.

Lähde HS 22.2
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Kemij%C3%A4rvel%C3%A4iset+pit%C3%A4v%C3%A4t+matkustajakatoa+keinotekoisena/1135218880025

Kansanedustajat uhkuivat tukea Kemijärven junalähetystölle

22.02.2006 22:22

Kemijärven kapinalähetystö saapui keskiviikkona Helsinkiin noin sadan hengen voimin vaatimaan Itä-Lapille elintärkeän yöjunayhteyden säilyttämistä. Samalla he vaativat Rovaniemen ja Kemijärven välisen ratayhteyden sähköistämistä, jotta VR voisi liikennöidä uusilla ja komeilla kaksikerroksisilla makuuvaunuillaan perille asti. Vaatimusten tueksi on kerätty noin 21 000 nimen kansalaisadressi.

Yöjunayöjunalla saapunut ryhmä marssi ensin VR:n johdon pakeille. VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen totesi vieraille, ettei Itä-Lapin matkailuelinkeino vaarannu, jos tunnin junamatka Rovaniemeltä Kemijärvelle vaihtuu ensi vuoden alussa tunnin bussimatkaksi. Asiaa ei ole kuitenkaan vielä käsitelty rautatieyhtiön hallintoneuvostossa.

Henkilöliikenteen jatkuminen on lähinnä kiinni sähköstä. Junarata on nyt sähköistetty Rovaniemelle asti, eikä jatkotöistä ole tehty poliittisia päätöksiä. "Ratojen sähköistäminen ei ole VR:n vastuulla, vaan hallituksella ja eduskunnalla", yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja Matti Ahde muistutti.

VR:n ja Ratahallintokeskuksen johtajat tavattuaan Kemijärven kapinalähetystö marssi iskulauseita huudellen Rautatientorilta Eduskuntatalon portaiden juurelle. Hallituspuolueista sosiaalidemokraattien ja keskustan kansanedustajat julistivat kuorossa tukeaan kemijärveläisille ja sanoivat olevansa huolissaan VR:n toimista.

Kokoomuksen Suvi Lindén sanoi, että varat junaliikenteen turvaamiseksi on löydettävä viimeistään ensi syksyn budjettiriihessä. Sen jälkeen voidaan etsiä rahat Rovaniemi-Kemijärvi -välin sähköistämiseen. Mutta uskoivatko kemijärveläiset kansanedustajien lupauksiin?

- Jos poliitikkoon ei voi uskoa, niin kehen sitten, Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen naurahti.

- Nyt meillä on jotakin toivoa, Kauko Jaakkola jatkoi.

Lähde HS 22.2
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Kansanedustajat+uhkuivat+tukea+Kemij%C3%A4rven+junal%C3%A4hetyst%C3%B6lle/1135218880016

Uudet kiskobussit kärsivät yhä lumesta

21.02.2006 23:12

Moottoritiloihin tunkeutuva lumi aiheuttaa yhä ongelmia VR:n uusille kiskobusseille, ja yksittäisiä vuoroja joudutaan korvaamaan veturivetoisella kalustolla.

Kun VR kärsii myös ajoittaisesta veturipulasta ja osa uusista kiskobusseista on koulutuskäytössä eri puolilla Suomea, on niiden vuoroja ajettu jopa linja-autoilla.

Uudet junat ovat liikenteessä ensimmäistä talveaan.

Kiskobussien eli Dm12-taajamajunien kaksi dieselmoottoria apulaitteineen ovat junan "mahan alla". Moottorien koteloihin pääsee saumoista pöllyävää puuterilunta, joka jäätyy junan seisoessa, tukkii paikat ja katkoo etenkin laturien hihnoja.

Vikaa on jo kertaalleen korjattu, mutta täysin eroon siitä ei ole päästy.

Korjaus on ollut tilapäinen, ja VR suunnittelee kiskobussien tšekkiläisen valmistajan kanssa lopullista ratkaisua niin, että loppukesään mennessä kaikki bussit ovat kunnossa.

Työt tehdään takuuna.

VR on tilannut 16 kiskobussia, joista 14 on jo Suomesta ja 13 yksiköllä on myös Ratahallintokeskuksen käyttölupa.

Kiskobussit liikennöivät nyt rataosilla Pieksämäki-Joensuu, Joensuu-Nurmes, Iisalmi-Ylivieska ja Savonlinna-Parikkala. Myöhemmin tänä vuonna kiskobussit ilmestyvät myös Hangon ja Karjaan sekä Tampereen ja Haapamäen väleille.

Lähde HS
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Uudet+kiskobussit+k%C3%A4rsiv%C3%A4t+yh%C3%A4+lumesta/1135218867750

Pendolinon takkuinen talvi

21.02.2006 06:27

VR:n ylpeydeksi aiotut Pendolinot ovat edelleen vaikeuksissa. Erilaisia vikoja on usein ja Pendolinot myöhästelevät enemmän kuin muut junat. Viime vuonna Pendolinojen niin sanottu täsmällisyysprosentti oli 86,4. Luku kertoo, kuinka moni junavuoroista kulki myöhästyen alle viisi minuuttia.

Lista vioista on pitkä. Eniten ongelmia on ollut tietojärjestelmissä, mutta sen lisäksi Pendolinoissa on ollut muun muassa ovivikoja ja ongelmia yhteenkytkennässä. Kaluston lisäksi syitä on haettu ratojen kunnosta, turvalaitteiden vioista ja niin edelleen.

-Meidän oma tekniikkamme ja valmistajan tekniikka ratkovat näitä ongelmia koko ajan. Ei voi luvata, että viat saadaan poistettua huomiseen tai ensi viikkoon mennessä, sillä esimerkiksi tarvittavien osien saanti kestää, VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen toteaa.

Suomeen sopiva

Jaatinen myöntää, että viimeiset kuukaudet ovat olleet vaikeita. Erityisesti tammikuussa Pendolinoilla oli suuria vaikeuksia pysyä aikataulussa. Vaikeuksista huolimatta Jaatinen ei suostu myöntämään, että Pendolinot olisivat olleet virhehankinta.

- Ne ovat juuri sellainen köyhän miehen nopea juna, joka toimii Suomen rataverkolla. Täällä tarvitaan kallistuvakorinen juna. Nyt on kysymys vain siitä, että tekniikka saadaan toimimaan.

Osa Pendolinojen korjuksista on kuulunut takuun piiriin ja valmistajan, ranskalaisen Alstomin, vastuulle. Jaatinen ei halua kertoa tarkasti, kuinka pitkä Pendolinojen takuuaika on. Hänen mukaansa kysessä on kauppasopimuksen ehto, joka ei kuulu julkisuuteen.

- Takuuaika on vastaanoton jälkeen varsin pitkä, Jaatinen suostuu sanomaan.

Tampereella takkuista

Suuri osa Pendolinon huonosta maineesta ja ongelmista on peräisin Tampereelta Helsinkiin kello 7.02 lähtevästä Pendolinosta. Tampereella kytketään yhteen Jyväskylästä ja Seinäjoelta tulevat Pendolinot. Yhdistelmällä on ollut poikkeuksellisen paljon ongelmia. Vuosi sitten junavuoroa säännöllisesti käyttävien työmatkalaisten lähetystö vieraili VR:n johdon luona. Lähetystöä johtaneen Kaj-Erik Fohlinin mukaan asiat eivät ole vuodessa ainakaan parantuneet.

- Loppuvuosi ja tämän vuoden alku ovat olleet pahimmasta päästä. Itse en jaksa enää kirjata ylös myöhästelyitä, mutta kirjaa pitävän kaverini mukaan yhdellä tammikuun viikolla puolet vuoroista oli myöhässä.

Korvauksia oikeudesta?

Matkustajien keinot vaikuttaa ovat vähissä. Työmatkalaiset ovat vedonneet asiassa liikenneministeriöön, joka kuitenkin puuttui lähinnä pakkasrajoihin. Viimeisimpien myöhästelyjen seurauksena työmatkalaiset saivat ensimmäisen kerran korvauksena alennusta seuraaviin kuukausilippuihin.

- Asiassa riitelee kaksi erilaista näkemystä, jotka eivät kohtaa: kuluttajasuoja ja kuljetuslaki. Mielestäni vielä tärkeämpää on, että ostaessani lipun teen sopimuksen palvelusta. Jos palvelu ei vastaa sopimusta, on kysymys sopimusrikosta.

Fohlinin mukaan myös oikeudenkäynti vahingonkorvauksista saattaa olla mahdollinen, jos tilanne ei muutu.

Matkustajilta valitus Pendolinon hinnoittelusta

Myös pääkaupunkiseudulla työssä käyvien päijäthämäläisten työmatkalaisten etuja ajava Oiko ry. on kyllästynyt Pendolinoihin. Oiko ry:n hampaisiin on joutunut erityisesti hinnoittelu. Yhdistys valitti Kuluttajavirastoon Pendolinojen hinnoittelusta Helsingin ja Lahden välillä.

VR perii junissa kolmen euron lisämaksun Pendolinoa käyttäviltä sarjalipun ja kuukausilipun ostajalta, vaikka Pendolino ei Lahden ja Helsingin välillä ole yhtään IC-junia nopeampi. Paikkalippua lippuluukulta ostettaessa lisämaksu on jopa 10 euroa. Oiko ry. vaatii kuluttaja-asiamieheltä toimenpiteitä, jotta VR ei perisi lisämaksua Pendolinoissa Lahden ja Helsingin välillä.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=81291&category=23&main=21&days=0&dept=2

Mielenosoitus Helsingissä keskiviikkona 22.2. 2006

20.02.2006 22:48

Helsingin rautatieasemalta lähtee keskiviikkona 22.2. klo 13.30 mielenosoituskulkue eduskuntatalolle Kemijärven yöjunaliikenten puolesta. Yli 20000 tuhannen ihmisen allekirjoittama addressi luovutetaan VR:n johdolle, Ratahallinton keskuksen johdolle ja liikenneministerille. VR uhkaa lopettaa liikenten vuoden lopussa Kemijärvelle ja tästä syystä Itä-Lapissa on noussut valtava kansanliike asiasta. Mukana kulkuessa ovat mm maaherra Hannele Pokka, Mato Valtonen ja Taru Valkeapää. Kemijärven musikantit soittavat rautatieasemalla musiikkia puolilta päivin. Mukaan toivotaan kaikkia rautatien ystäviä ja Lapin liikenteen alasajoa vastustavia.

Lähde Osmo Röntysen tiedotuskanava, Kemijärvi

Itä-Lapissa nousi kansanliike junaliikenteen puolesta

19.02.2006 22:02

- Oli pakko ruveta tekemään jotakin, kun näytti siltä, että Kemijärveä ja koko Itä-Lappia ollaan ajamassa alas, huudahtavat tarmoa puhkuvat kemijärviläiset yrittäjänaiset Päivi Valle ja Kristiina Knuutila. Heidän viime joulukuussa aloittamansa nimien keruu kansalaisadressiin Kemijärven henkilö- ja yöjunaliikenteen säilyttämiseksi on nostattanut Itä-Lapissa suuren kansanliikkeen. Huipennus on ensi viikolla, kun kapinalähetystö matkustaa yöjunalla Kemijärveltä Helsinkiin. Mukaan odotetaan satoja ihmisiä eri puolilta Suomea, ei ainoastaan Itä-Lapista. Tarkoitus on tavata ainakin VR:n johtoa ja kansanedustajia sekä luovuttaa vetoomus junaliikenteen jatkumisesta liikenneministeri Susanna Huoviselle.

- VR-ilmiö on jatkoa Kiina-ilmiölle Kemijärvellä, naiset sanovat ja viittaavat kännyköiden latureita valmistavan Salcompin päätökseen siirtää tuotanto pari vuotta sitten Kemijärveltä Kiinaan. Lähes 300 ihmistä jäi työttömäksi.

Itä-Lapin yrittäjänaisia ihmetyttää, että samaan aikaan, kun valtio kehottaa Itä-Lapin kuntia panostamaan matkailun kehittämiseen, mahdollisilta hankkeilta viedään matto alta viemällä matkailijoilta kulkuyhteys alueelle.

- Junaliikenteen loppuminen vaikuttaisi täällä kaikkien toimeentuloon, Knuutila korostaa.

- Vetoomukseen on tullut jo reilusti yli 20 000 nimeä, Valle kertoo.

Itä-Lapin neljässä kunnassa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Sallassa ja Savukoskella on 16 000 asukasta.

VR on johtanut heidän mielestään itälappilaisia harhaan lupaamalla ensin, että henkilöliikennettä jatketaan korvaavalla kalustolla sen jälkeen, kun sähköliikenne Rovaniemelle alkoi.

- Sitten ilmoitettiinkin että kaikki henkilöliikenne loppuu, Valle ihmettelee.

Rataosuus on ollut kannattava viime vuoteen saakka ja kapinajohtajien mukaan tuleva kannattamattomuus on laskettu keinotekoisesti.

Lähde HS 19.2

VR tarvitsee tiloja junien sulattamiseen

19.02.2006 15:10

Helsingin lähijunien pakkasongelmat johtuivat osaltaan riittämättömistä hallitiloista. VR:n mukaan ongelma on, että Helsingin varikolla Ilmalassa ei ole riittävästi lämmintä hallitulaa junien sulattamiseen. Monta päivää jatkunut kova pakkanen jäädytti VR:n lähiliikennejunien ovimekanismeja helmikuun alussa. Viat vaivasivat lähinnä vanhimpia junia.

Junien pakkasongelmia tarkastelleet liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR pitävät tärkeänä, että Ilmalan ratapiha- ja varikkoalueen peruskorjaus toteutetaan nopeasti. - Jotta ongelmilta vältyttäisiin, tarvitaan uudet hallit, jotka VR rakentaa. Niitä halleja ei voi tehdä ennen kuin ratapiha järjestellään uudestaan, sanoo liikennepalveluyksikön päällikkö Juhani Tervala liikenne ja viestintäministeriöstä.

Liikennehäiriöiden vähentämiseksi VR aikoo investoida hallijärjestelyihin Ilmalan varikkoalueella ja parantaa valmiuksiaan lämmittää kalustoaan linjojen päissä. Myös veturinkuljettajia lisätään ongelmatilanteissa.

Liikenneministeriön mukaan VR:n pitäisi myös parantaa pakkasongelmista tiedottamista.

- Pidämme hyvänä asiana sitä, että kovilla pakkasilla junavuoroja oli petuttu osin etukäteen. Jos olisi yritetty ajaa ruuhka-ajan kaikki vuorot, olsi menty aivan sekaisin, Tervala sanoo.

Kovien pakkasten vuoksi neljännes lähiliikenteen junakalustosta oli poissa käytöstä maanantaina 6.2. Kalustopulan vuoksi 37 lähijunavuoroa eli kaikkiaan 5 % maanantain junavuoroista pääradalla jäi ajamatta. Muilla radoilla liikenne sujui normaalisti.

Lähde HS 18.2

Ytv harventaa lähijunien vuoroväliä

19.02.2006 14:45

Ytv harventaa lähijunien vuoroväliä kesästä alkaen. Junien vuorovälejä harvennetaan kesällä ruuhka-aikoina ja talvella iltaisin sekä viikonloppuna. Esimerkiksi ruuhkaliikenteen A, I, K ja M-junien vuoroväli venyy 15 minuuttiin nykyisestä 10:stä minuutista. Lahden oikorata otetaan käyttöön 3.9. Lähiliikenteen E, S ja U-junien aikatauluihin on odotettavissa muutoksia. Helsingistä Mäntsälän kautta Lahteen alkaa kulkea Z-juna.

Lähde HS 18.2

Tasoristeysturmien määrä noussut

18.02.2006 09:17

Tasoristeysonnettomuuksien määrä on ollut kasvussa Suomessa 2000-luvulla.

Vuonna 2000 onnettomuuksia oli 34 ja vuonna 2005 yhteensä 64. Keskimäärin onnettomuuksia on ollut vuodessa 50 eli käytännössä yksi tasoristeysonnettomuus joka viikko.

Kuolleiden määrä ei kuitenkaan ole noussut. Kuolleita on ollut 2000-luvulla 4-12 vuosittain, viime vuonna 8.

Myös loukkaantuneiden määrä on vähentynyt. Kun vuonna 2000 tilastoitiin 36 loukkaantunutta, oli niitä vuonna 2005 puolet vähemmän eli 18.

Pohjois-Karjalassa tapahtui edellinen kuolonturma tasoristeyksessä vuosi sitten tammikuussa. Liperissä kuoli autossa yksin ollut 58-vuotias mies. Ilmeisesti aurinko häikäisi autoilijaa niin, ettei hän ollut nähnyt matkustajajunaa. Vuosina 2000-2004 tapahtui Pohjois-Karjalassa 12 tasoristeysonnettomuutta, joissa neljässä loukkaantui henkilöitä.

Joensuun ja Siilinjärven välillä on yhteensä 135 tasoristeystä. Niistä vain 14:ssä on puomit. Lisää puomeja ei ole tällä hetkellä suunnitteilla.

- Maan rautatieverkossa on kaikkiaan 4 000 tasoristeystä, joten kaikki on kiinni rahasta. Varoituslaitoksia eli puomeja pidetään tällä hetkellä välivaiheen ratkaisuna. Pyrkimys on poistaa tasoristeyksiä, kertoo Ratahallintokeskuksen rakennuttamiskeskuksen ylitarkastaja Tuomo Käsnänen .

- Realiteetti kuitenkin on, että raha ei tule koskaan riittämään kaikkien tasoristeysten poistoon esimerkiksi Joensuun ja Viinijärvenkään väliltä. Myöskään mitään lukuja tai aikatauluja en pysty tällä hetkellä sanomaan, mutta varmasti kymmenen vuoden kuluessa saadaan jonkinlaisia tilastomerkintöjä aikaiseksi, Käsnänen jatkaa.

Käsnäsen mukaan tällä hetkellä etusijalla on rataverkon huolto.

- On osuuksia, joilla on uusittava huonossa kunnossa olevia raiteita ja ratapölkkyjä.

Käsnäsen mukaan Suomessa tapahtuu enemmän risteysmääriin suhteutettuna tasoristeysonnettomuuksia kuin Ruotsissa tai Norjassa.

- Suomalainen liikennekulttuuri on hieman toisenlainen kuin esimerkiksi Ruotsissa. Meillähän menee 1 000 puomista vuosittain noin 200 poikki, kun niistä ajetaan läpi, Käsnänen sanoo.

Lähde Karjalainen
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk

Tasoristeysturma vaati ihmishengen Liperissä

17.02.2006 17:07

Yksi ihminen on kuollut ja kaksi loukkaantunut Liperissä tavarajunan ja henkilöauton yhteentörmäyksessä. Onnettomuus tapahtui perjantaina aamupäivällä Ahonkylässä vartioimattomassa tasoristeyksessä.

Henkilöautossa oli kolme naista. Auto törmäsi veturin keulaan, jonka seurauksena murskaantunut auto sinkoutui 15 metrin päähän tulosuuntaansa.

Autoa kuljetti 20-vuotias helsinkiläinen nainen. Kuljettajan vieressä istunut nainen menehtyi iltapäivällä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa onnettomuudessa saamiinsa vammoihin. Hänet oli kuljetettu pelastushelikopteri Ilmarilla Kuopioon hoidettavaksi.

Auton kuljettaja on hoidettavana Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Toinen matkustaja vietiin Liperin terveyeskeskukseen.

Turmaa tutkii liikenneonnettomuuksien tutkintalautakunta. Poliisin mukaan tapahtumapaikalla oli hyvä näkyvyys. Sää tapahtumapaikalla oli pilvipoutainen.

Lähde YLE Pohjois-Karjalan Radio

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta kannattaa ratikkaa

17.02.2006 15:41

Koko pääkaupunkiseudun raideliikenne linjattiin uusiksi, kun Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta päätti keskiviikkona esittää Helsingin metron korvaamista pikaraitiotiellä. Jos lautakunnan esitys toteutuisi, metrojunat poistuisivat raiteiltaan ja tulevaisuudessa pikaratikka ajaisi Espoon Kauklahdesta Helsingin kautta Vantaalle ja Sipooseen. Lautakunta käsitteli lausuntoa Etelä-Espooseen suunnittelun raideyhteyden ympäristövaikutusten arvioinnista.

Se päätyi suosittamaan länsimetro- ja bussivaihtoehtojen rinnalla täysin pikaraitiotiehen perustuvaa liikennejärjestelmää. Puheenjohtaja Markku Markkulan (kok.) tekemä kiistelty lausunto hyväksyttiin äänin 7-4. Lautakunta totesi, että Espoon ja koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivuuden kannalta paras ratkaisu olisi todennäköisesti yhtenäinen pikaraitiotie. Eriävän mielipiteen jättänyt varapuheenjohtaja Jaana Leppäkorpi (sd.) tuskasteli hyväksyttyä lausuntoa.

- Tämä esitys ei edistä millään tavalla pääkaupunkiseudun kuntien yhteistoimintaa. Päätös on yhtä farssia, hän jyrähti.

Esitys voi tyssätä Lautakunnan esitys voi tyssätä kokonaan kaupunginhallitukseen, johon länsimetron kannattajana tunnettu apulaiskaupunginjohtaja Olavi Louko koostaa eri lautakuntien lausunnot.

Lähde Metro 17.2
Lähde WWW http://www.metrolehti.fi/content/acrobat/helsinki/FIHEL_20060217_A_metro.pdf

VR:n verkkokauppa uudistunut

17.02.2006 12:38

VR kertoo, että sen verkkokaupan lippuvalikoima on kasvanut. Nyt myös makuupaikan sisältävät junaliput, 30 päivän liput ilman liityntöjä ja Lomapassit voi ostaa netistä. Verkosta ostetun junalipun voi tulostaa itse e-lippuna VR:n www-sivulta tai sähköpostista, noutaa Junamaatista tai aseman lipunmyynnistä tai tilata postitse kotiin e-kirjeenä. Jos tilaa vain yhden vaihdottoman junamatkan yhdelle henkilölle, voi lipun saada myös tekstiviestinä matkapuhelimeen. Verkkokauppaan on saatu mukaan uusia pankkeja, ja liput voi maksaa nyt myös Aktian, Säästöpankkien, Nooan ja Paikallisosuuspankkien verkkopankeissa. Niiden lisäksi maksaminen luonnistuu jo aiemmin mukana olleiden OKO:n, Nordean ja Sammon verkkopankeissa, näiden pankkien Visa Electron -korteilla sekä Visa-, Mastercard- ja Eurocard-korteilla. VR kertoo, että sen internet-sivuston käyttäjämäärä on lisääntynyt huomattavasti viiden viime vuoden aikana. Keväällä 2000 sivustolla oli kuukausittain noin 75 000 eri kävijää. Vuoteen 2006 mennessä luku on yli kuusinkertaistunut noin puoleen miljoonaan.

Lähde Tietokone.fi
Lähde WWW http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=26090

Pöyrylle 13,1 miljoonan sopimukset Venezuelassa

17.02.2006 11:54

Jaakko Pöyry Group sai jatkosopimukset kevytraideliikennehankkeessa Venezuelassa. Electrowatt Infra Ltd. on solminut jatkosopimukset Metro de Maracaibo C.A.:n kanssa Maracaibon kevytraideliikennehankkeessa Venezuelassa. Jatkosopimusten arvo on yhteensä 13,1 miljoonaa euroa. Sopimukset käsittävät suunnittelu- ja konsultointitehtäviä sekä järjestelmän käyttöönottoon liittyviä palveluja. Palvelut toimitetaan vuoden 2008 alkuun mennessä. Electrowatt Infra on toiminut asiakkaan edustajana liikennejärjestelmähankkeessa vuodesta 2002. Hankkeessa tähän mennessä solmittujen sopimusten arvo on noin 25 miljoonaa euroa.

Lähde Tekniikka&Talous
Lähde WWW http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=855371&s=r

Kemijärven junan puolesta mielenosoitus

16.02.2006 21:47

Helsingin rautatieasemalla järjestetään mielenosoitus keskiviikkona 22.2. klo 13.15 Itä-Lapin junaliikenteen puolesta. Kemijärvi-Rovaniemi rataosa uhataan lakkauttaa syksyllä henkilöliikenteeltä. Mielenosoitusmarssi suoritetaan asemalta eduskuntatalolle. Lapista on tulossa junalla P 68 n. 100 henkeä maaherra Hannele Pokan johdolla. Valtuuskunta tapaa liikenneministerin sekä VR:n ja RHK:n johtoa.

Lähde Veturit.org
Lähde WWW http://veturit.ankkis.net/?sivu=vieraskirja_lue

Nopea junayhteys Pietariin ei toteudu lähivuosien aikana

16.02.2006 07:32

Imatran kaupungin toimeksiannosta Venäjän rautateiden kehityssuunnitelmia tutkinut ELC Finland Oy:n konsultti Johan Hackman ei usko nopean henkilöliikenteen käynnistymiseen Helsingin ja Pietarin välillä. Hackman mukaan kyse ei ole tämän vuosikymmenen asiasta.

Suomen presidentti Tarja Halonen ja Venäjän presidentti Vladimir Putin sopivat aiemmin, että Helsingin ja Pietarin välinen nopea junayhteys voitaisiin ottaa käyttöön jo vuonna 2008.

Johan Hackmanin selvitys osoittaa, että Venäjän rautatielaitoksella (RZD) ei ole mitään päätöksiä rakentaa uusia raiteita tavaraliikenteelle Pietarin ja Suomen rajan välille. Uusien raideparien rakentamista on pidetty välttämättömänä edellytyksenä nopean henkilöliikenteen käynnistämiselle.

Tiedossa ei myöskään ole yhtään merkittävää logistiikkakeskushanketta Pietarin ja rajan väliselle alueelle. Suomenlahden pohjoisrannalla rautatieliikenteen mielenkiinto kohdistuu pelkästään öljykuljetuksiin.

Selvitys hautaa kauaksi tulevaisuuteen sekä Antrean ja Kiviniemen välisen yhdysradan että pääradan rinnalle rakennettavat lisäraiteet.

- Tavoite on käynnistää nopea henkilöliikenne vuonna 2008, mutta suunnitelmat ovat vasta periaatetasolla eikä reitityksestä ja rahoituksesta ole vielä varmuutta. Yleisen arvion mukaan aikataulu venyy oleellisesti, Hackman sanoo selvityksessään.

Hackmanin mukaa Venäjällä ei ole päästy vielä yksimielisyyteen siitäkään, mikä olisi nopean luotijunayhteyden rautatielinjaus Venäjällä, nykyinen linjaus vai kokonaan uusi linjaus. RZDn pääjohtaja, Gennadi Fadeev on kannattanut, että linjaus on rinnakkainen nykyisen radan kanssa.

Toiset alan venäläisekspertit taas ovat sitä mieltä että tavaraliikenteen pitää pysyä nykyisillä raiteilla ja että luotijunille tulisi rakentaa kokonaan uusi linjaus. Varsinaista suunnittelutyötä ei olla käynnistetty yhdellekään linjaukselle.

- Lisäksi RZDn investointivarojen allokoinnissa päähuomio on Maailmanpankin rahoituksen varmistaminen Moskova-Pietari pikahenkilöliikenteen rakentamiselle yhteistyössä Siemensin kanssa, Hackman sanoo.

Lähde Etelä-Saimaa
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/

Myöhästelyt vihdoin tutkitaan

15.02.2006 17:45

Pääkirjoitus

Mitta täyttyi jossain sen jälkeen, kun noin puolet pääkaupunkiseudun paikallisjunavuoroista peruutettiin maanantaina. Sekä VR:n hallitus että liikenne- ja viestintäministeriö haluavat selvityksen, miksi junat eivät liikkuneet alkuunkaan aikataulujen mukaisesti.

VR:n paikallisliikenteestä vastaavien alustavaa vastausta ei tarvinnut kenenkään arvailla. Kova pakkanen hyydytti jälleen kerran raideliikenteen! Säätilalla on aivan varmasti selvä syy-yhteys junavuorojen peruuntumiseen, mutta on kattavaksi selitykseksi pelkkä pakkanen ei voi tietenkään riittää.

VR on kovan paikan edessä. Sen on otettava selvitysvaatimus todesta. Junilla liikkuvat varmasti toivovat, että kovistelu saa junat noudattamaan aikatauluja koko maassa huomattavasti nykyistä tarkemmin.

Maanantaina ei tosiasiassa tapahtunut mitään järin poikkeuksellista, sillä kylmä sää on sotkenut jo perinteiseksi laskettavalla tavalla suomalaista junaliikennettä. Itse asiassa on surkuhupaisaa, että VR yritti tiedottaa jopa poikkeuksellisen tehokkaasti pääkaupunkiseudun junavuorojen peruuntumisesta.

VR sai tiedottamisesta aiheettomiakin moitteita. Kevyt kysymys kuuluu miksi VR ei tehnyt mitään junien kulun varmistamiseksi, jos ongelmat olivat tiedossa jo sunnuntaina, ehkä lauantainakin.

Kaikesta huolimatta VR palveli sotkujen keskellä asiakkaitaan kertomalla, miten junat liikkuvat. Tästä toiminnasta VR ansaitsee enemmän kiitosta kuin sättimistä. VR kaiketi teki voitavansa voittaakseen pakkasen, mutta peli oli pelattu jo etukäteen. Miksi, siihen täytyy löytyä vastaus perätystä selvityksestä.

VR:n maine ei ole hääppöinen ja tästä se kärsii. VR kertoi julkisuudessa, että maanantaina murheen aiheena oli vanha kalusto, jonka liikkumisen pakkanen katkaisi. Ainakin ihmisten mielikuvissa junat olivat ennen aikataulussa. Nyt johdonmukaisesti kummastellaan, milloin vanhat luotettavat junat ja vaunut ovat alkaneet muka jäätyä ja miksi.

Todellinen suuri murhe on tietysti Pendolino, joka on kokemusten perusteella kovin huonosti maamme olosuhteisiin sopiva junatyyppi. Selvitysvaatimuksen takanakin voi olla hyvin myös italialaisjuna jatkuvine myöhästymisineen.

Onko peräti niin, että VR voi suurena ja mahtavana vähät välittää lopulta muutamien kovien pakkaspäivien liikenteestä? Kysymykseen on mahdotonta saada luotettavaa vastausta. Matkustajat eivät kuitenkaan voi millään uskoa sitä, että pakkanen olisi junaliikenteelle voittamaton luonnonilmiö.

Ainakaan kylmä sää ei voi raideliikennettä yllättää: Suomessa on pakkasta talvella.

Matkustajien ja ministeriön päämäärä on lopulta selvä: junien aikataulut kunniaan, myöhästymisiä koskeville selityksille piste! Tuskin myöskään VR haluaa tähän lopputulokseen tähtäämistä vastustaa.

Lähde Hämeen Sanomat 9.2.2006
Lähde WWW http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=29888&main=22

Museorautatieyhdistys kerää rautatiemuistoja talteen Parkano-Kihniö-Virrat -alueelta

15.02.2006 15:04

Pirkanmaan Museorautatie ry on aloitellut perinnekeräystä Pori-Haapamäki -rautatien muistoista 70-vuotishistoriikkia varten.

- Rautatie halkoo poikkisuunnassa niin Parkanoa kuin Kihniötäkin. Se on vaikuttanut monen ihmisen elämään niin hyvässä kuin pahassakin. Muistoja radanrakentamisesta, junista ja ihmisistä rautateillä on varmasti vielä runsaasti jäljellä, uskoo yhdistyksen sihteeri Sirpa Kortesluoma.

Hän toivoo, että ihmiset kaivelisivat muistoja esille valokuva-albumeista ja vinttien muistolaatikoista kyseisestä rautatiestä.

Sota-ajan muistot kiinnostavat

- Etsimme myös miehiä ja naisia, joilla on omakohtaisia kokemuksia radanrakentamisesta ja ensimmäisten vuosien liikenteestä. Haluaisimme myös tietää, miten sota-ajan huomasi radanvarren asukas tai radalla työskennellyt henkilö. Tallennamme myös matkustusmuistoja.

Museorautatieyhdistys ei hae olemassa olevia kokoelmia kotiseutuarkistoista, vaan asioita ja muistoja, jotka ovat jääneet lipaston laatikoihin.

- Ylä-Satakunnassa joulukuussa olleiden 'etsintäkuulutusten' perusteella olemme jo saaneet useita yhteydenottoja, mutta olemme jättäneet ne vielä odottelemaan. Pyydämmekin pitkämielisyyttä niiltä henkilöiltä, jotka ovat jo ottaneet yhteyttä. Tietonne ja valokuvanne ovat tallessa, ja otamme yhteyttä tämän kevään aikana, Kortesluoma lupaa.

Esinenäyttely haaveissa

Pirkanmaan Museorautatieyhdistykselle perinnekeräys on jo toinen lyhyen ajan sisällä. Runsas vuosi sitten painosta tuli Suo Oy:n muistot Aitoneva - työtä, turvetta ja elämää.

Yhdistys tekee muutakin kuin kerää perinnettä. Se ylläpitää Kihniön Aitonevalta Virtain keskustaan menevää rataa kunnossa muun muassa risusavotoilla. Rataosuus on tullut tutuksi useille resiinamatkailun myötä.

Yhdistys on myös pitänyt kesäkahvilaa Aitonevan turvemuseolla työllistäen pitkäaikaistyöttömiä.

- Heidän tehtävänään on ollut pääasiassa Vapon turvemuseon avoinna pitäminen ja museoesittely, Kortesluoma kertoo.

Pirkanmaan Museorautatieyhdistys on kerännyt näinä vuosina esineistöä kuten työkaluja, karttoja ja aikatauluja.

- Esineistölle ei ole vielä löydetty paikkaa, jonne niistä saisi näyttelyn, mutta sellaisestakin on unelma eläteltävänä, Kortesluoma toteaa.

Pirkanmaan Museorautatie ry:n väki koostuu kihniöläisistä ja virtolaisista asianharrastajista.

- Tämän perinteenkeruun myötä toivomme myös uusia jäseniä yhdistykseemme, Kortesluoma vinkkaa.

Lähde Ylä-Satakunta 09.02.2006
Lähde WWW http://www.ylasatakunta.fi

Turku - Uusikaupunki - henkilöjunaliikenteen toteuttamisselvitys julkaistu

15.02.2006 10:58

Vakka-Suomen ja Turun seudun kehyskuntien liikennejärjestelmätyön seminaareissa esitelty Turku - Uusikaupunki - henkilöjunaliikenteen toteuttamisselvitys on julkaistu internetissä.

Selvityksen mukaan itsekannattava junaliikenne Turku - Uusikaupunki -välillä edellyttää noin 300 000 matkustajaa vuodessa, jos lipunhinta on linja-auton sarjalipputaksa ja kalustona sähkökäyttöiset duoraitiovaunut sekä liikennöitsijänä kevyeen paikallisjunaliikenteeseen erikoistunut liikennöitsijä, joka toimii bussiyrityksen tapaan.

Selvityksen pääsuositus on, että samantasoinen tarkastelu tehdään Turku - Loimaa ja Turku - Salo - yhteyksistä ja tämän pohjalta voidaan ratkaista hankkeen toteuttaminen ja toteutusjärjestys.

Linkki selvityksen alla

Paikallisjunaliikenne Varsinais-Suomessa edellyttää EU:n joukkoliikennepalvelusopimusasetuksen voimaantuloa ja paikallisjunaliikenteen kilpailuttamista tai toteuttamista Varsinais-Suomeen perustettavan joukkoliikenneviranomaisen toimesta.

Lähde Uusikaupunki - Turku henkilöjunaliikenteen toteuttamisselvitys (PDF 1,8 mt)
Lähde WWW http://www.varsinais-suomi.fi/_FileRoot/434266.pdf

Venäjä: Nopea junayhteys Pietariin yhteisyrityksenä

15.02.2006 01:57

Venäjän rautatiet kaavailevat nopean Pietari-Helsinki-junayhteyden toteuttamista yhteistyönä Suomen kanssa, Venäjän rautatieyhtiön varajohtaja Mihail Akulov on sanonut uutistoimisto Itar-Tassille.

Hänen mukaansa junayhteydestä vastaisi Suomen kanssa perustettava yhteisyritys, jonka perustamisehdoista on tarkoitus päättää maaliskuun loppuun mennessä. Yhtiö vastaisi muun muassa tarvittavan junakaluston hankinnasta, Akulov sanoi.

Hänen mukaansa pitkään kaavailtu nopea junayhteys voisi olla käytössä vuonna 2008.

Lähde MTV3 Uutiset
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2006/02/425322

Työryhmä miettii liikenteenohjausta

13.02.2006 21:52

Liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyy selvittämään rautateiden liikenteenohjausta ja alan koulutusta. Ministeriön mukaan tavoitteena on sopeuttaa rautatieliikennettä ensi vuoden alussa tapahtuvaan muutokseen, joka saattaa tuoda VR:n rinnalle muita yrityksiä kilpailemaan tavarakuljetuksista.

Ministeriö on asettanut kaksi rautatieliikenteen työryhmää, joiden toimikausi kestää syyskuun loppuun.

Liikenteenohjauksen järjestämistä selvittävä työryhmä tutkii, miten ohjauksen tasapuolisuus ja avoimuus voidaan turvata uudessa kilpailutilanteessa. Toistaiseksi Ratahallintokeskus on ostanut liikenteenohjauspalvelut VR Osakeyhtiöltä. Jos rautateille tulee muita liikenteenharjoittajia, niiden ja VR:n yhdenvertaiseen kohteluun on ministeriön mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota.

Rautatieliikenteen koulutusta miettivä työryhmä selvittää, onko uusiin järjestelyihin tarvetta. Toistaiseksi koulutusta Suomessa on tarjonnut ainoastaan VR-Koulutuskeskus. Tavaraliikenteen mahdollisen kilpailun takia nykykäytäntö on ministeriön mukaan tarpeen arvioida uudelleen.

Lähde Kaleva 13.2
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=547343

Ratahallinto maksoi VR:lle 1,2 miljoonaa junien myöhästelystä

13.02.2006 20:37

Ratahallintokeskus maksoi viime vuonna VR Osakeyhtiölle noin 1,2 miljoonan euron korvaukset äkillisistä liikennehäiriöistä eli junien myöhästymisistä, jotka aiheutuivat ratatöistä tai ratalaitteiden vioista.

Sanktiomaksut perustuvat rautatielain mukaiseen rataverkon käyttösopimukseen, jonka ratoja hallinnoiva virasto on solminut VR:n kanssa.

Samana vuonna VR maksoi matkustajilleen 65 390 euron korvaukset vahingoista, jotka aiheutuivat junien myöhästelystä.

Summa on kymmenisen prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna, ja rahaa sai 1 447 asiakasta. Myöhästymisestä on synnyttävä matkustajille konkreettista vahinkoa; pelkkää aikataulun pettämistä ei VR suostu korvaamaan.

Tämäkin korvaus perustuu lakiin, ja asiasta kertoi maanantaina sanomalehti Keskisuomalainen.

Ratahallinnon VR:lle maksamat sanktiot olivat suunnilleen samaa tasoa kuin edellisinäkin vuosina. Yhtiö saa näin takaisin kolme neljä prosenttia vuosittaisista ratamaksuistaan, joita se maksaa korvaukseksi kiskojen käytöstä.

Lähde HS.fi 13.2.2006
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135218747076

VR korvaa junaliikenteen viivästymisiä matkustajille

13.02.2006 05:12

VR joutuu maksamaan junavuorojen myöhästymisistä matkustajille vuosittain useiden kymmenien tuhansien eurojen vahingonkorvaukset. Viime vuonna VR tilitti korvauksia noin 1 500 asiakkaalle yhteensä noin 65 000 euroa, jossa on lisäystä 6 000 euroa edelliseen vuoteen.

Tänä talvena pakkanen on aiheuttanut junakalustolle poikkeuksellisen paljon viivästyksiä aikatauluihin. Esimerkiksi viikon takaisen pakkasjakson tiimoilta on jo jätetty noin kaksikymmentä korvausvaatimusta, joista suurimmat ovat noin 170 euron luokkaa, VR:stä kerrotaan.

Korvaus perustuu rautatielakiin

VR:n korvausvelvoite perustuu rautatielakiin, jonka mukaan rautatieyritys on velvollinen korvaamaan matkustajalle junavuoron viivästyksestä aiheutuneen vahingon. Korvaus on maksimissaan 5 000 euroa. Rahakorvauksen saaminen edellyttää, että asiakas pystyy osoittamaan myöhästymisestä aiheutuneen taloudellisen vahingon. Korvaukseen velvoittaa lain mukaan junavuoron usean kymmenen minuutin viivästyminen.

- VR korvaa toteen näytetyn vahingon, mutta ei esimerkiksi myöhästymisestä johtuvaa mielipahaa. Matkustajalla pitää olla näyttö siitä, että on menettänyt jotain. Se, että pakkasaamuna on juna myöhässä ja se harmittaa, ei ole vielä korvauksen peruste, sanoo VR-yhtymän varatoimitusjohtaja Veikko Vaikkinen .

Ministeriössä hämmästellään

Vaikkisen mukaan esimerkiksi asiakkaan kokouksesta myöhästyminen ei ole peruste korvaukselle ellei poissaolosta aiheudu jokin konkreettinen menetys. Jos kokous jää viivästyksen takia pitämättä, voidaan matkustajalle korvata esimerkiksi matkalipun hinta. Korvaukseen oikeuttaa yleensä myös jatkoyhteydestä myöhästyminen.

- Korvaukset eivät ole VR:lle suuria rahallisesti. Suurempi asia myöhästymiset ovat junaliikenteen imagon kannalta. Sille, että junat ovat myöhässä, pitäisi voida tehdä jotain. Vikoja on sekä vanhassa että uudessa kalustossa, ja on sellainen käsitys, että etenkin uusissa junissa oleva monimutkainen elektroniikka on varsin pakkasherkkää, Vaikkinen huomauttaa.

Junakaluston huonoa pakkaskestävyyttä on hämmästelty myös liikenne-ja viestintäministeriössä, joka on jo viime viikolla keskustellut asiasta VR:n edustajien kanssa.

- Tutkimme rauhassa tänä talvena, mistä nämä ongelmat aiheutuvat. Ongelmaan on paneuduttava, muutenhan me emme pysty hoitamaan junaliikennettä.

Vaikkisen mukaan keskustelut liikenne- ja viestintäministeriön kanssa on käyty täysin asiallisessa hengessä.

- Sen voimme jo nyt sanoa, että ensi talvena pakkasongelmia on vähemmän kuin ensi talvena. Sitä en kuitenkaan voi luvata, että pakkasesta junaliikenteelle aiheutuvat ongelmat kokonaan Suomessa poistuvat, Vaikkinen huomauttaa.

Rakennusneuvos Juhani Tervala Liikenne-ja viestintäministeriöstä toteaa, että VR:n pakkasongelmat ovat aiheuttaneet runsaasti keskustelua ja että jatkossa asiaa seurataan ministeriössä entistä tarkemmin.

Lähde Karjalainen
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk

VR nosti rahtihintaa Sallan puussa 80 prosenttia

10.02.2006 16:56

VR Cargo ilmoitti viikko sitten nostavansa pyöreän puun rahtia Sallan Kelloselän ja Kemijärven välisellä radalla 80 prosentilla. 'Tämä on isku vyön alle, kun VR ratahallinto ei saanut rataa lakkautettua, niin sen tekeekin näköjään VR Cargo', puuskahtaa Sallan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Eero Törmänen.

Kemijärvi-Kelloselkä-rata on aiemman lakkautussuunnitelman sijasta sovittu pidettäväksi liikenteessä ainakin vuoteen 2010 saakka, ei vähiten mahdollisen Venäjän liikenteen käynnistymisen takia.

Törmäsen mukaan taksan nosto syö Sallan yhteismetsän osakkaiden tuloista 9 prosenttia, noin 45 000 euroa vuodessa.

Päälle tulevat Värriön ja Liesijoen yhteismetsien osakkaiden menetykset ja tietysti myös monien yksityisten metsänomistajien tappiot, kun kovaa rahtia sorvataan puun hinnasta.

Jos Kelloselkään radan varteen ajettu puu viedään jatkossa rekalla Kemijärvelle, se tietää 2 euron kustannuksen nousua kiintokuutiometriä kohti, Törmänen sanoo. Yhteismetsä on kuormannut juniin Kelloselässä vuosittain noin 30 000 kuutiometriä mäntykuitupuuta.

Lapin kansanedustajat Tatja Karvonen (kesk.) ja Markus Mustajärvi (vas.) ovat tarttuneet pulmaan eduskunnassa. Kirjalliset kysymykset valtion Lapin rataliikenteen rapautumisesta odottavat valtioneuvoston vastausta.

Lähde Maaseudun tulevaisuus 8.2
Lähde WWW http://epaper.maaseuduntulevaisuus.fi/Products/MT-2006-02-08/Articles/article_40_11.htm

VR kiinnostunut ostamaan Viron rautatiet

09.02.2006 08:26

VR:n pääjohtajan Henri Kuitusen mukaan yhtiö on kiinnostunut myynnissä olevasta Viron rautateistä.

Kuitunen kävi viime viikolla tapaamassa Viron talousministeri Edgar Savisaarta, mutta ei ole vielä tavannut rautateistä enemmistön eli 66 prosenttia omistavan Baltic Rail Servicen (BRS) edustajia.

- Meille ydinkysymys on rataverkon kohtalo. Neuvottelut ovat niin alkutekijöissä, että emme ole olleet edes yhteydessä osakkeenomistajiin.

- Virossa on tilanne, jossa myydään sekä rataverkkoa että operointia. Emme omista Suomessakaan rataverkkoa, joten emme ole kiinnostuneita omistamaan sitä Virossakaan, Kuitunen toteaa.

BRS haluaa osuudestaan 2,5-3 miljardia kruunua eli noin 175-210 miljoonaa euroa. Kuitunen ei ota kantaa hintaan eikä myöskään kommentoi, heikentääkö Viron valtion 33 prosentin osuus rataliikenneyhtiöstä VR:n kiinnostusta yhtiöön.

Viron rautatiet on keskittynyt puhtaasti Viron ja Venäjän väliseen rahtiliikenteeseen.

Mahdollisena ostajana onkin pidetty venäläisiä kuljetusyhtiöitä.

Viron öljytransitoyhtiöt ovat jo siirtyneet lähes kokonaan venäläisomistukseen. Kuitusen mielestä on selvää, että Venäjän-transito ei onnistu Suomessakaan ilman venäläisiä kumppaneita.

- Kaikki toimintamallit edellyttävät eri osapuolien sitoutumista. Välttämättä se ei tarkoita, että sitoutuminen edellyttää omistamista, Kuitunen lisää.

Lähde Taloussanomat 9.2
Lähde WWW http://www.taloussanomat.fi/etusivu/5170734.asp

Hoitosopimuksen puuttuminen siirtää Kalevansillan avaamista Kupittaalla

08.02.2006 20:29

Kalevansillan avaamista jalankulkijoille joudutaan odottamaan vielä ainakin pari viikkoa. Jo paikoillaan olevan sillan avaamista on Turun kaupungin mukaan hidastanut kunnossapito- ja hoitosopimuksen allekirjoittamisen viivästyminen.

Sillasta on nyt valmiina 54 metrin pituinen yhteys vakuutusyhtiö Ifin toimitalon vierestä portailla varustettua sivuluiskaa pitkin Kupittaan juna-aseman laiturille.

- Uskon, että silta saadaan avatuksi kahden viikon sisällä. Mitä nopeammin silta saadaan käyttöön, sen parempi, toteaa rakennuttamispäällikkö Kimmo Laula Turun kaupungilta.

Silta piti alun perin avata jo ennen joulua.

Käytännön huoltotöistä sillan avaamisen jälkeen huolehtiva Turun kaupunki on neuvotellut hoitosopimuksesta Ifin uusien toimitalojen urakoitsijan Hartela Oy:n kanssa. Sopimuksesta on olemassa luonnos, mutta allekirjoitukset puuttuvat yhä. Sopimuksesta neuvoteltiin viimeksi maanantaina.

- Hanke on venynyt harmillisen pitkäksi käytännön byrokratian vuoksi. Hankkeessa on isäntiä ja emäntiä niin paljon, huokaa vastaava rakennuttaja Hannu Helinä Turun kaupungilta.

Hartelan mukaan sillan avaamista venyttää ennen kaikkea sillan Ifin puoleiseen päähän tulevan liittymisosan puuttuminen. Osan hankinta kuuluu sillan rakentaneelle Skanska Tekralle. Osan puuttumisesta huolimatta siltaa pitkin voi jo kulkea.

- Sillan on oltava kaikilta osin turvallinen ennen kuin se voidaan avata, painottaa projektipäällikkö Petri Hyttinen Hartelasta.

Turun Sanomat ei tiistaina tavoittanut Skanska Tekran edustajaa kommentoimaan liittymisosan puuttumista.

Portaiden rakentajan valinta venynyt

Kokonaan Kalevansilta saadaan käyttöön vasta kuukausien päästä. Sillan Joukahaisenkadun puoleisesta päästä puuttuvat vielä portaat. Pääsy sillan päätyyn on tällä hetkellä estetty asemalaiturille johtavan haaran kohdalle rakennetulla laudoituksella.

- Jos ongelmia ei ilmene, portaat ovat käytössä viimeistään elokuussa. Portaat ovat tämänvuotisessa investointiohjelmassamme, rakennuttamispäällikkö Laula vakuuttaa.

Portaiden kustannuksiksi on suunnitteluineen arvioitu noin 100 000 euroa. Tällä hetkellä valmiina oleva osa sillasta on maksanut kaupungille 760 000 euroa.

Ensimmäisessä vaiheessa rakennettavat portaat ovat väliaikaiset. Tontille, johon portaat valmistuttuaan johtavat, on suunniteltu parkkihallia. Porrasratkaisua muutetaan parkkihallin valmistuttua. Tontin omistaa pääosin YIT Rakennus Oy, joka on halukas rakentamaan portaat.

- Hanketta ei ole syytä jarrutella. Olemme antaneet tarjouksemme kaupungille, mutta päätöstä ei vaan ole tullut. On kaikkien osapuolien etu, että liikenne alueella lisääntyy, sanoo aluejohtaja Arto Pohjonen YIT:stä.

Rakennuttamispäällikkö Laula kertoo, että kaupunki päättää portaiden rakentajasta lähiaikoina.

Lähde Turun Sanomat 08.02.2006
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-02-08,104:2:357732,1:0:0:0:0:0:

Turun ratapihan suuret rakennussuunnitelmat saivat yksimielisen tuen

08.02.2006 20:27

Turun ratapihan aluetta koskeva yleiskaavaluonnos saa ainakin ympäristö- ja kaavoituslautakunnan yksimielisen tuen.

Alueeseen paikan päällä tutustunut lautakunta lisäsi ehdotukseen tiistaina vain määräyksen, että Köydenpunojankadun uutta linjausta ainakin yritetään siirtää hieman kauemmas Veturimiehenkadun varrella sijaitsevista asuinrakennuksista.

Kaavaluonnos toisi alueelle toteutuessaan parituhatta asukasta ja toistaiseksi arvioimattoman määrän työpaikkoja. Suurin osa junaliikennettä palvelleista rakennuksista aiotaan suojella. Asiasta on sovittu jo aiemmin VR:n, Ratahallintokeskuksen ja Museoviraston välillä.

Paikan on saanut myös juna- ja linja-autoliikennettä yhdistämään suunniteltu matkakeskus. Se sijoittuisi jo aiempien suunnitelmien mukaisesti linja-autoaseman kupeeseen ja nykyisen ratapihan ylle. Samaan kokonaisuuteen kuuluisi suurehko kauppakeskus, joka yhdistäisi samalla Pohjolan ja Raunistulan keskustaan kevyen liikenteen siltana.

Myös ratapiha-alueen keskiosaan eli Ajurinkadun päähän on merkitty uusi ratojen yli vielä kävelysilta.

Kaavaluonnoksessa ei oteta suoraan kantaa Turun uuden palloiluhallin sijoituspaikkaan. Yhtenä vaihtoehtona esillä oleva VR:n vanha konepajahalli on saanut väljähkön kaavamerkinnän, joka ei mainitse palloilua, mutta ei sulje sitä poiskaan.

Matkakeskukselle ei toistaiseksi ole löytynyt rahoittajaa, mutta kaupunki on päättänyt ainakin jatkaa suunnittelua.

Asuinrakentamiseen liittyvät suunnitelmat ovat paljon pitemmällä. Liikkeellä ovat ainakin rakennusliikkeet Palmberg ja Skanska.

Skanskan kiinnostus kohdistuu alueen lounaispäähän eli niin sanottuun Kaunen kulmaan. Valtuusto hyväksyi sinne jo viime syksynä asemakaavan. Siihen oli merkitty neljä kahdeksankerroksista ja neljä nelikerroksista asuintaloa, 3 000 neliön liikekeskus sekä maanpäällinen pysäköintitalo. Lasiliike Kaunen talo purettaisiin liikekeskuksen tieltä. Alueella maanvuokralaisena oleva lasiliike valitti kaavasta.

Palmberg toivoisi 70 000 neliötä

Palmberg puolestaan osti syksyllä VR:ltä suuren osan ratapihan pohjoispuolisesta konepajan alueesta. Kauppa koski kolmen hehtaarin ja laajempi esisopimus 12 hehtaarin aluetta. Palmberg on toivonut, että alueelle kaavoitettaisiin jopa 70 000 kerrosneliötä uusia asuinkerrostaloja. Määrä vastaa reilua 30 suurehkoa kerrostaloa.

Nyt laadittava osayleiskaava ei ota vielä kantaa tulevan rakennusoikeuden määrään.

Tarkemmasta suunnittelusta on tarkoitus järjestää ennen asemakaavoitusta arkkitehtien kutsukilpailu.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan käsittelyssä niin ikään oleva Satavan ja Kakskerran osayleiskaavan alustava hahmotelma jäi tiistaina yhä pöydälle.

Julkaistu 8.2.2006 3:06:25

Lähde Turun Sanomat 08.02.2006
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-02-08,104:2:357794,1:0:0:0:0:0:

Vuosaaren rautatientunnelin tekemisessä vaikeuksia

08.02.2006 18:07

Vuosaaren rautatientunnelin tekemisessä on merkittäviä vaikeuksia. Kallion päällä olevan painauman vuoksi tunnelin katto-osuudesta tulee huomattavan ohut. Louhinnassa joudutaan käyttämään poikkeuksellisen pieniä räjähdemääriä. Normaalisti kalliorouhetta räjäytetään noin kuuden metrin syvyydeltä, nyt irrotetaan kerrallaan noin kolme metriä louhetta.

- Ja jokaisen räjäytyksen jälkeen tunnelia vahvistetaan parin viikon ajan ennen seuraavaa panostusta, kertoo projektipäällikkö Pekka Kontiala.

Painauma on väliaikaisesti kierretty maantietunnelista kaivetun sivukäytävän avulla. Kiertoliikkeen jälkeen ratatunnelin töitä on jatkettu sataman suuntaan normaaliin tapaan. Ongelmakohta louhitaan valmiiksi myöhemmin.

Lähde HS 7.2

Kaksi loukkaantui tasoristeysonnettomuudessa Ähtärissä

08.02.2006 15:15

Ähtäriläinen noin 30-vuotias mies ja hänen 10-vuotias poikansa selvisivät ruhjevammoilla pakettiauton ja Jyväskylästä Vaasaan matkalla olleen taajamajuna törmäyksestä tiistaiaamuna Ähtärin Myllymäellä. Turma sattui Heusan vartioimattomassa tasoristeyksessä kilometrin päässä Myllymäen taajamasta Ähtäriin päin. Onnettomuus sekoitti rataosuuden liikennöintiä aamupäivän ajan.

Ähtäriläismiehen ohjaama pakettiauto tuli ylikäytävälle noin kello 9.30 Myllymäeltä päin ja juna niin ikään Myllymäen ja edelleen Haapamäen suunnasta. Kuljettaja huomasi lähestyvän junan, mutta hän ei saanut autoaan pysähtymään liukkaalla, jäisellä tiellä. Juna osui ajoneuvon etupyörän kohdalle, ja ajokki paiskautui ojaan.

Autossa olleilla oli onni matkassa, ja he pääsivät itse pois pahoin vaurioituneesta kulkuneuvosta. Paikalle tullut pelastuslaitoksen väki vei heidät tarkastukseen Ähtärin terveyskeskukseen.

Tie ja rata risteävät viistosti, joten junan tuloa Myllymäen suunnasta on hankala nähdä.

Vaasaan matkalla ollut juna myöhästyi aikataulustaan tunnin verran. Liikenne radalla jouduttiin katkaisemaan aamupäivän ajaksi.

Lähde Keskisuomalainen

Lappeenrannan vanha rautatieasema suojeltaneen kaavalla

07.02.2006 16:26

Keisarinasemana tunnettu Lappeenrannan vanha rautatieasema (rakennettu 1885) suojeltaneen kaavamääräyksellä. Aseman korjaustyöt saattavat alkaa jo ensi kesänä: http://www.esaimaa.fi/arkisto/vanhat/2006/02/07/alueuutiset/juttu6/sivu.html

Lähde Etelä-Saimaa 7.2.2006
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/arkisto/vanhat/2006/02/07/alueuutiset/juttu6/sivu.html

Ministeriö tutkii VR:n pakkasongelmat

07.02.2006 07:05

Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo selvittää VR:n pakkasongelmien syitä. Kauppalehden haastatteleman rakennusneuvos Juhani Tervalan mukaan viime päivien sää ei ole ollut poikkeuksel- linen.

- Lunta ei ole satanut yhtään, eikä 20 asteen pakkanen ole Suomessa erikoinen ilmiö, Tervala muistuttaa.

Viime päivien pakkanen on aiheuttanut VR:n junaliikenteeseen paljon peruutuksia ja myöhästymisiä. VR:n viestintäjohtajan Martti Mäkisen mukaan pakkasvaikeudet koskevat pääosin 20 - 30 vuotta vanhaa kalustoa.

Lähde YLE Teksti-TV
Lähde WWW http://www.yle.fi/cgi-bin/tekstitv/ttv.cgi/105/

Kajaani yrittää pelastaa yöjunayhteyden

06.02.2006 21:23

Kainuu ei aio luovuttaa kamppailuaan yöjunan puolesta, vaan esittää VR:lle vaihtoehtoa lakkautukselle. Kainuu hakee muilta Itä-Suomen maakunnilta tukea uudelle yöjunaesitykselleen. Kainuu maakuntahallitus esittää, että Rovaniemeltä kello 21.10 lähtevä yöjuna kulkisi Oulun, Kajaanin, Pieksämäen ja Tampereen kautta Helsinkiin. Junan matkustajista suurin osa lähtee Rovaniemeltä ja viimeiset Oulusta. Nykyisin juna pysähtyy Oulun ja Tampereen välillä vain neljällä asemalla eikä niiltä nouse junaan paljon matkustajia.

Savon radan käyttö turvaisi kainuulaisille ja itäsuomalaisille kohtuuhintaisen kulkuyhteyden Helsinkiin. VR lopettaa Kontiomäen ja Joensuun yöjunat syyskuussa. Lakkautusta perustellaan muun muassa sillä, että Kajaanin jälkeen junaan ei nouse paljon matkustajia, koska Iisalmesta pääsee aamujunalla Helsinkiin. Kainuulaisille aamujunaan ehtiminen vaatisi lähtöä aamuyöllä, esimerkiksi Suomussalmelta kello 01. VR tarjoaa kainuulaisille yöjunayhteyttä Oulun kautta.

Kainuu perustelee yöjunan säilyttämistä myös kansalaisten yhdenvertaisuudella. Lentokone on liian kallis useimmille eikä lentoliikenteen kilpailu edullisine lippuineen ulotu Kajaaniin.

Lähde Kaleva 6.2
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=544942

Junaliikenne normalisoituu iltapäivällä

06.02.2006 13:59

Helsingin lähiliikenteen junat kulkevat iltapäivällä ja huomenaamulla lähes normaalisti, kerrotaan VR:n liikenteenohjauksesta. Vain joitain yksittäisiä junavuoroja voi jäädä väliin. Lisäksi osa junista on tavallista lyhyempiä.

Vielä aamulla työmatkalaisilla oli hankaluuksia mahtua lähiliikenteen juniin. Osa joutui jäämään pakkaseen odottamaan seuraavaa junaa. Junavuoroja oli harvennettu ankaran pakkasen vuoksi.

Lähde HS 6.2
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Junaliikenne+normalisoituu+iltap%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4/1135218642958

Turvalaitevika myöhästytti junia Rantaradalla

05.02.2006 20:51

Laitevika hidasti junien matkaa rantaradalla sunnuntaina. Junat myöhästyivät Helsingin ja Turun välisessä liikenteessä noin 20-30 minuuttia aikataulustaan aamukymmenen ja kello 15:n välillä. Juna joutuvat hidastamaan vauhtia noin 50 kilometriin tunnissa Ervelän ja Pohjankurun välillä, jossa liikenteenohjausjärjestelmän eristysvika piti punaista päällä radanvarren liikennevalotolpassa, kerrottiin VR:stä.

Myöhästymiset vaikuttivat myös jatkoyhteyksiin Helsingissä ja Turussa. Vika saatiin jo kertaalleen korjattua, mutta sitten se ilmeni uudelleen. Muilla rataosuuksilla junaliikenne oli melko sujuvaa, mutta muutamille junille tuli noin kymmenen minuutin myöhästymisiä.

Lähde HS 5.2
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Junat+my%C3%B6h%C3%A4steliv%C3%A4t+rantaradalla/1135218641249

Pakkanen sekoittaa pääkaupunkiseudun junaliikennettä maanantaina

05.02.2006 17:47

Päärataa Keravalta ja Tikkurilasta Helsinkiin tulevat lähijunat ovat tupaten täynnä maanantaiaamuna, koska vuoroista on karsittu puolet pois. Vanhat saneeraamattomat lähijunat ovat poissa liikenteestä pakkasen aiheuttamien ongelmien vuoksi. "Junissa on vikoja ovissa ja jarrujärjestelmissä. Niitä ei saada kuntoon muuten kuin sulattamalla", liikennepäällikkö Mauno Haapala sanoi sunnuntaina.

Välillä Helsinki-Kerava-Helsinki ajetaan kello 6-8.44 kolme N-tunnuksella kulkevaa junaa tunnissa kumpaankin suuntaan. Lähtöajat Helsingistä ovat 6.12, 6.32, 6.52, 7.12, 7.32, 7.52, 8.12 ja 8.32. Lähtöajat Keravalta ovat 6.15, 6.35, 6.55, 7.15, 7.35, 7.55, 8.15 ja 8.35. Junat pysähtyvät kaikilla Keravan ja Helsingin välisillä asemilla.

Välillä Helsinki-Tikkurila-Helsinki klo 6-8.30 ajetaan kolme I-tunnuksella kulkevaa junaa tunnissa kumpaankin suuntaan. Lähtöajat Helsingistä ovat 6.06, 6.26, 6.46, 7.06, 7.26, 7.46, 8.06 ja 8.26. Lähtöajat Tikkurilasta ovat 6.14, 6.34, 6.54, 7.14, 7.34, 7.54 ja 8.14. Maanantaiaamun liikenteestä jää pois lisäksi Saunakalliosta klo 7.27 lähtevä tunnukseton juna.

Haapalan mukaan muut lähiliikenteen linjat ajetaan maanantaiaamuna aikataulujen mukaisesti. "Päätökset koskevat toistaiseksi vain aamun liikennettä. Katsomme sen jälkeen, tuleeko lisää rikkinäisiä junia ja teemme päätöksen iltapäivän liikenteestä puolen päivän maissa. Todennäköisesti liikenne jatkuu iltapäivällä samantapaisena kuin aamulla", Haapala arvioi.

Lähde HS 5.2
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1135218642958

Tulipalo automaattimetron suurin uhka

04.02.2006 22:28

Automaattiohjauksesta Helsingin metrossa tehty selvitys suosittaa ainakin alkuvaiheessa valvomohenkilökunnan lisäämistä. Lisäksi tunneleiden ilmanvaihtoa olisi tehostettava esimerkiksi tulipalon varalta.

Vakavimpana riskinä selvitys pitää metrojunassa tai asemalla tapahtuvaa tulipaloa. Se pitää ottaa huomioon sekä automaattimetron teknisessä varustelussa että pelastussuunnitelmassa. HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahderannan mukaan laiturialueen metroradasta eristäviä laituriovia tuskin tilataan. Sen sijaan asemille tulevat varajärjestelmät, jotka pysäyttävät junan tunnistaessaan rata-alueelle tai tunneliin harhautuneen kutsumattoman vieraan. Metron automatisointi etenee kaupunginvaltuustoon tämän kevään aikana. Automaattiliikenteen alkamisajankohdaksi kaavaillaan vuotta 2010.

Viime viikolla joukkoliikennelautakunnan käsittelemä riskiselvitys suosittelee juniin paloilmaisimia, jotka hätätilanteessa siirtäisivät palohälytykset valvomoon. Uutta ovat myös automaattimetroon suositellut valvontakamerat. Ne välittävät kuvaa suoraan metrovalvomoon. Olennaisena selvitys pitää junien kulun varmistamisen kriisitilanteessa. Hätäjarrutus tai palohälytys eivät saisi pysäyttää junaa tunneliin, vaan järjestelmän tulisi pakottaa juna seuraavalle asemalle.

Asemapalon yhteydessä järjestelmän tulisi toimia päinvastoin eli estää metrojunan saapuminen vaara-alueelle. Toisaalta junan pysäyttämistä tunneliin pitäisi välttää, sillä se aiheuttaisi omat riskinsä. Tunnelissa leviävät palokaasut johtavat erittäin nopeasti vaaratilanteeseen. Lisäksi savu heikentää näkyvyyttä tuntuvasti ja vaikeuttaa sammutus- ja pelastustoimia.

- Tällä hetkellä ilmanvaihtojärjestelmät ovat asemilla riittävät, mutta nykynormien mukaan eivät tunneleissa. Niitä täytyy jatkossa kehittää, Lahdenranta sanoo.

Ovitekniikkaa tulee kehittää nykyistä herkemmäksi, sillä automaattimetron myötä ovia valvova kuljettaja jää pois. Siksi ovien on tunnistettava vaaratilanteen ennen junan liikkeellelähtöä. Toimitusjohtaja Lahdenrannan mukaan metron automatisointi lisää vartijoita ja asemilla työskentelevää henkilökuntaa noin kolmellakymmenellä. Uuden henkilökunnan toimenkuva on monipuolisempi kuin nykyisen 70 vartijan. Tehtäviin lisätään mm. matkustajien neuvominen.

Viime keväänä joukkoliikennelautakunta päätyi miehittämättömän automaattimetron kannalle. Samalla päätettiin tehdä automaattimetron riskikartoitus. Taustalla on Tukholmassa samoihin aikoihin tapahtunut metropalo.

Lähde HS 4.2

Junaliikenne oli pakkasen takia vaikeuksissa

04.02.2006 20:48

Kaukoliikenteen junat myöhästelivät lauantain aikana varsin yleisesti 15-20 minuuttia. "Iltaa kohti myöhästely vähenee, kun liikennekin harvenee", todettiin VR:n liikenteenohjauksesta.

Lapin yöjunat hyytyivät pahiten pakkaseen lauantain vastaisena yönä. Helsingistä Kolariin perjantai-iltana lähtenyt juna saapui perille noin kaksi ja puoli tuntia myöhässä lauantaiaamuna. Junan veturi hajosi vähän ennen Kemiä.

Myös yöjuna Helsingistä Kemijärvelle oli Rovaniemen kohdalla myöhässä kaksi tuntia 20 minuuttia, mutta pääteasemalla myöhästyminen supistui kahteen tuntiin.

Helsinki-Rovaniemi-yöpikajuna myöhästyi 56 minuuttia. Junat ruuhkautuivat, kun pohjoisessa on liikennettä varten vain yksi raide. Aamujunan piti lähteä Rovaniemeltä Helsinkiin kello 9.40, mutta se pääsi liikkeelle vasta kello 10.58.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteestä jouduttiin perumaan yksi junapari lauantaina aamupäivällä teknisen vian takia. Perjantai-iltana liikenteenohjauslaitteen vika seisautti Tikkurilassa Vantaalla koko pääradan junaliikenteen yli tunniksi. Kuusi kaukoliikenteen ja 14 lähijunaa ennätti pysähtyä ruuhkaan, ennen kuin vika saatiin korjattua.

VR:n liikenteenohjaus ennakoi ongelmia sunnuntai-illan paluuliikenteeseen, jolloin koko kaluston pitäisi olla käytettävissä. Lähiliikenteen pelätään takkuilevan myös maanantaiaamuna. VR pohtii sunnuntaina, pitääkö aamun varalle suunnitella kokonaan uudet aikataulut siltä varalta, että osa kalustosta kuitenkin hyytyy kylmässä.

Lähde HS 4.2
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135218634124

Hangöbanan behöver inte elektrifieras

04.02.2006 14:53

Det lönar sig inte att elektrifiera Hangöbanan. Trafiken är inte tillräckligt livlig. Den ser inte heller ut att bli det, visar Banförvaltningscentralens utredningar. Den så kallade samhällsekonomiska nyttan av en elektrifiering blir inte heller tillräckligt stor. "Samma gäller för alla avsnitt som nu finns på elektrifieringslistan," uppger Ossi Niemimuukko, generaldirektör på Banförvaltningscentralen där man satsar mest på att hålla bannätet i skick. "Det är viktigare än elektrifiering av olika banavsnitt," fortsätter Niemimuukko.

I Västnyland är åsikten en helt annan. Såväl politiker som t ex VR Cargos Rainer Johansson, godsansvarig på Hangöbanan, menar att en elektrifiering av Hangöbanan borde vara en topprioritet för banföraltningen. Det är riksdagen som beviljar finansiering för olika banbyggen.

Lähde Internytt 3.2
Lähde WWW http://internytt.yle.fi/vastnyland.php#69901

Junaliikenne takkuilee kovassa pakkasessa

04.02.2006 11:10

Kovan pakkasen aiheuttamat veturi- ja jarruviat hidastavat junaliikennettä koko maassa. Eniten eli kahden ja puolen tunnin verran myöhästyi kaksi perjantai-iltana Helsingistä lähtenyttä pohjoisen yöjunaa.

- Toinen juna oli lauantaiaamuna matkalla Kolariin, jonne sen olisi pitänyt tulla kello 8.51, toinen juna oli Rovaniemelle aamulla saapunut, kerrottiin VR:n liikenteenohjauksesta.

- Oulun pohjoispuolella junaliikenne on lauantaina yleisesti puolesta tunnista tuntiin myöhässä, Oulun eteläpuolella viivästymiset ovat arviolta 15-20 minuutin luokkaa, liikenteenohjauksesta arvioitiin.

Lähde HS 4.2
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1135218630329

Sähköjärjestelmän vika Tikkurilassa korjattu

03.02.2006 22:25

Pääradan junaliikennettä haitannut sähköjärjestelmän vika Tikkurilan aseman kohdalla on korjattu. Lähijunat Keravan ja Helsingin välillä ovat 5 - 10 minuuttia myöhässä noin kello 23:een saakka.

Lähde YLE Teksti-TV
Lähde WWW http://www.yle.fi/cgi-bin/tekstitv/ttv.cgi/10401/txt

Jyväskylän rata saatiin kuntoon illalla

03.02.2006 21:42

Sähköratavaurio Pieksämäen ja Jyväskylän välillä saatiin korjattua perjantai-iltaan mennessä. Junaliikenne pysähtyi aamulla, kun puu kaatui Pieksänmaan Venetmäessä sähköradalle ja rikkoi sen rakenteita.

VR korvasi päivän junavuorot busseilla. Lisäksi Jyväskylästä Tampereelle lähteneet junat myöhästyivät aitataulustaan reilut puoli tuntia. Myöhästymiset vaikuttivat myös muuhun junaliikenteeseen.

Liikennesuunnittelija Juha Kröger VR:stä kertoi illalla, että ratavaurio saatiin korjattua noin kello 17.40. Ensimmäiset junat lähtivät rataosalle Pieksämäeltä ja Jyväskylästä kello 18:n ja 19:n välillä. Junaliikenne palautui normaaliksi illan mittaan.

Krögerin mukaan vaurio syntyi radanvarren raivaustöissä aamulla. Puu kaatui vikasuuntaan sähköradan päälle.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n+rata+saatiin+kuntoon+illalla/1135218616536

Uudet kiskobussit huolletaan Pieksämäen Konepajalla

03.02.2006 17:43

Suomen talvi aiheuttaa ongelmia uusille, Tsekissä valmistetuille kiskobusseille. Lumi kulkeutuu ilmanottojärjestelmiin ja muutamia vuoroja on jouduttu perumaan kokonaan. Kiskobusseja huolletaan VR:n Pieksämäen Konepajalla.

- Pakkaskelin pöllyävä lumi on sellaista, että se tunkeutuu moniin paikkoihin. Tämähän on uusi sarja ja sitä viritetään Suomen oloihin ja näitä ominaisuuksia kehitetään, sanoo Pieksämäen Konepajan tuotantopäällikkö Markku Jemivaara .

Kevääseen asti kiskobussien huoltotyöt kuuluvat takuun piiriin ja niistä vastaa tsekkiläinen huoltohenkilökunta. Pieksämäen Konepajan vastuulle huoltotoimet siirtyvät parin kuukauden kuluttua.

- Meidän työ keskittyy ennakoivaan kunnossapitoon eli tehdään määräaikaishuollot. Takuuasioissa tsekkejä on täällä varmaan läsnä vielä pari vuotta ainakin, sanoo Jemivaara.

VR:n tilaamasta 16 kiskobussista Suomeen on tullut jo 13.

Vaikka Pieksämäen Konepajalla on jatkossa päävastuu kiskobussien huollosta ja kunnossapidosta, ei kiskobusseilla ole merkittävää työllistävää vaikutusta.

- Kiskobussit antavat tulevaisuudessa työtä, mutta nyt alkuvaiheessa ne ovat vain määräaikaishuoltoja ja pikakorjauksia. Mutta myöhemmässä vaiheessa, kun mennään peruskorjauksiin, niin työmäärä kasvaa, kertoo Pieksämäen Konepajan päällikkö Erkki Puhakka .

Lähde YLE Itä-Suomen Uutiset

Kaatunut puu katkaisi liikenteen Pieksämäki-Jyväskylä -radalla

03.02.2006 11:47

Sähköradalle kaatunut puu hidastaa junaliikennettä Jyväskylän ja Pieksämäen välillä. Vauriopaikka sijaitsee lähellä Venetmäkeä.

Vaurion vuoksi Pieksämäen ja Jyväskylän välinen junaliikenne on korvattu busseilla. Jyväskylästä Tampereelle lähtevät junat jäävät tämän vuoksi myöhään aikataulustaan noin puoli tuntia. Sähköradan korjaustyöt on aloitettu.

Lähde YLE Radio Keski-Suomi

VR ei lupaa Lahden oikoradalle halvempia lippuja

03.02.2006 09:38

Moni odottaa, että oikorata laskee lipun hintaa Lahdesta Helsinkiin. VR:ltä kerrotaan, että toive saattaa osoittautua turhaksi. VR määrittelee yleensä lipun hinnan ratakilometrien perusteella.

- Lahti-Helsinki-väli on tähän saakka ollut halvempi kuin ratakilometrit edellyttäisivät. Lisäksi eduskunnan määräämä investointimaksu tuo lipun hintaan uuden kustannuselementin, sanoo VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen .

Hän sanoo, että investointimaksu peritään nimenomaan oikoradan käyttäjiltä. Sitä ei kuitenkaan ole päätetty, miten maksu jyvitetään: kuinka suuri osa investointimaksusta peritään Helsingistä Lahteen reissaavilta ja kuinka suuri osa siitä peritään kauemmas itään körötteleviltä.

Investointimaksua peritään 15 vuoden ajan neljä miljoonaa euroa vuodessa. Tältä vuodelta sitä maksetaan miljoona euroa, koska rataosuus on osan vuotta käytössä. Liikenteen on määrä alkaa oikoradalla syyskuussa.

Jaatinen sanoo, ettei vielä ole lyöty lukkoon edes sitä, milloin uuden ratayhteyden lippujen hinnat päätetään. Hän sanoo vain sen, että edelleen määritellään junatyyppikohtaisesti esimerkiksi työmatkoilla yleisesti käytettyjen 30 päivän lippujen hinnat. Nyt 30 päivän lipulla pääsee Lahdesta Helsinkiin taajamajunalla hintaan 276 euroa, pikajunalla hintaan 285 euroa, IC-junalla hintaan 314 euroa ja Pendolinolla hintaan 350 euroa.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=78555&category=23&main=21&days=0&dept=2

Konduktöörit herättävät edelleen yöjunissa

01.02.2006 13:51

Makuuvaunuasiakas voi tästä päivästä lähtien valita, haluaako hän huolehtia itse herätyksestään vai haluaako hän konduktöörin henkilökohtaisen herätyksen.

Konduktöörit tiedustelevat lipuntarkistuksen yhteydessä, tarvitseeko makuuvaunuasiakas henkilökohtaista herätystä. Halutessaan asiakas saa sen perinteiseen tapaan noin puoli tuntia ennen omaa määräasemaansa.

Ennen junan pääteasemaa konduktöörit kuitenkin käyvät koko junan läpi varmistaakseen, että kaikki matkustajat ovat heränneet.

Joulu-tammikuun ajan VR kartoitti makuuvaunuasiakkaiden herätystarvetta. Suurin osa matkustajista halusi huolehtia itse heräämisestään. Noin kolmasosa kaipasi edelleen konduktöörin henkilökohtaista herätystä.

Muun muassa herätyskelloilla varustettujen kännyköiden yleistyminen on vähentänyt herätystarvetta.

Helmikuun alussa liikenteeseen tulevissa uusissa makuuvaunuissa on jokaisen vuoteen päädyssä herätyskello, jonka voi itse asettaa haluamaansa herätysaikaan. Kellon asettamiseen saa tarvittaessa apua konduktööriltä.

Lähde VR tiedote 1.2.2006
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n56

Kemijärven ja Sallan välinen rataliikenne loppuu

31.01.2006 17:04

Liikenne Kemijärven ja Sallan välisellä rataosuudella loppuu. Metsäyhtiöt ja metsähallitus ovat kuljettaneet radalla puutavaraa.

Metsähallituksen puunkuljetukset loppuivat radalla vuodenvaihteessa ja metsäyhtiöt lakkauttavat puutavaraliikenteen rataosuudella helmikuun loppuun mennessä.

Metsähallituksen hankintapäällikkö Juha Pyhäjärvi sanoo, että syynä kuljetusten lakkaamiseen ovat VR:n nostamat kuljetushinnat. Myös Kemijärven ja Rovaniemen välinen junaliikenne on uhattuna.

Lähde YLE Lapin Radio

Sakkoja raideliikenteen häirinnästä

31.01.2006 07:03

Lyhyt junamatka kävi kalliiksi kärköläläismiehelle

Junalla Järvelään pyrkineen miehen matka päättyi lyhyeen ja jälkimaininkeja käsiteltiin maanantaina Lahden käräjäoikeudessa. Junan hätäjarrusta vetänyt mies tuomittiin sakkoihin liikenteen häirinnästä. Matka tuli maksamaan hänelle 750 euroa.

Kärköläläinen 35-vuotias mies nousi joulukuun alussa Lahdessa junaan tarkoituksenaan matkata Järvelään. Humalainen mies ei kuitenkaan huomannut astuneensa Intercity-junan kyytiin.

Kun asia pian selvisi, mies pyysi junan konduktööreiltä, että juna pysäytettäisiin Järvelässä. Konduktöörit eivät suostuneet suunnitelmaan, joten mies veti junan hätäjarrusta. Juna pysähtyi pian lähtönsä jälkeen Lahden puolella. Poliisi haki miehen junasta. Mies oli jo aiemmin tunnustanut tekonsa.

Tuomioistuin langetti hänelle 15 päiväsakkoa, joista tulee maksettavaa 255 euroa. Hänen on korvattava VR:lle lähes 500 euroa junan myöhästymisestä ja oikeudenkäyntikuluista.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=78078&main=21

Raide-Jokerille varataan alueita

30.01.2006 22:51

Tapiolasta Itäkeskukseen kulkevan Raide-Jokerin suunnittelu nytkähti eteenpäin, kun Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi hankkeet ohjeelliset lähtökohdat. Raide-Jokerin alustavan yleissuunnitelman laatiminen on käynnissä ja päätavoitteena on varmistaa radan aluevaraukset asemakaavoissa ja muissa suunnitelmissa.

Seudullisen kehämäisen pikaraitiolinjan pituus on noin 25 kilometriä, josta Espoon puolella on yhdeksän kilometriä. reitti kulkee Tapiolasta Leppävaaran, Pitäjänmäen, Huopalahden, Maunulan, Oulunkylä ja Viikin kautta Itäkeskukseen. Nyt reittiä ajaa bussi 550. Ensi syksynä 550 muuttuu varsinaiseksi Bussi-Jokeriksi.

- Vuorovälistä tulee tiiviimpi. Nyt 550 on lähinnä ruuhkalinja, joka ei aja viikonloppuisin, sanoo Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston diplomi-insinööri Heikki Hälvä.

Bussi-Jokerin muuttuminen pikaratiolinjaksi kestää vielä pitkään. Pikaratiotielinjan toteuttamista on mietitty pääkaupunkiseudulla viisitoista vuotta. Tukholmassa aloitettiin vastaavan pikaraitiolinjan, Tvärbanan, suunnittelu samaan aikaan ja siellä linjaa on ajettu jo viisi vuotta.

- Jarruna on rahoitus. Radan rakentaminen on kallista ja rahat kunnilla tiukassa. Muissa maissa valtio vastaa pitkälti tällaisista hankkeista, Hälvä tokaisee.

Pikaraitiolinja vaatii 7-8 metrin ratauran ja sen sijoittamista muun liikenteen joukkoon pyritään välttämään. Linja etuja ovat busseja parempi matkustusmukavuus, aikataulussa pysyminen ja suurempi nopeus. Jälkimmäistä varten pysäkkivälit ovat noin 900 metriä. Matkanopeus on keskimäärin 30-35 kilometriä tunnissa.

Tukholman lisäksi Göteborgissa kuljetaan pikaraitiolinjalla. Suomessa pikaratiota suunnitellaan pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereelle ja Turkuun. Tampereella suunnitelmat ovat jo pitkällä.

Lähde Länsiväylä 1.1

Sairauskohtaus viivästytti Rantaradan junia

30.01.2006 22:35

Helsingistä Leppävaaraan matkalla ollut A-juna joutui jäämään puoleksi tunniksi Pasilan asemalle matkustajan sairauskohtauksen vuoksi torstaina klo 15 jälkeen. Liikkeelleä olleesta junasta hälytettiin ambulanssi Pasilan asemalle, jossa juna odotti, kunnes potilas saatiin hoitoon.

Vaikka muita junia ohjattiin vireistä raidetta pitkin seisovan junan ohi, tapaus sotki rantaradan ja Vantaankosken radan liikennettä lähes tunnin ajan.

Lähde HS 27.1

Ratikat lähtevät korjaukseen Saksaan

29.01.2006 17:31

HKL ja Bombardier ovat päässeet periaatteelliseen yksimielisyyteen matalalattiaisten raitovaunujen Saksassa tehtävien korjausten laajuudesta. Vaunujen nykyinen toimittaja Bombardier korjaa vaunuissa ilmenneet vian suurimmalta osin omilla tehtaillaan. Alun perin Bombardier suunnitteli rajaavansa Saksassa tapahtuvat korjaukset suurempiin, useita vaunuja koskeviin vikakokonaisuuksiin. Yksittäisiä vaunuja vaivaavat viat yhtiö olisi edelleen halunnut korjata paikan päällä Suomessa. Ensimmäinen varsinaiseen korjausohjelmaan kuuluva vaunu lähtee Saksaan parin viikon sisällä. Työt valmistuvat näillä näkymin vuoden 2007 loppuun mennessä.

Korjauksista käytyjen neuvotteluiden aikana huomattiin vaunuja vaivanneiden korinmurtumien edellyttämä mittava työmäärä.

- Silloin huomattiin että monet muutkin viat voidaan korjata korinmurtumien kanssa samalla kertaa, HKL:n raitoliikenneyksikön johtaja Timo Ketola tiivistää.

Hänen mukaansa vaunujen korjauskustannuksista vastaa Bombardier. HKL ei ole vielä kuitannut ainoatakaan vaunua itselleen.

- Tavoitteena on, että vaunuista saadaan yhtä luotettavat kuin edellisestäkin sukupolvesta, Ketola sanoo.

Etenkin teliongelmat ja vaunujen koreissa havaitut murtumat ovat vaivanneet matalalattiaisia raitiovaunuja. Bombardier vaihtaa koko HKL:n hankkimalle 40 vaunun sarjalle teleihin uudet moottorien apurungot. Lisäksi vaunuja kiusanneiden korinmurtumien syyt tutkitaan ja korjataan perusteellisesti kaikista yksilöistä riippumatta siitä, onko murtumia havaittu vai ei. Kaikkiaan matalalattiaisista raitiovaunuista on yksilöity satoja erilaisia pikkuvikoja.

Sopimus korjauksista on tarkoitus saada allekirjoitettua muutaman viikon sisällä.

Lähde HS 29.1

Haapamäen radalla ajetaan pian kiskobussilla

28.01.2006 16:38

Haapamäen radan henkilöliikenne siirtyy ensi syksynä kiskobusseihin. Junien aikataulut muuttuvat vähän, mutta vuoroja ei vähennetä, kertoo projektipäällikkö Ilkka Keränen VR Henkilöliikenteestä.

- Kiskobussit liikennöivät Keuruun seudulla maanantaista torstaihin syyskuusta lähtien. Perjantaista sunnuntaihin ajetaan isommilla junilla, koska matkustajia on arkipäiviä enemmän.

Muutokset tulevat voimaan syyskuussa, jolloin junien aikataulutkin muuttuvat. Nykyiset aikataulut ovat voimassa syyskuun toiseen. Muitakin muutoksia tulee miltei kaikille rataosuuksille, kun Lahden oikorata otetaan käyttöön.

Keränen vakuuttaa, että henkilöliikenteen kiskoja ei olla laittamassa rullalle missään. Puheet liikennöinnin lopettamisista koskevat hänen mukaansa lähinnä tavaraliikennettä, eikä sieltäkään ole päätöksiä.

VR Henkilöliikenne on tilannut 16 kiskobussia Tsekistä ja niillä korvataan dieseljunia sitä mukaa kun raiteilla kulkevia busseja valmistuu. Kansa nimesi takavuosien siniset kiskobussit lättähatuiksi. Niiden tsekkiläiset seuraajat ovat virtaviivaistettuja versioita.

Kiskobussi on moottorilla varustettu yksivaunuinen ajoneuvo, jossa on 63 istumapaikkaa.

Keränen sanoo, että ne ovat esteettömiä eli varustettu invanostimilla ja invavessoilla. Ainakin mukana on konduktööri, mutta vaunuissa on jo lippujen leimauslaitteet.

Lähde Suur-Keuruu 23.01.2006
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2006/01/23/1469666.shtml

Talgo säilyy Otanmäellä

25.01.2006 16:39

Otanmäen Talgon junavaunutehtaan jatko on varmistunut. VR:n hallitus päätti keskiviikkona tilata Talgolta 20 InterCity-junanvaunua. Tämä turvaa työllisyyden Talgon Otanmäen tehtaalla ainakin pariksi vuodeksi eteenpäin.

Toiveissa oleva pääkaupunkiseudun lähijunatilaus puolestaan avaisi Talgolle Euroopan markkinat.

IC-vaunujen valmistus alkaa Otanmäellä ensi kesänä. Tehtaan yli neljällesadalle vakituiselle työntekijälle tämä merkitsee töiden jatkumista entiseen tapaan, sanoo toimitusjohtaja Markku Blomberg .

- Nyt saadun tiedon perusteella kiskokalustotuotantoa voidaan jatkaa ainakin kaksi vuotta turvallisin mielin.

- Mutta mitä tärkeintä, tämä antaa erittäin hyvän pohjan jatkaa neuvotteluja koskien tarjousta pääkaupunkiseudun lähiliikennejunasta. Jos Talgo pärjää, niin valmistus alkaisi vasta vuonna 2008. Mutta nyt näiden 20 Inter-City vaunun valmistuksella tuotantoa voidaan jatkaa sinne vuoteen 2008 saakka, kertoo toimitusjohtaja Blomberg.

Lähde YLE Kainuun Radio

VR vuokraa 20 Intercity-vaunua

25.01.2006 13:43

VR-Yhtymä Oy:n hallitus on tänään päättänyt vuokrata 25 vuodeksi 20 InterCity-junanvaunua. Ne valmistaa Kainuussa toimiva Talgo Oy. Vaunujen rakentaminen ja vuokraaminen tulivat mahdolliseksi sen jälkeen, kun liikenne- ja viestintäministeriö sitoutui ostamaan VR:ltä InterCity-liikennettä pitkäaikaisella sopimuksella.

VR jatkaa hankkeen edellyttämiä yksityiskohtaisia sopimusneuvotteluja valmistajan ja vaunujen rahoittajan kanssa.

Lähde VR tiedote 25.1
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n55

Kuntalaiset saavat kommentoida Helsinki-Turku -rataa

25.01.2006 13:13

Kuntalaiset saavat kertoa mielipiteensä Turun ja Helsingin välisen rautatien vaihtoehdoista. Eri mahdollisuuksia käsittelevä raporttiluonnos on nähtävillä radanvarren kunnissa. Siihen liittyviä kommentteja voi jättää helmikuun loppuun saakka.

- Kaikki kuntalaiset voivat ottaa kantaa, joko kotisivujemme kautta sähköisesti tai kirjeitse. Lähinnä halutaan palautetta, onko jotain jäänyt huomiotta selvityksessä ja onko selvitys tehty oikeista lähtökohdista, Ratahallintokeskuksen suunnittelupäällikkö Markku Pyy kertoo.

Palautteen voi jättää kirjallisena myös asuinkuntaan. Esimerkiksi Turussa sen voi lähettää kaupunginkanslian kirjaamoon ja Salossa kaupungin hallinto-osastoon. Palautetta on tullut jo jonkin verran.

- Helmikuun loppupuolella palautetta ruvetaan käymään läpi ja se ryhmitellään aiheen mukaan. Sen jälkeen tehdään lausuntoyhteenveto, joka menee 4. huhtikuuta ohjaus- ja seurantatyöryhmän kokoukseen, Pyy sanoo.

Mielipiteitä odotetaan myös kunnilta. Raportti on lähetetty yhteensä noin 40 kuntaan.

Turku-Helsinki-rautatieyhteyttä tarkasteleva esiselvitys valmistui joulukuussa. Raportissa tutkitaan viittä eri vaihtoehtoa rautatien kehittämiselle.

Vaihtoehtoina ovat vanhan rantaradan kehittäminen ja uuden, nopean oikoradan rakentaminen. Vaihtoehtoja uuden radan linjaukselle on kolme: niin sanottu Elsa-oikoradan linjaus vuodelta 1979, linjaus E18-moottoritien vartta pitkin tai linjaus Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Osaan vaihtoehdoista liittyisi taajamaliikennettä esimerkiksi Turun ja Salon välillä.

On täysin auki, toteutuuko uusi oikorata. Esiselvityksen mukaan mikään vaihtoehdoista ei olisi taloudellisesti kannattava. Pyy painottaa, että yhteiskuntataloudelliset laskelmat eivät kerro koko totuutta.

- Rahassa ei voi arvottaa kaikkia asioita. Esimerkiksi maankäytön tiivistämistä on vaikea muuttaa euroiksi.

Lähde TS 25.1
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2006-01-25,4:354579,1:0:0:0:0:

Tsekin Pendolinot hajalla

25.01.2006 10:55

Tshekin rautateillä on suomalaisillekin matkustajille tuttu ongelma: epäluotettavat Pendolino-junat. Tänään rikkoutui viimeinenkin Tshekin viidestä Pendolinosta, mikä aiheutti laajaa ärtymystä matkustajien keskuudessa.

Valtion rautatieyhtiö Cesky Drahy (CD) syytti Pendolinojen valmistajaa, ranskalaista Alstomia viallisten junien myymisestä. Tshekin liikenneministeri Milan Simonovsky uhkasi palauttaa junat Alstomille ja peruuttaa kaupat, ellei Alstom korjaa junat ja maksa suuret sakot Tshekille.

Alstomin edustaja kertoi viime viikolla, että syy Pendolinojen rikkoutumiseen on junien voimajärjestelmässä olevat ohjelmistovirheet. Yhtiö lupasi korjata viat helmikuun alkuun mennessä.

Cesky Drahy on saanut viisi tilaamastaan seitsemästä Pendolinosta. Neljä junista oli jo korjattavana, kun viimeinen Pendolino hajosi Prahan ja Ostravan välisellä rataosuudella.

Pendolinot ovat Tshekin ensimmäiset huippunopeat junat. Pendolinot ovat käytössä myös Suomessa.

Lähde Kaleva 24.1
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=540948

TS: Italialaisen työn tasoa

22.01.2006 05:05

Suomen Pendolino-junaprojekti on saatu siinä mielessä päätökseen, että viimeinenkin kaikkiaan kahdeksastatoista Pendolino-junasta on nyt toimitettu Suomeen. Kymmenkuntakunta vuotta kestänyt kokemus kertoo, että uuden tekniikan tuomat haasteet ovat mittavat, varsinkin jos tuotteet tulevat toisenlaisen työkulttuurin maasta.

Pendolinojen sisäänajossa on ollut pienempiä tai isompia ongelmia koko ajan. Vaikka laatutaso ehkä täyttääkin italialaisten standardien tason, vaikeissa ilmasto-olosuhteissa se ei ole riittänyt. Toivottavasti tyyppivioista on sentään jo päästy.

Pendolinojen hankintaa ei ehkä voi pitää täysin epäonnistuneena valintana, mutta kun VR seuraavan kerran investoi juniinsa 250 miljoonaa euroa, niistä saadut kokemukset ovat varmasti hyväksi opiksi.

Lähde TS Pääkirjoitus 22.1.2006
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:8:0:0,4:8:1:1:2006-01-22,4:353967,1:0:0:0:0:

LVM haluaa kilpailun avaamiseen pitkän siirtymäajan

21.01.2006 13:47

Liikenne- ja viestintäministeriön mielestä Suomi voi hyväksyä esityksen EU:n palvelusopimusasetukseksi, vaikka Suomi ei pidäkään kilpailun avaamista ensisijaisena keinona edistää etenkään rautatieliikennettä. Asetus määrittelee ne ehdot, joilla julkinen valta voi myöntää yksinoikeuksia ja tukea joukkoliikennettä maanteillä ja rautateillä.

Ministeriön mukaan ehdotus voitaisiin hyväksyä jos kilpailutuksen siirtymäajat olisivat pidempiä. Komission ehdotuksen mukaan rautateillä aika olisi kymmenen ja linja-autoliikenteessä kahdeksan vuotta. Ministeriö esittää kirjeessään eduskunnalle että siirtymäaika pitäisi venyttää ratapuolella vähintään vuoteen 2017 ja bussipuolella 2015.

Ehdotuksen on pelätty romuttavan Suomessa toimivaa työmatka- seutu- ja kaupunkilippujärjestelmää, jota julkinen valta taloudellisesti tukee. Toisaalta on arvioitu, että kilpailutus voisi linja-autopuolella tuoda säästöjä yhteiskunnan joukkoliikennemenoihin ja tarjota asiakkaille nykyistä parempaa palvelua.

Kiskoilla EU:n esitys merkitsisi sitä, että pääkaupunkiseudun lähiliikenne eli YTV:n VR Oy:ltä ostamat junavuorot olisi kilpailutettava. Toistaiseksi on epäselvää koskisiko asetusehdotus myös Helsingin lähiliikennettä rataosilla Helsinki-Karjaa ja Helsinki-Riihimäki sekä oikoradan junavuoroja. Suomi haluaa tulkita ehdotuksen suppeasti.

Linja-autopuolella ehdotuksen lähtökohta on, että julkinen henkilöliikenne pitäisi kilpailuttaa. Pääkaupunkiseudulla ja Turussa näin jo tehdään, ja myös Tampere selviäisi puhtain paperein. Esitys näet hyväksyisi liikenteen, jonka kunta itse järjestää.

Asetusehdotus on kuitenkin tulkinnanvarainen ettei liikennelupiin perustuvan linjaliikenteen kuuluminen sen piiriin ole yksiselitteisen varmaa. Yhteiskunta voisi linjaliikenteessä edelleenkin maksaa lipputukea, mutta se vaatisi liikenteen kilpailutusta.

EU on hakenut palvelusopimusasetuksesta yhteisymmärrystä vuodesta 2000. Jos esitys menee läpi, se tullee voimaan aikaisintaan 2007.

Lähde HS 21.1

LVM ostaa kaukojunia vuoteen 2011

21.01.2006 13:34

Liikenne- ja viestintäministeriö solmii VR Osakeyhtiön kanssa vuoden 2011 loppuun kestävän sopimuksen kannattamattoman henkilöjunaliikenteen ostoista. Sopimuskaudella ostojen enimmäissumma on yhteensä 152 miljoonaa euroa. Hallituksen raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 19. tammikuuta sopimuksen tekemistä.

Sopimuksen mukaisilla ostoilla turvataan liikenteen säilyminen nykytasolla. Vain sisämaan yöpikajunaliikenne eli yhteydet Helsinki-Kontiomäki ja Turku-Joensuu loppuvat 1. syyskuuta 2006. Yöjunia korvaa muun muassa päiväjunayhteyksien nopeutuminen. Rovaniemen ja Kemijärven välinen liikenne jatkuu ainakin vuoden 2006 loppuun.

Ministeriö ja VR Oy solmivat kannattamattomien junavuorojen ostoista kaksi erillistä sopimusta. Toinen koskee pääkaupunkiseudun ulkopuolista lähiliikennettä ja toinen kaukoliikennettä sekä alueellista henkilöliikennettä. Kahden sopimuksen malli on perusteltu muun muassa lähiliikenteen rahoituksen uudistamisen takia.

Kerava-Lahti-oikoradan liikennettä ja muuta lähiliikennettä koskevat päätökset liikenne- ja viestintäministeriö tekee maaliskuussa. Ratkaisun pohjana ovat kuntien lausunnot raportista, jonka pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen lähijunaliikennettä miettinyt työryhmä luovutti 4. tammikuuta ministeri Susanna Huoviselle.

Lähde LVM tiedote 20.1
Lähde WWW http://www.lvm.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=1870&menuid=2&channelid=&channelitemid=12697&channelTypeId=22

Kaukojunat myöhässä myös lauantaina

21.01.2006 12:10

Kaukojunat myöhästelevät pakkasen takia lauantainakin. Myöhästymiset ovat arviolta 15 - 60 minuuttia. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junilla matkanteko sujunee normaalisti.

Lähde YLE 21.1
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id26083.html

Kemijärvelle kulkee juna ainakin vuoden loppuun

21.01.2006 11:39

Rovaniemen ja Kemijärven välinen henkilöjunaliikenne jatkuu ainakin vuoden 2006 loppuun saakka. Päätös junaliikenteen jatkamisesta sen jälkeen Rovaniemen ja Kemijärven välisellä rataosuudella tehdään tämän vuoden loppuun mennessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö sekä VR sopivat asiasta samalla, kun ne sopivat vuoden 2011 loppuun kestävän kannattamattoman henkilöliikenteen ostot. Sopimuskaudella ostojen enimmäismäärä on yhteensä 152 miljoonaa euroa. Hallituksen raha-asiainvaliokunta oli puoltanut sopimuksen tekemistä.

Kemijärven liikenteen jatkamisesta syyskuusta vuoden loppuun tosin liikenne- ja viestintäministeriö ei maksa mitään lisää, sillä se ei ole kuulunut ostettavaan liikenteeseen tähänkään asti. Rakennusneuvos Juhani Tervala liikenne- ja viestintäministeriöstä totesi, että VR hoitaa itse jatkoliikenteen kustannukset. Ratkaisuun päädyttiin, kun junayhteys haluttiin säilyttää.

Tervalan mukaan makuuvaunut eivät kuitenkaan kulkisi syyskuun 3. päivän jälkeen enää Kemijärvelle, vaan matkustajien tulisi siirtyä Rovaniemellä Kemijärvelle menevään päivävaunuun.

Itä-Lapin yrittäjänaisten aloitteesta liikkeelle lähteneeseen kansalaisadressiin Kemijärven yöjuna- ja autovaunuliikenteen jatkamisen puolesta on kertynyt jo pitkästi toistakymmentä tuhatta nimeä.

Adressissa vaaditaan, että liikennöintiä Kemijärvelle jatketaan VR:n sinisillä vaunuilla syksystä 2005 siihen saakka, että Rovaniemi-Kemijärvi radan sähköistäminen toteutetaan. Samalla vaaditaan sähköistämisen suunnittelun ja toteuttamisen käynnistämistä välittömästi.

Lähde Lapin Kansa 21.1.2006

VR peruu junia iltapäivällä

20.01.2006 15:42

Perjantaina junaliikenteessä on muutoksia kovan pakkasen ja lumisateen vuoksi. Kaupunkiradalla kulkee ruuhka-aikaan vain kolme I-junavuoroa Tikkurilan suuntaan tunnissa ja kolme K-junavuoroa Keravan suuntaan tunnissa. Normaalisti näihin suuntiin junavuoroja on kuusi tunnissa. Lisäksi yksi kaukoliikenteen pikajuna perutaan ja toisen pikajunan lähtö siirtyy.

Seuraavat junavuorot perutaan:

- Kello 16.00 lähtevä taajamajuna 225 Riihimäelle.

- Kello 16.30 lähtevä taajamajuna 229 Riihimäelle.

- Kello 16.42 lähtevä lähiliikennejuna Hyvinkäälle.

- Kello 16.56 lähtevä pikajuna 23 Kouvolaan. Sen matkustajat pääsevät Kouvolaan esimerkiksi kello 17.34 lähtevällä InterCity 9 -junalla.

Lisäksi normaalisti kello 16.20 lähtevä pikajuna 171 Tampereelle lähtee vasta kello 16.30 Se pysähtyy Helsingin ja Riihimäen välillä poikkeuksellisesti myös Keravalla, Järvenpäässä, Jokelassa ja Hyvinkäällä.

Sääolosuhteet ovat vaikeuttaneet junien kulkua koko perjantain. Myöhästymiset ovat vaihdelleet 10 minuutin ja runsaan tunnin välillä. Lähiliikenteen junat ovat iltapäivällä kulkeneet tavalliseen tapaan. Aamupäivällä yli kymmenen lähiliikenteen junavuoroa ja yksi kaukojuna jouduttiin perumaan.

Junaliikenteessä esiintyy ongelmia pakkasella useimmiten junien paineilmajärjestelmässä tai radan vaihteistossa esiintyvien vikojen takia. Paineilmajärjestelmä vaikuttaa muun muassa jarruihin ja oviin.

Lumipyryssä lumi voi pakkautua vaihteisiin, mikä kovassa pakkasessa vaikeuttaa vaihteiden lämmitysjärjestelmän toimintaa. VR on varannut loppupäivän liikennettä varten lisähenkilöstöä, joka tarvittaessa puhdistaa vaihteet käsivoimin. Suomen rataverkolla on lähes 9 500 vaihdetta, joita kaikkia ei kyetä pitämään puhtaina ankarissa sääoloissa.

Lähde VR Tiedote 20.1
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n55

Kiskobussit ovat pärjänneet pakkasessa hyvin

20.01.2006 15:28

Ote Karjalaisen artikkelista "Kylmyys kangistaa kulkupelit" 20.1.2006: "Kiskobussit ovat pärjänneet pakkasessa hyvin. VR:n tiedottaja Ulla-Maija Mansikka kertoo, että ongelmia ei ole ollut. - Mielenkiinnolla seurataan, miten ne pakkasessa käyttäytyvät, Mansikka sanoo."

Lähde Karjalainen 20.1.2006
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/

Pakkanen haittaa kaukojunia

20.01.2006 09:46

Junat ovat tänään myöhästelleet kovassa pakkasessa. VR:n junanohjauksesta kerrotaan, että aamun ensimmäinen juna Helsingistä Lahden kautta Joensuuhun oli jo 40 minuuttia myöhässä. Aamun Pendolino-vuoro Lahden kautta Helsinkiin jäi ajamatta, kun juna hyytyi Kuopion asemalle. VR:ltä ennakoidaan, että varsinkin pikajunat myöhästelevät tänään koko päivän. Myöhästymiset ovat Lahden korkeudella puolentunnin luokkaa.

Pakkaset aiheuttavat huomattavasti lisää huoltotoimenpiteitä junille. Junien jarrut ja ovet esimerkiksi toimivat paineilmalla. Paineilmalaitteet jumittuvat pakkasessa helposti ja tämä aiheuttaa pysähdysten venymistä asemilla. Paikallisliikenne Lahden ja Riihimäen välillä on toiminut ainakin aamulla ihan aikataulussaan.

Lähde ESS 20.1
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=76469

Länsimetro nytkähtää eteenpäin

20.01.2006 09:37

Espoon kaupunginvaltuusto joutuu päättämään metron rakentamisesta vielä tänä vuonna.

"Asiasta on tehty riittävästi selvityksiä. Nyt on aika ottaa kantaa", Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko sanoo.

Tuoreen YVA-selvityksen mukaan tunnelimetron rakentaminen Helsingin Ruoholahden ja Espoon Matinkylän välille maksaisi 452 miljoonaa euroa.

Pikaraitiotien hinta olisi noin puolet tästä. Pikaraitiotie ulottuisi Helsingissä vain Lauttasaareen saakka, jossa olisi vaihto metroon.

Louko pitää pikaraitiotietä epärealistisena vaihtoehtona.

"Olisihan se kivaa, jos ratikalla pääsisi Espoosta Helsingin rautatieasemalle saakka, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Käytännössä metron ja ratikan sovittaminen samoille kiskoille on monimutkaista", Louko sanoo.

Loukon mukaan päävaihtoehdoiksi jäävät nykyisen kaltainen bussiliikenne tai metro.

"Espoon osuus investoinnista on noin 200 miljoonaa euroa. Kun tähän otetaan 30 vuoden laina ja lasketaan bussiliikenteen supistamisesta koituvat säästöt, Espoon nettomaksuksi tulee noin 7 miljoona euroa vuodessa. Hankkeen kalleuteen tämä homma ei siis kaadu", Louko korostaa.

YVA:n mukaan metro nopeuttaa noin 44 000:n ja hidastaa 36 000:n ihmisen matkaa Helsingin keskustaan. Metro kulkee Matinkylästä Kamppiin 16 minuutissa. Tapiolan ja Itäkeskuksen välille tulisi arkisin 2,5 minuutin vuoroväli.

Länsiväylän varteen aiotaan rakentaa asunnot 70 000 ihmiselle vuoteen 2030 mennessä. Rakennussuunnitelmat toteutuvat myös siinä tapauksessa, että Espoo torjuu metron.

Lähde Tekniikka&Talous 19.1.2006
Lähde WWW http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=836222

Uudet makuuvaunut tavoittelevat hotellitasoa

20.01.2006 09:35

Lisääntynyt lentoliikenne vie VR:ltä yömatkustajia

VR:n uudet, hotellitasoiset makuuvaunut aloittavat Helsinki-Rovaniemi -liikenteessä helmikuussa. Kaikki 20 uutta makuuvaunua otetaan käyttöön tämän vuoden aikana.

Uusissa makuuhyteissä on kaksi vuodetta aikaisemman kolmen sijaan. Hytit ovat kahdessa tasossa. Ylemmän tason hyteissä on oma suihku ja wc. Alatason 11 hytillä on yhteinen suihkutila.

"Palvelutasovaatimukset ovat kasvaneet ja kilpailu henkilöliikenteen markkinoista kiristyy", VR-yhtymän pääjohtaja Henri Kuitunen perustelee.

Uusissa vaunuissa on sähköpistorasiat, herätyskello, radiopaneeli ja vahvistettu gsm-kuuluvuus. Laajakaistayhteyksien saaminen junaliikenteeseen ei vielä ole mahdollista.

"Asiasta tehdään paraikaa selvitystä liikenne- ja viestintäministeriössä. Euroopassa yhteydet ovat kokeilussa vilkasliikenteisimmillä radoilla. Meillä vastaava olisi mahdollista esimerkiksi Helsinki-Tampere-välillä", kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen suunnittelee.

Makuupaikat vähenevät

Uusien vaunujen käyttöönotto ei lisää, vaan supistaa VR:n yöpaikkojen määrää. Vuoteen 2008 mennessä liikenteestä poistuu vanhin, 1970-luvulla rakennettu 33 makuuvaunun sarja. Yöreitit Helsingistä Kemijärvelle ja Joensuuhun sekä Turusta Ouluun ja Joensuuhun loppuvat syyskuussa.

Henkilöliikenteen kilpailua kiristää kasvanut kotimaan lentoliikenne. Vaikka kaukojunien matkustajamäärä kasvoi viime vuonna 3,1 prosenttia, yömatkustus supistui 0,4 prosenttia.

"Junaliikenteen nopeutuminen itsessäänkin syö yöliikennettä. Tämä on yleiseurooppalainen ilmiö, joka on tullut jäädäkseen", Kuitunen arvelee. Esimerkiksi Kuopion suuntaan matka-aika on nopeutunut tunnilla.

VR:n suunnitelmissa on kasvattaa markkinaosuuttaan jatkamalla ratakunnostuksia ja uusimalla kalustoaan. Tavoitteena on joukkoliikenteessä 37 prosentin markkinaosuus, henkilöliikenteen matkoissa viisi prosenttia.

"Tänä vuonna rataverkon ylläpitoon käytetään 150 miljoonaa euroa. Tarve olisi kuitenkin 170 miljoonaa", Kuitunen harmittelee. Tärkeimpien kunnostustöiden listaan hän pistää Lahti-Luumäki sekä Seinäjoki-Oulu -väliset yhteydet.

"En malta olla nostamatta esiin myöskään Marja-rataa", Kuitunen lisää. Yhteys Helsinki-Vantaan lentokentältä Helsingin keskustaan on ollut suunnitelmissa jo useamman vuoden. Mittavan ratatyön aikataulusta ei ole tehty päätöksiä.

Lähde Tekniikka&Talous 19.1.2006
Lähde WWW http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=833003

Pakkanen hyydyttää junia

20.01.2006 08:34

Pakkasen aiheuttamien kalustovikojen takia VR lähiliikenne kärsii kalustopulasta, jonka takia I ja K-junat ajavat harvennetulla vuorovälillä. Myös vaihdeviat ovat kiusanneet liikennettä. Aamulla Helsingin ratapihalle rikkoutunut kaukojuna haittasi liikennettä.

Varhain aamulla Iisalmesta Helsinkiin matkalla ollut Pendolino hyytyi Kuopioon. Matkustajille tästä aiheutuu 1,5 tunnin viivästys. Helsingistä Jyväskylään matkalla ollut Pendolino puolestaan hyytyi Helsinkiin.

Lähde YLE Radiouutiset

Viimeinen Pendolino tuotiin Suomeen tällä viikolla

20.01.2006 07:17

Suomen Pendolino-junaprojekti saatiin päätökseen, kun 18. ja viimeinen Pendolino toimitettiin Italiasta Suomeen alkuviikosta. Juna on rakenteiltaan ja ominaisuuksiltaan samanlainen kuin aiemmat Pendolinot.

Pendolinoissa suuria ja pieniä vikoja

Ensimmäisten, vuonna 1995 käyttöön otettujen Pendolinojen merkittävimmät tyyppiviat ja heikkoudet saatiin korjattua jo vuosia sitten, mutta täysin ongelmitta ei ole selvitty. Pieniä vikoja on löytynyt näihin päiviin asti.

Alkuvuosien ongelmat liittyivät pakkaskestävyyteen. Ovet eivät auenneet ja ilmastointi takkuili. Nyt suurista vioista on päästy, ja jäljellä on enää muutamia pikkuvikoja, jotka eivät VR:n mukaan vaikuta matkustusmukavuuteen.

- Tyyppivikoja ei ole enää. Heikkoutena on ollut lähinnä paineilmajärjestelmän vuodot ja katkeileva sähkönsyöttö. Niitä tilanteita ei voi ennakoida. Uskon, että viimeisetkin viat saadaan korjattua lähiaikoina, vakuuttaa VR Engineeringin päällikkö Ali Huttunen .

Pakkanen ei hänen mukaansa aiheuta enää ongelmia. Pendolinot eivät myöskään pysähtele sen enempää kuin muutkaan junat. Huttunen muistuttaa, että Pendolinojen vikoja on korjattu Italiassa toimivan tehtaan kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä.

VR on käyttänyt Pendolino-investointeihin 250 miljoonaa euroa. Suomen rautateille ei aiota tilata enää lisää vastaavanlaisia junia.

- Helsingin ja Pietarin välille on tarkoitus hankkia nopeita junia, mutta ovatko ne Pendolinoja, sitä emme tiedä vielä.

Suomessa toimittiin toisin kuin Tshekissä

Tshekissä Pendolinot ovat aiheuttaneet suuren kohun. Huttusen mukaan ongelmille löytyy selitys.

- Toisin kuin meillä Suomessa, Tshekissä otettiin koko konsepti kerralla käyttöön ilman kunnollista sisäänajovaihetta. Siksi esille on tullut normaaleja lastentauteja. Meillä junat hankittiin vaiheittain ja ne testattiin kunnolla ennen käyttöönottoa.

Pendolinot ovat hyvin suosittuja henkilöjunia Euroopassa niiden nopeuden ja kaarteissa kallistuvien vaunujen vuoksi. Euroopassa niitä on käytössä jo useita satoja. Ensimmäiset Pendolinot otettiin Italiassa käyttöön 1980-luvulla.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2006-01-20,4:353521,1:0:0:0:0:

VR jatkaa herätyskokeilua tammikuun lopulle

19.01.2006 14:40

VR jatkaa makuuvaunuissa matkustavien junamatkustajien herätystarpeen selvittämistä tammikuun lopulle. VR:n markkinointipäällikön Inari Rummukaisen mukaan kokeilua päätettiin pidentää muutamalla viikolla joulun ja uudenvuoden tienoille osuneiden pyhien vuoksi.

VR:n kaukojunien makuuvaunuissa on kokeiltu joulukuusta lähtien käytäntöä, jossa konduktöörit eivät enää herätä matkustajia automaattisesti ennen määräasemaa, vaan konduktööri tiedustelee haluaako asiakas herätyksen.

Kokeilun taustalla on monien matkustajien toive, että he saisivat itse huolehtia herätyksestään.

Lähde Turun Sanomat 19.1.2006
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2006-01-19,4:353313,1:0:0:0:0:

Tampere hyväksyi pikaratikan mahdollistavan kaavan

19.01.2006 12:53

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi keskiviikkona kaavaesityksen, joka mahdollistaa kiistellyn pikaraitiolinjan rakentamisen. Esityksen hyväksyminen oli käytännössä selvää sen jälkeen, kun valtuusto hylkäsi äänin 50-14 kaupunginvaltuutettu Pekka Paavolan (sit) esityksen, että kaava olisi vielä palautettu valmisteltavaksi.

Pikaratikan mahdollistavasta liikenneosayleiskaavasta keskusteltiin pitkälle yöhön. Aiemmin valtuusto on jo kahdesti jättänyt kaavaesityksen pöydälle. Päätöksen liitteeksi oli todennäköisesti tulossa nippu toivomusponsia, joilla tarkennetaan valtuuston tahtoa.

Uusi liikenneosayleiskaava sisältää varauksen pikaraitiotien ja Rantaväylän tunnelin rakentamiseen. Lisäksi kaava mahdollistaa sen, että Tampereen keskustaan voidaan rakentaa 2 000-3 000 pysäköintipaikkaa lisää.

Pikaraitiotien mahdollisesta rakentamisesta päätetään myöhemmin. Pikaratikan arvioidaan maksavan noin 250 miljoonaa euroa. Jos raidelinjan rakentamisesta päätetään viimeistään ensi vuonna, sen arvioidaan olevan käyttökunnossa aikaisintaan vuonna 2012.

Hankkeen puolestapuhujat uskovat pikaratikan vähentävän ruuhkia ja ilmansaasteita sekä lisäävän joukkoliikenteen suosiota. Mukaan on kosiskeltu myös naapurikuntia, mutta tuoreimpien suunnitelmien mukaan pikaratikka palvelisi ainakin alkuvaiheessa lähinnä tamperelaisia.

Lähde HS Tuoreet 18.1
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tampereen+kaavaesitys+mahdollistaa+pikaraitiolinjan/1135218407377

Junat myöhästelevät pakkasen vuoksi

19.01.2006 10:15

Pakkanen aiheuttaa myöhästymisiä junaliikenteeseen koko maassa. VR:ltä kerrotaan, että monet junat kulkevat 10-15 minuuttia myöhässä kylmän sään aiheuttamien vikojen vuoksi. VR ei osaa vielä arvioida tarkasti kuinka kauan tilanne jatkuu tällaisena, mutta myöhästymisiin on syytä varautua koko päivän ajan.

Varhain aamulla kolme pääradan lähijunaa jouduttiin perumaan kokonaan, koska Oulunkylässä oli vaihdevika. Se saatiin jo korjattua, mutta aamupäivällä pääkaupunkiseudun liikennettä haittaa uusi vika Malmin kohdalla, ja yksi pääradan raiteista on siksi poissa käytöstä.

Lähde HS Tuoreet 19.1
Lähde WWW http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Junat+my%C3%B6h%C3%A4stelev%C3%A4t+pakkasen+vuoksi/1135218407829

Keski-Suomen rataverkkoa kunnostetaan

19.01.2006 00:35

Jyväskylä-Pieksämäki

Jyväskylän ja Pieksämäen välille rakennetaan parhaillaan muun muassa kauko-ohjausta ja kulunvalvonnan ratalaitteita. Rataosalle tehtävä turvalaitejärjestelmä otetaan käyttöön kesäkuussa. 18 miljoonaa euroa maksava Jyväskylä-Pieksämäki välin peruskorjaus valmistuu tänä vuonna.

Viime vuonna Jyväskylä-Pieksämäki-radalla vaihdettiin jonkin verran vaurioituneita ratapölkkyjä pois ja purettiin tarpeettomia sivuraiteita pois Lievestuoreen, Vaajakosken ja Hankasalmen ratapihojen kohdalla.

Orivesi-Haapamäki-Jyväskylä

Orivesi-Haapamäki-Jyväskylä-välillä on viime vuosina vahvistettu radan päällysrakennetta. Ratapölkyt on uusittu ja kiskot vaihdettu vilkasliikenteisimmiltä rataosilta poistettuihin ja kunnostettuihin kiskoihin. Kulunvalvonta otettiin rataosilla käyttöön vuonna 2003.

Jyväskylä-Äänekoski

Jyväskylä-Äänekoski-rataa pidetään kunnossa lähinnä ylläpitoinvestoinnein. Radalle rakennettu liikenteenohjausjärjestelmä valmistuu tammikuun lopulla ja kulunvalvonta helmikuussa.

Kiskobusseilla Jyväskylästä Seinäjoelle

Junaliikenteen Jyväskylästä Seinäjoelle ja Haapamäeltä Tampereelle VR hoitaa jatkossa pääosin kiskobusseilla, jotka saadaan käyttöön tämän kevään aikana.

Lähde Keskisuomalainen

Jyväskylä-Tampere-radan korjauksessa otetaan aikalisä

19.01.2006 00:24

Jyväskylän ja Tampereen välisen radan peruskorjaus jatkuu näillä näkymin vasta kuluvan vuosikymmenen lopulla.

- On suunniteltu, että päällysrakenteen uusiminen Jyväskylän ja Saakosken välillä alkaa vuonna 2008, kertoo investointijohtaja Kari Ruohonen Ratahallintokeskuksesta.

Ruohosen mukaan parin vuoden tauko on tarpeen, koska viime kesänä junaliikenne Jyväskylän radalla välillä kärsi paljonkin ratatöiden takia.

Ratarikon vauhdittama Jyväskylän ja Tampereen välisen radan perusparannus oli Ratahallintokeskuksen suurin investointikohde viime vuonna. Keskeisin työ oli Orivesi-Jämsänkoski-Saakoski-välin päällysrakenteen uusiminen 70 kilometrin matkalla.

Peruskorjauksen kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa ja se parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Se valmistuu näillä näkymin vuonna 2009.

Urakan valmistuttua tavarajunien suurinta sallittua akselipainoa voidaan nostaa Jämsänkoski-Tampere-välillä nykyisestä 22,5 tonnista 25 tonniin.

Lähde Keskisuomalainen

Kemijärvellä laaja seminaari rautatieliikenteen tulevaisuudesta

17.01.2006 18:50

Eduskunnan rautatieliikenteen ystävien kerho järjestää keväällä Kemijärvellä laajan seminaarin, jossa pohditaan Lapin rautatieliikenteen tulevaisuutta.

Kerhon puheenjohtaja, seinäjokelainen kansanedustaja Harry Wallin sanoo, että kerho on hyvin huolestunut VR:n suunnitelmista lakkauttaa Kemijärven makuuvaunuliikenne.

Rautatieliikenteen ystävät on eduskunnan laajin kerho. Siihen kuuluu kuutisenkymmentä kansanedustajaa.

Lähde Lapin Radion uutiset
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=Content25EF5

Tapani Laaksomies kunnostaa Hv3-veturin

16.01.2006 23:23

Höyryveturiyrittäjä Tapani Laaksomies on kolmen veturin mies. Porvoossa hänellä on kunnostettu höyryveturi, aikoinaan Oulusta eläköitynyt Tk3 sekä hieman modernimpi dieselveturi. Se kolmas, Suolahdessa, on vielä hieman vaiheissa.

- Veturitalli on yksi Suolahden kaupungin vanhimmista pystyssä olevista rakennuksista, arvelee Laaksomies avatessaan tallin ovia.

Pilttuussa seisoo orhi, jonka Laaksomies osti Oulusta lähes kaksi vuotta sitten. Oulun orhi, vuonna 1941 Tampellan valmistama Hv3 995, on murheellisen näköinen, riisuttu ja ruosteinen.

- Tästä tulee yhtiön lippulaiva, Laaksomies vakuuttaa tuhansien kilojen romukasan vieressä.

Maallikon silmiin ruosteiselta romulta näyttävä vehje on kuitenkin pohjimmiltaan kunnossa, isoja rakenteellisia vikoja ei ole. Höyrykattila ja 1950-luvulla vaihdettu tulipesä eivät olleet syöpyneet puhki Oulun vuosien aikana.

Suunnaton urakka

Viimeisinä miehuusvuosinaan Hv3 liikennöi Seinäjoelta Ouluun. Ouluun se tuotiin täysin kunnostettuna muistomerkiksi toukokuussa 1978. Ehkä on kohtalon ivaa, että Oulun vuodet osoittautuvat veturin historian surkeimmiksi.

- Oululaiset pikkupojat ovat fiksuudessaan pudotelleet kiviä luistin sisään, Laaksomies kertoo yhden esimerkin.

Luisti on se höyrykoneen osa, joka jakaa höyryn männälle vuorotelleen niin, että mäntä liikkuu eteen ja taakse.

Edelliseen veturin kunnostamiseen kului noin 8 000 työtuntia. Nyt on pyrkimys samaan. Laaksomies arvioi remontin valmistuvan kesällä 2008, tai sitten 2009. Mutta ei vetureihin höyrähtänyttä hirvitä. Mies tietää mihin ryhtyy, sillä hän on ollut yhteensä jo kuudessa veturiprojektissa mukana.

- Moni on sanonut, että eihän tässä ole mitään järkeä. Ja eihän tässä varmaan olekaan, mutta tehdäänhän sitä paljon muutakin järjetöntä.

Mutta ei Laaksomies ole aivan yksin suunnattomassa urakassaan. Talkoomiehet käyvät välillä auttamassa ja nyt Laaksomiehen Höyryraide-yhtiössä on työharjoittelija. Ville Flink aikoo oppisopimuskoulutuksen kautta hitsaajaksi ja koneistajaksi.

Ei Laaksomies pelkkää hyvää hyvyyttään veturia kunnosta. Kyseessä on bisnes. Laaksomiehen toisella höyryllä annetaan kesäisin kyytiä turisteille Porvoossa. Mutta mistään huippubisneksestä ei höyryvetureiden kunnostamisessa ole kyse.

- Liikenne- ja viestintäministeriö antoi avustusta 3 000 euroa Hv3:n kunnostamiseen. Pelkkä siirto Oulusta tänne maksoi kuitenkin 10 000 euroa.

Lähde Kaleva 15.1
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=537907

Kemijärven yöjunat eivät ole ostoliikennettä

16.01.2006 22:31

Raideryhmä: Kemijärven yöjunat eivät ole ostoliikennettä 16.01.2006 Kansalaisjärjestö Raideryhmä kiistää VR:n väitteen, jonka mukaan Kemijärven yöjunat ovat kannattamatonta liiketoimintaa. Raideryhmä toteaa kannanotossaan, että Kemijärven liikenne näyttää olevan voitollista, sillä sitä ei ole liikenne- ja viestintäministeriön ja VR:n välisessä ostoliikennesopimuksessa. Raideryhmän mukaan ministeriö ja VR ovat sopineet lisäksi turvaavansa Lapin yöjunaliikenteen, mikäli se joskus muuttuu kannattamattomaksi. Raideryhmä on kansalaisjärjestö, jossa on kymmenkunta joukkoliikennealan asiantuntijaa ja rautatieharrastajaa.

Lähde YLE / Lapin radio ja http://www.raideryhma.fi
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=ContentA3768

Länsimetro maksaisi 452 miljoonaa euroa

16.01.2006 17:35

Länsimetro on osoittautunut nopeimmaksi ja ympäristöystävällisimmäksi vaihtoehdoksi Helsingin ja Espoon välisiä liikennejärjestelyjä punnittaessa. Metron kiistattomia etuja ovat myös turvallisuus sekä yhdistettävyys nykyiseen järjestelmään.

Toinen varteen otettava vaihtoehto Ruoholahden ja Matinkylän välisen liikenteen hoitajaksi olisi pikaraitiovaunu.

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Eija Kivilaakson mielestä metron korkeammat rakennuskustannuksetkaan eivät kuitenkaan vähennä sen vetovoimaa. Metron käyttäminen tuo hänen mukaansa suorempia säästöjä kuin pikaraitiotie.

Raideyhteyden ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa Länsimetron rakennuskustannuksiksi on laskettu 452 miljoonaa euroa, jos metroa jatkettaisiin tunnelissa Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään.

Nykyiseen bussijärjestelmään verrattuna liikennöintikustannuksia säästyisi vuodessa arviolta 10,4 miljoonaa euroa.

Maanpäällisen pikaraitiotien rakentaminen maksaisi arviolta 214 miljoonaa euroa. Selvityksen mukaan liikennöintikustannuksia säästyisi vuodessa 7,8 miljoonaa.

Katso aiheesta Anna-Reeta Eksymän juttu Uudenmaan uutisissa TV2:ssa klo 17.50.

Lähde Ylenaikainen 16.1
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutiset-langaton?opendocument&pageid=ContentB41F7

VR uusii Sibelius-junan vanhat vaunut

15.01.2006 21:34

VR:n ainoan kansainvälisen junan, Helsinki-Pietari-väliä liikennöivän Sibeliuksen vaunukalusto on parhaat päivänsä nähnyt. Siniharmaat vaunut on valmistettu 1970- ja 1980-luvuilla.

Huolimatta siitä, että vaunuja on kunnostettu ja istuinkankaita vaihdettu, saa junasta kuluneen ja nukkavierun vaikutelman. Väliovien toiminta reistailee, vessat ovat vanhanaikaiset ja ilmastointi pelaa vain ensimmäisessä luokassa ja ravintolavaunussa.

Parannusta on luvassa, sillä modernimpi vaunukalusto on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2006 aikana. Siniharmaat vaunut korvataan IC-vaunuilla. Uudemmat, kaksikerroksiset matalalattiavaunut eivät tule kysymykseen, koska asemalaiturit on Venäjällä rakennettu paljon korkeammiksi kuin Suomessa.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2006-01-15,4:352432,1:0:0:0:0:

Radan sähköistäminen Kemijärvelle maksaisi vain 17 miljoonaa euroa

14.01.2006 23:35

Junamatkojen määrä kasvoi viime vuonna sekä kaukojunissa että lähiliikenteessä. Junissa tehtiin ennätykselliset 63,5 miljoonaa matkaa. Kaukojunissa määrä lisääntyi 3,1 prosentilla ja lähiliikenteessä 6,2 prosentilla. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Rovaniemi-Kemijärvi osuudella matkustaa vuosittain nyt 50 000 matkustajaa. Junaliikenteen kannattamattomuus on hieman sellainen tulkinnanvarainen asia- ihan kuten alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen(kesk.) Kemijärvellä puhuessaan totesi.

Kun kemijärveläiset kysyivät alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselta, eikö Suomella ole rahaa ylläpitää ja sähköistää junayhteyttä ja kehittää rautatieliikennettä edelleen Sallaan, Manninen totesi , ettei junaradan sähköistäminen Kemijärvellä ole rahasta kiinni, jostakin muusta.

- Kunhan tässä nyt selvitetään, hän jatkoi mutta ei sen tarkemmin ryhtynyt listaamaan asioita, mistä sähköistys ja nykyaikaisten junaliikenneyhteyksien rakentaminen kiikastaa.

- Kun pääministeri Matti Vanhanen on Rovaniemellä vierailleessaan todennut kysyjille, että junayhtyettä koskevat suunnitelmat selvitetään, niin olen varma, että näin myös tapahtuu. Asia käsitellään ja päätös muodostetaan liikenneministeriössä ensisijaisesti liikenneministerin toimesta mutta tietysti on tärkeää, että asiaa käsitellään hallituksen piirissä yleisemminkin, Manninen sanoi.

Sekä Lapin liiton että ministeriön laskelmien mukaan junayhteyden sähköistäminen Rovaniemeltä Kemijärvelle maksaisi 17 miljoonaa euroa. Se ei ole Mannisen mielestä sinänsä mikään suuri summa, eikä raha ole ongelma asian hoitamiselle. Rahoitusta voidaan etsiä tulevalla EU:n ohjelmakaudella esimerkiksi yhdistämällä kansallinen ja EAKR-rahoitusta unionin ohjelmista. Liikenneministeriölle on märitelty budjettiin 70 miljoonaa euroa kuluvalle vuodelle ostoliikennesopimusten tekemiseen. Rovaniemi-Kemijärvi osuudelle VR:n johto on kertonut julkisuudessa tarvitsevansa miljoona euroa jatkaakseen liikennettä, joten suurin osa ostoliikennesopimuksiin ministeriölle varatusta rahasta käytetään muualla, lähinnä pääkaupunkiseudulla.

- On tärkeää, että tehdään perusteellista työtä ja ratkaisuja sen suhteen, minkälainen runkoverkko rautateille ja junaliikenteelle tässä maassa nähdään tarpeelliseksi säilyttää, ylläpitää ja kehittää.

Manninen muistuttaa kuinka hyvä oli, että Sailaksen paperissa Sallan rata päätettiin jättää rullaamatta siis rauhan ainakin seuraavaksi viideksi vuodeksi. Mannisen mukaan nyt pitää rivakassa tahdissa tutkia rautatieliikenteen nykyiset ja tulevat kehittämistarpeet Lapin osalta ajatellen laajasti koko pohjoisen alueen kehittymistä tulevaisuudessa.

Lähde Koillis-Lappi 12.1.2006
Lähde WWW http://www.koillislappi.fi

Työselkkaukset supistivat VR:n kotimaan kuljetuksia

14.01.2006 08:43

Tavaraliikenteessä VR Osakeyhtiön kotimaan kuljetukset vähenivät viime vuonna 10,6 prosenttia. Syynä olivat pääasiassa kevään ja alkukesän työselkkaukset Suomessa.

Metsäteollisuuden tuotteiden kuljetukset vähenivät

- VR Cargon kuljetusten määrään vaikuttivat kipeästi niin satamien työtaistelut kuin metsäteollisuudenkin lakkoilu ja työsulku, kertoo metsäteollisuuden tuotekuljetuksista vastaava myyntipäällikkö Keijo Petelius Kouvolasta .

Viime vuonna kotimaan rautateillä vähenivät sekä paperin, kartongin ja sellun tuotekuljetukset että pyöreän puutavaran raaka-ainekuljetukset. Kuljetusten kokonaismäärä jäi 23,5 miljoonaan tonniin.

Rautateillä kuljetettiin vuonna 2005 yhteensä 40,7 miljoonaa tonnia tavaraa. Kuljetusten kokonaismäärä supistui 4,6 prosenttia. Läntinen liikenne oli suuruudeltaan vain 900 000 tonnia, jossa oli laskua 16,7 prosenttia.

Itäisen liikenteen vienti- ja tuontikuljetukset Suomen ja Venäjän välillä kasvoivat viime vuonna 6,9 prosenttia yhteensä 12,9 miljoonaan tonniin.

- Erittäin hyvin kehittyi raakapuun tuonti. Mekaanisen metsäteollisuuden kuljetuksissa oli kasvua peräti 16 prosenttia verrattuna viime vuoteen.

Transitoliikenne kasvussa

Suomen kautta kulkeva transitoliikenne oli 3,4 miljoonassa tonnia, jossa on kasvua 5,7 prosenttia. Suurin kasvu oli metalliraaka-aineiden kohdalla.

Trans-Siperian konttiliikenteessä Nahodkasta Kaakkois-Suomeen saavutettiin sadantuhannen konttiarvon eli TEU:n raja. Liikenne on pääasiassa tuontipainotteista.

- Alkuvuodesta lukemat näyttivät hyvältä, mutta kesällä määrä notkahti. Rataosuuden konttiliikenne väheni viime vuonna kaikkiaan viidenneksen.

Nahodkasta tuodaan pääasiassa Etelä-Koreasta peräisin olevaa elektroniikkaa. Tavara varastoidaan Haminan, Kouvolan ja Lappeenrannan Mustolan terminaalipisteissä. Käsittelyn jälkeen se palaa pääosin jakeluna Venäjälle, lähinnä Moskovan alueelle.

Uhkia myös tälle vuodelle

Myös tänä vuonna on taivaalla synkkiä pilviä. Peteliuksen mukaan venäläiset ovat tehneet rahtimuutoksia ja se heijastuu ainakin alkuvuonna konttiliikenteen vähenemisenä, koska tariffit naapurimaassa ovat nousseet.

Liikennemääriin vaikuttavat Peteliuksen mukaan rahtikehityksen lisäksi myös muut muutoksen tuulet. Suomessa haetaan parhaillaan rautatietransitolle uusia markkinoita, koska laivarahtien määrä kasvaa. Myös logistiikkaterminaalien määrä Venäjällä radan varressa on kasvanut ja niiden laatu parantunut.

- Kiinan suunta on ollut rautatietransiton kehittämisessä kaiken aikaa mukana. Tänä vuonna tavoitellaan säännöllistä suorajunaliikennettä Kiinasta. Suoraa junaa ei vielä tällä välillä liiku, mutta yhteyttä Suomen konttiterminaaleihin suunnitellaan.

Lähde Etelä-Saimaa

Kuorma-auto törmäsi junaan Helsingissä

14.01.2006 03:20

Kuorma-auto törmäsi liikkuvaan junaan VR:n varikkoalueella Helsingin Metsälässä perjantaina iltapäivällä. Auto kulki junaraiteiden yli ja törmäsi hitaasti liikkuvan junan keskiosaan.

Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta neljän junanvaunun kylkeen tuli naarmuja ja kuorma-auton etuosa vaurioitui. Veturista ja muutamista vaunuista rikkoontui myös portaita. Kuorma-autoa kuljettanut ammattikuljettaja oli varikolla työasioissa. Hän oli 3,3 promillen humalassa.

Lähde HS Tuoreet 14.1
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kuorma-auto+t%C3%B6rm%C3%A4si+junaan+varikkoalueella/1135218343184

Mies jäi veturin ja vaunun väliin

12.01.2006 23:54

Junavaunuja toisiinsa kytkenyt mies jäi hetkeksi puristuksiin tavaravaunun ja veturin väliin Porin rautatieasemalla varhain torstaiaamuna. Noin 50-vuotias junamies ei vahingoittunut vakavasti, eikä häneen tullut ulkoisia vammoja.

Miehen kävi pelastamassa veturinkuljettaja kuullessaan radiopuhelimesta outoa ääntä. Vaunut liikkuivat erittäin hitaasti, mutta tapahtumapaikka viettää lievästi alas päin. Onnettomuuden syy ei vielä ole selvillä.

Lähde Satakunnan Kansa
Lähde WWW http://www.satakunnankansa.fi/pikauutiset/#1

Junissa liikkuu ajoittain varkausporukoita

12.01.2006 23:34

Jos matkatavarahyllyyn laitettu rinkka tai matkalaukku katoaa junamatkan aikana, ei matkustaja voi syyttää kuin itseään. VR ei vahdi eikä korvaa varastettua omaisuutta. VR ei tilastoi junissa tapahtuneita anastuksia, mutta kovin mittavaa toiminta ei tiettävästi ole.

- Joskus varkaustapauksissa esiintyy piikkejä, kun jotkut porukat ovat keksineet tavan. Varkaudet vähenevät, kun he jäävät kiinni, kertoo VR:n tiedottaja Marja Merta .

Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitokselle tehtiin viime vuonna 12 rikosilmoitusta, joissa tekopaikkana oli juna. Varastetuiksi ilmoitettiin lompakoita, kasseja ja reppuja. Yhtään kännykkää ei ilmoitettu, joten ihmiset pitävät niitä ilmeisesti mukanaan mennessään ravintolavaunuun tai vessaan. Junissa tapahtuvat varkaudet ovat poliisiasia ja ilmoituksen voi tehdä kotipaikkakunnan poliisille.

Ulkomailla varkaat iskevät joskus tavarajuniin vieden jopa koko vaunun.

- Tavarajunista ei ole viety tavaraa, tietää VR:n Cargon Jyväskylän myyntipäällikkö Tapio Korhonen .

Lähde Keskisuomalainen

Auto ajoi veturin alle tasoristeyksessä Raisiossa

12.01.2006 22:43

Henkilöauto jäi veturin alle Raision Krookilassa vartioimattomassa tasoristeyksessä torstai-iltana kello viiden aikaan. Autoa ajoi raisiolainen viisikymppinen mies, joka selvisi törmäyksestä loukkaantumatta. Veturi ja auto ajoivat molemmat Nesteentietä Nesteen suuntaan. Auton kuljettaja ei huomannut veturia ja kääntyi vasemmalle Krookilantielle suoraan veturin eteen. Veturi ajoi noin 25 kilometrin tuntivauhtia. Veturi törmäsi auton takaosaan, ja auto sinkoutui pientareelle. Rytäkässä katkesi myös rautainen liikennemerkkitolppa, joka hidasti auton matkaa törmäyksen jälkeen.

Lähde TS 12.1
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/?ts=1,103:1001:0:0,4:27:1:1:2006-01-12;4:31:1:0:0;4:29:1:0:0;4:28:1:0:0;4:26:1:0:0;4:35:1:0:0;4:30:1:0:0;4:50:1:0:0;4:49:1:0:0,4:351884,1:0:0:0:0:

Kaakkois-Suomen tavaraliikenteeseen odotetaan kasvua

12.01.2006 22:37

Ratahallintokeskus (RHK) on tehnyt selvityksen Kaakkois-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittämisestä. Selvityksessä on laadittu suositus rataverkon kehittämisen toimenpideohjelmaksi. Ohjelma tarkoittaa Lahti-Vainikkala-hankkeen lisäksi noin 400 miljoonan euron investointitarvetta vuoteen 2020 mennessä.

Toimenpiteet jaettiin kolmeen koriin. Ensimmäiseen koriin sisältyviä toimenpiteitä ovat 1100 metrin junapituuden mahdollistavat raiteet Kouvola-Vainikkala välin ratapihoille, Kouvolan ratapihan kehittäminen, Kotkan Kotolahden ratapihan rakentaminen ja suurimpien sallittujen akselipainojen korottaminen Kymenlaakson satamiin johtavilla reiteillä. Jo aikaisemmin omana hankkeena suunnitellun Luumäki-Imatra-kaksoisraiteen rakentamista tulee kiirehtiä.

Toisen korin toimenpiteitä ovat esimerkiksi Kotkan ja Haminan ratapihojen kehittäminen. Toimenpideohjelman kolmannessa vaiheessa eli vuosien 2016-2020 aikana toteutettavaksi esitetään mm. lisäraide Luumäki-Vainikkala, Imatran alueen ratapihojen kehittäminen sekä kolmioraide Imatrankoskelta länteen.

Kaakkois-Suomen rataverkon merkittävimpiä tavaravirtoja ovat metsäteollisuuden vientikuljetukset Kotkan ja Haminan satamiin, raaka-aineiden tuontikuljetukset Suomen teollisuudelle sekä kemikaalien ja konttien transitokuljetukset. Suomen ja Venäjän väliset kuljetukset hoidetaan Vainikkalan ja Imatrankosken raja-asemien kautta. Vainikkalan raja-asemaa käytetään myös Helsingin ja Pietarin välisessä henkilöjunaliikenteessä.

Selvityksen aikana Venäjällä otettiin esille kehittämisvaihtoehto, jonka mukaan Losevon ja Kamennogorskin välille rakennetaan uusi rata siten, että tavaraliikenne kulkisi Komennogorskista Viipuriin ja sieltä edelleen Venäjän satamiin ja Suomen puolelle Vainikkalaan. Yhtenä vaihtoehtona Venäjällä oli esillä kontti- ja raakapuukuljetusten siirtäminen Vainikkalan reitiltä Imatrankosken reitille. Nyt valmistuneen selvityksen mukaan näiden kuljetusten siirtäminen on mahdotonta niin kauan, kuin Luumäki-Imatra-välin kaksoisraidetta sekä Imatran alueen ratapihojen kehittämistä ja kolmioraidetta ei ole toteutettu. Selvityksessä ehdotettujen investointien ajoitus perustuu nykyisen liikennöintimallin mukaiseen liikenteen kehitykseen.

Lähde RHK Tiedote 12.
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/tiedotteet.html

Uudet makuuvaunut liikenteeseen helmikuussa

12.01.2006 12:23

Kaksi ensimmäistä VR:n uudentyyppistä, kaksikerroksista makuuvaunua tulee helmikuun alussa liikenteeseen Helsingin ja Rovaniemen välille. Vaunuja on tilattu Talgolta yhteensä 20 kappaletta.

Kaikki uudet makuuvaunut otetaan käyttöön asteittain vuoden 2006 aikana. Vaunut valmistetaan Otanmäen tehtaalla. Hankinnan arvo on noin 58 miljoonaa euroa.

Uusien makuuvaunujen myötä yöjunien palvelutaso nousee. Vaunuissa on muun muassa suihkut sekä joka hytissä pistorasiat, herätysjärjestelmä ja vahvistettu GSM-kuuluvuus.

Vaunuissa on pyritty huomioimaan mahdollisimman monen eri asiakasryhmän tarpeet. Asiakkaiden edustajat ovat osallistuneet vaunun kehitykseen sekä suunnittelu- että tuotantovaiheessa.

Vaunuissa modernit varusteet

Uudessa makuuvaunussa on yhteensä 19 hyttiä. Kaikissa hyteissä on kaksi vuodetta. Vaunun ylätasolla on kahdeksan ja ala- ja välitasolla 11 hyttiä.

Jokaisessa ylätason hytissä on oma wc ja suihku. Alatasolla on yhteiskäyttösuihku ja hyteissä pesualtaat. Suihkutiloissa on lattialämmitys. Hyteissä on ilmastointi, ja kunkin hytin lämpötilaa voi säätää erikseen.

Hytit voi varata joko kahdelle tai yhdelle hengelle. Osa alakerran hyteistä voidaan yhdistää ovella neljän hengen hytiksi. Joka vaunussa on saatavilla pienille lapsille turvaverkko, joka toimii sängynlaitana.

Uudessa makuuvaunussa GSM-kuuluvuus on vahvistettu toistimella. Joka hytissä on pistorasia matkapuhelimen ja tietokoneen latausta varten sekä monitoimipaneeli, jonka kautta asiakas voi asettaa itselleen herätyksen ja kuunnella radiota kuulokkeilla.

Yksi alatason hyteistä on suunniteltu liikuntarajoitteisille matkustajille. Alatasolla on myös inva-wc. Vaunussa on erilliset tilat allergisille ja lemmikin kanssa matkustaville. Tupakointi ei ole uusissa makuuvaunuissa sallittua. Vaunuissa on palovaroittimet.

Uudet makuuvaunut näyttävät ulkoa samankaltaisilta kuin Talgon aikaisemmin valmistamat InterCity-vaunut. Alumiinirunkoisten vaunujen huippunopeus on 160 kilometriä tunnissa.

Syksyllä liikenteeseen uudentyyppinen yöjuna

Ensimmäiset uudet makuuvaunut tulevat 1. helmikuuta juniin P61 ja P68. Pikajuna 61 lähtee Helsingistä kello 19.20 ja saapuu Rovaniemelle kello 7.51. Pikajuna 68 lähtee Rovaniemeltä kello 21.10 ja saapuu Helsinkiin kello 8.40. Kevätkaudella ja kesällä näissä junissa on uusien makuuvaunujen lisäksi vielä perinteisiä makuuvaunuja.

Syksystä alkaen asiakas voi Helsingin ja Rovaniemen välillä valita joko uudentyyppisen tai perinteisen yöjunan. Silloin reitillä kulkee päivittäin kaksi uutta ja kaksi perinteistä yöjunaa.

Uusien yöjunien kaikki makuuvaunut ovat kaksikerroksisia. Niissä on lisäksi uusia kaksikerroksisia autovaunuja, yksikerroksisia päivävaunuja sekä ravintolavaunu. Yöjunaliikenne Turusta pohjoiseen hoidetaan edelleen perinteisellä makuuvaunukalustolla.

Uusissa makuuvaunuissa omat hinnat

Uudentyyppisissä makuuvaunuissa on eri hinnat kuin perinteisissä. Yhden henkilön matka Helsingistä Rovaniemelle kahden hengen hytissä vaunun alatasolla maksaa 92,20 euroa eli 4,50 euroa enemmän kuin nykyisessä yöjunassa. Ylätasolla hintaero on 10,20 euroa perinteiseen vaunuun verrattuna.

Suosituimpina aikoina kaikissa yöjunissa on erillinen sesonkihinnoittelu. Uudessa makuuvaunussa sesongin ja muiden aikojen välillä on nykyistä selvempi hintaero.

VR:llä on päivittäiset yöjunayhteydet Rovaniemelle, josta Lapin kohteisiin pääsee säännöllisesti JunaBussilla. Säännöllisten junavuorojen lisäksi sesonkiaikana tarjontaa lisätään.

Vuonna 2005 makuuvaunumatkoja tehtiin kaikkiaan 471 000. Määrä on vähentynyt 0,4 prosenttia edellisvuodesta. Autoja kuljetettiin vuonna 2005 37 800 kappaletta, mikä oli 11,9 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Suomessa 130 vuotta yöjunaliikennettä

Makuuvaunuliikenne yleistyi maailman rautateillä 1870-luvulla. Suomessa ensimmäiset makuuvaunut tulivat vuonna 1876 Helsingin ja Pietarin välille.

Ensimmäiset Suomessa liikennöineet makuuvaunut valmistettiin Itävalta-Unkarissa. Puurakenteisissa vaunuissa oli kolme neljän hengen osastoa. Ensimmäisen ja toisen luokan osastot sijaitsivat samassa vaunussa.

VR:n makuuvaunujen tuotanto alkoi 1890-luvun lopussa. Ensimmäiset vaunut saatiin liikenteeseen vuonna 1898. Teräsrunkoisten makuuvaunujen tuotanto alkoi VR:n Pasilan konepajalla 1960-luvun lopussa. Niistä ensimmäiset tulivat liikenteeseen 1970-luvun alkupuolella.

Uusien makuuvaunujen lisäksi VR:llä on 106 perinteistä makuuvaunua, jotka ovat valmistuneet 1970-ja 80-luvulla. Suurin osa niistä pysyy edelleen liikenteessä. Vanhin 33 vaunun sarja poistuu käytöstä vuosina 2006-2008.

Lähde VR tiedote 12.11
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n55

Pääkaupunkiseudun liikenteeseen viisi kalustotarjousta

11.01.2006 23:41

Pääkaupunkiseudun Junakalusto sai keskiviikoksi asetettuun määräaikaan mennessä pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen viisi kalustotarjousta Euroopasta, toimitusjohtaja Yrjö Judström kertoi. Kalustokokous oli juuri avannut ja käynyt läpi tarjouskuorten sisältämät tarjoukset.

- Tämä oli EU-tarjouskilpailu. Kaikki viisi ovat eurooppalaisia valmistajia, Judström sanoi. Hän ei halunnut yksilöidä muutoin tarjouksen jättäneitä yrityksiä.

Pääkaupunkiseudun Junakalusto pyysi syksyllä tarkemmat tarjoukset kahdeksalta esivalintaan osallistuneelta. Niiden kerrottiin olevan Euroopan keskeisiä vaunuvalmistajia.

Junakaluston omistavat Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit yhdessä VR:n kanssa. Aiempien tietojen mukaan hankintapäätös on määrä tehdä kesäkuun loppuun mennessä.

Hankittavien vaunujen määrä riippuu siitä, ovatko valitut vaunut yksi- vai kaksikerroksisia. Vaihtoehtoina on ollut 32 kaksikerroksista tai nelisenkymmentä yksikerroksista vaunua. Lähiliikennejuniin on budjetoitu 150-200 miljoonaa euroa. Myös rahoitus aiotaan kilpailuttaa, sillä omistajilta on tulossa vain osa rahoituksesta.

Lähde HS Tuoreet 11.1
Lähde WWW http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudun+l%C3%A4hiliikenteeseen+viisi+kalustotarjousta/1135218309263

Rantaradan ajojohdinvaurio ei haittaa enää liikennettä

11.01.2006 23:11

Sähköratavaurio Kirkkonummen ja Siuntion välillä myöhästytti rantaradan junaliikennettä keskiviikkona. Radan ajojohdin meni poikki Kirkkonummen ja Siuntion välillä kello 13.40. Helsingin ja Turun välillä kulkevat kaukoliikenteen junat korvattiin iltapäivästä kello viiteen saakka busseilla Helsingin ja Karjaan välillä.

Y-junat Karjaalle ja U- ja S-junat Kirkkonummelle kulkivat vain Tolsaan saakka. Jatkoyhteydet hoidettiin takseilla. Sekä lähi- että kaukojunaliikenne palautuivat rantaradalla normaaliksi klo 17, VR:stä kerrottiin. Kirkkonummen ratapihalle saatiin jännite hieman ennen viittä. Helsingistä Turkuun hieman viiden jälkeen lähtenyttä kaukojunavuoroa ei enää tarvinnut korvata bussilla. Vika päätettiin korjata lopullisesti kuntoon vasta keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Iltaliikenteen ajaksi katkennut ajojohdin siirrettiin sivuun odottamaan korjausta.

Lähde HS Tuoreet 11.1
Lähde WWW http://www.hs.fi/teksti/uutiset/tuoreet/artikkeli/Rantaradan+liikenne+takkusi+iltap%C3%A4iv%C3%A4st%C3%A4+iltaan+/1135218302871

Rantaradan junaliikenne poikki

11.01.2006 15:21

Rantaradalla Kirkkonummen ja Siuntion välillä on sähköratavaurio, jonka takia Karjaan ja Helsingin välinen kaukojunaliikenne korvataan linja-autoilla.

Lähijunat Helsingistä Kirkkonummelle kääntyvät Tolsan ja Masalan asemilla, josta järjestetään jatkoyhteys Kirkkonummelle takseilla.

Järjestely on voimassa toistaiseksi. VR:ltä arvioidaan vian kestävän ainakin kello 16:een saakka.

Lähde YLE Teksti-TV
Lähde WWW http://www.yle.fi/cgi-bin/tekstitv/ttv.cgi/112/

Mäntsälä pettynyt oikoradan junavuoroihin

11.01.2006 11:26

Mäntsälässä ei olla tyytyväisiä lupaukseen oikoradan taajamajunien pysähtymisestä Mäntsälässä ja Haarajoella ruuhka-aikoina vain kerran tunnissa. Toivomuksena oli junien pysähtyminen aamulla ja iltapäivällä vähintään puolen tunnin välein. Tosin Mäntsälässä pelättiin jo, että juna pysähtyisi vain kerran kahdessa tunnissa tai sitäkin harvemmin.

Sen sijaan lahtelaisten uumoillaan käyttävän nopeita pikajunia. Lahden kaupungin liikenneinsinööri Matti Hoikkanen arvioi, ettei lahtelaisilla ole suurta tarvetta taajamajunien käyttöön, jos kohta niiden matkalipun hinta olisi halvempi. Lahtelaisten matkustustarpeet etelän suunnassa kohdistuvat Hoikkasen mukaan pääasiassa Helsinkiin ja ensisijaisesti käytetään varmaankin nopeita pikajunia, joiden matka-aika on 15-20 minuuttia taajamajunia nopeampi. Hoikkanen uskoo myös, että nopeiden junien aikataulut sovitetaan työssäkäyntiin sopivaksi.

Sen sijaan niin Lahdessa kuin oikoradan varrellakin ollaan tyrmistyneitä esityksistä kuntien osallistumisesta junavuorojen rahoitukseen. Tämän vuoden junavuorot on jo turvattu, mutta ensi vuoden rahoituksessa on vielä iso lovi. Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo sanoo, että siinä voi olla kysymys isosta asiasta. Kunnilta pyydetään lausuntoa tammikuun loppuun mennessä.

Lähde ESS 10.1
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=74975&main=-1&dept=1

VR:n henkilöliikenne kasvoi viime vuonna

10.01.2006 12:48

Junamatkojen määrä kasvoi viime vuonna sekä kaukojunissa että pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Junissa tehtiin kaikkiaan ennätykselliset 63,5 miljoonaa matkaa. Kaukojunissa matkojen määrä lisääntyi 3,1 %. Matkat lähiliikenteessä lisääntyivät 6,2 %.

Kaukojunissa tehtiin 12,5 miljoonaa matkaa, kun edellisenä vuonna matkojen määrä oli 12,1 miljoonaa. Suomen ja Venäjän välillä matkoja oli 267 000, mikä on 6,2 % enemmän kuin vuonna 2004.

Junamatkat YTV-alueella lisääntyivät 7,0 %. Alueella tehtiin yhteensä 40,9 miljoonaa junamatkaa. YTV-alueen ulkopuolisten lähiliikennematkojen määrä pääkaupunkiseudulla kasvoi 3,2 % ja oli 10,1 miljoonaa.

Rautateillä kuljetettiin vuonna 2005 yhteensä 40,7 miljoonaa tonnia tavaraa, kun määrä oli edellisenä vuonna 42,7 miljoonaa tonnia. Kuljetusten kokonaismäärä supistui 4,6 %.

Kotimaassa kuljetukset supistuivat 10,6 %. Lasku johtui pääosin keväällä alkaneen ja pitkälle kesään ulottuneen metsäteollisuuden työmarkkinahäiriöstä. Kuljetettuja tonneja oli 23,5 miljoonaa.

Kuljetukset Suomen ja Venäjän välillä kasvoivat 6,9 %, ja niiden määrä nousi 12,9 miljoonaan tonniin. Suomen kautta kulkeva transitoliikenne oli 3,4 miljoonaa tonnia, mikä on 5,7 % edellisvuotta enemmän.

Oy VR-Rata Ab teki ratojen rakentamis- ja parantamistöitä yhteensä noin 300 kilometrin matkalta. Määrä on noin 10 % vähemmän kuin edellisvuonna.

VR-Radan merkittävimpiä kohteita olivat päällysrakenne- ja sähköistystyöt Keravan ja Lahden välisellä oikoradalla ja päällysrakennetyöt Oriveden ja Jämsänkosken välillä. Pölkynvaihtoa ja kiskotustyötä tehtiin Pohjanmaan-radalla sekä väleillä Viinijärvi-Siilinjärvi, Pieksämäki-Kuopio ja Imatra-Parikkala. Lisäksi kulunvalvonnan asentaminen jatkui Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Ruotsissa VR-Rata on mukana Balfour Beatty Rail AB:n kanssa työyhteenliittymässä, joka toteuttaa 110 kilometrin pituisen päällysrakenneurakan Botniabanalla. Viime vuonna töitä tehtiin noin 35 kilometrin matkalla.

Lähde VR tiedote 10.1
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n52

Virolaisyhtiö yrittää Suomen rataverkolle

10.01.2006 08:20

Rataverkon avautuminen tavaraliikenteen kilpailulle vuoden 2007 alusta on jo saanut jo yhden tahon liikkeelle. VR:n mahdollinen kilpailija on Viroon rekisteröity AS Spacecom. Suomen rautatiekuljetuksista kiinnostunut yritys on jättänyt Ratahallintokeskukseen turvallisuustodistushakemuksen.

Englanninkielisessä hakemuksessaan yritys kertoo tarjoavansa tavarakuljetuspalveluja muun muassa Baltian maiden rautatieverkoilla.

Toiminta käsittää rahdin varastointia ja käsittelyä sekä omissa varastotiloissa että satamissa. Yritys hoitaa laajasti muun muassa öljykuljetuksia.

Kansallisille rataverkoille haluavilla operaattoreilla pitää olla toimilupa. Jos Suomeen aikovalla yrityksellä on lupa toisessa EU-maassa, sitä ei tarvitse enää hakea liikenne- ja viestintäministeriöltä. AC Spacecomilla on Virossa voimassa oleva lupa.

Kun toimilupa on kunnossa ja jos turvallisuustodistus myönnetään, liikennöitsijä pystyy hakemaan ratakapasiteettia. Sitä on haettava aikataulukaudelle 2007 viimeistään tämän vuoden huhtikuun puolivälissä.

AS Spacecomin hallituksen puheenjohtajan Oleg Ossinovskin allekirjoittamassa hakemuksessa kerrotaan, että yrityksen tarkoituksena on harjoittaa tavaraliikennettä Suomen alueella sekä omalla että vuokratulla vaunukalustolla.

Hakemuksessa vakuutetaan, että yrityksellä on riittävästi tietoa ja kokemusta turvallisesta toiminnasta.

Virolaisyhtiön lisäksi muutkin tahot ovat osoittaneet kiinnostusta lupia kohtaan.

Lähde Keskisuomalainen

Junalippuja kohta myös R-kioskista

09.01.2006 13:04

YLEn Radiouutisten mukaan VR aikoo kesään mennessä käynnistää uuden palvelun, jossa puhelimitse varatun junalipun voi lunastaa R-kioskista.

Nykyään VR myy lippuja noin 60 asemalla tai palvelupisteellä. Kioskiyhteistyön myötä jakeluverkko on laajenemassa huomattavasti.

VR:n arvion mukaan kioskimyynti tulee vähentämään asemien lipunmyyntiä vain vähän.

Junalippuautomaattien ja Internet-lippujen yleistyttyä kolmasosa lipuista ostetaan kuitenkin jo nyt muualta kuin VR:n tiskiltä, kertoo henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen VR:ltä.

Lähde YLE Uutiset 9.1
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/24h/id25031.html

Länsimetron toteuttamisesta neuvotellaan keväällä

09.01.2006 12:58

Neuvottelut Länsiradan toteuttamisesta alkanevat vielä tämän kevään aikana. Arviointiselostus sekä tiivistelmä eri vaihtoehdoista Ruoholahden ja Matinkylän välisessä liikenteessä julkistetaan Espoossa tämän kuun puolivälissä.

Ympäristövaikutusten selvitys valmistuu huhtikuun loppupuolella, kun Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntokierros päättyy. Tämän jälkeen Helsinki ja Espoo aloittavat yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa neuvottelut sopivimman vaihtoehdon rakentamisesta.

Lähde Ylenaikainen 9.1
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/yle_uutispalvelu

Kiskobussiliikenne Savonlinnaan alkoi

09.01.2006 12:20

Uusi kiskobussi alkoi liikennöidä Savonlinnan ja Parikkalan väliä eilen. Unto Hämäläinen lähti heti ottamaan uutuudesta selvää ja käymään päiväseltään syntymäpitäjässään Parikkalassa.

- Siellä on vielä sukua ja tuttavia, joiden luona olen yleensä kulkenut kumipyörillä. Ei ole tullut näitä rautateitä käytettyä, mitä nyt joskus olen jonkun näyttelyn käynyt Retretissä katsomassa. Sinne meneminen on junalla näppärää.

- Uusi ja siistihän tämä näyttää olevan. Ja tuiki tarpeellinen. Paljon kulkee opiskelijoita, ja Helsingin suuntaan on monella asiaa. Kiskobussi on nopea ja mukava tapa matkustaa.

Hämäläinen kehuu kuljetusta myös edulliseksi.

- Kansaneläkeläinen kun olen, pääsen seniorilipulla yhteen suuntaan 3,80 eurolla. Varmasti kilpailee auton kanssa, on hyvät tilat ja tasainen kyyti.

Yksi pieni toivekin löytyy.

- Vielä kun saisi jonkinlaisen kanttiinin ja sieltä vaikka kupin kahvia. Voi olla, että jonkinlainen automaatti jossakin vaiheessa tuleekin, kun esimerkiksi kesällä alkaa olla turisteja ja siten enemmän matkustajia.

Tämä matka on Hämäläiselle kokeilu, nyt ei ole tarkoitus tuttavien luona käydä.

- Tulen takaisin melkein samantien. Kiskobussi seisoo Parikkalassa vajaat parikymmentä minuuttia, sitten kuski siirtyy toisen pään ohjaimiin ja palataan Savonlinnaan.

Hiljainen ja lämmin

Junaa ajaa veli Timo Kettunen. Hänelle tämä on kolmas reissu kiskobussilla, toki ajaminen ja kaluston tekniikka on opiskeltu tarkkaan. Vauhtia on 110 kilometriä tunnissa.

- On tämä vetureihin verrattuna erilainen ajaa. Automatiikkaa on enemmän, on hiljaista ja lämmintä. Uusi on aina uusi, onhan VR:llä kalustoa niin monelta vuosikymmeneltä.

Uusi kiskobussi ei ole ainakaan alkumatkasta mitenkään täynnä, vaikka Kettusen mukaan sunnuntaivuoroilla kulkee väkeä hyvin, esimerkiksi opiskelijoita. VR:n aikataulusuunnittelija Sakari K Salo on lähtenyt matkaan mielenkiinnosta uutta kalustoa kohtaan. Hän toivoo kiskobussin vetävän rautateille lisää matkustajia.

- Olisi hyvä, jos ihmiset löytäisivät nämäkin vuorot, kun kerran uutta ja tasokasta kalustoa tulee. Jos matkustajamäärät vähenevät ja kiskobussit siirretään muualle, niiden takaisin saaminen voi olla vaikeaa.

Salon mukaan kiskobussi ei sinänsä Savonlinnan ja Parikkalan väliä tässä vaiheessa juuri nopeuta, mutta takaisin lähteminen on nopeampaa. Ei tarvitse enää kääntää veturia, vaan kuski vaihtaa ajopaikkaa kiskobussin toiseen päähän ja menoksi.

- Aikataulullisesti ratkaisematon kysymys on esimerkiksi kuljettajarahastus, tuleeko sellaista ja missä muodossa. Niistä päätetään myöhemmin, Salo kertoo.

Salolle juna on ainoa oikea liikenneväline. Autokin hänellä on, mutta se on vain harrastus.

- Se on museoauto, jolla ajetaan vain kesällä. Juna on hyvä ja turvallinen kulkuväline, jolla Suomessa pääsee melko hyvin joka paikkaan.

Lähde Itä-Savo 9.1
Lähde WWW http://www.ita-savo.fi/uutiset/Uutiset.htm

VR:lle ehkä tavaraliikennekilpailua 2007

09.01.2006 10:17

VR saattaa sittenkin saada kilpailijoita rautateiden tavarakuljetuksiin, kun kansallisten rataverkkojen tavaraliikenne vuonna 2007 aukeaa kilpailulle. Ratahallintokeskus on saanut yhden ulkomaisen liikennöitsijän turvallisuustodistushakemuksen. Kyselyjä on tullut useita.

VR:n tavaraliikenteen arvo vuonna 2004 oli 350 miljoonaa euroa. Kotimaan tavaraliikenne kasvoi viisi prosenttia, ja myös sen kannattavuus oli teollisuuden kuljetusten kasvun vuoksi hyvä. Siksi rautateiden kuljetuspotin on arvioitu kiinnostavan myös muita kuin VR:ää.

Turvallisuustodistuksella tavarakuljetuksiin mielivä liikennöitsijä todistaa kykynsä hallita tavarakuljetusten riskit ja turvallisuusuhat. Turvallisuustodistus on saatava ennen kuin voi hakea varsinaista toimilupaa, joka oikeuttaa tavarakuljetuksiin rautateillä.

- Toimilupahakemusta ei tosin tarvita, jos hakijalla on jo toimilupa jossakin EU-alueen maassa. Luvalla yhdessä maassa saa liikennöidä muuallakin EU-alueella, sanoo johtaja Kari Alppivuori Ratahallintokeskuksesta.

Alppivuoren mukaan Ratahallintokeskukseen on tähän mennessä tullut yksi turvallisuustodistushakemus, ja se on ulkomailta.

- Muuta en voi hakemuksesta kilpailusyistä kertoa, hän sanoo.

Hakemusten jättämisaika päättyy vuoden 2006 huhtikuun alussa, ja siksi hakemuksia voi tulla vielä lisää. Ratahallintokeskukseen tullut hakemus on tiettävästi jostakin EU-maasta.

Ratahallintokeskuksella on Alppivuoren mukaan aikaa enimmillään neljä kuukautta käsitellä turvallisuustodistushakemuksia ja toimittaa ne sitten liikenne- ja viestintäministeriölle.

- Mikäli hakemuksessa ovat kaikki paperit kunnossa, voimme käsitellä hakemuksen hyvin nopeasti, hän sanoo.

"Tosissaan liikkeellä"

Myös liikenne- ja viestintäministeriössä on käsitys, että VR voi todella saada kilpailijoita tavaraliikenteeseen.

- Asiastahan on puhuttu ennenkin, mutta nyt kyselijät ovat selvästi vakavalla mielellä tosissaan liikkeellä, sanoo ministeriön neuvotteleva virkamies Tuomo Suvanto.

Hakijoiden todelliseen kiinnostukseen viittaa Suvannon mielestä se, että jotkut insinööritoimistot ovat pyytäneet tietoja tavaraliikenteestä taustaselvityksiä varten.

Kotimaiset metsäteollisuusyritykset ovat aika ajoin viestittäneet mahdollisuudestaan lähteä tavarakuljetuksiin. Myös metallinjalostajat ovat tavarakuljetusten hintaneuvottelujen aikoihin väläytelleet liikennöintihalujaan. Silti kotimaasta ei VR:n uskota saavan kilpailijaa tälläkään kierroksella.

Suomesta Venäjälle kulkevia tavarakuljetuksia kilpailun vapauttaminen ei koske.

Lähde Kauppalehti 9.1

Taajamajuna sittenkin Turun ja Salon välillä vuonna 2020?

09.01.2006 08:27

Pitkään toivottu ja haluttu taajamajuna saattaa sittenkin alkaa kulkea Turun ja Salon välillä. Tuoreen selvityksen mukaan Turun ja Salon välinen taajamaraideliikenne kannattaa aloittaa, jos Helsingin ja Turun välistä rautatieyhteyttä kehitetään muutenkin, esimerkiksi rakentamalla Elsa-oikorata.VR suhtautuu periaatteessa myönteisesti mahdolliseen lähiliikenteeseen.

- Nykyinen ratakapasiteetti Turun ja Salon välillä ei millään riitä mielekkääseen ja kannattavaan taajamaraideliikenteeseen. Taajamajunien täytyy kulkea tarpeeksi usein, että ne houkuttelisivat työmatkalaisia. Mutta jos eduskunta ja ministeriö päättävät rakentaa lisäraiteita, sitten se voi onnistua, sanoo VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen .

- Kannattavuus tietenkin pitää selvittää erikseen sitten kun on sen aika. Kaukainen asiahan tämä vielä on, Jaatinen muistuttaa.

Jaatisen mukaan VR:n kalusto on nyt miltei täyskäytössä, joten Turun ja Salon taajamaliikenteen aloittaminen vaatisi VR:ltä junaostoja.

Lähiliikenne "paras arvio"

Turun ja Salon välinen taajamaliikenne nousi esiin Ratahallintokeskuksen joulun alla valmistuneessa esiselvityksessä. Siinä pohditaan Helsingin ja Turun rautatieyhteyttä sekä sen kehittämistarpeita vuoteen 2050 saakka.

- Tämän hetken paras arvio on se, että taajamaliikennettä tulee jossain vaiheessa Turun ja Salon välille, muotoilee yli-insinööri Mikko Ojajärvi liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Ojajärven mukaan esiselvityksessä ei vielä oteta kantaa siihen, mikä vaihtoehto olisi paras tai mikä niistä lopulta toteutuu tai toteutuuko mikään. Esiselvitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Lopullinen selvitys johtopäätöksineen ja suosituksineen annetaan liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle (sd) näillä näkymin toukokuussa.

Kaksoisraide tai kohtaamisraide

Selvityksessä Turun ja Salon välille suunnitellaan 12 junavuoroa vuorokaudessa. Aikataulut mitoitettaisiin Salossa käyvien vuorotyöläisten mukaan.

Taajamajuna pysähtyisi Turun ja Salon välillä Kupittaalla, Vaalassa, Littoisissa, Paimiossa, Piikkiössä, Halikossa ja Salon Teknossa. Näistä Paimiossa ja Piikkiössä sijaitsee vanha asemarakennus. Muiden pysäkkien kohdalle suunnitellaan seisakkeen rakentamista.

Taajamaliikenne ei onnistu nykyisillä radoilla, vaan Paimion ja Piikkiön välille pitää rakentaa kaksoisraide tai noin yhden kilometrin pituinen kohtaamisraide Piikkiön aseman kohdalle. Eri yhteyksissä on myös väläytelty Paimion ja Piikkiön välistä oikorataa, jolloin kaukoliikennejunat kulkisivat oikaisua pitkin ja taajamajunille jäisi vanha reitti. Oikaisu pudotettiin kuitenkin pois Ratahallintokeskuksen selvityksen laskelmista suuren kustannusarvion takia. Oikorata maksaisi noin 135 miljoonaa euroa.

Matkustajia henkilöautoista

Selvityksen mukaan Turun ja Helsingin yhteysväli on kokonaisuutena taloudellisesti kannattamatonta parantaa. Tulevat matkustajamäärät eivät riitä tuomaan investointia takaisin.

- Yksittäiset osuudet tosin voivat olla kannattavia sellaisenaan. Esimerkiksi Turun ja Salon välinen taajamajunaliikenne voisi Varsinais-Suomen liiton viisi vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan olla lähes kannattavaa, kertoo diplomi-insinööri Jyrki Rinta-Piirto konsulttina toimineesta Strafica Oy:sta.

Turun ja Helsingin rautatieyhteyden kehittämisen myönteisiä vaikutuksia tulisi ihmisten turvallisuuden ja liikkumisen edistämisestä, ympäristöön ja luontoon kohdistuvista vaikutuksista sekä alueiden kehittämisestä.

Jos taajamaliikenne alkaisi ja jos rataa kehitetään edelleen Salosta Helsinkiin, matkustajamäärät voisivat nousta Turun ja Salon välillä jopa useilla kymmenillä prosenteilla riippuen vaihtoehdosta. Matkustajia pyrittäisiin saamaan juniin etenkin henkilöautolla kulkevista. Myös linja-autojen matkustajamäärät todennäköisesti vähenisivät.

Junamatkustajat olisivat pääasiassa työmatkalaisia. Maakuntainsinööri Janne Virtasen mukaan Salossa käydään töissä poikkeuksellisen paljon maakuntakeskuksesta, Turusta, eikä päinvastoin kuten Suomessa yleensä.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2006-01-09,4:351002,1:0:0:0:0:

Tampereen pikaratikan kaava etenee

07.01.2006 05:54

Tampereen pikaratikan kaava hyväksytään vuoden ensimmäisessä valtuustossa. Tammikuun 18. päivä kokoontuvalla Tampereen kaupunginvaltuustolla on käsittelyssä liikenneosayleiskaava, johon sisältyy varaus pikaratikkalinjan rakentamiseen. Rakennuspäätös pikaraitiotiestä tehdään myöhemmin.

Tampereen naapurikunnista Ylöjärvi ilmaisee ensimmäisenä kiinnostuksensa pikaraitiotietä kohtaan. Kaupunginjohtaja Pentti Sivunen korostaa, että joukkoliikenne pitää suunnitella tulevaisuuden tarpeiden mukaan.

- Ruuhkautuva liikenne alkaa olla yksi suurimpia esteitä Ylöjärven kehitykselle. Meidän kannalta on erittäin tärkeää, että mahdollistamme tulevaisuudessa sujuvan joukkoliikenteen rakentamisen. On iloinen ja tärkeä asia, että hanke menee eteenpäin.

Monien muiden pikaratikan puolustajien tavoin Sivunen vetoaa muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin, joissa pikaratikka on toimivassa käytössä. Liikenneverkostosta huolehtiminen on hänen mukaansa tärkeä edellytys kaupungin kasvuun ja kehitykseen. Ylöjärvi ei ole aiemmin halunnut ottaa kantaa pikaraitiotien rakentamiseen. Kunta on odottanut ensin Tampereen päätöstä.

Pikaratikka seutuyhteistyöllä

Tampere on painottanut seutuyhteistyötä koko pikaratikan suunnittelun ajan, mutta kaikissa lähikunnissa ei vielä iloita. Kangasalan kunnanjohtaja Jukka Mäkelä aikoo odottaa ensin, mitä Tampereella on joukkoliikenteen suhteen ehdottaa. Kangasalla pikaraitiotiesuunnitelma on kohdistunut Ojala-Lamminrahka-alueelle, joka ei ole kasvunäkökulmasta kunnan ykköskohteita.

- Se ei hyödynnä varsinaista nauhataajamaa millään tavalla. Meitä kiinnostaisi raideliikenteessä saada Jyväskylän radalle henkilöliikennettä, joka auttaisi asemanseudun, Ruutanan ja Suinulan asukkaita, Mäkelä perustelee.

Nokian kaupunginjohtaja Markku Rahikkala näkee pikaratikan Tampereen sisäisenä asiana.

- Se on selvää, että se tarjoaisi mahdollisuuden parantaa työmatkaliikennettä, mutta tätä pitää rauhassa harkita. En osaa sanoa, onko se joukkoliikenteen ratkaisuna hintansa arvoinen.

Mitä pikaratikka muuttaisi?

Tampereen keskustan liikenneosayleiskaavan ehdotuksen mukaan keskustasta tulisi ruuhkattomampi, kun ohikulkuliikenne ohjattaisiin Paasikiven-Kekkosentien tunneliin. Pikaraitiotie vähentäisi selvästi bussiliikennttä ja arvion mukaan busseja poistuisi käytöstä 25-45 prosenttia.

Lähde Aamulehti

Junan suosio kasvussa Lahden ja Helsingin välillä

07.01.2006 05:06

Junamatkojen myynti Lahden ja Helsingin välillä kasvoi yhteensä noin 10 prosenttia edellisvuodesta. Linja-autojen osalta tarkat luvut vielä puuttuvat, mutta suunta sielläkin on ollut selvästi ylöspäin. Osittain julkisen liikenteen käyttäjien määrän kasvua selittää liikenteen määrän väheneminen Lahden moottoritiellä Heinolan ja Lahden moottoritietyömaan vuoksi. Tien valmistuttua liikennemäärä alkoi kuitenkin taas nousta.

Junat vetivät matkustajia

- Viime vuosi oli Lahdessa VR:lle varsin hyvä. Kaikkiaan junamatkojen myynti Lahdesta kasvoi 4,4 prosenttia. Lahdesta Helsingin seudulle eli Helsinkiin, Pasilaan ja Tikkurilaan myytyjen matkojen määrässä oli kasvua lähes 11 prosenttia, kertoo VR:n lipunmyynnin esimies Jouko Hakala Lahdesta.

Lahden ratapihan myllerryskään ei hillinnyt junamatkustajia. Helsingin matkojen osuus oli viime vuonna Lahdesta lähtevien junamatkojen myynnissä runsaat 40 prosenttia. Viime vuonna kasvu Lahden ja Helsingin oli välillä määrällisesti noin 30 000 matkaa. Lahdesta Tampereelle suuntautuneiden matkojen määrä kasvoi suhteellisesti vielä Helsinkiä voimakkaammin eli noin 12 prosenttia. Suurinta kasvu oli junamatkoissa Venäjälle, 16 prosenttia. Matkamäärinä Tampereen- ja Venäjän-liikenteen kasvu on kuitenkin varsin vähäistä Lahden-Helsingin välin kasvuun verrattuna.

Junamatkustajien määrä on Lahden ja Helsingin välillä kasvanut viime vuosina tasaisesti, mutta luvut ovat vielä selvästi jäljessä tilanteesta ennen moottoritien käyttöönottoa eli syksyä 1999.

- Alhaisimmillaan matkustajamäärät olivat 2002, jolloin lippuhinnoittelua muutettiin. Siitä tilanne on parantunut pikku hiljaa. Oletan, että oikoradan käyttöönotto syyskuun alussa 2006 lisää junamatkustajien määrää entisestään, kertoo Hakala.

Pikavuoroissa kasvua

Äkkipäätään ajatellen luulisi, että bussiliikenne on menettänyt matkustajia, kun junat ovat lisänneet. Näin ei kuitenkaan linja-autoväen mukaan ole.

- Matkustajamäärät linja-autoissa kasvoivat Lahden ja Helsingin välillä viime vuonna. Suunta oli koko vuoden ajan hieman ylöspäin. Lahden-Helsingin väli on edelleen hyvä pikavuoroliikenteessä, vakuuttaa Tuomo Kojo Linja-autoliitosta.

Kojon mukaan juna- ja bussiliikenteen matkustajamäärien kasvu on pois henkilöautoliikenteestä.

Junankäyttö lisääntyi Nastolassa

Junapysäkin siirto on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi Nastolassa. Junaliikenteen matkustajamäärät kasvoivat viime vuonna kaksinkertaisiksi kirkonkylän uuden seisakkeen ansiosta. Uusi seisake otettiin käyttöön vuosi sitten. Samalla Uudenkylän pysäkki poistui käytöstä.

Kirkonkylän seisaketta käytti viime vuonna 6 000 matkustajaa, kun mukaan lasketaan lähtevät ja saapuvat. Uudenkylän pysäkillä matkustajia oli vuosittain vain 3 000. VR:llä matkustajamäärän kasvuun ollaan tyytyväisiä.

- Tulos on ihan hyvä. Pysäkin siirto oli oikea ratkaisu. Matkustajamäärä on edelleen varsin pieni, mutta kohtuullinen tuollaiselle seisakkeelle, liikennesuunnittelupäällikkö Herbert Mannerström toteaa.

Alle 17 matkustajaa päivässä

Junankäyttö on Nastolassa edelleen olematonta, jos vertailukohdaksi otetaan bussiliikenne. Lehtimäen Liikenteen bussivuoroissa Lahden ja Nastolan välillä kulki viime vuonna noin 650 000 matkustajaa. Keskimäärin junaseisaketta käytti viime vuonna alle 17 ihmistä päivässä. Kuvaavaa on, että seisakkeen kolmen päivän matkustajat mahtuisivat yhteen linja-autoon.

Matkustajamäärän pienuus selittyy muun muassa sillä, että junat pysähtyvät Nastolassa harvakseltaan. Nastolasta lähtee päivittäin viisi junavuoroa Lahden ja viisi Kouvolan suuntaan.

- Junavuoroja on aika vähän. Jos vuoroja saataisiin lisää, käyttökin varmasti lisääntyisi, Nastolan tekninen johtaja Risto Helander huomauttaa.

Matka Nastolasta Lahteen kestää bussilla 25 minuuttia. Junalla matka vie vaivaiset kymmenen minuuttia. Juna on myös bussia edullisempi. Bussin kertalippu Nastolan kirkolta Lahteen maksaa 3,80, kun junamatka on euron halvempi.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=74547&category=23&main=21&days=0&dept=2

VR:lle tulossa vaunutarjouksia ensi viikolla

05.01.2006 21:32

Ensi viikolla umpeutuu kaksi kiintoisaa suomalaista tarjousta junavaunujen tilaamiseksi. VR:n uusi tarjouskilpailu 20 junavaunusta ja niiden vuokrauksesta päättyy maanantaina. Päätöksiä VR on lupaillut tammikuun aikana.

Keskiviikkona on jätettävä tarjoukset pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junista. Junat hankkii Pääkaupunkiseudun Junakalusto, jonka omistavat Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit sekä VR. Päätöksentekoon on varattu aikaa kesäkuun loppuun. Vaunumäärä riippuu siitä, ovatko vaunut yksi- vai kaksikerroksisia.

Rahaa lähiliikennejuniin on budjetoitu 150--200 miljoonaa euroa. Myös rahoitus kilpailutetaan, sillä omistajilta on tulossa vain osa rahoituksesta.

Molemmissa erityinen mielenkiinto kohdistuu espanjalaiseen Talgoon, sillä sille siirtynyt Otanmäen vaunutehdas Vuolijoella on vaarassa loppua ilman uusia tilauksia.

VR joutui uusimaan 20 junavaunun tilauksen, koska se ei saanut edellisellä kierroksella yhtään ehdot täyttänyttä tarjousta Intercity-junista. VR:llä ei alunperin ollut suuria haluja koko hankintaan, mutta poliitikot ovat ajaneet voimalla asiaa. VR on valtion omistama yhtiö.

Pääkaupunkiseudun Junakalusto pyysi syksyllä tarkemmat tarjoukset kahdeksalta esivalintaan osallistuneelta. Silloin kerrottiin vain, että mukana ovat kaikki keskeiset eurooppalaiset vaunuvalmistajat. Sama määrä jätti tarjouksen VR:n ensimmäiseen tarjouspyyntöön.

Junakaluston toimitusjohtaja Yrjö Judström oli vielä perjantaina epävarma, kerrotaanko edes tarjouspyyntöön vastanneiden määrä. Sama viestitettiin VR:stä.

Judströmin mukaan tarjousten arvioinnin alkuvaiheessa ratkaistaan "kapasiteettivaihtoehto" eli hankitaanko 32 kaksikerroksista vaunua vai nelisenkymmentä yksikerrosjunaa. - Sen jälkeen vertailemme vain valittavaan kapasiteettivaihtoehtoon tulleita tarjouksia, hän selvitti.

Lähde Kaleva Plus 5.1
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=535473

Vallinojan aseman rakentaminen vaarassa

05.01.2006 21:07

Vantaan kaupunki on huolestunut pääradan varteen suunnitellun Vallinojan juna-aseman toteutumisesta. Vantaan ja Keravan rajalle aiotusta asemasta on kaavailtu kahden kaupungin yhteistä liikennepaikkaa, joka palvelisi rajan tuntumaan suunniteltuja uusia lähiöitä. Vantaa aikoo rakentaa omalle puolelleen, jonne myös asema tulisi, noin 2 000 asukaan Vallinkylän kerros- ja pientaloalueen.

Kerava suunnitteli tuoreessa yleiskaavassa etelärajalleen pääradan varteen Myllylaakson ja Karhuntassun asuntoalueita, joihin kumpaankin piti tulla noin 1 500 asukasta – mutta nyt suunnitelma on muuttunut.

Keravan vastikään julkistaman uuden suunnitelman mukaan Savion, pääradan, Vantaan kaupungin ja Lahdenväylän rajaamalle noin sadan hehtaarin alueelle nouseekin valtava logistiikka- ja yrityskeskittymä.

Vuosaaren satamarataan tukeutuva hanke tähtää siihen, että Keravalle muodostuu "sisäsatama" ratapihoineen ja terminaalialueineen. Yritysalueelle voisi sijoittua myös autokauppoja ja muita yrityksiä.

- Suunnitelmat merkitsevät sitä, että yleiskaavaan merkityt asuntoalueet eivät toteudu ja kaava siltä osin tehdään uudestaan. Satamaan tukeutuva logistiikka-alue on erittäin mielenkiintoinen avaus. Uskon, että tämä suunnitelma myös onnistuu", toteaa Keravan yleiskaavapäällikkö Lea Piistari-Niemelä. Lähiliikennepäällikkö Karipekka Rosenholm VR:ltä muistuttaa, että Keravan kaupunkiratasopimuksessa varauduttiin Vallinojan aseman tekoon, jos alueelle syntyy riittävä matkustajamäärä.

- Ratahallintokeskus joutuu miettimään tarkasti millaiset matkustajamäärät asemalle tulisi, jos julkisuudessa esitetty 5 000 asukkaan minimitavoite ei toteudu. Mutta toisaalta uusi logistiikka-alue lisäisi työpaikkojen määrää", Rosenholm huomauttaa.

Lähde HS Tuoreet 5.1
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1135218229523

Tärinä lisääntynyt Loimaalla

05.01.2006 12:34

Ratahallintokeskus asetti viime vuodenvaihteessa 40 kilometrin tuntinopeusrajoituksen Loimaan kohdalle yli 3 000 tonnin tavarajunille.

Käytännössä nopeusrajoitus koski öiseen aikaan kulkevaa ammoniakkijunaa, jonka aiheuttama tärinä ylitti selvästi kansainväliset raja-arvot. Viime kesästä lähtien ammoniakkijunat ovat kuitenkin ohittaneet Loimaan jälleen 80 kilometrin tuntivauhdilla. Tämä johtuu siitä, että raskaiden, öisin liikkuvien ammoniakkijunien kokonaispaino laskettiin 2 000 tonniin. Tästä johtuen ammoniakkijunia kulkee nyt kuusi viikossa entisen kolmen sijasta.

- Tämä on voinut jopa lisätä rautatieliikenteestä aiheutuvaa häiritsevää tärinää ainakin rataa lähimpänä sijaitsevissa kiinteistöissä, Ratahallintokeskuksen ylitarkastaja Tuomo Viitala myöntää.

Vähän vaihtoehtoja

Syy ammoniakkijunien kokonaispainon pudottamiseen löytyy junankulun valvontajärjestelmästä. Se ei mahdollista kahden tai useamman painorajan asettamista nopeusrajoituksen määrittämiseen.

Ratahallintokeskus selvitti viime vuoden keväällä liikennöitsijän kanssa mahdollisuuksia muidenkin, eli kevyempien tärinää aiheuttavien tavarajunien nopeuksien rajoittamiseen. Toimivaa ratkaisua ei löytynyt, jolloin päädyttiin raskaiden junien painon laskemiseen.

- Vaihtoehtona on asettaa Loimaalle kaikkea junaliikennettä koskeva nopeusrajoitus. Tämä on nykyliikenteellä ratakapasiteetin kannalta käytännössä kuitenkin vaikea toteuttaa, Viitala toteaa. Kaikkea junaliikennettä koskeva tärinärajoitus on tähän mennessä asetettu vain Nikkilään rataosalle Kerava-Sköldvik. Osuudella liikennöivät ainoastaan tavarajunat sekä kesäisin puksuttava museojuna.

Tuomo Viitala muistuttaa Loimaan ratavarren asukkaita siitä, että Ratahallintokeskuksella on käynnissä useita tutkimushankkeita, joissa selvitetään erilaisten rakenneratkaisujen soveltuvuutta rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän vaimentamiseksi. Tärinää vaimentavia rakenteellisia ratkaisuja ei kuitenkaan ole budjetoitu tänä keväänä Loimaan lähistöltä alkavaan Turku-Toijalan-radan perusparannushankkeeseen.

- Tarkoituksena on rakentaa ensi kesänä yksi koekohde, jossa testataan tärinän vaimentamisesta tähän saakka saatuja koetuloksia, ylitarkastaja Erkki Mäkelä Ratahallintokeskuksesta kertoo. - Koekohteen sijaintia ei kuitenkaan ole vielä päätetty, mies korostaa.

Rautatieliikenteen aiheuttamaa tärinää vaimennetaan nykyisten tietojen perusteella parhaiten rakentamalla rata betonipaalujen päälle. Kyseessä on varsin kallis ratkaisu perinteiseen radanrakentamiseen verrattuna.

Lähde Loimaan Lehti 4.1
Lähde WWW http://www.loimaanlehti.fi/JUNAT,-VIRALLISET-TARINAT.shtml

Ratamelun vähentämisestä Tampereella aiesopimus

04.01.2006 23:06

Tampereen kaupunki ja ratahallintokeskus ovat päässeet aiesopimukseen rautatieympäristöjen parantamisesta.

Työt koskevat ratojen lähistön melua, tärinää, maaperää ja turvakysymyksiä. Ne tehdään pääosin kymmenen seuraavan vuoden kuluessa. Melua torjutaan mm. Tesomalla, Rautaharkossa, Järvensivulla ja Juhannuskylässä.

Keinoihin kuuluvat esimerkiksi meluesteet ja nopeusrajoitukset. Järvensivulla rata myös aidataan vaarallisen ylikulun estämiseksi.

Lähde YLE Tampereen Radio

Työryhmä: Kunnat mukaan lähijunien rahoittamiseen

04.01.2006 12:45

Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen rahoittamiseen halutaan mukaan myös kunnat. Käytännössä kuntien rahoitusosuudessa voisi olla kyse kuntalaisille maksettavasta lipputuesta. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä esittää henkilöliikennelakiin asiaa koskevaa muutosta vuoden 2007 alusta.

Muutoksen jälkeen alueen kunnat voivat suoraan rahoittaa junaliikennettä valtion ja pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n lisäksi. Näin kunnilla olisi mahdollisuus järjestää alueelleen valtion ostamia junavuoroja paremmat lähijunapalvelut. Kukin kunta päättäisi itse, minkä suuruisella summalla se ostaisi lisävuoroja. Kunta voisi myös alentaa matkustuksen hintaa lipputuella.

Työryhmä katsoo, että vuodesta 2007 alkaen nykyiseen lähiliikenteen rahoittamiseen tarvitaan noin kolme miljoonaa euroa lisärahaa. Rahat kuluvat liikennöinnistä aiheutuvien tappioiden kattamiseen, eikä niillä kustanneta uusia junavuoroja. Työryhmä luovutti mietintönsä liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle keskiviikkona. Mietintö on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle.

Lähde HS Tuoreet 4.1
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/uutiset/artikkeli/Ty%C3%B6ryhm%C3%A4+Kunnat+mukaan+l%C3%A4hijunaliikenteen+rahoittamiseen/1135218209927

Tavaravaunu suistui kiskoilta Lohjalla

03.01.2006 16:44

Tänään suistui tavarajunan vaunu raiteilta Lohjalla Pitkäniemen teollisuusraiteella Roution tasoristeyksen kohdalla. Veturi oli työntämässä tehtaiden suuntaan neljän vaunun letkaa jolloin letkassa ensimmäisenä kulkenut vaunu suistui n.klo.11.30 tasoristeyksen laippa uriin kertyneen jään vuoksi kiskoilta. Auto liikenne oli poikki klo.12.35 asti. Henkilö vahingoilta ilmeisesti vältyttiin vaikka tilanteessa oli hieman samankaltaisuutta Joensuun tapahtumien kanssa. Ilmoittaja:Arto

Lähde Radanvarsi

Lumi vei kiskobussit korjaukseen

03.01.2006 12:29

Kiskobussiliikenne alkaa Savonlinnan ja Parikkalan välillä loppiaisviikonloppuna. Ensimmäinen kiskobussivuoro lähtee sunnuntaina Savonlinnan asemalta kello 9.25.

VR:n henkilöliikenteen kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhasen mukaan liikennöinnin aloittamisessa ollaan alkuperäisessä aikataulussa, vaikka kiskobusseissa ilmeni viime viikolla uusi ongelma.

- Lunta pääsi kiskobussin alle laitetilaan, jossa on kiskobussin laturit ja sähkögeneraattori. Lumi jäätyi ja aiheutti hihnan katkeamisen, minkä takia kiskobusseja korvattiin joinakin päivinä veturijunilla. Nyt ongelmaan näyttäisi löytyneen ratkaisu, ja vaadittavat muutostyöt saadaan tällä viikolla tehtyä. Niinpä liikennöinti Savonlinnan ja Parikkalan välillä on tarkoitus aloittaa alkuperäisen suunnitelman mukaan, sanoo Vanhanen.

Ongelma ilmeni sekä Joensuun ympäristössä että Ylivieska-Iisalmi-välisellä rataosalla liikennöivissä kiskobusseissa.

Aikataulut ja vuorojen määrä pysyvät välillä Savonlinna-Parikkala entisellään kiskobussiliikenteen aloittamisen jälkeenkin. Päivittäin liikennöi kaksi junavuoroa molempiin suuntiin.

Lähdöt ovat Savonlinnan asemalta maanantaista lauantaihin kello 6.25, sunnuntaisin kello 9.25 ja joka päivä kello 18.25. Parikkalasta lähdöt ovat päivittäin kello 10.36 ja 21.33. Matkalla kiskobussit pysähtyvät Kerimäellä, Retretissä, Lustossa ja Punkaharjulla, kuten nykyisetkin junat.

Hiljaisten rataosuuksien välineitä

Tshekeissä valmistetut kiskobussit ovat dieselkäyttöisiä. Ne korvaavat liikenteestä poistuvia sinisiä junia hiljaisilla, sähköistämättömillä rataosilla. Esimerkiksi Parikkalan ja Savonlinnan välillä on noin 60 000 matkustajaa vuodessa. Tämän vuoden alkupuolella aloitetaan kiskobussiliikenne myös väleillä Karjaa-Hanko ja Tampere-Haapamäki.

Kiskobussi kuljettaa matkustajia Savonlinnan ja Parikkalan välillä pääasiassa yhdellä vaunuyksiköllä ja kesällä kahdella. Kiskobussissa on 63 istumapaikkaa.

- Toivotaan, että liikennöinti yhteysvälillä säilyy ja matkustajamäärät lähtisivät kasvuun uuden bussin myötä, sanoo Vanhanen.

Ensi syksystä alkaen välin Savonlinna-Parikkala liikennöinti muuttuu VR:n vastuulle, kun nyt vielä voimassa olevan sopimuksen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö ostaa liikennöintipalvelut VR:ltä. Syksyllä VR:llä on tarkoitus lisätä rataosalle yksi vuoropari.

Lähde Itä-Savo 3.1
Lähde WWW http://www.ita-savo.fi/uutiset/Uutiset.htm

Mies loukkaantui työtapaturmassa Joensuussa

01.01.2006 14:10

Joensuulainen 53-vuotias mies loukkaantui vakavasti pudottuaan junanvaunusta lauantaina Joensuun Tuupovaarassa. Mies kulkeutui osittain vaunun alla noin 15 metrin matkan ja loukkasi lonkkansa ja vasemman jalkansa.

Onnettomuus sattui Koveron asemalla aamulla kello yhdeksän jälkeen, kun tyhjiä puutavaravaunuja oltiin siirtämässä pääraiteelta kahdelle sivuraiteelle. Junan peruuttaessa edellä kulkeneen vaunun ensimmäinen pyöräpari hyppäsi pois raiteelta. Tällöin vaunun askelmalla vaihteita siirtämässä ollut vuorotyönjohtaja putosi jäiseltä askelmalta maahan. Loukkaantunutta hoidetaan Joensuun keskussairaalan teho-osastolla. Juna kulki vielä noin 250 metrin matkan. Suuremmilta aineellisilta vahingoilta vältyttiin, sillä vaunun toisen pään pyörät pysyivät koko ajan kiskoilla. Ilomantsin poliisi tutkii onnettomuutta työtapaturmana.

Lähde Kaleva 1.1.2006
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=534279

Radan sähköt katkaistiin kun mies kiipesi sähköratapylvääseen

01.01.2006 12:16

Kaksi Helsingistä Lappiin matkalla ollutta junaa myöhästyi lauantain vastaisena yönä, koska pääradan sähköt piti katkaista. Sähköt katkaistiin Haukiputaalla, jossa mies oli kiivennyt junaradan sähkötolppaan. Tapaus alkoi kello 02.35:n aikaan. Poliisi sai miehen laskeutumaan alas yli kolmen tunnin puhuttamisen jälkeen. Mies palellutti kätensä ja hänet vietiin hoitoon Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

Illalla Helsingistä lähtenyt ja Kolariin matkalla ollut juna myöhästyi 70 minuuttia. Helsingistä Kolariin kulkeva juna myöhästyi puolestaan 40 minuuttia. Tapahtumasta laadittiin rikosilmoitus raideliikenteen häirinnästä. Poliisin mukaan mies oli ilmeisesti itsetuhoaikeissa.

Lähde HS Tuoreet 31.12
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4radan+s%C3%A4hk%C3%B6t+katkaistiin+%E2%80%93+kaksi+junaa+my%C3%B6h%C3%A4styi/1135218167790

Artikkelihaku

Resiina 1/2024

Rautatieuutiset 1/2006

Kesäkuu

Toukokuu

Huhtikuu

Maaliskuu

Helmikuu

Tammikuu

VR:n Kiinan-yhteys etenee

Suuri teollisuusraiteen remontti Jyväskylässä

Finnair vastustaa Marja-rataa

Tasoristeysturmien määrä edelleen suuri

Rautatievirasto aloittaa 3.9

Rataa korjataan Uimaharjun ja Lieksan välillä

Kiskobussin töytäisemä karhu lopetettiin

Marja-radasta tehdään uusi selvitys

Kiskobussi töytäisi karhua Kerimäellä

Mies junan alle Valkealassa

Kaksi VR:n Helsingin työntekijää saa syytteet

Päätös lähijunien hankinnasta lykkääntyy

Topparoikka parantaa Pihlajavesi-Myllymäki -rataa öisin

Ministeri Huovinen: Yhteistyö pohjoissuomalaisten kanssa turvaamaan Kemijärven yöjunat

Kemijärven junaliikenteelle ei rahaa lisäbudjetista

Lättähattu Kemijärvelle junakapinaan

Auto jäi tavarajunan alle Vihdissä

Toinen raide välttämätön Jyväskylästä Orivedelle

Oikorata kesti kuormitustestit

Jokioisten museorautatielle postimerkki

Junaliikenne oli pysähdyksissä kaatuneiden puiden takia

Junavuoroja Vaasaan karsitaan syksyllä

Lättä Untorock:n

Höyryveturin kipinä sytytti maastopalon

Mies jäi junan alle Ypäjällä

VR:N lipunmyynti Parkanon asemalla päättyy

Ratatyöt katkaisevat junaliikenteen pohjoisessa

Vientiautoja aletaan kuljettaa Turusta Venäjälle junalla

Espoon raideliikenteen päätösprosessi nytkähti liikkeelle

ELSA-rata ei vielä ajankohtainen

Virolainen Spacecom mielii Suomen rautatierahtimarkkinoille

Huippututkija: Pääkaupungin tierahat pitäisi sijoittaa joukkoliikenteeseen

Rautateiden tavaraliikenne avataan kilpailulle

Lahden ja Kouvolan välillä kokeillaan tärinän vaimennusta

Tasoristeysonnettomuudet lisääntyneet selvästi

Tehopartiointi vähentänyt häiriköintiä lähijunissa

Tavarajuna kaarsi oikoradalle

VR testaa Pendolinoa Venäjän raiteilla

Sähköratavaurio pysäytti junat Pohjanmaalla

Valtio ostaa lähiliikennettä vain vuodeksi

Veturi suistui kiskoilta Karjaalla

Junan katolla sähköiskun saanut poika elvytettiin Helsingissä

Auto törmäsi Koffin olutratiikkaan

Salo valittiin vuoden rautatieasemaksi

Karjalan radan kunnostustyöt ovat alkamassa

Koeajot oikoradalla alkavat lauantaina

Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne kasvaa

Junaliikenne palannut normaaliksi Pohjanmaan radalla

Junaliikenne takkuaa Pohjanmaan radalla

Päättyvä rataosa on bongarin taivas

Dm10:n romutus on aloitettu

Kiskobusseille luvassa uusia pysäkkejä Orivedelle ja Kolhoon

Vaihdevika sotki raitiovaunuliikennettä eilen

Lähijunaliikenne harvenee kesällä

Junaliikenne korvataan busseilla Iisalmen ja Oulun välillä

Pendolino-tapahtuma Kotkaan elokuussa

Alstom toimittaa lähiliikenteen junia Tukholmaan

Höyryveturimatkat Pieksämäen ja Varkauden jatkuvat kesällä

Rata suljettu Valtimossa korjauksen ajaksi

Siemens vie suurnopeusjunia Venäjälle

Valtuusto päätti metron automatisoinnista

Auto putosi ratapihalle Toijalassa

Oikoradan avajaisia vietetään 1.9

Turun ja Salon välinen kaksoisraide mahdollistaisi paikallisliikenteen

Suolahden museojunat pääsevät koko rataverkolle

Helsingin-junan halutaan pysähtyvän myös Lempäälässä

Turun ja Toijalan rataa kunnostetaan yöaikaan

Veera ja elukka vaihtavat puun betoniin

Manninen tuo Kemijärven junarahat budjettiriiheen

Humppilan asema avataan yleisölle

Talgo ja VR sopivat InterCity-vaunujen toimituksesta