Resiina - Artikkeli

Radan sähköt katkaistiin kun mies kiipesi sähköratapylvääseen

01.01.2006 12:16

Kaksi Helsingistä Lappiin matkalla ollutta junaa myöhästyi lauantain vastaisena yönä, koska pääradan sähköt piti katkaista. Sähköt katkaistiin Haukiputaalla, jossa mies oli kiivennyt junaradan sähkötolppaan. Tapaus alkoi kello 02.35:n aikaan. Poliisi sai miehen laskeutumaan alas yli kolmen tunnin puhuttamisen jälkeen. Mies palellutti kätensä ja hänet vietiin hoitoon Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

Illalla Helsingistä lähtenyt ja Kolariin matkalla ollut juna myöhästyi 70 minuuttia. Helsingistä Kolariin kulkeva juna myöhästyi puolestaan 40 minuuttia. Tapahtumasta laadittiin rikosilmoitus raideliikenteen häirinnästä. Poliisin mukaan mies oli ilmeisesti itsetuhoaikeissa.

Lähde HS Tuoreet 31.12
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4radan+s%C3%A4hk%C3%B6t+katkaistiin+%E2%80%93+kaksi+junaa+my%C3%B6h%C3%A4styi/1135218167790

VR:lle tulossa konttijuna reitille Kouvola-Kiina

31.12.2005 15:47

PERINTEISELLÄ LINJALLA KAUKOITÄÄN KONTTILIIKENNE VÄHENI TÄNÄ VUONNA

Suomen, Venäjän ja Kiinan rautatiet aloittavat lähikuukausina neuvottelut uuden aikataulutetun konttiliikenteen avaamisesta Suomen ja Kiinan välillä. Suomessa junien kokoamis- ja purkupaikaksi tulee Kouvola, Kiinassa joko pääkaupunki Peking tai sen lähellä rannikolla sijaitseva Tianjin. "Tavoitteena on päästä ajamaan reitillä koejuna marraskuussa", kertoo VR Cargon kansainvälisistä asiakkuuksista vastaava markkinointipäällikkö Matti Andersson. Kiinasta Suomeen päin konteissa kulkisi arvokkaita teollisuuden tuotteita, esimerkiksi kodin elektroniikkaa, jonka valmistus kasvaa Kiinassa nopeasti.

VR on ryhtynyt markkinoimaan tulevaa linjaa myös Ruotsiin ja Norjaan. Anderssonin mukaan esimerkiksi ruotsalainen metsäteollisuus on kiinnostunut konttijunien käytöstä tuotteidensa viennissä. Ruotsalainen autoteollisuus ja huonekalujätti Ikea voisivat olla tuontisuunnan merkittäviä hyödyntäjiä. Sikäli kun konttien lähtö- tai tulo-osoite olisi Pohjanlahden takana, tulisi Turusta Kouvolan rinnalle toinen tärkeä rahdin käsittelypaikka. Rata Pekingiin erkanee kymmenen tuhennen kilometrin mittaisesta Trans-Siperian radasta venäläisessä Tšitan kaupungissa Baikalin takana. Kiinaan suuntaava linja kulkee nimellä Trans-Mantšurian rata.

Konttijunan matka-aika Suomesta Pekingiin on suunnilleen sama kuin nykyiseen määränpäähän Venäjän Nahodkaan, Japaninmeren rantamille. Kontin matka kestää 14-16 vuorokautta, mikä on noin puolet merikuljetuksen viemästä ajasta. VR:ää kiinnostaa uusi avaus Kiinan talouden nopean kasvun takia. Lisätekijänä on se, että Trans-Siperian konttijunien kuljetusmäärissä on tapahtunut käänne. Vielä viime vuonna konttimäärä lisääntyi rivakasti. Vuoteen 2000 verrattuna määrä oli noin kolminkertainen, 125 000 TEU:ta eli 20 jalan konteiksi laskettua yksikköä. "Tänä vuonna jäädään noin 100 000 TEU:hun", Andersson kertoo. Dramaattinen pudotus on tapahtunut tuontisuunnassa. Suuri osa liikenteestä on ollut sitä, että esimerkiksi etelä-korealainen elektroniikka on tullut konteissa Suomeen ja täältä tavara on jaeltu takaisin tulosuuntaan eli Venäjälle. Venäjä on nopeaa vauhtia saamassa omia logistiikkakeskuksiaan kuntoon, joten Kaukoidän tavaran ei tarvitse entiseen tapaan koukata Venäjälle Suomen kautta. Andersson arvioi, että tuontitransition eli kauttakulkuliikenteen väheneminen Trans-Siperian konttiliikenteessä jatkuu pari kolme vuotta.

Toiseen suuntaan kehitys on päättyvänä vuonna ollut hyvä: vientitransito Suomesta Kaukoitään on lisääntynyt 5-6 prosenttia. Trans-Siperian rataa Suomeen tulevan tavaran suurin lähettäjämaa on Etelä-Korea, Kiina on kakkonen ja Japani selvästi pienempänä kolmonen.

KONTTEJA PYRITÄÄN VIEMÄÄN MOSKOVAAN REKKA-AUTOJEN SIJASTA REVONTULI-JUNALLA - VR valmistelee myös uusien autojen idänkuljetuksia

Viime viikolla Suomen VR ajoi yhdessä Venäjän rautateiden ja huolitsijoiden kanssa koejunan Kouvolasta Moskovaan. Revontuleksi nimetty viikottainen junayhteys alkanee toimia säännöllisesti ensi vuoden alkupuoliskolla. Alkuun ajettaisiin yksi täysi juna viikossa. Ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotena kontteja liikkuisi viiden tuhannen kappaleen verran, mutta VR:ssä pidetään yli 20 000 kontin vuosimäärää aivan realistisena tulevaisuudenkuvana.

Revontulen kyytiin aiotaan saada Suomen satamien kautta Venäjälle menevää läntistä kulutustavaraa. Nykyään nämä konttikuljetukset menevät itärajan yli lähes yksinomaan rekkojen kyydissä. Konttijunayhteyden perustamista ovat hidastaneet Moskovan terminaalien puutteellisuudet. Nyt asiat ovat VR Cargon Matti Anderssonin mukaan saatu hyvälle tolalle. Purku-, tullaus- ja jakelujärjestelmä läpäisi koejunan testin.

Moskovasta Kouvolaan juna tuo tyhjiä kontteja. Näköpiirissä ei ole, että lähiaikoina Venäjältä olisi tuotavaksi pitkälle jalostettuja tuotteita, jotka ruokkisivat junallisen kontteja joka viikko täyteen. Sama epätasapaino koskee rekkoja: niilläkin on paluuukuormana yleensä tyhjä kontti. Andersson kertoo, että VR haluaa saada osansa myös uusien autojen virrasta Venäjälle. Alustavia suunnitelmia on siitä, miten tällaista raidekuljetusta hoidettaisiin Hangosta ja Kotkasta. Määränpää olisi ensi sijassa Moskova, mutta myös esimerkiksi Jekatrinburg sekä Neuvostoliitosta itsenäiseksi lohjennut, paljon luonnonvaroja omistava Kazakstanin valtio voisivat olla määränpäitä. "Voisimme vuodessa kuljettaa rautateitse 100 000 autoa", Andersson arvioi. Autojenkuljetusrekoilla viedään Suomen maanteitä pitkin Venäjälle nykyisin noin 300 000 autoa vuodessa. Kuljetusten on ennustettu muutamassa vuodessa jopa kaksinkertaistuvan.

Lähde HS 31.12.2005

Veturi kärähti Helsingin asemalla

31.12.2005 03:09

Joensuusta saapuneen sähköveturin muovisen ilmaletkun palo aiheutti katkoksen Helsingin rautatieaseman junaliikenteeseen perjantaina kello 17.50. Kysymyksessä oli todennäköisesti hiilipölyn ja kosteuden aiheuttama valokaari, joka lopulta sytytti veturin muovijohdon. Paikalle hälytetty pelastuslaitoksen yksikkö taltutti palon käsisammuttimella noin kymmenessä minuutissa. Palo levitti laituritilaan kitkerää hajua sekä hieman savua, mutta varsinaista leviämisvaaraa ei ollut.

Asema-alueen johtimista kytkettiin virta pois sammutuksen ajaksi. Sekä Helsinkiin että Helsingistä pois suuntautuva junaliikenne katkesi noin vartiksi. Osa junista myöhästeli vielä illan alussa, kuitenkin korkeintaan vartin verran. Veturi kyettiin sammutuksen jälkeen ajamaan omin neuvoin teknistä tarkastusta varten Ilmalaan. Ilmeisesti kyseessä oli IC 8 ja Sr1.

Lähde HS Tuoreet 30.12
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/uutiset/artikkeli/Veturi+k%C3%A4r%C3%A4hti+Helsingin+rautatieasemalla/1135218162095

Liikenneministeri tyrmäsi Kemijärven junaliikenteen

30.12.2005 13:20

Liikenne -ja viestintäministeri Susanna Huovinen ei lämpene Kemijärven henkilöliikenteen jatkamistoiveille.

Ministeri vastasi muun muassa kansanedustaja Markus Mustajärven (vas.) kysymykseen, että on järkevää keskittää koko Itä-Lappia palveleva liikenne Rovaniemelle, sekä makuu- että autovaunut.

- Tulevaisuudessa ei myöskään haluta rasittaa liikennettä niillä lisäkustannuksilla, jotka junan pilkkominen Rovaniemellä ja sen huoltaminen Kemijärvellä aiheuttaa, huomauttaa Huovinen.

Huovisen mukaan Rovaniemen ja Kemijärven välisen radan sähköistäminen ei ole Ratahallintokeskuksen ohjelmassa, ja rataosan nykyinen liikennemäärä on pieni.

- Mikäli rataosan liikennemäärä kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa, on asia harkittava uudelleen, Huovinen selittää.

Lähde Lapin Kansa 30.12.2005

Oikoradalle häikäisysuojia vallein ja istutuksin

30.12.2005 10:06

Kerava-Lahti-oikoradalla kiinnitetään jo suunnitteluvaiheessa huomiota häikäisyongelmiin. Häikäisyriski on suurin hitaan tavarajunan ja rekan kohdatessa yön pimeydessä. Ongelmaan on haettu apua kolmiulotteisen tietokonemallin avulla. 63 kilometrin rata kulkee 80-prosenttisesti moottoritien vieressä. Junan ajovalot ja otsalamppu voivat häikäistä 900 metrin päähän. Häikäisyyn puututaan erikseen neljässä kohteessa. Autoilijoita suojataan valolta muun muassa Järvenpään taajamassa, peltoaukeilla Mäntsälän eteläosissa ja kapealla kannaksella Mäntsälän kirkonkylän pohjoispuolella.

Osa häikäisypulmista poistuu täydentämällä ratahankkeen meluntorjuntaohjelmaa. Maanrakentajille välitettiin suoraan työkohteisiin viestiä, että paikoin valonsäteen katkaisemiseksi tarvitaan vain 30-senttinen korotus tai pieni siirto meluvalliin. Häikäisyä poistetaan myös istutusten avulla. Puita tai pensaita istutetaan ryhmiin tai riviin vallien päälle. Istutukset paitsi pilkkovat valoa myös maisemoivat ympäristöä. Istutukset tehdään ensi keväänä ja niitä täydennetään tarvittaessa syksyllä.

Lähde ESS 30.12
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=73726&main=-1&dept=1

Uusilla kiskobusseilla ongelmia Suomen talvessa

29.12.2005 09:21

Tsekkiläisen yhtiön valmistamissa kiskobusseissa on esiintynyt joitakin ongelmia, niiden jouduttua tosikäyttöön Suomen talvessa. Keskiviikkona Nurmeksesta Joensuuhun lähtevä aamuvuoro ja takaisin palaava päivävuoro jouduttiin korvamaan linja-autolla, koska kiskobussi ei käynnistynyt. Vasta iltapäivän vuorolle kiskobussi saatiin liikenteeseen ja se pystyi liikennöimään normaalisti.

Kiskobusseissa on ollut joitakin lastentauteja etenkin talviolosuhteissa ja niistä keskustellaan parhaillaan valmistajan kanssa, VR:ltä kerrotaan. Tämän tarkemmin vikoja ei haluta kommentoida. Teknisen puolen henkilöitä ei joulun välipäivien vapaiden vuoksi ole tavoitettavissa. VR:n asentajan apua joka tapauksessa tarvittiin Nurmeksessa, jotta kiskobussi saatiin liikenteeseen keskiviikkona iltapäivällä.

VR on tilannut 16 kiskobussia tsekkiläiseltä CKD Vagonka -yhtiöltä, joista maassamme on jo 11. Niistä yhdeksän on ollut käytössä. Ensimmäiset niistä otettiin käyttöön Joensuun ja Pieksämäen välisellä radalla toukokuussa ja marraskuun alussa liikenne alkoi Joensuun ja Nurmeksen välisellä rataosuudella.

Kevyemmät kiskobussit korvasivat dieselveturivetoisen henkilöjunaliikenteen tällä rataosuudella. Niissä on 63 istumapaikkaa ja kukin yksikkö on varustettu kahdella dieselmoottorilla. Kiskobussi voi lähteä kiskoilta molempiin suuntiin ja tarvittaessa yhteen voidaan kytkeä kolme yksikköä.

VR:n kalusto joutuu koetukselle Suomen talvisissa olosuhteissa, jossa pakkanen ja pölyävä lumi asettavat tekniikalle omat vaatimuksensa. Tiettävästi kiskobusseja on testattu lumikelillä, mutta varsinaisesti ensimmäiset kokemukset laitteiden toimivuudesta saadaan vasta nyt, kun talvi kiristää otettaan.

Lähde Karjalainen
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Date=051229&Depa=maakunta&Model=index.html

Tavaravaunu suistui kiskoilta Kostamus-radalla

28.12.2005 20:49

Tavaravaunu suistui kiskoilta niin sanotulla Kostamus-radalla Kuhmossa keskiviikkona aamulla. Turma katkaisi radan liikenteen.Suistuminen johtui vetolaitteen irtoamisesta. Venäläisiä tavaravaunuja vetäneiden dieselvetureiden välinen vetolaite irtosi yhdeksän aikaan lähellä Venäjän rajaa Ypykkävaaran ja Vartiuksen välillä.Venäjälle matkalla olleita venäläisiä romunkuljetusvaunuja veti suomalainen kolmen dieselveturin yhdistelmä. Kahta ensimmäistä veturia yhdistänyt vetolaite irtosi tuntemattomasta syystä ja putosi kiskoille. Irronnut vetolaite jäi lopulta jumiin vaunuletkassa kolmantena olleen tavaravaunun alle ja nosti vaunun takatelin pois kiskoilta.Kiskoilta pois noussut tavaravaunu pysyi rytäkässä pystyssä. Tavarajunan muut vaunut eivät suistuneet pois kiskoilta. Poliisi tutki onnettomuutta päivän ajan, ja raivaustöihin päästiin iltapäivän aikana.- Jos vaunu saadaan vetämällä takaisin raiteelle, liikenne voi jatkua hyvinkin nopeasti. Jos paikalle joudutaan hankkimaan nostokalustoa muualta, niin silloin liikenne on pysähdyksissä pidemmän aikaa, arvioi erikoistutkija Reijo Mynttinen Onnettomuustutkintakeskuksesta iltapäivällä.Kontiomäen ja Vartiuksen välisellä rataosuudella ei ole henkilöliikennettä. Onnettomuudesta ei aiheutunut vaaraa ympäristölle.

Lähde Ilta-Sanomat 28.12.2005
Lähde WWW http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa.htm#id1101567

Kemijärven (henkilö)junavuorot pian historiaa

28.12.2005 16:31

Rovaniemen ja Kemijärven välisen (henkilö)junaliikenteen päättyminen on yhä varmempaa. VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen kertoo, että periaatteessa alustava päätös syntyi jo pari vuotta sitten VR:n tilatessa kalustoonsa uudet makuuvaunut.

- Jo tuolloin uutisoitiin, ettei uudella kalustolla voi ajaa Kemijärvelle saakka, koska se vaatii sähköradan. Nyt olemme siinä tilanteessa, että kaikki makuuvaunut uusitaan ensi syksyyn mennessä. Silloin makuuvaunuliikenne Kemijärvelle loppuu.

Tällä hetkellä Kemijärvelle saapuu päivittäin yksi yöjuna, jossa on sekä makuu- että päivävaunuja.

- Tämän liikennöinnin tilalle VR esitti liikenne- ja viestintäministeriölle samantyyppistä taajamajunaliikennettä, joka on käytössä muuallakin Suomessa niin sanotuilla latvaosuuksilla. Esitimme, että Kemijärvelle olisi tullut kaksi päiväjunavuoroa suuntaansa, joilta olisi ollut yhteydet sekä yöjunilta että yöjunille.

Päiväjunavuoroissa olisi ollut veturin lisäksi muutama päivä- eli istumavaunu riippuen matkustustarpeesta. Kahteen tai kolmeen istumavaunuun olisi mahtunut 100-300 matkustajaa.

Ari Vanhasen mukaan VR:n esityksessä oli laskettu kahden päiväjunavuoron hinta ensi vuoden syyskuusta vuodenvaihteeseen saakka. Summa oli noin 0,3 miljoonaa euroa.

- Saimme liikenne- ja viestintäministeriöltä vastauksen, jonka mukaan he eivät katsoneet tätä järjestelyä tarpeelliseksi. Ministeriö on tehnyt päätöksensä. Korvaavaa liikennettä ei järjestetä - ainakaan junalla.

Lähde Lapin Kansa 28.12.2005

Koiravaljakko-onnettomuuden tiedotuksesta kiitosta VR:lle

28.12.2005 14:18

Tapaninpäivän koiravaljakko-onnettomuudesta tiedottaminen keräsi VR:lle kiitosta seuranneen junan matkustajilta. Turmajunaa seurannut henkilöjuna lähti Kolarista kello 18.50 eli vajaa puoli tuntia Torniossa sattuneen onnettomuuden jälkeen. Junassa asiasta tiedotettiin useaan otteeseen sitä mukaa, kun henkilökunnan tiedot varmistuivat.

- Tällä kertaa tiedotus pelasi. Varsinkin kun onnettomuudessa loukkaantuu tai kuolee ihmisiä, järkytys saa henkilökunnankin tiedottamaan tavallista huolehtivammin, arvioi VR:n ohjaus- ja vetopalvelukeskuksen päällikkö Juha Haapakoski Oulusta.

Turmajuna oli myöhässä aikataulustaan, koska sen alle oli jäänyt poroja Aavasaksan kohdalla. Jälkimmäinen juna viivästyi onnettomuuspaikan kohdalla reilun tunnin aikataulustaan.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-12-28,4:348873,1:0:0:0:0:

Hiljaiset vaunuosastot eivät houkutelleet

28.12.2005 10:00

Matkapuhelimilta rauhoitetut junavaunuosastot eivät vakiinnu käyttöön. VR kokeili hiljaisia matkustajatiloja vuoden ajan, mutta kysyntä jäi laimeaksi.

Hiljaisia osastoja kokeiltiin kaksikerroksisten Intercity-junien alakerroissa muutamilla yhteysväleillä, muun muassa Helsingin ja Jyväskylän välillä.

- Kyllähän yleisö niistä piti ja paljon niistä puhuttiin. Mutta loppujen lopuksi käyttäjiä oli kovin vähän, vaikka yritimme asiasta tiedottaa, kertoo VR Osakeyhtiön markkinointipäällikkö Inari Rummukainen .

Hiljainen osasto aiheutti riitaakin

Kännyköiltä rauhoitettujen vaunujen idea ei hahmottunut kaikille.

- Tarkoitus oli, ettei puhuttaisi kovaäänisesti kännyköihin ja että puhelimen soitto olisi äänettömänä. Mutta monet ihmiset käsittivät hiljaiset osastot niin, ettei niissä saanut rapistella lehteä, nauraa tai jutella. Sehän ei ollut tarkoitus.

- Sitten matkustajat alkoivat joissakin tapauksissa keskenään riidellä, mitä osastoilla saa tehdä.

Inari Rummukainen muistuttaa, että uusimmissa vaunuissa on puhelinkoppeja.

- Olemme yrittäneet ohjata matkustajia puhelinkoppeihin, koska puhelujen kuuluvuus on vahvistimen ansiosta parempi eivätkä muut matkustajat häiriinny.

Tietyillä rataosilla puhelut edelleen pätkivät, sillä juna on puhelujen kannalta ongelmallinen ympäristö. Rummukainen tietää kuitenkin, että toisilla osuuksilla taas puhelimet toimivat häiriöittä.

Lähde Keskisuomalainen

Hämäläisten Pendolinovetoomus ei vaikuttanut

27.12.2005 21:10

Hämäläisten Pendolinovetoomus ei vaikuttanut Kanta-Hämeen edustajat tapasivat tiistaina VR:n pääjohtajan Henri Kuitusen ja esittivät hänelle vetoomuksen Hämeenlinnan Pendolino-vuorojen turvaamiseksi. Edustajat eivät kuitenkaan saaneet kotiinvietäväksi lupausta päätöksen uudelleen käsittelyyn ottamisesta. Vetoomuksen olivat allekirjoittaneet Hämeen liitto, Hämeenlinnan kaupunki, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen kauppakamari, Hämeen yrittäjät ry, Pro rautatie -yhdistys sekä Hämeen kansanedustajat. Vetoomuksessa vaadittiin Pendolino-yhteyksien säilymistä Hämeenlinnassa myös ensi syyskuun jälkeen sekä arvosteltiin sitä, että VR ei ollut yhteydessä paikallisiin toimijoihin päätöstä valmisteltaessa. Aikataulumuutoksen katsotaan heikentävän Hämeenlinnan seudun houkuttelevuutta erityisesti Lahden oikoradan valmistuessa sekä aiheuttavan taloudellisia menetyksiä. VR:n mukaan Pendolinojen matkustajamäärät Hämeenlinnasta ovat olleet riittämättömiä. Lisäksi aikatauluun piti saada mahdollisuus pysähtymiseen Tikkurilassa. (HäSa)

Lähde Hämeen Sanomat
Lähde WWW http://www.hameensanomat.fi/telegram.jsp?article=27439

Tikkurila tarvitsi Pendolinoja enemmän kuin Hämeenlinna

27.12.2005 21:09

Tikkurila tarvitsi Pendolinoja enemmän kuin Hämeenlinna Pendolinot ohittavat jatkossa Hämeenlinnan, mutta pientä lohdutusta pohjoiseen matkaaville tuo ensi syyskuun aikataulu-uudistus, joka lyhentää vaihtoaikoja asemilla. Anja Filppula/HäSa ark. Hämeenlinna menetti Pendolinot, koska niitä ei käytetty tarpeeksi, eikä kaupungissa ole lentokenttää. Siinä mieliä kuohuttaneen VR:n Pendolino-päätöksen taustat kaikessa lyhkäisyydessään. VR:n kaukoliikennepäällikön Ari Vanhasen mukaan VR joutui valitsemaan pysähtyvätkö Pendolinot Hämeenlinnassa vai Tikkurilassa. Vaikka Hämeenlinna onkin kasvualuetta, jää se kaikissa vertailuissa kakkoseksi Tikkurilalle. -Tikkurila on voimakkaasti kasvavaa yritysaluetta, mutta eniten vaakakupissa painoi yhteys Tikkurilasta lentokentälle, Ari Vanhanen sanoo. Vanhasen mukaan asiasta käydyssä keskustelussa on keskitytty liikaa junavuorojen määrään ja unohdettu junatyyppien erot. Pendolinot ovat liikematkustajille ja pitkille yhteysväleille tarkoitettuja junia. Yhteysaika Helsingin ja Tampereen välillä ei saanut Tikkurilan pysähdyksen takia pidentyä, sillä se vaikuttaisi kymmeniin muihin juna- ja bussiyhteyksiin radanvarsikaupungeissa. Hämeenlinnan osaksi jäi siis uhrautua, jotta liikematkaajat pääsisivät lentokentälle. Päivittäisiä kaukojunavuoroja Hämeenlinnasta jää silti 38, joka on enemmän kuin esimerkiksi Lahdesta, Turusta tai Jyväskylästä. -Esimerkiksi Turun ja Helsingin välillä on lähes kaksi kertaa enemmän matkustajia, mutta vähemmän junia. Hämeenlinnan junatarjonta on ollut ja on jatkossakin suurempaa kuin olisi tarpeen, Vanhanen sanoo. Matkustajia ihan liian vähän Hyvästä Pendolino-tarjonnasta huolimatta hämeenlinnalaiset eivät käyttäneet niitä. Hämeenlinnasta lähtevistä kaukojunista 16 prosenttia on Pendolinoja, mutta hämeenlinnalaisten noin 850000 vuosittaisesta matkasta vain noin kymmenen prosenttia tehtiin niillä. Kysymykseen siitä, kuinka paljon matkustajamäärien olisi pitänyt nousta Pendolinojen pelastamiseksi, ei ole yksiselitteistä vastausta. Nyt määrät olivat kuitenkin niin pieniä, että mahdollista kasvua ei voitu jäädä odottamaan. -En lähde arvailemaan paljonko matkustajia olisi pitänyt olla, mutta kyllä siinä puhutaan ennemminkin määrän kolmin- kuin kaksinkertaistumisesta. Vanhasen mukaan matkustajamääriä olisi hieman voitu keinotekoisesti nostaa alentamalla työmatkalaisten käyttämien sarjalippujen hintoja, mutta siihen ei haluttu lähteä, koska se olisi nakertanut Pendolinojen imagoa. VR: Lobbaus ei enää kannata Lobbaus Hämeenlinnan Pendolinojen ympärillä on ollut kovaa ja VR-Yhtymän johdon luona on käynyt useampiakin lähetystöjä. Etelä-Suomen lääninhallitus, Hämeen liitto ja Hämeenlinnan kaupunki ovat kaikki vedonneet VR:ään ja paikalliset kansanedustajat ovat Johannes Koskisen (sd.) ja Satu Taiveahon (sd.) johdolla käyneet pääkonttorissa puhumassa Pendolinojen puolesta. Ari Vanhasen mukaan päätös on kuitenkin tehty, eikä sitä enää muuteta. -Asia on käsitelty johtoryhmässä, hallituksessa ja hallintoneuvostossa ja kaikki ovat tämän hyväksyneet. Jäljellä on enää ratahallintokeskus, joka päättää ratojen käytöstä, mutta ei voi puuttua pysähdyspaikkoihin. Satu Taiveaho on VR:n hallintoneuvoston jäsenenä vastustanut päätöstä. Laajaa aikataulu-uudistusta, johon Hämeenlinnan Pendolinotkin liittyvät, on valmisteltu jo kahden vuoden ajan. Ulkopuolisille siitä ei kuitenkaan puhuttu. Ari Vanhasen mukaan syynä oli halu pitää kohu asian ympärillä mahdollisimman pienenä työrauhan takaamiseksi. -Sillä olisi ollut vain se vaikutus, että tätä olisi puitu julkisuudessa sen kahden vuoden ajan. Itse päätös tuskin olisi muuttunut mihinkään. Päärata Helsingin ja Tampereen välillä on liiketaloudellisin periaattein toimivaa liikennettä, jossa käydään kovaa kilpailua eri liikennemuotojen välillä. -Tilanne olisi toisenlainen idässä tai pohjoisessa osalta, jossa liikenneministeriö ostaa liikennettä ja päättää aikatauluista. Päärata on se, jolla VR tekee tulosta. Vaihtoyhteydet paranevat Pendolinot ohittavat jatkossa Hämeenlinnan, mutta pientä lohdutusta pohjoiseen matkaaville tuo ensi syyskuun aikataulu-uudistus, joka lyhentää vaihtoaikoja asemilla. Esimerkiksi Tampereelle Hämeenlinnasta InterCityllä saapuva matkaaja joutuu odottamaan enintään kahdeksan minuuttia jatkoyhteyttä Pendolinolla Ouluun tai Jyväskylään. Uudessa aikataulussa lähes kaikki vaihtoajat on saatu puristettua alle kymmeneen minuuttiin. VR:n puolelta painotetaan sitä, miten ensi syyskuun jälkeen junatyypistä tietää suoraan, missä se pysähtyy. - Jatkossa oikean junan valinta on selkeää. InterCityt pysähtyvät Helsingin ja Tampereen välillä aina Pasilassa, Tikkurilassa, Riihimäellä, Hämeenlinnassa ja Toijalassa. Pendolinot puolestaan aina Pasilassa ja Tikkurilassa, VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen sanoo. Pendolinoja korvaamaan Hämeenlinna saa neljä InterCity-vuoroa päivässä. Paikallisjunien määrää ei lisätä, sillä liikenneministeriön kukkarosta ei löytynyt rahaa kolmeen lisävuoroon. Vanhat siniset pikajunat käyvät harvinaisiksi pääradalla. Jatkossa enää illan viimeinen yöjuna pohjoiseen on sininen. Illan toiseksi viimeinen juna vaihtuu ensi vuoden aikana IC-junaksi, jossa on kaksikerroksisia makuuvaunuja. Turun ja Toijalan välisellä radalla pikajunat ovat enemmistönä, kunnes rata saadaan nopeammilla junilla ajettavaan kuntoon. Ari Vanhasen mukaan VR:n "vuosituhannen uudistus" on valmis vuonna 2011, kun Tikkurilasta lentokentälle vievä paikallisjunayhteys toivottavasti valmistuu. (HäSa) Jani Suhonen

Lähde Hämeen Sanomat
Lähde WWW http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=27410

Kaksi turistia jäi koiravaljakolla junan alle

26.12.2005 21:20

Torniossa on sattunut vakava koiravaljakkoturma. Lapin pelastuslaitoksen mukaan onnettomuudessa on saanut surmansa kaksi nuorta ulkomaalaista turistia, kertoo Yle24. STT:n mukaan onnettomuudessa kuoli kaksi italialaista nuorta. Valjakko ylitti tasoristeystä, kun juna osui siihen.

Lähde HS Tuoreet 26.12
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Kaksi+kuoli+koiravaljakkoturmassa+Torniossa/1101982068870

Raitiovaunu putosi kiskoilta aatonaattona Helsingissä

24.12.2005 08:49

Raitiovaunun putoaminen kiskoilta haittasi liikennettä perjantaina iltapäivällä Mannerheimintiellä Helsingissä. Vaunu saatiin nopeasti takaisin raiteille ja se pystyi jatkamaan matkaansa. Kiskoilta suistuminen sattui hieman puoli kolmen jälkeen Töölön kisahallin kohdalla. HKL:n liikenteenohjauksesta kerrotaan, ettei tapaus aiheuttanut henkilövahinkoja. Matalalattiaraitiovaunun vauhti oli hiljainen, ja se eteni vain muutamia kymmeniä senttejä pois kiskoilta.

Tilanne kesti kymmenisen minuuttia, ja se häiritsi liikennettä Lasipalatsin ja Oopperatalon välillä. Raitioliikenne ohjattiin Arkadiankadun, Runeberginkadun ja Töölön hallipihan kautta. Kiskoilta suistunut raitiovaunu otettiin iltapäivällä pois liikenteestä. Turman syytä tutkitaan.

Lähde HS Tuoreet 23.12
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/uutiset/artikkeli/Raitiovaunu+suistui+kiskoilta+Helsingiss%C3%A4/1101982054988

Junan töytäisemä poika kuoli Vantaalla

23.12.2005 23:54

Vantaalainen vuonna 1996 syntynyt poika kuoli perjantaina iltapäivällä Vantaalla, kun juna tönäisi häntä.

Poliisin mukaan poika oli lähtenyt kävelemään junaradan vartta lähellä Martinlaakson asemaa. Pojan takaa tullut juna osui osittain tämän selkään. Poika sai surmansa heti. Vantaan poliisi tutkii tapahtumaa.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Junan+t%C3%B6yt%C3%A4isem%C3%A4+poika+kuoli+Vantaalla/1101982057497

VR kokeilee RFID-tunnistusta

23.12.2005 21:24

VR Cargo on testannut RFID-tunnisteiden käyttöä. Testattavana olivat sekä aktiivi- että passiivitunnisteet. Testeissä tunnistettiin vaunuja ja vetureita, jotka liikkuivat eri nopeuksilla viidestä aina 200 kilometrin tuntinopeuteen saakka. Lukuetäisyys oli pisimmillään 6,5 metriä.

- Passiivitunnisteisiin perustuvat järjestelmät näyttäisivät olevan meille edullisin ja tarpeisiimme sopivin vaihtoehto. Aktiivitunnistejärjestelmät ovat nykytekniikalla käyttötarkoituksiimme vielä liian kalliita, sanoo VR Cargon asiakasrajapinnassa tapahtuvaa järjestelmien kehitystyötä koordinoiva Aki Männistö.

Passiivitunnisteiden käytössä ongelmana oli riittämätön lukuvarmuus. VR Cargo edellyttää, että luku onnistuu 100 prosenttisella varmuudella.

- Tekniikka kehittyy kuitenkin nopealla vauhdilla. Lukijoiden ja tunnisteiden suorituskyky on parantunut vuoden 2005 alkupuolella tehdyistä testeistä, Männistö sanoo.

Seuraavaksi VR Cargo selvittää tarkemmin sovelluskohteita. Rautatieoperaattori voi käyttää etätunnistamista hyväksi paitsi oman toiminnan ohjaukseen, myös asiakkaille tarjottavien palvelujen parantamiseen.

- Olemme käyneet asiakkaiden kanssa alustavia keskusteluja tunnistusteknologian hyödyntämisestä. Se voi liittyä esimerkiksi tietoihin vaunujen järjestyksestä ja kulkusuunnasta. Tietyssä erikoistapauksessa teknologia voi antaa avaimia vaunujen purkauksen automatisointiin.

Lähde Transpress
Lähde WWW http://www.vr.fi/fincargo/ajankohtaista/tp_42005_1.htm

Oulun Pendolino juuttui Viialaan

23.12.2005 21:00

Helsingistä Tampereen kautta Ouluun matkalla ollut Pendolino-juna pysähtyi jouluaaton aattona kesken matkan Viialassa. Juna lähti Helsingistä kello 18.30. Alustavien tietojen mukaan syynä oli ajolangan vika tai jokin muu sähköhäiriö.

VR:n liikenteenohjauksesta kerrottiin illalla, että matkustajat pyritään ohjaamaan myöhemmin tulevilla junilla eteenpäin. Ouluun asti meneville järjestettiin korvaavaksi kyydiksi tavallista pikajunaa.

Muille junille Pendolinon pysähtymisen arvioitiin aiheuttavan vain vähäisiä myöhästymisiä.

Pitkiä junia käytössä

VR:llä oli menoliikennettä varten käytössä isot junakoot aatonaattona, ja isoilla junilla jatketaan myös jouluaattona.

- Suurten matkustajamäärien vuoksi menoliikenteen junat myöhästelivät matkan aikana yleisesti 10-15 minuuttia, kerrottiin illalla VR:n liikenteenohjauksesta.

Lähde Aamulehti

Joulupukki ja Muori tervehtivät junamatkaajia Lappeenrannassa

23.12.2005 20:05

Joulupukki ja Muori saattelevat ja vastaanottavat junamatkustajia tänään aatonaattona Lappeenrannan rautatieasemalla. Joulupukin ja Muorin voi tavata kaikkiaan kahdeksalla Helsingistä ja Joensuusta tulevalla vuorolla. Ensimmäisenä vuorossa on kello 11.38 Helsinkiin päin lähtevä juna.

Lähde YLE Etelä-Karjalan Radio

Tytöt pahoinpitelivät miehen tupakkavaunussa

20.12.2005 13:31

Tyttöjen voimakkaaseen kielenkäyttöön puuttunut mies hakattiin junassa sunnuntai-iltana.

Alaikäiset tytöt pahoinpitelivät 47-vuotiaan miehen sunnuntai-iltana Intercity-junan tupakkavaunussa Mäntyharjulla Etelä-Savossa.

Mies otti vaunussa puheeksi tyttöjen rivon kielenkäytön, minkä jälkeen hän sai kimppuunsa 6-7 tyttöä.

Potkivat, löivät ja repivät

Nämä potkivat ja löivät miestä eri puolille kehoa ja repivät tätä vaatteista. Mies sai ruhjeita muun muassa kasvoihinsa. Mikkelin poliisin mukaan miehen vammat eivät ole tiettävästi vakavia.

Tytöt ovat 14-17-vuotiaita. Heidän nimensä on poliisin tiedossa.

Lähde Iltalehti
Lähde WWW http://www.iltalehti.fi/2005/12/20/200512193878702_uu.shtml

Ohjaamossa nakuillut veturinkuljettaja sai potkut (Julkaistu 9.12.)

19.12.2005 18:14

Ohjaamossa nakuillut veturinkuljettaja sai potkut Julkaistu 9.12. Lontoo. Brittiläinen veturikuski on saanut potkut nakuiltuaan junansa ohjaamossa 200 kilometrin tuntivauhdissa. Sheffieldistä Lontooseen kolkutelleen pikajunan kuljettaja narautti itse itsensä nappaamalla itsestään kuvan kamerakännykällään. Kuljettaja lähetti kuvan kollegalleen, joka ilmoitti asiasta yhtiön johdolle. Midland Main Line -rautatieyhtiö irtisanoi kuljettajan vedoten turvallisuuden laiminlyömiseen. The Sun -lehden mukaan monet kuskit ovat ottaneet tavakseen yllättää kollegansa vastaantulevissa junissa paistattelemalla päivää ohjaamossa alasti.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Ohjaamossa+nakuillut+veturinkuljettaja+sai+potkut/1101981902466

Kuorma-auto liukui tavarajunan eteen Lohjalla

17.12.2005 06:19

Kaksi miestä loukkaantui, kun kuorma-auto ajautui raiteille ja jäi tavarajunan alle perjantaina Lohjalla. Lohjan poliisin mukaan kuorma-auton kuljettaja, vuonna 1948 syntynyt lohjalainen mies, loukkaantui vakavasti. Apukuljettajan paikalla ollut mies selvisi pienemmillä vammoilla.

Onnettomuus sattui Metsäkorventien ylikäytävällä. Lohjan aseman suuntaan menossa ollut kuorma-auto luisui liukkaalla tiellä raiteille. Karjaan suunnasta tullut tavarajuna törmäsi auton kuljettajan puolen etukulmaan. Poliisin mukaan junan nopeus ei ollut törmäyshetkellä kovin suuri.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-12-17,4:347040,1:0:0:0:0:

Portugalilaismies rikkoi opastimia Helsingissä

16.12.2005 17:20

Nuorehkon portugalilaismiehen Helsingin-loma meni pahasti pilalle hänen saamansa päähänpisto takia varhain sunnuntaiaamuna. Aiemmin yöllä ravintolassa aikaa viettänyt mies päätti hakata metalliesineellä rikki kahdeksan raideopastin rautatieaseman ja Linnunlaulun välillä. Raideopastimet ohjaavat junaliikennettä liikennevalojen tavoin. Miehen teko viivästytti sunnuntaiaamun junaliikennettä muutaman tunnin, koska kuljettajat joutuivat pyytämään kauko-ohjaajalta erikseen luvan ohittaa rikotut opastimet. Mies on tunnustanut tekonsa poliisille.

- Se oli päähänpisto. Hän ei oikein ajatellut asiaa loppuun asti, rikoskomisario Markku Stenberg kuvailee miehen motiivia.

Poliisi on pyytänyt VR:ltä selvitystä aiheuttiko ilkivalta vaaratilanteita. Henkilövahinkoja ei syntynyt. Helsingin käräjäoikeus vangitsi miehen keskiviikkona epäiltynä liikennetuhotyöstä. Teosta tuomitaan vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta.

Lähde HS 16.12

Junalippujen hinnat muuttuvat vuoden alussa, kaukoliikenteen junien aikataulut pysyvät lähes ennallaan

16.12.2005 14:41

Junalippujen hinnat muuttuvat 1. tammikuuta 2006. Kauko- ja lähiliikenteen hinnat nousevat keskimäärin 2,45 prosenttia.

Korotus vastaa yleisen kustannustason nousua. Tarkemmat hintatiedot voi tarkistaa lähempänä vuodenvaihdetta VR:n Internet-sivuilta osoitteesta www.vr.fi. Internet-sivujen matkahaussa uudet hinnat näkyvät 1.1.2006 alkaen.

Kaikki ennen 1.1.2006 tehdyt lippuostokset ja ennakkovaraukset saa nykyisillä hinnoilla. Junalippujen hinnat nousivat viimeksi 1.1.2005.

Kaukoliikenteessä muutamia aikataulu- ja kulkumuutoksia

Aikataulukauden vaihtuessa 8. tammikuuta VR:n kaukoliikenteen aikataulut pysyvät entisellään. Myöhemmin alkutalven ja kevään aikana aikataulut muuttuvat hieman.

Liikenne Helsingin ja Kolarin välillä lisääntyy. Talvisesonkina eli 26.1.-30.4.2006 Kolariin liikennöidään joka päivä, ja viikonloppuisin Kolariin on useita lisävuoroja.

18.2.-22.4.2006 Kolarin ja Helsingin välillä kulkee lauantaisin myös päiväjuna, jossa on päivävaunujen lisäksi sinisiä makuuvaunuja, autovaunuja ja ravintola. Päiväjuna lähtee Kolarista kello 12.10 ja saapuu Helsinkiin kello 00.36.

Keväällä liikenne Turun ja Tampereen välillä hidastuu, kun rataosuuden perusparannustyö alkaa 15.5.2006. Ratatöiden takia myös laivajunaliikenne Turun satamaan muuttuu illan viimeisten vuorojen osalta.

Juhannuksesta alkaen muutama työmatkaliikenteeseen painottunut junavuoro jää pois neljäksi viikoksi.

Uudet aikataulut ovat voimassa 8.1.-2.9.2006. Niistä kertova aikataulukirja tulee jakoon vuoden lopussa. Uutta aikataulukirjaa ei julkaista kesän alussa. Seuraava aikataulukirja ilmestyy elokuussa.

IC2-junien hiljaisten osastojen kokeilua ei jatketa

VR on kokeillut vuoden ajan kaksikerroksisten InterCity2-junien alakerroissa niin sanottuja hiljaisia osastoja, joissa matkapuhelimeen puhuminen on ollut kiellettyä. Kokeilu on päätetty lopettaa toistaiseksi palvelun vähäisen kysynnän vuoksi.

Lähde VR uutiset
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n48

Junaliikenne palvelee, mutta yhä harvempia

15.12.2005 16:32

VR on vastikään esitellyt uusimmat henkilöliikenteen suunnitelmansa. Niissä on paljon hyvää. Nopeudet suurten kaupunkien välillä kasvavat rataverkon hitaasta kunnostuksesta huolimatta. Joillekin väleille tulee lisää yhteyksiä ja Savonlinnan reitillä VR ottaa nykyisin ostoliikenteenä hoidettavat vuorot omalle vastuulleen. Uudet kiskobussit aloittavat liikenteen täydessä laajuudessaan. Kolikolla on kääntöpuolensa. Vuoden 2006 alusta henkilöliikenteen pysähdyspaikkoja on jälleen viisi vähemmän. Lisäksi yöjunat Joensuusta Turkuun ja Kainuusta Savon läpi Helsinkiin loppuvat ensi syyskuussa. Vuoden 2007 alusta lopetetaan yöjunayhteys Kemijärvelle. Pendolinokin lopettaa pysähdykset Hämeenlinnassa. Huononnukset tehdään siksi, että joku toinen pääsisi nopeammin. Onkin hyvä kysyä, onko VR:n linja matkustajien ja kaikkien suomalaisten eduksi, vai onko rautatieyhtiömme yhä enemmän vain harvojen ja valittujen palvelulaitos. VR toteuttaa strategiaa, joka sillä on ollut jo vuosikymmenten ajan. 1990-luvun puolivälissä yhtiöitetty valtionyritys haluaa keskittyä nopeaan kaukoliikenteeseen ja tuottoisaan, yhä kilpailuttamattomaan pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteeseen. Muuhun, usein vastahakoisesti hoidettavaan liikenteeseen VR vaatii ja saa huomattavan määrän tukea, jonka summa on vuositasolla kymmeniä miljoonia. Kermankuorinta ei ole kovin huono sana kuvaamaan tätä toimintatapaa. Ironista on, että se on sama sana, jolla vastustetaan vaihtoehtojen sallimista: esimerkiksi nykyisten ostovuorojen avaamista vapaalle kilpailulle, mikä monissa EU-maissa on jo tehty. Ruotsissa monopoli purettiin vuosikymmen sitten. Pienten toimijoiden ansioista liikennettä on palautettu sellaisillekin reiteille, joilta se oli aikaisemmin loppunut. Matkustajamäärät ovat kahdeksassa vuodessa nousseet 30 prosenttia. Suomessa politiikka nukkuu junaliikenteen kehittäjänä ruususen unta. Kansanedustajat ja ministeriö ovat vaipuneet mukaan jokasyksyiseen tukiteatteriin, jonka seurauksena VR on saanut haluamansa tukirahat, mutta muun kuin suurten kaupunkiseutujen liikenne on taantunut vuosi toisensa jälkeen. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan paikallisradiolakien uudistamista. Tässä yhteydessä se on kiinnittänyt huomiota alan epäkohtiin ja patistellut yksityisiä radioasemia kehittämään toimintaansa. Samanlaista uusien vaihtoehtojen etsimistä toivoisi ministeriöltä myös suhteessa rautatieliikenteeseen.

Lähde Suomenmaa 14.12.2005
Lähde WWW http://www.suomenmaa.fi/Paakirjoitus.html

Osa joulunajan junapaikoista on jo ennätetty myydä loppuun

15.12.2005 16:18

VR varautuu jouluajan vilkkaaseen menoliikenteeseen lisäämällä pitkänmatkan junia. Lisävuoroille onkin kysyntää, sillä osa kaukojunien makuu- ja autopaikoista on jo myyty loppuun. Ylimääräisten vuorojen lisäksi normaaliliikenteen junissa on lisävaunuja. Junaliikenteessä on jouluviikolla kaikkiaan yli 6 000 ylimääräistä makuupaikkaa.

VR arvioi, että joulunajan menoliikenne on vilkkaimmillaan rautateillä ensi keskiviikon ja perjantain eli aatonaaton välillä. Keskiviikkona ja perjantaina lähes kaikissa pohjoiseen menevissä yöjunissa on vielä makuupaikkoja jäljellä. Myös joitakin autopaikkoja on tuolloin vapaina. Sen sijaan torstaina Kolariin ja Rovaniemelle kulkevien yöjunien makuu- ja autopaikat on jo myyty loppuun. Yöjunissa ja joulunajan päiväjunissa on istumapaikkoja jäljellä.

VR:ltä neuvotaan, että peruutuspaikkoja kannattaa kysellä, koska kaikki lunastamatta jääneet liput tulevat myyntiin uudestaan. Puhelimitse tilatut istumapaikat joulun alla lähteviin juniin tulee lunastaa viikkoa ennen ja makuupaikat kaksi viikkoa ennen lähtöpäivää.

Junissa on korotetut makuupaikkojen ja autopakettien hinnat 23.-30. joulukuuta ja 1.-8. tammikuuta. Tämän lisäksi sesonkihinnat ovat voimassa junissa, jotka kulkevat etelästä pohjoiseen 21.-22. joulukuuta ja pohjoisesta etelään 26.-27. joulukuuta.

Lähde Keskisuomalainen

Oikoradalle Helsingistä Turkuun vaihtoehdot esille

15.12.2005 10:32

Selvitys Helsinki-Turku-radasta julkistetaan tänään. Huippunopealla junalla ei matkaa taiteta jatkossakaan. Koukkaus lentoaseman kautta pudonnee pois kuvioista. Maan hallitukselle tehdään suositus toukokuun loppuun mennessä, mutta päätöstä ratatöiden aloittamisesta ei olla aivan lähiaikoina tekemässä.

Kun tarpeeksi monta vuosikymmentä malttaa odottaa, nykyisestä pääkaupungista pääsee edelliseen junalla vajaassa puolessatoista tunnissa. Mutta 71 minuutin matka-ajan mahdollistava huippunopea juna on putoamassa kuvioista pois jo nyt, kun nopeaa rautatieyhteyttä Helsingin ja Turun välille selvittänyt työryhmä on saanut esiselvityksensä valmiiksi.

Virallisesti tänään torstaina julkistettava selvitys lähtee laajalle lausuntokierrokselle eteläisen Suomen maakuntaliitoille, kunnille ja elinkeinoelämän edustajille. Suositus maan hallitukselle tehdään toukokuun loppuun mennessä, mutta päätöstä ratatöiden aloittamisesta ei olla aivan lähiaikoina tekemässä.

- Kyse on myös seuraavan hallituksen ohjelmasta, hankkeen seuranta- ja ohjaustyöryhmän puheenjohtaja, Länsi-Suomen läänin maaherra Rauno Saari sanoo .

Selvitystä keskiviikkona esitellyt Saari puhui voimakkaasti raideliikenteen puolesta tulevaisuuden liikennemuotona, kun hän sanoi junien nousevan arvoonsa, kun kaikki liikenteen ympäristövaikutukset ja energiakysymykset otetaan huomioon. Päättäjiltä maaherra toivoi tulevaisuuden visiointikykyä, sillä nyt ollaan tekemässä ratkaisua kahden, kolmen vuosikymmenen päähän.

- Oikoradalle ei nyt saa hätäisesti vetää henskeleitä, Rauno Saari sanoo.

Oikorata on paremmin tunnettu Elsana, se kun Helsingistä lähdettyään jatkaa Espoon ja Lohjan kautta Saloon ja edelleen Turkuun. Elsasta on puhuttu ja sen perään haikailtu vuosikymmeniä, kun se jo kertaalleen poliittisella päätöksellä jäi Karjaan kautta kiertävän rantaradan jalkoihin.

Yhtenäinen nauhakaupunki

Suurimmat muutokset oikoradan valitseminen nykyisen rantaradan täydellisen uudelleenrakentamisen sijaan toisi pääkaupunkiseudulle ja läntiselle Uudellemaalle.

Turun ja Salon välillä muutokset ja rahantarve ovat pieniä, vaikka tuloksena lopulta olisikin yhtenäinen nauhakaupunki Helsingistä Turkuun.

Maaherra Rauno Saari ei ennen lausuntokierrosta ota kantaa työryhmän vaihtoehtoihin. Kolmensadan kilometrin tuntivauhdilla kulkeva luotijuna pudotettiin jo pois vaihtoehtojen joukosta, koska se ei mahdollista uutta ja laajenevaa taajamajunaliikennettä erityisesti Lohjan ja Vihdin seudulla. Myös vaihtoehto, jossa rata kaartaisi Lohjalta Helsinkiin Vantaan lentoaseman kautta, jäänee toteutumatta.

Maankäyttöä suunnittelemaan

Oleellisena Saari pitää, että ensin suosituksesta ja sitten poliitikkojen päätöksin löydettäisiin yksituumaisuus yhdestä ainoasta vaihtoehdosta.

Vaikka rata ei aivan lähivuosina olisikaan valmis, päätös merkitsee, että maankäyttöä pääkaupunkiseudulla voidaan ryhtyä suunnittelemaan. Nyt sitä hankaloittavat toteutumatta jäävät varaukset.

- Ensin tarvitaan päätös linjauksesta. Eri asia on, koska rahat rakentamiseen löytyvät, minkälaisissa paloissa rata rakennetaan ja millä mallilla rahoitus hoidetaan, Saari sanoo.

Oikoradan hinnaksi Espoosta Saloon arvioidaan noin 600 miljoonaa euroa. Liiketaloudellisesti hanke ei ole kannattava ja huomattavasti Lahti-Kerava-oikorataa huonommin tuottava.

Lähde Uutispäivä Demari
Lähde WWW http://www.demari.fi/Article.jsp?article=4197

Raide-Jokerista kehämäinen kiskotie

14.12.2005 07:54

Raide-Jokerin suunnittelu on kännistynyt. Raide-Jokeri on seudullinen, kehämäinen pikaraitiolinja, joka kulkee Itäkeskuksesta Viikin, Oulunkylän, Maunulan, Huopalahden, Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta Tapiolaan. 25 kilometriä pitkän radan varrella on kolmisenkymmentä pysäkkiä. Raide-Jokeria arvioidaan käyttävän 25 000 - 40 000 matkustajaa vuorokaudessa. Raide-Jokeri toteutunee 2030-luvulla.

Lähde Ylenaikainen 13.12
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutiset-langaton?opendocument&pageid=ContentD9465

Lahden Pendolinon aikataulu mättää, muuten mukava

14.12.2005 07:47

Pendolino-juna on kulkenut Helsingin ja Joensuun väliä edestakaisin marraskuun alusta lähtien. Varsinaisille Lahden työmatkalaisille junan aikataulu ei välttämättä sovi, sillä Joensuusta 5.27 lähtevä juna on Lahdessa 9.04 ja saapuu Helsinkiin kello 10.26. Takaisin Helsingistä lähdetään kello 14. Juna on Lahdessa puolitoista tuntia myöhemmin.

Pendolino kulkee korkeintaan 160 kilometrin tuntinopeutta. Kun oikorata on valmis, on huippunopeus 220 kilometriä tunnissa. Joitakin matkustajia Pendolinon korkeampi lippuhinta harmittaakin, kun yhteys ei ole vielä tavallista IC-junaa nopeampi.

Hiljainen ja tilava

Maanantaina välille Lahti-Kouvola nousee vain muutama matkustaja. Entuudestaan junassa on muutama kymmenen matkustajaa.

Pekka Tiihonen istuu vaunussa kannettava tietokone sylissään.

- Tämä oli minulle nopein juna ja tällä kertaa se sopi aikatauluuni, Tiihonen sanoo. Hän tuli aamulla Joensuusta Lahteen ja on nyt matkalla kotiin päin.

- Kuljen kerran kuussa Lahteen työasioissa. En ole paljonkaan matkustellut junilla, joten en oikein osaa verrata tätä muihin juniin. Se tässä on hyvä, että matkan voi käyttää hyvin hyödykseen vaikka pelaamalla, Tiihonen hymyilee.

- Pienenä kuljin lättähatulla mummin luokse Kemiin, joten kehitys on kulkenut jonkin verran eteenpäin, Tiihonen sanoo.

Turusta Lappeenrantaan kulkeva Anni Maajärvi pitää Pendolinoa miellyttävänä mutta kalliina. Opiskelija maksaa pendolinolisää viisi euroa suuntaan.

- Se on opiskelijalle kallis lisä. Miellyttävähän tämä kyllä on. Hiljaisempi, ja mukavampi olla ja istua kuin tavallinen pikajuna, Maajärvi sanoo.

Aikataulu ei sovi työmatkalaisille

Pertti Laine on matkalla Helsingistä Lappeenrantaan.

- Kuljen työn vuoksi neljä-viisi kertaa kuussa Helsinkiin. Siellä on menossa suuri projekti, jota hoidan. 90-prosenttisesti käytän kyllä junaa, koska tässä pystyy tekemään samalla töitä, Laine sanoo.

Matka sattuu olemaan Laineelle ensimmäinen Pendolinomatka, kun kerrankin aikataulu oli sopiva.

- Normaalisti tämä olisi minulle liian aikainen vuoro. Yleensä pyrin tekemään Helsingissä täyden työpäivän, Laine sanoo.

Häntä harmittaa kuuden euron hinnanlisä suuntaa kohden.

- Lisämaksu on ihan älytön, sillä sama aika tässä matkanteossa menee. Sitten olisi eri juttu, jos Pendolinoa käyttämällä voittaisi vaikka puoli tuntia, Laine sanoo.

Hänen mielestään nykyinen aikataulu ei sovi työmatkalaisille. Sen pitäisi olla järkevä ja sellainen, että Helsinkiin ennättäisi hyvin yhdeksäksi.

- Pääkaupunkiseudulla palaverit alkavat yleensä niihin aikoihin, Laine tietää.

Työmatkojensa myötä hän on tutustunut muihinkin edestakaisin matkustaviin. Juna on monelle mieleinen kulkuneuvo, sillä varsinkin pimeässä ja liukkaalla kelillä oman auton käyttöä vältetään. Pitkän ajomatkan jälkeen sitä olisi sitäpaitsi kuitenkin ihan väsynyt jo työpäivän alkaessa.

Eläkeläiset suosivat

Konduktööri Harri Westman sanoo, että erityisesti opiskelijat, eläkeläiset ja vanhukset ovat ottaneet omakseen Pendolinon.

- Varmasti VR:llä on ollut ajatus, että tämä olisi erityisesti bisnesmiesten mieleen, mutta kun vielä ei olla aikataulussa niin se ei vielä ole. Mutta tämä on hieno juna, Westman sanoo.

- Juna on turhaan ollut huonossa maineessa, VR on panostanut turvallisuuteen kunnolla ja tässä on hyvä työskennellä, Westman sanoo.

Westman kertoo, että junan aikataulu on jouduttu sijoittamaan muun muassa tavarajunien vuorojen väliin.

- Kun oikorata ensi syksynä valmistuu, matka nopeutuu huomattavasti.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=71682&category=23&main=21&days=0&dept=2

Hämeen Kauppakamari: Pendolino-päätös harkittava uudestaan

11.12.2005 00:03

Hämeen kauppakamarin jäsenyritykset ovat huolissaan VR:n päätöksestä lopettaa Pendolino-junien pysähtyminen Hämeenlinnassa.

Kauppakamari teki valiokuntiensa 54 jäsenelle kyselyn, jonka tulosten mukaan Pendolino-vuorojen poistuminen heikentää Hämeenlinnan houkuttelevuutta ja voi johtaa yksityisautoilun lisääntymiseen.

Hämeen Kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Kattainen arvostelee VR:n tapaa ratkaista asia. Hämeenlinnan seudun asukasluku ja tänne sijoitettuneiden yritysten ja virastojen määrä kasvaa jatkuvasti, mutta lakkauttamisessa vedottiin vain nykyisiin matkustajamääriin.

- Palveluja tarjoavien organisaatioiden pitäisi tutkia onko omassa tuotteessa jotain kehitettävää, jos se ei mene kaupaksi. Ainakaan tässä tapauksessa oikea ratkaisu ei ole ottaa tuote kokonaan pois markkinoilta.

Kattaisen mukaan VR:n olisikin otettava Pendolino-päätös uudelleen harkintaan.

Yhteydet Pasilaan ja pohjoiseen vaarassa

Kattaisen mukaan julkisessa keskustelussa on unohdettu kokonaan pohjoiseen suuntautuva liikenne.

- Hämeenlinnasta pääsee jatkossakin helposti pääkaupunkiseudulle, mutta missään ei ole kerrottu, miten tämä vaikuttaa Jyväskylään ja Ouluun suuntautuvaan liikenteeseen.

Pendolino-vuorojen lisääntyessä pitkillä matkoilla, tämä saattaa tietää entistä useammalle pohjoiseen matkustavalle junanvaihtoa ja ylimääräistä odotusta Tampereella.

- Tällainen kehitys voi johtaa siihen, että junan sijasta matkaan lähdetään omalla autolla. Eikä ole varmaan kenenkään etu, että moottoritielle tulee lisää autoja, joissa jokaisessa matkustaa vain kuljettaja, Kattainen sanoo.

Linja-autoyhteydet ovat Kattaisen mukaan ensi syksynä entistä houkuttelevampia, mutta niilläkin on ongelmansa.

- Pasila useine virastoineen on ehkä jopa Helsinkiäkin tärkeämpi työmatkakohde, mutta sinne ei pääse suoraan linja-autolla, Kattainen muistuttaa. (HäSa)

Jani Suhonen

Lähde Hämeen Sanomat
Lähde WWW http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=26560

Hämeenlinnan kaukojunatarjontaan kolmanneksen vähennys

11.12.2005 00:02

Aluesuunnittelupäällikkö Hannu Raittinen ihmettelee, miten VR voi ajaa omaa aluepolitiikkaansa Suomen keskeisemmällä kasvukäytävällä.

Aluesuunnittelupäällikkö Hannu Raittinen Hämeen liitosta laskee VR Osakeyhtiön henkilöliikenteen uuden aikataulusuunnitelman merkitsevän Hämeenlinnan junatarjontaan yli kolmanneksen vähennystä.

- Tällä hetkellä Hämeenlinnaan saapuu tai täältä lähtee runsaat 70 henkilöliikenteen junaa vuorokaudessa. Ensi syyskuussa Tampereelta etelään lähtevistä 31 kaukojunasta enää 20 pysähtyisi Hämeenlinnassa, VR:n suunnitelmiin perehtynyt Raittinen sanoo.

Raittisen mukaan Hämeenlinnan ohi ajaisi pysähtymättä 20 Pendolino-junaa ja kaksi IC-junaa vuorokaudessa.

- VR:n mukaan junayhteydet nopeutuvat ensi syksynä. Kanta-Hämeen osalta aikataulumuutosten vaikutukset ovat täysin päinvastaisia. Kanta-Hämeen ja Hämeenlinnan seudun saavutettavuutta huononnetaan merkittävästi samalla kun matka-aika Hämeenlinnaan pitenee Helsingistä ja muualta Suomesta. Tällä on selvästi aluepoliittista ja alueellista epätasapainoa lisäävä vaikutus.

- Tämä kaikki tapahtuu vaiheessa, jossa Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhyke on valtakunnan merkittävämpänä kehityskäytävänä voimakkaassa kasvussa ja kun Kanta-Hämeen sekä Hämeenlinnan asuntotuotanto ja työpaikkojen ja yritysten määrä kasvaa erittäin ripeästi.

Henkilöliikenteen aikataulusuunnitelma saa seurakseen jatkossa tavaraliikenteen aikataulusuunnitelman. Molemmat suunnitelmat sovitetaan alkuvuodesta yhteen ja jätetään Ratahallintokeskukselle, joka myöntää luvan radan käyttöön. Raittisen mukaan jää nähtäväksi, sopiiko pääradalle juuri yhtään uusia junavuoroja.

- IC-junien vuorotiheys ei ole Kanta-Hämeen näkökulmasta riittävä ja junien edulliset saapumisajankohdat Helsinkiin näyttävät suosivan Pendolinon käyttäjiä. Taajamajunatarjonta ei myöskään korvaa kaukoliikenteen olennaista huonontamista.

Maakuntaa ei kuultu

Raittinen ihmettelee, että VR valtion osakeyhtiönä on tekemässä aluevaikutuksiltaan merkittäviä päätöksiä kuulematta Hämeen liittoa, aluekehitysviranomaista tai alueen kuntia.

- Aikataulusuunnitelmaa ei ole edes toimitettu Hämeen liittoon, vaikka VR on allekirjoittanut laajan yhteisen pääradan raideliikenteen ohjelmasopimuksen. Tämä on hyvin poikkeuksellista.

VR perustelee Pendolino-junien pysähtymättömyyttä Hämeenlinnassa muun muassa matkustajamäärien kehityksellä. Raittisen mukaan käytännön havainnot kertovat aivan toista ja päätöksissä on katsottava myös tulevaisuuteen.

Tampereen ja Helsingin väliä kulkee 3. syyskuuta alkaen 36 IC- ja IC2 -junaa. Vuorojen määrä lisääntyy neljällä. Kun Pendolinot eivät enää pysähdy Hämeenlinnassa, matka-aika Helsinkiin lisääntyy kymmenellä minuutilla.

- Aikaisemmin syksyllä VR oli lopettamassa Itä-Suomen yöjunaliikennettä. Tämä hanke kariutui voimakkaaseen vastustukseen, Raittinen muistuttaa.

Hämeen liiton hallitus käsittelee VR:n aikautaulusuunnitelmaa ensi maanantaina. Tiistaina liiton edustajat tapaavat kantahämäläisiä kansanedustajia eduskunnassa. (HäSa)

Päätöksissä on katsottava myös tulevaisuuteen.

Aluesuunnittelupäällikkö Hannu Raittinen Jorma Virtanen

Lähde Hämeen Sanomat
Lähde WWW http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=26621

Tasoristeysonnettomuus Otalammella

10.12.2005 15:56

Henkilöautoa ajanut nuori mies sai pahoja vammoja tasoristeysonnettomuudessa perjantaiaamuna Vihdin Otalammella. Vartioimatonta tasoristeystä ylittämään lähtenyt auto pääsi lähes risteyksen yli, kun tavarajunan veturi törmäsi auton vasempaan kylkeen kuljettajan oven taakse.

Paperilastissa ollut 500 metriä pitkä juna oli menossa Hankoon. Törmäyksessä romuttunut auto sinkoutui radan sivuun. Onnettomussa sattui kello 6:55. Turmassa loukkaantunut mies oli yksin liikkeellä autollaan. Hänet vietiin Helsinkiin Töölön sairaalaan hoitoon.

Lähde HS/STT

Kerava-Lahti -radan taajamajunille luvassa rahaa

10.12.2005 07:01

Taajamajunat päässevät liikkeelle ensi syyskuussa heti Keravan ja Lahden välisen oikoradan avauduttua. Asia varmistui käytännössä perjantaina, kun eduskunnan valtiovarainvaliokunta hyväksyi 6,5 miljoonan euron lisämäärärahan joukkoliikenteen palveluiden ostoon.

- Työryhmä miettii vielä varojen jakoa, mutta uskon, että oikorataankin rahaa riittää, sanoi liikennepalveluyksikön päällikkö Juhani Tervala liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Ottajia on toki monta, sillä myös kaukojunat ja bussiliikenne kaipaavat tukea huonosti kannattaville, mutta tarpeellisiksi katsotuille reiteille. Ministeriön työryhmän on määrä päättää rahojen tarkemmasta jaosta 4. tammikuuta.

Liikenne- ja viestintäministeriö on pitkin syksyä neuvotellut lisärahoista joukkoliikenteen palvelutason säilyttämiseksi. Yhtenä tavoitteena on ollut turvata riittävä, työmatkalaisia palveleva taajamajunaliikenne uudelle Lahden-Keravan rataosuudelle. On puhuttu tunnin vuorovälistä, ja valtiovarainvaliokunnasta esitetyn arvion mukaan raha saattaa riittää juuri siihen.

VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen piti lisärahaa tervetulleena, mutta piti vielä liian aikaisena arvioida taajamajunien liikkumista, koska neuvottelut ministeriön kanssa ovat kesken.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=71221&category=138&main=21&days=0&dept=2

Laajakaista mahdollinen juniin

08.12.2005 10:41

Liikenne- ja viestintäministeriö pitää junien laajakaistayhteyksiä teknisesti mahdollisina. Ministeriön tekemän selvityksen mukaan laajakaistatekniikkaa on testattu junissa ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Sen sijaan laajakaistan tarjoaminen liiketaloudellisesti kannattavasti vaatii vielä lisää selvityksiä.

Yhteydet voivat olla LVM:n mukaan kannattavia, jos niillä on junamatkustajien lisäksi muita käyttäjiä, kuten VR itse.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-12-08,4:344992,1:0:0:0:0:

Kiskobussi aloittaa liikennöinnin Ylivieska-Iisalmi välillä

06.12.2005 10:29

Iisalmen ja Ylivieskan välillä kulkevat veturivetoiset junat korvataan kiskobusseilla 7.12.2005 lähtien. Yhteysvälillä liikennöi päivittäin kaksi junavuoroa molempiin suuntiin. Ensimmäinen kiskobussivuoro Iisalmesta lähtee keskiviikkona 7.12. klo 5.50.

Kiskobussivuorot ajetaan nykyisillä aikatauluilla: lähdöt ovat Iisalmesta klo 5.50 ja 16.55 sekä Ylivieskasta klo 11.15 ja 21.50. Matkalla kiskobussit pysähtyvät Runnissa, Kiuruvedellä, Pyhäsalmella, Haapajärvellä ja Nivalassa kuten nykyisetkin junat. Viikonloppuisin osa vuoroista ajetaan kahdella yhteen liitetyllä kiskobussiyksiköllä.

Lähde VR tiedote 29.11
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n42

Kesän rataremontti hidastaa junia Turku-Tampere-radalla

05.12.2005 09:07

Rataremontti hidastaa matkustamista Turun ja Tampereen välillä ensi kesänä. Toukokuun puolessa välissä käynnistyvä remontti Turku-Toijala-radalla hidastaa pitkään matkantekoa Turun ja Tampereen välillä. Rataremontti kestää rahoituksesta riippuen kahdesta kolmeen vuotta.

- Työn aikana vaikutus on 30 minuuttia, ja joitakin vuoroja joudutaan korvaamaan busseilla. Rata ei ole heti työn jälkeen nopeassa kunnossa, vaan matka-ajat pitenevät koko projektin ajan, kertoo investointijohtaja Kari Ruohonen Ratahallintokeskuksesta.

- Päällysrakenteen uusiminen maksaa 63 miljoonaa euroa. Työn yhteydessä tutkitaan myös, mitä 25 tonnin akselipainon yhteys tulisi maksamaan, Ruohonen selvittää.

Päällysrakenteen uusimisen eli kiskojen pölkkyjen vaihdon ja sepelin puhdistuksen lisäksi selvitetään keinoja vähentää tärinähaittoja tietyillä osuuksilla.

- Kun ratkaisut ja kustannukset on selvitetty, arvioimme projektin aikana tehtävät toimenpiteet.

Matkustaminen Turun ja Tampereen välillä ei ratatöiden valmistuttua ole nopeampaa kuin tällä hetkellä. Tasoristeyksiä on niin paljon, ja tässä yhteydessä niitä ei ole tarkoitus poistaa. Rataosalta on poistettu 2000-luvulla 36 tasoristeystä eli töitä on tehty koko ajan.

Turku-Tampere-väli kalustopaitsiossa

VR:n uusimmasta kalustosta ei rataverkon huonon kunnon vuoksi saada irti kaikkia etuja, koska nopeille junille joudutaan asettamaan nopeusrajoituksia. Turku-Tampere-väli on juuri radan huonokuntoisuuden vuoksi jäänyt lapsipuolen asemaan uuden kaluston sijoittelussa.

- Uutta kalustoa sijoitetaan sinne, missä sillä voidaan ajaa riittävän lujaa, VR Oy:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen perustelee.

Tilanne kuitenkin muuttunee radan korjauksen valmistuttua.

- Näkisin, että Turku-Tampere-välille tulee punavalkoista kalustoa eli lähinnä IC-junia. Sinivalkoinen kalusto poistuu joka tapauksessa käytöstä 2015 mennessä, Jaatinen lupaa.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-12-05,4:344354,1:0:0:0:0:

RHK suosittelee budjettirahaa Vainikkalan radan korjaukseen

04.12.2005 07:56

Ratahallintokeskus RHK suosittelee perinteistä budjettirahoitusta Lahti-Vainikkala-radan perusparannukseen. RHK tutki myös toista mallia, joka perustuu yksityiseen rahoitukseen ja vuotuisiin palvelumaksuihin.

Ehdottamassaan mallissa RHK täydentäisi omaa organisaatiotaan yksityisellä rakennuttajakonsultilla, joka avustaa urakoiden hankinnassa, ohjauksessa ja seurannassa. Perusparannuksen rahoitus tulisi valtion budjetista ja kunnossapito perusradanpidon rahoituksesta.

RHK perusteli yksityisen rahoitusmallin hylkäämistä sillä, että Lahden-Vainikkalan-radalla on useita korjaustöihin vaikuttavia muutostekijöitä. Niiden vaikutuksia on vaikea hinnoitella tilaajan ja yksityisen tuottajan väliseen sopimukseen.

- Muutostekijät liittyvät siihen, että rataosuudella on paljon teollisuus- ja transitoliikennettä sekä öljynkuljetuksia. Lisäksi Venäjä rakentaa satamakapasiteettia, RHK:n investointijohtaja Kari Ruohonen selvittää.

- Lisäksi jo nykyään vilkkaan rataosuuden liikenne tiivistyy entisestään, kunhan Helsingin ja Pietarin välinen nopea junayhteys tulee aikanaan käyttöön. Tavoitteena on, että nopea junaliikenne käynnistyisi vaiheittain vuodesta 2008 alkaen.

Vuoden 2007 budjettiin

Perusparannuksessa uusitaan radan turvalaitteita ja päällysrakenteita, kuten ratapölkkyjä, kiskoja ja routaeristystä. Tasoristeyksiä poistetaan ja vakautta parannetaan, jotta rata soveltuisi nykyistä raskaamman liikenteen ja nopean junakaluston käyttöön.

152 kilometrin mittaisen Lahden-Vainikkalan-radan perusparannus on määrä aloittaa vuonna 2007. RHK:n suositus rahoitusmallista jatkaa seuraavaksi matkaansa liikenne- ja viestintäministeriöön, ja päätökset hankkeesta tehdään vuoden 2007 budjetin käsittelyn yhteydessä.

Elinkaarimalli ei sovellu

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä arvioi viime tammikuussa, että Lahden ja Vainikkalan välisen radan peruskorjaus voitaisiin hoitaa yksityiseen rahoitukseen perustuvalla niin kutsutulla elinkaarimallilla. Siinä valtio ostaa varsinaisen rakennustyön lisäksi myös kunnossapidon. RHK päätyi kuitenkin selvityksessään toisenlaiseen tulokseen. Jo syksyllä myös elinkaarihankkeita pohtiva työryhmä arvioi, ettei Lahti-Vainikkala-radan parannus sovellu elinkaarimallilla toteutettavaksi.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=70273&category=24&main=21&days=1&dept=2

Junan käytön esteet seminaari 1.12.2005

03.12.2005 05:21

Pro Rautatien järjestämässä raideliikenneseminaarissa "Junan käytön esteet" 1.12.2005 nousi esille ongelmina mm. rahoituksen lyhytjänteisyys ja niukkuus, rataverkon heikohko kunto ja yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuudet, mutta myös mahdollisuuksia ongelmien ratkaisemiseen:

Tulevaisuudessa liikennejärjestelmää kehitettäessä EU:ssa ja myös Suomessa tavoitteena on saada ihmiset ja tavarat raiteille - ei pois raiteilta. Kuitenkin nykyisin rataverkko on Suomessa huonommassa kunnossa kuin tieverkko. Heikko rataverkko ei ole vain turvallisuuskysymys, sen vaikutus myös VR:n toimintaan on merkittävä. Hitaus, kapasiteettiongelmat ja pieni kantavuus estävät kaluston tehokkaan käytön. Rataverkon laajuudenkin huomioiden Suomen rautatierahoitus kaikin tavoin mitattuna jää alle puoleen Ruotsin tasosta - erityisesti kehittämisrahoituksessa jäädään murto-osaan. Pääradat on kyetty ja kyetään jotenkin hoitamaan, muu rataverkko on ja pysyy ongelmallisena nykyisellä rahoituksen tasolla.

Hallitusohjelmassa on kauniita sanoja joukkoliikenteen ja raideliikenteen kehittämisestä, mutta hallituksen budjettiesityksessä vähennetään resursseja. Onneksi eduskunta yrittää korjata tilannetta. Eduskunta on nostamassa rautateiden rahoitusta ensi vuodelle vaikkakaan ei riittävästi. Myös kansalaisten aktiivisuus on noussut. Jatkossa pitäisi kuitenkin hallituksen pitkäjänteisesti tarttua asiaan eikä tarjota uhkakuvia.

Rahoituksen lisäämiseksi myös VR:n tulos pitäisi selkeästi suunnata täysimääräisenä rataverkon kehittämiseen. Pitkäjänteisyys on tärkeä investointivaltaisen toiminnan kehittämisessä. Lyhytjänteinen rahoitus ongelma, nykyinen lisäbudjettimenettely ei oikea tapa,. Liikenneministeriön ongelmaksi on noussut on alun perin liian ahtaaksi määritelty rahoituskehys, josta seuraa tehoton ja epävarmuutta luova pätkärahoitusmenettely. Rahoituksen korjaamisen esteet ovat ylimpien päättäjien asenteissa - budjetin arviointivirheetkin ovat suurempia kuin koko LVM:n budjettiosuus.

Tasapuolisen palvelun turvaamiseen tarvitaan myös yhteiskunnan panosta. Ostoliikenteen järjestelyihin on odotettavissa ensi vuonna muutoksia mm. kuntien osallistuminen. Joukkoliikennefoorumi on asetettu kehittämään joukkoliikennettä edistäviä ratkaisuja.

VR:n toiminnassa tämä vuosi tulee olemaan hyvä - matkustajaliikenteessä kaikkien ryhmien kasvu ylittää 3 %. Syksyllä 2006 VR ottaa käyttöön uudet aikataulut (VALI 2006) , jotka tuovat uusia nopeita palveluja erityisesti idänsuunnalle oikoradan valmistuessa ja koko viime vuosina hankittu uudistunut kalusto on käytössä. Rataverkon kunto on kuitenkin edelleen kaluston tehokkaan käytön pullonkaula.

Helsinki-Hämeenlinna-Tampere akseli voimakas rautatiekäytävä ja kattaa merkittävän osan sekä väestöstä että yritystoiminnasta. Uuden aikataulujärjestelmän muutokset tuovat kuitenkin tälle akselille osin jopa merkittäviä heikennyksiä esim. Pendolinojen ohittaessa Hämeenlinnan pysähtymättä. Tämä on jopa uhka alueen kehittymiselle ja heikentää seudun tehtyjen suunnitelmien toteuttamismahdollisuuksia.

PKS:lla joukkoliikenne ja raideliikenne ovat merkittävä kulkumuoto. Marja-rata ja Espoon länsimetro tulevia investointeja, jotka tuovat merkittäviä alueita raideliikenteen piiriin. Helsingin metropolialueella radanvarren yhdyskuntien kehittämisen esteenä on usein pienten kuntien kohdalla vähäiset kasvumahdollisuudet. Suurten yhdyskuntayksikköjen toteuttamiseen tarvittaisiin valtion osallistumismahdollisuutta. Sen edellyttämä lainsäädäntö kuitenkin puuttuu Suomesta.

Kaikesta huolimatta junan tulevaisuus näyttää hyvältä. Monet tekijät puoltavat sen käytön kehittämistä esim. ympäristö ja ilmastovaikutukset, öljyn hinnan kohoaminen, turvallisuus ja luotettavuus sekä erityisesti Suomessa laaja käytettävyys ja itään aina Kiinaa ja Japania myöten. Junan käytön esteet ovat luonteeltaan teknisiä, taloudellisia tai asenteellisia. Suomessa pitäisi avata rohkeasti keskustelu tavaraliikenteen oikeiden kuljetusmuotojen käytöstä eri tilanteissa myös liikenteen ja kuljetusten turvallisuus huomioon ottaen. Suomeen tarvittaisiin pitkäjänteinen rautatieohjelma seuraavien hallituskausien kehittämisen suunnannäyttäjäksi.

Lähde Pro Rautatie
Lähde WWW http://www.prorautatie.net

Vanhoihin raitiovaunuihin matalalattiaosa

02.12.2005 15:59

Helsinkiin aiotaan saada lisää matalalattiaraitiovaunuja korjaamalla vanhoja 1980-luvun nivelraitiovaunuja. Niiden osien väliin on suunniteltu 6,5 metrin välipaloja, joihin olisi helppo kulkea pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Remonttiin laitettaneen 42 vaunua. Nivelraitiovaunut venähtäisivät remontissa 26,5 metrisiksi, eli ne olisivat puolitoista metriä pitempiä kuin nykyiset matalalattiaratikat.

HKL-Raitioliikenteellä on Vallilan varikolla valmiina puusta tehty malli. Sen perusteella rakennetaan prototyyppi, joka aiotaan testata perinpohjin ennen kuin palasia aletaan valmistaa sarjatuotantona 2007.

Uuteen vaununosaan sovitellaan kuusi kiinteää istuinta ja kolme käännettävää. Lastenvaunuja niihin mahtuisi 2-3. Suunnitelmia esiteltiin kaupungin joukkoliikennelautakunnalle torstaina, mutta asiasta päättäminen siirrettiin seuraavaan kokoukseen.

Lähde HS 2.12
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/1101981833569

Isot asemat jyräsivät Taavetin

02.12.2005 11:01

Suuremmat rautateiden asemapaikat jyräsivät Taavetin. Henkilöliikenne Taavetista päättyy ensi syksynä. Asia on lyöty lukkoon VR:n päättävissä elimissä. Torstaina VR Oy:n edustajat tapasivat Helsingissä läänien liikennesuunnittelijoita, ja kävivät läpi ensi vuoden aikataulusuunnitelmia. Taavetti ei ole mukana uusissa aikatauluissa, eikä sitä sinne enää aiota nostaa.

- VR Oy ei näe tarpeellisena, että Ratahallintokeskuksen pitää investoida Taavettiin uusia laitureita. Matkustajamäärät ovat siellä sen verran pieniä, että kokonaisuuden kannalta on järkevää, että junat eivät jatkossa pysähdy Taavetissa.

- Toinen puoli asiaa tässä on laitureiden investointi ja toinen puoli liikennöintiasia, selitti VR Oy:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen torstaina illansuussa.

VIIME VUONNA Taavetin matkustajamäärät olivat noin yhdeksäntuhatta. Henkilöliikennejohtaja Jaatinen ei kerro, millaisia matkustajamäärien olisi pitänyt olla, jotta liikenne olisi voinut jatkua.

- Absoluuttista tuhatlukua ei ole. Me vertaamme sen kyseisen reitin kokonaisvirtamäärää. Siitä joku järkevä osuus pitää olla per liikennepaikka, jotta on järkeä pysähtyä.

- Jos sata ihmistä istuu junassa, ja 0,5 ihmistä nousee junaan, niin silloin niiden sadan ihmisen matkantekoa häiritään sillä pysähtymisellä.

- Suurten asutuskeskusten väliä matkustavat haluavat mielellään, että juna pysähtyisi mahdollisimman harvoin, Jaatinen totesi.

JAATINEN uskoo, että monet nykyiset Taavetin asemaa käyttäneet junamatkustajat ajavat jatkossa bussilla Kouvolaan ja astuvat junaan siellä.

- Uskon. että hyvin monet tulevat käyttämään tätä vaihtoehtoa.

- Taavetista lienee aika hyvät yhteydet bussilla Kouvolaan ja Lappeenrantaan.

Lähde Etelä-Saimaa 2.12
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/alueuutiset/juttu9/sivu.html

VR kartoittaa herättämisen tarvetta junissa

02.12.2005 09:19

VR selvittää joulukuun aikana makuuvaunuissa matkustavien herätystarvetta. Makuuvaunuissa kokeillaan ensi viikosta alkaen vuoden loppuun asti käytäntöä, jossa konduktöörit eivät herätä kaikkia matkustajia automaattisesti ennen määräasemaa, kuten tähän asti on tehty.

Matkalippujen tarkistuksen yhteydessä konduktööri tiedustelee, tarvitseeko asiakas konduktöörin henkilökohtaista herätystä. Halutessaan asiakas saa sen nykyiseen tapaan.

Kokeilun taustalla on matkustajien usein esittämä toive, että he voisivat itse huolehtia heräämisestään. Myös herätyskelloilla varustettujen matkapuhelimien yleisyys on vähentänyt herättämisen tarvetta.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-12-02,4:343829,1:0:0:0:0:

RHK hakee vähäliikenteisille radoille erillisrahoitusta

01.12.2005 13:09

Ratahallintokeskus (RHK) on käynyt laajan, lähes vuoden mittaisen vuoropuhelun vähäliikenteisistä radoista. Sen kuluessa on käynyt ilmeiseksi, että valtaosa selvityksen piirissä olleista radoista on järkevää ylläpitää liikennejärjestelmän toimivuuden ja alueiden elinvoiman säilyttämisen vuoksi. RHK on keskustellut laajasti kuntien, teollisuuden ja maakuntaliittojen kanssa ratojen merkityksestä. Ne koetaan hyvin tärkeiksi alueiden kilpailukyvyn kannalta.

Selvitystyön perusteella Ratahallintokeskus esittää liikenne- ja viestintäministeriölle, että vähäliikenteisille radoille myönnettäisiin 173,7 milj. euron erillisrahoitus kahtena rahoituspakettina. Ensimmäinen, 80,5 milj. euron rahoituspaketti koskisi vuosia 2007-2010 ja toinen, 93,2 milj. euron paketti vuosia 2011-2015. Rahoituspaketit sisältävät sekä peruskorjattavia että lakkautettavia ratoja. Selvityksessä RHK tuli siihen tulokseen, että rautateiden verkkorakenne on säilytettävä. Esitys sisältää pitkien yhdysratojen peruskorjauksia.

Peruskorjattaviksi ehdotetut radat on tarkoitus korjata kierrätysmateriaalilla. Sen riittävyys edellyttää, että vilkasliikenteistä rataverkkoa päästään korjaamaan nykyistä budjettikehystä suuremman rahoituksen turvin. Kuormitetuimman rataverkon tason nosto on myös rautatieliikenteen kilpailukyvyn edellytys.

Kolarin ja Sallan radoista pyydetään vielä lausuntoja Ruotsin, Norjan ja Venäjän rataviranomaisilta.

Lähde RHK tiedote 30.11
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/tiedotteet.html

Lapissa erilaisia mielipiteitä ratojen lakkautuksista

30.11.2005 13:07

Ratahallintokeskuksen esitys jakaa lappilaisten Kolarin ja Sallan kunnanjohtajien mielipiteet. Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen antaa esitykselle jopa arvosanan 10 +, kun taas Kolarin Heikki Havanka harmittelee purkupäätöstä.

Sallan Kelloselkään Venäjän rajalle kulkevaa rataa esitetään purettavaksi vuonna 2011. Ratahallintokeskuksen (RHK) liikennejohtajan Anne Herneojan mukaan radan liikenne voi näillä näkymin jatkua tähän saakka, jos tarvetta ilmenee. Radalla kulkee 2--3 puutavarajunaa viikoittain.

RHK pyytää Sallan ja Kolarin radoista tehtävien päätösten pohjaksi vielä lausuntoja Ruotsin, Norjan ja Venäjän viranomaisilta.

- Se, että pyydetään naapurimailta lausunnot, on todella hyvä asia. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, Väyrynen sanoo. Väyrynen iloitsee myös siitä, että Sallan radan purkaminen on siirretty ainakin viiden vuoden päähän.

- Liikenteen jatkuminen on myös hyvä. Nyt tulee yhä enemmän viestejä siitä, mitä rajan takana tapahtuu, Väyrynen sanoo viitaten Venäjän tuleviin kaasu- ja öljykuljetuksiin.

Rata tärkeä Ylläkselle

Kolarin kunnanjohtaja Heikki Havanka sanoo, että rataesitys on kunnalle paremminkin kielteinen.

Loppupäästään haarautuvaa Kolari-Äkäsjoki/Rautuvaara-rataa esitetään purettavaksi vuonna 2007. Vajaat 30 kilometriä pitkä rata suljettiin liikenteeltä reilut kymmenen vuotta sitten, kun kaivostoiminta molemmissa määränpäissä lakkasi. Kunta näkee radan säilyttämiselle kuitenkin perusteita.

- Rautuvaaraan Ylläksen suuntaan menevässä haarassa on erinomainen mahdollisuus jatkaa rataa tunturin juurelle saakka. Nyt Kolarin rautatieasemalta on 40 kilometriä matkaa hiihtokeskukseen. Vaikka rataa ei heti jatkettaisikaan, ei purkamisessa ole mitään järkeä, Havanka sanoo.

Äkäsjoki-haara kiinnostaa Havangan mukaan puolestaan norjalaisia, joilta tällä hetkellä puuttuu rautatieyhteys Pohjois-Norjaan. Havanka korostaa, että koska radalla ei ole liikennettä eikä kunnossapitoa, sitä voisi pitää "reservissä" ilman minkäänlaisia kuluja Ratahallintokeskukselle.

Lähde Kaleva 29.11
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=526864

Sipooseen ehdotetaan henkilöliikennettä

30.11.2005 10:34

Paineet henkilöjunaliikenteen käynnistämiseen Sipoon ja Keravan välille kasvavat. Ratahallintokeskuksen selvityksen mukaan Nikkilän ja Keravan välinen lähijunaliikenne olisi kustannuksiltaan edullista verrattuna muihin pääkaupunkiseudun raideliikennesuunnitelmiin.

Ongelmana on radanvarren tämänhetkinen pieni asukasmäärä, sillä alueella asuu nyt runsaat 10.000 ihmistä. Sipoo pohtiikin parhaillaan, keskittääkö se kasvuaan kunnan länsiosiin vai mahdollisen itämetron suunnalle.

Henkilöjunaliikenne Kerava-Porvoo -radalla loppui 80-luvun alussa ja nykyään radalla liikennöi tavarajunia Porvoon Kilpilahteen.

Lähde Itä-Uudenmaan uutiset 30.11
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebpvo.nsf/sivut/yle_uutispalvelu

Autot matkaavat Turusta pohjoiseen perjantaista lähtien katetussa vaunussa

29.11.2005 18:02

Ensi perjantaista lähtien pohjoiseen menijä voi ajaa autonsa uuteen kaksikerroksiseen autovaunuun Turun rautatieasemalla. Siihen mennessä rautatieasemalle on myös valmistunut kaksikerroksinen ajosilta, jota pitkin pääsee ajamaan VR:n vasta hankkimiin autovaunuihin. Teräksestä tehty ajosilta on rakennettu vanhan kiskoilla liikkuvan lastauslaiturin viereen. Noin 250 000 euroa maksaneen sillan rahoittaa Ratahallintokeskus. Uudet autovaunut eroavat 1970- ja 80-luvuilla rakennetuista vaunuista niin, että kaikki autot ovat matkan ajan sisätiloissa. - Vaunut ovat katettuja ja tiiviitä. Lumi ei näin pääse pyryttämään sisään, kertoo VR:n kalustovastaava Joel Lindström. Vanhoissa vaunuissa jotkin automerkit pitää kuljettaa perä menosuuntaan päin, jotta niiden osat eivät vahingoitu sisään puskevasta jäästä. Samoin perillä autojen moottoritila pitää ennen käynnistystä tarkistaa, ettei sinne ole joutunut lunta tai jäätä. Uusissa vaunuissa tällaisia ongelmia ei ole. - Ei auto missään muussakaan tilanteessa kulje talvisäässä 120 kilometriä tunnissa lämmityslaitteiden ollessa pois päältä. Katetuissa vaunuissa auto pysyy kuivana ja puhtaana, sanoo Turun asemapalveluesimies Jussi Friman. Myös moottoripyöriä ja kelkkoja kuljetetaan Vanhoista vaunuista poiketen uusissa autovaunuissa autoon saa sähköä lohko- ja sisätilan lämmitintä varten. Lisäksi uusiin vaunuihin mahtuu hiukan korkeampia autoja kuin iäkkäisiin vaunuihin. Frimanin mukaan kuljetushinnat eivät nouse uusitusta kuljetuskalustosta huolimatta. Uudet autovaunut otettiin käyttöön noin vuosi sitten ja niitä kulkee jo Helsingistä Ouluun ja Rovaniemelle. Talgon valmistamia vaunuja on yhteensä 15 ja ne maksoivat vajaa 7 miljoonaa euroa. Yhteen vaunuun mahtuu yhteensä 12 autoa. Vanhoja, peruskorjattuja autovaunuja vedetään vielä raiteilla ruuhkahuippuja varten. Niitä on jäljellä 12 ja niihin mahtuu kerrallaan 10 autoa. Vaunuissa kuljetetaan paitsi henkilö- ja pakettiautoja myös moottoripyöriä ja -kelkkoja. Turusta kulkee autojunia Rovaniemelle ja Kolariin. Suomen rautateillä kuljetettiin viime vuonna 34 000 autoa. Määrä kasvoi edellisvuodesta 13 prosenttia. Turusta lähti 2004 pohjoiseen yli 5 000 autoa.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-11-29,4:343075,1:0:0:0:0:

VR lakkauttaa pysähdyksiä

29.11.2005 10:30

Ensi syyskuun oikoradan valmistuminen muuttaa junavuorojen pysähdyksiä ja tuo uusia junavuoroja. Viisi pysähdyspaikkaa lopetetaan ensi syksynä pienten matkustajamäärien vuoksi. Nämä paikat ovat Taavetti, Jalasjärvi, Härmä, Kuivaniemi ja Ii. Pendolinot eivät enää pysähdy Hämeenlinnassa.

Esimerkiksi Jyväskylän ja Helsingin välillä on syyskuusta lähtien 13 päivittäistä Pendolino-vuoroa, kun niitä on nykyisin viisi. Matka Helsinkiin nopeutuu Jyväskylästä noin kymmenen minuuttia. Intercity-junien määrä kasvaa erityisesti Tampereelta ja Kouvolasta Helsinkiin. Kouvolan-reitillä InterCity-junien määrä kasvaa 25 vuoroon, kun se on nykyisin 17. Reitille tulee myös IC2-junia.

Vaasan suosittu aamuyhteys Helsinkiin ja vastaavasti iltapäivän paluumatka nopeutuvat yli puoli tuntia, koska suoran Intercity-yhteyden tilalle tulee vaihto Pendolinoon Seinäjoella. Vaasaan on lisäksi yksi suora IC-yhteys päivittäin.

Rovaniemen reitillä alkaa syksyllä kulkea yöjuna, joka koostuu lähinnä uusista kaksikerroksista makuuvaunuista ja autovaunuista. Toisessa yöjunavuorossa on sinistä vaunukalustoa. Suora yöjunaliikenne Kemijärvelle loppuu 3.9.2006.

VR:llä on liikenne- ja viestintäministeriön kanssa sopimus yöjunaliikenteestä Turusta Joensuuhun ja Helsingistä Pieksämäen kautta Ouluun 2.9.2006 asti. Liikenteen jatko riippuu ostomäärärahoista.

Lähde VR tiedote 29.11
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n50

Sillan nostotyö pysäyttää liikenteen moottoritiellä

28.11.2005 21:45

Kerava-Lahti-oikoradan rakennustöihin liittyvä vanhan sillan nosto keskeyttää ajoittain liikenteen Lahden moottoritiellä (Vt 4) Järvenpäässä. Ratahallintokeskuksen tilaama sillan nosto alkaa tiistaina 29.11.2005. Siltaa nostetaan vaiheittain tunkkaamalla hydraulitunkeilla. Nostotöitä tehdään joulukuun puoliväliin saakka.

Nostettava Kiljuvan ylikulkusilta sijaitsee Järvenpään ja Haarajoen eritasoliittymien välissä noin kaksi kilometriä Haarajoen eritasoliittymästä etelään. Nostotöiden aikana liikenne joudutaan pysäyttämään hetkittäin. Pysäytysten kestot ovat kerrallaan enintään 5 minuuttia.

Varsinaisten nostotöiden jälkeen tehdään vielä betonointi- ym. töitä. Myös näiden töiden seurauksena liikenne voidaan joutua ajoittain pysäyttämään.

Lähde RHK tiedote 28.11
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/tiedotteet.html

Eduskunta haluaa yöjunien kulkevan

26.11.2005 18:42

Eduskunnassa on halua huolehtia siitä, että Itä-Suomen läpi kulkevat kaksi yöjunavuoroa pysyvät liikenteessä ainakin ensi vuoden. Hallitusryhmien kesken on sovittu, että joukkoliikenteen saamaa tukea korotetaan ensi vuoden budjetissa 6-7 miljoonaa euroa. Sillä turvataan yöliikenteen jatkuminen Joensuun ja Turun välillä sekä reitillä Oulusta Kajaanin ja Kuopion kautta Helsinkiin.

VR on ehdottanut, että yöliikenne näillä väleillä lopetettaisiin jo tammikuussa. Asiasta nousi iso poru, ja liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sd) lupasi yöjunien liikenteen jatkuvan syksyyn.

Eduskunta lihottanee valtion ensi vuoden budjettia hallituksen esittämästä noin 50 miljoonalla eurolla. Suunnilleen samaa tasoa eduskunnan budjettiin tekemät muutokset ovat olleet myös viime vuosina. Noin puolet lisäyksestä menee tie- ja rataverkon ylläpitoon.

Lähde HS 24.11

VR tutkituttaa uudelleen kaikki viime vuosien rataonnettomuudet

25.11.2005 08:00

Kaikki Suomessa viime vuosina sattuneet rataonnettomuudet tutkitaan uudelleen. Tällä erää tarkimmassa syynissä on kaksi viikkoa sitten tapahtunut Kälviän tasoristeysonnettomuus, jossa kuoli kaksi ihmistä. Uusintatutkimusta on pyytänyt VR-konserni, joka on huolissaan onnettomuuksien määrästä. Rataonnettomuuksien tutkinnan toteuttaa Onnettomuustutkintakeskus.

Tutkimus kestää vähintään vuoden. Tutkimus kattaa kolme edellistä vuotta. Selvitystyötä ei rajata pelkästään ihmishenkiä vaatineisiin onnettomuuksiin, vaan myös pienemmät onnettomuudet tutkitaan. Jo tällä hetkellä tiedetään, että suurin syy onnettomuuksiin ovat vartioimattomat tasoristeykset. Uusi tutkimus pyrkii pureutumaan onnettomuuksiin yksityiskohtaisemmin.

Lähde Pohjalainen
Lähde WWW http://www3.pohjalainen.fi/servlet/page?_pageid=3224&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&depa=11&id=29157474

Rantarata poikki Tolsassa

24.11.2005 17:30

Rantarata on poikki Tolsan kohdalta. Ihminen jäi pikajunan alle n. 200 metriä Tolsan asemasta Kirkkonummen suuntaan. Rata avataan arviolta n. klo 18.30. E-junat Espooseen kulkevat normaalisti.

Lähde Ylenaikainen

VR tuplaa veturinkuljettajakoulutuksen

23.11.2005 16:40

Veturinkuljettajien koulutusmäärä kaksinkertaistuu ensi vuonna. VR Koulutuskeskuksen mukaan kursseja aloitetaan ensi vuonna kaikkiaan neljä.

Kouvolaan uusia veturinkuljettajia palkataan aluksi kahdeksan, vuoden kuluessa Kouvolaan saatetaan saada myös toinen kahdeksan hengen koulutusryhmä.

Veturinkuljettajia tarvitaan, kun eläköityminen kasvaa nopeasti lähivuosina.

VR Koulutuskeskukseta kerrotaan, että ensi vuonna koulutettavat uudet kuljettajat sijoittuvat Kouvolan lisäksi mm. pääkaupunkiseudulle, Imatralle, Joensuuhun ja Tampereelle.

Veturinkuljettajien lisäksi myös konduktöörejä ja ratapihatyöntekijöitä koulutetaan eläköityvien tilalle aikaisempaa enemmän.

Lähde YLE Kymenlaakson Radio

Väitöstutkimus rautateiden routaongelmasta

23.11.2005 16:28

Rautateiden routaongelman syynä on rakenteissa käytetyn kalliomurskeen hienoneminen.

Tamperelaisen maarakennealan väitöstutkimuksen mukaan kalliomurske hienonee vuosikymmenten kuluessa ja rakenne heikkenee. Materiaali muuttuu routivaksi ja radan liikennenopeuksia on usein pakko alentaa.

Roudan aiheuttamia kiskovaurioita on korjattu mm. Tampereen ja Jyväskylän välillä.

Lähde YLE Tampereen Radio

RHK: Junat kulkevat Sallaan ensi vuodenkin

23.11.2005 15:55

Ratahallintokeskuksen (RHK) liikennejohtaja Anne Herneoja kiistää huhut, joiden mukaan Sallan radalla aiotaan lopettaa liikenne jo ensi vuonna. RHK:n työryhmän esitys vähäliikenteisten ratojen kohtalostaei ole vielä valmis. Lausuntoja on Herneojan mukaan saatu yhteensä 85 muun muassa kunnilta, maakuntaliitoilta ja teollisuusyrityksiltä. Sallan radan kohtalosta hän arvioi vain, että esitys on jollain lailla linjassa kesäkuussa julkaistun selvityksen kanssa. Herneojan mukaan vähäliikenteisten ratojen tulevaisuutta pohtineen työryhmän lähtökohtana ei ole rataverkoston saneerausohjelma tai RHK:n säästötavoite. - Meille ei ole annettu prosentteja eikä kilometrejä eikä mitään muitakaan tavoitteita. Nämä ovat yksinkertaisesti ratoja, joissa on meidän mittapuun mukaan kohtuullisen vähän liikennettä ja jotka ovat hyvinkin huonossa kunnossa. Pitää päättää, onko niihin järkevää satsata kymmeniä miljoonia euroja yhteiskunnan varoja vai ei. Venäjän rajalle menevä rata ei Herneojan mukaan ole sinänsä muita tärkeämpi.
Lähde WWW http://www.soneraplaza.fi/uutiset/artikkeli/0,2936,h-8487_a-29134100_feed-1,00.html

Vähäliikenteisistä radoista esitys tässä kuussa

23.11.2005 15:53

Ratahallintokeskuksen (RHK) esitys vähäliikenteisten ratojen tulevaisuudesta on valmistumassa. RHK harkitsee parhaillaan, lakkautetaanko vai kunnostetaanko yhteensä 950 kilometriä hiljaisia rataosuuksia. Kesäkuussa julkistettu ratojen tulevaisuusselvitys on nyt käynyt läpi lausuntokierroksen, ja työ on RHK:n liikennejohtajan Anne Herneojan mukaan loppusuoralla. - Lausunnot on saatu ja niitä on analysoitu. Tällä hetkellä pohdimme, minkälaisia toimenpiteitä esitämme ministeriölle. Tavoitteenamme on, että esitys valmistuu marraskuun aikana, Herneoja sanoo. Herneojan mukaan liikenne- ja viestintäministeriölle annettava esitys sisältää myös ratojen kunnostuksia, jotka menevät budjettikäsittelyyn. Ensimmäiset ministeriön esitykset tulevat siis luultavasti julki vuoden 2007 budjettivalmisteluissa.
Lähde WWW http://www.soneraplaza.fi/uutiset/artikkeli/0,2936,h-8487_a-29128206_feed-1,00.html

Oikoradan penger Kytömaalla osin uusiksi

22.11.2005 15:28

Osa Tuusulassa sijaitsevan Kytömaan oikoratasillan pengermateriaalista vaihdetaan. Syksyllä tapahtuneen penkereen rakennekerrosten valumisen johdosta materiaalia on tutkittu Tampereen teknillisellä yliopistolla. Tutkimustulosten mukaan osa rautatieristeyssillan penkereiden rakennekerrosmateriaaleista ei täytä kaikkia laatuvaatimuksia. Ratahallintokeskus on päättänyt, että laatuvaatimukset alittava materiaali vaihdetaan. Penkereiden alaosat täyttävät vaatimukset, joten niitä ei tarvitse korjata.

Pengermateriaalin vaihto on käynnistynyt, ja työn arvioidaan valmistuvan tämän vuoden loppuun mennessä. Vaihtotyö ei vaikuta oikoradan valmistumisajankohtaan. Kerava-Lahti-oikorata avataan liikenteelle syyskuussa 2006.

Lähde RHK tiedote 22.11
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/2005/tiedote_22_11_05.html

Pääradan ajolankavaurio korjattu

22.11.2005 15:28

Ajolankavaurio haittasi muutamia tunteja junaliikenne pääradalla tiistaina. Vika saatiin kuitenkin korjattua ennakoitua nopeammin, ja liikenne palautui ennalleen alkuiltapäivällä. Vika Kytömaan kohdalla Keravan ja Järvenpään välillä havaittiin noin kello yhdeksän aamulla, jonka jälkeen sekä kauko- että lähijunat ohjattiin paikan ohi yhtä raidetta pitkin. Suurimmillaan myöhästymiset olivat vartin luokkaa, mutta yhtään junaa ei jouduttu kokonaan peruuttamaan, kerrottiin VR:n liikenteenohjauksesta.

Kytömaan kohdalta lähtee uusi rakenteilla oleva oikorata Keravalta Lahteen. Työmaalla ollut kaivinkone oli vahingossa sohaissut ajolankoja, jotka putosivat maahan. Tällöin myös pääradan ajolangat löystyivät ja jäivät roikkumaan. Vika saatiin pääradan puolella korjattua noin kello 13.30. Suurimmat vauriot syntyivät juuri oikoradan puolella.

Lähde ESS 22.11
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=68663&main=-1&dept=1

Pääradan junaliikenne takkuilee tänään

22.11.2005 10:23

Pääradan junaliikenne myöhästelee tänään ajolankavaurion vuoksi. Kytömaan kohdalla Keravan ja Järvenpään välillä oleva vika havaittiin aamulla klo 9.

Vauriopaikalla on vain yksi raide käytössä. Kaikki junat saadaan ohjattua paikan ohi, mutta järjestelyistä aiheutuu noin 15 minuutin myöhästymisiä. Osa junista saatetaan joutua myös perumaan.

VR:n mukaan tilanne jatkuu ainakin iltapäivään asti ja saattaa vaikuttaa myös iltapäiväruuhkan juniin.

Lähde YLE Teksti-TV

VR vaatii lisää rahaa ratoihin

21.11.2005 08:25

VR Oy:n mukaan Suomen rataverkko rapistuu pahasti ellei valtiolta heru vuosittain 30-40 miljoonaa euroa lisää kunnostukseen. VR vaatii valtiolta lisää rahaa ratojen kunnossapitoon ja rakentamiseen. Ratatöihin on valtion ensi vuoden budjetissa varattu rahaa 138 miljoonaa euroa, josta noin 10 miljoonaa euroa menee hankkeiden suunnitteluun.

- Jotta radat pysyisivät edes nykyisessä kunnossa, tarvitaan lisärahaa vuositasolla noin 30-40 miljoonaa euroa, sanoo VR Osakeyhtiön toimitusjohtaja Tapio Simos .

Kunnostusrahojen lisäksi VR haluaa investointirahaa uusiin yksittäisiin investointeihin satoja miljoonia euroja. Esimerkkinä isoista investointikohteista on koko maan rautatieliikenteen kannalta tärkeä Ilmalan ratapiha, johon ensi vuoden budjetissa on varattu viisi miljoonaa euroa, kun tarve on 100 miljoonaa euroa.

- Jatkuva rahanpuute aiheuttaa ongelmia radoilla. Ratoja pitäisi rakentaa, korjata ja korvata tasaisesti, jotta ei tarvitsisi tehdä äkillisiä isoja satsauksia, kuten Jyväskylä-Tampere-välillä viime kesänä, Simos toteaa.

Kalustoa ja ratoja parannetaan

Simos osallistui viime viikolla pidettyyn järjestyksessään viidenteen kansainväliseen nopeajunaliikenteen EurailSpeed 2005 -kongressiin Milanossa Italiassa. Neljän päivän suurkatselmuksessa oli paikalla yli tuhat rautatieliikenteen päättäjää, valtion ja kuntien virkamiestä, teknisiä asiantuntijoita ja toimittajia eri maista. VR:n isännöimään Suomen delegaatioon kuului 15 henkilöä.

- Kongressin puheenvuoroista kävi ilmi rautatieliikenteen kilpailukyvyn jatkuva parantuminen. Eri puolella maailmaa junakalustoa kehitetään koko ajan nopeammaksi, miellyttävämmäksi ja mukavammaksi. Myös rataverkot rakennetaan entistä nopeammaksi ja turvallisemmaksi, Simos kertoi.

Rataverkon kunto estää Suomessa 220 kilometrin tuntinopeudella kulkevien Pendolino-junien tehokkaan käytön suurten kaupunkien välisessä junaliikenteessä.

- Meillä voidaan ajaa toistaiseksi vain osittain niillä nopeuksilla, joita varten suurnopeusjunat on tehty. Jos radoilla voitaisiin ajaa huippunopeuksia, olisivat matka-ajat Suomessa oleellisesti lyhyempiä kuin tällä hetkellä, Simos vakuutti.

Pietarin ja Helsingin väli valmis 2008?

Viimeksi kaksi vuotta sitten ratojen kunnostuskohteet asetettiin Suomessa tärkeysjärjestykseen. Ykköshankkeina ovat Helsinki-Oulu-väli sekä Lahti-Luumäki-väli, jonka kunnostus mahdollistaisi nopeajunaliikenteen aloittamisen Helsingin ja Pietarin välillä jo kolmen vuoden kuluttua.

Tällöin matka-aika Helsingin ja Pietarin välillä supistuisi nykyisestä viidestä ja puolesta tunnista kolmeen tuntiin. Lahti-Luumäki-radan kunnostaminen maksaa noin 150 miljoonaa euroa, mikä on noin puolet Lahti-Kerava-oikoradan rakentamiseen myönnetystä rahamäärästä.

Suomessa on tällä hetkellä käytössä 16 Pendolino-junaa. Uuden junakaluston hankinta tulee ajankohtaiseksi, kun Helsinki-Pietari-väli saadaan nopeastiliikennöitävään kuntoon.

- Ainoa järkevä mahdollisuus on perustaa VR:n ja Venäjän rautateiden yhteinen yhtiö, joka järjestää kilpailutuksen ja tekee päätöksen, mikä junatyyppi reitille valitaan, Simos sanoi.

Jyväskylästä Helsinkiin runsaassa kahdessa tunnissa

Rataverkon paraneminen tekisi matkasta pääkaupunkiin junalla nopeamman kuin autolla tai lentokoneella. VR uskoo junamatkustuksen huomattavaan lisääntymiseen, jos Suomen rataverkko saadaan nopeastiliikennöitävään kuntoon.

VR Oy:n toimitusjohtaja Tapio Simos pitää jopa mahdollisena, että matka-aika Jyväskylän ja Helsingin välillä tippuisi lähelle kahta tuntia, kun se tällä hetkellä on kolme tuntia.

- Silloin ei enää kenenkään kannattaisi lähteä ajamaan Jyväskylästä Helsinkiin omalla autolla tai matkustamaan lentokoneella, koska kokonaismatkustusaika molemmissa olisi junamatkaa pitempi, Simos arvelee.

VR:n virallisena visiona on, että matka-aika lyhimmillään vuonna 2020 Helsingin ja Jyväskylän välillä olisi 2,5 tuntia. Henkilöautolla ajaminen noin kahdeksaa kymppiä Jyväskylästä Helsinkiin ilman pysähdyksiä vie noin 3,5 tuntia. Matka-ajan lyheneminen kolmanneksella edellyttää radan parantamista, jotta Pendolino-junilla voitaisiin ajaa koko 270 kilometrin matka 200-220 kilometrin tuntinopeudella.

Lähde Keskisuomalainen

Pendolinon korjaus kestää kuukausia

20.11.2005 20:20

Runsas viikko sitten Pohjanmaan radalla onnettomuuteen joutuneen Pendolino-junan korjaus- ja tarkastustyö on aloitettu VR:n Turun varikolla.

Pendolinon vetovaunu rikkoontui pahoin onnettomuudessa Kälviällä viime viikon torstaina, kun tasoristeystä ylittänyt eläinkuljetusauto törmäsi siihen. Onnettomuudessa menehtyivät eläinkuljetusauton kuljettaja ja apumies.

Kahdesta vetovaunusta ja neljästä asiakasvaunusta koostuva yksikkö tuotiin Turkuun kokonaisuudessaan, vaikka ulkoapäin havaittuja vikoja oli vain toisessa vetovaunussa.

- Toisin kuin muut junat, pendolino on aina kokonaisuus, jonka vikoja tarkastellaan aina yhdessä. Vaunut eivät toimi koskaan irrallaan muista, koska niillä on keskeinen yhteys toisiinsa, VR:n turvallisuuspäällikkö Kari Karjalainen kertoo.

Korjaustyön arvellaan kestävän useita kuukausia. Vaurioituneiden osien korjaamisen ohella tarkastetaan kaikkien vaunujen kriittiset osat, erityisesti kytkinlaitteet.

- Pendolinon keula on purettu nyt lähes kokonaan. Lisäksi irrotamme myös muista vaunuista osia ja lähetämme ne tarkistettavaksi laitetoimittajille Ruotsiin, Saksaan, Ranskaan, Itävaltaan ja Italiaan. Pelkkä tarkastustyö vie useita kuukausia ja korjaaminen vielä enemmän, arvelee VR Engineeringin päällikkö Ali Huttunen.

Kallis remontti

Huttusen mukaan vetovaunun toinen pää vaurioitui niin pahoin, että se joudutaan rakentamaan kokonaan uudelleen.

- Kustannuksista en pysty sanomaan vielä yhtään mitään, paitsi sen, että kalliiksi tämä tulee.

Runsaan viikon takainen onnettomuus on ensimmäinen Pendolinon tasoristeysonnettomuus Suomessa.

Vaikka Pendolinot on rakennettu hyvin turvallisiksi, ne eivät pelasta veturinkuljettajaa äkillisessä törmäyksessä.

- Veturinkuljettaja oli viimeiseen asti yrittänyt estää onnettomuuden. Kun oli selvinnyt, ettei yhteentörmäys ollut enää vältettävissä, veturinkuljettaja pakeni ohjaamosta ja suojautui siten onnettomuudelta. Tällaisessa tilanteessa on toimittava aina hyvin nopeasti, koska aikaa on vähän, turvallisuuspäällikkö Kari Karjalainen kertoo.

Lähde Turun Sanomat 20.11.2005
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-11-20,4:341129,1:0:0:0:0

Junaliikenne palautui normaaliksi Tampereella

20.11.2005 12:57

Pääradan junaliikenne on palautunut normaaliksi lauantaisen ohjausjärjestelmävian jälkeen. VR:n mukaan junien kokoonpanoissa on pieniä muutoksia, mutta liikenne kulkee normaalin aikataulun mukaisesti.

Ohjausjärjestelmään tuli vika kello 16:n aikaan. Vian vuoksi ratapihan vaihteita ei saatu käännettyä, eivätkä junat päässeet lähtemään Tampereelta ilman erityisjärjestelyjä mihinkään suuntaan.

Junat myöhästelivät iltapäivällä reilusti. Esimerkiksi Helsinkiin kello 16 aikonut Pendolino pääsi matkaan Tampereelta puolitoista tuntia aikataulusta myöhässä. Myöhemmin illalla pohjoiseen ja etelän suuntaan menevät junat myöhästelivät puolisen tuntia.

Etelän ja pohjoisen välinen junaliikenne saatiin kulkemaan erityisjärjestelyin ohjaamalla junat sellaisille raiteille, joilta ne pääsivät lähtemään. Poikittaisliikenne sen sijaan takkuili pahasti, koska vetureita ei saatu käännettyä. Esimerkiksi Jyväskylän ja Turun suuntaan meneviä matkustajia jouduttiin kyyditsemään vielä myöhään illalla busseilla ja takseilla.

Lähde HS Tuoreet 20.11
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4radan+junaliikenne+palautui+normaaliksi/1101981683662

Junaliikenne hidastelee Tampereella

19.11.2005 21:35

Pääradan junaliikenne myöhästelee Tampereella. VR:n Tampereen liikenteenohjauskeskuksen vaihdejärjestelmään tuli häiriö lauantaina kello 16 aikaan. Vika vaikuttaa junaliikenteeseen koko illan ajan. Junat pyritään saamaan liikkeelle erikoisjärjestelyin.

Kello 20 ja 21 tienoilla lähtevät junat sekä yöjunat kulkevat noin puoli tuntia myöhässä. Alkuillasta junaliikenne Tampereelta Turkuun ja Jyväskylään korvattiin busseilla.

Ratapihan vaihteita ei saada käännettyä eikä aseman opastimia vaihdettua vihreiksi. VR:n liikenteenohjauksesta kerrotaan, ettei vian syy ole vielä tiedossa. Asentajat tutkivat paraikaa, mistä vika johtuu. Siitä, milloin junaliikenne palaa normaaliksi, ei ole toistaiseksi tietoa.

- Helsinkiin aikova kello 16:n Pendolino pääsi lähtemään tunti ja 20 minuuttia myöhässä. Porin kello 16.15:n juna pääsee lähtemään puolitoista tuntia myöhässä ja Haapamäen kello 16.15:n juna korvattiin bussilla, VR:n liikenteenohjauksesta sanotaan.

Lähde YLE Teksti-TV ja Aamulehti

Junat seisovat Tampereen asemalla

19.11.2005 17:33

VR:n Tampereen liikenteenohjauskeskuksen vaihdejärjestelmään tuli häiriö lauantaina kello 16 aikaan. Vika tarkoittaa, että kaikki Tampereen kautta kulkeva rautatieliikenne on jumissa.

Tampereen asemalla seisovat junat eivät pääse lähtemään, eivätkä muualta tulevat junat pääse asemalle. Tilanne aiheuttaa myöhästymisiä muihinkin junavuoroihin. VR:n työryhmä selvittää vian syytä ja yrittää korvata sen mahdollisimman pian.

Kello 16.40 aikaan Tampereen asemalla seisoi kolme matkustajajunaa, joiden olisi pitänyt lähteä kello 16 jälkeen. Matkustajajunat seisovat myös Tampereen pohjois- itä-, länsi- ja eteläpuolella.

Lähde Aamulehti

Matkustajat juuttuivat jarruvikaiseen R-junaan

18.11.2005 21:16

R-juna 227 Helsingistä Riihimäelle myöhästyi perjantaina 90 minuuttia. Jarruvika yhdessä vaunussa jumitti sen lähes puoleksitoista tunniksi Malmin ja Tapanilan välille. Matkustajat olivat satimessa junassa. Tapaus sattui paluuruuhkan aikaan. Matkustajat saivat kököttää junassa, koska juna oli pysähtynyt niin hankalaan paikkaan, ettei heitä ollut turvallista päästää radalle. Häiriö myöhästytti muuta junaliikennettä muutaman minuutin.

Lähde HS Tuoreet 18.11
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Matkustajat+juuttuivat+jarruvikaiseen+paikallisjunaan/1101981675560

Ajolankavaurio korjattu Luumäellä

16.11.2005 17:15

Vaurioitunut ajolanka Luumäellä saatiin korjattua klo 16.40, ja junaliikenne Karjalan radalla palautuu normaaliksi.

Ajolankavaurion vuoksi Helsingistä klo 12.34 lähteneen IC5-junan ja Joensuusta klo 12.10 lähteneen IC8-junan matkustajat kuljetettiin busseilla Taavetti-Lappeenranta-välillä. Helsingistä klo 14.00 lähtenyt Pendolino S17 -juna jäi tapahtuneen vuoksi 15 minuuttia myöhään.

Kuorma-auto vaurioitti sähköradan ajolankaa klo 12.55 Luumäen ja Rasinsuon välisessä tasoristeyksessä katkaisten junaliikenteen.

Lähde VR tiedote 16.11
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n49

Oikoradan pääraiteet on hitsattu ajokuntoon

16.11.2005 10:52

Kerava-Lahti -oikoradan rakentaminen etenee ripeästi. Pääraiteet on hitsattu etuajassa, työt päättyivät jo viime viikolla. Projektipäällikkö Juha Kansosen mukaan pääraiteet ovat periaatteessa ajokunnossa mutta sivuraiteiden hitsaus jää kevääksi.

Turvalaitteiden asennukset ja sähköistystyöt ovat tekeillä. Koeajot sekä nopean junaliikenteen testit tehdään keväällä. Oikorata on niinikään hiottava ennen käyttöönotto. Hiontajuna Suomeen tulee kesällä Keski-Euroopasta.

Töiden aikataulua Kansonen pitää edelleen tiukkana. Kiireellisintä ennen ensi vuoden syyskuuta on Lahden ratapihalla, jonka työmaa on pahasti kesken. Asemakatosten rakentaminen on tarkoitus saada alkuun vielä tänä vuonna.

Lähde YLE Lahden Radio

Ratahallintokeskus rajoittaa junien suurinta nopeutta sähköratavaurion tutkinnan ajaksi

15.11.2005 18:56

Ratahallintokeskus on asettanut junille 160 km/h nopeusrajoituksen tänään Järvenpään pohjoispuolella sattuneen sähköratavaurion vuoksi. Vaurion mahdolliseksi syyksi on arvioitu voimakkaan tuulen ja suuren junanopeuden yhteisvaikutusta junan virroittimeen ja ajolankoihin siten, että sähköradan lankojen eristeet vaurioituivat.

Nopeusrajoitus on voimassa, kunnes asia saadaan selvitetyksi. Nopeusrajoitus koskee välejä Kerava-Tampere sekä Karjaa-Salo. Rajoituksen aiheuttamat junien myöhästymiset jäänevät muutamaan minuuttiin.

Lähde Pressi.com
Lähde WWW http://www.pressi.com/fi/tulostettava/98800.html

Sähköratavaurio Jokelan ja Purolan välillä myöhästyttää pääradan junia

15.11.2005 13:43

Sähköratavaurio Jokelan ja Purolan välillä myöhästyttää pääradan kaukoliikenteen junia sekä Helsingin ja Riihimäen välillä kulkevia lähiliikenteen junia. Myöhästymiset ovat tällä hetkellä enimmillään noin 15 minuuttia.

Tänään kello 10.20 Purolassa sähköradan ajolanka putosi alas. Junat pääsevät liikennöimään vauriopaikan ohi, mutta Jokelan ja Purolan välillä on vain yksi raide käytössä. Vaurioalue on noin 200 metriä.

Korjaustöiden arvioidaan kestävän iltaan saakka.

Lähde VR-Yhtymä
Lähde WWW http://www.vr.fi/yhtyma/uutis.html

Paikallisraideliikenne Etelä-Karjalan menestystekijänä - seminaari Lappeenrannassa

14.11.2005 18:48

Suomen liikenneliitto ry jäsenjärjestöineen järjestää DUO-vaunu seminaarin "Paikallisraideliikenne Etelä-Karjalan menestystekijänä" keskiviikkona 16.11.2005 kello 17.30 - 20.00 Lappeenrannan Teknillisellä Yliopistolla (sali 1381, 3.kerros). Puhujina mm. Antero Alku, Elmeri Kollanus, Mikko Laaksonen. Puhetta mm. nykyaikaisten duoraitiovaunujen ja paikallisjunien tekniikasta sekä erilaisista joukkoliikenteen organisaatiomalleista. Tapahtumassa käsitellään myös itse raidejärjestelmän vaikutuksia seudulliseen- ja kaupunkikehitykseen. Tilaisuus avoin ja ilmainen. Linkki tapahtumaa varten toimitettuun ennakkomateriaaliin: http://www.lappeenrannanseudunvihreat.net/duocarelia.pdf (paikallisen jäsenjärjestön sivuille)

Kymmeniä junanvaunuja töhritty Riihimäellä

11.11.2005 11:51

Useita kymmeniä junanvaunuja on maalattu luvattomasti Riihimäen rautatieaseman välittömässä läheisyydessä tällä viikolla. Rikoskomisario Mika Heikkosen mukaan tiistain vastaisena yönä vahingonteon kohteeksi joutui 22 vaunua ja keskiviion vastaisena yönä kymmenen vaunua.

Poliisi ei ole saanut tekijöitä vielä kiinni. Junanvaunujen kylkiin on kirjoitettu muun muassa herjaavia tekstejä, joissa mainitaan VR:n ja FPS Security -vartioointiliikkeen työntekijöitä nimeltä. Erään VR:n työntekijän nimen perässä luki "187", joka on poliisin murhasta käyttämä koodi Yhdysvalloissa. Rikoskomisario ei pidä maalaajien työnjälkeä erityisen korkeatasoisena. "Olen nähnyt elämäni aikana laadukkaita graffiteja, mutta nämä ovat laaduttomia töherryksiä", Heikkonen kuvailee.

Junanvaunuja on Heikkosen mukaan maalailtu luvattomasti Riihimäellä yhtä kauan kuin Suomessa on ollut graffitien ja tagien tekijöitä. Töhertely on kuitenkin lisääntynyt selvästi tänä syksynä. "Riihimäellä on töhritty syyskuun alun jälkeen yhteensä viitisenkymmentä junanvaunua. Poliisi on hyvin kiinnostunut selvittämään nämä tapaukset, jotta toiminta saadaan loppumaan", hän sanoo. VR:n turvallisuustarkastaja Teemu Väänänen kertoo, että Riihimäellä maalattujen vaunujen puhdistaminen maksaa alustavan arvion mukaan 50.000-100.000 euroa.Riihimäen poliisi tutkii junien sotkemista törkeänä vahingontekona. Heikkonen pitää hyvin luultavana, että tekijät eivät ole paikkakuntalaisia.

Lähde Helsingin Sanomat 11.05.2005

Järjestelmävika myöhästyttää rantaradan junia

11.11.2005 11:49

Junaliikenne rantaradalla myöhästelee liikenteenohjausjärjestelmän vian takia. VR:n mukaan junat ovat perjantaina myöhästelleet noin 30 - 50 minuuttia. Korjaustöiden arvioidaan valmistuvan ilta-päivällä.

Lähde YLE Teksti-TV

Pietarin-Helsingin nopea yhteys nostettiin esille Milanossa

11.11.2005 08:22

Pietarin-Helsingin nopea junayhteys nostettiin kaikkien tietoon Milanossa. Venäjän rautatieyhtiön RZD:n kakkosmies, ensimmäinen varapääjohtaja Vladimir Morozov antoi uutta uskoa maalin saavuttamiseen.

Venäjä aikoo saada nopean junayhteyden kuntoon Pietarin ja Helsingin välille vuoteen 2008 mennessä. Ensimmäinen varapääjohtaja Morozov sanoi Milanossa torstaina päättyneessä nopeita junayhteyksiä käsitelleessä maailmankongressissa, että Venäjä suhtautuu vakavalla mielellä nopeiden junayhteyksien kehittämiseen ja yksi tärkeä hanke on juuri yhteys Pietarista Helsinkiin. Tässä kaupunkien välisessä junaliikenteessä pyrkimyksenä on saavuttaa kolmen tunnin matka-aika.

Suomalaisille rautatiealan ihmisille Morozovin puhe kongressissa oli positiivinen yllätys. VR-Yhtymä Oy:n kansainvälisten asioiden päällikkö Päivi Minkkinen sanoi, että vuosi 2008 ei ole mikään uusi asia maiden välisen raideliikenteen kehittämisestä puhuttaessa, mutta mukavaa oli kuulla se, että Venäjällä tuohon vuoteen myös tähdätään julkisesti esille tuoduissa suunnitelmissa.

- Vuosi 2008 on Pietarin ja Helsingin välisen junayhteyden kehittämisessä yhdessä sovittu tavoite, mutta siitä huolimatta se on ollut aika teoreettinen ja ikään kuin ilmassa oleva asia.

Nopeus 200 km/t

Morozovin esittämissä suunnitelmissa ensi vuosi on varattu ratalinjan kohentamisen suunnitteluun niin, että sillä voitaisiin pitää yllä tavoitteena olevaa 200 kilometrin tuntinopeutta. Vuosina 2007 ja 2008 tapahtuisi hankkeiden toteutus. Säästötavoite matka-ajassa Venäjän puolella on noin 1 tunti 20 minuuttia nykyiseen matka-aikaan verrattuna.

- Se oli nyt sitä konkreettista tietoa, jota Venäjältä on odotettu.

Venäjän yllättävä asioiden vauhdittaminen merkitsisi vauhdin lisäämistä myös Suomen puolella. Valtioneuvoston periaatepäätös lupailee, että vuonna 2008 Lahden-Luumäen rataa ryhdyttäisiin vasta peruskorjaaman ja työ olisi valmis vuonna 2011.

Velaro kiinnostaa

Venäjä on tehnyt viime huhtikuussa aiesopimuksen saksalaisen Siemensin kanssa 60 nopean junan hankkimisesta. Sopimuksen kokonaissumma on 1,5 miljardia euroa. Kyseessä on aivan uusi juna, Velaro, jonka ensimmäiset kappaleet tulevat suurnopeusradalle Madridin ja Barcelonan välille. Näitä 350 kilometrin tuntinopeuteen yltäviä junia on valmistunut vain yksi mallikappale, jota esiteltiin Milanon kongressin aikana. Venäjälle kaavailtu Velaro Rus muokataan maan tarpeisiin. Nopeimmat versiot tulevat Moskovan ja Pietarin välille.

Sopimus kutistui

Morozovilta ei ollut mahdollista saada lausuntoa siitä, miksi 60 nopeaa junaa käsittävä ja kokonaissummaltaan 1,5 miljardin euron aiesopimus saksalaisen Siemensin kanssa on joidenkin tietojen mukaan kutistunut kuuteen junaan. Asiasta on kirjoittanut Pietarissa ilmestyvä The St. Petersburg Times, jonka mukaan Siemensin tiedottaja Bernd Edelmann sanoi lokakuussa, että toimitus-sopimuksesta neuvotellaan edelleen ja Siemens haluaa katsoa loppuun, kuinka monta junaa yhtiö Venäjän rautatieyhtiölle RZD:lle toimittaa.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=66967&category=23&main=21&days=0&dept=2

Raideryhmä tukee yöjunakapinaa

10.11.2005 13:44

(Raideryhmän kannanotto 8.11.2005)

On kulunut vain muutamia päiviä siitä, kun opiskelijat avasivat internetiin yöjunayhteyksien Helsinki - Kouvola - Kontiomäki - Oulu ja Turku - Tampere - Pieksämäki - Joensuu säilyttämistä vaativan listan. Tällä hetkellä listalla on jo lähes 11.000 nimeä. Tuemme opiskelijoiden esimerkillistä kansalaisaktiivisuutta taistelussa Itä-Suomen kuntien, asukkaiden ja yritysten toimivien yöjunayhteyksien puolesta. Lakkauttamishankkeissa on sivuutettu kansalaisten halu kulkea kätevästi nukkumalla pitkiä matkoja määränpäähän. Yhdymme myös näkemykseen siitä, että yöjunien kulun lopettaminen on hallitusohjelman vastaista eikä edistä mitenkään tasa-arvoista aluekehitystä.

Yöjunaliikennettä ei ole pyritty elvyttämään innovatiivisella markkinoinnilla tai esimerkiksi avaamalla sitä kilpailulle kuten kapinalliset toteavat. Johdonmukaisuutta kummempaa ei liikenneministeriöltä edellytetä: tappiollinen Itä-Suomen lentoliikenne on jo kilpailutettu. Onkin outoa, ettei ministeriö vaadi VR Osakeyhtiöltä uusia ajatuksia ja luovuutta kuten esimerkiksi yksityisiltä paikallisradiokanavilta. Nykyisestä pysähtyneisyydestä päästään eroon vain sallimalla uudet ajatukset ja liikennöitsijät.

Valtion ei tule VR Osakeyhtiön omistajana sallia yöjuniin sopivan kaluston romuttamista. Kysymys ei ole yksityisestä liikeomaisuudesta vaan kansallisvarallisuudesta, jonka käyttömahdollisuudet tulee antaa muillekin. Yöjunaliikenteen säilyttämiseksi VR:n tarpeettomana pitämät vaunut sekä veturit onkin otettava valtion suoraan omistukseen perustettavaan kalustopankkiin. Kalusto tulee antaa kilpailutuksen perusteella toimiluvan saaneiden yöjunaliikennöitsijöiden käyttöön. Uudet toimijat saisivat matkustajien houkuttelemiseksi muuttaa kalustoa esimerkiksi rakentamalla sauna- tai suihkuvaunuja. Makuuvaunuliikenteen kannattavuutta voitaisiin myös parantaa kehittämällä ravintolatoiminnan kaltaisia oheispalveluita sekä vaikkapa käyttämällä junia majoittumiseen erilaisissa massatilaisuuksissa. Kaluston uusiokäytöstä voimme hakea oppia Ruotsista.

Liikenneministeri viittaa tuoreessa kannanotossaan VR Osakeyhtiön esittämiin tappiolukuihin niitä mitenkään kyseenalaistamatta. Lisäksi siteerataan matkustajamääräselvitystä, jonka mukaan sisämaan yöjunaliikenteen matkustajista "vain" noin 49 prosentilla oli makuuvaunupaikka 1.1.2005 - 30.4.2005. Kun otetaan huomioon makuuvaunujen huomattavasti rajatumpi kapasiteetti verrattuna mukana kulkeviin päivävaunuihin, suhdeluku on vähintään hyvä. Onkin jo korkea aika suhtautua kriittisesti myös valtionyhtiöiden päättäjille antamiin tietoihin.

Ns. valtiosihteerityöryhmä esitti kesäkuussa 2005, että Yöjunakapinan kohteena olevan liikenteen ostaminen on perusteltua lopettaa ns. yhteiskuntataloudellisista syistä syksyllä 2006 Kerava - Lahti -oikoradan valmistuttua. Mainittuja yhteiskuntataloudellisia syitä ei ole kuitenkaan mitenkään perusteltu. Rautatiematkustajien eli kuluttajien mielipiteet on myös tyystin sivuutettu. Valtiollisen junamonopolin kuljetusasiakkaiden aseman parantamiseen ministerin soisikin osoittavan edes osan siitä tarmosta, joka uhrataan esimerkiksi viestintäpalveluiden käyttäjien aseman turvaamiseen.

Liikenneministeri on valmis keventämään kuntien kukkaroa jaettaessa digibokseja toimeentulotukena. Me puolestaan haluamme valtion käyttävän varojaan taloudellisesti ja järkevästi kilpailuttamalla yöjunaliikenteen ja lopettamalla valtionyhtiön tukiautomaatin. Tällä vuosituhannella päättäjien olisikin jo syytä edustaa ensisijaisesti Suomen kansaa eikä Suomen Valtiota. Kansalaiset haluavat yöjunia.

Raideryhmä (http://www.raideryhma.fi)

Lähde Raideryhmän internet-sivut
Lähde WWW www.raideryhma.fi

Kaksi kuoli junaturmassa (Pendolinon ja eläinkuljetusauton törmäys)

10.11.2005 09:56

Pendolinon ja kuorma-auton yhteentörmäys tapahtui vartioimattomassa tasoristeyksessä Kälviällä. Kälviällä on kuollut kaksi ihmistä junan ja eläintenkuljetusauton kolarissa. Onnettomuus tapahtui puoli seitsemän aikaan aamulla Peltokorven vartioimattomassa tasoristeyksessä, 10 kilometriä Kokkolasta pohjoiseen. Uhrit olivat eläinkuljetusautossa. Molemmat olivat ilmeisesti miehiä, mutta heidän henkilöllisyydestään ei ole toistaiseksi tietoa. Pendolino oli matkalla Oulusta Helsinkiin. Junan kyydissä oli viitisenkymmentä ihmistä. Kukaan heistä ei loukkaantunut. Eläinkuljetusauton puolenkymmentä lehmää kuolivat onnettomuudessa. Pelastuslaitos joutui lopettamaan yhden eläimen, muut olivat kuolleet yhteentörmäyksessä. Junaliikenne radalla on poikki arviolta iltapäivään asti. Junaliikenne korvataan onnettomuuspaikan raivauksen ajan linja-autoilla välillä Kokkola-Kannus.

Lähde MTV3-STT
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2005/11/405201

Kaksi kuoli tasoristeysturmassa Kälviällä

10.11.2005 08:28

Kaksi miestä on kuollut Kälviällä Keski-Pohjanmaalla sattuneessa junan ja eläintenkuljetusauton kolarissa. Onnettomuus sattui klo 6.30 noin 10 kilometriä Kälviältä Kokkolan suuntaan vartioimattomassa tasoristeyksessä. Uhrit olivat auton matkustajia.

Pendolino-juna oli matkalla Oulusta Helsinkiin. Poliisin mukaan matkustajat siirrettiin linja-autoon ja kuljetettiin Kokkolaan. Junaliikenne rataosuudella on poikki ainakin aamupäivän ajan.

Lähde YLE Teksti-TV

Mielialat maahan Otanmäessä

08.11.2005 09:22

Junanvaunutehtaalle levisi hämmennys ja pettymys eilen aamupäivällä, kun selvisi, ettei Talgon tarjous Intercity-vaunuista kelvannutkaan VR:lle. Tieto uudesta tarjouskierroksesta lievitti pahaa mieltä, mutta ihmetys jäi.

"Olisi mielenkiintoista tietää, mikä tässä on takana", sanoo pääluottamusmies Ilpo Karjalainen .

Valtion viime keväänä osoittamat omistajan otteet VR:ssä olivat tuntuneet vakuuttavilta. Karjalainen sanoo työntekijöiden toivovan nyt ennen kaikkea sitä, että Talgon espanjalaisen pääomistajan kärsivällisyys riittää vielä tammikuussa päättyvän uuden tarjouskierroksen katsomiseen. Nykyisillä tilauksilla junanvaunutehtaalla on täystyöllisyys ensi elokuulle asti.

Talgon toimitusjohtajan Markku Blombergin mukaan päätös uudelle tarjouskierrokselle osallistumisesta tehdään lähiviikkoina. Ratkaisun lykkääntyminen oli ikävä käänne, hän sanoo.

VR:n johto ilmoitti eilen käynnistävänsä kokonaan uuden tarjouskierroksen 20:n Intercity-vaunun tekemisestä. Lokakuun lopussa päättynyt edellinen kierros ei tuottanut yhtiön mukaan ainoatakaan ehdot täyttävää tarjousta. VR:stä ei kerrota, mitä sellaista uudella kierroksella tavoitellaan, jota ensimmäinen ei tuottanut.

VR ja liikenneministeriö sopivat viime viikolla, että ministeriö sitoutuu tarvittaessa 25 vuodeksi ostamaan kannattamatonta Intercity-liikennettä. VR-konsernin johdon mukaan uusien vaunujen tarjous-ehtoja voidaan aiesopimuksen ansiosta väljentää. Blombergin mukaan sopimus antaa toiveita, että Talgo voisi menestyä uudella kierroksella.

"Se tiedetään, kunhan saadaan tarjouspyyntö", Blomberg painottaa.

Lähde Kainuun Sanomat

Uuden ajan lättähatut aloittivat Joensuun ja Nurmeksen välillä

08.11.2005 08:18

Uusi kiskobussi kiinnosti

Ensimmäinen Joensuusta Nurmekseen puolelta päivin lähtenyt kiskobussivuoro sai väen kokoontumaan maanantaina matkan varrella kiskobussin pysähtymispaikoille. Esimerkiksi Lieksan asemalla uutta punavalkoista tulokasta oli vastaanottamassa kymmenittäin uteliaita, matkustajien lisäksi. Erityisesti liikuntarajoitteisten asioiminen, joka on tehty aikaisempaa helpommaksi, kiinnosti.

Joensuun ja Nurmeksen välillä kulkeneet veturivetoiset junat korvataan tästä eteenpäin näillä tsekkiläisvalmisteisilla kevyillä kiskobusseilla, joita liikennöi tällä rataosuudella päivittäin kaksi vuoroa molempiin suuntiin. Lähdöt ovat Nurmeksesta kello 6,55 ja 15.30 sekä Joensuusta kello 12.00 ja 18.05. Kiskobussit pysähtyvät entiseen tapaan Enossa, Uimaharjussa, Vuonislahdessa, Lieksassa, Kylänlahdessa, Höljäkässä ja Kohtavaarassa ennen Nurmesta.

Asiakkaan pitää vain muistaa aikataulu ja olla ajoissa pysähtymispaikalla, toki lipun ostoa ennakkoon suositellaan. Lipun voi ostaa konduktööriltä, joka myös leimaa sen, mutta eteistiloissa on myös lippujen leimauslaite.

Kiskobussissa on kolme matkustajaosastoa ja niiden välissä kaksi eteistä. Yhdessä yksikössä on 63 istumapaikkaa ja seisomapaikkoja on lähes saman verran. Toisessa päädyssä on paikat pyörätuoli-matkustajille ja lastenrattaille. Samassa osastossa on wc, johon pääsee myös pyörätuolilla. Kiskobusissa on inva-nostin pyörätuoli-asiakkaita varten. Eteistilassa voi kuljettaa polkupyöriä ja lemmikin kanssa päässee kyytiin toiseen päätyosastoon.

Valtio tukee liikennettä

Vähäliikenteisille radoille tarkoitettu uusi kalusto on kevyempi ja matkustajapaikkoja kulkee aikaisempaa huomattavasti vähemmän, mutta sekään ei tee junavuorosta VR:n liikennesuunnittelupäällikkö Herbert Mannerströmin mukaan vielä liiketaloudellisesti kannattavaa.

- Liikenne- ja viestintäministeriö tukee tätä liikennettä. Vaikka kustannukset ovat nyt paljon pienempiä aikaisempaan järeään dieselveturivetoiseen junaliikenteeseen verrattuna, ei yhteysväli ole kannattava. Toivottavasti tällä mallilla voidaan kuitenkin jatkaa mahdollisimman pitkään, jotta paikallisella väestöllä olisi käytössä junayhteys, Mannerström sanoo.

Vaunukierron takia aikaisemmin Joensuu - Nurmes välillä liikennöineissä junissa oli kolmekin vaunua eli parisensataa istumapaikkaa. Nyt määrä putoaa siis huomattavasti.

Kiskobussin molemmissa päissä on ohjaamo ja yksikkö on varustettu kahdella dieselmoottorilla. Se voi lähteä raiteelta molempiin suuntiin. Tarvittaessa yhteen voidaan kytkeä jopa kolme yksikköä. Kiskobussien nopeus on noin 120 kilometriä tunnissa.

Ensimmäinen kiskobussi on liikennöinyt kesäkuusta lähtien Joensuun ja Pieksämäen välillä, jossa sillä on korvattu osa veturivetoisista junavuoroista. VR:n mukaan kiskobussi on toiminut luotettavasti. Yhtiö on tilannut 16 kiskobussia tsekkiläiseltä CKD Vagonka -yhtiöltä, joista Suomeen on toimitettu kuusi. Näistä neljä on nyt käytössä ja loputkin tilatuista saadaan käyttöön vuoden kuluttua. Kiskobussit maksavat yhteensä 26,5 miljoonaa euroa.

Lättähattujen seuraaja

Kiskobussit eivät ole uusi ilmiö Joensuun ja Nurmeksen välisellä rataosuudella. Pitkän päivätyön VR:palveluksessa tehnyt lieksalainen Antti Kortelainen muistelee, kuinka ensimmäiset sen ajan kiskobussit aloittivat radalla vuonna 1955.

- Muistan sen hyvin, kun muutin samana vuonna Joensuusta Lieksaan. Siihen aikaan henkilöliikennettä oli paljon, koululaiset kulkivat junassa eikä autoja ollut. Peruskoulun ja autoistumisen myötä liikennemäärät hiipuivat, Kortelainen kertoo.

Lieksan asemapäällikön virasta vuonna 1993 eläkkeelle jäänyt Kortelainen arvioi, että VR on hinnoitellut itsensä ulos henkilöliikenteestä korkeiden lipun hintojen vuoksi.

- Tavalliselle kansalaiselle, ilman alennuksia, lipun hinta on liian korkea. Kahden henkilön kannattaa ajaa autolla Helsinkiin nykyisilläkin polttoaineen hinnoilla, hän laskee.

Kun siniset kiskobussit aikoinaan tulivat, olivat ne koko kansan kulkuneuvo. Silloisen nuorisomuodin mukaan ne saivat oitis lättähattu -nimen, olihan kalusto matalampi kuin höyryveturin vetämät mustat junanvaunut. Lättähattuliikenne jatkui vuoteen 1988 saakka.

Lähde Karjalainen
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Date=051108&Depa=kotimaa&Model=index.html

VR ei saanut yhtään ehdot täyttävää vaunutarjousta

07.11.2005 12:11

Kansainvälinen tarjouskilpailu VR:n suuresta vaunutilauksesta on päättynyt. Tv-uutisten tietojen mukaan VR ei saanut yhtään ehdot täyttävää tarjousta, joten tarjouskilpailu järjestettäneen uudelleen.

VR järjesti tarjouskilpailun 20 kaksikerroksisen IC-junanvaunun rakentamisesta ja vuokraamisesta heinäkuussa. Aikaistetun vaununhankinnan taustalla oli vaununvalmistaja Talgon talous- ahdinko, jossa VR:n valtio-omistaja tarjosi Talgolle mahdollisuutta lisätilausten saamiseen pelastaakseen Otanmäen vaunutehtaan Vuolijoella.

Espanjalaisomisteinen Talgo työllistää noin 400 henkeä Oulussa ja Vuolijoella. Toiminta on ollut pitkään raskaasti tappiollista ja työpaikat vaarassa.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta suositteli tilauksen tekoa jo kesäkuun alussa. Myös mm. pääministeri Matti Vanhanen oli vedonnut lisätilausten puolesta. Toukokuussa Talgon ahdinkoa lisäsi se, että VR jätti käyttämättä optionsa makuuvaunujen lisätilauksesta.

Lähde YLE24
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/vasen/id20811.html

Myös Suomen rautateillä kartoitetaan terroririskit

07.11.2005 07:32

Valvonta ja tarkastukset yleistyvät ratapihoilla

Suomi valmistautuu ehkäisemään terroria rataverkollaan, vaikka erityisiä uhkia ei ole toistaiseksi tullut tietoon. Valmiustilan nostoon velvoittaa viime heinäkuussa voimaan tullut Euroopan unionin turvatoimidirektiivi.

Ylitarkastaja Pentti Haapala Ratahallintokeskuksesta kertoo, että direktiivistä huolimatta erityisesti terrorismia koskeva turvallisuussuunnittelu on vielä hieman kesken. EU:n edellyttämän järjestelmän laatiminen on melko mutkikas tehtävä, joka ei käy hetkessä.

- Suunnittelu on näköjään ihan kaikilla tämän toimialan toimijoilla suunnilleen samassa tilanteessa, Haapala toteaa.

Toimijoilla hän tarkoittaa kuljetusketjuun osallistuvia, esimerkiksi tavaraa lähettäviä teollisuusyrityksiä, kuljetusyrityksiä ja vastaanottajia, joiden vastuulla turvallisuussuunnitelmat ovat. Turvalli-suussuunnittelu on vaaratilanteiden kartoittamista ja riskien tiedostamista.

- Tähän asti kaikki suunnitelmat tällaisten asioiden tiimoilta ovat olleet julkisia. Uusi piirre on, että nämä nimenomaan terrorismin varalta laadittavat suunnitelmat ovat luonteeltaan ei-julkisia, siis yksityiskohdista ei kerrota.

Suomessa käytännön toimia terrorismin ehkäisyssä voivat Haapalan mukaan olla lähinnä tarkistukset ja valvonta. Esimerkiksi henkilöllisyyksien varmistaminen kuuluu usein asiaan. Direktiivi edellyttää esimerkiksi ratapihojen ja terminaalien turvaamista silloin, kun niillä säilytetään kuljetuksen aikana vaarallisia aineita. Esimerkiksi Pieksämäellä vaarallisten aineiden kuljetus on suurelta osin läpikulkua, joten vaarallisia aineita ei paljonkaan seiso ratapihalla.

- Mutta sielläkin seurataan, että toimijat pitävät tilanteen ajan tasalla. Kulunvalvonnat, ihmisten henkilöllisyyden tarkistamiset ja tietyissä tapauksissa taustojen selvitykset koskevat myös niitä alu-eita, Haapala sanoo.

- Mutta ne eivät ole sellaisia asioita, jotka millään tavalla näkyisivät katukuvassa.

Täydennyskoulutusta henkilöstölle

Turvatoimidirektiivi edellyttää erikoiskoulutusta muun muassa vaarallisten aineiden kuljetukseen osallistuvalta henkilöstöltä. Haapalan mukaan koulutusta on järjestetty jo kymmenen vuoden ajan, mutta nyt yhä uusia henkilöstöryhmiä tulee mukaan. Myös täydennyskoulutusta on lisätty ja tehostettu.

- Esimerkiksi veturinkuljettajat ovat jo tovin osallistuneet myös kertauskoulutukseen. Aikaisemmin osalle ratapihalla työskentelevistä on riittänyt pelkkä peruskoulutus, mutta nyt heillekin on jouduttu rakentamaan kertaussysteemi.

Matkustajille ei turvatarkastuksia

Sunday Telegraph -lehden mukaan Britannia suunnittelee turvatarkastuksia junamatkustajille. Säännöllisten tarkastusten aloittaminen on noussut esille Lontoon metron pommi-iskujen vuoksi. Lehden mukaan turvatarkastuksissa käytettäisiin samoja keinoja kuin lentoasemilla. Matkustajat kulkisivat turvalaitteiden läpi ja matkatavarat läpivalaistaisiin. Tarvittaessa tehtäisiin myös ruumiin-tarkastuksia. Tarkastukset alkaisivat aluksi Paddingtonin asemalla Länsi-Lontoossa.

Suomessa junamatkustajien turvatarkastukset eivät ole ajankohtaisia

- Kyllä meilläkin niistä on puhuttu, mutta niihin ei ole katsottu olevan vielä tarvetta, Haapala kertoo.

Lähde Keskisuomalainen

Yöjunakapina koonnut yli 10.000 nimeä

07.11.2005 07:31

(31.10. päivitetty 7.11.) Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan piiristä virinnyt yöjunakapina ei ole laantunut, vaikka liikenneministeri viime viikolla ilmoitti, että sisämaan yöjunia ei lakkauteta vielä tammikuussa. Lakkautuksia vastustavaan adressiin ilmaantui viikonvaihteessa kymmenestuhannes allekirjoitus. Kampanja jatkuu järjestäjien mukaan, koske yöjunien halutaan kulkevan tulevaisuudessakin. "Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta katsoen Helsinki on kaukana. Yöjuna on monille ainoa tapa matkustaa edullisesti ja aikaa säästäen pitkiä matkoja", adressissa sanotaan. Siinä vaaditaan "tasa-arvoista aluekehitystä ja kansalaisten mielipiteen kuulemista". VR Osakeyhtiö on tilannut 20 uutta makuuvaunua Helsingin ja Rovaniemen väliseen liikenteeseen. Sisä-Suomen yöjunaliikenteen yhtiö haluaa lakkauttaa riittämättömiksi sanomiensa tukien vuoksi. Ruotsissa vanhaa kalustoa peruskorjataan ja vuokrataan yksityisille operaattoreille. Kaikkiaan 20 valtion omistamaa ja peruskorjaamaa lepovaunua on tulossa mm. Norrlandstågin juniin talven ja kevään aikana.

Lähde Infoverstas
Lähde WWW http://www.infoverstas.fi/

Maailman ensimmäinen biokaasujuna aloitti Ruotsissa

06.11.2005 10:35

Maailman ensimmäinen biokaasujuna on aloittanut liikennöinnin Etelä-Ruotsissa. Juna teki 80 kilometrin neitsytmatkansa Linköpingistä Ruotsin itärannikolla sijaitsevaan Västervikiin.

- Juna lähti ajallaan ja kaikki meni hyvin, junan omistavan Svenks Biogas -yhtiön markkinointijohtaja Peter Unden sanoi.

Biokaasujunan tarkoituksena on ajaa Linköpingin ja Västervikin välillä aluksi kerran päivässä, mutta myöhemmin vuorojen määrää aiotaan nostaa. Vanhan Fiatin valmistaman junan rungolle rakennettuun 60 paikan vaunuun vaihdettiin biokaasulla käyvät Volvon moottorit.

Lähde Kauppalehti 25.10

Pendolinot myöhässä yhtä usein kuin muutkin junat

05.11.2005 07:12

VR:n mukaan Pendolinot kulkevat täsmällisimmin aikataulussa kuin yleisesti luullaan. VR torjuu yleisen käsityksen, jonka mukaan Pendolino-junat myöhästelisivät aikataulustaan useammin kuin muut junat.

- Pendolinojen täsmällisyys on selvästi paremmalla tasolla kuin yleinen käsitys on. Teknisissä ongelmissa on osaltaan kysymys siitä, että uusia junayksiköitä otetaan käyttöön, jolloin ne vaativat säätämistä, sanoo henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen VR Oy:stä.

VR:n tilastojen mukaan noin 90 prosenttia kaikista junista eli noin joka kymmenes juna myöhästyy yli viisi minuuttia aikataulustaan. Pendolinojen osuus on noin 10 prosenttia VR:n kaukoliikenteen junista.

Suurimpien kaupunkikeskusten välillä kulkee joka päivä kaikkiaan 24 Pendolino-vuoroa eli kuukautta kohti matkaa lähtee noin 700 vuoroa. Pendolinon matka on pysähtynyt asemalle tänä vuonna yhteensä viidesti.

- Kun junilla on jonkin aikaa ajettu niin niiden luotettavuus paranee ja näin on käymässä myös Pendolinojen johdalla, Jaatinen toteaa.

Suomessa on tällä hetkellä kaikkiaan 18 Pendolinoa. Parhaillaan on menossa viimeisen eli Joensuun ja Helsingin välillä ensi maanantaina aloittavan 18. junayksikön käyttöönottovaihe.

Tekninen vika Jyväskylässä

Viimeksi Pendolino-juna jäi seisomaan Jyväskylän asemalle perjantaiaamuna teknisen vian takia. Kuopiosta Helsinkiin matkalla olleen junan matka keskeytyi ohjaamon automaattisessa kulunvalvonnassa ilmenneen vian takia. Junan piti lähteä Jyväskylästä kello 6.25.Helsinkiin saakka matkustaneiden matka myöhästyi noin puolitoista tuntia.

Hintakampanjalla lisää matkustajia

VR:n toteutti syksyllä alennuskampanjan tarjoamalla Jyväskylän ja Tampereen välisiä junamatkoja lokakuun loppuun saakka 15 euron hintaan, kun normaali hinta junatyypistä riippuen on 19,40-26 euroa.

- Junalla matkustaminen vilkastui kampanjan aikana kasvua kaupunkien välillä toistakymmentä prosenttia, Jaatinen kertoo.

Lähde Keskisuomalainen

Miehelle ehdotonta vankeutta konduktöörin tapon yrityksestä

04.11.2005 17:37

Oulun käräjäoikeus on tuominnut vuonna -70 syntyneen srilankalaismiehen neljän vuoden ehdottomaan vankeuteen konduktöörin tapon yrityksestä.

Konduktööri yritti poistaa lipputta matkustaneen miehen junasta Limingassa huhtikuussa. Sen seurauksena mies löi konduktööriä keittiöveitsellä useita kertoja kaulaan, ohimoon ja olkavarteen. Vammat eivät kuitenkaan olleet hengenvaarallisia. Junassa matkustaneet varusmiehet antoivat konduktöörille ensiapua ja taltuttivat puukottajan.

Käräjäoikeus piti erityisen moitittavana sitä, että teko kohdistui konduktööriin, jolla on erityinen asema ja tehtävä junassa. Konduktööri saa vahingonkorvauksia runsaat 7.000 euroa ja VR vajaat 8.000 euroa.

Lähde YLE Oulu Radio

Pendolino jämähti Jyväskylään teknisen vian takia

04.11.2005 07:50

VR:n Pendolino-juna jäi perjantaiaamuna Jyväskylän asemalle teknisen vian takia. Kuopiosta Helsinkiin matkalla olleen junan matka katkesi, koska ohjaamon automaattinen kulunvalvonta ei toiminut.

Junan oli tarkoitus lähteä Jyväskylästä kello 6.25. VR:n liikenteenohjauskeskuksen mukaan Pendolinon matkustajat siirrettiin kello 7.07 lähteneeseen Inter City -vuoroon. Helsinkiin asti menneiden matka myöhästyi turvalaitevian takia puolisentoista tuntia. VR:n mukaan viallinen Pendolino ajettiin tyhjänä Helsinkiin huoltoa varten.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Pendolino+j%C3%A4m%C3%A4hti+Jyv%C3%A4skyl%C3%A4%C3%A4n+teknisen+vian+takia/1101981517639

Vihreä liitto vastustaa yöjunien lakkautusta

03.11.2005 23:33

Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronberg vastustaa yöjunavuorojen lakkauttamista. Hänen mukaansa yövuorojen lopettaminen olisi maakunnille katastrofi. VR on suunnitellut lopettavansa yövuorot Savon ja Joensuun radoilla.

Lähde YLE Teksti-tv 3.11
Lähde WWW http://www.yle.fi/cgi-bin/tekstitv/ttv.cgi/10301/txt/nextsub

Yöjunaliikenne jatkuu syksyyn

03.11.2005 16:23

Itä-Suomesta etelään suuntautuvaa yöjunaliikennettä on tarkoitus jatkaa ensi syksyyn asti.

Liikenneministeri Susanna Huovisen mukaan sisämaan yöjunaliikenne palvelee nyt useita sellaisia ryhmiä, joiden kannalta liikenteen lakkauttamien jo vuoden alusta olisi kohtuutonta. Huovinen kertoi asiasta vastatessaan sitä koskevaan kirjalliseen kysymykseen eduskunnassa.

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan VR:n kanssa uutta sopimusta kannattamattoman junaliikenteen ostamisesta. Lähtökohtana on, että syyskuun jälkeen sisämaan yöliikennettä ei enää jatketa.

Lähde YLE Kainuun Radio

Seutulippu liittää keravalaiset henkisesti pääkaupunkiseutuun

02.11.2005 21:27

Ensi vuonna Keravalla päättyy vuosikymmeniä kestänyt piina. Maaliskuun alusta lähtien keravalaiset voivat ostaa 110 euroa maksavan YTV:n kausilipun ja syyskuun alusta ladattavia arvo- ja kertalippuja. Kaupunginjohtajan Rolf Paqvalinin mielestä Keravasta tulee seutulipun myötä vihdoin henkisesti osa pääkaupunkiseutua. "Koemme, että pääkaupunkiseudulla asuvat hyväksyvät meidät nyt ihmisinä", Paqvalin virnistää. Seutulippu ei putkahtanut keravalaisten käyttöön itsestään. Teknisen johtajan Arimo Hermalahden mukaan 30 vuotta kestäneet neuvottelut ja tekniset järjestelyt ovat olleet sekä mittavat että monimutkaiset. "Alussa pyydämme armoa. Ne (liput) ovat todella hankalia vehkeitä", Hermalahti toivoo. Kun seutulippu on täysimääräisesti käytössä, se maksaa Keravalle arviolta 600 000 euroa vuodessa. Ensi vuodelle siihen on varattu rahaa 200 000 euroa.

Lähde Helsingin Sanomat 02.11.2005
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/verkko-hesari/artikkeli/1101981488552

Juna töytäisi autoa Ylivieskassa

02.11.2005 19:47

Ylivieskassa on sattunut junan ja henkilöauton kolari. Onnettomuus sattui vartioimattomassa risteyksessä ratakadun ylittävällä junaradalla. Dieselveturin ja toistakymmentä puulastissa ollutta vaunua käsittänyt juna oli tulossa Kettukallion suunnasta kohti Ylivieskan keskustaa. Risteyskohdassa juna törmäsi puskurilla auton oikean takapilarin kohdalle vaurioittaen sitä.

Autoa kuljettanut mies kävi tarkistuttamassa mahdollisia vammoja Ylivieskan terveyskeskuksessa. Alkoholilla ei ollut osuutta tapahtuneeseen.

Lähde YLE Oulu Radio

Raitiovaunu ajoi ulos Kurvissa

02.11.2005 11:10

Raitiovaunu ajoi pois raiteilta keskiviikkoaamuna Sörnäisissä. Kukaan ei tiettävästi loukkaantunut. Onnettomuus sattui kello 9:n aikaan Hämeentien ja Helsinginkadun risteyksessä. Helsingin kaupungin liikennelaitokselta kerrotaan, että raiteilta ajoi ulos linjan 6 vaunu.

Onnettomuuden vuoksi linjat 7, 8 ja 6 olivat poikki noin 45 minuutin ajan. Raitiovaunuliikenne oli palautunut normaaliksi kello 10:een mennessä.

Lähde HS 2.11
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Raitiovaunu+ajoi+raiteilta+S%C3%B6rn%C3%A4isiss%C3%A4/1101981493523

Sisä-Suomen yöjuna-adressissa jo yli 4 500 nimeä

02.11.2005 10:37

Jo yli 4 500 henkilöä on allekirjoittanut Sisä-Suomen yöjunaliikenteen lakkauttamista vastustavan vetoomuksen internetissä. Nimilista pitenee kovaa vauhtia: tiistai-iltana se kasvoi puolentoista tunnin aikana noin 150 nimellä.

Yöllä matkustava säästää aikaa

Allekirjoittaneiden mukaan yöjuna on monille ainoa tapa matkustaa edullisesti ja aikaa säästäen pitkiä matkoja. He katsovat, että Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Savossa tarvitaan mahdollisimman sujuvia liikenneyhteyksiä, joiden vaikutus ulottuu monille elämänalueille.

Yöjunaliikenteen lakkauttaminen 8.1.2006 ei myöskään tue tasa-arvoista aluekehitystä. Kampanjan koordinaattori Heli Halonen Pohjois-Pohjalaisesta Osakunnasta kertoo, että yöjunaliikenteen lakkauttaminen vähentäisi tuntuvasti matkoja kotiseudulle Sotkamoon. Nykyisin Halonen matkustaa 10 tunnin junamatkan Helsingistä Sotkamoon noin kuudesta kahdeksaan kertaan vuodessa. Vaikka matka vie yöjunassa kaksi tuntia kauemmin kuin päiväjunassa, yöjunan edut ovat kiistattomat.

- Matkustaminen ei vie kokonaista työ- tai opiskelupäivää. Jos yöjuna lakkautetaan, todennäköisesti matkustan jatkossakin junalla. Silloin se on mahdollista vain pidempinä viikonloppuina.

- Lentokone on opiskelijalle niin kallis, että pelkästään lentämiseen ei voi siirtyä. Turisteillekin yöjuna on tärkeä. He matkustavat sillä etenkin Vuokattiin, Halonen sanoo.

Vetoomus toimitetaan eduskunnalle

Pelkästään internetissä nimiä ei kerätä, vaan 12.11. yöjunakapinan veturit järjestävät Kajaanissa Raatihuoneentorilla nimenkeruutapahtuman.

- Seuraavana päivänä lähdemme Kajaanista Helsinkiin yöjunalla, jossa keräämme lisää nimiä.

Vetoomus on allekirjoitettavana osoitteessa http://botta.osakunta.fi/yojunakapina/ 23.11. asti, minkä jälkeen se luovutetaan eduskunnalle. Halonen uskoo, että kansanedustajat ottavat vetoomuksen vakavasti.

- Sellaista viestiä olemme saaneet, että ainakin osa päättäjistä tukee meitä.

Lähde Karjalainen
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk

Onnettomuus pysäytti metrot

01.11.2005 11:11

Onnettomuus Rautatientorin metroasemalla aiheutti pysähdyksen metroliikenteeseen tiistaiaamuna ennen kello yhtätoista. Onnettomuus sattui idästä tulevan metron raiteella. Matkustajia ei päästetty ulos vaunusta eikä uusia matkustajia otettu sisään. Raide oli eristetty niin, etteivät ihmiset toiseen suuntaan kulkevasta junasta päässeet laiturin toiselle puolelle. Paikalla oli sekä poliiseja että pelastushenkilökuntaa. Metrovaunuun jumiin jääneille ihmisille kuulutettiin onnettomuudesta.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Onnettomuus+pys%C3%A4ytti+metrot/1101981480342

Turku - Peking junareitillä on vielä monta estettä jäljellä

01.11.2005 07:35

Kiinan ja Suomen rautatieyhteyksien parantamisessa on vielä monta estettä jäljellä. Yksi niistä on Venäjä, jonka kansallinen rautatieyhtiö RZD on pahassa kriisissä. Taloudelliseen ahdinkoon joutuneen laitoksen tila saattaa viivästyttää myös huippunopeiden henkilöjunien tulemista Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen.

Venäjän rautateiden pääjohtaja Vladimir Jakunin kertoi, että rautatie-konserni oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla tehnyt puolen miljardin euron tappiot. Jakuninin mukaan oli säästökuurin aika ja se tarkoitti sekä rataverkon parantamisen että junahankintojen viivästymistä.

Ensimmäisten joukossa tästä on kärsimässä Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen suunniteltu huippunopea henkilöliikenneyhteys. Helsingin ja Pietarin välille on suunniteltu jopa 250 kilometriä tunnissa kiitävää suurnopeusjunaa, jolla matka taittuisi kolmessa tunnissa. Teoriassa siten Turustakin pääsisi Pietariin vajaassa viidessä tunnissa.

Pohjolan kolmioksi kutsuttu hanke on osa EU:n liikenneyhteyksien parantamiseen tähtäävää TEN-projektia. Suomen puolella on valmiudet tehdä nopean yhteyden vaatimat korjaukset rataan valmiiksi suunnitellusti jo vuoden 2008 loppuun mennessä. Helsingin ja Lahden oikorata valmistuu ensi syksynä ja liikenneministeriö selvittää parhaillaan sekä Turku-Helsinki-radan oikaisemista. Lahden ja valtakunnan rajan välisen radan parantamisesta on jo päätös.

Venäjä on kuitenkin kysymysmerkki, vaikka maan yli johto onkin jo sopinut rataverkon parantamisesta ja suurnopeusjunien tilaamisesta. Venäläiset lehtitiedot kertovat, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pääjohtaja Vladimir Jakunin olisi kuitenkin valmis tilaamaan enää kuusi junaa, jotka nekin tulisivat Pietarin ja Moskovan väliseen liikenteeseen.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:4:0:0,4:4:1:1:2005-11-01;4:18:1:0:0,4:337082,1:0:0:0:0:

VR Cargo avaa ensi vuonna junareitin Turusta Pekingiin

01.11.2005 07:24

VR Cargo on päättänyt avata säännöllisen konttijunayhteyden Turusta Venäjän halki aina Kiinan asti. Ensi vuonna avattava reitti kulkee ainakin kerran, ehkä jopa kaksi kertaa viikossa suoraan Pekingiin. Lisääntynyt kaupankäynti itään on nostanut kysyntää molempiin suuntiin.

- Ratayhteys on ollut suunnitelmissa jo pitkään, mutta vasta nyt Kiinan talouselämä alkaa olla sillä mallilla, että kysyntää on tarpeeksi molempiin suuntiin, kertoo markkinointipäällikkö Matti Andersson VR Cargosta.

Anderssonin mukaan Turusta on tulossa Kiinan tavaraliikenteen sillanpääasema, johon virtaa rahtia muista Pohjoismaista. Suomessa juuri Turkua puoltaa muun muassa se, että Turussa on Suomen ainoa junalauttasatama. Rahtia kulkee myös toiseen suuntaan, eli Kiinasta Turkuun, josta se leviää laivoilla edelleen Pohjoismaihin.

Turussa on kaiken kaikkiaan panostettu logistiikkaan ja perustettu sitä edistämään oma yhtiö Pilot Turku Oy.

Turussa kasvavat tavaravirrat merkitsevät sitä, että muun muassa terminaalitiloja jouduttaneen tulevaisuudessa laajentamaan.

- Uskomme, että ensimmäisen kahden vuoden aikana Kiinan-rahdin määrä on vuodessa noin 50 000 teuta. Yksi teu vastaa pienemmän, 20-jalkaisen kontin sisältöä, Andersson kuvailee.

Anderssonin mukaan tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat. Kiinan vientitavaroiden jalostusarvon kasvaessa myös kuljetuksen pitää olla yhä nopeampaa ja sitä pitää olla yhä enemmän.

Sama hinta, puolet nopeampi

Tähän mennessä VR:llä ei ole ollut säännöllistä tavaraliikennettä Kiinaan lainkaan. Kuljetukset ovat olleet vielä satunnaisia. Venäjälle on päivittäin konttikuljetuksia, mutta ne kulkevat pienistä määristä johtuen eri tavarajunien mukana.

Junareitin edut ovat selkeät. Reitti Turusta Kouvolan Vainikkalan kautta Moskovaan, sieltä Siperian halki Kiinan rajalle Zabaikalskiin ja edelleen Pekingiin kestää noin 15-16 vuorokautta. Merikuljetus samaan päämäärään kestää noin 30 vuorokautta. Hinta on molemmissa suunnilleen sama.

Anderssonin mukaan radan kunto on koko valtavan pitkällä matkalla riittävä, parannuksia on pitänyt tehdä lähinnä eri maiden välisissä sopimuksissa ja terminaaleissa.

Venäjällä on sama raideleveys kuin Suomessa, mutta Kiinassa ei, siksi rajalla täytyy lasti lastata uudelleen.

Turku-Toijala -rata kestää

Suomen puolella rahti liikkuu reitin alussa Turku-Toijala -radalla, joka oli jo jäädä rautateiden ydinverkon ulkopuolelle. Anderssonin mukaan Toijalan-rata kestää hyvin tämänlaatuisen kuljetuksen.

Turun seutua logistiikkakeskuksena markkinoivan Pilot Turku Oy:n toimitusjohtaja Ari Niemelä on luonnollisestikin erittäin iloinen VR:n päätöksestä.

- Tämä vahvistaa entisestään Turun asemaa logistisena keskuksena, Niemelä sanoo.

Pilotin rooli hankkeessa on lähinnä markkinointi yhdessä VR:n kanssa.

Korjaukset tehtävä suunnitelmien mukaan

Niemelä toivoo, että Turku-Toijala -radalle luvatut korjaukset toteutuvat suunnitelmien mukaan, nyt kun rata on hyväksytty takaisin rautateiden ydinverkkojen listalle.

- Pientä epävarmuutta tässä näyttää olevan, vaikka rata pääsikin takaisin listalle, Niemelä pohtii.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:4:0:0,4:4:1:1:2005-11-01;4:18:1:0:0,4:337049,1:0:0:0:0:

VR ja YTV tekivät hyvin pitkän sopimuksen lähiliikenteestä

31.10.2005 18:37

YTV ja VR Osakeyhtiö ovat allekirjoittaneet uuden YTV-liikenteen hoitoa koskevan junaliikenteen sopimuskokonaisuuden. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva sopimus ulottuu vuoteen 2017 asti. Neuvoteltu sopimus on aiempaa yksityiskohtaisempi, ja siinä painottuu hintatason säilyttäminen vakaana sopimuskauden loppuun saakka.

Sopimukseen perustuvat junaliikenteen kustannukset ovat noin 46 miljoonaa euroa vuodessa.

Uusi sopimus rakentuu neljästä erillisestä sopimuksesta ja niitä yhdistävästä allekirjoituspöytäkirjasta. Erillissopimuksista suurin on junaliikenteen hoitamista ja siihen liittyviä palveluita koskeva operointisopimus. Sopimus kattaa YTV-alueella liikennöivät junat. Sopimuksessa on varauduttu myös YTV-alueen mahdolliseen laajentamiseen.

Ostoliikenteen korvaus määräytyy jatkossa ajettujen junayksikkökilometrien ja junatuntien perusteella. YTV:n maksamat korvaukset junaliikenteen hoidosta vastaavat siten aiempaa täsmällisemmin todellisia liikennöintikustannuksia.

VR:n kaluston käytöstä YTV-liikenteessä sovitaan kalustosopimuksella. YTV maksaa kalustokorvausta VR:lle junatyypeittäin. Sopimukseen liittyy kehittämissuunnitelma, joka koskee osan kalustosta peruskorjausta, osan poistamista ja Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n uusien junien käyttöön ottamista.

Lähde VR tiedote 31.10
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n40

Kiskobussi alkaa liikennöidä Nurmekseen

31.10.2005 18:35

Joensuun ja Nurmeksen välillä kulkevat veturivetoiset junat korvataan kiskobusseilla 7. marraskuuta alkaen. Yhteysvälillä liikennöi päivittäin kaksi junavuoroa molempiin suuntiin. Kiskobussivuorot ajetaan nykyisillä aikatauluilla: lähdöt ovat Nurmeksesta klo 6.55 ja 15.30 ja Joensuusta klo 12.00 ja 18.05. Matkalla kiskobussit pysähtyvät Lieksassa, kuten nykyisetkin junat. Viikonloppuisin osa vuoroista ajetaan kahdella yhteen liitetyllä kiskobussiyksiköllä. Ensimmäinen kiskobussivuoro lähtee maanantaina 7. marraskuuta klo 12.00 Joensuusta.

VR on tilannut 16 kiskobussia tšekkiläiseltä CKD Vagonka -yhtiöltä. Tähän mennessä Suomeen on toimitettu kuusi kiskobussia, joista neljä on käytössä 7. marraskuuta alkaen ja kaksi testi- ja koulutusajoissa. Kaikkien yksiköiden on määrä saapua maahan maaliskuuhun 2006 mennessä.

Kiskobussit on tarkoitettu vähäliikenteisille radoille, joilla liikennettä on hoidettu veturivetoisilla junilla. Kiskobussit maksavat yhteensä 26,5 miljoonaa euroa.

Ensimmäinen kiskobussi on liikennöinyt kesäkuusta lähtien Joensuun ja Pieksämäen välillä, jossa sillä on korvattu osa veturivetoisista junavuoroista. Kiskobussi on toiminut luotettavasti. Loput Pieksämäki-Joensuu-välin veturivetoiset junat vaihdetaan kiskobusseihin ensi kevääseen mennessä. Kiskobusseja tulee maahan varsin tiivistä tahtia. Ne otetaan käyttöön vaiheittain tarkastusten, testiajojen ja käyttölupien saamisen jälkeen.

Loppuvuodesta kiskobussiliikenne aloitetaan Iisalmen ja Ylivieskan välillä ja vuoden 2006 alkupuolella väleillä Savonlinna-Parikkala, Karjaa-Hanko ja Tampere-Haapamäki.

Lähde VR tiedote 31.10
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n39

Kiskoilta putosi veturi Seinäjoen eteläpuolella

31.10.2005 18:28

Kiskoilta pudonnut puutavarajunan veturi on pysäyttänyt toistaiseksi Seinäjoen ja Tampereen välisen junaliikenteen. Junaliikenne on pysähdyksissä, koska pudotessaan veturi veti alas raiteiden yläpuolella kulkevan 25 000 voltin sähkölinjan. Kaksi henkilöjunaa korvataan busseilla Seinäjoen ja Jalasjärven välillä.

Onnettomuus tapahtui Peräseinäjoen Haukinevalla maanantaina noin kello 14.35. Tapahtuman vuoksi Tampereelta klo 15.00 lähteneen InterCity-juna IC 53 ohjataan Jalasjärvelle ja junan matkustajat viedään busseilla Seinäjoelle. Sieltä matka jatkuu junalla pohjoisen suuntaan. Samoin Seinäjoelta klo 16.20 lähtevän pikajunan P 54 matkustajat tuodaan busseilla Jalasjärvelle, josta matka jatkuu junalla etelään.

VR:n liikenteenohjauksesta arvioidaan, että sähkölinja saadaan ajettavaan kuntoon noin kello 18:aan mennessä. Onnettomuudesta aiheutuvia viivästyksiä ei vielä tässä vaiheessa osata arvioida. Veturin lisäksi yksi puutavarajunan vaunuista putosi kiskoilta. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja eikä sen syytä vielä toistaiseksi tiedetä. Vaurion syitä tutkii Onnettomuustutkintakeskus.

Lähde HS Tuoreet 31.10
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Kiskoilta+pudonnut+veturi+haittaa+p%C3%A4%C3%A4radan+liikennett%C3%A4/1101981472826

Britannian juniin turvatarkastukset

30.10.2005 12:08

Turvatarkastusten aloittamista junien matkustajille suunnitellaan Lontoon metron pommi-iskujen vuoksi. Britannia suunnittelee turvatarkastuksia junamatkustajille. Säännöllisten turvatarkastusten aloittamista rautatieasemilla suunnitellaan Lontoon metron pommi-iskujen vuoksi. Sunday Telegraph -lehden mukaan tarkoituksena on käyttää vastaavia keinoja kuin lentoliikenteessä. Matkustajien tulee ennen junaan pääsyä kulkea turvalaitteiden läpi ja matkatavarat läpivalaistaan, myös ruumiintarkastukset ovat mahdollisia. Suunnitelmia tuntevan lähteen mukaan tarkastukset aloitetaan aluksi Länsi-Lontoossa Paddingtonin asemalla.

Lähde (MTV3-STT-AFP)
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2005/10/402643

Lättähatulla Helsingistä Lahden messuille

30.10.2005 08:55

Pienoisrautatieharrastajat juhlistivat lauantaina Lahden pienoismalli- ja harrastemessujen avajaispäivää tulemalla Helsingistä sinivalkoisella lättähattujunalla Lahteen ja vieläpä Salpausselän pysäkille.

Syynä junalla tuloon on itse asiassa se, että messujen yhteydessä vietetään myös valtakunnallisia pienoisrautatiepäiviä, jotka ovat jo järjestyksessä 23:nnet. Juhlajunassa oli päätepysäkille saapuessa noin 70 matkalaista.

Kaksi ja puoli tuntia

Konduktöörinä junassa toiminut Kristian Dahlström oli erittäin tyytyväinen matkaan.

- Lähdimme Helsingistä kello 8.20. Matka sujui hyvin ja oli todella ihanaa tulla lättähatulla. Junassa oli nostalginen tunnelma. Hieno kokemus, olen itse niin nuori, että en ole matkustanut lättähatulla silloin kun ne olivat vielä liikenteessä.

Matka-aika lättähatulla eli motilla oli 2 tuntia 35 minuuttia Helsingistä Salpausselälle. Välillä juna poikkesi myös Lahden asemalla, josta tuli lisää matkustajia. Dahlström on tyytyväinen matkustajamäärään.

- Tämä oli ihan sopivasti, junassa nyt oli hyvin tilaa ja kaikki pääsivät istumaan väljästi. Tunnelma oli koko ajan korkealla.

Dahlström on tällä hetkellä sanojensa mukaan Suomen nuorin konnari, 20-vuotias, ja harrastaa itsekin pienoisratateitä. Juna, jolla rautatieharrastajat tulivat Lahteen on Porvoon Museorautatie ry:n omistama.

Pienoisrautatieharrastajat ovat pääosassa tämän vuoden Malli Expo -tapahtumassa. Erikoisuutena on messuilla nähtävillä lähes 150 neliön tilan vaativa pienoisalppirautatie. Jo yksistään siihen tutustuminen vie innostuneimmilta aikaa useamman tunnin. Myös Suomen rautatiemuseo on näyttävästi mukana tapahtumassa.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=65253&category=23&main=21&days=0&dept=2

Pendolinolla Joensuuhun 7. marraskuuta

28.10.2005 23:04

Pendolino-liikenne laajenee 7. marraskuuta Helsingin ja Joensuun välille. Nykyistä junatarjontaa täydentää uusi Pendolino-vuoro aamuisin Joensuusta Helsinkiin ja toinen vuoro iltapäivisin takaisinpäin. Joensuun reitin avaamisen jälkeen Pendolino-reitistö kattaa keskeisimmät yhteysvälit Suomessa.

Joensuusta Pendolino lähtee maanantaista lauantaihin klo 5.27 ja saapuu Helsinkiin klo 10.26. Kouvolassa juna kytketään yhteen Savosta tulevan Pendolinon kanssa.

Helsingistä Pendolino lähtee maanantaista perjantaihin ja sunnuntaisin klo 14.00 yhdellä yksiköllä. Juna saapuu Joensuuhun klo 19.22.

Matkalla Pendolino pysähtyy Parikkalassa, Imatralla, Lappeenrannassa, Kouvolassa, Lahdessa, Riihimäellä, Tikkurilassa ja Pasilassa.

Joensuusta aamuisin lähtevä Pendolino on varttitunnin nopeampi kuin seuraavana kulkeva IC-juna. Joensuuhun iltaisin kulkevan Pendolinon ajoaika sen sijaan on hieman pitempi kuin IC-junalla. Ajoajat nopeutuvat syyskuussa 2006 Lahden oikoradan valmistuttua. Pendolino-yhteys aamuisin Helsinkiin nopeutuu runsaat puoli tuntia ja iltaisin Joensuuhun lähes tunnin.

Pendolino-liikenne alkoi Suomessa 10 vuotta sitten. Ensimmäinen Pendolino aloitti liikennöinnin Helsinki-Turku-välillä 27.11.1995. Sen jälkeen Pendolinot ovat alkaneet kulkea myös Tampereen kautta Ouluun, Jyväskylän kautta Kuopioon sekä Kouvolan kautta Iisalmeen.

Tällä hetkellä VR:llä on 16 Pendolino-junaa liikenteessä ja yksi juna varusteltavana Turussa. 18. eli viimeinen Pendolino saapuu Suomeen ensi vuonna. Vuonna 2004 Pendolino-junissa matkusti 793 000 asiakasta.

Lähde VR tiedote 28.10
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n37

Pian päätöksiä Itä-Suomen yöjunaliikenteestä

28.10.2005 14:29

Liikenneministeriö ottaa pian kantaa yöjunaliikenteen tulevaisuuteen. Liikenneministeri Susanna Huovisen mukaan päätökset Turku-Joensuu ja Helsinki-Kuopio-Oulu -välin yöjunaliikenteestä on tehtävä lähiviikkoina.

Huovinen korostaa, että VR ei voi yksipuolisesti lopettaa yöjunien kulkua vuodenvaihteessa, sillä sopimus on voimassa ensi vuoden syyskuun loppuun asti. Esimerkiksi korvaavia syöttövuoroja ei ehditä luoda vuodenvaihteeseen mennessä.

Huovinen kuitenkin muistuttaa, että yöjunaliikennettä ei ole arvioitu kannattavaksi enää syksyn jälkeen kun oikorata valmistuu ja päiväajan junavuorot nopeutuvat.

Lähde Pohjois-Karjalan uutiset 28.10
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebjsu.nsf/sivut/yle_uutispalvelu

Vetoomus yöjunien lakkauttamista vastaan

28.10.2005 13:10

Pohjois-Pohjalainen osakunta, Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan Kainuun seura sekä Keskustan opiskelijaliitto ovat käynnistäneet internet-adressin yöjunien lakkauttamista vastaan otsikolla "yöjunakapina".

Vetoomuksen osoite: http://botta.osakunta.fi/yojunakapina/index.do?subject=Vetoomus

Vetoomusteksti:

YÖJUNAKAPINA

Me allekirjoittaneet vastustamme Sisä-Suomen yöjunaliikenteen lakkauttamista 8.1.2006 alkaen. Kainuusta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta katsoen Helsinki on kaukana. Yöjuna on monille ainoa tapa matkustaa edullisesti ja aikaa säästäen pitkiä matkoja. Edellämainitut alueet tarvitsevat mahdollisimman sujuvia liikenneyhteyksiä, joilla on vaikutuksensa monille elämän osa-alueille. Päätös lakkauttaa Savonradan ja Joensuun yöjunat ei tue Kainuuta, Pohjois-Savoa, Pohjois-Karjalaa, eikä muita syrjäseutuja millään tavoin. Vaadimme tasa-arvoista aluekehitystä ja kansalaisten mielipiteen kuulemista!

Pohjois-Pohjalainen Osakunta Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan Kainuun Kerho Keskustan Opiskelijaliitto

Lähde Pohjois-Pohjalainen osakunta
Lähde WWW http://botta.osakunta.fi/yojunakapina/index.do?subject=Vetoomus

LVM asetti foorumin parantamaan joukkoliikennettä

28.10.2005 00:27

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut korkean tason foorumin pohtimaan joukkoliikenteen ongelmia ja kehittämistä.

Joukkoliikennefoorumissa on tarkoitus saada monipuolisia näkemyksiä joukkoliikenteen kehittämistarpeista. Se myös edistää yhteistyötä joukkoliikenteen palveluverkkoon vaikuttavien eri osapuolten kesken.

Tavoitteena on ylläpitää ja kehittää joukkoliikenteen palveluverkkoa alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon pohjalta. Foorumi etsii ratkaisuja esimerkiksi siihen, miten lipunhintojen ja kustannusten jatkuva nousu saataisiin hillittyä ja matkustajamäärän väheneminen pysäytettyä.

Foorumilta odotetaan ehdotuksia mm. keinoista joukkoliikenteen kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten turvaamiseksi sekä liikennejärjestelmäsuunnittelun ja tulosohjauksen käyttämisestä palvelujen säilyttämisessä. Yhtenä foorumin tehtävänä on löytää ratkaisu siihen, kuinka valtakunnallisen matka.fi-aikataulupalvelun jatko turvataan.

Joukkoliikennefoorumi aloittaa työnsä vuoden 2006 alussa. Toimikausi kestää vuoden 2009 loppuun. Jäseniksi on kutsuttu joukkoliikenteen keskeisten sidosryhmien edustajat. Lisäksi edustettuna on joukkoliikenteen tutkimus. Puheenjohtajana toimii rakennusneuvos Juhani Tervala liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Lähde LVM 27.10
Lähde WWW http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=1870&menuid=86&channelitemid=12302&channelid=55&channelTypeId=

Otanmäen tehdas sai kilpailijoita VR:n tilauksessa

27.10.2005 23:36

VR:n suuri vaunutilaus ei ole automaattisesti menossa Talgon Otanmäen vaunutehtaalle. Ensi maanantaina päättyvä kansainvälinen tarjouskilpailu on herättänyt suurta kiinnostusta.

- Totean vain lyhyesti, että kyseessä on on täysin aito EU:n hankintamenettelyn mukainen tarjouskilpailu, VR-Yhtymän pääjohtaja Henri Kuitunen suostuu sanomaan.

- Keskeiset valintaperusteet ovat tekniset vaatimukset sekä hinta ja niiden yhteismerkitys, Kuitunen ilmoittaa.

VR joutui poliitikkojen painostuksesta aikaistamaan kymmenellä vuodella vaunujen hankintaa.

Kauppa ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk) on ohjaillut VR:ää mukaan Otanmäen vaunutehtaan pelastusoperaatioon. VR on päätynyt malliin, jossa se vuokraa 20 kaksikerroksista intercity-vaunua 25 vuodeksi.

Vaunutehtaan omistaja, espanjalainen Talgo, on tukenut suurilla pääomalainoilla tappiollista Otanmäen tehdasta. Talgon pääjohtaja José Maria De Oriol sanoi jo kesäkuussa Kauppalehdelle, että aika alkaa käydä vähiin Otanmäen tehtaan pelastamisessa.

Poliittisen tuen lisäksi Talgon etuna tarjouskilpailussa on se, että VR on ollut tyytyväinen tehtaaseen aikaisemmissa investoinneissaan.

Aikaistetut intercity-vaunut päättävät tällä erää VR:n suuret henkilöliikenteen investoinnit. Seuraavaksi on vuorossa vetureiden uusiminen, mutta sitä ennen VR vetää henkeä ja kasvattaa lihavaa kassaansa entisestään. VR pyrkii rahoittamaan investointinsa omasta pussistaan.

Viime vuonna VR teki 52 miljoonan euron tuloksen. Tänä vuonna VR ei Kuitusen mukaan yllä yhtä suureen voittoon. Metsäteollisuuden työselkkaus pysäytti lähes puolet tavaraliikenteestä pariksi kuukaudeksi. Tavaraliikenne muodostaa VR:n liikennetuloista 60 %. Venäjän tavaraliikenne on lähtenyt jälleen ripeään kuuden prosentin kasvuun.

Henkilöliikenne on tänä vuonna noin kolmen prosentin kasvussa. Kuitunen pitää sitä joukkoliikenteelle erinomaisena kasvulukuna. Kuitusen seuraava haaste on VR:n voimakas eläköityminen. Yhtiön keskijohdosta kolmasosa siirtyy eläkkeelle lähivuosien aikana.

- VR:n työntekijämäärä on puolittunut 1980-luvun lopun jälkeen, ja pian ryhdymme rekrytoimaan väkeä, Kuitunen sanoo.

Lähde Kauppalehti 27.10

Itä-Suomen neuvottelukunta vastustaa yöjunien lakkautusta

27.10.2005 19:39

Itä-Suomen neuvottelukunta vastustaa VR:n suunnitelmia lakkauttaa yöjunaliikenne tammikuusta alkaen Karjalan ja Savonradoilla. Kannanotossa esitetään Itä-Suomen asukkaille kohtuuhintaista mahdollisuutta päästä joukkoliikennevälineellä aamuksi Helsinkiin esimerkikisi subventoimalla lentolippujen hintaa valtion tuella.

Lakkautuspäätös lopettaisi yöjunayhteyden Joensuusta Helsinkiin ja Turkuun. Neuvottelukunta vaatii myös vaihtoehtoisen kulkuliikenteen selvittämistä yöjunayhteyksille, koska VR ei ole esittänyt niille mitään korvaava ratkaisua.

Itä-Suomen maakuntien yhteistyöfoorumina toimiva neuvottelukunta hyväksyi kannanoton kokouksessaan illalla.

Lähde YLE Pohjois-Karjalan Radio

Juna törmäsi pysäköityyn rekkaan Turussa

26.10.2005 16:05

Kolmea vaunua työntänyt juna törmäsi pysäköityyn rekkaan Turussa keskiviikkoaamuna puoli kymmenen aikoihin.

Poliisin mukaan onnettomuus tapahtui, kun Pahaniemen sillan suunnasta satamaa kohti kulkeva juna törmäsi Tuontikadulle radan viereen lastaamista varten pysäköityyn rekka-autoon.

Junassa ollut tähystäjä antoi junalle pysähtymiskäskyn liian myöhään. Törmäyksestä ei tullut suurempia vaurioita. Alkoholilla ei ollut osuutta tapahtumaan.

Lähde YLE Turun Radio

Kiskobussilla Nurmekseen marraskuussa?

26.10.2005 15:59

VR aikoo aloittaa kiskobussiliikenteen Joensuun ja Nurmeksen välillä marraskuun aikana.

Maahan tulleista kiskobusseista kaksi on tällä hetkellä matkustajakäytössä Joensuun ja Pieksämäen välillä. Lisäksi neljä on parhaillaan testi- ja koulutuskäytössä ja niille on haettu käyttöluvat Ratahallintokeskuksesta. Joensuun ja Nurmeksen välillä siniset junavaunut vaihtunevat kiskobussiin jo lähiviikkoina.

AIisalmen ja Ylivieskan välillä kiskobussiliikenne alkanee joulukuussa ja Savonlinna-Parikkala-osuudella tammikuussa.

Lähde YLE Pohjois-Karjalan Radio

Haapamäen aseman ratapihan perällä on meneillään vanhojen junavaunujen romutus

25.10.2005 21:41

Romutettavat vaunut on poistettu VR:n tavarankuljetusyhtiön Cargon käytöstä ikäloppuina, täysin palvelleina ja liikenteeseen enää kelpaamattomina.

VR Cargo on poistanut tänä vuonna käytöstä nelisensataa vaunua. Tammikuussa poistetut parisataa vaunua on jo romutettu ja nyt on käynnissä toisen parinsadan vaunun erän muuttaminen metalliromuksi.

Romutukset hoitaa kierrätykseen erikoistunut Kuusakoski Oy. Haapamäellä purkutöissä on myös imatralainen Konepeikko Oy.

- Ajokelpoiset vaunut ajetaan purettaviksi romuttajalle sopiviin paikkoihin, mutta ajokelvottomat romutetaan niinsanotusti pystyyn siellä, minne niitä on kertynyt.

- Haapamäellä tehdään tietääkseni ja pienestä vaunumäärästä päätellen tätä pystyyn romutusta, päällikkö Erkki Puhakka VR:n Pieksämäen konepajalta kertoo.

Haapamäellä romutettavana on parisenkymmentä tavaravaunua. Niiden romuttaminen on nyt kestänyt kolmisen viikkoa ja työtä riittää vielä ensi viikoksi.

Varaosiksi ja teollisuuden raaka-aineeksi

Etupäässä metallisista tavaravaunuista syntyy Haapamäellä metalliromua, joka toimitetaan kierrätystavarana metalliteollisuuden raaka-aineeksi.

Käyttökelpoiset osat menevät VR:n konepajalle varaosiksi. Muun tavaran Kuusakoski myy romurautana eteenpäin ja kuljettaa Ekokemiin tai johonkin muuhun asialliseen paikkaan tuhottavaksi tai hyödynnettäväksi.

- Romuraudan hinta on tällä hetkellä hyvä. Käytöstä poistetut ja liikenteeseen kelpaamattomat vaunut kannattaa myydä ja purkaa romuksi, ei niitä ole järkeä seisottaa missään entisestään huononemassa, Puhakka tietää.

Maanantaina Konepeikko Oy:n kaksimiehinen työporukka keskittyi Haapamäellä junavaunujen alta irrotettuihin pyörästöihin. Metalliset pyörät irtosivat akseleista hitsipillillä leikaten.

Miesten mukaan vaunuista irtoavalla metallilla on teollisuudessa kysyntää.

- Tällainen vanha, kunnon malmiraudasta valmistettu tavara kelpaa romumetallin tarvitsijoille erinomaisesti. Siitä on raaka-aineeksi monenlaiseen tarpeeseen.

Lähde Suur-Keuruu 21.10.2005
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2005/10/21/1375017.shtml

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto vastustaa yöjunien lakkautusta

25.10.2005 13:06

VR-Yhtymän aikomus lakkauttaa yöjunat tammikuussa Karjalan ja Savon radoilta on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton mielestä käsittämätön ja yllättävä päätös sekä maan hallituksen ohjelman vastainen. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen ottaa yöjunaliikenteen esille huomenna keskiviikkona Itä-Suomen neuvottelukunnassa, josta VR:n aikeille jyrkän vastustava kannanotto lähtee kaikille asiaan vaikuttaville tahoille.

- Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus pyrkii parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja palvelua, lisäämään joukkoliikenteen rahoitusta ja kehittämään henkilökuljetusten yhdistelyä ja uusia liikenteen hoitotapoja. Onko hallitusohjelmalla mitään merkitystä, kun sen mukaan ei toimita? Hyttinen kysyy.

- Itä-Suomea uhkaa laajamittainen julkisen liikenteen alasajo, ei pelkästään yöjunien lakkauttamisen myötä, vaan myös kannattamattomien linja-autoliikenteen ostomäärärahojen leikkauksen vuoksi. Monille itäsuomalaisille yöjuna on ainut kohtuuhintainen julkinen kulkuväline päästä seuraavaksi aamuksi kokoukseen Helsinkiin tai muualle pääkaupunkiseudulle. Vastaavasti yöjunayhteys pääkaupunkiseudulta ja Turun suunnasta Itä-Suomeen on ainut kohtuuhintainen yhteys, Hyttinen toteaa.

- Heikot liikenneyhteydet vaikeuttavat jo muutenkin muuta maata heikommassa asemassa olevien syrjäisten alueiden kilpailukykyä ja heikentävät alueiden vetovoimaa yritysten ja asumisen sijaintipaikkoina. Joukkoliikenteen heikentämisellä nähtävästi halutaan ohjata ihmiset ja työpaikat yhä harvempiin keskuksiin, maakuntajohtaja arvioi.

Lentolippuihin alennusta?

Maakuntaliitto paheksuu myös sitä, ettei VR ole esittänyt mitään korvaavaa vaihtoehtoa yöjunaliikenteelle, vaikka yhtiöllä olisi mahdollisuus miettiä vaihtoehtoisia liikennejärjestelyjä myös oman konserninsa sisällä.

- Tällä hetkellä lentoliikenne ei ole kalleutensa vuoksi vaihtoehto. Mikäli yöjunaliikenne lakkautetaan, tulee Pohjois-Karjalan ja Kainuun asukkaille turvata kohtuuhintainen mahdollisuus päästä joukkoliikennevälineellä aamuksi Helsinkiin esimerkiksi subventoimalla lentolippujen hintaa, Hyttinen ehdottaa. Hyttisen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö ostaa tällä hetkellä lentoliikennettä Pohjois-Karjalan ja Kainuun näkökulmasta katsottuna pääkaupunkiseutua lähellä oleviin maakuntiin.

- Yksi toteuttamistapa olisi lentolippujen voimakas hinnanalennus valtion tuella. Liikenne- ja viestintäministeriön on selvitettävä pikaisesti tähän liittyvät kustannusvaikutukset.

Myös Pohjois-Karjalan sosiaalidemokraattisen (SDP) piirin piirihallitus ja Joensuun Työväenyhdistys toivovat VR:n säilyttävän Joensuun yöjunayhteyden. SDP:n piirin mukaan yhteyden lakkauttaminen uhkaa kansalaisten tasa-arvoista liikkumista. Piirihallitus esittää, että valtio tukisi lakkautettaviksi aiottuja junavuoroja siihen asti, kunnes nopeutuvat päiväjunavuorot korvaavat yöjunien tarpeen.

Joensuun Työväenyhdistys puolestaan vaatii, että valtioneuvoston on tehtävä periaatepäätös julkisen liikenteen tuesta ja kansalaisten kulkuyhteyksien turvaamisesta. Pohjois-Karjalan kehitykselle tarpeellisia yöjunavuoroja ei saa lakkauttaa.

Lähde Karjalainen 25.10
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Date=051025&Model=juttusivu.html&Story=2303236.txt

Henkilöauto törmäsi veturiin Eurajoella

24.10.2005 15:31

Henkilöautonkuljettaja ja matkustajat selvisivät säikähdyksellä törmäyksestä tavarajunan veturiin Eurajoella sunnuntaina hieman ennen klo 12 päivällä.

Köykäntietä Eurajoen keskustan suuntaan matkalla olleen henkilöauton kuljettaja ei havainnut vasemmalta tullutta tavarajunaa, vaan törmäsi sen veturin oikeaan sivuoveen. Auton keula romuttui täysin, mutta kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa. Veturiin ei tullut mainittavia vahinkoja.

Henkilöautossa oli vuonna 1985 syntyneen raumalaisen mieskuljettajan lisäksi neljä matkustajaa. Tasoristeyksessä ei ole puomeja eikä myöskään valoja.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-10-24,4:335371,1:0:0:0:0:

Liikennevaliokunta huolestunut oikoradan vuorovälistä

24.10.2005 13:06

Eduskunnan liikennevaliokunta on huolissaan Kerava-Lahti oikoradan henkilöjunien vuorovälistä. Valiokunnan mielestä oikoradan taajamajunaliikenteen pitäisi olla riittävän tiheä. Liikenteen aloittaminen ei kuitenkaan saa vähentää muiden rataosuuksien saamaa rahoitusta.

Liikenneministeriö neuvottelee oikoradan taajamaliikenteen toteuttamisesta VR:n kanssa. Oikorata valmistuu 3.9.2006.

Lähde Ylenaikainen 22.10

Junaratojen turvallisuus huolettaa valiokuntaa

21.10.2005 19:01

Rautateiden kunto ja turvallisuus huolettavat eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokuntaa. Valiokunta varoittaa ensi vuoden budjetista antamassa lausunnossa merkittävistä palvelutaso- ja liikenne- turvallisuusongelmista.

Valiokunnan mukaan rataverkkoa ei voida pitää riittävässä kunnossa esitetyllä rahoitustasolla. Turvallisen kunnon varmistamiseen tarvittaisiin valiokunnan mukaan 170 miljoonan euron vuosittaisia korjausivestointeja. Ensi vuoden budjetissa investoinnit jäävät 137,8 milj. euroon.

Lähde YLE Teksti-TV

Karjalan radan korjaustyöt valmistuivat

21.10.2005 17:14

Karjalan radan peruskorjaustyöt Parikkalan ja Imatran välillä ovat valmistuneet aikataulussaan. Radalle on korjausten lisäksi asennettu kauko-ohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmä.

Projektipäällikkö Pasi Kiiski VR-Rata -yhtiöstä kertoo, että 16 kilometrin rataosuudella tehdään vielä kahden viikon ajan viimeistelytöitä. Junien ei kuitenkaan pitäisi enää myöhästellä.

Luumäki-Joensuun-välisen pääraiteen päällysrakenne on nyt uusittu lähes kokonaan.

Lähde YLE Etelä-Karjalan Radio

VR:n yksityistää löytötavaroiden käsittelyn

21.10.2005 10:31

VR:n löytötavaratoiminta keskitetään Suomen Löytötavarapalvelulle 1. marraskuuta alkaen. Tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa junissa ja asemilla kadonneiden tavaroiden löytymistä ja palauttamista oikealle omistajalle. Suomen Löytötavarapalvelu on valtakunnallisesti toimiva yksityinen yritys, jolla on kokemusta erityisesti joukkoliikenteen löytötavara-asioiden hoitamisesta.

Löytötavaratoimisto noutaa VR:ltä päivittäin juniin ja asemille jääneet tavarat. Tavaroita voi tiedustella seuraavana arkipäivänä. Tavaroita säilytetään kolme kuukautta.

Asiakas saa ilmoituksen kaikista yli 20 euron arvoisista tavaroista, joista ilmenevät omistajan henkilötiedot. Matkapuhelimista ja lompakoista yhtiö pystyy ilmoittamaan nopeasti, koska se saa omistajien tiedot matkapuhelimien operaattoreilta sekä postin ja väestörekisterin osoitetiedoista. Yhtiö huolehtii kaikista, myös vähäarvoisista, alle 20 euron löytötavaroista.

Asiakas voi ilmoittaa ja tiedustella junissa ja asemilla kadonneista tavaroistaan Internetissä osoitteessa www.loytotavara.net tai soittamalla numeroon 0600 41006 (1,67€/min + pvm). Suomen Löytötavarapalveluun voi ottaa yhteyttä myös postitse, faksilla tai käymällä asiakaspalvelupisteessä, joka sijaitsee Helsingissä osoitteessa Mäkelänkatu 56. Löytötavaratoimisto palvelee myös ruotsiksi ja englanniksi. Toimiston yhteystietokortteja saa rautatieasemilta.

Asiakas voi noutaa löydetyt tavarat maksua vastaan löytötavaratoimiston asiakaspalvelusta. Suomen Löytötavarapalvelulla on myös postitus- ja kuljetuspalvelua.

Lähde VR tiedote 20.10
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n34

VR tilaamat makuuvaunut testauksessa

21.10.2005 10:28

VR:n tilaamia uudentyyppisiä makuuvaunuja testataan lokakuun aikana eri puolella rataverkkoa. Talgo Oy:n kokeiden aiheena ovat vaunujen tekniset ominaisuudet. Ensimmäiset uudet makuuvaunut valmistuvat ja siirtyvät VR:n haltuun loppuvuonna. Vaunut tulevat Helsingin ja Rovaniemen väliseen liikenteeseen ensi vuoden alkupuolella.

Uudet makuuvaunut ovat kaksikerroksisia ja alumiinirunkoisia kuten Talgon aikaisemmin valmistamat InterCity-vaunut. Vaunujen huippunopeus on 160 kilometriä tunnissa. Niitä voidaan käyttää vain sähköistetyillä rataosilla.

Lähde VR tiedote 20.10
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n33

Mommilan uusi seisake käytössä

20.10.2005 16:14

Mommila on saanut uuden pysäkin. Junat eivät enää pysähdy satavuotiaan asemarakennuksen edessä, vaan muutaman sadan metrin päässä. Junaa odotellaan nyt radan yli rakennetun maantieylikulun alapuolella.

Pysäkin valmistuttua vanha vartioitu tasoristeys on poistunut käytöstä ja liikenne radan yli kulkee uutta siltaa pitkin. Ylikulun rakentaminen on osa VR:n hanketta, jolla poistetaan kaikki tasoristeykset ja mahdollistetaan junaliikenteen nopeuksien nosto Riihimäen ja Lahden välisellä rataosuudella.

Kaukojunaliikenne loppuu Lahden ja Riihimäen välillä, kun oikorata Keravalta Lahteen valmistuu vuoden kuluttua. VR kertoo puolen vuoden kuluttua muutoksista paikallis- ja lähijunaliikenteessä. Tuolloin ratkeaa myös kuinka tiuhaan Riihimäen ja Lahden väliä kulkevat sähköjunat pysähtyvät.

- Mommilassa pysähtyy nyt suunnilleen kahdeksan junaparia vuorokaudessa. Kyläyhdisyksessä ei ole noussut esiin uusien pysähdysvuorojen saaminen. Junavuorot riittävät, mutta suurempi huoli on kylältä junaan nousijoiden väheneminen ja väen ikääntyminen, sanoo Pursijärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Paasivuo.

Pursijärven kyläyhdistyksen alueella on noin 150 taloa, mutta niissä on meneillään sukupolven vaihdos. Kun talot tulevat myyntiin, nuoret ostajat ilahduttavat väkeä. Liian usein kuitenkin talot myydään kesäasunnoiksi.

Mommilan asema on Pursijärven kyläyhdistyksen ylpeyden aihe. Asemarakennus on jo parikymmentä vuotta sitten suljettu yleisöpalvelusta. Rakennus on nyt yksityisessä kesälomakäytössä.

Junat alkoivat pysähtyä Mommilassa sata vuotta sitten kun Alfred Kordelin perusti radan varteen maitolaituripysäkin, josta Mommilan kartanon maitoa kuljetettiin Pietariin.

Lähde Hämeen Sanomat 16.9
Lähde WWW http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=22325&main=25

Yöjunien lakkautus kiukuttaa Pohjois-Karjalassa

19.10.2005 23:41

Viime perjantaina julki tullut tieto yöjunien kulun lakkaamisesta Joensuun ja Helsingin sekä Joensuun ja Turun välillä toi Karjalaisen verkkolehteen kiukkuisen keskustelun. Ohessa on haukuttu maakunnan kansanedustajat nyhveröiksi, kun eivät taida pystyä VR:n aikeita estämään.

- Asia on työstössä, vakuuttaa maakunnan kansanedustajien yhdyshenkilö Lauri Kähkönen (sd.).

- VR:n liikennesupistukset tulivat esiin tiistaina eduskunnan välikysymyskeskustelussa joukkoliikennemäärärahojen leikkauksista ensi vuoden valtion budjettiesityksessä. Keskustelun tuloksesta ymmärsin, että määrärahoja aiotaan lisätä, Kähkönen toteaa.

Hän sanoo ymmärtävänsä VR:ää, ettei se voi odotella valtion budjetin valmistumista joulun alla ja tehdä tulevalle vuodelle päätöksiään vasta sen jälkeen. Kähkönen olisi kuitenkin toivonut, että yöjunien loppuminen olisi ajoittunut siksi, kun nopeat radat ovat kunnossa.

- Olisi se ollut jonkinlainen lohtu, hän toteaa.

Kähkösen mukaan välikysymyskeskustelussa tuli esille vetoomus uudelle liikenne- ja viestintäministerille Susanna Huoviselle (sd.), että eduskunnasta menisi nopealla aikataululla VR:lle tieto puuttuvan rahoituksen paikkaamisesta.

Määrärahavähennys 3,7 miljoonaa

Valtio ostaa junaliikenneyhtiöltä kannattamattomia junavuoroja. Tänä vuonna rahoitus niihin on 39,7 miljoonaa euroa, mutta ensi vuoden budjettiesityksessä ostoihin on varattu vain 36 miljoonaa euroa. Vähennys on 3,7 miljoonaa euroa.

Vuosi sitten VR:n suunnitelmana oli lakkauttaa yöjunat syyskuussa 2006 Joensuun ja Turun välillä sekä Oulusta Kuopion, Pieksämäen ja Kouvolan kautta Helsinkiin. Oulun-Helsingin yhteyden loppuminen merkitsee myös Joensuun ja Helsingin öisen yhteyden loppumista. Nyt VR aikaisti supistamisen 8. tammikuuta alkaen. Lauri Kähkönen lupaa tivata - ja olettaa maakunnan muidenkin kansanedustajien yhtyvän rintamaan - ministeriltä joukkoliikenteeseen aiottua isompaa määrärahaa.

- Ei tässä vain käsiä levitellä ja katsella, mitä tapahtuu. Kaikin keinoin mitä kansanedustajilla on, pyrimme vaikuttamaan. Otamme asian, joka Pohjois-Karjalan lisäksi koskettaa useita muitakin maakuntia, yhdessä esiin, Kähkönen lupaa.

Järjestöväki rynnimään?

Karjalaisen Mielipide-palstalla on vaadittu kansanedustajia töihin ja otateltu, että auttaisiko jos järjestöväki ryhtyisi rynnimään. Pohjois-Karjalan vihreiden Marjo Hämäläinen toteaa, että yöjunan poistosta kärsivät erityisesti järjestöt, joilla ei ole varaa lentolippuihin ja joiden ensi vuodesta alkaen pitää maksaa myös yöpymiskuluja kun yöjuna ei kulje. Hämäläinen kysyy, etteikö Pohjois-Karjalan asukkaista ole muuhun kuin ruikuttamaan:

- Ihan oikeastiko olette (keskustelijat) sitä mieltä, että tulevaisuutemme on seitsemän, osin aika sattumanvaraisesti valitun, eduskuntaihmisen varassa? Olisiko mahdollista nyt yhtyä johonkin yhteisempään mielenilmaisuun meidän maakuntatasoisten vaikuttajien tasa-arvoisten oikeuksien ja toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi.

Opiskelijoitten aikaansaannos

Nimimerkki Olin siellä minäkin kertoo Joensuu-Turku-pikajunavuoron historian. Sen saivat aikaan Tampereen yliopistossa opiskelleet karjalaiset 1960-luvun lopulla. Karjalaisten puheenjohtajana oli tuolloin nykyisin Kuusankosken kaupunginjohtaja Reijo Huttunen ja isäntänä P-K:n maakuntaliiton aluekehityspäällikkö Oiva Laitinen.

- Varmaan oli niin, että toimimme aktiivisesti opiskelijoiden junavuorojen hyväksi Itä-Suomeen ja Joensuuhun, Laitinen toteaa vaatimattomasti.

- Silloin opiskelijaporukka sai aikaan jotain. Nyt nyhveröt kansanedustajat eivät saa aikaiseksi edes sitä, että säilyttäisivät junavuoron, nettikeskustelija jyräyttää.

Lähde Karjalainen 19.10
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Date=051020&Model=juttusivu.html&Story=2295046.txt

YTV-johtaja junaliikenteen kilpailuttamisesta: Lähiliikenteen kilpailuttamisesta ehkä viidenneksen säästö

19.10.2005 21:41

YTV-johtaja Hannu Penttilä uskoo, että lähijunaliikenteen kustannuksista putoaa viidennes, kun junaliikenne kilpailutetaan. Näin tapahtui bussiliikenteessäkin. Lähijunaliikenteen avautumista kilpailulle saataneen kuitenkin odottaa vuoteen 2012.

Suomen hallitus voisi avata rautateiden lähiliikenteen kilpailulle koska tahansa. Niin ei kuitenkaan tapahdu, sillä hallitusohjelmassa on sovittu, että Suomi avaa raideliikenteen kilpailulle vasta kun on pakko.

Pakko tulee EU:n kautta. EU:n ministerineuvostossa käsiteltävänä oleva palvelusopimusasetus tekee kilpailun mahdolliseksi asteittain. Viiden vuoden kuluttua lähiliikenteestä pitäisi olla 50 prosenttia kilpailutettu.

- Ministerineuvoston päätöksen jälkeen asetus ei vaadi kansallista käsittelyä. Se julkistetaan virallisessa lehdessä ja on sen jälkeen eurooppalaista lainsäädäntöä. Meidän arviomme on, että se on parin vuoden kuluttua käsitelty ja sen perusteella oletamme, että raideliikenteen ensimmäinen siirtymäkausi kilpailulle toteutuu vuoteen 2012 mennessä.

Vain liikenteen harjoittaminen kilpailutetaan, sillä raiteet omistaa Ratahallintokeskus.

Kun YTV kymmenen vuotta sitten kilpailutti bussiliikenteen, kustannukset putosivat 30 prosenttia. Tallella on edelleen noin viidenneksen hintaetu.

Tukholma esimerkkinä

Penttilä vertaa Helsingin lähiliikennettä Tukholmaan, jossa kuusi vuotta sitten tapahtunut lähijunaliikenteen kilpailuttaminen johti noin 30 prosentin kustannusten alenemiseen.

- On aika suuri todennäköisyys, että jos aito kilpailutilanne saadaan syntymään, meilläkin saadaan raideliikenteessä kustannustaso 20 prosenttia alas, ehkä enemmänkin. Säästö hyödyttää joukkoliikenteen käyttäjiä alempina lipun hintoina tai sitten subventiota maksavia kuntia.

Suomessa rautatieliikenne on valtio-omisteisen VR:n hoidossa. Penttilä sanoo, että VR on todennäköisesti yksi kilpailija. Ruotsissa operaattorina toimii Suomessa busseistaan tunnettu Connex. Ehkä myös Concordia on kiinnostunut kilpailusta.

Kaluston hankkii pääkaupunkiseudun kuntien perustama junakalustoyhtiö. Ensimmäiset junat tullevat kilpailun alkaessa vuosikymmenen alussa.

Joukkoliikenne ei ole viime vuosina pärjännyt suosiossa yksityisautoilulle, jota edullinen bensan hinta on tukenut. Penttilä näkee merkkejä muutoksesta.

- Tämän vuoden luvut näyttävät, että paluuta joukkoliikenteeseen on tapahtunut. Valinnassa ratkaisee paljon, kuinka sujuva yhteys kotoa on työpaikoille. Sen takia on tärkeää, että maankäyttö tukee raidepainotteista joukkoliikennettä eli aseman seutuja tiivistetään.

Penttilä uskoo, että ensi vuonna käyttöön otettava työsuhdelippu parantaa joukkoliikenteen vetovoimaa.

- Se tuo kolmannen ryhmän eli työnantajat joukkoliikenteen maksajaksi.

Lähde Länsiväylä 19.10.2005

Lättähatulla Lahteen pienosmallitapahtumaan

19.10.2005 13:45

Syksyn suurin pienoismallien ja harrasteiden suurtapahtuma pidetään Lahden Messuhallissa lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Tapahtuman yhteydessä nähdään sekin, että urheilukeskukseen ajetaan junalla. Porvoon museorautatieyhdistys ajaa messuille museojunalla eli lättähatulla. Juna kuljettaa väkeä messukeskukseen vanhaa raidetta pitkin.

MalliExpo 2005 -messujen pääsylipulla voi osallistua kolmeen messutapahtumaan samanaikaisesti. Lipulla pääsee tutustumaan pienoismallien ja harrasteiden suurtapahtumaan, valtakunnallisille pienoisrautatiepäiville sekä miniatyyritapahtumaan. Suurtapahtumassa mukana on myös runsaasti alan yhdistyksiä, harrastajia ja kauppiaita sekä näytöslajeja.

Lähde ESS 19.10
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=63729&main=-1&dept=1

Oikoradan taajamaliikenne yhä vailla rahoitusta

19.10.2005 10:33

Ensi syksynä valmistuvan oikoradan taajamajunaliikenne on edelleenkin ilman rahoitusta. Lahden ja Helsingin välille ei siis ensi syksynä tule yhtään uutta junavuoroa ellei valtion budjetista löydy lisää rahaa. Itse asiassa sieltä ei löydy tarpeeksi rahaa edes kaikkien VR:n nykyisten vuorojen ylläpitoon.

Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa tänä vuonna VR:ltä junavuoroja 39,7 miljoonalla eurolla, mutta ensi vuoden budjetissa summa on vain 36 miljoonaa euroa. Summien välissä on ilmaa noin neljä miljoonaa euroa, joista noin puolelle VR:n on löytänyt jo säästökohteen.

- VR:n johdossa on tehty päätös, että meidän puolestamme nämä ns. sisämaan yöjunat loppuvat 8. tammikuuta 2006. Näitä vuoroja ovat Turku-Joensuu-Turku ja Helsinki-Kuopio-Oulu. Sen sijaa pääradan yöliikenteeseen ei tulisi tämän mukaan muutoksia. Olemme tästä kirjoittaneet liikenne- ja viestintäministeriöön ja ostajana heidän kommentteja tässä odotellaan, liikennejohtaja Antti Jaatinen kertoi.

Kun nämä yöjunat lakkaavat kulkunsa jo tammikuussa syyskuun alun sijaan, saadaan Jaatisen mukaan neljän miljoonan aukosta noin puolet pienennettyä.

- Oikorata ja sen mukanaan tuomat nopeudet olisivat vieneet nopeille junille niin paljon matkustajia, että ei olisi missään tapauksessa järkeä jatkaa mainittuja yöjunavuoroja. Tämäkin ratkaisu tarkoittaa sitä, että eduskunnan tulisi myöntää 36 miljoonan sijasta 38 miljoonaa junaliikenteen ostoihin, jotta muu liikenne voitaisiin säilyttää. Jos ei, niin sitten tulee lisää ikäviä keskusteluja, Jaatinen toteaa.

Oikorata odottaa

Valmistuttuaan oikoradalle siirtyy kaikki Helsingistä itään suuntautuva tavaraliikenne sekä nopeat Pendolino- ja Intercity-vuorot. Lahden ja Helsingin välinen taajamaliikenne on täysin uutta liikennettä ja siihen budjetissa ole esitetty lainkaan rahoitusta. Liikenne- ja viestintäministeriössä istuu työryhmä, minkä asialistalle myös lähiliikenteen rahoitus kuuluu. Työryhmän määräaika on vuoden loppuun, joten Jaatisen arvion mukaan oikoradan taajamaliikenteen ja sen liityntäliikenteen suunnitteluun päästään aikaisintaan ensi vuoden alussa.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=63663&category=138&main=21&days=0&dept=2

Rataverkon rapistuminen vie vauhtia junaliikenteeltä

18.10.2005 17:28

Nopeus- ja painorajoitettujen ratakilometrien määrä tuplaantuu muutamassa vuodessa, ellei korjaukseen saada lisää rahaa. Junamatkustajat saavat varautua entistä hitaampaan kyytiin ja toistuviin viivästyksiin. Liikenne- ja viestintäministeriössä ja Ratahallintokeskuksessa arvioidaan, että nopeus- ja painorajoitettujen ratakilometrien määrä yli kaksinkertaistuu lähivuosina.

Suomen rataverkko rapistuu, ellei kaikkein heikkokuntoisimpien ratojen korjaukseen heru ensi vuoden budjettiesityksessä ehdotettua enempää rahaa. Radan huonosta kunnosta johtuvia junien nopeus- tai akselipainorajoituksia on nyt noin 350 ratakilometrillä. Vilkkailla rataosuuksilla rajoituksia on yhteensä sadan kilometrin matkalla.

- Jos rahoitus pysyy esitetyn suuruisena, rajoituksia olisi vuonna 2010 jo 750 ratakilometrillä, sanoo ministeriön infrastruktuuriyksikön päällikkö Mikko Ojajärvi .

Tekniikka lisää radanpidon kuluja

Huonokuntoisimpien rataosuuksien uusimiseen on varattu ensi vuoden budjetissa hieman alle 138 miljoonaa euroa. Rahaa tarvittaisiin Ratahallintokeskuksen laskelmien mukaan 30 miljoonaa euroa enemmän.

- Vilkkailla rataosuuksilla radan kunnosta johtuvia rajoituksia ei pitäisi olla ollenkaan, toteaa investointijohtaja, rakennuttamisyksikön päällikkö Kari Ruohonen .

Vanhentuneiden rataosuuksien korvaamiseen käytetään kuluvana vuonna 168,5 miljoonaa euroa. Koko rataverkon kunnossapitoon uppoaa yhteensä 341 miljoonaa euroa. Kokonaispotti on pysynyt viime vuodet ennallaan, mutta se ei Ratahallintokeskuksen mukaan riitä.

- Perusradanpito maksaa aiempaa enemmän, koska radat ovat teknistyneet. Junien kulunvalvontaa, ratojen sähköistystä ja turvalaitteita on lisätty.

Ruohosen mukaan rataverkon nopeus- ja painorajoitukset maksavat vuosittain kymmeniä miljoonia euroja, koska tavara- ja henkilöliikennettä ei pystytä kasvattamaan toivotussa tahdissa.

Kaluston tehoja jää käyttämättä

VR:ää kismittää, koska ratojen kunto estää junakaluston täysimittaisen käytön.

- Henkilöliikenteessä olisi aivan toinen rytmi, jos radoilla voitaisiin ajaa 180-200 kilometrin tuntinopeuksilla. Ratojen pitäisi myös kestää nykyaikaisten tavarajunien 25 tonnin akselipainoja, sanoo VR-yhtymän varatoimitusjohtaja Veikko Vaikkinen .

Lähde Keskisuomalainen

Sähköistys Vartiukseen ja Iisalmeen etenee aikataulussa

18.10.2005 16:31

Rautatien sähköistys Oulusta Vartiukseen ja Iisalmeen etenee aikataulun mukaisesti. Monin paikoin jo valmiin näköiseen sähkövarustukseen kytketään virta vuoden päästä. Sähköjunaliikenne alkaa ensi vuoden loppuun mennessä.

Ratahallintokeskus on kuitenkin huolissaan monen muun rataosuuden huonosta kunnosta. Eltel Networkin työnjohtaja Unto Rämö kertoo, että töitä tehdään nyt monessa paikassa itäradan varrella. Varsinaisen sähköistystyön lisäksi on uusittu ratapihoja ja oikaistu parisenkymmentä kaarretta.

Sähköaikaan siirtyminen nostaa junien nopeudet noin 140 kilometriin tunnissa, jolloin matkustusaika lyhenee Oulun ja Kajaanin välillä varttitunnilla. Matkustusmukavuuskin paranee, kun nykyisiä sinisiä vaunuja korvataan vähitellen IC-vaunuilla. Kalusto ja radan kunto mahdollistaisivat kovemmatkin nopeudet, mutta tasoristeysten takia kaikkea ei voida ottaa irti. Vartioimattomatkin tasoristeykset ovat vaaranpaikkoina pohjoisen rautateillä näillä näkymin vielä vuosikausia.

Rovaniemen suunnan sähköistystöiden kanssa Pohjois-Suomessa on ensi vuoden loppuun mennessä tehty uutta sähkörataa 700 kilometriä. Oheistöineen urakka maksaa lähes 200 miljoonaa euroa.

Pölkkysouvi laahaa

Kainuussa sähköradan tuomaa iloa himmentää tieto siitä, että Kajaanin ja Helsingin välinen yöjunaliikenne on loppumassa vuodenvaihteessa. Tappiollisen yöjunaliikenteen ostopalveluihin tarvittaisiin valtiolta neljä miljoonaa euroa. Myös Turun ja Joensuun yöjunaliikenne on katkolla.

Ratahallintokeskus on jälleen syksyn mittaan muistuttanut, ettei koko rataverkkoa voida pitää nykyisellä rahoituksella tehokkaana ja turvallisena. Esimerkiksi ratapölkkyjen vaihto laahaa pahasti jäljessä. Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen kertoo, että puisia ratapölkkyjä pitäisi vaihtaa teräsbetonisiin puoli miljoonaa vuodessa. Viime vuosina on tilattu kuitenkin vain 400 000 pölkkyä ja ja näistäkin osa on mennyt uudelle Kerava-Lahti -oikoradalle.

"Radanpidon rahoitus on pienentynyt ja teräksen markkinahinta noussut samaan aikaan yli 50 prosenttia. Rataverkkoa on tehty yhä teknisemmäksi, kulunvalvontakin kattaa kaikki henkilöliikenneradat vuoden loppuun mennessä. Se lisää turvallisuutta, mutta vaatii myös aikaisempaa enemmän tarkastuksia ja hoitoa", investointijohtaja Ruohonen tähdentää.

Kari Ruohosen mielestä Suomen ratojen kunnossapidossa on otettava käyttöön uusia rahoitusmalleja. Esimerkiksi kelpaa Savon rata, jonka kohentamiseen on järjestetty maakuntien kanssa EU:n aluetukirahaa.

Isoja muutoksia lähivuosina

Rautateitä ravistelevat ruosteen ja lahon lisäksi tulevina vuosina myös isot toiminnalliset muutokset. Tavaraliikenne vapautuu uusille liikennöitsijöille vuoden 2007 alussa. Ratahallintokeskuksen vastuulla on liikennöitsijöiden aikatauluhakemusten yhteen sovittaminen.

Ensi vuoden alussa aloittaa toimintansa uusi Rautatievirasto. Se vastaa muun muassa rautateiden turvallisuudesta ja ottaa hoitaakseen osan Ratahallintokeskuksen tehtävistä. Myös ratojen peruskunnossapito aukeaa kilpailulle.

Lähivuosien suurimpia ratatyömaita on Seinäjoen ja Oulun välillä vuonna 2007 alkava liikennöinnin tason nosto. Keravan ja Lahden välinen oikorata avataan liikenteelle vuoden päästä.

Lähde Kaleva

Junakuljetukset käyntiin Suomen ja Ruotsin välillä

18.10.2005 15:25

VR Cargo ja ruotsalainen Green Cargo aloittavat vuodenvaihteessa kaupallisen tavarajunaliikenteen Suomen ja Ruotsin välillä. Erilaiset raideleveydet ovat aiemmin estäneet maiden välisen sujuvan liikennöinnin. Suomen ja Ruotsin ratahallintokeskukset testasivat vuosia useampia vaihtoehtoja rajalla tarvittavasta raideleveyden vaihtolaitteesta. VR Cargon läntisen liikenteen asiakasryhmävastaava Timo Mäntylä kehuu raideleveyden vaihdon sujuvan nyt mallikkaasti. - Junavaunun akseli säätyy automaattisesti, eikä vauhtia tarvitse edes pysäyttää. Riittää, kun nopeuden tiputtaa viiteen kilometriin tunnissa. VR Cargo myy junakuljetuksia suurelta osin metsäteollisuudelle, metalliteollisuudelle ja kemianteollisuudelle. Suomen ja Ruotsin rajan yli on kulkenut testauskuljetuksia vuosittain noin puoli miljoonaa tonnia. Mäntylä uskoo, että vuoteen 2010 mennessä kuljetusten määrä voi nousta jopa kolmeen miljoonaan tonniin vuodessa. Tällä hetkellä kuljetuksia on enemmän Suomesta Ruotsiin kuin toisinpäin. Mäntylän mukaan junayhteydelle on kysyntää tulevaisuudessa myös Venäjän suunnalta.

Lähde STT/Kaleva.Plus
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/html/JTpage515765.html

VR aikaistaisi Itä-Suomen yöjunien lopetusta

17.10.2005 17:10

VR ehdottaa, että Helsinki-Kouvola-Kuopio-Oulu-yöjunavuorot karsittaisiin jo tammikuussa VR ehdottaa liikenne- ja viestintäministeriölle myös Joensuun ja Turun välisen yöjunaliikenteen lakkauttamista jo tammikuussa, eikä syyskuussa alkuperäisen suunnitelman mukaan.

VR:n henkilöliikennejohtajan Antti Jaatisen mukaan ministeriölle lähetetyssä kirjeessä ehdotetaan näiden sisämaan yövuorojen lopettamista aikataulukauden vaihtuessa 8. tammikuuta.

- Yöjunaliikenteen lakkauttamisen aikaistamisehdotuksen syynä on valtion ostojen pienentymisuhka, Jaatinen sanoo.

Tänä vuonna valtio ostaa VR:ltä 39,7 miljoonalla eurolla kannattamattomia junavuoroja, mutta ensi vuoden budjettiesityksessä on näihin ostoihin varattu 36 miljoonaa euroa.

Liikennettä joudutaan Jaatisen mukaan supistamaan nykytasosta puuttuvien 3,7 miljoonan euron vuoksi.

- Millä on päätös voimassa siitä, että yöjunat ajatetaan syyskuun alkuun 2006, kertoi liikennepalveluyksikön päällikkö Juhani Tervala maanantaina liikenne- ja viestintäministeriöstä. Hänen mukaansa VR:n aikaistamisehdotusta pohditaan ministeriössä, ja sen vuoksi käydään neuvotteluja. Mitään päätöksiä asiasta ei ole vielä tehty.

Yksi yöjuna suuntaansa

Joensuun ja Turun välillä kulkee joka yö yksi junapari, toinen juna lähtee Turusta, toinen Joensuusta. Myös Helsinki-Kouvola-Kuopio-Oulu-osuudella kulkee yksi yöjunapari, toinen juna Oulusta ja toinen Helsingistä.

Matkustajamääristä Antti Jaatinen mainitsee esimerkkinä, että syys-lokakuussa Jyväskylän ja Tampereen välillä oli noin 30 matkustajaa yhtä yöjunaa kohden.

Vaikka sisämaan yöjunaliikenne lopetettaisiin, VR huolehtisi edelleen Turun autolauttamatkustajien kuljetuksista Tampereen ja Turun välillä korvaavilla junavuoroilla. Päivävaunuilla varustettu juna saapuu entiseen malliin Turun satamaan lautan lähdön alla ja lähtee lautan tulon jälkeen.

- Vastaavasti hoituisi korvaavilla päivävaunujen junavuoroilla Kouvolan ja Helsingin välinen junayhteys: pääkaupunkiin tultaisiin töihin aamulla ja siltä lähettäisiin takaisin illalla samassa aikataulussa kuin ennenkin, Jaatinen sanoo.

Lähde Kaleva 17.10
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/html/JTpage515483.html

Rautateillä kansakunnan ja valtion edut eivät aina kohtaa

15.10.2005 13:08

Varatuomari Kalevi Kämäräinen omaa laajan tuntemuksen Suomen rautateistä. Tätä asiantuntemusta Nurmeksen yrittäjät on hyödyntänyt kirjelmöidessään rata-asioista valtiovallalle ja Ratahallintokeskukselle. Mies muutti perheineen Nurmekseen reilut viisi vuotta sitten.

- Innostukseni rautateihin on jo lapsuuden perua, Kämäräinen kertoo. Ja ehkäpä eräs veturinkuljettaja tietämättään antoi sille alkukipinän. Tuleva lakimies oli pikkupoikana käymässä Rantasalmella asemalla asuneiden isovanhempiensa luona.

- Paikkakunnan lapset olivat varmoja, että veturinkuljettaja päästää meidät konetta ihmettelemään ihan sen päältä käsin. Mutta eipä hän päästänytkään, ja liekö siitä sitten jäänyt halu selvittää, mitä nämä rautatiet ovat, Kämäräinen kertoo.

Varatuomarin mukaan rautateitä harrastetaan hyvin monelta kantilta. Jotkut tutkivat tietyn rataosuuden historiaa, jotkut ovat mielistyneet jonkun veturin historiaan.

- Minä taas olen kiinnostunut rautateistä niiden yhteiskunnallisesta näkökulmasta, Kämäräinen sanoo.

Ristiriita

Rautatieliikenteen päällimmäisenä ongelmana Kalevi Kämäräinen mainitsee sen, että liikenne- ja viestintäministeriö holhoaa VR Oy:tä. Liiketaloudellisin periaattein toimivan ja tulosta tekevän yhtiön ohjailussa sen ajamalla valtion edulla ei välttämättä ole mitään tekemistä kansakunnan edun kanssa.

Ongelman parina kulminoitumispisteenä Kämäräinen mainitsee valtion yhtiöltä perimät ratamaksut ja -verot sekä polttoaineista saamat tulot. Valtion tulot kasvavat, kun rautateiden kuljetusmatkat pitenevät ja pienenevät kuljetusten siirtyessä maanteiltä rautateille.

- Jos rataosuus Nurmeksesta pohjoiseen lakkautetaan, niin valtio saa lisää tuloja, sillä reitti pohjoiseen on Siilinjärven kautta pidempi. Valtiolla on oma lehmä ojassa, ja tällainen ei ole asiallista, Kämäräinen korostaa.

Rautateillä tavaratonnin kuljettaminen kilometriä kohti vie vähemmän polttoainetta kuin maanteillä. Korkean öljynhinnan ja kasvihuonekaasujen pitäisi puhua painavasti rautatieliikenteen kehittämisen puolesta.

Ja Kämäräinen uskoo olevan mahdollista lisätä tavaran liikkumista kiskoilla. Hän uskoo, että rautatiekuljetukset lisääntyisivät, jos yksityinen pääoma päästettäisiin toimimaan radoille. Mutta rautateiden lisätessä markkinaosuuttaan valtio menettäisi polttoaineista saamiaan tuloja.

Kunnostukset

Suomen rautaverkoston on rakentanut yksi toimija eli valtio. Kalevi Kämäräinen sanoo sen tämän vuoksi olevan hyvin järkevästi suunnitellun, eikä turhia rinnakkaisia yhteyksiä ole rakennettu kuten jossain muualla yksityisten yhtiöiden toimesta.

- Kuitenkin jankutetaan siitä, että kannattaako noin 460 kilometrin pituisen yhdysrataverkoston perusparannukseen laittaa 135 miljoonaa euroa. Kyse on mitättömästä summasta, ja sen vaikutus ulottuu hyvin laajalle, Kämäräinen korostaa.

Vertailukohteena Kämäräinen mainitsee Tikkurilaan rakennetun Kehäkolmosen puolen kilometrin pituisen liittymän, johon valtion upotti 60 miljoonaa euroa.

Kämäräinen kertoo, ettei Nurmeksen yrittäjien kannanotoista ole tullut ainakaan negatiivista palautetta. Ja ehkä niidenkin vuoksi Ratahallintokeskus on muuttanut kurssiaan. Varatuomarin mukaan se ei enää puhu vähäliikenteisten rataosuuksien negatiivisten investointien selvittelyprosessista vaan näiden osuuksien tulevaisuusselvityksestä.

Hyvin viihtyneet

Kalevi Kämäräinen muutti perheineen Espoosta Nurmekseen kesällä 2000, ja hän kertoo perheenjäsenten viihtyneen hyvin kaupungissa.

- Palvelut ovat täällä lähempänä kuin pääkaupunkiseudulla. Ja asunnon parvekkeelta voi havainnoida, mitä rautatierintamalla tapahtuu, hän naurahtaen lisää.

Aikaisemmin Nurmeksen käräjäoikeudessa auskultoinut Kämäräinen toimi siinä viransijaisena muuttopäätöksen syntyessä.

- Kysyin tuolloin kiinteistönvälittäjältä, että missä hinnoissa asuntoneliöt täällä ovat, ja päätös syntyi välittömästi. Lisäksi asiaan vaikutti se, että vanhempi kollega oli lopettamassa täällä toimintaansa.

Aivan kokonaan Kämäräinen ei vielä ole päässyt eroon pääkaupungin kiivaammasta elämänrytmistä.

- Porokylässä on 40 kilometrin nopeusrajoitus, ja siellä ajetaan 30 kilometrin tuntivahtia, mies manailee.

Muut Kämäräisen esiin nostamat kielteiset asiat vaikuttavat muuallakin maassa.

- Tämä alamaismentaliteetti valtiovallan suuntaan, mutta sehän taitaa olla yleissuomalainen ilmiö. Täällä on ahaa-elämyksen omaisesti huomannut, miten keskusjohtoinen maa Suomi on.

Kämäräinen olettaa, että pääkaupunkiseudulla on muitakin itsellisesti työskenteleviä, jotka ovat valmiit tulemaan Nurmekseen.

- Kun vain hieman mainostettaisiin. Harva asuu Helsingissä rakkaudesta siihen vaan nimenomaan vain työn vuoksi.

Lähde Karjalan Maa 14.10
Lähde WWW http://www.karjalanmaa.fi/cfmldocs/uutinen.cfm?lehti=692&uutinen=3671

Hangon kiskobussiliikenne säilyy

15.10.2005 13:05

Kiskobussirataliikenne on todettu pääosin kannattavaksi ja hyväksi yhteiskuntataloudelle. Kiskobussit kulkevat muun muassa Hangon ja Karjaan väliä. Liikenne- ja viestintäministeriö esitti alkuvuodesta yhteysväliä lakkautettavaksi.

- Yhteys Karjaa-Hanko säilyy todennäköisesti vastedeskin, sanoo ylitarkastaja Marcus Merin liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Ministeriö teki keväällä rataosuuksien kannattavuuslaskelmia yhteiskuntatalouden näkökulmasta.

Lähde Turun Sanomat 15.10
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-10-15,4:333547,1:0:0:0:0:

Joensuulaiset huolissaan yöjunan lakkautuksesta

15.10.2005 13:04

VR aikoo lakkauttaa Joensuun ja Turun välisen yöjunaliikenteen jo tammikuun alussa, kun alkuperäisen suunnitelman mukaan yöjunaliikenteen oli määrä loppua vasta syyskuussa. Samaan aikaan lakkautuisi myös Joensuun ja Helsingin välinen yöjunaliikenne, kun Oulusta Kuopion, Pieksämäen ja Kouvolan kautta Helsinkiin kulkeva junavuoro lopetetaan.

Syynä nopeutettuun aikatauluun on VR:n rahapula. Valtio ostaa tänä vuonna VR:ltä kannattamattomia junavuoroja 39,7 miljoonalla eurolla, mutta ensi vuoden budjettiesityksessä ostoihin on varattu 36 miljoonaa euroa.

VR:n mukaan liikennettä joudutaan supistamaan nykytasosta puuttuvien 3,7 miljoonan euron vuoksi.

- Nyt ei ole mitään tietoa, että 36 miljoonan euron budjettiesitykseen olisi tulossa lisää. Me olemme yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa päätyneet siihen, että yöjunat lakkautetaan aikaistetusti, jotta muuta liikennettä voitaisiin pitää yllä, VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen sanoo.

Lisää lakkautuksia

Antti Jaatisen mukaan yöjunien lakkautusten jälkeenkin liikenneyhteyksien ylläpito vaatisi kaksi miljoonaa euroa budjettiesityksessä luvattua enemmän.

- Ellei semmoista rahaa tule, on selvää, että lisää junaliikenteen vähennyksiä on odotettavissa.

Jaatinen ei kuitenkaan lähde ennakoimaan, mitkä junayhteydet olisivat seuraavaksi liipaisimella, vaan sen määrittely on hänen mukaansa ostajan eli liikenne- ja viestintäministeriön asia. Ministeriössä ei yhdytä VR:n näkemykseen, että yöjunien ennenaikaisesta lakkauttamisesta olisi päätetty yhdessä.

- Meillä on päätös voimassa, että yöjunat ajetaan ensi vuoden syyskuun alkuun. VR on itse esittänyt meille kirjeessä, että aikaistetaan päätöstä tammikuun alkuun. Ministeri ja ministeriö ei ole vielä tehnyt asiasta päätöstä, liikennepalveluyksikön päällikkö Juhani Tervala liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

Hänen mukaansa asiaa pohditaan lähiaikoina ja katsotaan kuinka asiassa edetään.

- Se on totta, että meillä on tarve tehdä muitakin leikkauksia, ellei lisärahaa tule. Mutta mitään päätöksiä ei ole siitä, mistä, miten ja milloin junayhteyksiä leikataan, Tervala sanoo.

Valitettava asia

Maakuntaliitossa uutiseen suhtaudutaan pettyneesti. Maakunta-asiamies Armi Liinamaan mukaan yöjunien lakkautus on äärimmäisen valitettava asia.

- Maakuntaliitto on yrittänyt vaikuttaa asiaan samoin kuin pohjoiskarjalaiset kansanedustajat. Tarkoitus on käydä vielä keskusteluja VR:n kanssa, mutta näyttää siltä, ettei toiveita hirveästi ole, hän sanoo.

Liinamaan mukaan yöjunaliikenne on ollut erityisen tärkeää opiskelijoille, mutta myös monille työmatkaliikkujille kuten yliopiston matkalaukkuprofessoreille. Hän sanoo, että yöjunien lakkautuksen merkitys selviää kokonaisuudessaan vasta sitten, kun Pendolinojen aikataulut selviävät.

Asioiminen vaikeutuu

VR:n henkilöliikennejohtajan Antti Jaatisen mukaan loppuvuodesta Joensuun ja Helsingin välillä alkava Pendolino-liikenne paikkaa osittain poistuvia yöjunavuoroja. Karjalaisen saamien tietojen mukaan ensimmäinen Pendolino-vuoro kaupunkien välillä liikennöidään maanantaina 7. marraskuuta.

Pendolinoilla matkustusaika Helsinkiin ei todennäköisesti lyhene ratkaisevasti ainakaan vielä tämän syksyn aikana, sillä Joensuun ja Parikkalan välisellä rataosuudella on edelleen runsaasti tasoristeyksiä. Jatkossa matka taittuu jopa alle neljässä tunnissa nykyisen reilun viiden sijaan.

Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtajan Esa Komulaisen mielestä yöjunien lakkautus heikentää selvästi palvelua maakunnassa.

- Asioiden hoitaminen aamusta lähtien pääkaupunkiseudulla hankaloituu. Enää ei ole mitään muuta vaihtoehtoa päästä aamuksi Helsinkiin kuin lentäminen, Komulainen sanoo.

Hänen mukaansa yöjunan voisi parhaiten korvata aikaisin lähtevä nopea juna, joka olisi aamuksi perillä Helsingissä.

Lähde Karjalainen 15.10
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Model=juttusivu.html&Story=2285992.txt

Sahaajakadun metrosilta vaurioitui

14.10.2005 09:58

Sahaajankadun katurakennustyömaalla työskennellyt pyöräkuormaaja peruutti keskiviikkona 12.10. iltapäiväruuhkan alkaessa kello 15.10 juuri korjatun Sahaajankadun metrosillan tukipilariin vaurioittaen sitä.

Metroliikenteen siirtämistä kulkemaan vain toista raidetta eli ehjää siltaa pitkin harkittiin, mutta asiantuntijoiden arvioiden mukaan vauriot olivat kuitenkin niin vähäiset, että liikennettä voitiin jatkaa 35 km/h nopeusrajoituksella.

Varmuustoimenpiteenä pilari tuettiin välittömästi teräsvahvikkein. Lisäksi silta tuettiin tukevin puupaaluin. Väliaikaiset korjaustyöt kestivät torstaiaamuun 13.10. asti, mutta ne saatiin valmiiksi ennen metroliikenteen aloittamista. Nopeusrajoitus poistetaan perjantaiaamuna. Siltapilari korjataan alkuperäiseen muotoonsa loppuvuodesta.

Lähde HKL tiedote 13.10
Lähde WWW http://www.hkl.fi/suomi/04_uutiset/131005.html

Imatran ratapihan laajennus valmistuu

14.10.2005 09:54

Immolan ratapihalla Imatralla keväällä alkanut laajennustyö on päättymässä. Loppu on paikallisesti uuden logistisen ajan alku. Immolan laajentuvan puuvarastoratapihan kapasiteetti kasvaa oleellisesti. Samalla päättyy rekkaralli Rautionkylässä.

Ratapihatöihin kuuluu uuden tieyhteyden rakentaminen. Tulevaisuudessa kuormurit kurvaavat puunhakuun Immolaan kuutostieltä pohjoisen kautta. Tietä tehdään parhaillaan. Rakennuttajakonsultti Vesa Pakarinen VR-Radasta kertoo sekä rata- että tietyön valmistuvan aikataulun mukaisesti marraskuun puoliväliin mennessä.

IMMOLAN puuratapiha laajentuu kompensoimaan Ruokolahden Puntalan ja Rautjärven Laikon puuterminaalien sulkemista. Kauko-ohjaukseen siirtymisen johdosta Puntalan ja Laikon ratapihat tarvitsisivat muutoin uudet turvalaitteet. Vanhojen terminaalien kiskotukset lähestyvät myös käyttöikänsä päätä.

Immolan ratapihan puukenttä kasvaa 23 000 neliön suuruiseksi. Puujunaraiteiden määrä nousee yhdestä kolmeen. Ratapihan uusien puitteiden pohjiin on pääurakoijan Vuorenpeikot Oy:n työmaapäällikön Petri Ketosen mukaan tarvittu 120 000 kuution maansiirtotyöt.

Teineen Immolan ratatyöt maksavat noin kolme miljoonaa euroa. Ketosen ja Pakarisen mukaan sarjassaan suuri urakka on edennyt juohevasti. Keskimäärin töissä on ollut 20 henkeä. Rakentamassa on ollut myös Imatran kaupunki. Se on pystyttänyt meluvalleja ratapihan laitamille.

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Matti Tossavainen kiittää alueen asukkaita, rajavartiolaitosta ja Immolan lentokenttäyhdistystä. Kiitos konkretisoituu kutsuna työn juhlaan Vuoksenniskan työväentalolle 20. lokakuuta.

Tossavaisen mukaan Immolan työt on saatu tehtyä poikkeuksellisen nopeasti. Suunnittelu ja kaavoitus alkoivat vasta viime vuoden lopulla.

- Ilman lähiympäristön myötävaikutusta kireä aikataulu ei olisi tässä tapauksessa mitenkään pitänyt, Tossavainen sanoo.

Lähde Etelä-Saimaa 13.10
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/arkisto/vanhat/2005/10/13/alueuutiset/juttu8/sivu.html

Metsäteollisuuden työtaistelu huononsi VR:n tulosta

14.10.2005 09:51

Metsäteollisuuden työmarkkinaselkkaus vähensi VR:n tavaraliikennettä kesäkaudella. Metsäteollisuuden kuljetukset laskivat työtaistelun aikana alle puoleen edellisvuodesta, ja kotimaan kuljetusten kokonaismäärä supistui tammi-elokuussa 15,7 %. Junamatkustus sen sijaan kasvoi edelleen. Matkojen määrä lisääntyi tammi-elokuussa 4,9 % viime vuoteen verrattuna.

Metsäteollisuuden tuotantokatkos heikensi VR-konsernin tulosta noin 17 miljoonaa euroa. Tulosta paransivat muun muassa eläkekulujen ja poistojen pieneneminen.

VR-konsernin liikevaihto tammi-elokuulta oli 771,5 miljoonaa euroa (756,3 M€). Liikevoitto oli 23,7 miljoonaa euroa (20,5 M€) ja tulos 19,2 miljoonaa euroa (21,2 M€).

Junamatkustus kasvussa

Junamatkoja tehtiin kaukoliikenteessä 2,6 % ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä 5,5 % viimevuotista enemmän. YTV-alueella lähiliikennematkat lisääntyivät 6,0 % ja alueen ulkopuolella VR:n vyöhykeliikenteessä 3,5 %. Junaliikenteen täsmällisyys pysyi hyvänä. Kaukoliikenteessä 91 % junista tuli määräasemalleen aikataulun mukaan tai korkeintaan viisi minuuttia myöhässä. Lähiliikenteessä vastaava luku oli 98 % ja myöhästymisraja kolme minuuttia.

Investointimenot lisääntyivät

Junakaluston uusiminen jatkui. Investointimenot olivat 140,3 miljoonaa euroa (74,8 M€). Investoinneista suurin osa kohdistui aikaisemmin tilattuihin Pendolino-juniin ja pääkaupunkiseudun lähijuniin. Uusia merkittäviä tilauspäätöksiä ei tehty.

VR-konsernin henkilökunnan määrä väheni 4,0 % edellisvuodesta. Keskimäärin tammi-elokuun aikana konsernin palveluksessa oli 12 800 henkilöä.

Lähde VR tiedote 13.10
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n48

Savon yöjuna lopettamassa jo vuodenvaihteessa

13.10.2005 10:55

Kajaanin ja Helsingin välinen yöjunaliikenne on loppumassa jo muutaman kuukauden päästä. Aikataulu yllätti kainuulaiset, kun päätöstä on pelätty vasta ensi vuoden lopulle.

VR:n johto päätti viime viikolla, että valtiolta on löydyttävä lähes neljä miljoonaa euroa lisärahaa tappiollisen junaliikenteen ostopalveluihin tai sisämaan yöjunaliikenne loppuu vuodenvaihteessa. Johto esitteli asian keskiviikkona VR:n hallintoneuvostolle.

"Jos valtiolta ei tule ratkaisua, yöjunaliikenne loppuisi käytännössä 8. tammikuuta jälkeen, kun VR:n uudet aikataulut astuvat voimaan", henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen VR:ltä kertoi.

"Yöjunaa ei saisi missään nimessä lopettaa. Tyttö asuu Helsingissä ja kulkee sillä lapsenlapsen kanssa mummolaan Kajaaniin", Arja ja Jouko Saari huolestuivat.

Arja Saari hyppäsi keskiviikkona Kajaanista yöjunaan yhdessä Sirkka Korhosen kanssa. Heillä on tänään koulutuspäivä Helsingissä. "VR ei saisi unohtaa lapsiperheitä, opiskelijoita, varusmiehiä. Korvaava yhteys on ehdottomasti löydettävä."

Naisten mielestä radan sähköistys on hieno asia, mutta yöjunaliikenteen lakkautus heikentää palveluja.

Kainuu uhkaa jäädä ilman yöjunaa koko ensi vuodeksi

VR toivoo nyt lisämiljoonia valtiolta, rahat on löydyttävä heti

Kainuu uhkaa jäädä ilman yöjunaliikennettä käytännössä koko ensi vuoden ajaksi, jos VR ei saa tahtoaan läpi valtiovallan suunnalta. VR vaatii, että valtio ojentaa noin neljä miljoonaa euroa tappiollisen junaliikenteen ostopalveluihin. Rahat on löydyttävä heti.

Jos lisärahaa ei tule, VR lakkauttaa sisämaan yöjunaliikenteen, mikä tarkoittaa Kajaanin ja Helsingin välisen yöjunaliikenteen lopettamista ja myös Joensuun ja Turun välisen yöjunaliikenteen lopettamista. Pääradan yöjunaliikenne on jatkumassa ennallaan.

Päätöstä korvaavasta syöttöjuna- tai syöttöbussiliikenteestä ei ole. Sähköjunaliikenne ulottuu Kainuuseen syksyllä, mutta Raimo Piiraisen mukaan pendolinot alkavat kulkea Kajaaniin käytännössä vasta joulukuussa.

Jos korvaavaa liikennettä ei tule, Kainuu on ilman yöjunaliikennettä siis lähes koko ensi vuoden.

VR voi joutua uusiin lakkautuksiin

VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen kertoi keskiviikkona, että VR:n johto päätti lakkautusuhasta viime viikolla. Johto tiedotti tilanteen eilen hallintoneuvostolle.

Valtion budjetissa on tänä vuonna rahaa junaliikenteen ostosopimuksiin 39,7 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle on tulossa hallituksen budjetin mukaan 36 miljoonaa euroa.

Uhkakuvat junaliikenteen loppumisesta jossain päin Suomea eivät lopu tähän. Antti Jaatinen väläyttää, että mikäli VR ei saa noin neljää miljoonaa euroa loppuvuonna, VR joutuu tekemään lisää vastaavanlaisia lakkautuspäätöksiä. Jaatinen ei kommentoinut lakkautuksia tarkemmin.

"Kaksi miljoonaa lisäeuroa riittää säilyttämään yöjunaliikenteen Kainuussa. Mutta jos vajaus on neljä miljoonaa, VR joutuu tekemään vielä lisää lakkautuspäätöksiä."

Korvaavista vuoroista ei ole tietoa

VR:llä ei ole vielä olemassa päätöstä korvaavasta liikenteestä eli ns. syöttöjunasta Ouluun, josta olisi yöjunayhteys Helsinkiin ja toisinpäin.

"Matkustajamäärät ovat vähäiset, mutta olemme esittäneet liikenneministeriölle korvaavaa bussiliikennettä eli ns. syöttöbussia Ouluun", Jaatinen kertoi.

Jaatisen mukaan VR on kuitenkin päättänyt, että syöttöjunat alkavat kulkea Tampereen ja Turun sekä Helsingin ja Kouvolan väliä.

Nämä syöttöjunat palvelevat Jaatisen mukaan esimerkiksi risteilymatkustajia.

Antti Jaatinen oli pahoillaan Kainuun puolesta VR:n uudesta päätöksestä.

Lähde Kainuun Sanomat 13.10

Joensuussa bussikorvausta lauantaiöisin

11.10.2005 18:52

Joensuusta lähtevä yöjuna korvataan osittain linja-autokuljetuksella. Joensuusta Pieksämäen suuntaan lähtevä yöjuna korvataan busseilla Viinijärvelle asti lauantai-iltoina marraskuun viidenteen päivään saakka. Bussit lähtevät Joensuun rautatieasemalta junan lähtöaikana. Matka jatkuu Viinijärveltä eteenpäin normaalisti junalla. Liikennejärjestelyt johtuvat Joensuun, Onttolan ja Ylämyllyn ratapihoilla tehtävästä vaihteiden vaihdosta.

Lähde Radio Rex 11.10
Lähde WWW http://www.radiorex.fi/pages/paikallisuutiset&newsid=3747

Karhu jäi junan alle Heinävedellä

08.10.2005 14:38

Tapaus sattui myöhään torstai-iltana Heinäveden ja Vihtarin aseman välillä kello kymmenen aikoihin. Kookas eläin ruhjoutui junan alle pahoin ja kuoli heti. Juna pääsi jatkamaan matkaansa vajaan puolen tunnin pysähdyksen jälkeen.

Etelä-Savon riistanhoitopiirin riistanhoidonneuvojan Veli-Matti Pekkarisen mukaan karhuja jää junan alle silloin tällöin.

- Junarata on jostakin syystä myös karhujen suosima kulkuväylä. Se on korkeammalla maastossa ja sillä on helppo liikkua. Toisaalta radoilla liikkuvat hirvetkin, joita jää varsin paljon junien alle. Karhukannan tiheyteen nähden onnettomuuksia ei satu kuitenkaan usein, kertoi Lappalainen lauantaina.

Lähde Iltalehti 8.10
Lähde WWW http://iltalehti.fi/2005/10/08/200510083587257_uu.shtml

Nikkilän henkilöliikennettä selvitetään

08.10.2005 11:44

Kuluneen kesän aikana muun muassa Keski-Uudenmaan kunnat, Maakuntaliitto ja Ratahallintokeskus ovat tehneet joukkoliikenne- ja maankäyttöselvitystä Keravan-Nikkilän alueella. Selvitys valmistuu syksyn aikana.

- Sipoo tekee omaa yleiskaavatyötään, ja Keravalta Porvooseen kulkevan junaradan hyödyntäminen tuli tässä esille. Tarkoitus on selvittää alueen kasvuennusteita taustaksi päätöksentekoon siitä, missä vaiheessa esimerkiksi henkilöliikenne Keravan ja Nikkilän välillä olisi kannattavaa, Ratahallintokeskuksen pääsuunnittelija Jukka Ronni sanoo.

Sähköistetyllä junaradalla on tällä hetkellä raskasta liikennettä, ja lättähattu vie turisteja muutaman kerran kesässä retkelle Keravalta Porvooseen. Keravan Ahjosta on syöttöliikennettä linja-autolla Keravan asemalle jo nyt.

- Jotta Nikkilän asema voitaisiin ottaa käyttöön, tarvitaan muun muassa turvalaite-, laituri- ja kohtaamisraideinvestointeja. Kaikkiaan puhutaan 15 miljoonan euron suuruusluokan investoinneista. Henkilöliikenteen avaaminen Nikkilästä Keravan kautta Helsinkiin olisi varteenotettava vaihtoehto reilun 20 000 asukkaan väestöpohjalla radan vaikutusalueella. Ainakin tämä on selvittämisen arvoinen asia, ja toteutettavissa noin vuonna 2020, riippuen tietenkin siitä, miten Sipookin kaavoittaa, Ronni toteaa.

Jos junarata avataan henkilöliikenteelle, se saattaa vaikuttaa päätökseen siitä, millä aikataululla metroa kannattaisi jatkaa Mellunmäestä kohti Sipoon korpia.

Lähde Presso 8.10
Lähde WWW http://presso.kauppalehti.fi/p/l/i/lehti/juttu.jsp?oid=1611509&sivu=48

Rakennustyöt Verkkosaaren metroasemalla alkoivat

07.10.2005 17:23

Uuden Kalasataman metroaseman rakentaminen on alkanut Sörnäisten Verkkosaaressa. Metro pysähtyy Sörnäisten ja Kulosaaren metroasemien välissä sijaitsevalla Kalasataman asemalla joulukuusta 2006 alkaen. Kulosaaren sillan pohjoinen kevyen liikenteen väylä on suljettu rakennustöiden ajan. Rakennustyöt aiheuttavat mahdollisesti myös nopeusrajoituksia metroliikenteessä.

Tässä vaiheessa rakennetaan metroaseman katettu asemalaituri, sen läntinen sisäänkäynti sekä aseman varapoistumistie. Läntinen sisäänkäynti sijaitsee Kulosaaren sillan kupeessa Hermannin rantatien kohdalla. Lippuhallin ja siihen liittyvien kulkuyhteyksien suunnittelu alkaa vuonna 2008, kun satamatoiminnot ovat poistuneet Verkkosaaresta ja alue on kaavoitettu.

Metron rakennuskustannukset ovat arvonlisäveroineen noin 16 miljoonaa euroa. Kalasataman metroaseman valmistuttua metroasemia on kaikkiaan 17. Helsingin metroradan pituus säilyy entisellään, noin 20 kilometrissä.

Lähde HS 7.10
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Rakennusty%C3%B6t+Verkkosaaren+metroasemalla+alkoivat/1101981208161

Rautatievirasto sijoitetaan Helsinkiin

07.10.2005 13:48

Ensi vuoden syyskuussa aloittava Rautatievirasto sijoitetaan Helsinkiin. Virastoa havitteli vakavasti myös Kouvola. Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovisen mukaan Helsingin puolesta puhuivat toiminnalliset syyt. Liikenne- ja viestintäministeriön mielestä tulevan viraston keskeiset valvontakohteet ja sidosryhmät sijaitsevat pääkaupunkiseudulla.

Rautatievirasto vastaa rautatieliikenteen turvallisuudesta ja hallinnoinnista ja se työllistää noin 35 ihmistä. Suurin osa uuden viraston tehtävistä siirtyy Ratahallintokeskuksesta. Ratahallintokeskus on jatkossa ennen kaikkea valtion rataverkon haltija.

Liikenne- ja viestintäministeriön tekemässä Rautatieviraston sijoituspaikkaselvityksessä vertailtiin Hämeenlinnaa, Riihimäkeä, Lahtea, Kouvolaa, Iisalmea, Toijalaa ja pääkaupunkiseutua.

Lähde Yle uutiset 7.10
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/24h/id18816.html

Joensuuhun marraskuussa Pendolinolla

05.10.2005 23:59

Kauan odotettu Pendolino-liikenne alkaa Joensuun ja Helsingin välisessä raideliikenteessä. Karjalaisen saamien tietojen mukaan ensimmäinen Pendolino-vuoro kaupunkien välillä liikennöidään maanantaina 7. marraskuuta. VR myöntää Pendolino-liikenteen kuukauden kuluttua käynnistyvän, mutta ei toistaiseksi kerro tarkempaa tietoa Pendolino-vuorojen lukumäärästä tai mahdollisesta matka-ajan lyhenemisestä.

Pendolino-juna on suurimpien kaupunkien väliseen liikenteeseen tarkoitettu nopea juna, jonka huippunopeus on 220 kilometriä tunnissa. Normaalien Intercity-junien huippunopeus on 140-160 kilometriä tunnissa. Matkustusaika Helsinkiin ei todennäköisesti lyhene ratkaisevasti ainakaan vielä tämän syksyn aikana, sillä Joensuun ja Parikkalan välisellä rataosuudella on edelleen runsaasti tasoristeyksiä.

Tasoristeysosuuksilla Pendolinot eivät saa kulkea sen kovempaa kuin muutkaan junat. Kun Joensuun ja Parikkalan välin tasoristeykset jatkossa saadaan turvallisemmiksi, voidaan Pendolinolla Joensuun ja Helsingin välinen matka taittaa jopa alle neljässä tunnissa. Nykyisin Helsinkiin pääsee Joensuusta junalla nopeimmillaan hieman yli viidessä tunnissa.

Matkustusmukavuuteen kallistuvakoriset Pendolino-junat tuovat muutoksen heti marraskuussa, sillä ne ovat paremmin varusteltuja ja sisätiloiltaan hiljaisempia kuin perinteiset junat.

Lähde Karjalainen 6.10
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Depa=etusivu&Date=051006&Model=juttusivu.html&Story=2266249.txt&StDate=051006&StTime=00%3A00%3A00&SPage=True

Työjunat ajelevat jo koko oikoradan rataosuudella

05.10.2005 08:05

Junalla pääsee jo molempia raiteita myöten oikoradan läpi Hakosillasta Keravalle. Viimeiset kiskojen hitsaukset ja sepelöinnit ovat käynnissä Mäntsälän ja Keravan välillä, mutta työjunat ajelevat jo koko rataosuudella. Projekti-insinööri Jarkko Matikainen Lemcon Oy:stä sanoo, että kaikki kiskot ovat paikoillaan ohitusraiteita lukuunottamatta. Toista raidetta pitkin pääsi Hakosillasta Keravalle jo viime torstaina.

Viimeiset kiskojen hitsaustyöt etenevät Haarajoelta Mäntsälän suuntaan. Työ etenee noin pari kilometriä päivässä ja hitsaukset saadaan päätökseen loka-marraskuun vaihteessa. Hakosillan ja Mäntsälän välillä molemmat raiteet on jo hitsattu.

Käynnissä on myös radan sepelöinti Mäntsälän ja Haarajoen välillä. Vaikka kiskojen hitsaus on kesken, raskas sepelijuna pystyy silti hitaasti kulkemaan radalla. Sepelijunaa raskaampia junia ei radalla tule liikkumaankaan.

Hitsaustöiden valmistuminen noin kuukauden kuluttua on Matikaisen mukaan merkittävä taitekohta, sillä silloin päästään asentamaan koko rataosuudella sähköistystä. Niihin liittyvät turvalaitemaadoitukset, samoin kuin sepelöintikin, on saatava tehdyksi vielä tämän syksyn aikana ennen pakkasten tuloa.

Maanrakennustyöt tehty

Matikainen sanoo, että oikoradan maanrakennustyöt ja siltatyöt on käytännössä tehty. Kaikki radan ylittävät ja alittavat sillat ovat valmiita. Ainoastaan moottoritien ylittävä silta Haarajoen eteläpuolella on kesken, samoin Haarajoen kevyenliikenteen silta.

Sähköistystöiden lisäksi koko rataosuudella on käynnissä vielä muita viimeistelytöitä ja meluaitojen rakentaminen on aloitettu. Mäntsälän aseman rakennustyöt etenevät myös hyvää vauhtia ja parhaillaan valmistaudutaan aseman ylikulkusillan valuun.

Matikainen sanoo, että oikorataprojektissa on tällä hetkellä kaikkiaan noin 150 työntekijää. Työvoiman määrä on kiireisimmistä maan- ja sillanrakennustöiden ajoista vähentynyt. Silloin oli oikoradalla enimmillään yli viisisataa työntekijää.

- Kiireitä riittää nytkin, sillä kelit ovat epävarmoja eikä tiedetä milloin talvi tulee, Matikainen sanoo.

Raskas sepelijuna

VR-Radan projektipäällikkö Onni Tuomisto kertoo, että oikoradasta on enää sepelöimättä viidentoista kilometrin osuus Mäntsälän ja Keravan välillä.

- Koko rata saadaan sepelöityä lokakuun loppuun mennessä, jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan. Hakosillan ja Mäntsälän välinen sepelöinti on suoritettu ja siellä tehdään enää pieniä viimeistelytöitä.

Sepeli tuodaan metsähallituksen tulosyksiköltä Morenialta ja Lohjan Rudukselta Hyvinkäältä ja Mäntsälästä. Sepelijuna lastattaan Ohkolan hiekkakuoppien alueella Mäntsälän eteläpuolella. Kahdentoista vaunun ja veturin junalle tulee kuormineen painoa yhteensä tuhat tonnia.

- Yhteen vaunuun lastataan 35 kuutiometriä ja koko junaan 420 kuutiometriä sepeliä, joka painaa yhteensä 735 tonnia. Yhdellä kuormalla saadaan sepelöityä rataa noin 400 metriä ja päivän aikana noin 1 200 metriä, Tuomisto sanoo.

Kiireitä on VR:n sepelijunille riittänyt, eri puolilla maata on käynnissä suuria ratojen korjaustöitä.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=61523&category=23&main=21&days=0&dept=2

Kiskot soivat Kouvolan asemahallissa

02.10.2005 18:53

Sähköinen kello kilahtaa Kouvolan asemahallissa ja seuraa kuulutus: "Pikajuna Pietarista saapuu raiteelle kolme." Sen jälkeen tulee sama tieto ruotsiksi ja venäjäksi. Kun venäjänkielinen kuulutus kaikuu hallissa, konduktöörinhattuun sonnustautunut Dmitri Slobodeniouk on jo ehtinyt kohottaa tahtipuikkonsa, ja Kymi Sinfonietta soittaa täyttä päätä Eduard Kolmanovskin tuttua sävelmää Rakastan sinua elämä.

Samaan aikaan kun Pietarin pikajuna pysähtyy asemalaiturille, raskas slaavilainen paatos täyttää asemahallin. Mainio yhteensattuma muistuttaa, miten lähellä itänaapurin suuri metropoli ja kulttuurikeskus on Kouvolaa ja koko Kymenlaaksoa. Kun ratayhteys paranee, Kouvolasta pääsee Pietariin kahdessa tunnissa. Kymi Sinfoniettan kaksi promenadikonserttia olivat osa Kymenlaakson ensimmäistä taidejunaviikkoa, joka on järjestetty Kouvolan ja Kotkan välisen henkilöjunaliikenteen puolesta.

Ainutlaatuinen junatempaus syntyi Kotkan, Kouvolan ja Anjalankosken kulttuuriväen aloitteesta, ja näiden kaupunkien kulttuuritoimet ja valtionrautatie saatiin helposti innostumaan mukaan näin loistavaan hankkeeseen. Kirjailijayhdistys Paltta, Pekkas-Akatemia ja Kymi Sinfonietta ovat kolmen kaupungin ohella tapahtuman pääjärjestäjät.

Viikon mittainen taidejunaviikko on saavuttanut suuren suosion. Tarjolla on ollut monia erilaisia junamatkoja: lukujuna, teatterijuna, lasten puuhajuna, jazzjamijuna, kirjallisuusjuna, kuvataidejuna, lausuntajuna ja tarinajuna. Junassa on myös aina ollut taiteesta vapaa vyöhyke niille, jotka ovat halunneet olla rauhassa. Kouvolan ja Kotkan välisen henkilöjunaliikenteen lakkauttamisella on peloteltu kymenlaaksolaisia kymmenisen vuotta, mutta tällä hetkellä uhka on kuitenkin väistynyt.

Taidejunaviikko on herättänyt paikallisella tasolla suurta huomiota ja vahvistanut junamatkailun suosiota toivottavasti myös päättäjien silmissä. Jos Kymi Sinfonietta olisi soittanut junassa, sen osastoon ei olisi yleisöä juuri mahtunut. Kouvolan asemahallissa oli sen sijaan tilaa kaikille kiinnostuneille, joita oli ilahduttavan runsaasti.

Lähde HS 2.10

RHK sai ratojen lakkautussuunnitelmasta 60 lausuntoa

02.10.2005 15:53

Ratahallintokeskus on saanut lausuntokierrokseltaan runsaat 60 lausuntoa vähäliikenteisten rataosuuksien tulevaisuusselvityksen loppuraportista. Lausuntoja ovat antaneet muun muassa maakuntaliitot, kunnat, yritykset ja kauppakamarit.

Selvitys päätyi ehdottamaan noin puolelle vähäliikenteisistä radoista korjauksia tai ylläpitämistä nykyisellä tasollaan. Loput rataosuuksista olisi tarkoitus joko sulkea liikenteeltä, yksityistää tai lakkauttaa ja purkaa. Liikennejohtaja Anne Herneojan mukaan lausunnot pääosin tukivat rataosuuksien säilyttämistä ja vastustivat lakkauttamista. Lakkautusta vaativat lausunnot jakautuivat hänen mukaansa tasaisesti eri rataosien kesken. Herneoja arvioi lausuntoyhteenvedon valmistuvan noin kuukauden päästä.

Lähde HS 2.10

Joka kymmenes VR:n juna myöhässä

02.10.2005 07:42

Noin joka kymmenes VR:n juna myöhästyy aikataulustaan yli viisi minuuttia. VR:n liikennepäällikkö Mauno Haapalan mukaan tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä 90,8 prosenttia junista oli ajallaan tai myöhästyi korkeintaan viisi minuuttia. Viime vuonna vastaava luku oli 91,7 prosenttia. Eniten myöhästymisiä on ollut Tampere-Jyväskylä- ja Turku-Toijala-väleillä. Myös rantaradalla junat ovat myöhästelleet keskimääräistä enemmän.

Haapalan mukaan junien aikatauluissa pysymisessä ei ole tapahtunut merkittävää heikentymistä. Hänen mukaansa pienet erot menevät vuosittaisen vaihtelun piikkiin. Tänä vuonna junia ovat myöhästyttäneet etenkin ratalaitteiden vauriot ja myrskyt.

Lähde MTV3
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2005/10/395858

Uusi juna porhaltaa Haapajärvelle joulukuussa

01.10.2005 14:19

Ylivieska-Iisalmi -rataosuudelle saadaan VR:n uusi Dm12-kiskobussi joulukuussa. Tarkaksi päiväksi on allakkaan merkitty Sampsan päivä eli 7. joulukuuta. - Juuri tuolloin, ellei mitään ongelmia ilmene. Joka tapauksessa tämän vuoden puolella, vahvistaa VR:n henkilöliikenneosaston kehitysinsinööri Antti Korhonen aikataulun.

Haapajärvelle uusi kiskobussi porhaltaa kuudesta osuudesta kolmantena. Toukokuussa aloitettiin yhdellä kiskobussilla liikenne Joensuun ja Pieksämäen välillä. Seuraavaksi uusi juna tulee Joensuun ja Nurmeksen väliseen liikenteeseen. Lisäksi uusia tsekkiläisiä kiskobusseja saadaan välille Savonlinna-Parikkala, Karjaa-Hanko ja Tampere-Haapamäki.

- Tsekistä tulee kiskobusseja kahden viikon välein. Kaikkiaan VR on tilannut 16 kappaletta Dm12-kiskobusseja, joista maassa on neljä. Kahdella on käyttölupa liikenteessä. Toisella niistä tapahtuu kuljettajien ja konduktöörien koulutus, kertoo projektipäällikkö Tapani Tiainen VR Engineeringistä.

Tiainen sanoo moniajotestien alkavan ensi viikolla. Tuolloin kaksi kiskobussia liitetään yhteen ja niillä ajetaan yhdistelmänä tiukkojen kaarteiden läpi ja testataan, että kytkettynä kaikki toimii niin kuin pitää.

Ylivieska-Iisalmi -osuudella liikkuu sekä yksinäisiä kiskobusseja että bussipareja. Korhosen mukaan perjantaina ja sunnuntaina tarvitaan yhdistelmiä suuremman matkustajamäärän vuoksi. Uudet junat eivät vaikuta aikatauluihin. Lähinnä vaikutus tuntuu matkustusmukavuudessa ja VR:llä säästönä, kun veturin vetämistä sinisistä taajamajunista siirrytään omien moottoreiden vetämään taajamajunaan.

Yhdessä kiskobussissa on 63 istumapaikkaa ja 60 seisomapaikkaa. Maksiminopeutta yksittäinen bussi kelaa 120 km/h. Vauhtia antaa kussakin kaksi 300 kilowatin dieselmoottoria. Tsekkiläisistä junista Suomeen tuotavat Dm12:t eroavat lämpöeristyksen ja lämmityslaitteiden osalta. Suomen version on kestettävä -40 asteen pakkasia. Junan oviaukot ovat aiempaa väljempiä ja portaat sisälle loivemmat kuin nykyisissä sinisissä junissa. Pyörätuolilla liikkuvia varten junassa on pyörätuolinostin.

Lähde Maaselkä-lehti 29.9.2005
Lähde WWW http://www.maaselkalehti.fi/jutut/to290905/uutiset2.html

Viimeinen kisko meni oikorataan torstaina

01.10.2005 14:10

Helsinkiläinen työnjohtaja Rauli Saarinen on ajatellut niin, että Suomen kesä jatkuu vielä lokakuun puolella. Alkukesästä hän piti pari viikkoa lomaa, mutta juhannuksen jälkeen lomailuun ei ole ollut aikaa. Keravan ja Lahden välisen oikoradan kiskot on pitänyt saada paikoilleen. Viimeinen kisko kiinnittyi torstaina. Saarinen ja hänen kymmenen hengen työporukkansa voivat aloittaa kesäloman vieton.

Saarinen, 58, on tehnyt ratatöitä neljän vuosikymmenen ajan. Kun hän aloitti, matka työmailla taittui resiinalla. Kiskot olivat muutamien metrin pituisia, ja töitä tehtiin lapion ja rautakangen avulla. Nyt niillä ei ole enää merkittävää käyttöä. Vain kiskojen kiinnitykseen käytettävä, jääkairan kokoinen ratapulttien veivimäinen kiristin on pysynyt ennallaan. Kiskot ovat nykyisin 150â€"180 metriä pitkiä. Kun kiskometri painaa 60 kiloa, niin rautakangella kiskoa ei liikuteta.

Pieniä töitä kiskomiehille jää vielä Mäntsälän ja Haarajoen asemilla. Lomien jälkeen ratatyömiehet jatkavat maan muilla rataosuuksilla.

Keravan ja Lahden välisen oikoradan työt alkoivat 2002. Rata valmistuu 3.9.2006. Radan pituus on 74 kilometriä. Siitä 63 kilometriä on uutta ratalinjaa. Kustannukset ovat 331 miljoonaa euroa. Laskelmien mukaan radan taloudellinen hyöty on rakennuskustannuksiin verrattuna kaksinkertainen.

Junalla pääsee Helsingistä Lahteen nopeimmillaan 44 minuutissa. Junien kulkutiheydestä ei ole vielä päätetty.

Lähde HS 29.9

Turun rautatieaseman suurremontti valmistuu jouluksi

01.10.2005 07:29

Toukokuussa alkanut Turun rautatieaseman kaikkien aikojen suurin remontti on edennyt yli puolen välin. Työt nielevät kaikkiaan 950 000 euroa. Ne on määrä saada päätökseen juuri ennen jouluruuhkia 15. joulukuuta.

Liput voi ostaa yhdeltä luukulta

Työn alla on remontin suurin työmaa: lipunmyyntisalin uudistus. Tila saatiin purettua maan tasalle pari päivää sitten. Jonotustila lippuluukuille kasvaa, sillä salin Ratapihankadun puoleisista kolmesta toimistohuoneesta on luovuttu.

- Aiemmin on juoksutettu matkustajia ja myyty lippuja kahdessa eri pisteessä. Tämä on ainoa oikea tapa, että kaikki myynti tapahtuu vastaisuudessa yhdessä pisteessä, sanoo asemapalvelujen esimies Jussi Friman .

Parannuksia asiakkaille ja henkilöstölle

Parhaillaan on rakenteilla myös aseman kellari. Sieltä on purettu vanhat yleisövessat. Tilalle tulee konduktöörien ja lipunmyyjien henkilöstötilat suihkuineen ja vaatekaappeineen. Matkustajien korviin kantautunut melu on johtunut etenkin louhintatöistä, kun viemäröintejä on upotettu maan alle. Kellari on valmis lokakuun lopussa.

Uudet yleisövessat ovat tätä nykyä kahviota vastapäätä. Niiden käyttö on maksutonta. Valmiiksi on saatu pääsisäänkäynnistä vasemmalla oleva entinen matkatavaroiden käsittelypiste. Tilalle on tehty konduktöörien toimisto ja henkilökunnan taukotilat.

Matkatavarapuolen lipunmyyntitiski poistuu käytöstä vasta remontin valmistuttua. Lippuja on myyty syyskuun alusta alkaen pääasiassa odotusaulassa, luukuilta suurten aikataulukylttien alla.

- Samassa paikassa myytiin pahvilippuja vielä 1970-luvulla, Friman mainitsee.

R-kioski muuttaa aikataulukylttien alle, kunhan lipunmyyntisali on valmistunut jouluksi. Kulut maksaa Rautakirja Oy. Kioskin vanhalle paikalle, pääsisäänkäynnistä oikealle, tulee automaatteja ja poliisin lasikoppi.

- Viimeisen silauksen 65-vuotias rautatieasema saanee helmikuun puolella, arvioi Friman.

Uudet autovaunut käyttöön Turussa

Remontin rinnalla ratapihalla kunnostetaan parhaillaan uutta junien autovaunujen lastaussiltaa. Ratahallintokeskuksen ylitarkastajan Pentti Hirvosen mukaan näiden töiden kustannusarvio on 300 000 euroa. Summa ei sisälly remonttikuluihin.

Uudet autovaunut kulkevat Turun ja Tampereen väliä 25. marraskuuta alkaen. Vaunut on otettu käyttöön muilla autojunareiteillä jo aiemmin tänä vuonna. VR on hankkinut kaikkiaan 15 autonkuljetusvaunua Talgon Otamäen tehtaalta. Ne maksoivat 6,4 miljoonaa euroa. Vanhat autovaunut poistetaan päivittäisestä käytöstä.

Uudet vaunut ovat umpinaisia. Niihin mahtuu 12 autoa eli kaksi aiempaa enemmän. Molemmat kerrokset pystytään vastedes lastaamaan yhtä aikaa. Alatasolle mahtuu aiempaa korkeampia ajoneuvoja, enintään 1,84-metrisiä. Vaunun ylätasolla maksimikorkeus on 2,04 metriä.

VR kuljetti viime vuonna autojunissa vajaat 33 800 autoa. Kuljetukset ovat lisääntyneet 13 prosenttia viime vuodesta.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-10-01,4:330455,1:0:0:0:0:

Veturinkuljettajien määrä Imatralla tulee kasvamaan lähivuosina

30.09.2005 19:47

VR:ltä on jäämässä satoja veturinkuljettajia eläkkeelle, joten yhtiö käyttää tilaisuutta järkeistää kuljettajien sijoittelua tavarankuljetusmäärien mukaan. Hiljaisemmilta paikkakunnilta siirretään tehtäviä sinne missä tavaraa liikkuu. Sinänsä veturinkuljettajien määrä ei ole kasvussa.

Syksyn koulutushakukierroksella Imatralle haettiin kahdeksaa veturinkuljettajaa. Hakemuksia tuli satakunta. Tulevina vuosina veturinkuljettajakursseja tullaan järjestämään kaksi kertaa vuodessa. Myös ensi syksynä alkavassa koulutuksessa haetaan kuljettajia Imatralle.

Lähde YLE Etelä-Karjalan Radio

Rantaradalla jälleen turvalaitevika

30.09.2005 17:19

Rantaradalla oli perjantaina 30.9.2005 jälleen turvalaitevika Salon ja Turun välillä. Vika aiheutti ainakin junalle IC2_137 n. 18 minuutin myöhästymisen. Tämän seurauksena Pikajunan 820 siirtyminen Turun pääasemalta satamaan myös viivästyi.

Lähde Mikko Martimo

Hevonen kuoli tunnelissa junan alle

30.09.2005 09:36

Pillastunut hevonen juoksi rautatietunneliin ja jäi pikajunan alle Suonenjoella torstaina iltapäivällä. Onnettomuus viivästytti jonkin verran junaliikennettä.

Jostain syystä hevonen pillastui ja lähti juoksemaan radalle kärryt perässään. Rautatietunneli sijaitsee kolme neljä kilometriä Suonenjoen asemalta pohjoiseen.

Junaliikenne myöhästyi

Juna pysyi raiteilla. Radalta katkaistiin sähköt ja etelään matkannut pikajuna hinattiin dieselveturin avulla Suonenjoen asemalle. Turman selvittelyt aiheuttivat myöhästymisiä sekä etelään että pohjoiseen kulkevalle liikenteelle.

Kolariin joutunut juna saapui lopulta Helsinkiin noin kello 20.40 eli tunnin ja vartin aikataulustaan jäljessä.

Lähde Iltalehti

Tavaravaunut törmäsivät Rauman satamassa

29.09.2005 17:16

Raskaassa paperirullalastissa ollut 32 tavaravaunun juna törmäsi ratapihalla seisseisiin, ratapölkkylastissa olleisiin vaunuihin Rauman satamassa keskiviikkona iltapäivällä. Inhimillisestä erehdyksestä johtuneesta törmäyksestä selvittiin ilman henkilövahinkoja, mutta 2-3 vaunua vaurioitui ensimmäisten arvioiden mukaan korjauskelvottomiksi.

Veturi oli työntämässä sisämaasta paperilastissa Raumalle tullutta tavarajunaa ratapihalta kohti satamaa, kun vaunut ohjautuivat sataman ratapihalla väärässä asennossa olleen vaihteen vuoksi raiteelle, jossa seisoi letka ratapölkkylastissa olleita avovaunuja. Paperijunan ensimmäisen umpivaunun katteet särkyivät törmäyksessä, ja osa vaunussa olleista paperirullista lensi ratapihalle.

VR Cargon asiakaspalvelupäällikkö Heikki Valla sanoo törmäyksen johtuneen inhimillisestä virheestä. Ratapihalla on useita käsin maasta käännettäviä vaihteita, ja väärässä asennossa olleen vaihteen vuoksi 2 500 tonnin painoinen paperivaunujuna ei ohjautunutkaan tyhjälle raiteelle niin kuin pitkää vaunuletkaa työntäneessä veturissa uskottiin, vaan törmäsi ratapihalla seisseeseen vaunuletkaan.

Törmäys tukki osan satamaan johtavista raiteista, mutta ei estänyt sataman junaliikennettä kokonaan. Raiteiden mahdollisesti kärsimiä vaurioita ei päästy arvioimaan vielä illalla raivaustöiden ollessa kesken, mutta Valla uskoi, että ratapihalla ei jouduta ainakaan suuriin korjaustöihin.

Paperivaunuista ensimmäinen vaurioitui Vallan mukaan ilmeisesti korjauskelvottomaksi kuten myös ratapölkkyjunan ensimmäinen vaunu, ja myös yksi tyhjä avovaunu kärsi törmäyksessä pahoja vaurioita.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-09-29,4:330023,1:0:0:0:0:

Lahden lentopommi poistettiin

28.09.2005 21:00

Lahden rautatieaseman läheltä on poistettu sodanaikainen pommi. Poliisi eristi alueen, ja puolustusvoimat poisti siirsi pommin illalla turvalliseen paikkaan tuhottavaksi.

Poistotyö alkoi klo 20.05 ja pommi saatiin poistetuksi puolessa tunnissa. Junaliikenne ei häiriintynyt sodanaikasen pommin siirrosta.

Lähde YLE Teksti-TV ja MTV3

Pommin poisto pysäyttää junat illalla Lahdessa

28.09.2005 19:06

Junaliikenne Lahden asemalla keskeytyy illalla noin klo 20 pommin siirron ajaksi. Lahden rautatieaseman läheltä löydettiin iltapäivällä ilmeisesti sodanaikainen pommi.

Lahden rautatieaseman läheltä löydettiin iltapäivällä ilmeisesti sodanaikainen pommi. Poliisi on eristänyt alueen, ja puolustusvoimat aikoo poistaa pommin illan aikana. Lahden poliisin mukaan junaliikenne Lahden asemalla keskeytetään pommin poistamisen ajaksi.

Pommi löytyi aseman itäpuolelta ratatöihin liittyvien maankaivutöiden yhteydessä. Lahden aseman seutu oli toisen maailmansodan aikaan runsaiden pommitusten kohteena.

Lähde MTV3

EU-parlamentti haluaa avata henkilöliikenteen 2012

28.09.2005 17:14

Euroopan parlamentin mukaan rataverkon avaaminen kilpailulle tuo mukanaan tarvittavaa raideliikenteen kasvua.

EU-parlamentti hyväksyi keskiviikkona Strasbourgissa neljän lainsäädännön paketin rautatieliikenteen kilpailun lisäämisestä. Tällä nk. kolmannella rautatiepaketilla pyritään rautateiden kehittämiseen ja raideliikenteen kilpailun edistämiseen.

Parlamentti haluaa, että kansalliset rataverkot avataan kaikille unionin rautatieyrityksille kansainvälisiä matkustajaliikennepalveluja varten vuoden 2008 alkuun mennessä ja kansallisia matkustajaliikennepalveluja varten vuoden 2012 alkuun mennessä.

Komission ehdotuksessa raideliikenne avataan kansainvälisiä matkustajaliikennepalveluja varten vuoden 2010 alkuun mennessä, mutta ehdotus ei mainitse kansallisia matkustajapalveluja.

Korvauksia myöhästymisestä kaikille junamatkustajille

Parlamentti hyväksyi liberaaliedustaja Dirk Sterckxin mietinnön rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista. Parlamentin mukaan nämä pitäisi ulottaa koskettamaan kansainvälisten matkustajien lisäksi myös kansallisia matkustajia.

Parlamentti esittää myöhästymisistä matkustajille maksettaviksi vähimmäiskorvauksiksi 25 prosenttia 60 minuutin tai sitä pidemmästä myöhästymisestä, 50 prosenttia 120 minuutin tai sitä pidemmästä myöhästymisestä ja 75 prosenttia 180 minuutin tai sitä pidemmästä myöhästymisestä.

Lähde Verkkouutiset 28.9
Lähde WWW http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=79139

Kerava valmis YTV-alueen joukkoliikenteeseen

28.09.2005 08:12

Keravan kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy sopimuksen YTV:n Keravalle tarjoamista palveluista vuosina 2006-2008. Sopimuksen mukaan Keravalla otetaan käyttöön YTV-alueella noudatettava taksa- ja lippujärjestelmä vaiheittain vuoden 2006 alusta lähtien. Seudullisten lippujen kelpoisuutta laajennetaan vaiheittain siten, että Kerava kuuluu kolmanteen vyöhykkeeseen. Keravalla on käytössä yhden, kahden ja kolmen vyöhykkeen kausiliput. Lippujärjestelmää muutetaan vaiheittain täysin Helsingin seudun matkakorttiin perustuvaksi. Myös arvo- ja kertaliput otetaan käyttöön niin pian kuin se teknisesti ja ilman kohtuutt0mia kustannuksia on mahdollista.

"Keravan kaupunki on määrätietoisesti kehittänyt alueensa joukkoliikennepalveluja. Aiemmista yhteistyösopimuksista YTV:n, VR:n, HKL:n sekä eri bussiyhtiöiden kanssa on saatu hyviä kokemuksia. Jo tällä hetkellä käytössä oleva Kerava-lippu on osoitus eri osapuolten halusta ja kyvystä tehdä yhteistyötä joukkoliikenteen kehittämiseksi", toteaa Keravan kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin.

"Lipun käyttäjämäärät ovat jatkuvassa kasvussa, ja matkustajien palaute on ollut myönteistä. Yhteistyön laajentaminen siten, että Keravan alue muodostaa osan YTV:n kolmannesta vyöhykkeestä palvelee seudun yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja asukkaiden matkustustarpeita", Paqvalin jatkaa.

Seutulipun laajentaminen Keravalle ja ns. kolmannen vyöhykkeen perustaminen YTV:n joukkoliikennejärjestelmään ovat luontevaa seurausta pääkaupunkiseudun laajenemisesta. Toimiva lippujärjestelmä parantaa niin Keravan kuin koko alueenkin asemaa. Joukkoliikenteen käyttöasteen nostaminen sisältyy Liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuden strategiaan. Tätä kautta voidaan vähentää myös ympäristöhaittoja ja saavuttaa välillisiä kustannushyötyjä.

Seutulipun laajentamisen nettokustannukset ovat Keravalle noin 600 000 euroa. Kaupunki tukee arviolta noin 800 000 eurolla seutulippujärjestelmää, mutta halpojen lippujen käyttö pienentää keravalaisten matkavähennyksiä, jolloin kaupungin on arvioitu saavan 200 000 euroa enemmän verotuloja.

Lisätietoja: kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin, p. (09) 2949 2310.

Lähde Keravan kaupunki
Lähde WWW http://www.kerava.fi/

Kotkan ja Kouvolan välinen junaliikenne säilynee

27.09.2005 18:44

Kotkan ja Kouvolan välinen junaliikenne on säilymässä. Liikenneministeriö ja VR neuvottelevat parhaillaan, mitkä tappiota tuottavista junavuoroista lakkautetaan. VR:n henkilöjunaliikenne-johtaja Antti Jaatisen mukaan lakkautusuhka "ei ensi kädessä koske Kotkan ja Kouvolan välisiä junia vaan muita vuoroja".

Hallituksen budjettiesityksessä kannattamattoman junaliikenteen ylläpitoon on ensi vuodeksi varattu 10% vähemmän rahaa kuin tänä vuonna.

Kymenlaaksolaiset taiteilijat tempaisevat tällä viikolla Kotkan ja Kouvolan välisen junaliikenteen puolesta.

Lähde YLE Kymenlaakson Radio

Lahti-Luumäki ratayhteys pidetään aikataulussa

27.09.2005 14:59

Nopean junayhteyden rakentamisen mahdolliset rahavaikeudet Venäjän puolella eivät vaikuta rataosuuden rakentamiseen Suomen puolella, vakuuttaa Ratahallintokeskuksen investointiosaston johtaja Kari Ruohonen.

- Lahden ja Luumäen välisen nopean junayhteyden rakentamiseen on varattu määräraha vuoden 2007 budjettiin ja isompi rakentaminen alkaa 2008. Nopea junayhteys on niin tärkeä koko Itä-Suomelle, että sen rakentaminen viedään eteenpäin omalla aikataululla. Tässä asiassa ei kannata hidastella, Ruohonen sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen kiirehti radan rakentamista Pietarin ja Suomen välille maanantaina Moskovan vierailullaan.Venäläiset suhtautuvat myönteisesti nopean ratayhteyden luomiseen Suomen ja Pietarin välille, mutta valittelevat rahoitusvaikeuksia.

- Venäläisillä on toisaalta rakennuskapasiteettia eli saavat tarvittaessa meidän aikataulumme kiinni, Ruohonen uskoo.

Lähde ESS 27.9
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=60412&main=-1&dept=1

Rantaradan turvalaitevika korjattu

27.09.2005 09:09

Rantaradan turvalaitevika on saatu korjattua. Junat myöhästelivät tiistaiaamulla Helsingin ja Turun välillä pahimmillaan 45 minuuttia. Edelleen ennen puolta yhdeksää aamulla lähteneet junat kulkevat myöhässä, mutta myöhempien junien pitäisi jo kulkea aikataulussa, kerrotaan VR:n liikenteenohjauksesta.

Lähde Yle Uutiset 27.9
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/

Rantaradan junat myöhässä

27.09.2005 08:49

Rantaradan junat Helsingin ja Turun välillä ovat myöhässä 10-30 minuuttia turvalaitevian vuoksi. Vika havaittiin kello 6 ja pyritään korjaamaan aamupäivän aikana.

Lähde Ylen aikainen

Yöjunat poistuvat Itä-Suomesta

26.09.2005 11:34

Liikenneministeriö ja VR saavat lähiaikoina päätökseen neuvottelut kannattamattoman junaliikenteen hoidosta. Valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä on ostoliikenteeseen varattu rahaa yli kolme miljoonaa euroa tätä vuotta vähemmän: 39,7 miljoonan euron summa on pudonnut 36 miljoonaan euroon.

Ministeriössä on jo linjattu, ettei ministeriö enää osta VR:ltä yli kymmenen miljoonan euron vuositappiota tekevää sisämaan yöjunaliikennettä. Junavuoroja vähenee muitakin. Esimerkiksi Savonrata ei selviä pelkästään yöjunien karsinnalla.

Ministeriön ja VR:n välinen ostosopimus menee umpeen ensi vuoden syyskuun alussa. Tällä hetkellä tutkitaan, miten yöjunia koskeva osuus voitaisiin purkaa jo aiemmin. Tällöin rahaa jäisi enemmän kannattamattoman taajama- ja pikajunaliikenteen ostoon.

Nopeus vie yöjunat

Kerava-Lahti-oikoradan valmistuttua matka-ajat lyhenevät syyskuussa 2006. Oikorata lyhentää matkustusaikaa Savonradalla Mikkelistä Helsinkiin puolella tunnilla, Kuopiosta ja Iisalmesta tunnilla.

VR:llä ja ministeriössä on ennakoitu, että Savonradalla yöjunissa istumapaikoilla matkustajat siirtyvät nopeisiin päiväjuniin, samoin suuri osa makuuvaunuissa matkustavista. Korvaavia järjestelyjä ei siten tarvita. Oulu-Helsinki-yöjunan tarjoama mahdollisuus olla ennen aamukahdeksaa pääkaupungissa kuitenkin poistuu.

Poikittaisliikenteestä jäävät pois yöjunat Joensuun, Pieksämäen ja Turun väliltä. Vaihtoehdoksi joensuulaisille tarjotaan päiväjunaa Karjalanrataa pitkin Helsinkiin ja edelleen Turkuun. Aamulaivalle sillä ei kuitenkaan ennätä.

Yöjunayhteyksistä säilyy VR:n omaa liikennettä oleva junavuoro Helsingistä Seinäjoen kautta Ouluun ja Rovaniemelle. Siihen tulee myös yhteys Kajaanista. Säästöjä järjestelyistä kertyisi noin 3-5 miljoonaa euroa.

Päärata palvelee eniten yöjunia käyttäviä pääkaupunkiseudun ihmisiä. Helsingistä Rovaniemelle suuntautuvan yöliikenteen hoitoon on ostettu uusia makuuvaunuja. Tarvittaessa myös valtio on sitoutunut hoitamaan Lapin säännöllisen yöjunaliikenteen.

Karsintalistalla useita junavuoroja

Liikenneministeriö ostaa henkilöliikenteen junakilometreistä noin 40 prosenttia. Ostoliikennettä on kaikilla muilla rataosilla paitsi Turku-Karjaa, Kemi-Kolari ja Rovaniemi-Kemijärvi.

Ministeriön ostama osuus on kannattamatonta taajama- ja pikajunaliikennettä, jolla varmistetaan työmatkaliikennettä ja haja-asutusalueiden ihmisten liikkumismahdollisuuksia. VR:n omaa liikennettä ovat Pendolino- ja Intercity-junat.

Ministeriön ostoliikennettä ovat esimerkiksi kaikki Pieksämäen ja Joensuun väliset vuorot, eli kahdeksan junavuoroa mukaan lukien kiskobussiliikenne.

Ylitarkastaja Marcus Merin liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo, että tehtyjen selvitysten mukaan kiskobussiliikenne on yhteiskuntataloudellisesti kannattavaa, joten se ei ole karsintalistalla.

Savonradalla Pieksämäeltä, Mikkeliin ja edelleen etelään päin on ostoliikennettä kahdeksan junavuoroa, Pieksämäeltä pohjoiseen kymmenen junavuoroa. Yöjunavuoroja on kaksi. Pieksämäeltä länteen Jyväskylän ja Turun suuntaan on ostoliikennettä kymmenen junavuoroa, mukana kaksi yöjunavuoroa.

Ministeriön tehtyä omat ratkaisunsa jää VR:n päätettäväksi, mikä liikenne lakkaa.

Kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen VR:n henkilöliikenteestä ei lähde arvioimaan, kuinka monta junavuoroa esimerkiksi Savonradalta rahojen säästämisen ja liikennejärjestelmän uusimisen myötä katoaa. Hän vakuuttaa, että Pieksämäeltä pääsee muutosten jälkeenkin myös Turkuun.

- Yli kolmen miljoonan euron puristaminen pois koko maan junaliikenteestä vie useita junavuoroja, ehkä jonkun kokonaisen reitinkin, luonnehtii Vanhanen kokonaistilannetta.

Lähde Länsi-Savo 25.9
Lähde WWW http://www.lansi-savo.fi/

Heinolassa puhdistetaan tankkauspisteen maaperä

26.09.2005 11:29

Hämeen ympäristökeskus on antanut päätöksen Heinolan ratapihalla sijaitsevan entisen veturien tankkauspisteen öljyllä pilaantuneen maaperän puhdistamisesta. Maaperä on pilaantunut vuosien kuluessa tankkauspisteen luona dieselöljyllä noin 400 neliömetrin alueella. Öljyistä maata on arviolta noin 1500 tonnia. Ratahallintokeskus huolehtii alueen puhdistamisesta. Maaperä on tarkoitus puhdistaa tankkauspaikan rakenteiden purkutöiden yhteydessä joko kuluvan syksyn aikana tai ensi vuonna. Maaperän puhdistuksen yhteydessä tutkitaan, onko öljy pilannut myös pohjavettä ja tarpeen mukaan käynnistetään pohjaveden puhdistus.

Lähde ESS 26.9
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=60258&main=-1&dept=1

Kaukojunissa 86 000 jänistä vuodessa

26.09.2005 10:49

Ratahallintokeskuksen alaisilla lipuntarkastajilla riittää työsarkaa, sillä yksinomaan kaukojunaliikenteessä matkoja kertyi viime vuonna 12 miljoonaa. Tarkastajia on koko maassa yhteensä kolmekymmentä.

- Otannan mukaan 0,7 prosenttia matkustajista oli liputtomia. Tästä kertyy 86 000 maksamatonta matkaa vuodessa, mikä on aika paljon, huokaisee lipuntarkastajien esimies Jari Kujanpää.

Kaukojunissa Ratahallintokeskuksen henkilöstö tarkastaa 110 000-115 000 lippua vuosittain.

- Tarkastus on siten hyvin satunnaista ja pidetäänkin satunnaisena. Kun ajatellaan, miten vähän meitä meitä on ja toisaalta kuinka laaja Suomi on, ei ole kovin yleistä, että asiakas törmää tarkastajaan pikajunissa.

Konduktöörit poistavat jäniksiä junasta

Varsinaisten lipuntarkastajien vähyyttä paikkaavat tavallaan konduktöörit, jotka tarkastavat tietyillä asemilla kaikkien liput. Sakotusvaltuuksia heillä ei kuitenkaan ole.

- Heillä ei ole oikeutta kirjoittaa tarkastusmaksua. Mutta ellei rahaa lipun ostamiseen ole, asiakas voidaan poistaa junasta, Kujanpää kertoo.

Ratahallintokeskuksen tarkastajat työskentelevät aina partiona. Liikkeellä on kerralla vähintään kaksi tarkastajaa, joskus useampiakin.

- Yksikerroksisessa junavaunussa toinen tarkastaja kävelee vaunun toiseen päähän ja toinen tulee perässä. Sitten toivotetaan hyvää päivää ja ilmoitetaan matkalippujen tarkastuksesta. Kaksikerroksinen vaunu vaatii vähän toisenlaista toimintatapaa.

Uhkaavia tilanteita syntyy aina välillä

Aina lipuntarkastajan ilmaantuminen ei miellytä matkustajaa.

- Ei ole kovin helppo asiakaspalvelutilanne vaatia kuudenkymmenen euron tarkastusmaksua. Ja kaukojunissa on vielä niitä asiakkaita, joilla omasta mielestään asiat ovat kunnossa. Lippu on ostettu ja maksettu, mutta siitä puuttuu konduktöörin leima.

Kujanpään mukaan yleisin selitys, että konduktööri meni niin nopeasti ohi, ettei asiakas ehtinyt ostaa lippua tai saada leimaa lippuun.

- Mutta ellei lippu ole kunnossa, sitä on kyllä vaikea selittää, Kujanpää kuittaa.

- Sellaisessa tilanteessa syntyy aina keskustelua ja on valituksiakin tullut hallinto-oikeuteen. Silti yleensä tarkastusmaksun kirjoitustilanteessa ei synny sen suurempaa riitaa tai muuta keskustelua. Mutta aina on marginaaliporukka, jonka kanssa töitä on enemmän, Kujanpää muotoilee.

Joskus tilanne kiristyy sinkeäksi.

- Tarkastajien työnkuvaan kuuluvat valitettavasti uhkaavatkin tilanteet. Kaukojunissa ei fyysisiä kontakteja oikeastaan esiinny. Suurin volyymihan meillä on lähiliikenteessä, jossa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Tarkastajat on kuitenkin koulutettu tällaisten tilanteiden hoitamiseen.

Joensuussa ei erityisongelmia

Ratahallintokeskus aloitti nykymuotoisen lippujen tarkastustoiminnan vuonna 1987. Kujanpää kertoo, että jäniksien osuus on pysytellyt kaukoliikenteessä aika monta vuotta 0,5-0,7 prosentin tuntumassa.

- Lähiliikenteessäkään ei ole mitään suuria heilahteluja, mutta ehkä maksamattomien osuus on vähän kohonnut.

Ratahallintokeskus keskitti taannoin koko tarkastajajoukkonsa viikoksi Oulun ja Seinäjoen välille, jolla matkustajakuri oli höltynyt. Savossa tilanne on huomattavasti parempi.

- Olemme kyllä kolunneet aika paljonkin sitä Pieksämäen, Mikkelin ja Joensuun seutua, mutta ei siellä mitään erityistä ole ilmennyt. Hankalimpia vuoroja ovat perjantain ja sunnuntain iltajunat, mikä vaikeuttaa matkalippujen valvontaa.

- Perjantaina opiskelijat lähtevät kotipaikkakunnilleen, ja silloin junat ovat hyvin täynnä. Konduktöörin tehtävä on vaikea, ja matkustajien vaihtuvuus kova. Sunnuntaina paluuliikenne on samantyyppinen, Jari Kujanpää sanoo.

Lähde Karjalainen
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Model=juttusivu.html&Story=2249459.txt

Rantaradan öinen seulontasaattue matelee ja ryskää

24.09.2005 06:34

Rantarata ei hiljennyt perjantain vastaisena yönä Littoisissa muun taajaman malliin. Kun taajaman liikenne yhdeltätoista oli jo hiipunut, radalla alkoi kuulosuojaimet vaativa kolke. Seulontasaattue aloitti työnsä aivan Kaarinantien sillan tuntumasta. Yön urakka oli kaksiviikkoisen työrupeaman pisin, 380 metriä. Aamukuudelta junien oli taas päästävä Turusta Helsinkiin.

Nykyajan topparoikassa on 23 miestä ja massiivisia koneita, suurimpana 55-metrinen sepeliseula, joita VR-Radalla on vain kolme, niistäkin yksi vuokrattuna Viroon. Kesän molemmat kotimaan koneet olivat Jämsän ja Oriveden välisellä rataosuudella, nyt toinen seuloo rantarataa Turun ja Piikkiön välillä, toinen Pohjankurun ja Ervelän välillä.

Työt alkoivat viikko sitten ja päättyvät torstaina. Vajaan yhdeksän kilometrin seulonnan kustannusarvio lähentelee 1,4 miljoonaa euroa. Summalla tehtiin myös jo elokuussa alkaneet ennakoivat työt ja perusteellinen jälkihoito.

- Rata neutraloidaan ja hitsataan uudelleen. Neutralointi tarkoittaa kiskojen katkaisuja neljänsadan metrin välein ja jännitysten poistamista niistä, hitsaamista yhteen ja kiinnittämistä uudelleen, seulontaporukkaa vetävä Jarmo Talja selittää.

Työt radalla alkavat kello 22 - seulontaan aikaa kuutisen tuntia

- Ensimmäiset 50 minuuttia menevät valmistaviin töihin. Ohjaus- ja turvalaitteiden kaapelit irrotetaan ja tehdään aloitusmonttu, josta seulontakone lähtee liikkeelle, Jarmo Talja esittelee.

Aamulla rata on asennettava taas kuntoon. Juuri seulotulla radalla nopeusrajoitus pudotetaan 50 kilometriin tunnissa, muulla työmaa-alueella 80 kilometriin. Seulontakone imuroi sepelin ratapölkkyjen alta runsaan puolen metrin syvyydeltä.

- Yli 70-milliset ja alle 30-milliset kivet kone sylkee luiskaan takaisin, jauhautunut hiekka ja pikkukivet lentävät radan syrjään, selittää vastaava mestari Hannu Jurvala .

Ratasepelin laatu on tarkasti EU-direktiivillä määriteltyä

- Pyöreäkulmaisia ei saa olla joukossa, sillä kivien on kiilauduttava tiivisti pölkkyjen alle. Myös kovuus on määritelty, esimerkiksi Vehmaan graniitti on liian pehmeää, Jarmo Talja selittää.

Jurvala on tyytyväinen työn sujumiseen. Vaikka koneet ovat toistakymmentä vuotta vanhoja, katkoksia ei ole sattunut ja tinki on saatu täyteen joka yö. Päivisin koneita huolletaan ja yölläkin paikalle saadaan tarvittaessa nopeasti korjausmiehet.

- Onhan tässä tietty jännitys koko ajan päällä. Työ pitäisi saada etenemään suunniteltuun kohtaan yön aikana niin, että rata saadaan taas kuntoon aamujunalle, sanoo vastaava mestari Hannu Jurvala.

Seulan jälkeen tulee kaivinkone, ainoa paikallinen tekijä tässä saattueessa. Kauha tasaa seulan radalle valuttamaan kelvollista sepeliä. Sen jälkeen tulevat tiivistävä "toppakone" ja sepeliaura. Uutta sepeliä pannaa radalle tarvittava määrä, topataan uudelleen ja raiteet harjataan.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-09-24,4:328911,1:0:0:0:0:

Sokerijuurikaskuljetukset Säkylään alkavat

23.09.2005 20:04

VR Cargo aloittaa sokerijuurikaskuljetukset Säkylään 29.9. Tavarajunat liikennöivät Kiukainen-Säkylä-rataosalla, jolla ei normaalisti ole kaupallista liikennettä. Rataa ylitettäessä tulee noudattaa varovaisuutta.

VR kuljettaa Sucros Oy:n tehtaille sokerijuurikkaita pääsääntöi-sesti yöaikaan. Rataosuudella liikkuu kaksi junaa molempiin suuntiin. Kuljetukset jatkuvat marraskuun loppuun. Rataosalla liikkuu marraskuun jälkeenkin erilaisia työkoneita ympäri vuoden.

Sokerijuurikkaita on kuljetettu rautateitse Säkylään syksyisin jo 53 vuotta. Juurikkaita tuodaan junalla Säkylään Pohjanmaalta, Hämeestä sekä Itä-Suomen alueelta.

Lähde VR-uutisia
Lähde WWW http://www.vr.fi/yhtyma/uutis.html

Niinisalo-Parkano-Kihniö -ratojen purkaminen järjetöntä

23.09.2005 19:56

Parkanon kaupunginhallitus ja Kihniön kunnanhallitus ovat antaneet lausuntonsa lakkautettaviksi esitetyistä Niinisalo-Parkano ja Parkano-Kihniö -rataosuuksista. Kunnat odotetusti vastustavat purkamista.

Kihniön kunnanhallituksen mielestä rata olisi säilytettävä myös jatkossa nykyisellä tasollaan.

Lausunnossa todetaan, että Parkano-Kihniö -radan lakkauttaminen vaikuttaa puutavaran kuljetusketjuihin ja siirtänee jatkossa yhä suuremman osan niistä maantiekuljetuksiin. Kokonaistaloudellisesta näkökulmasta on vaikea ymmärtää Parkano-Kihniö -radan olevan tehokasta yhteiskunnan varojen käyttöä. Ainakaan sen purkamista ei voida pitää järkevänä ratkaisuna. Puutavaraliikenteen lisäksi rautatietä on hyödynnetty myös matkailullisessa käytössä, joka todennäköisesti jatkossa tulisi lisääntymään.

Kunnanhallitus arvioi vielä, ettei paikallista näkökulmaa ole riittävästi huomioitu selvitystyössä.

Parkanon kaupunginhallitus esittää, että rataosuudet jätetään kokonaan pois laadituista vähäliikenteisiä ratoja koskevasta raportista, koska selvitysten laajuus ja vaikutusmahdollisuudet eivät ole olleet tasapuoliset.

Lausunnossa huomautetaan, että kyseiset rataosuudet ovat tulleet selvitystyöhön jälkikäteen eikä riittävää paikallista ja alueellista edustusta ole saatu selvitystyöhön mukaan.

Heikentää armeijan liikkumista Parkanon kaupunginhallituksen mukaan Pirkanmaan liiton edustus olisi pitänyt ehdottomasti olla mukana selvityshankkeessa. Muut maakuntaliitot, joita asia koski, olivat hankkeessa mukana.

Kaupunginhallitus toteaa, että esitetyt toimenpiteet heikentävät Niinisalon ja Parkanon välillä erityisesti puolustusvoimien liikkumista ja tuovat lisärasitusta maantieverkolle. Myös muun teollisuuden kuljetusmahdollisuudet heikkenevät, koska Parkanon kaupungin strategiana on ollut sijoittaa raskas teollisuus lähelle rataa mahdollisia rataa käyttäviä kuljetuksia varten. Parkanon ja Kihniön välillä merkitys on suurin alueella toimivalle matkailulle.

Hallituksen mukaan varojen käytön tehokkuutta on vaikea arvioida, koska siihen vaikuttavat tulevaisuudessa kovassa muutospaineessa olevat aluemuutosratkaisut sekä energian hinta ja verotus.

Lausunnot on annettava syyskuun loppuun mennessä. Tiistaina lausunto oli tulematta vielä muun muassa puolustusvoimilta.

Päätös loppusyksystä - Ratahallintokeskus laatii lausuntoyhteenvedon lokakuun aikana, minkä jälkeen se tekee oman esityksensä jatkotoimenpiteistä liikenne- ja viestintäministeriölle, kertoo liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskuksesta.

Vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvityksessä esitetään lakkautettavaksi ja purettavaksi Parkano-Kihniö (16 km) sekä Parkano-Niinisalo (42 km) -radat.

Rataosuudet pystytään Ratahallintokeskuksen mukaan pitämään liikennöintikuntoisena nykyisillä kunnossapitotoimilla vuoteen 2010 asti. Ennen sitä ratoja ei pureta. Jos rata halutaan säilyttää nykyisellä tasollaan, tulisi vuonna 2010 aloittaa ylläpitoinvestoinnit.

Selvityksessä todetaan, että näköpiirissä olevilla kuljetusmäärillä radan pitäminen liikennöitävässä kunnossa on suhteettoman kallista, joten rataosa esitetään lakkautettavaksi ja purettavaksi. Tämä edellyttää kuitenkin, että Parkanoon rakennetaan asianmukainen terminaali kuormauslaitureineen.

Lähde Ylä-Satakunta 23.009.2005
Lähde WWW http://www.ylasatakunta.fi/uutinen1.html

Nopea yhteys Pietariin viivästyy

23.09.2005 09:48

Helsingin ja Pietarin välille ei saada käyttöön Pendolino-tyyppisiä junia vielä vuonna 2008, kuten aiemmin on kaavailtu, YLEn Radiouutiset kertoo. Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Juhani Korpela sanoo, että nopea junayhteys Helsingin ja Pietarin välillä toteutunee aikaisintaan runsaan viiden vuoden kuluttua.

Venäjä ei ole löytänyt rahoitusta ratahankkeisiin, joita nopea junayhteys edellyttää etenkin Venäjän puolella. Pietari - Helsinki-junayhteys on esillä, kun liikenneministeriön johto tapaa Helsingissä vierailulla olevia Venäjän rautatieviraston edustajia perjantaina.

Vuosittain noin 250 000 matkustajaa tekee matkan Suomen ja Venäjän välillä rautateitse. Matka Helsingistä Pietariin vie nyt viitisen tuntia.

Lähde YLE Uutiset 23.9
Lähde WWW http://www.yle.fi/uutiset/oikea/id17995.html

Nopea junayhteys Pietariin viivästyy

23.09.2005 08:11

Helsingin ja Pietarin välille ei saada käyttöön Pendolino-tyyppisiä junia vielä vuonna 2008, kuten aiemmin on kaavailtu, YLEn Radiouutiset kertoo.

Venäjä ei ole löytänyt rahoitusta ratahankkeisiin, joita nopea junayhteys edellyttää etenkin Venäjän puolella.

Pietari-Helsinki-junayhteys on esillä, kun liikenneministeriön johto tapaa Helsingissä vierailulla olevia Venäjän rautatieviraston edustajia.

Vuosittain noin 250 000 matkustajaa tekee matkan Suomen ja Venäjän välillä rautateitse. Matka Helsingistä Pietariin vie nyt viitisen tuntia.

Lähde YLE24

VR:llä alennuskampanja välillä Tampere-Jyväskylä

23.09.2005 06:59

VR hyvittelee junamatkustajia viime kevään ja kesän ratamurheiden takia. Se tarjoaa Tampereen ja Jyväskylän välisiä junamatkoja lokakuun loppuun saakka yhteen suuntaan 15 eurolla, kun normaalisti hinta on junatyypin mukaan 19,40-26 euroa.

VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen myöntää, että viime viikolla alkanut alennuskampanja liittyy kesän ratatöihin ja junaliikenteen muihin ongelmiin. Hänen mukaansa tarjouskampanjoita pyörii jatkuvasti eri puolilla Suomea, mutta nyt kohteen valintaan vaikuttivat kesän liikennehäiriöt. Junaliikenne on ollut poikki eri syistä kymmenkunta kertaa lyhyempiä tai pitempiä jaksoja.

- Tämä on tavallaan palkkio sitkeille matkustajille, Vanhanen perustelee alehintoja. Puolen vuoden sisällä lähes kaikki Suomen junaratojen ongelmat ovat olleet Tampereen ja Jyväskylän välisellä sekä Turun ja Toijalan välisellä rataosuudella.

- Todella toivomme, että mitään sattumuksia ei enää tulisi, hän sanoo. Hänen mukaansa alennuskampanja on pitkä, jotta se todella vaikuttaisi.

Vanhasen mukaan rataongelmat eivät ole vähentäneet matkustajia Tampereen ja Jyväskylän välillä, vaan määrät ovat samoissa lukemissa kuin viime vuonna.

- Koko maassa kaukoliikenteen kasvu on ollut 2,6 prosenttia. Jyväskylän-radalla kasvua ei ole ollut, hän kertoo.

Bussit saivat lisää matkustajia

Juna kilpailee Tampereen ja Jyväskylän välillä linja-autojen ja ennen kaikkea yksityisautoilun kanssa. Linja-autokyyti Tampereen ja Jyväskylän välillä on VR:n alennuskampanjasta huolimatta edelleen edullisin. Edestakaiselle matkalle kertyy hintaa 29,20 euroa.

- Kesän pikavuorojen matkustajamäärät ovat selvästi isompia kuin vuosi sitten, sanoo toimitusjohtaja Martti Paunu Väinö Paunu Oy:stä. Yhtiö liikennöi mm. Tampereen ja Jyväskylän välillä.

Toimitusjohtaja Paunu pitää nousun syynä tilanteen tasoittumista kolme vuotta sitten tapahtuneen autoveron alennuksen jälkeen. Paunu ei ota kantaa siihen, johtuisiko matkustajamäärien kasvu junaliikenteen takkuilusta juuri Tampereen ja Jyväskylän välillä.

Lähde Keskisuomalainen

Pääradan korjaustyöt venyvät iltapäivään

22.09.2005 12:26

Pääradan korjaustyöt kestävät hieman aiemmin arvioitua pidempään. VR:n liikenteenohjauskeskuksen arvion mukaan liikenne palaa normaaliksi kello 13. Junaliikenne kulkee siihen saakka Hyvinkään ja Palopuron välillä yhtä raidetta pitkin. Myöhästymiset aikataulusta ovat kymmenisen minuutin luokkaa.

Pääradan junaliikenne seisoi tunnin verran Keravan pohjoispuolelta ylöspäin keskiviikkoiltapäivällä. Syynä oli sähköisten ajolankojen vaurio. Vika ilmeni kello 16.10, ja tunnin päästä saatiin kahdesta raiteesta toinen toimimaan, kerrottiin VR:n liikenteenohjauksesta.

Sähkölangat putosivat alas Hyvinkään ja Keravan välillä yhdellä raiteella taajamajunan veturin päälle, joka oli matkalla Helsingistä Tampereelle. Johtimien virta katkesi automaattisesti, ja se vaikutti molemminpuoliseen liikenteeseen.

Lähde HS Tuoreet 22.9
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4radan+korjaukset+venyv%C3%A4t+iltap%C3%A4iv%C3%A4%C3%A4n/1101981029099

Uudenmaan maakuntaliitto haluaa sähköt Hankoon

22.09.2005 11:56

Uudenmaan Maakuntaliitto vaatii Hanko-Hyvinkää -radan sähköistyksen aloittamista vuonna 2007. Maakuntaliitto on antanut asiasta lausunnon Ratahallintokeskukselle. Hanko-Hyvinkää osuus on Etelä-Suomen ainoa merkittävä tavaraliikenteen rata, joka on vielä sähköistämättä.

Maakuntaliiton arvoi, että Hanko-Hyvinkää -radan liikenne kasvaa ennustettua nopeammin, koska metsäteollisuus keskittää vientikuljetuksiaan yhä enemmän tälle radalle. Henkilöliikenteessä sähköistys mahdollistaa suorien Helsinki-Karjaa-Hanko yhteyksien kehittämisen. Hankoradan sähköistäminen maksaa noin 34 miljoonaa euroa.

Lähde Ylen Läntinen 22.9
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweblja.nsf/sivut/yle_uutispalvelu

Pääradan liikenne normalisoituu aamupäivällä

22.09.2005 08:43

Pääradan korjaustyöt kestävät hieman aiemmin arvioitua pidempään. Junaliikenne palautuu normaaliksi vasta noin kello 9-10 aikaan aamulla. Siihen asti junat ajavat yhtä raidetta pitkin välillä Hyvinkää-Palopuro, kerrottiin VR:n liikenteenohjauksesta.

Poikkeusjärjestelyn vuoksi junat saattavat myöhästellä jonkin verran, kuitenkin korkeintaan kymmenisen minuuttia. Hyvinkään asemalla käytössä on ainoastaan ykköslaituri. Junavuoroja ei ole jouduttu peruuttamaan.

Lähde HS Tuoreet 22.9
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/uutiset/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4radan+junaliikenne+normalisoituu+aamup%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4/1101981029099

Hyvinkään sähkövian korjaustyöt kestävät aamuun

21.09.2005 23:58

Pääradan korjaustöiden pitäisi valmistua kello seitsemään mennessä aamulla. Tämän jälkeen junaliikenteen odotetaan palautuvan normaaliksi. Aamuun asti junat liikennöidään yhtä raidetta pitkin välillä Hyvinkää-Palopuro, kerrottiin VR:n liikenteenohjauksesta. Poikkeusjärjestelyn vuoksi junat saattavat myöhästellä jonkin verran, liikenteenohjauksen mukaan kuitenkin korkeintaan kymmenisen minuuttia.

Lähde Kaleva 21.9
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/html/JTpage509469.html

Kauko-ohjaus lopettaa VR:n lipunmyynnin Parikkalassa

21.09.2005 17:23

VR:n lipunmyynti loppuu Parikkalan asemalla ensi viikon lopulla. Asema suljetaan 30. syyskuuta henkilöstöjärjestelyjen vuoksi. Lipunmyynti loppuu Parikkalassa, koska Imatra-Parikkala -välin junaliikenne siirtyy lokakuun alussa kauko-ohjaukseen. Parikkalasta poistuvat junasuorittajat, jotka ovat samalla myyneet myös lippuja.

Henkilöliikenteen junat pysähtyvät Parikkalassa entiseen tapaan. Parikkalasta lähtevät junamatkustajat voivat ostaa liputinternetistä tai junissa konduktööreiltä ilman lisämaksua.

Samaan aikaan Parikkalan kanssa junasuorittajat poistuvat myös Simpeleeltä ja Rautjärveltä.

Lähde YLE Etelä-Karjalan Radio

Hyvinkäällä sähköongelma

21.09.2005 16:40

Pääradalla Hyvinkään kohdalla on sähkön saannissa ongelma ja liikenne seisoo molempiin suuntiin. Etelästä tulevat junat jäävät Keravalle ja pohjoisesta Riihimäelle.

Lähde Ylen Aikainen 21.9

Taideisku Kotka-Kouvola junayhteyden puolesta

21.09.2005 12:35

Kymenlaaksolaiset taiteilijat tempaisevat Kotkan ja Kouvolan välisen henkilöjunaliikenteen säilymisen puolesta. Paikalliset taiteilijat esiintyvät väliä liikennöivissä junissa 26. syyskuuta alkavalla viikolla.

Kotkan ja Kouvolan välisen henkilöjunaliikenteen lakkauttaminen on ollut esillä jo vuosia. Taidejunaviikon taustalla ovat Kotkan, Kouvolan ja Anjalankosken kulttuuritoimet. Kymenlaakson ensimmäinen taidejunaviikko toteutetaan talkoohengessä taiteilijoiden ja järjestöjen poikkeuksellisen kattavan yhteistyön avulla. Kymenlaaksolaisen kulttuuri- ja taidetarjonnan ohella taiteilijat muistuttavat myös junaliikenteen tärkeydestä sekä ekologisena että taloudellisena liikkumismuotona.

Lähde Kuntalehti 16.9
Lähde WWW http://www.kuntalehti.fi/uploaded/template/asp/kl_perustyyli_0.asp?version=50146&category=49

Urheiluauto syöksyi Turun ratapihalle

21.09.2005 10:33

Pendolino-junan kuljettaja vältti törmäyksen hätäjarrutuksella

Urheiluauto syöksyi Turun ratapihalle

Hanne Yli-Parkas

Junaradalle syöksynyt henkilöauton kuljettaja säästyi täpärästi kolarilta Pendolinon kanssa tiistaina Turun ratapihalla. Helsingistä tulleen Pendolinon kuljettaja ehti huomata raiteille ajautuneen auton ja sai pysäytettyä junan hätäjarrutuksella ennen törmäystä.

Helsinginkatua keskustaan ajanut kuljettaja joutui ratapihalle, kun yksi auton pyöristä osui mutkassa kadun reunakiveykseen. Kuljettaja menetti iskun voimasta autonsa hallinnan ja ajautui ulos tieltä.

Tämän jälkeen auto kulki reilut 30 metriä, törmäsi ratapihan aitaan ja repi siihen lähes kymmenmetrisen reiän. Auto jatkoi yhä matkaansa vajaat 40 metriä kiskojen suuntaisesti, kunnes pysähtyi kiskoille. Matkan aikana auto törmäsi ratapihan vaihteeseen, joka hajosi iskusta.

Junamatkustajille viivästyksiä

Ulosajo viivästytti Turusta lähtevää junaliikennettä noin 50 minuuttia. Osa Helsingin Pendolinon matkustajista joutui kulkemaan loppumatkansa takseilla. Muutama tunti tapatuman jälkeen junaliikenne sujui jo normaalisti, liikenneohjaaja Atte Kanerva VR:ltä kertoo.

- Vaihteesta hajosi kääntömoottori, ja sen korjaamisesta tulevat isoimmat kustannukset. Tarkkaa lukua en osaa vielä arvioida, mutta vähintään puhutaan 10 000 euron korvauksista, Kanerva laskee.

Hänen mukaansa radalle ajautunut auto ei aiheuttanut vaaratilannetta. Onnettomuuspaikka on lähellä laiturialuetta, jossa lähestyvät junat liikkuvat tavallista hitaammin.

- Mutta jos normaalitilanteessa Pendolinolla joutuu tekemään hätäjarrutuksen, on jarrutusmatka vähintään pari kilometriä. Autoilijalla oli tuuria mukana, Kanerva toteaa.

Kanerva kiittelee matkustajien tyyneyttä tapahtuneeseen.

- Ihmiset ymmärsivät, että myöhästymiset johtuivat VR:stä riippumattomista syistä. Jos asiakkaalle tuli onnettomuudesta lisäkustannuksia, ohjaamme hänet autoilijan vakuutusyhtiöön, Kanerva kertoo.

Poliisi selvittää parhaillaan silminnäkijöiden avulla auton tilannenopeutta. Poliisin mukaan kuljettaja kertoo kiihdyttäneensä normaalisti lähdettyään Lonttistenkadun ja Helsinginkadun risteyksen liikennevaloista. Alkoholilla tai huumeilla ei epäillä olleen osuutta tapahtuneeseen.

Kuljettaja oli noin kolmikymppinen mies Littoisista. Hän ei loukkaantunut kolarissa.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-09-21,4:328244,1:0:0:0:0:

Oikeus jakoi kovia tuomioita junien ja metrojen töhertelystä

20.09.2005 17:07

Helsingin käräjäoikeus on antanut kovia rangaistuksia muun muassa metroja ja junia graffiteilla sotkeneille. Reilusta 20 tuomiolla olleesta töhertelijästä neljä sai ehdottoman vankeustuomion ja 14 ehdollisen tuomion. Neljä selvisi päiväsakoilla.

Pisin vankeustuomio, vuosi ja viisi kuukautta vankeutta, napsahti 19-vuotiaalle helsinkiläismiehelle, joka oli syyllistynyt reiluun pariinsataan vahingontekoon ja muutamaan muuhun rikokseen. Vain kuukautta lyhyemmän tuomion sai 22-vuotias helsinkiläismies, jonka tilillä oli lähes 250 töhertelyrangaistusta, mutta ei juuri muita rikoksia. Ehdolliset tuomiot vaihtelevat 40 päivästä vuoteen.

Tuomioita koventavat tuhansien eurojen vahingonkorvaukset, joita 17-34-vuotiaat tuomitut joutuvat maksamaan muun muassa Helsingin kaupungin liikennelaitokselle, VR:lle ja Helsingin kaupungille.

Lähde MTV3
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2005/09/393346

Onnettomuus Turun ratapihalla

20.09.2005 14:19

Turun ratapihalla sattui tiistaina vaarallinen tilanne. Helsinginkatua Helsingistä päin ajanut Porsche-henkilöauto suistui jyrkähkössä kaarteessa kovassa vauhdissa penkereelle ja siitä ratapihan aidan yli Pendolino-junan raiteelle. Kukaan ei tiettävästi loukkaantunut onnettomuudessa. Verkkoaita vaurioitui jonkin verran.

Lähde TS Uutiset 20.9
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/

Turun ratapihalla onnettomuus

20.09.2005 13:26

Turun ratapihalla sattui tiistaina kummallinen onnettomuus. Silminnäkijöiden mukaan Turkuun saapuneen Pendolino-junan eteen ratapihalle on joutunut auto. Auto on ilmeisesti pudonnut Pohjolan sillalta alas. Tarkemmat tiedot onnettomuuteen johtaneista tapahtumista puuttuvat vielä toistaiseksi. Paikalla on ambulanssi. Mahdollisista henkilövahingoista ei myöskään vielä ole tietoa.

Lähde TS Uutiset 20.9
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/

Kerava-Lahti oikoradan junalipun hinnalla jo korotuspaineita

17.09.2005 09:39

Hallitus esittää neljän miljoonan euron investointiveron perimistä vuosittain Kerava-Lahti oikoradan junaliikenteeltä. Perjantaina julkistettu tieto tyrmistyttää niitä, jotka ovat elätelleet toiveita Lahden ja Helsingin välisen junalipun hinnan alenemisesta. Sitä ei enää luvata. Tieto otetaan pettyneinä vastaan myös radanvarsikunnissa, joissa jännitetään taajamajunien pysähtymisen puolesta.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=58827&main=-1

Kiskonhiojat takaavat tasaisen junakyydin

17.09.2005 09:27

Keltainen Speno-juna seisoo Kiteen rautatieasemalla lastausalueella parkissa. Kyseessä on Italiassa valmistettu erikoisjuna, jolla hiotaan ajan kolhimista raiteista jälleen uudenveroiset. Hionta työllistää sveitsiläisyhtiön kahdeksanhenkistä, italialais-kroatilaista ryhmää kahdessa vuorossa.

- Töitä tehdään junalla yleensä vain yöaikaan, kun on vähän muuta liikennettä. Päivällä tehdään valmistelut yötä varten, kuten vaihdetaan junaan hiontakivet, tiimissä työskentelevät Tomislav Smojver ja Dario Forempoher kertovat.

Ratahallintokeskuksen ylitarkastajan Tuomo Viitalan mukaan kiskojen hionnalla pyritään palauttamaan kuluneen kiskon profiili lähelle alkuperäistä nimellisprofiilia. Hionnalla saadaan poistettua kiskoissa aaltoina ilmeneviä jaksollisia kulumisvikoja, joita kiskoon ajan ja kulutuksen myötä väistämättä tulee.

- Kiskon aallot lisäävät kulkuvastusta ja sitä kautta junan energiankulutusta. Hionta poistaa myös säröt kiskon ulkopinnalta ja pidentää kiskon käyttöikää, Viitala selventää.

Suomen päärataverkon osuudet pyritään hiomaan noin viiden vuoden välein.

- Vuosittain rataa hiotaan noin 300-400 kilometriä. Käytännössä tuosta viiden vuoden hiontasyklistä on jouduttu viime vuosina säästösyistä hieman tinkimään, ylitarkastaja Viitala kertoo.

Edullisempaa kuin uusiminen

Kiskoista otetaan laserilla profiilikuva ennen ja jälkeen hionnan. Kuvista näkyy, miten kisko palautuu kuosiinsa, kun sitä hiotaan neljänkymmenen moottorin ja järeän hiontakiven voimin päältä ja sivulta.

- Meidän työmme jälkeen junassa matkustaessa ei enää tunnu tärinää, vaan kyyti on tasaista. Raiteet kestävät hyvässä kunnossa taas pari vuotta, Forempoher sanoo.

Hiontatyö on melko hidasta, mutta raiteiden uusimiseen nähden nopeaa ja edullista. Uusien hinnalla kiskoja hiotaan noin kymmenen kertaa.

- Yhdessä yössä työstettävän pätkän pituus riippuu kiskojen kunnosta ja käytettävissä olevasta ajasta. Joissakin paikoissa saamme valmiiksi kaksi kilometriä, toisissa kymmenen kilometriä yössä. Täällä keskiarvo on noin viisi kilometriä, ryhmän apulaisjohtaja Luca Cambruzzi kertoo.

Suomessa kolme kuukautta vuodessa

Cambruzzin ja Forlin Giovannin johtama ryhmä on työskennellyt tällä komennuksella jo muun muassa Parkanossa ja Lappeenrannassa. Kiteen jälkeen ryhmä siirtyy Kesälahdelle. Ryhmä lähtee Suomesta Liettuaan lokakuussa ja palaa raiteillemme taas joulukuussa.

- Olemme joka vuosi Suomessa noin kolme kuukautta. Lähdemme liikkeelle aina Turusta, jossa vaihdamme pyörät Suomen raiteille sopiviksi.

Ryhmän käyttämä juna, jossa on oma keittiö ja työpaja, on valmistunut 1997 ja se on toiseksi suurin hiontajunista. Suurimmassa on 48 moottoria.

Lähde Karjalainen
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Date=050917&Depa=maakunta&Model=index.html

Junaliikenne Tampereen ja Turun välillä myöhästelee

17.09.2005 08:41

Sähkövika haittaa yhä junaliikennettä Tampereen ja Turun välillä. Vian syynä on sähköradan ajolangan vaurio. VR:n liikenteenohjauksen mukaan rataosuudelle tuodaan diesel-veturi, jonka on tarkoitus avustaa sähköjunat vikapaikan ohi. Järjestely myöhästyttää junia aamulla ja aamupäivällä arviolta 10-15 minuuttia.

Lauantaiaamun ensimmäinen, kello kuudelta Tampereelta lähtenyt juna korvattiin vielä linja-autoilla. VR:n mukaan sähkövika saataneen korjattua puoleen päivään mennessä, minkä jälkeen liikenne palaa jälleen normaaliksi.

Sähkövika huomattiin eilen perjantaina hieman ennen iltayhdeksää. Illan neljän viimeisen junan matkustajat kuljetettiin Tampereelle ja Turkuun linja-autoilla.

Lähde Keskisuomalainen

Konepajalla tavataan, sanoi pendolinokuski

16.09.2005 15:16

Kolumni

Tämä on vitsi. Jos Pendolino lähtee Tampereelta Helsinkiin kello 8.02 ja sen kulkunopeus on 160 km/h ja toinen Pendolino lähtee vastaavalla nopeudella Helsingistä kello 9.30 Tamperetta kohti, missä Pendolinot kohtaavat?

Pasilan konepajalla johonkin aikaan samana tai seuraavana päivänä.

Vaikka pendolinovitsit kirvoittaisivat hymyn huulille, Helsingin ja Tampereen väliä säännöllisesti "pendelöiviä" työmatkalaisia ei enää naurata. VR ei ole täysin päässyt eroon Tampereen ja Helsingin välillä kulkevien Pendolinojen toistuvista vioista, joista Kauppalehti kertoi jo helmikuussa. Ulkopuolisen silmiin näyttää siltä, että Pendolinot ovat teknisesti lähes yhtä haastavia kuin Nasan avaruussukkulat.

- Tänään tultiin puoli tuntia myöhässä ja kahdella rungolla. Mitään parannuksia ei ole saatu aikaan, manaili alkuviikosta Kaj-Erik Fohlin. Hänestä on kehkeytynyt pendolinomatkustajien nostattaman kuluttajaliikkeen äänitorvi.

Fohlinin mukaan liikenne on tökkinyt taas etenkin sen jälkeen, kun Jyväskylän radan korjaukset saatiin syyskuun alussa valmiiksi ja Pendolinoja ryhdyttiin jälleen kytkemään yhteen Tampereella. Pendolinojen kulun takkuillessa muukin junaliikenne menee sekaisin.

Vikataakkaa ei helpottane se, että VR on juuri saanut käyttöönsä neljä uutta Pendolinoa. Uudenkarheissa junissa tuppaa aina olemaan lastentauteja, kun niitä otetaan käyttöön. Tällä hetkellä yhtiöllä on liikenteessä 15 Pendolinoa. Junien määrä nousee vielä kolmella tämän vuoden loppuun mennessä.

VR:n mukaan Pendolinot pysyvät aikatauluissaan melkein yhtä hyvin kuin muutkin junat. Kiusallista on kuitenkin se, että myöhästymiset ovat usein koskeneet ruuhka-aikojen junia.

VR:lle Pendolinot ovat suursatsaus. Junien yhteenlaskettu hankintahinta on noin 245 miljoonaa euroa. Ensimmäisistä Pendolinoista tehtiin hankintapäätös 1990-luvulla. Näyttävän näköisten junien piti myös kiillottaa VR:n julkista kuvaa 2000-luvulle tultaessa.

Yhtiö on saanut ämpärikaupalla rapaa niskaansa Pendolino-ostoksistaan - osin turhaan. Kun VR suunnitteli nopeiden junien ostamista, sille luvattiin, että Suomen rataverkko olisi junia käyttöön otettaessa siinä kunnossa, että Pendolinot voisivat hyödyntää 200 kilometrin tuntinopeuttaan. Lisäksi vanha kalusto on tullut ikäkaarensa loppuun.

Vaikka uusimpien Pendolinojen tekniset viat saataisiin korjattua, ne eivät nykyisellään pysty hyödyntämään nopeuttaan kuin ratakilometrien murto-osilla. Tässä kohdin VR voi syystä osoittaa poliitikkoja sormellaan. Eduskunta päättää viime kädessä siitä, millaisilla summilla Suomen luhistuvaa rataverkkoa korjataan. Päätösten nykymeno on sellainen, että Pendolinoihin tehtyjä investointeja eivät matkustajat pääse koskaan hyödyntämään ainakaan aikataulujen merkittävinä nopeutumisina.

Konkreettisiakin hyötyjä Pendolinoista on ollut. Junan valmistajalla on ollut Suomessa töissä suuri joukko italialaista teknistä henkilökuntaa. Jotkut heistä ovat löytäneet Suomesta elämänkumppanin. Suppeaan geeniperintöömme on saatu näin kipeästi kaivattua uutta verta.

Lähde Kauppalehti 16.9

Bombardier tekee matalalattiaisista korjaussuunnitelman

16.09.2005 12:32

Vaunuissa on kymmeniä vikoja

Helsingin liikennelaitoksen matalalattiaisissa raitiovaunuissa on niin paljon vikoja, että vaunutoimittaja Bombardier Transportation on päättänyt tehdä perusteellisen korjaussuunnitelman. Suunnitelman odotetaan valmistuvan lähiviikkoina.

Helsingin 127 raitiovaunuista joka kolmas on matalalattiainen. Niistä 23 on liikenteessä ja 16 odottaa korjausta Koskelan varikolla.

Ensimmäiset matalalattiavaunut lähtivät Helsingissä liikenteeseen kuusi vuotta sitten. Ongelmia alkoi ilmetä heti, ja tähän mennessä uusista vaunuista on löytynyt kymmeniä vikakohteita. Joukossa on myös erittäin isoja vikoja kuten vaunujen telirakenteista ja rungoista löytyneitä väsymismurtumia ja -halkeamia.

Helsingin kaupunki maksoi vaunuista 70 miljoonaa euroa. Korjauksista aiheutuvat kulut maksaa toimittajan takuun myöntänyt Bombardier.

- Bombardier on yrittänyt parantaa tilannetta. Mutta homma on edennyt todella verkkaisesti, kun vikoja on korjattu yksi kerrallaan ja yritetty pitää budjetti pienenä, sanoo HKL:n raitioliikenneyksikön johtaja Timo Ketola.

Suomalaisten kova painostus kuitenkin auttoi ja keväällä valmistaja ilmoitti lopulta paneutuvansa ongelmaan saksalaisella perusteellisuudella. Yksi korjattavista vaunuista kuljetettiin tutkittavaksi Saksaan. Sen avulla Bombardier on selvittänyt korjaustöiden laajuutta. Näillä näkymin yhtiö aikoo korjata kaikki viat samalla kertaa. Korjausta varten vaunut siirrettäneen Saksaan.

- Nykyään yksi matalalattiainen raitiovaunu maksaa 2-2,5 miljoonaa euroa. Jo yhden tällaisen vaunun korjaaminen maksaa paljon ja kun summan kertoo 40:llä, niin eri vaihtoehtoja punnitaan pitkään. Onneksi nyt näyttää siltä, että kokonaissuunnitelma syntyy ja korjauskierre saadaan katkaistua, sanoo Ketola.

Kun suunnitelmista päästää toteutukseen, Ketola uskoo korjaustöiden kestävän pari vuotta.

Lähde TT 15.9
Lähde WWW http://www.tekniikkatalous.fi/doc.do?f_id=773924

Rautatieviraston sijoituspaikka jää uudelle liikenneministerille

16.09.2005 12:20

Uuden Rautatieviraston sijoituspaikasta päättäminen jää uudelle liikenneministerille Susanna Huoviselle (sd). Oikeusministeriksi siirtyvä nykyinen liikenneministeri Leena Luhtanen (sd) ei aio enää puuttua asiaan, hänen erityisavustajansa Pekka Salmi sanoi torstaina.

Ministerit vaihtuvat ensi viikon perjantaina eli 23. syyskuuta. Rautatieviraston sijoituspaikaksi on tarjottu joko Helsinkiä tai Kouvolaa. Paikasta on kehkeytynyt jo pitkään jatkunut riita kahden hallituspuolueen välillä: sosiaalidemokraattien Luhtanen on ollut Helsingin kannalla, mutta keskustapuolue Kouvolan.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ei ole toistaiseksi ottanut asiaan kantaa, eikä hän kommentoinut sijaintipaikkaa vielä torstaina Kiinan-matkallakaan. Vanhanen sanoi ottavansa asiaan kantaa 'lähiviikkoina'. Rautatieviraston on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden syyskuussa. Sen henkilöstön määrä olisi noin 35 henkilöä ja vuosibudjetti noin neljä miljoonaa euroa.

Lähde HS Tuoreet 15.9
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101980961973

Ajolankavaurio Jyväskylä-Tampere välillä

16.09.2005 12:15

Sähköradan ajolangan vaurio viivästyttää junaliikennettä Tampereen ja Jyväskylän välillä. Junat jäävät aikataulustaan jälkeen noin 15 minuuttia. Rata saadaan kuntoon iltapäivään mennessä. Vaurio havaittiin ennen kahdeksaa aamulla. Joitakin junia korvattiin linja-autoilla aamulla ja aamupäivällä. Vauriopaikka on Paavalinvuoren tunnelin eteläpäässä Jyväskylän ja Muuramen välisellä rataosuudella.

Lähde HS Tuoreet 16.9
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101980970401

Rantaradan päällysrakennetta uusitaan Turun ja Karjaan välillä

16.09.2005 06:54

Tänään alkavat rantaradan perusparannustyöt aiheuttavat muutoksia ja myöhästymisiä junaliikenteeseen. Työt keskittyvät Turun ja Karjaan väliselle osuudelle, missä kunnostetaan radan päällysrakennetta. Töitä tehdään öisin Kupittaan ja Piikkiön sekä Salon ja Pohjankurun välillä. Urakoitsijana toimii Oy VR-Rata Ab.

Junavuoroja korvataan busseilla

Töistä aiheutuu muutoksia illalla kolmelle Helsingistä Turkuun lähtevälle junalle sekä yhdelle Turusta Helsinkiin kulkevalle junalle. Lisäksi kolme pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junaa korvataan linja-autoilla Kirkkonummen ja Karjaan välillä. Ratatyöt aiheuttavat VR:n mukaan 10-15 minuutin myöhästymisiä myös muille rantaradan junille kahden viikon ajan.

Jatkoyhteydet voivat pettää

Myöhästymiset saattavat vaikuttaa jatkoyhteyksiin. Asiakkaalla on joissain tapauksissa mahdollisuus saada korvauksia, mikäli hän myöhästyy tärkeältä jatkoyhteydeltä.

- Asia harkitaan tapauskohtaisesti joka kerta erikseen. Meillä on mahdollisuus käyttää myös taksia. Todennäköisesti taksia käytetään vielä monta kertaa näiden kunnostustöiden aikana, kertoo liikennesuunnittelija Timo Kovanen VR:ltä.

Hän kehottaa ottamaan asian puheeksi junan konduktöörin kanssa hyvissä ajoin.

- Konduktööri ottaa yhteyden liikenteenohjaukseen ja selvittää, odottaako jatkoyhteys. Jos se ei odota, asiakkaan kanssa sovitaan, miten hänet kuljetetaan perille, Kovanen kertoo.

Yhteys Turun satamasta lähteviin laivoihin säilyy kunnostustöiden aikana. Kunnostustyöt päätyvät 29. syykuuta.

Lähde Turun Sanomat

Ympäristön evakuointi oli lähellä Iisalmessa

15.09.2005 09:37

Fosforihappovaunu ja puutavaravaunu törmäsivät Iisalmen ratapihalla tiistai-iltana, kun vaunuja siirrettiin raiteelta toiselle. Törmäyksessä vaurioitui neljä fosforihappovaunua ja puutavaravaunu.

Säiliövaunut pysyivät törmäyksessä ehjänä. Niiden rikkoutuminen ja myrkkypilven syntyminen olisi merkinnyt suuronnettomuuden vaaraa ja asukkaiden evakuoimista ensi alkuun puolen kilometrin säteellä ratapihalta.

Säiliövaunuja peruutettiin pohjoiselta vaihteelta ja epähuomiossa ne ohjautuivat väärälle raiteelle, jolla odotti puutavarajuna. Puutavaravaunun alusta nousi törmäyksessä osin säiliövaunun alle. Kyydissä olleet koivupuut osuivat säiliön päätyyn. Puutavaravaunun ensimmäiset pankot vääntyivät. Vaunujen vieressä penkalla lojui irronneita vaunujen puskimia.

Fosforihappovaunuja tarkkailtiin vuotojen varalta koko yö. Keskiviikkoaamuna varmistui, että vaunuista ei ole vuotanut mitään vaunun ulkopuolelle tai maaperään. Kussakin vaunussa on 55 tonnia fosforihappoa. Vaunut olivat matkalla Kemiran Siilinjärven tehtaalta Kokkolaan.

- Fosforihappo on vaarallinen aine ja siihen suhtaudutaan erittäin varovasti, sanoo Iisalmen palopäällikkö Esko Laakkonen.

- Kosteissa olosuhteissa myrkkypilven vaara on olemassa, jos happo pääsee valumaan valtoimenaan.

Säiliöt eivät vaurioituneet, koska ne ovat Laakkosen mukaan vankkatekoisia ja suojattu hyvin.

- Onneksi niihin ei suuntautunut terävää iskua. Pyöreämuotoista ruttua tuli, Laakkonen sanoo. Hänen mukaansa suuronnettomuusvaara olisi ollut olemassa, jos säiliö olisi hajonnut.

- Tuulen alapuolelta olisi jouduttu evakuoimaan asukkaat ensi alkuun puolen kilometrin päästä.

Tiistai-iltana kävi heikko tuuli etelästä. Onnettomuustutkintakeskus selvittää tapahtuman syitä, sanoo asiakaspalvelupäällikkö Kari Havu VR Cargon asiakaspalvelukeskuksesta Kuopiosta. Havu ei kommentoi, oliko tapahtuman syynä tekninen vika vai inhimillinen erehdys. Hän arvelee, että tutkinta valmistuu muutamassa päivässä.

Liikenteellisesti tilanne on Havun mukaan normalisoitunut. Yhtä ratapihan raidetta ei voi käyttää. Vaurioituneet vaunut viedään pois, mutta ei rautateitse.

- Vaunujen puskimiin ja teleihin tuli sen verran tärskyä, ettei niitä voi kiskoja pitkin kuljettaa.

Kemikaali vaihdetaan vaurioituneista säiliövaunuista tyhjiin säiliövaunuihin. Iisalmen ratapihan kautta kulkee fosforihapon lisäksi rikkihappoa, typpihappoa, ammoniakkia, kloraatteja, rikkidioksideja sekä raskaita ja kevyitä polttoöljyjä. Fosforihappoa kulkee eniten.

Laakkonen muistelee, että viime aikoina ratapihalla ei ole sattunut vastaavia tilanteita.

- Vuosien mittaan on ollut pieniä vuotoja, jotka ovat johtuneet ylitäytöstä tai venttiilin vuotamisesta.

Lähde Iisalmen Sanomat
Lähde WWW http://www.iisalmensanomat.fi/ylasavo/ylasavo.html

Pääkaupunkiseudun lähiliikenne takkusi

14.09.2005 23:09

Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenne takkusi keskiviikkoiltana Helsingin ja Pasilan välillä raiteille kaatuneen puun vuoksi. Vahingon takia kaksi raidetta oli pois käytöstä.

Suurimpia ongelmia odotettiin rantaradan sekä Vantaan suunnan lähiliikenteeseen. Ainakin Ilmalan liikennepaikka oli jonkin aikaa poissa lähiliikenteen käytöstä.

Vika saattaa haitata liikennettä vielä torstaiaamunakin, VR:n liikenteenohjauksesta kerrottiin illalla.

Lähde HS Verkkoliite
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101980950658

Kuljettajien puute harventaa raitiovaunuvuoroja

14.09.2005 21:52

Neljä raitiolinjaa ajaa harvennetuin aikatauluin lokakuun alkuun asti. Syynä on tilapäinen kuljettajavaje. Linjat 4 ja 10 kulkevat 16. syyskuuta alkaen yhdestä kahteen minuuttia normaalia harvemmin arkisin kello 7.15-18. Varhaisaamun ja myöhäisillan liikenteeseen ei tule muutoksia. Linjojen 1A ja 8 vuorovälit pitenevät maanantaista 19. syyskuuta alkaen noin kymmeneen minuuttiin.

- Vuorojen tasaaminen tuntuu täydempinä vaunuina, HKL:n liikennepäällikkö Erkki Mutka arvelee.

- Näiden linjojen lähdöt oli kaikkein helpoin järjestellä ilman laajapohjaisempaa suunnittelua.

Muiden raitiolinjojen liikennöintiä ei muuteta. Kuljettajavajeeseen vaikuttavat yleisurheilun MM-kisojen vuoksi siirtyneet vuosilomat. Toisaalta HKL:n palveluksesta on poistunut ennakoitua useampi kuljettaja.

- Kesälomia pidetään parhaillaan. Lisäksi odottamattomia poistumisia on kymmenkunta, Mutka sanoo.

Tilanne helpottuu, kun koulutuksessa olevat uudet kuljettajat otetaan linjoille lokakuun alussa.

Lähde HS Tuoreet 14.9
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101980948486

Lipuntarkastus tehostuu Seinäjoki-Oulu välillä

14.09.2005 16:42

Ratahallintokeskus keskittää lipuntarkastajia Oulu-Seinäjoki välille. Syynä ovat liputtomat matkustajat, joita on varsinkin perjantain ja sunnuntain iltajunissa.

Ratahallintokeskuksen tarkastajien esimies Jari Kujanpää sanoo, että liputta matkustaminen on lähinnä pika- ja Intercity-junien ongelma. Elokuun lopun tehotarkastuksissa alle puoli prosenttia matkustajista sai tarkastusmaksun.

Tarkastajat tutkivat lähes 20 000 matkustajan liput koko Suomen rautateillä.

Lähde YLE Pohjanmaan Radio

Tasoristeykset vähenevät - Kouvolan junayhteydet nopeutuvat

14.09.2005 16:36

Tasoristeysten määrä väheneminen Kouvolan ympäristön radoilla mahdollistaa jatkossa nykyistä nopeammat junayhteydet. Kouvola-Lahti väliltä poistuu tänä vuonna jäljellä olevat kolme tasoristeystä.

Kouvola-Mikkeli radalla alkaa Mouhun ylikulkusillan rakentaminen näillä näkymin lokakuun puolivälissä. Se on tarkoitus ottaa liikenteen käyttöön kesäkuun 2006 loppuun mennessä. Hankkeen kustannusarvio on runsaat miljoona euroa.

Kouvolasta Kotkaan ja Vainikkalaan suuntautuvien ratojen ja yleisten teiden tasoristeykset on jo poistettu. VR-radasta kerrotaan, että monimutkaisimmat tasoristeysten muutostyöt ovat vielä Kouvolan lähistöllä tekemättä.

Lähde YLE Kymenlaakson Radio

Fosforihappojuna kolaroi Iisalmessa

14.09.2005 10:25

Fosforihappoa kuljettanut juna kolaroi Iisalmen asemalla Fosforihappoa kuljettanut juna törmäsi puutavaravaunuihin tiistai-iltana Iisalmen asemalla. Törmäys ei aiheuttanut fosforihappovuotoa eikä suuria vaurioita junavaunuihin. Turma sattui hieman ennen iltakahdeksaa, kun fosforihappoa kuljettaneen junan vaunuja siirrettiin raiteelta toiselle. Vaunuja peruutettaessa ne törmäsivät samalla raiteella olleisiin puutavaravaunuihin. Törmäyksen takia neljä fosforihappovaunua ja yksi puutavaravaunu vaurioituivat hieman. Palokunta ja VR:n työtekijät tarkastivat vaunut heti mahdollisten vuotojen takia. VR:n mukaan vuotoja ei havaittu. Vaunujen tarkempi tekninen tutkimus tehdään keskiviikkona. Kolarointi ei haitannut matkustajajunien kulkua.

Lähde Kaleva plus
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/html/JTpage507457.html

Rautieviraston sijoituspaikasta riita

14.09.2005 10:14

Uuden Rautatieviraston sijoituspaikasta on kehkeytynyt tiukka riita päähallituspuolueiden välille. Liikenne- ja viestintäministeriö pitäisi viraston toiminnan Makkaratalossa Helsingissä, ja ministerinpostiaan lopetteleva Leena Luhtanen (sd) ajaa tiukasti tätä ratkaisua. Keskusta on puolestaan Kouvolan kannalla. Asiaa on vatvottu koko vuosi, ja nyt ratkaisulla alkaa olla kiire.

Luhtanen tuonee Rautatieviraston perustamista koskevan lakiesityksen hallitukseen tällä viikolla. Ministeriön mielestä sijoituspaikka pitäisi ratkaista samalla. Luhtanen on tehnyt näkökantansa selväksi pääministeri Matti Vanhaselle (kesk). Vanhanen ei ole ottanut sijoituspaikkaan vielä kantaa. Ratkaisun odotetaan syntyvän Luhtasen ja Vanhasen keskusteluissa. Pääministeri on parhaillaan Kiinassa.

Monen keskustalaisen muistissa on vielä budjettiriihen tiehankekiistat, joissa valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd) ajoi tahtonsa läpi ministerityöryhmän linjauksista piittaamatta. Keskustapiireissä Vanhasta moitittiin liiasta taipumisesta. Siellä kysellään myös, olisiko poliittisten pöytätapojen mukaista, että väistyvä Luhtanen antaisi asian uuden liikenne- ja viestintäministerin Susanna Huovisen (sd) päätettäväksi eikä yrittäisi väkisin runtata virastoa Helsinkiin.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk) johtama hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä ajaa Rautatieviraston sijoituspaikaksi Kouvolaa. Päätös syntyi toukokuussa äänin 2-2, ja puheenjohtaja Manninen ratkaisi asian. Hämeenlinnalainen oikeusministeri Johannes Koskinen (sd) ei tuolloin halunnut ottaa kantaa sijoituspaikkaan. Jos hän olisi ottanut, Helsinki olisi voittanut. Liikenneministeriö perustelee Helsinki-vaihtoehtoa nyt muun muassa sillä, että valtion ensi vuoden budjetissa ei ole rahaa Kouvolaan menon aiheuttamiin lisäkustannuksiin.

Ministeriössä katsotaan Mannisen työryhmän luvanneen, että kustannukset katetaan valtiovarainministeriön rahoista, mutta niin ei tehty, ja työryhmän mainitsema budjetin momenttikin oli väärä. Keskustan puolelta huomautetaan, että budjettineuvottelujen aikana liikenne- ja viestintäministeriö ei sanallakaan ottanut esiin mahdollista muuttorahojen tarvetta.

Lähde HS 14.9

Veturi paloi Äänekosken rautatieasemalla

13.09.2005 14:45

Veturi paloi käyttökelvottomaksi Äänekosken rautatieaseman ratapihalla maanantaiaamuna. Veturin moottoritila tuhoutui palossa täysin. Muu osa kärsi savu- ja nokivahingoista. Muutoin Viitasaarelle lastattavaksi menossa ollut tyhjä puutavarajuna säilyi vaurioitta.

Äänekosken rautatieasemalle asioimaan pysähtynyt veturin kuljettaja huomasi moottorin savuavan ja hälytti paikalle palokunnan. Tuli saatiin nopeasti hallintaan ja myös dieselin vuotaminen katkenneesta polttoaineletkusta maastoon pystyttiin estämään.

Palon epäillään saaneen alkunsa moottorin lämmityslaitteesta. Paikalle saapui hetkessä korvaava veturi, joten palo ei aiheuta viivästyksiä puutavarakuljetuksissa. Palanut veturi hinataan korjattavaksi VR:n Tampereen varikolle.

Lähde Keskisuomalainen

Itä-Suomessa ratatöitä syksyllä

13.09.2005 10:16

Itä-Suomen junaradoilla tehdään korjaustöitä syksyn aikana. Työt eivät vaikuta junaliikenteen aikatauluihin, mutta ne saattavat aiheuttaa meluhaittoja asukkaille.

VR-Rata vaihtaa Pieksämäki-Kuopio-radalle 32 000 ratapölliä noin 20 kilometrin matkalle. Siilinjärvi-Viinijärvi-osuudelle asennetaan 60 000 uutta pölliä 35 kilometrin matkalle. Myös ratojen tukikerroksia uusitaan osittain. Ratatöiden arvioidaan kestävän marraskuun puoliväliin saakka.

Lähde HS Tuoreet 13.9
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101980931989

Erikoisjunat otettaneen käyttöön lokakuussa Länsirajalla

12.09.2005 21:03

Tornion ja Haaparannan välillä kulkevat erikoisjunavaunut pyritään ottamaan koekäyttöön lokakuussa. Vaunujen käyttöönotto on viivästynyt, koska niiden akseleiden tekeminen Saksassa on kestänyt pitkään. Vaunujen ansiosta junat voivat kulkea Suomesta Ruotsiin eri raideleveydestä huolimatta. Ratahallintokeskuksen kansainvälisten asioiden päällikkö Kari Konsin kertoo, että erikoisvaunut otetaan ensimmäisenä käyttöön Tornion terästehtaan kuljetuksissa.

Lähde Yle/Lapin Radio
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/uutiset?opendocument&pageid=ContentAE83C

Mutoksia Rantaradan liikenteessä ratatöiden vuoksi

12.09.2005 10:16

Radan perusparannustyöt aiheuttavat muutoksia ja myöhästymisiä junaliikenteeseen rantaradalla 16.-29. syyskuuta. Karjaan ja Turun välisellä rataosalla kunnostetaan radan päällysrakennetta. Töistä aiheutuu muutoksia illalla kolmelle Helsingistä Turkuun lähtevälle junalle ja yhdelle Turusta Helsinkiin kulkevalle junalle. Lisäksi kolme pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junaa korvataan busseilla Kirkkonummen ja Karjaan välillä.

Ratatyöt aiheuttavat noin 10-15 minuutin myöhästymisiä myös muille rantaradan junille kahden viikon ajan. Myöhästymiset saattavat vaikuttaa myös jatkoyhteyksiin. Yhteys Turun satamasta lähteviin laivoihin säilyy.

Kaukoliikenteen junat ajavat työmaiden kohdalla alennetuilla nopeuksilla. Tästä aiheutuu myöhästymisiä myös lähijunille, etenkin Karjaan ja Kirkkonummen välillä.

Helsingistä Turkuun klo 22.03 lähtevä IC2-juna 153 perutaan kokonaan sunnuntaista torstaihin. Turusta Helsinkiin kello 20.00 lähtevä IC2-juna 152 perutaan kokonaan joka päivä. Muut loppuillat junat korvataan bussilla.

Lähde VR tiedote 8.9
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n37

Tavarajuna törmäsi autoihin Vaasassa

10.09.2005 13:37

Tavarajuna törmäsi kahteen pysäköitynä olleeseen henkilöautoon Vaasassa torstaina. Autot kärsivät tuntuvia vahinkoja. Törmäys sattui hieman puolen päivän jälkeen Rantamyllyn kohdalla. Juna oli matkalla Vaasan asemalta Vaskiluotoon.

Veturinkuljettaja yritti jarruttaa, mutta ei saanut 130 metriä pitkää tavarajunaa pysähtymään ajoissa. Autot oli pysäköity liian lähelle kiskoja. Törmäys ei aiheuttanut henkilövahinkoja, mutta molemmat autot vaurioituivat pahoin, kerrotaan Vaasan poliisista. Veturista vääntyi vasemman puoleinen astinlauta.

Lähde Kaleva plus 8.9
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=506165

Ratahallintokeskus keskittää rataisännöinnin

07.09.2005 17:29

Ratahallintokeskus keskittää Länsi-Suomen rataisännöinnin CMC Terasto Oy -nimiselle isännöintitoimistolle. Aiemmin isännöintitehtävät ovat jakautuneet useille eri yhtiölle, joista suurin osa on kuulunut VR-konserniin.

Sopimuksen mukainen isännöinti alkaa vuoden 2006 alusta ja kestää viisi vuotta. Myös Itä- ja Etelä-Suomen rataisännöinnistä laadittiin vastaavat sopimukset.

Ratahallintokeskuksen kunnossapitoyksikön päällikkö Ilkka Saari uskoo, että rataisännöinnin keskittäminen helpottaa työn valvontaa.

Lähde YLE Radio Keski-Suomi

Ministeri Luhtaselta perätään vastausta Nurmeksen radasta

06.09.2005 09:34

Nurmeksen Yrittäjät vaatii liikenneministeri Leena Luhtasta vastaamaan hänelle maaliskuussa lähetettyyn kirjeeseen. Kirjeessä vaadittiin säilyttämään Joensuu - Nurmes -rataosan henkilöliikenne ja kunnostamaan Porokylä - Vuokatti -rataosa sekä muut vähäliikenteiset radat. Lisäksi vaadittiin selvitystä siihen, mistä väitetty taajamajunaliikenteen tappiollisuus johtuu.

Nurmeksen Yrittäjät ovat todenneet VR:n harjoittaman liikennepolitiikan ristiriitaiseksi. He myös esittävät epäilynsä siitä, että nykyisten rataverkostojen typistäminen ei johdu niukoista ratavaroista vaan maantieliikenteen hyväksi tehdystä arvovalinnasta, ja muistuttavat rautatieliikenteen onnettomuus- ja ympäristökustannusten olevan huomattavasti maantieliikennettä pienemmät.

Luhtasta muistutetaan laillisuusviranomaisten kannasta, jonka mukaan kirjeisiin vastaaminen on hyvän hallintokulttuurin mukaista.

Ministeriä vaaditaan edelleen vastaamaan saamaansa kirjeeseen. Häneltä pyydetään myös kannanottoa siihen, kuinka huolehditaan, ettei rautatiekuljetusten siirtäminen maanteille heikennä ympäristön tasoa.

Lähde Ylä-Karjala 27.8

Imatralle rautatiesilta ennätysjassa - 15 tuntia junasta junaan

05.09.2005 08:13

Siltatopparoikalle oli asetettu tiukka tulosraja Imatralla sunnuntaina. Aikavaatimuksena oli uuden rautatiesillan pystyttäminen 15 tunnissa. Operaation paikka oli Karjalan radalla Immolan ratapihalta pätkä pohjoiseen päin.

Piiriennätysvauhtia tekijöiltään edellyttänyt työ onnistui. Joensuuhun päin päivällä Imatralta puoli yhden jälkeen porhaltanut Intercity pääsi taipaleelleen aikataulussa.

Yöllä radassa oli railo. Lauantai-iltana alkoi iltajunan mentyä liikennekatko, minkä kestäessä ratapenkka kaivettiin auki siltatyötä varten. Sunnuntaiaamuna penkere rakennettiin sillan päälle pikaisesti uudestaan.

Massiivinen siltamöhkäle hilattiin paikalleen aamuyön tunteina työntötunkkitekniikalla.

Projektipäällikkö Matti Tossavainen Oy VR-Radasta kertoo, että menettelytavasta on sinänsä tullut rautateiden siltatöissä jo rutiinia. Poikkeuksetta jännäksi pelin tekevät kuitenkin tiukat aikataulut, kun työt tehdään liikenteen ehdoilla. Aina ei tulevan junan tieltä ole penkan pöly ehtinyt laskeutua.

- Joskus veturin valot ovat olleet jo näkyvissä, kun viimeiset lapiolliset ovat olleet vielä menossa, Tossavainen muistelee.

Ihan niin täpärälle ei Imatralla mennyt, mutta löysiäkään ei jäänyt. Immolan töiden pääurakoijan Vuorenpeikot Oy:n ja siltatyön aliurakoijan miehet huokasivat helpotuksesta, kun uudeksi paikattu penkka saatiin vaakitettua kuntoon vartti ennen urakkamääräajan päättymistä. Myöhästyminen olisi tiennyt rakentajille kymppitonnin sakkoa kutakin alkavaa kymmentä minuuttia kohti.

Puitteiltaan pakerrettavana oli keskiraskaan sarjan työ.

- Tämä silta painaa 1 300 tonnia. Suurin samalla tavalla paikalleen pukkaamamme rautatiesilta on ollut 2 500 tonnin painoinen, vastaava mestari Jarmo Lilja sillan paikoilleen siirtäneestä Megasiirto Oy:stä kertoi.

Sillan kansi on 13x25-metrinen. Hintaa sillalle tuli Matti Tossavaisen mukaan 700 000 euroa.

Lähde Etelä-Saimaa
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi

Orivesi-Jyväskylä välin ratatyö valmistui etuajassa

05.09.2005 07:15

Suomen kaikkien aikojen kiivastempoisin rataurakka Oriveden ja Jyväskylän välillä valmistui pääpiirteissään yhden yön etuajassa. Työhön varatusta 91 yöstä tarvittiin lopulta yksi yö vähemmän. Osa konetopparoikan noin 400 työntekijästä juhli 70 kilometrin mittaisen ratatyön harjakaisia jo lauantai-iltana Himoksen savusaunan löylyissä.

Vuorokauden etuaika ei aikaistanut junaliikenteen aloittamista Jyväskylä-Tampere rataosalla. Ensimmäinen aamuyön henkilöjuna lähti Jyväskylästä Tampereen suuntaan maanantaiaamuna kello 3.42. Jämsästä juna jatkoi kello 4.17.

VR-Radan projektipäällikkö Mikko Nyhä sanoo, että raiteenvaihto saatiin päätökseen Lahdenvuoren tunnelin eteläpään suulle torstaiaamuna. Hänen mukaansa kovat ranskalaiset kiskot viime kevään kiskonkatkeamisosuudelta Jämsänkosken ja Saakosken väliltä on nyt vaihdettu raskaampiin saksalaisiin.

Tukikerroksen sepelinpuhdistus päättyi lauantaiaamuna Jämsänkosken ja Saakosken välillä. Puhdistusurakkaa jäi vielä 12 kilometrin verran tehtäväksi myöhemmin. Tätäkin työtä tehtiin kahdeksan kilometriä enemmän kuin alunperin piti. Jämsänkoski-Saakoski osuuden 20 ratakilometriä lisättiin Jämsä-Orivesi välin 50 kilometrin urakkaan kesäkuussa töiden jo alettua.

Jämsänkoski-Saakoski osuudella nopeusrajoitus on jo pääosin 120 km/t. Kun uudet kiskot saadaan hitsattua yhteen, päästään 160 kilometriin tunnissa. Orivesi-Jämsä välillä ajetaan jo 120 km/t maksiminopeutta.

Oriveden ja Jyväskylän välillä päällysrakennetta uusittiin koko kesä, 90 yötä kello 21:n ja kello 5:n välillä. Öisin henkilöliikenne korvattiin busseilla ja takseilla.

Lähde Keskisuomalainen

Mannheimilaisratikat vihdoin liikenteeseen

04.09.2005 19:55

Saksasta tilattujen, neljän käytetyn mannheimilaisratikan käyttöönottokustannuksiksi on laskettu kaikkiaan 200 000 euroa. Tästä summasta saadaan ensimmäisen käyttövuoden aikana katettua noin seitsemänkymmentä prosenttia HKL:n tekemän mainossopimuksen avulla.

- Sen jälkeen tulojen muodostuminen riippuu paljolti siitä, halutaanko raitiovaunuilla vielä ajaa ja halutaanko niissä mainostaa, HKL:n raitioliikenneyksikön johtaja Timo Ketola sanoo.

Elokuusta lähtien Helsingin katukuvaa on kirjavoittanut yksi mainosteipein somistettu mannheimilaisvaunu, joka on ajanut linjalla 6. Ensi viikon kuluessa se saa seurakseen toisen uusitun ja mainosteippiin kiedotun mannheimilaisen. Lisäksi kolmas vaunuyksilö on tällä hetkellä koeajovaiheessa. Se otetaan linjakäyttöön muutaman viikon kuluessa.

- Neljännen vaunun kunnostus on vielä tällä hetkellä kesken, kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilä sanoo.

Hänen arvionsa mukaan se otetaan käyttöön noin kuukauden sisällä.

Alunperin mannheimilaisia kaavailtiin kiskoille MM-kisoihin mennessä. Kisat tulivat kuitenkin sen verran nopeasti vastaan, että kaikkien vaunujen kohdalla ehostustyöt eivät ehtineet valmistua ajoissa. Kaikkiaan yhden vaunun kustannukset ovat Heikkilän mukaan noin 50 000 euroa. Käytetty vaunu maksoi Mannheimista ostettuna 12 000 euroa kappale. Kuljetuskustannukset Saksasta Suomeen olivat vaunua kohden noin 10 000 euroa. Kun tähän lisätään laiteasennukset, maalaus- ja pohjustustyöt sekä pyörien vaihto, alkaa vaunun kokonaishinta olla koossa. Vertailun vuoksi, uuden matalalattian hinta on kaksi miljoonaa euroa.

HKL:n vaunupula helpottaa tulokkaiden myötä pikku hiljaa. Heikkilä arvelee, että erilaisten tilapäisjärjestelyiden ansiosta oikuttelevien matalalattioiden aiheuttama vaunupula alkaa pikku hiljaa hellittää.

- Kun kaikki mannheimilaiset saadaan liikenteeseen, alkaa meidän vaunukapasiteettimme olla täynnä.

Tällä hetkellä varikolla seisoo seitsemäntoista matalalattiavaunua, jotka odottavat perusteellista korjaamista ennen uutta tulemistaan.

Lähde HS 4.9

Turun rautatieaseman lipunmyynti vanhoihin tiloihin

03.09.2005 19:30

Turun rautatieaseman lipunmyynti on muuttanut väliaikaisesti vanhoihin tiloihin. Syynä on rautatieaseman suurremontti, joka jatkuu jouluun asti.

Elo-syyskuun vaihteessa niin sanotuissa vanhoissa lipunmyynnin tiloissa aloitti neljä lippukassaa, tarvittaessa saadaan lisäksi vielä kaksi kassaa.

Lipunmyynnin esimies Kari Aalto kertoo, että muuttovaiheessa asemalle syntyi hieman normaalia pidempiä jonoja. Hän uskoo, että nyt viikonloppuna asiakkaita pystytään palvelemaan jo normaalisti.

Lähde YLE Turun Radio

Vanhasta asemasta tuli koti .

03.09.2005 08:05

Muutto vahaan asemarakennukseen antoi sykäyksen rautatiehistoriaan ja tutkimusten tuloksena syntyi kirja vanhan asemayhteisön historiasta.

Lähde Etelä-Saimaa lehti
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/arkisto/vanhat/2005/08/01/kulttuuri/juttu/sivu.html-7k-

Liikenneministeriö kirjoittaa junavuorojen lakkautuslistaa

31.08.2005 11:50

Henkilöjunaliikenne joutuu säästökuurille. Hallituksen budjettiesityksessä kannattamattoman junaliikenteen ostoihin on varattu 4 miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin tänä vuonna, lisäksi pitäisi kustantaa Lahden oikoradan taajamaliikenne. Käytännössä junavuorot vähenevät tuntuvasti. Liikenneministeriö ja VR neuvottelevat tällä viikolla, mitkä junavuorot lakkautetaan. Lakkautuslista kerrotaan julkisuuteen parin viikon päästä. Eniten tappiota tuottavat yöjunat Helsingistä Kouvolan ja Kuopion kautta Ouluun ja Turusta Joensuuhun, ja VR kertoo ainakin niiden kulun lakkaavan viimeistään vuoden päästä.

Lähde Kymenlaakson radio 30.8
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rswebkva.nsf/sivut/uutiset-langaton?opendocument&pageid=Content3E9EE

Selvitys: Oma yhtiö Uusikaupunki -Turku henkilöjunaa varten

31.08.2005 08:52

Uusikaupunki-Turku radan henkilöliikenteen uudelleen aloittamisesta tehty selvitys ehdottaa, että liikennettä hoitamaan perustetaan kuntien, valtion tai yksityisten omistuksessa oleva yhtiö. Se omistaisi tai vuokraisi tarvittavan kaluston ja palkkaa henkilökunnan sekä hankkii liikennöintiluvan Rautatievirastolta.

Tämä kaavailu perustuu siihen, että EU:n joukkoliikenteen palvelusasetusesitys edellyttää, että myös rautateiden seudullinen paikallisliikenne on kilpailutettava. Liikenteen suunnittelee ja tilaa kuntayhtymä tai seutuyhtymä ja liikenne kuuluu seutulippujärjestelmän piiriin.

Alkutieto Oy:n tekemän selvityksen mukaan liikenteen kannattavuusraja on 306 000 matkustajaa vuodessa. Liikennöintikulut on katettava lipputuloilla seudun nykyisen joukkoliikenteen hintatasolla. Matka-aika Uudestakaupungista Turkuun olisi alle tunnin. Lähdöt olisivat tasatunnein kello 6-24. Radan varressa olisi 12 pysäkkiä.

Investoinnit henkilöliikenteen uudelleen aloittamiseksi olisivat noin 3 miljoonaa euroa. Ratahallintokeskus rakentaisi ohitusraiteita, pysäkkirakenteita ja tasoristeysjärjestelyjä 2,25 miljoonalla eurolla. Kuntien osalle jäisi pysäkkialueiden rakentamisesta 750 000 euron kulut.

Rataosuuden sähköistys vähentäisi liikenteen kustannuksia. Uusikaupunki-Turku radan sähköistäminen ei nykyisen tavaraliikenteen tasolla ole ajankohtainen.

Lähde Turun Sanomat
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-08-31,4:323777,1:0:0:0:0:

Rautatieaseman julkisivuvalaistus uudistuu

31.08.2005 08:02

Helsingin Rautatieaseman koko julkisivuvalaistus uudistuu. Valaistuskokeilut alkavat syksyllä ja koko julkisivun valaistuksen on määrä olla valmis ensi vuonna. Rakennuksen valaistuksen perusvärisävy on valkoinen, jota voidaan muunnella esimerkiksi juhlapyhinä. Julkisivuvalaistuksen uudistamisesta vastaa VR-yhtymä. Helsingin rakennuslautakunta on hyväksynyt suunnitelman yksimielisesti.

Lähde Ylenaikainen 30.8
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutiset-langaton?opendocument&pageid=Content43B4A

Metrossa tekninen vika tiistaiaamuna

31.08.2005 08:01

Tekninen vika viivästytti metron kulkua tiistaiaamuna. Pahimmillaan junat olivat myöhässä parikymmentä minuuttia Itäkeskuksesta Vuosaareen ja Mellunmäkeen. Hankaluudet alkoivat puoli seitsemän aikaan kun Ruoholahdesta lähtenyt metro hyytyi Kamppiin. Juna saatiin uudelleen liikkeelle, mutta se pysähteli jälleen. Rikkoutunut vaunu saatiin pois linjalta noin tunnin kuluttua.

Lähde Ylenaikainen 30.8
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutiset-langaton?opendocument&pageid=Content78498

Nestekaasuvaunu putosi kiskoilta Raahessa

30.08.2005 19:01

Propaani-nimistä nestekaasua sisältäneen junanvaunun toinen pää putosi kiskoilta Raahessa aamupäivällä. Junassa oli kaikkiaan kuusi nestekaasuvaunua, joista yksi välissä ollut putosi kiskoilta tuntemattomasta syystä. Vaunu kulki letkan mukana kiskojen välissä muutaman kymmentä metriä ja pysyi pystyssä.

Juna oli matkalla Rautaruukille. Palokunta tarkasti vaunun onnettomuuden jälkeen. Vaunuun ei tullut vuotoja, päivystävä palomestari Juhani Meistamo kertoi. Turmasta on tehty ilmoitus Onnettomuustutkintakeskukseen. Sen jälkeen, kun sieltä on käyty paikalla, VR alkaa nostaa vaunua todennäköisesti vielä tänä iltana. Onnettomuuspaikalla ei Meistamon mukaan ole vaaratilannetta. Alue on eristetty. Poliisin ja palokunnan edustajat ovat turmapaikalla varmistamassa tilannetta.
Lähde WWW http://www.soneraplaza.fi/uutiset/artikkeli/0,2936,h-8487_a-28059660_feed-1,00.html

Joukkoliikenne oli jumissa Helsingissä iltaruuhkassa

29.08.2005 22:39

Helsingin kantakaupungin liikenne ruuhkautui maanantaina puoleksitoista tunniksi pahimpaan ruuhka-aikaan. Ensin rikkoutui rekka Hakaniemen sillalla ja tukki yhden kaistan Sörnäisten rantatielle iltapäivällä ennen kello 16:ta. Tunti sen jälkeen menivät raitiovaunun jarrut rikki Kaisaniemen liikenneympyrän kohdalla ja siitä kymmenen minuutin päästä vielä metrojuna hyytyi Hakaniemen metroasemalle.

Rekan hinaus pois liikennettä tukkimasta kesti puolisentoista tuntia. Raitiovaunu saatiin pois liikenteen tieltä "pukseeramalla" parissakymmenessä minuutissa, ja metrojuna seisoi asemalla viitisentoista minuuttia. Liikenne itään kuitenkin ehti ruuhkautua pahoin, raitiovaunuja jäi pysähtyneen vaunun perään toistakymmentä eivätkä metrojunat päässeet Hakaniemen ohi kantakaupunkiin. Liikennepoliisin mukaan kolme lähes samanaikaista joukkoliikenteen häiriötä heijastui näkyvästi joukko- ja henkilöliikenteeseen.

Lähde HS Tuoreet 29.8
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1101980777915

Jämsänkosken rataremontti - Tunneliin lumitykkien tuulessa

29.08.2005 17:06

Raiteenvaihtokone Veera teki uransa pisimmän kalliokeikan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 250 metrin mittaisessa Matomäen tunnelissa Jämsänkosken-Jyväskylän rataosalla. Suomen suurimman ratatyön koneroikka ajoi ensi kertaa tunneliin.

Veera vaihtoi tunnelissa kiskot ja betoniset ratapölkyt Himoksen lumitykkien puhaltamassa vastatuulessa. Tykit olivat paikalla tuulettamassa tunnelista pois puolitoista tuntia kestäneen urakan aikana syntyviä pakokaasuja.

- Tämä on kokeilu siitä, miten radan päällysrakenteen uusiminen sujuu konetyönä tunnelissa. Näin pitkässä tunnelissa ei vastaavaa työtä ole ennen Suomessa tehty, sanoo VR-Radan projektipäällikkö Mikko Nyhä .

Tunnelissa työskentelyn ongelmina ovat ilman laatu, pöly, ahtaus ja kova melu. Lumitykit Nyhä keksi avuksi Himoksesta, jonka vuokramökeissä kesän kolmen kuukauden urakan noin 400 ratamiestä enimmäkseen asuvat.

Pohjoispäästä Matomäen tunneliin puhalsi ilmaa kaksi isoa matalapainetykkiä. Eteläpäässä yksi tykki veti ilmaa pois tunnelista.

Tykkien ansiosta tunnelissa kävi työn aikana selvä ilmanvirtaus. Tunnelissa saattoi hengitellä kakistelematta Veeran kupeella koko työn ajan.

Simo Loukonen mittaili tunnelissa ilman häkäpitoisuuksia. Koneiden pakoputkien lähellä häkäarvot tietenkin paikoin ylittyivät.

Nyhä piti yön kokemuksia lupaavina. Lisää saadaan ensi keskiviikon ja torstain välisenä yönä, kun tunneliin ahtautuu sepelinpuhdistusyksikkö.

Lahdenvuori seuraava haaste

Tunnelikokemuksia tarvitaan jatkossa. Seuraavana Matomäen jälkeen on edessä Suomen pisin tunneli Lahdenvuori, jolla on mittaa 4,2 kilometriä. Tämän kesän urakka päättyy Oriveden-Jyväskylän osuudella Lahdenvuoren suulle. Lisäksi ennen Jyväskylää on pari muuta lyhyempää tunnelia.

CMC-Teraston leivissä VR-Radan työtä valvova Hannu Virtanen väläyttää äärimmäisenä vaihtoehtona uuden tunnelin rakentamista Lahdenvuoreen päällysrakenteen uusimisen sijasta. Tällöin vanha tunneli jäisi uuden viereen hätätieksi. Hätäteiden louhiminen nykyisestä tunnelista olisi melkein yhtä iso urakka kuin uuden reiän teko.

Tunneliproblematiikaan ratkaisu lähivuosina

Viime keväänä kiskonkatkeamista kuuluksi tullut 20 kilometrin rataosuus Jämsänkoski-Saakoski saa uudet 60 kilon kiskot entisten 54 kilon kiskojen tilalle syyskuun 4. päivään mennessä. Myös vanhat betonipölkyt vaihdetaan uusiin samalla. Sepelinpuhdistusta matkalla ei ehditä aivan tehdä loppuun. Vajaa 10 kilometriä jää ehkä ensi kesälle.

Lähde Keskisuomalainen

Sähkökatkoista kärsinyt junaliikenne palautunut normaaliksi

27.08.2005 10:38

Myrskyn kaatamat puut ovat katkoneet sähköjä Etelä-Suomessa. Sähkökatkoista kärsinyt junaliikenne on palautunut jo normaaliksi.

Turun ja Jyväskylän välinen rata oli yön aikana poikki kahdesta kohtaa. Rataosan yöjunat kiersivät Helsingin kautta. Myrsky kaatoi illalla puun ajojohtimille Urjalan ja Humppilan välillä Turun koillispuolella. Tampereen ja Jyväskylän välisen rataosuuden sähköverkon vika korjattiin ennen neljää aamulla. Turun ja Toijalan välillä vauriot tulivat kuntoon aamulla.

Lähde MTV3 Uutiset
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2005/08/388326

Myrsky katkaisi sähköt Turun ja Tampereen välillä

27.08.2005 02:52

Junaliikenteen ongelmat jatkuivat perjantai-iltana, kun rata katkesi Tampereen ja Turun väliltä. VR:n liikenteenohjauksesta kerrottiin illalla, että virrat ovat poikki Humppilan ja Urjalan välillä. "Epäillään, että puu on kaatunut ajolangalle", kertoi liikenneohjaaja Jorma Laaksonen.

Turun ja Tampereen välinen liikenne korvattiin linja-autoilla. Turusta Rovaniemelle ajavan yöjunan oli tarkoitus kiertää Helsingin kautta Tampereelle, josta sen oli määrä jatkaa matkaansa myöhässä omana junanaan.

Illalla oli junarata poikki myös Tampereen ja Jyväskylän välillä, ja liikenne korvattiin busseilla.

Sen sijaan Riihimäen asemalle sähkökatkoksesta aiheutunut ruuhka oli jo helpottamassa. "Helsinki-Tampere-väli alkaa vetää tässä ihan hyvin sillä lailla, että liikenne pääsee kulkemaan", Laaksonen lisäsi.

Lähde HS 27.8
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101980741097

Myrsky haittaa raideliikennetttä

26.08.2005 19:46

Pääradan junaliikenne seisoo parhaillaan Riihimäellä myrskyn aiheuttaman ajojohdinvian vuoksi. Vika vaikuttaa myös Lahden suuntaan meneviin juniin. Sähkökatkokset ovat katkaiseet junaliikenteen myös Tampereen ja Jyväskylän väliseltä rataosuudelta.

Myös Raitiovaunuliikenne ja lähijunaliikenne takkuilee parhaillaan Helsingissä. HKL:n mukaan kuorma-auto on tiettävästi katkonut ajolankoja Snellmaninkadulla. HKL:stä kerrotaan, että vian korjaamiseen menee muutama tunti.

Myrsky puolestaan on vaurioittanut Helsingin lähijunien sähköjännitteitä niin, että puolet A-junista Leppävaaraan ja M-junista Vantaankoskelle on peruttu.

Lähde MTV3

Junaliikenne kulkee taas Turun ja Toijalan välillä

24.08.2005 08:53

Turun Raunistulassa eilen raivonneen tehdaspalon jälkeen katkaistu junaliikenne on saatu taas aamulla käyntiin Turku-Toijala-radalla.

Palopaikka sijaitsee radan lähellä, ja eilen illalla mm. viisi pikajunaa jouduttiin perumaan. Matkustajat kuljetettiin linja-autoilla välillä Turku-Tampere.

Lähde YLE Teksti-TV

Turku-Toijala junaliikenne katkaistu Raunistulan palon takia

23.08.2005 22:10

Paloviranomaiset ovat keskeyttäneet junaliikenteen Turku-Toijala-junaradalla. Turun Raunistulassa ilmiliekeissä oleva rakennus sijaitsee lähellä rataa, joten turvallisuussyistä sähkövirta katkaistiin junaradan ajojohtimista ja liikenne rataosuudella määrättiin keskeytettäväksi.

VR:n liikenteenohjauksesta ilmoitettiin tiistaina kello 20.30, että VR pyrkii kuljettamaan matkustajat palopaikan ohi korvaavin järjestelyin.

Lähde Turun Sanomat (net)

Satoja kenkälaatikoita levisi tielle Turussa

22.08.2005 22:37

Satoja kenkälaatikoita levisi maanantaina rauta- ja maantien tasoristeykseen Turussa. Juna törmäsi aamulla kello 8.10 kenkälastissa olleeseen rekkaan ja repi vaunun kyljen auki. Kukaan ei loukkaantunut. Törmäys sattui satamassa Nuottasaarenkadulla. Rekankuljettaja ei huomannut punaista liikennevaloa, koska aurinko paistoi suoraan valoihin. Onnettomuusveturi Sr2 3213 vaurioitui.

Lähde TS 22.8
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/?ts=0,103:1001:0:0,4:27:1:1:0;4:31:1:0:0;4:29:1:0:0;4:28:1:0:0;4:26:1:0:0;4:35:1:0:0;4:30:1:0:0;4:50:1:0:0;4:49:1:0:0,0,1:0:0:0:0:

Rautateiden tavaraliikenne avautuu kilpailulle vuonna 2007

22.08.2005 06:28

VR menettää monopolinsa kotimaan tavaraliikenteessä vuoden 2007 alussa. Ruotsin kokemusten mukaisesti rautatieliikenteeseen odotetaan reittikohtaista kilpailua.

Ruotsissa kansallisen tavaraliikenteen avaaminen kilpailulle pudotti kuljetusmaksuja 10 prosentilla. Raideliikenteen kuljetusten kilpailuttaminen kiinnostaa etenkin metsäteollisuutta. VR:n Cargon kuljetuksista 63 prosenttia tulee metsäteollisuudelta.

Ylijohtaja Harri Cavén liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo tavarakuljetusten avautumisen perustuvan EU:n rautatiepaketteihin. Jo aiemmin kilpailun piiriin on tullut kansainvälinen liikenne EU:n sisällä.

- Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että rautateillekin tulee yksi tai useampi operaattori, joka täyttää toiminnalle asetetut edellytykset. Rautatiekuljetuksethan ovat perinteisesti olleet suojattua puuhaa, Cavén sanoo.

Muutos tarkoittaa Cavénin mukaan sitä, että rautateitä koskevien sääntöjen pitää hyväksyä alalle aito kilpailu. Asian valmistelu on annettu ministeriölle ja Ratahallintokeskukselle.

Rautateillä liikennöivien yritysten pitää olla suomalaisia ja käytettävän kaluston on täytettävä EU:n normit. Cavénin mukaan ei ole mitään estettä, etteikö uuden operaattorin omistustausta voisi olla vaikka venäläinen, jos yritys on rekisteröity Suomeen.

Ristivetoa Venäjän liikenteestä

Jo nyt on syntynyt näkemyseroja Venäjältä Suomeen tulevan liikenteen asemasta. VR Cargon johtajan Ilkka Seppäsen mielestä VR:n yksinoikeus yhdysliikenteeseen tulee jatkossakin säilymään. Kilpailualue alkaa sen mukaan vasta ensimmäiseltä Suomen puolella olevalta asemalta.

Stora Enso Metsän logistiikkajohtaja Sami Honkanen haluaisi kilpailun ulottuvan rajalle saakka. Stora Enso suurin raakapuun ostaja Venäjältä. Valtaosa kuljetuksista tapahtuu rautateitse Imatran terminaaliin.

Honkanen luonnehtii uutta tilannetta kiinnostavaksi. Ensimmäisiä yhteydenottojakin on jo tullut. Ruotsista saatujen kokemusten mukaan kilpailutus sopisi hyvin joillekin rataosille. Myös ongelmat tiedetään. Alkuvaiheessa markkinoille tulleiden kilpailijoiden on ollut vaikea saada toimintaansa kannattavaksi.

Suomen ja Venäjän välisessä yhdysliikenteessä käytettävää kalustoa ei Seppäsen mukaan voida käyttää kotimaan liikenteen tavarakuljetuksissa. Yhdysliikenteestä on erillissopimus Suomen ja Venäjän valtion rautateiden välillä.

Lähde Etelä-Saimaa (esaimaa)

Mäntsälässä kapina junavuorojen puolesta

21.08.2005 09:34

Mäntsälässä kapinoitiin taajamajunaliikenteen puolesta lauantaina. Mäntsälässä ollaan yhtä mieltä siitä, että nyt jos koskaan on kapinointiin aihetta. Valtionvarainministeriön suunnitelmat leikata joukkoliikennetuen määrärahoja johtaa pahimmassa tapauksessa siihen, ettei yksikään juna pysähdy Mäntsälässä, eikä Haarajoella Järvenpäässä.

Mäntsälään on muuttanut runsaasti uusia asukkaita juuri oikoradan rakentamisen vuoksi ja kuntaa on markkinoitu asuinpaikkana, josta pääsee kätevästi junalla töihin.

Mäntsälän kunta osti neljältä maanomistajalta 3,5 miljoonalla eurolla asemanseudun asuntoalueita varten maata 70 hehtaaria maata. Mäntsälän kunnanjohtaja Esko Kairesalo sanoo, että kunnan satsaukset aseman seudun asuntoalueisin ovat yhteensä noin 10 miljoonaa euroa.

- Kolme ja puoli miljoonaa euroa on jo käytetty ja sen lisäksi kunta osallistuu noin 800 000 eurolla aseman rakentamiseen, josta Ratahallintokeskuksen osuus on noin neljä miljoonaa euroa. Tulevina vuosina kuluu vielä infrakstruktuuriin noin kuusi miljoonaa euroa, Kairesalo sanoo.

Mäntsäläisten huolen takana on valtionvarainministeriön budjettisuunnitelma, jonka mukaan joukkoliikennetuen määrärahoja leikataan tämän vuoden 39,5 miljoonasta eurosta noin 2,5 miljoonalla eurolla.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat

Rankkasade vaurioitti oikoradan penkkaa

20.08.2005 21:39

Viimeviikkoinen rankkade huuhtoi syviä railoja Kytömaan siltapenkkaan rakenteilla olevalla oikoradalla. Veden uurtamia railoja joudutaan paikkaamaan noin puolen kilometrin matkalta. Porjekttipäällikko Jaakko Kivi rakennuttajakonsultti Lemconista korostaa, ettei kyse ole sortumista. Junat ovat ajaneet paikan yli ja rata on kunnossa.

- On hvavaittu, että penkereen materiaali ei ole ihan kelvollista. Maa-aineksen mahdollista laatuvirhettä tutkitaan, ja jos se ei ole kohdallaan, se korjataan.

Kiven mukaan kyse on penkereen väli- ja eristyskerrosken materiaalista, jossa epäillään olevan liikaa hienoaineista eli savea ja silttiä. Hienojakoinen maa ei läpäise vettä yhtä hyvin kuin rakeisempi maa-aines.

Oikoradan rakennuttajana toimivan Ratahallintokeskuksen projektipäällikön Juha Kansosen mukaan isosta viasta ei ole kyse.

Korjaustoimenpiteenä penkereen eristyskerroksen maa-aines saatetaan joutua vaihtamaan ja rata purkamaan muutaman sadan metrin matkalta. Oikoradan valmistumista korjaus ei viivästytä.

Oikorata otetaan käyttöön 3.9.2006. Yhteys nopeuttaa junamatkan Helsingistä Lahteen 50 minuuttiin.

Lähde HS 19.8
Lähde WWW http://www.hs.fi

Rantaradan junat seisoivat vaihdevian takia Karjaalla

20.08.2005 07:22

Rantaradan junamatkustajat joutuivat perjantaina odottelemaan matkan jatkumista pahimmillaan toista tuntia Karjaalla. Syynä oli vaihdevika, joka ilmaantui Karjaan ratapihan Helsingin puoleiseen päähän kello 17.50.

Vika jumitti junaliikenteen molempiin suuntiin, ja rata saatiin ajettavaan kuntoon vasta kello 19. Ensimmäiseksi pysähtymään joutuneet junat myöhästyivät yli tunnin ja seuraavatkin yli puoli tuntia.

Hitaimman taipaleen teki Helsingistä kello 17.09 lähtenyt Pendolino. Juna oli Turussa vasta puoli yhdeksältä, puolitoista tuntia myöhästyneenä. Pienemmät myöhästelyt jatkuivat illan mittaan.

Lähde Turun Sanomat

Lahti-Luumäki ja Seinäjoki-Oulu-radoilla työt käyntiin v. 2007

20.08.2005 07:14

Lahden rautatieyhteyksien parantaminen ei pääty oikoradan valmistumiseen.

Hallituksen avainministerit ovat sopineet kiistan siitä, mitä uusia liikennehankkeita aloitetaan vuosina 2006-2007. Päätöksen mukaan Lahden ja Luumäen välisen radan rakentaminen aloitetaan vuonna 2007.

Samoin vuonna 2007 on vuorossa myös ratatöiden aloittaminen välillä Seinäjoki-Oulu. Valtiovarainministerin ehdottamien lisäksi ensi vuonna alkaa Ilmalan ratapihan kunnostus Helsingissä.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat

Rantaradan vika korjattu

18.08.2005 12:28

Turvalaitehäiriö haittasi junaliikennettä aamuviidestä lähtien. Vika saatiin korjatuksi hieman ennen aamukahdeksaa. Junat myöhästelivät 15-30 minuuttia.

Junaliikenne Helsingin ja Turun välisellä rantaradalla pääsee jälleen kulkemaan normaalisti opastinhäiriöiden jäljiltä. VR:n liikennepäällikön Mauno Haapalan mukaan vika saatiin korjatuksi hieman ennen kahdeksaa aamulla.

Lisäksi VR joutui peruuttamaan kokonaan yhden junavuoron Karjaalta Helsinkiin.

Lähde MTV3 uutiset 18.8
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2005/08/386506

Rantaradalla junat myöhässä

18.08.2005 08:19

Tekninen vika myöhästyttää kaukojunia Rantaradalla 15-30 minuuttia ja lähijunien vuoroja Karjaan ja Kirkkonummen välillä joudutaan peruuttamaan. Vika liikenteenohjausjärjestelmässä Kirkkonummen ja Inkoon välillä havaittiin klo 5 jälkeen. VR ei osaa vielä arvioida kauanko vian korjaaminen kestää. Turun junia käytetään tarvittaessa lähiliikenteen apuna mikäli vika haittaa lähiliikennettä merkittävästi.

Lähde Turun radion uutiset

EU:n joukkoliikennepalveluasetus: kaupunkiseutujen paikallisjunaliikenne kilpailutettava

16.08.2005 22:57

Esitys Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi joukkoliikennepalveluista raiteillä ja teillä on annettu 22.7.2005. Asetus tulee olemaan hyväksymisensä jälkeen laki EU:n jäsenmaissa.

Esityksen pääkohtia:

- Kaikki julkinen tuki sekä kaikki yksinoikeudet julkisen liikenteen liikennöintiin tulee antaa vain julkisen palvelusopimuksen puitteissa. - Joukkoliikenteen järjestämisestä ovat vastuussa "pätevät viranomaiset" ("competent authorities") jotka vastaavat julkisen liikenteen palvelutason määrittelystä, julkista liikennettä koskevista julkisista palvelusopimuksista eli liikennelupien antamisesta ja kilpailuttamisesta. (Jäljempänä termi "joukkoliikenneviranomainen")

- Julkinen tuki "public service compensation" tarkoittaa kaikkia etuja, erityisesti taloudellisia, jotka viranomainen antaa. Myös lipputuki on katsottava julkiseksi tueksi.

- Kilpailutus koskee sekä yksinoikeuksia että julkisen palvelun sopimuksia, joiden liikevaihto on yli miljoona euroa vuodessa tai jotka koskevat yli 300 000 km liikennettä vuodessa. Liikevaihdoksi lasketaan kaikki julkinen tuki, sekä suora että epäsuora sekä liikennöitsijän pitämät lipputulot yhteenlaskettuna.

- Mikään julkinen tuki ei saa ylittää julkisen palvelun velvoitteen nettokustannuksia joihin sisällytetään operaattorin kohtuullinen voitto. Liikenteen kustannusten määrittelytapa määritellään sopimuksessa.

- Sopimusten maksimipituus on rajoitettu viiteentoista vuoteen raideliikenteen osalta.

- Kilpailuttaminen ei koske joukkoliikenneviranomaisten täydellisessä suorassa vallassa olevia sisäisiä operaattoreita. Sisäinen operaattori saa toimia vain joukkoliikenneviranomaisen toimialueella.

- Joukkoliikenneviranomainen voi myöntää julkisen palvelusopimuksen alueelliseen tai kaukoliikenteeseen rautatiellä ilman kilpailutusta.

- Kaupunkien sisäinen tai kaupunkiseudullinen rautatieliikenne on kilpailutettava (jos sitä ei aja sisäinen operaattori).

- Kaikki julkisen palvelusopimuksen mukainen liikenne on raportoitava julkisesti.

- Asetuksen voimaantulon jälkeen joukkoliikenneviranomaisen on toteutettava viiden vuoden sisällä puolet ja kymmenen vuoden sisällä kaikki raideliikenne asetuksen mukaisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän kesäkuussa tekemä joukkoliikenteen rahoitusta koskeva esitys on ristiriidassa asetusesityksen kanssa. LVM:n esityksessä ei esitetä rautateiden paikallisliikenteen kilpailuttamista, joka on asetusesityksen vastaista. Samoin siinä esitetään lipputuen lisäämistä nykyisestä.

Samoin YTV:n ja VR Oy:n välinen sopimusesitys paikallisjunaliikenteen ostoista on ristiriidassa asetuksen kanssa. Asetuksen mukaanhan YTV-alueen paikallisjunaliikenteestä 50% tulee olla kilpailutettua viiden vuoden kuluessa asetuksen hyväksymisestä

VR Oy:tä ei voi pitää valtion sisäisenä liikennöitsijöinä, koska se ei ole valtion budjettivallassa ja toimii myös muilla sektoreilla kuin rautateiden henkilöliikenteessä.

Lähde Europan komissio
Lähde WWW http://www.europa.eu.int/comm/transport/rail/passenger/doc/com_2005_0319_en.pdf

Kiskobussiliikenne lisääntyy Itä-Suomessa

16.08.2005 20:37

VR varustaa parhaillaan Joensuu-Pieksämäki välille tulevaa toista kiskobussia.

Koeajot aloitetaan ensi viikon alussa ja matkustajaliikenteeseen se siirtyy alkusyksystä. Toinen kiskobussi tulee tarpeeseen, koska vuoro osoittautui keväällä varsin ruuhkaiseksi.

Lähiviikkoina Suomeen on tulossa tsekkiläisvalmistajalta vielä lisää kiskobusseja. Savonlinna-Parikkala välillä liikenne alkaa ensi kesänä. Tsekkiläisyhtiö toimittaa Suomeen kaikkiaan 16 kiskobussia.

Lähde YLE Etelä-Savon Radio

Junalippujen myynti loppumassa Savonlinnan radalla

15.08.2005 15:03

VR:n omat lippuluukut ovat sulkeutumassa Savonlinnan radalla. Kun ratapihoille rakennetaan kauko-ohjaus, ei asemille enää jää lippuja myyvää henkilökuntaa.

Parikkalan asemalla lipunmyynti loppuu lokakuun alkupäivinä. Savonlinnassa kauko-ohjaus ja elektroninen valvonta valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Kun samalla oma lipunmyynti lopetataan, on liput hankittava matkatoimistosta tai internetistä. Junassakin voi ostaa lipun, mutta ei voi tehdä paikkavarauksia.

VR on neuvotellut myös tilattujen lippujen lunastamisesta R-kioskeilta.

Lähde YLE Etelä-Savon Radio

Järvenpääläiset huolissaan oikoradan vuoroista

15.08.2005 10:29

Järvenpääläiset ovat huolestuneet valtion aikeista karsia oikoradan vuoroja. Järvenpää haluaa lähiliikennejunien pysähtyvän oikoradan varteen rakennettavalle Haarajoen asemalle. Haarajoen aseman tienoo on Järvenpään merkittävin kasvualue lähimmän vuosikymmenen aikana. Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkosen mukaan valtion on välttämätöntä turvata oikoradan lähiliikennevuorot. Liikennepalveluyksikön päällikkö Juhani Tervala Liikenneministeriöstä uskoo asian ratkeavan budjettiriihessä.

Lähde Ylen Aikainen 15.8
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutiset-langaton?opendocument&pageid=Content9394E

Itämetro-keskustelu nousee pintaan lähivuosina

15.08.2005 10:28

Itä-metro keskustelu lämpenee uudelleen, kun Vantaa päättää uusista kasvusuunnistaan. Marjaradan suunta tyydyttää kaupungin lähivuosien maatarpeet, mutta sen jälkeen tarkasteluun nousee myös metroon tukeutuvat asuinalueet Sipoon rajan tuntumassa Vantaan Länsimäessä ja Länsisalmessa.

Lausuntokierroksella oleva Itä-Uudenmaan kaavaluonnos sivuttaa nämä uudisalueet maininnoitta. Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Riitta Ollila kertoo, ettei perusteita asuinalueiden laajentamiseen Länsimäessä ja Länsisalmessa ole, ellei metroon varauduta myös Sipoon puolella.

Lähde Ylen Aikainen 13.8
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutiset-langaton?opendocument&pageid=ContentCF448

A ja M-junat myöhässä

15.08.2005 08:47

Lähiliikennejuna hajosi aamulla Ilmalan seisakkeelle. ilmalan ohi aletaan yksiraiteisena kunnes hajonnut juna saadaan pois tieltä. Osa A ja M-junista perutaan ja osa myöhästelee.

Lähde Ylen aikainen 15.8

Kotka-Kouvola juniin matkustajia haastekilpailulla

13.08.2005 07:12

Kymenlaakson liitto houkuttelee matkustajia Kotkan taajamajumiin. Liitto aikoo ensi viikolla lähettää haasteen muun muassa ammattikorkeakoululle, radan varren kunnille ja valtion virastoihin. Syksyn aikana eniten matkoja kerännyt saa palkinnoksi ilmaisia junalippuja.

Taajamajunaliikenteen jatkuminen Kotka-Kouvola välillä on viime vuosina ollut useasti uhattuna, koska liikennemäärät eivät ole tyydyttäneet VR:ää. Kotkan liikenteen rahoitus on ollut monta kertaa katkolla.

Lähde Kymenlaakson radio 12.8

Rantaradan liikenne kangerteli keskiviikkonakin

11.08.2005 09:23

Ukkosmyrskyt mellastivat tiistai-iltana ja keskiviikkona Varsinais-Suomessa. Turku-Helsinki-rantarata alkoi toipua niiden jäljiltä hiljalleen keskiviikkona.

Junat aloittivat liikennöinnin varhain keskiviikkoaamuna, mutta matkanteko kävi totuttua hitaammin. Junat joutuivat ajamaan Kirkkonummen ja Siuntion välillä alennettua 50 kilometrin tuntinopeutta, koska tiistai-iltana radalle myrskyn voimasta kaatuneet puut olivat vaurioittaneet sähköradan ajojohtimien lisäksi liikenteenohjausjärjestelmää. Rata saatiin korjattua lopullisesti kello 13.45.

- Enimmillään myöhästymiset ovat 10-30 minuutin pituisia, VR:n liikenneohjauksen päällikkö Mauno Haapala kertoo.

Kova myrsky katkaisi junaliikenteen rantaradalla Kirkkonummen ja Karjaan välillä tiistai-iltana ennen kahdeksaa.

Lähde Turun Sanomat 11.08.2005
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-08-11,4:319674,1:0:0:0:0:

Mies jäi junan alle Ylöjärvellä

10.08.2005 22:46

Mies jäi junan alle Ylöjärvellä

Mies kuoli jäätyään junan alle Ylöjärvellä Pirkanmaalla keskiviikkona. Onnettomuus sattui hieman ennen iltakahdeksaa Keijärven läheisyydessä.

Kävellen liikkunut mies tuli matkustajajunan eteen pusikkoisella rataosuudella. Onnettomuuspaikka on asutuksen keskellä, mutta sen läheisyydessä ei ole tasoristeystä.

Onnettomuuden syy ei ole tiedossa.

Lähde Kaleva.plus
Lähde WWW http://www.ampparit.com/x.php?i=1989430506

Rantaradan liikenne palautui normaaliksi iltapäivällä

10.08.2005 16:22

Rantaradalla oleva vika liikenteenohjausjärjestelmässä saatiin korjattua tänään keskiviikkona kello 13.45, ja junaliikenne on palautumassa normaaliksi. Myrskyn aiheuttama vika liikenteenohjausjärjestelmässä alkoi eilen illalla. Rantaradan junilla on ollut tänään noin 10-30 minuutin myöhästymisiä.

Lähde VR tiedote 10.8
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n43

VR-Rata urakoi Ruotsin suurimmalla työmaalla

10.08.2005 16:19

Oy VR-Rata Ab tulee kesän aikana rakentaneeksi uutta Botniabananin rataa yli 30 kilometriä Ruotsin itärannikolla. Kesän työ on osa 110 kilometrin pituista rataurakkaa Husumin ja Nylandin välillä. Rataurakka kestää kolme kesää, ja sen arvo on vähän yli 40 miljoonaa euroa.

Urakan toteuttaa työyhteenliittymä, jonka toinen osapuoli on Balfour Beatty Rail AB. VR-Radalla on päävastuu päällysrakenteen rakentamisesta eli kiskojen, ratapölkkyjen, pintasepelin ja muiden rataan liittyvien laitteiden toimituksesta ja asennuksesta. Balfour Beatty Rail vastaa vaihteista ja asemista. Urakan tilaaja on Botniabanan AB.

Juhannuksen jälkeen aloitettiin päällysrakenteen tekeminen, ja elokuun toisella viikolla aloitetaan sepelöinti, raiteen tukeminen, neutralisointi ja kiskojen jatkuvaksi hitsaaminen. Työmaa on edennyt noin kilometrin päivässä.

VR-Radalta Botniabananin työmaalla on yli 20 radanrakennuksen ammattilaista. Heistä suurin osa on Pohjois-Suomesta. Työtä tehdään kahdessa kymmenen hengen ryhmässä, jotka vaihtuvat sunnuntaisin. Näin työrytmi muodostuu seitsemäksi työpäiväksi ja seitsemäksi vapaapäiväksi.

Rata valmistuu 2010

Uutta Botniabanan-rataa rakennetaan Nylandin ja Uumajan välille 190 kilometriä. Yksiraiteiselle radalle tulee 140 siltaa, 25 kilometriä tunnelia, 22 kohtauspaikkaa ja seitsemän matkakeskusta. Korkein sallittu nopeus on 250 kilometriä tunnissa, ja junien akselipaino voi olla enimmillään 25 tonnia.

Koko 190 kilometrin pituisen ratakokonaisuuden budjetti on yli 13 miljardia kruunua eli noin 1,5 miljardia euroa. Työllistävä vaikutus on noin 7 000 miestyövuotta. Botniabanan on suurin ratatyömaa Ruotsissa 50 vuoteen ja ensimmäinen rata, jota rakennetaan uusien ympäristösäännösten mukaan. Maarakennus- ja siltatyöt radalla ovat olleet käynnissä jo pari vuotta. Koko rata Uumajaan asti on valmis vuonna 2010.

Lähde VR tiedote 8.8
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n39

Myrsky katkaisi Rantaradan liikenteen

09.08.2005 20:35

Myrsky on katkaissut junaliikenteen rantaradalla Kirkkonummen ja Karjaan välillä, kerrotaan VR:n liikenteenohjauksesta. IC 149 peruttiin, jonka matkustajat kuljetettiin lähijunalla Kirkkonummelle, josta oli bussikuljetus eteenpäin.

Ilmatieteen laitos on varoittanut ukkospuuskista, jotka ovat paikoin vaarallisen voimakkaita Etelä-Suomessa. Säärintaman odotetaan liikkuvan illan ja yön aikana maan keskiosaan.

Lähde HS Tuoreet 9.8
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1101980539356

Tukka pystyssä Toijalaan

07.08.2005 12:46

Tukka pystyssä Toijalaan

Turun radan matkustajan ei tarvitse hakea seikkailua huvipuiston härveleistä Myö ollaa täällä junassa, joka töin tuskin pyssyy radalla, kertoo savolaisnainen kännykässä kotiväelleen. Hän istuu junassa matkalla Turusta Pieksämäelle. Reissu Toijalaan on naisen mielestä hurjempi kuin huvipuiston vuoristorata.

- Eipä tarvihe ennää mennä Särkänniemeen, nainen sanoo.

Vieressä istuva vanhempi nainen kertoo, että radassa on aina kovia nykäyksiä. Niin tuntuu olevan. Ennen Toijalaa on ainakin kuusi kertaa tilanne, jossa juna nytkähtää niin rajusti, että matkustajat katsovat ällistyneinä toisiaan.

- Vanha vaunu, joku toteaa. Todennäköisempi syy on kuitenkin vanha rata.

Nopeus tuntuu paikoitellen junan ja radan kuntoon nähden aivan liian kovalta. Kaarteet kirskuvat ja vaunu keinahtelee. Se vispaa muutenkin sivusuunnassa suorilla osuuksillakin.

Aikataulut ovat kireät ja nopeudella tunnutaan kirittävän ajan kulumista enemmän kuin radan kunto sallii. Matkustajan olo on lievästi kiusaantunut. Mieleen nousevat kuvat siitä, miten radan pohja on paikoitellen niin pehmeää, että raiteet ovat viittä vaille ilmassa vyöryjen takia. Voi olla, että mielikuva on väärä, mutta se ei lohduta huojahduksissa.

Toijalan jälkeen rata paranee selvästi. Tampereelta pohjoiseen meno yhdellä valtakunnan pääradalla tuntuu jo luksukselta. Ei minkäänlaisia pelästyttäviä nytkähdyksiä ja järähdyksiä, joskin kireät aikataulut pitävät täälläkin vauhdin ajoittain kirskuvan kovana.

Junassa istuessa alkaa miettiä, onko Turku valtakunnan umpisuoli. Yhteyksien sinne ei tarvitsekaan olla valioluokkaa. Kuka muu nyt Turkuun menisi kuin muutama turkulainen? No, esimerkiksi neljä miljoonaa ruotsinlaivalla matkustavaa vuodessa, ja iso osa heistä junalla.

Leena Pitkänen

"Ensi vuonna päästään remontin alkuun"

VR:n ratahallintokeskuksessa tiedetään hyvinkin, että Turku - Toijala - rata alkaa olla huonossa kunnossa. Investointijohtaja Kari Ruohonen on silti yllättynyt kuullessaan, kuinka hirveäksi matkustajat rataosuutta kuvailevat.

- Rata alkaa olla yli-ikäinen. Mutta kyllä hyvällä kalustolla kohtuullisesti sillä vielä pitäisi mennä, hän arvioi.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys lupailee rahaa Turku - Toijala -radan kunnostamiseen ensi vuonna. Ruohonen ei uskalla vielä sanoa, kuinka paljon rahaa korjaukseen laitetaan.

- Radan kunnostuksen kokonaiskustannukset ovat 50 miljoonaa euroa. Rataosuudelle pitää tehdä kunnon korjausinvestointi. Meidän pitää katsoa, mitä muita hankkeita on ja miten priorisoidaan. Voin sanoa, että hyvään alkuun päästään, investointijohtaja Kari Ruohonen toteaa.

Hän arvioi, että ensi vuonna voidaan tehdä kunnostussuunnitelma Turku - Toijala - radalle. - Tulevien vuosien rahoituksesta sitten on kiinni, miten edetään. Näillä kehysrahoituksilla menee aivan liian monta vuotta.

Teija Uitto

Lähde Turkulainen 7.8.2005

Aamujuna Jyväskylästä viivästyi ilkivallan vuoksi viikko sitten

06.08.2005 01:04

Jyväskylästä kello 7.40 lähtenyt juna myöhästyi tihutöiden vuoksi. Juna kulkee Haapamäen kautta Vaasaan.

- Jyväskylästä noin neljä kilometriä Haapamäen suuntaan, ns. Rautpohjaan lähtevän vaihteen kohdalla oli tehty ilkivaltaa. Joku oli särkenyt näitä meidän laitteitamme ja asetellut kiviä kiskoille, kertoo Jyväskylän ohjauspalvelujen päällikkö Uolevi Salmela.

- Meidän opastinjärjestelmämme menee sellaisessa tilanteessa varmuusasentoon eli punaiselle ja silloin junat ajavat alennetulla nopeudella, Salmela selittää.

- Se on saatu jo korjattua. Siellä oli rikottu kytkentärasiaa, revitty johtoja irti. Se ilmeni seitsemän jälkeen: rataosa menee punaiseksi raidekaaviossa. Korjaustöihin tartuttiin heti kahdeksan jälkeen, Salmela valottaa VR:n rutiineja.

Iltapäivään mennessä asentajat olivat saaneet vahingot korjattua, mutta 7.40 juna ei tietenkään vielä voinut ajaa aikataulunsa mukaisesti.

Salmela kummeksuu ilkityön aamuista ajankohtaa.

- Outo ajankohta. Yleensä pikkupojat tekevät iltapäivällä ja illalla, mutta näyttäisi, että tässä on tarvittu työkalujakin, hän toteaa. Poliisi tutkii tapausta.

Lähde Suur-Keuruu 29.07.2005
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2005/07/29/uutiset.shtml

Kihniön ja Niinisalon radat lakkautuslistalla

06.08.2005 00:43

Ratahallintokeskus esittää Parkano-Kihniö ja Parkano-Niinisalo -rataosuuksien lakkauttamista ja purkamista. Esitys sisältyy vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvityksen loppuraporttiin.

- Ehdotus perustuu rataosuuksien vähäiseen käyttöön, sanoo liikennejohtaja Anne Herneoja.

Saksasta lomalta tavoitettu Parkanon kaupunginjohtaja Kari Karjalaista ei esitys miellytä:

- Asiasta kysytään meidän mielipidettämme, mutta ratahallintokeskus tekee, mitä se itse haluaa. Minun mielestäni ei nyt kannattaisi ratoja vetää pois, ennen kuin nähdään, mihin energian hinta muodostuu tulevaisuudessa, Karjalainen tähdentää.

Käyttö vähäistä

Parkano-Kihniö osuudella kuljetettiin viime vuonna 32 000 tonnia eli keskimäärin reilu 600 tonnia viikossa - pääasiassa raakapuuta, josta vastaavat metsäyhtiöt.

- Se on hyvin vähän. Rautateillä tuommoinen 500 000 tonnia on meillä on ollut raja, josta ruvetaan puhumaan vähäliikenteestä. Parkanon ja Niinisalon väli on puhtaasti varuskunnan kuljetuksia - harjoituksiin kalustoa ym. Viime vuoden kuljetusmäärä oli 26 000 tonnia. Kuljetuksia on kuitenkin lukumääräisesti vähän.

Miksi radat pitää purkaa?

- Nämä radat, jotka on selvitetty, on kaikki semmoisessa kunnossa, että jotta siellä voisi liikennöidä, pitäisi lähivuosina kunnostaa. Ja kunnostaminen maksaa hyvin paljon, jolloin täytyy ensin miettiä, kuinka suuri tarve radalla on. Mutta ei näitä Parkano-Kihniö ja Parkano-Niinisalo -ratoja nyt ensi vuonna olla purkamassa, mutta tällainen remontti olisi tullut vastaan ja siksi selvitetään, kuinka suuri tarve radoilla on.

Liikennöinti jatkunee vuoteen 2010

Koska purkaminen tapahtuisi?

- Ensin täytyy käydä lävitse prosessi ja tehdä päätökset ja sitten katsoa, lähdetäänkö niitä purkamaan vai löytyykö jostakin rahaa kunnostamiseen, jos ne niin tärkeiksi katsottaisiin, vaikka me kyllä esitämme niiden purkamista, Anne Herneoja huomauttaa.

Parkano-Kihniö -radan perusparannus ajoittuisi tai olisi ajoittunut vuoden 2010 jälkeen.

- Ainakin näin vuoteen 2010 Parkano-Kihniö -rata olisi käytössä ja samalla lailla Parkano-Niinisalo -rata. Näin radoilla voidaan liikennöidä vielä vuoteen 2010.

- Näin ei ihan lähivuosina lähdetä vielä purkuhommiin. Ei tässä nyt lähivuosina tapahdu mitään, kun radat ovat vielä semmoisessa kunnossa, että sitä jotenkuten voi ajaa.

Radat eivät sellaisenaan työllistä millään lailla, Herneoja toteaa.

Terminaali Parkanoon

Jos radat lakkautetaan, Parkanoon pitää kuitenkin rakentaa uusi terminaali kuormauslaitureineen.

- Siinä on se ajatus, että kun Kihniöstä tuodaan raakapuuta, että se kuljetetaan kuorma-autoilla Parkanoon ja lastataan siihen, josta se jatkaisi puunjalostusteollisuuden käyttöön, Anne Herneoja selvittää.

Paikkaa ei ole määritelty. Terminaali maksaisi noin 300 000 euroa.

Loppuraportti on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle. Asiaa kysytään kunnilta, mm. Parkanolta ja Kihniöltä, sekä käyttäjiltä.

- Lausunnot saadaan syyskuun lopussa. Analysointiin menee kuukausi. Varmaan tuossa marraskuussa ratahallintokeskus esittää liikenne- ja viestintäministeriölle toimenpiteitä, joita esitetään. Se, muuttuvatko ne siitä, mitä raportissa esitetään, riippuu lausunnoista. Asia menee eduskunnan päätettäväksi, koska rataverkkoa ylläpidetään valtion budjetista tulevilla varoilla.

Lähde Ylä-Satakunta 06.08.2005
Lähde WWW http://www.ylasatakunta.fi/torstai/uutinen1.html

Väistyvä Ruotsin RHK:n johtaja: junaliikenteen vapauttaminen lisäsi matkustajia 30% ja myös tavaraliikennettä

06.08.2005 00:01

Bylund ylpeä rautateiden kehityksestä 2005-08-04 - Olen saanut olla mukana rautatiesektorin fantastisessa kehityksessä, ja olen täysin vakuuttunut että rautatiellä on avainasema tulevaisuuden ympäristöystävällisessä liikennejärjestelmäss. Näin sanoo Bo Bylund joka perjantaina tekee viimeisen työpäivänsä Ratahallintokeskuksen (Banverket) pääjohtajana.

Lehdistötilaisuudessa Borlängessä torstaina Bo Bylund kokosi yhteen kokemuksiaan Banverketin johtajana. Bylund aloitti virassa ensimmäinen syyskuuta 1997. Hän on siis viraston historian pisimpään työskennellyt pääjohtaja.

- On ollut kiitollista johtaa näin pätevää organisaatiota vahvassa myötätuulessa olevalla alalla. Tietysti olen saanut myös harmaita hiuksia, mutta rautatien myönteinen kehitys oli alkanut ennen kun tulin tänne, sanoo Bo Bylund.

Kasvavaa junaliikennettä Bylundin vajaan kahdeksan vuoden pääjohtajakauden aikana ruotsalaisten junamatkustus on kasvanut miltei 30 prosenttia. Myös tavaraliikenne rautateilla kasvaa. Rautatie, jota pitkään hallitsi monopoli, on nyt sektori, jolla kolmisenkymmentä erilaista yritystä kuljettaa matkustajia ja tavaraa. Ruotsi on usein esikuvana kun muut maat avaavat rautatieliikennettä kilpailulle, ja Bo Bylund on myönteinen kehitykselle.

- Useammat toimijat merkitsevät lisää luovuutta uusien asiakkaiden tavoittamiseksi, niin rautateillä kuin muuallakin yhteiskunnassa. Samaan aikaan se vaatii hyvää infrastruktuuria ja viranomaisilta selkeitä pelisääntöjä.

Lisääntyneestä liikenteestä huolimatta on turvallisuus rautateillä parantuntut. Rautatie on joissakin suhteissa jo saavuttanut nollavision. Viimeiseen viiteentoista vuoteen yksikään matkustaja ei ole kuollut raiteiltasuistumisen tai junien yhteentörmäyksen takia. Sen sijaan radalla luvatta oleskelevien ihmisten päälle ajaminen on edelleen suuri ongelma.

Ympäristöystävällinen vaihtoehto. Menestyksen kääntöpuoli on, että rautatieverkon kapasiteetti ei aina riitä ja kunnostustarve kasvaa enemmän kuin taloudelliset resurssit. Vuosikymmenien lakkautusten jälkeen rakennetaan sekä Ruotsissa että muualla maailmassa uusia rautateitä. Bo Bylund on ollut mukana käynnistämässä useita suuria hankkeita, sekä hoitamassa Hallandsåsenin tunneliprojektia kun ongelmat alkoivat kasautua. Hän on vakuuttunut, että tulevaisuudessa tarvitaan paljon lisää raiteita useammille ja nopeammille junille.

- Maailmassa jossa ihmiskunnan suurin ongelma ovat mm. kuorma-autojen ja lentokoneiden päästöistä aiheutuva ilmastonmuutos, on rautatie koko ajan tärkeämpi ympäristöystävällisenä, nopeana ja turvallisena vaihtoehtona.

Maantieteellisesti laajalle levittäytyneen toiminnan johtajana on Bo Bylund ollut todella innokas junamatkustaja. Junalla matkustamista hän aikoo jatkaa myös uudessa työssään.

Lähde Banverket
Lähde WWW http://www.banverket.se/templates/Pressmeddelande____12127.asp

Liikenneministeriö aikaistaisi Lahti-Luumäki -radan korjausta

03.08.2005 23:20

Liikenneministeriö jatkaa vielä kädenvääntöä valtiovarainministeriön kanssa Lahti-Luumäki radan korjausaikataulusta. Ministeri Antti Kalliomäen tuore budjettiesitys ei mahdollista radan korjausta ensi vuodelle.

Valtiosihteeri Perttu Puro liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että ministeriö pyrkii vielä aikaistamaan aiemmin vuodelle 2007 ajoitettua ratakorjausta alkavaksi jo vuonna 2006.

Neuvottelut Lahti-Luumäki radasta jatkuvat, eikä syytä ole heittää kirvestä kaivoon, sanoo valtiosihteeri Perttu Puro.

Lähde YLE Lahden Radio

Nuorille isoja korvausvaateita junien töhrimisestä

03.08.2005 09:45

Syyttäjä vaatii juniin graffiteja piirtäneiltä nuorilta isoja korvauksia. Syyttäjä syyttää kaikkiaan paria kymmentä nuorta tuhannesta erilaisesta töhertelyrikoksesta. Korvausvaatimukset noussevat yhteensä pariinsataan tuhanteen euroon.

Syyttäjä aikoo lisäksi vaatia muutamalle nuorelle ehdotonta vankeusrangaistusta. Syyttäjän mukaan nuoret töhrivät spraymaalilla muun muassa metroja, junia ja asemarakennuksia lähinnä pääkaupunkiseudulla vuosien 2003 ja 2004 aikana. Helsingin käräjäoikeus antaa tuomion asiassa syyskuussa.

Lähde Ylen Aikainen 3.8
Lähde WWW http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/yle_uutispalvelu

Oikoradan taajamajunia puuttuu budjetista vieläkin

02.08.2005 23:23

VR:lle valtiolta tuleva kannattamattomien taajamajunien tuki uhkaa supistua ensi vuonna. Jos tiukka linja pitää budjetin laadinnan loppuun asti, ei Lahden ja Helsingin välille saada niin paljon taajamajunavuoroja kuin kunnille aluksi uskoteltiin.

Liikenneministeriö saa pysyä muiden ministeriöiden tapaan sille laaditussa budjettikehyksessä, katsoo valtiovarainministeriö. Kehys lupaa tukien karsintaa.

Valtiovarainministeriö haluaa, että joukkoliikenteen rahoittamiseksi kehitellään uusia malleja suoran tuen sijaan. Suora tuki halutaan korvata matkustajamääriin perustuvilla malleilla.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat (net)

Pohjoisen junat olivat myöhässä

02.08.2005 10:30

Tietoliikennehäiriö Pohjois-Suomen kauko-ohjauskeskuksessa Oulussa myöhästytti aamujunia tiistaina. Häiriö vaikutti kello 7.45-9. Eniten ongelmia ilmeni Oulussa sekä Oulun ja Ylivieskan välillä. Oulusta Helsinkiin kello 7.10 lähtenyt Intercity-juna numero 50 jäi aikataulusta noin 80 minuuttia Oulun ja Ylivieskan välillä. Kokkolasta kello 7 Rovaniemelle lähtenyt pikajuna 601 jäi aikataulusta jälkeen noin tunnin. Helsingistä maanantai-iltana kello 21.34 lähtenyt pikajuna 281 Kuopion kautta Ouluun myöhästyi puolisen tuntia.

Vika korjattiin ja junaliikenne toimi VR:n mukaan jälleen normaalisti yhdeksän jälkeen tiistaiaamuna.

Lähde HS 2.8
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101980442039

Turun asema remonttiin

31.07.2005 17:08

Juna-asema remonttiin

Lipunmyynti keskitetään yhdelle tiskille

Turun juna-asema on remontin kourissa. Alueisännöitsijä Timo Vellonen kertoo, että juna-asemalla tehdään pieniä parannuksia, mistään isommasta korjauksesta ei tällä kertaa ole kyse.

- Ensimmäiseksi tehdään uudet yleisövessat ensimmäiseen kerrokseen. Konduktööreille rakennetaan uudet tilat kellariin ja myös lipputoimistoa muutetaan, hän luettelee.

Lipunmyynti keskitetään yhteen paikkaan, kun Turun juna-asemalla on nyt lippuja myyty kahdessa pisteessä. Myyntipisteitten määrä ei muutu.

- Kupittaan juna-asemalla tehdään myös pientä remonttia. Sinne tulee yksi lipunmyyntipiste ja virkailija lisää, Vellonen kertoo.

Turun juna-aseman muutokset jatkuvat myös ensi vuonna. Silloin R-kioskin paikka vaihtuu. Remontin kokonaisbudjetti on lähes 500 000 euroa.

- Remontti toteutetaan niin, että siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa matkustajille. Lippukassoja on käytössä kuusi koko korjauksen ajan, alueisännöitsijä lupaa.

- Sen jälkeen sitten lippuja pitäisikin myydä niin paljon, että saadaan remontti rahoitettua, Timo Vellonen naurahtaa.

Teija Uitto

Lähde Turkulainen

Betonisista ratapölkyistä pulaa

29.07.2005 23:43

Pula betonisista ratapölkyistä hankaloittaa töitä Kerava-Lahti-oikoratatyömaalla. Projektipäällikkö Juha Kansosen mukaan kesällä ilmenneet rataongelmat muualla maassa ovat johtaneet toimitusvaikeuksiin.

Pölkkypula ei viivästytä oikoradan rakentamista, mutta on johtanut työjärjestelyihin eli käytännössä töihin toisissa työkohteissa. Betonipölkkyjä oikoradalle tarvitaan kaikkiaan 220 000, niistä puolet laitettiin paikoilleen viime vuonna.

Oikoradan melusuojaustyöt alkavat loppukesällä. Meluesteitä radan varrelle pystytetään reilut kahdeksan kilometriä. Teräksisiä melukasetteja sijoitetaan Hollolan Hakosiltaan sekä Mäntsälään ja Järvelään.

Lähde YLE Lahden Radio

VR tuo lisää junia liikenteeseen MM-kisojen ajaksi

27.07.2005 07:54

Yleisurheilun MM-kisojen aikana Tampereen ja Helsingin välillä kulkee joka ilta ylimääräinen juna. Myös pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen tuodaan lisää junia.

Kisojen alkamispäivänä lauantaina 6.8. ajetaan puolen yön jälkeen ylimääräiset vuorot Helsingistä Tampereelle ja Kouvolaan. Muina kisapäivinä Tampereelle lähtee ylimääräinen juna Helsingistä kello 23:n aikaan.

Myös pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen on lisätty kisojen ajaksi ylimääräistä kalustoa. Matkustajia pyydetään ostamaan lippunsa etukäteen ja varaamaan matkaan riittävästi aikaa.

Lähde MTV3

Ratauudistus lausuntokierrokselle

25.07.2005 15:38

Vähäliikenteisten junaratojen kohtaloa puiva raportti on lähtenyt lausuntokierrokselle.

Raportti keskittyy 18 rataosuuteen, jotka muodostavat kuudeosan koko rataverkosta. Osuudet ovat huonokuntoisia ja niillä kulkee vain 5 % kokonaisliikenteestä. Lieksan ja Nurmeksen välistä ratayhteyttä lukuunottamatta näillä osuuksilla on vain tavaraliikennettä.

Raportissa ehdotetaan ns. yhdysratojen säilyttämistä, joidenkin osuuksien purkamista, kahden sulkemista liikenteeltä ja yhden luovuttamista yksityiskäyttöön.

Hintaa ehdotetulla ratkaisulla on 182 Me, mistä suurin osa on korjauskuluja.

Lähde YLE Teksti-TV ja MTV3

Haapamäen Museoveturi-yhdistys harjoittaa museoliikennettä

25.07.2005 14:01

Haapamäen Museoveturiyhdistys aikoo harjoittaa museoliikennettä Haapamäen ympäristön rataosilla sekä jonkin verran myös muulla rataverkolla. Liikenne on tilausliikennetyyppistä.

Ratahallintokeskus on myöntänyt Museoveturiyhdistykselle turvallisuustodistuksen 1.7.2005. Turvallisuustodistus myönnetään yritykselle tai yhteisölle, jolla on riittävät mahdollisuudet harjoittaa liikennettä valtion rataverkolla.

Todistuksen saaminen edellyttää esimerkiksi riittävää junaturvallisuuden hallintajärjestelmää. Yhteisö, jolla on turvallisuustodistus voi harjoittaa itsenäisesti museoliikennettä tehtyään Ratahallintokeskuksen kanssa sopimuksen rataverkon käytöstä. Lisäksi liikenne on sovitettava muun liikenteen joukkoon.

Museojunien liikenneturvallisuudesta vastaavan henkilökunnan on oltava ammattikoulutettuja kuten aiemminkin.

Ensimmäisen kerran Haapamäen Museoveturiyhdistys toimii itsenäisenä liikennöitsijänä 25. heinäkuuta, jolloin tehdään katsastuksia yhdistyksen omistamalle ja hallinnoimalle kalustolle. Katsastukseen liittyvät koeajot ajetaan Haapamäeltä muun liikenteen salliessa Keuruun, Kolhon tai Pihlajaveden suuntaan.

Katsastuksissa todetaan kahden suuren linjadieselveturin, kolmen lättähatun sekä yhden lättähatun liitevaunun liikennekelpoisuus. Jo aikaisemmin yhdistys on katsastanut liikennekelpoisiksi höyryveturin, yhden dieselveturin sekä useita lähinnä puurakenteisia henkilövaunuja.

Haapamäen Museoveturiyhdistykseen kuuluu noin 160 jäsentä, joista noin 20 muodostaa aktiivisimmin toimivan joukon.

Lähde Suur-Keuruu 22.07.2005
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2005/07/22/1283806.shtml

Junaliikenne takkuilee Helsingissä

25.07.2005 07:07

Leppävaaran kaupunkiradan liikenne takkuilee pahoin koko aamuruuhkan ajan.

Helsingin seudulla on ongelmia aamun työmatkaliikenteessä. Huopalahdessa junayksikössä on tekninen vika, joka sotkee liikennettä aamulla.

Leppävaaran kaupunkiradan liikenne takkuaa pahiten. Jonkin verran viivettä on myös Vantaankosken suunnalla.

VR:n mukaan vika saadaan korjattua aamupäivän aikana.

Lähde MTV3

Junaliikenne taas poikki Jämsän ja Jyväskylän välillä

24.07.2005 18:58

Junaliikenne katkesi Jämsän ja Jyväskylän välillä sunnuntai-iltapäivällä yli neljäksi ja puoleksi tunniksi.

Ajolangassa havaittiin vikaa Saakosken ja Jämsänkosken välillä kello 13.20. Katkenneen kannatinlangan takia ajolangasta katosi jännite noin kymmenen kilometrin matkalta. Rata saatiin kello 18:n jälkeen sellaiseen kuntoon, että junat pääsivät apuveturin avulla vauriopaikan läpi.

Edellisen kerran junaliikenne Jämsän ja Jyväskylän välillä pysähtyi vastaavan sähkövian vuoksi sunnuntaina heinäkuun 3. päivä. VR:n Tampereen ohjauskeskuksessa ei osattu sunnuntaina sanoa liittyvätkö viat toisiinsa.

Liikenne Jämsän ja Jyväskylän välillä korvattiin suurimmaksi osaksi busseilla. Tosin kello 16 Jyväskylästä Turkuun lähtenyt pikajuna muutti reittiään ja kiersi Haapamäen kautta. Kyseisellä junalla Tampereelle menneet matkustajat kuljetettiin perille busseilla. Jyväskylästä aikataulun mukaan kello 16.53 Helsinkiin lähtevä juna odotti Jyväskylässä vian korjausta.

Junat olivat sähkövian takia vähintään puoli tuntia myöhässä loppu illan ajan. Pahimmillaan junat myöhästyivät noin puolitoista tuntia.

Lähde Keskisuomalainen

Häiriöistä huolimatta VR uskoo väen pysyvän junissa

23.07.2005 08:42

VR-Yhtymä Oy:n varatoimitusjohtaja Veikko Vaikkinen pitää junaliikenteen viimeaikaisia häiriöitä harmillisina. Hänen mielestään ne eivät kuitenkaan ole syöneet VR:n uskottavuutta.

- Valituksia ei ainakaan minun korviini ole tänä kesänä tullut. Talvella Pendolinojen vaikeudet aiheuttivat suorastaan valitusryöpyn Tampereen suunnalla, sanoo Vaikkinen.

Hän ei myöskään usko, että matkustajat kaikkoaisivat junista häiriöiden takia. Varatoimitusjohtaja muistuttaa, että kaikenlaisia junaliikenteeseen liittyviä häiriöitä seurataan hyvin tarkasti.

- Jos vaikkapa lipunmyynti takeltelee kymmenen minuuttia, olemme heti otsikoissa, mutta pitkään rikki ollut pankkiautomaatti ei herätä minkäänlaista julkista huomiota.

Tänä kesänä junaliikenteen riesana ovat olleet erityisesti ukkoset. Ne ovat aiheuttaneet turvalaitehäiriöitä, joita ratahallintokeskus on hiki hatussa korjannut.

- Ukkonen on tyypillinen kesäinen kiusa, jota vastaan ei täydellisesti voi varautua. Toki paljon on tehty, mutta lisäsuojautuminen vaatisi myös paljon rahaa, sanoo Vaikkinen.

Suuria uudistuksia ei luvassa

Sähköistettyjen ratojen kiusana ovat olleet reistailevat kiinnikkeet, jotka aiheuttavat ajolankojen putoamisia.

- Kiinnikkeetkin kuluvat kovassa käytössä väistämättä, sanoo Vaikkinen, mutta korostaa, että kyseessä on metallurgien ongelma, johon hänen on talousmiehenä on vaikea ottaa kantaa.

Varatoimitusjohtajan mielestä lyhyellä aikavälillä tämäntyyppisten ongelmien ratkaiseminen ei täysin onnistu. Ajolankojen kiinnikkeitä tarkastetaan nyt tehostetusti, mutta siitä huolimatta työ vie väistämättä aikaa.

VR:n oma korjaus- ja kunnossapito-ohjelma jatkuu suunnitelmien mukaan. Luvassa ei ole mitään suuria ja radikaaleja turvallisuuteen liittyviä uudistuksia.

Lähde Turun Sanomat

Tarjouskilpailu Intercity-vaunuista ratkeaa vuodenvaihteessa

23.07.2005 08:17

VR:n tarjouskilpailu 20 Intercity-vaunun rakentamisesta ja vuokraamisesta ratkeaa vuodenvaihteessa. Halukkaat vaunutoimittajat ilmoittautuivat mukaan kilpailuun perjantai-iltaan mennessä.

EU:n hankintadirektiivin mukainen kilpailu on monivaiheinen. Siihen osallistuvista vaunutoimittajista annetaan tietoja julkisuuteen vasta, kun tilauksesta on tehty päätös, VR:n talousjohtaja Veikko Vaikkinen sanoi STT:lle.

VR lähettää tarjouspyynnöt ilmoittautuneille elokuun puoliväliin mennessä. Vaikkisen mukaan loka-marraskuussa alkavat tarjouksia tarkentavat neuvottelut. Vaikkinen arvioi, että päätös tarjouskilpailun voittajasta saadaan vuodenvaihteessa.

Tarjouskilpailu käynnistyi kesäkuun lopussa, kun VR:n valtio-omistaja patisti yhtiötä tilaamaan uusia vaunuja muun muassa espanjalaisomisteisen Talgon toiminnan turvaamiseksi. Toimitusjohtaja Markku Blomberg sanoi kesäkuussa, että VR:n vaunutilauksella on "erittäin tärkeä merkitys" yrityksen jatkon kannalta.

Lähde Keskisuomalainen

Pohjoisen junat myöhästelivät

23.07.2005 08:02

Rovaniemeltä Helsinkiin matkaavat yöjunat pääsivät lähtemään useita tunteja aikataulusta jäljessä. Myöhästymiset johtuvat Rovaniemen aseman lähellä havaitusta sähköradan jänniteviasta.

Rovaniemeltä aikataulun mukaan kello 18.05 lähtevä juna P 60 pääsi matkaan neljä tuntia myöhässä. Kello 21.10:n juna P 68 lähti puolestaan noin puolitoista tuntia myöhässä.

VR:n liikenteenohjauksesta arvioidaan, että iltakuuden juna on Helsinkiin saapuessaan noin kaksi tuntia myöhässä ja iltayhdeksän juna noin 45 minuuttia myöhässä.

Jännitevika saatiin korjattua yön aikana, eikä sen siksi pitäisi vaikuttaa enää lauantain myöhempään liikenteeseen.

Lähde YLE24 ja STT

Turvalaitevika viivästyttää junia Turku-Toijala välillä

22.07.2005 10:16

Junaliikenteeseen odotetaan viivästyksiä Turun ja Toijalan välillä perjantaina, kertoo VR. Liikenne katkesi kokonaan torstai-iltana, kun sähköradan ajolangasta katosi jännite Auran liikennepaikan tienoilla.

VR:n mukaan sähkövika saadaan korjattua ennen aamun junavuoroja, mutta myös turvalaitteisiin on syntynyt vika. Kunnes se saadaan korjattua, junat ajavat perjantaina tavallista hitaammin Turun ja Kyrön välillä.

Tampereelta Turkuun aamukuudelta lähtevä niin kutsuttu laivajuna myöhästyy aikataulusta noin puoli tuntia ja on perillä Turun satamassa arviolta puoli yhdeksältä. Turusta Tampereelle kello 7.05 lähtevä juna korvataan linja-autolla. Torstaina kolmen junan matkustajat kuljetettiin tapahtumapaikan ohi linja-autoilla.

Lähde HS Tuoreet 22.7
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101980325657

Junaliikenne poikki Turun ja Toijalan välillä

21.07.2005 22:51

Junaliikenne Turun ja Toijalan välillä katkesi torstai-iltana kello 21:n aikaan, kun sähköradan ajolangasta katosi jännite Auran liikennepaikan tienoilla. VR:n mukaan vika pyritään korjaamaan perjantaiaamuun mennessä. Jännitteen katoamisen takia kolmen junan matkustajat kuljetettiin tapahtumapaikan ohi linja-autoilla. Turusta ehti lähteä juna Tampereelle kello 21.05, mutta se käännytettiin takaisin Turkuun.

Lähde TS 21.7
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/?ts=1,103:1001:0:0,4:27:1:1:2005-07-21;4:31:1:0:0;4:29:1:0:0;4:28:1:0:0;4:26:1:0:0;4:35:1:0:0;4:30:1:0:0;4:50:1:0:0;4:49:1:0:0,4:315629,1:0:0:0:0:

Pääradan vika korjattu, uusi rantaradalla

21.07.2005 13:05

Liikenteenohjausjärjestelmässä keskiviikkona aamulla ilmennyt vika myöhästyttää Tampereen kautta kulkevaa junaliikennettä. Toijalan ja Tampereen välisellä rataosuudella ollut vika saatiin korjattua keskipäivällä. VR:n liikenteenohjaajan Jorma Laaksosen mukaan Tampereen kautta kulkevat junat myöhästyivät aikatauluistaan 30-50 minuuttia.

Siuntion ja Inkoon välillä on havaittu puoli yhdeltä iltapäivällä vastaavanlainen vika liikenteenohjausjärjestelmässä. Laaksosen arvion mukaan Turun ja Helsingin välinen junaliikenne myöhästyy aikataulusta päivän aikana noin puolella tunnilla.

Vika havaittiin puoli yhdeltä iltapäivällä. Korjaustöiden kestosta ei ole varmuutta. Laaksonen epäilee, että molemmat viat ovat ukkosen aiheuttamia. (STT)

Lähde Ilta-Sanomat
Lähde WWW http://www.iltasanomat.fi/uutiset/sahkeet.asp?id=1026170

Mies jäi junan alle Jyväskylässä

21.07.2005 09:24

Mies jäi Turusta Kuopioon matkalla olleen InterCity-junan alle muutama kilometri ennen Jyväskylän ratapihaa keskiviikkoiltana. Tapaus sattui kello 19.56 Valkolan kohdalla. Juna huudatti pilliä ja teki hätäjarrutuksen, mutta törmäys ei ollut estettävissä. Mies menehtyi välittömästi.

- Turmassa menehtynyt on noin kolmikymppinen mieshenkilö. Tapaukseen ei liity rikosta, kenttäjohtajana paikalla toiminut ylikonstaapeli Markku Vuorenmaa totesi.

Juna pääsi jatkamaan matkaansa seisottuaan paikalla reilun puolen tunnin ajan.

Lähde Keskisuomalainen

Junat myöhästelevät Länsi-Suomessa

20.07.2005 12:03

Länsi-Suomen junaliikenne myöhästelee. Syynä on Tampereen ja Toijalan välillä liikenteenohjausjärjestelmässä ilmennyt vika. VR:n liikenteenohjaaja Jorma Laaksonen kertoo, että junat ovat jääneet aikataulusta puolesta tunnista vajaaseen tuntiin. Vika ilmeni kello yhdeksältä aamulla.

Vikaa ollaan Laaksosen mukaan korjaamassa parhaillaan. Vika hidastaa kaikkia päärataa käyttäviä junia sekä Turun ja Tampereen välisiä kaukojunia. Yksi paikallisjuna on jouduttu perumaan Toijalan ja Tampereen välillä. Mikäli vikaa ei saada korjattua kello kahteen mennessä iltapäivällä, Laaksonen arvioi peruutuksia tulevan lisää.

Lähde Kaleva plus 20.7
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/html/JTpage496153.html

Ukkonen aiheutti ongelmia junaliikenteelle

18.07.2005 20:35

Ukkonen on aiheuttanut vaikeuksia junaliikenteessä. Seinäjoen ja Vaasan välillä osa junista on korvattu linja-autoilla.

Myös Pieksämäen ja Joensuun välillä junat ovat olleet 20-40 minuuttia myöhässä.

Salamaniskujen rikkomat sähkölaitteet saataneen korjattua yön aikana.

Lähde YLE Teksti-TV

Jyväskylä-Tampere ratatyömaa etenee aikatalussa

15.07.2005 16:45

Jyväskylän ja Tampereen välisen junaradan kunnostustyöt etenevät ennakkosuunnitelmien mukaisesti. Junaliikenteen on tarkoitus alkaa 5. päivä syyskuuta.

VR-yhtymän tiedottaja Merja Merta arvioi, että kolmen viikon kuluttua kiskojen ja ratapölkkyjen sekä ratapohjien vaihtotyömaa siirtyy Jämsänkoski - Lahdenvuori tunnelivälille.

Jyväskylä - Tampere rataosuus on kesän suurin yksittäinen työmaa ja urakassa ovat mukana kaikki VR-Rata oy:n suuret ratatyökoneet.

Lähde YLE Radio Keski-Suomi

Vaasan taajamajuna hajosi Tervajoelle

15.07.2005 01:11

Seinäjoelta Vaasaan matkanneesta taajamajuna 441:stä hajosi veturi 13. heinäkuuta Tervajoen asemalle. Juna lähti Seinäjoelta 08:17 ja sen oli tarkoitus olla perillä 09:12. Junan dieselveturi kuitenkin hajosi 08:48 lähdettäessä liikkeelle Tervajoelta.

Matkustajat kuljetettiin perille Liikenne-Trafik Joki -yhtiön charterbussilla, joka lähti Tervajoelta 10:05 ja oli Vaasassa 10:30. Vaasasta Seinäjoelle kulkenut taajamajuna 442 korvattiin myös charterbussilla. Rikkoutunut juna hinattiin pois asemalta Seinäjoen suuntaan 10:00.

Junaliikenne käynnistymässä Turku-Tampere välillä

12.07.2005 21:22

Tampereen ja Turun välisen radan sähköratavaurion korjaus on aloitettu ja junaliikenne käynnistyy klo 22 mennessä. Kaksi illan junista ajetaan vauriopaikan ohi dieselveturien avustamina. Yksi iltajuna korvataan vielä busseilla kaluston puuttumisen vuoksi.

Ensimmäinen vauriopaikan ohittava juna on Turusta Tampereelle lähtevä pikajuna P 835, joka lähtee Turusta noin tunnin normaalia lähtöaikaansa myöhemmin. Junan aikataulunmukainen lähtöaika Turusta on klo 21.05.

Tampereelta Turkuun liikennöi klo 21.11 lähtevä pikajuna P 848. Junan saapumisaika Turkuun on klo 22.55. Tampereelta Turkuun klo 22.11 lähtevä pikajuna P 834 korvataan busseilla.

Vaurion korjaustöiden arvioidaan valmistuvan yön aikana. Huomisen junaliikenteen odotetaan sujuvan normaalisti. Joissain junissa kalusto saattaa poiketa normaalista.

Turun ja Maarian välisellä rataosalla vesakonleikkuutöissä ollut kaivinkone vaurioitti sähköradan rakenteita klo 12.40. Vaurion vuoksi Tampereen ja Turun välillä korvattiin yhteensä viisi junavuoroa bussilla. Osa junavuoroista voitiin liikennöidä Tampereen ja Loimaan välillä.

Lähde VR tiedote 12.7
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n63

Turku-Tampere rata poikki ajolankavaurion vuoksi

12.07.2005 14:07

Tampereen ja Turun välisen radan junaliikenne on tällä hetkellä poikki radan korjaustöissä sattuneen vaurion vuoksi. Tampereen ja Turun välillä liikennöivät junat korvataan toistaiseksi bussilla. Vian on arvioitu kestävän iltaan asti.

Vaurion vuoksi Turusta klo 13.05 lähteneen ja klo 15.05 lähtevän junan matkustajat kuljetetaan bussilla Turusta Loimaalle, josta matka jatkuu junalla Tampereelle. Tampereelta klo 12.11 lähteneen ja klo 15.11 lähtevän junan matkustajat siirtyvät Loimaalla bussiin, joka jatkaa Turkuun.

Muut junavuorot Tampereen ja Turun välillä varaudutaan korvaamaan busseilla. Junavuorot lähtevät Tampereelta Turkuun klo 16.11, klo 18.11, klo 21.11 ja klo 22.11. Samoin varaudutaan korvaamaan Turusta Tampereelle klo 16.05, klo 18.05, klo 20.05 ja klo 21.05 lähtevät junat. Tampereelta matkustajille on jatkoyhteydet junilla eteenpäin.

Turun ja Maarian välisellä rataosalla ratatöissä ollut kaivinkone kaatui ja vaurioitti radan ajolankoja klo 12.40. Lisäksi yksi sähköratapylväs on kaatunut. Vaurion korjaustyöt aloitetaan korjausyksikön saavuttua vauriopaikalle.

Lähde VR tiedote 12.7
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n62

Junan korvaavista busseista lisäkuluja

07.07.2005 09:46

Valtion rautatiet ja Ratahallintokeskus ovat joutuneet kevään aikana maksamaan myös bussimatkoista. Suunnitellusti linja-autovuoroilla korvatuille bussikyydeille tulee kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhasen mukaan hintaa yhteensä noin 100 000 euroa. Tämä ei hänen mukaansa ole selvästi kalliimpaa kuin normaalien junavuorojen järjestäminen.

- Satunnaisten vikojen kohdalla kustannukset ovat yleensä 10 000 euron paikkeilla tapausta kohden. Jos vika on radassa, niin Ratahallintokeskus korvaa kulut VR:lle, Vanhanen sanoo.

Vuorojen korvaaminen bussiyhteyksillä ei ole Vanhasen mukaan vaikuttanut selvästi matkustajamääriin.

- Viat ovat olleet satunnaisia ja kesäaikaan ne eivät osu usein samoille matkustajille, hän arvioi.

Ukkonen aiheuttaa sähkövikoja

Ratahallintokeskuksen johtajan Ossi Niemimuukon mukaan kiskovaurioiden keskittyminen keväälle selittyy rakennevikojen ja kulumisen lisäksi sillä, että lämpötilan vaihtelut aiheuttavat murtumia. Odottamattomia sähkövikoja tulee hänen mukaansa eniten kesällä ukkosten aikaan.

Sähkölankojen katkeaminen oli syynä kahteen heinäkuussa tapahtuneeseen junaliikenteen katkoon Turun ja Tampereen välillä sekä Jämsän lähellä Saakoskella.

Ajojohtimen vaurioituminen aiheutti ongelmia myös kesäkuun alussa. Silloin johtimien katkeamisen syynä olivat ratatunnelin räjäytystyöt Muuramen lähellä. Niemimuukon mukaan lankojen katkeamisten syitä selvitellään tällä hetkellä.

Lähde Keskisuomalainen

Uusi joukkoliikennekeskustelufoorumi

07.07.2005 01:04

Nettiin on avattu uusi suomenkielinen Joukkoliikennefoorumi joka on tarkoitettu sekä joukkoliikennettä koskevaan mielipidekeskusteluun että uutisointiin. Foorumin osoite on http://jlf.cc tai myös helpommin muistettava http://joukkoliikenne.net.

Foorumia voi käyttää tiiviiseen keskusteluun joukkoliikenteen kehittämisestä ja joukkoliikennealan uutisista.Foorumille täytyy rekisteröityä omalla nimellä, joka pitänee keskustelua asiallisempana kuin useilla nettikeskustelufoorumeilla.

Foorumilla on jo käynnissä erilaisia keskusteluita mm. Etelä-Espoon raideliikenteestä, VR Oy:n henkilöliikenteen monopolista ja muista ajankohtaisista raideliikennettä koskevista aiheista.

Lähde Joukkoliikennefoorumi
Lähde WWW http://jlf.cc

Ratojen sähköistäminen kannattaa Pohjois-Karjalassa

06.07.2005 23:34

Rataverkon sähköistäminen on kannattavaa kahdella rataosuudella Pohjois-Karjalassa. Ratahallintokeskuksen keskiviikkona julkistetun selvityksen mukaan sähköt on taloudellista vetää rataosuuksille Niirala-Säkäniemi ja Joensuu-Uimaharju.

Sähköistämisen kannattavuutta on arvioitu tavarajunaliikenteen kustannuksilla ja päästöjen vähentymisellä. Ratahallintokeskus tutki myös neljä muuta sähköistyshanketta eri puolilla maata, mutta totesi ne kannattamattomiksi. Niiden joukossa olivat Joensuu-Siilinjärvi ja Joensuu-Pieksämäki rataosuudet.

Valtion omistamasta rataverkosta on ensi vuonna sähköistetty noin 3000 kilometriä eli yli puolet.

Lähde YLE Pohjois-Karjalan Radio

Tampereen ja Turun välisen radan liikenne normaali

05.07.2005 14:55

Tampereen ja Turun välillä liikennöivät junavuorot korvattiin aamusta alkuiltapäivään saakka busseilla. Junaliikenteen keskeytyminen johtui sähköradan ratajohdon kannatinlangan katkeamisesta. Busseilla korvattiin kaikkiaan kuusi junavuoroa. Rata saatiin liikennöitävään kuntoon kello 14.

Sähkökatkos havaittiin aamulla kello 4.29 Urjalan ja Humppilan välisellä rataosuudella. Vian korjaamisen yhteydessä vaihdettiin kannatinlanka usean sadan metrin matkalla.

Ylitarkastaja Markku Granlund ratahallintokeskuksesta kertoo, että kyseisen tyyppisessä kannatinlangassa on ilmennyt kestävyysongelmia aikaisemminkin. Lanka katkesi keväällä samassa paikassa kuin tänään, ja esimerkiksi viime sunnuntaina Tampere-Jyväskylä-radalla Saakoskella sattuneessa sähkökatkossa oli kyse myös saman lankatyypin katkeamisesta.

Lähde Iltasanomat
Lähde WWW http://www.iltasanomat.fi

Tampere-Turku-radan liikenne poikki sähkövian vuoksi

05.07.2005 08:28

Junaliikenne Tampereen ja Turun välillä on sähkövian vuoksi tänään poikki ainakin puolillepäivin asti. VR järjestää peruuntuville junavuoroille bussikyydit.

Katkos johtuu sähköviasta 18 kilometrin rataosuudella Urjalan ja Humppilan välillä. Vian syytä ei vielä tiedetä. Ongelma havaittiin noin kello 4.30.

VR:n liikenteenohjauskeskuksen mukaan vika saadaan korjattua aikaisintaan puoliltapäivin. Tampereen ja Turun välillä olisi aamupäivällä aikataulun mukaan kuusi junavuoroa, jotka korvataan nyt linja-autoyhteyksillä.

Lähde YLE-TekstiTV

Sähkövika katkaisi junaliikenteen Jyväskylästä Jämsään

03.07.2005 20:48

Junaliikenne Jämsän ja Jyväskylän välillä katkesi sunnuntaina iltapäivällä kolmeksi ja puoleksi tunniksi. Ajojohdoista katkesi virta Jämsänkosken ja Saakosken asemien välillä noin kello 14.30 ja vika saatiin korjatuksi kello 18 aikoihin.

Kello 14.15 Jyväskylästä lähtenyt Pendolino-vuoro jäi Saakosken asemalle. Matkustajille yritettiin järjestää korvaavaa bussikyytiä, mutta sellainen löydettiin vain kiireisimmille. Noin 30 matkustajaa joutui jäämään odottamaan seuraavaa junavuoroa. Muut vuorot odottivat Saakoskella sähkövian korjaamista.

Liikenneohjaaja Timo Hämäläisen mukaan korvaavia bussikyytejä olisi järjestetty, mutta kesäsunnuntaina ei ollut saatavilla tarpeeksi kuljettajia.

Tampereelta kello 15.05 lähtenyt juna joutui odottamaan asemalla kaksi tuntia. Jatkoyhteys Jyväskylästä Pieksämäelle sekä kello 18.00 Pieksämäeltä Jyväskylään lähtenyt vuoro korvattiin bussilla, koska ne oli määrä liikennöidä Saakoskella odottaneella junalla.

Jyväskylästä kello 16.00 lähtenyt vuoro myöhästyi aikataulustaan reilut puolitoista tuntia ja kello 16.53 lähtenyt juna noin tunnin. Illan muut vuorot kulkivat normaalin aikataulun mukaisesti.

Katkos johtui katkenneesta sähköisen ajolangan kannatinlangasta. Ongelmat eivät liity alueella käynnissä oleviin ratatöihin.

- Mitään ulkoista tekijää langasta ei löytynyt, joten kyseessä on materiaalivika, Hämäläinen kertoi.

Lähde Keskisuomalainen (net)

Matkustajat astuivat Pendolinosta Paimion vanhalla rautatieasemalla

02.07.2005 07:59

Työmatkalaisten suosima Pendolino S126 jäi seisomaan Paimion rautatieasemalle perjantaina aamulla teknisen vian takia. Matkustajat pääsivät Helsinkiin tai takaisin Turkuun kahdella seuraavalla junalla. Helsinkiin matkustajat saapuivat lopulta puolitoista tuntia myöhässä.

- VR:n ja kaikkien Turun ja Helsingin välisten matkustajien onneksi juna jäi siihen, sillä muuten koko rantarata olisi ollut tukossa, yksi Pendolinon matkustajista totesi.

Matkustaja kertoo, miten 07.43 Turusta lähteneen Pendolinon vauhti alkoi hiipua jo ennen Paimionjoen siltaa. Tämän jälkeen juna pysähtyi Paimion vanhalle rautatieasemalle, joka nykyisin on vain vastakkaisiin suuntiin kulkevien junien kohtauspaikka.

- Ensin kuulutettiin, että junassa on tekninen ongelma. Vähän myöhemmin ilmoitettiin, ettei juna voi jatkaa matkaa ja kerrottiin, että Saloon on bussikuljetus, Turusta Saloon matkalla matkustaja kertoo.

Matkustajan mukaan salolaisliikennöitsijän linja-auto ilmestyikin verkkoaidan taakse, mutta matkustajat eivät päässeetkään aidan takia pois ratapihalta. Seuraavassa kuulutuksessa matkustajille kerrottiin, että Turkuun ja Helsinkiin menevät junat pysähtyvät Paimiossa viereisellä raiteella ja ottavat matkustajat kyytiin.

- VR piti matkustajat hyvin ajan tasalla, ja ainakin kuukausilippulaisten vaunussa oli rento kesäloma alkaa -tunnelma. Kukaan ei hermostunut, Salossa töissä käyvä matkustaja kertoo.

VR:n liikenneohjausyksikön päällikön Mauno Haapala pahoittelee tapahtunutta. Turusta Salossa junalla töissä käyvä matkustaja arvioi, että Pendolinoille tulee ongelmia ehkä kerran vuodessa

- Näin montaa junaa ei ole tainnut pysähtyä Paimion asemalle sen jälkeen, kun asema lopetettiin, matkustaja vitsaili.

Lähde Salon Seudun Sanomat 02.07.2005
Lähde WWW http://www.sss.fi/uutiset/lue.asp?sivu=salonseutu&file=2101298.asp

Pendolino rikkoontui Paimioon

01.07.2005 10:32

Turusta aamulla Helsinkiin klo 7.43 lähtenyt Pendolino rikkoontui Paimion tulo-opastimelle. Matkustajat kuljetaan Turusta klo 8.55 lähteneellä pikajunalla Helsinkiin, johon on lisätty 2 vaunua, jolloin se on peräti 7 vaunua pitkä. Diesel-veturi hinaa rikkoontuneen Pendolinon Paimiosta Turkuun.

VR ei pidä rautatiekilpailusta Suomessa

01.07.2005 10:15

Kannattavan paikallisjunaliikenteen kehittäminen maan suurimpien kaupunkien välille on täysin mahdollista. Lähes ainoana esteenä liikenteen järjestämiselle on VR:n monopoli, joka pitää purkaa. Näin arvioi suomalaisen rautatieliikenteen kehittämisestä raporttikirjan tehnyt Raideryhmä.

Joukko rautatieliikenteestä kiinnostuneita ei-ammattilaisia kokosi viime syksynä rivinsä ja ryhtyi miettimään vaihtoehtoja nykyisen junaliikenteen toiminnalle. Tuloksena syntyi Rautatie on mahdollisuus -kirja, jossa visioidaan muun muassa paikallisjunaliikenteen kehittämistä.

Käynnistävänä voimana ajatusten taustalla toimi rautateiden rahtiliikenteen monopolin purkaminen. Euroopan unionin rautatielain direktiivin mukaan vuoden 2007 alusta tavaraliikenne vapautuu muillekin liikennöitsijöille kuin VR Osakeyhtiölle.

Raideryhmän mukaan EU:ssa pyritäänkin siihen, että kaikissa sen jäsenmaissa rautateillä olisi sama asema kuin maanteillä: niitä hallitsee valtio, mutta niitä voisivat käyttää kaikki halukkaat, kuten kunnalliset liikennelaitokset. VR:llä suhtaudutaan odotetun torjuvasti henkilöliikenteen monopolin purkamiseen ja uusien kilpailijoiden tuloon.

- Kilpailutuksella on käsitteenä huono kaiku, mutta yksityistämistä on turha pelätä. Toimivia esimerkkejä voi hakea esimerkiksi Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta. Siellä valtio omistaa rataverkon, mutta sitä liikennöivät myös yksityiset yritykset, Turun kaupungin joukkoliikennelautakunnan jäsen ja Raideryhmän aktiivi Mikko Laaksonen sanoo.

Paikallisliikenne uuteen nousuun

Itsenäisten henkilöliikennöitsijöiden mittavin ongelma olisi kalliin kaluston hankkiminen. Raideryhmällä on ratkaisu valmiina.

- Suomessa valtio voisi ottaa VR:n ylijäämäisen kaluston haltuunsa ja vuokrata sitä liikennöitsijöille. Ruotsissa paikallisliikenteen kalusto on eriytetty kalustoyhtiöiksi, Laaksonen kertoo.

Kilpailuttaminen voisi Laaksosen mukaan johtaa esimerkiksi paikallisen junaliikenteen käynnistämiseen. VR:n monopolin purkamisen jälkeen liikenteen tarvitsijoilla eli kunnilla olisi mahdollisuus päättää itsenäisesti junaliikennöinnistä.

- Miksi Suomi on yksi harvoista maista, joissa vain pääkaupunkiseudulla on oma paikallisjunaverkko? Laaksonen kysyy.

Vähälukuinen väestö ei kelpaa Laaksoselle vastaukseksi, sillä hänen mukaansa Keski-Euroopassa liikennöidään paikallisjunia samoilla asukasmäärillä.

- Vaikka Suomessa on vähän asukkaita, asutus on keskittynyt ratojen ympärille. Itse asiassa pääosa asutuksesta on rakentunut rautatieverkoston mukaan, ja sitä pitäisi osata käyttää hyväksi, hän sanoo.

Vapauttamisessa myös ongelmia

VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen suhtautuu varauksella Raideryhmän ajatuksiin.

- Kun Tukholman paikallisliikenne vapautettiin kilpailulle, tuloksena oli täysi kaaos. Englannissakaan kokemukset eivät ole hyviä, siellä ratojen hallintaa ja liikennöintiä ollaan palauttamassa valtion monopoliin.

Jaatisen mukaan uusien paikallisliikenteen toimijoiden markkinoille tulo ei ole ongelmatonta. Pulmia tulee esimerkiksi aikataulujen yhteensovittamisessa eri toimijoiden kesken.

- Nyt meillä on toimivat jatkoyhteydet, mutta uusien toimijoiden tullessa tilanne voi muuttua, Jaatinen perustelee.

Hän myös huomauttaa, että VR kilpailee jo nyt henkilöautoliikenteen kanssa. Lisäksi Jaatinen painottaa, että VR haluaa ottaa huomioon joukkoliikenteen kokonaiskuvan, esimerkiksi yhteistyön linja-autoliikenteen kanssa.

Ongelmia vapauttamisessa näkee myös joukkoliikenteen ryhmäpäällikkö Marja Rosenberg Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta.

- Jos liikenne on vapaata, niin kaikki operaattorit haluavat tietenkin parhaat ajat. Tästä voi seurata se, ettei raidekapasiteetti tiettyyn aikaan ehkä riitä. Tällöin asiasta päättää se, joka rataverkkoa hallinnoi, eli Ratahallintokeskus.

Nykyhallitus ei näe tarvetta muutoksiin

EU:ssa on vireillä ehdotus, jonka mukaan EU-maiden rajat ylittävä kansainvälinen henkilöliikenne vapautettaisiin vuoden 2010 alusta. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta maiden sisäiseen henkilöliikenteeseen. Siitä voi päättää jokainen maa itse, eikä koko unionia sitovia päätöksiä ole näköpiirissä.

- Nykyisen hallituksen kanta vapauttamiseen on varauksellinen. Siihen ei ryhdytä, ellei koko EU:a koskevia velvoitteita tule, painottaa hallitusneuvos Hannu Pennanen Liikenne- ja viestintäministeriöstä.

VR:n Jaatisen mielestä Suomen ei pitäisi lähteä heti kokeiluihin mukaan, vaan odottaa lisää muiden kokemuksia.

- Jos löytyy jokin Suomeen sopiva malli, en täysin tyrmää sen kokeilemista.

Jaatinen muistuttaa, että VR:n palvelu- ja hintataso pärjää jo nyt esimerkiksi Ruotsille tai Keski-Euroopan maille.

- Sen lisäksi olemme pystyneet tekemään vielä tulostakin.

Raideryhmän raportissa ennustetaan, että henkilöjunaliikenteen vapauttamisella olisi monia etuja: rautatieliikenne vilkastuisi, oman auton käyttö vähenisi ja samalla aluekehityskin tasapainottuisi ympäri maata.

- Toki on kaikkien etu, että raideliikenne kehittyy ja palvelutaso nousee. On kuitenkin eri asia, miten tämä voidaan saavuttaa, Jaatinen muistuttaa.

Lähde TS 1.7
Lähde WWW http://turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-07-01,4:311809,1:0:0:0:0:
Katso myös Kilpailu rautatieliikenteessä Euroopassa

VR:n pitää siistiä kiinteistöjä Turussa

01.07.2005 10:10

Turun kaupunki määrää VR-Yhtymälle uhkasakon, ellei kahta sen omistamaa kiinteistöä siistitä lokakuun loppuun mennessä. Sakko on molemmista 2000 euroa sekä 200 euroa jokaiselta seuraavalta kuukaudelta. Rakennuslautakunta päätti asiasta torstaina yksimielisesti.

Turku on kovistellut rautatieyhtiötä rappaamaan ja maalaamaan Turun pääaseman kupeessa olevan ns. sähkötalon. VR puolestaan olisi purkanut sen, mutta kaupunki ei ole myöntänyt lupaa. Ratapihankatu 5:n rakennus on vuodelta 1937. Toinen kiistanaihe koski Ratapihankatu 41:n pihan yleistä siisteyttä.

Lähde TS 1.7
Lähde WWW http://turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-07-01,4:311899,1:0:0:0:0:

Talgon vaunutehdasta pelastetaan korvaamalla siniset junanvaunut

01.07.2005 00:06

Talgon vaunutehdasta pelastetaan korvaamalla siniset junanvaunut

Otanmäessä kehitetty uusi kaksikerroksinen, suoralattiainen lähiliikennejuna

VUOLIJOKI. VR:n vanhojen sinisten päivävaunujen uusimisesta etsitään pelastusta Talgon Otanmäen junanvaunutehtaalle. Vajaateholla käyvä Talgo Oy on aloittanut yt-neuvottelut, jotka tähtäävät 45 toimihenkilön vähentämiseen Oulun konttorilta ja Otanmäen junanvaunutehtaalta. Määrä on yli puolet yhtiön toimihenkilöiden määrästä.

VR:n hallitus on päättänyt, ettei se käytä optiota 20 uuteen makuuvaunuun, joiden hankinnasta VR:n piti päättää perjantaihin mennessä. "Arviolta 67:n sinisen päivävaunun uusiminen on ajoitettu vuosille 2015-2020. Nyt käydään keskusteluja siitä, voisiko ne korvata kaksikerroksisilla intercity-vaunuilla etupainolla ja mahdollisimman pian", VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Matti Ahde (sd) kertoo. "Olisi sääli jos suomalainen vaunuteollisuus loppuisi kalkkiviivoille, sillä suuri pääkaupunkiseudun lähiliikennejunien uusimisrevohka on pian alkamassa. Siihen Talgolla on tulossa hyvä tarjokas." Talgon johto on asettanut uusien tilauspäätösten takarajaksi kesäkuun. Otanmäen tehdas kuuluu espanjalaiseen Talgo-konserniin.

"Lomautukset ja irtisanomiset tulevat tännekin, jos uusia vaunutilauksia ei saada", sähköjunan prototyyppiin ovielementtiä Otanmäen tehdashallissa kasaava Heimo Leinonen sanoo. "Yt-neuvotteluilla mukautetaan työntekijämäärä vastaamaan vähentyneitä tilauksia", Talgon toimitusjohtaja Markku Blomberg kertoo. VR:n aiemmin tilaamat ja viimeiset 20 makuuvaunua ovat nyt tuotannossa Otanmäellä. Muun muassa pääministeri Matti Vanhanen on kiirehtinyt uusia vaunukauppoja työllisyyssyin. Vaunukaupoilla on tärkeä työllisyysvaikutus Kainuulle, sillä suurin osa Talgon 425 työntekijästä työskentelee Vuolijoen Otanmäessä. Lisäksi vaunujen valmistus tuo työtä noin 50 alihankintayritykselle.

"Vaunutoimiala työllistää Suomessa arviolta 1 500 työntekijää. Otanmäen tehdas toimii näyteikkunana maamme alihankintateollisuudelle, joka vie tuotteitaan myös ulkomaille", Talgon entinen toimitusjohtaja Tapani Tapaninaho sanoo. Esimerkiksi komposiittirakenteisiin erikoistunut lieksalainen Joptek toimittaa vaunuihin vessat. Heimo Leinonen venyttää Jarmo Ohtosen kanssa kumista paljetta, jolla uudenlaisen sähköjunan vaunut liitetään toisiinsa yhdeksi vaunuista koostuvaksi putkeksi. Vaunujen väli on vain 48 senttiä.

Otanmäessä on kehitetty maailman ensimmäinen kaksikerroksinen sähköjuna tai lähiliikennejuna, jonka molemmissa kerroksissa voidaan esteettömästi siirtyä vaunusta toiseen. Laiturikorkeudella olevaan alakertaan on helppo astua sisään ja siirtyä tarvittaessa vaikka junan toiseen päähän nousematta ainoatakaan porrasaskelmaa. Yläkerrassa voi vastaavasti kulkea tasaista lattiaa junan päästä päähän. Se on mahdollista, koska vaunujen alla ei ole perinteisiä telejä, joiden kohdalla junan lattiaa joudutaan korottamaan. Talgo Oy:n espanjalaisessa emoyhtiössä on kehitetty uusi pyörien ripustusratkaisu, joka jättää junan lattia-alustan keskiosan vapaaksi.

"Uusia tilauksia tarvittaisiin, jotta Talgo pääsisi tarjoamaan pääkaupunkiseudun uusia lähiliikennejunia", Talgon ylempien toimihenkilöiden edustaja Arto Rissanen sanoo. Hän on huolissaan Otanmäen tehtaan tulevaisuudesta. Uusi kaksikerroksisen lähiliikennejunan viisivaunuinen prototyyppi aloittaa koeajot kesäkuussa. Lähiliikennejunien rakentaminen toisi Otanmäkeen töitä 10-15 vuodeksi.

Lähde Helsingin Sanomat
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/arkisto/artikkeli/1101979577304

Artikkelihaku

Resiina 1/2024

Rautatieuutiset 2/2005

Joulukuu

Marraskuu

Lokakuu

Syyskuu

Elokuu

Heinäkuu

Radan sähköt katkaistiin kun mies kiipesi sähköratapylvääseen

VR:lle tulossa konttijuna reitille Kouvola-Kiina

Veturi kärähti Helsingin asemalla

Liikenneministeri tyrmäsi Kemijärven junaliikenteen

Oikoradalle häikäisysuojia vallein ja istutuksin

Uusilla kiskobusseilla ongelmia Suomen talvessa

Tavaravaunu suistui kiskoilta Kostamus-radalla

Kemijärven (henkilö)junavuorot pian historiaa

Koiravaljakko-onnettomuuden tiedotuksesta kiitosta VR:lle

Hiljaiset vaunuosastot eivät houkutelleet

Hämäläisten Pendolinovetoomus ei vaikuttanut

Tikkurila tarvitsi Pendolinoja enemmän kuin Hämeenlinna

Kaksi turistia jäi koiravaljakolla junan alle

Raitiovaunu putosi kiskoilta aatonaattona Helsingissä

Junan töytäisemä poika kuoli Vantaalla

VR kokeilee RFID-tunnistusta

Oulun Pendolino juuttui Viialaan

Joulupukki ja Muori tervehtivät junamatkaajia Lappeenrannassa

Tytöt pahoinpitelivät miehen tupakkavaunussa

Ohjaamossa nakuillut veturinkuljettaja sai potkut (Julkaistu 9.12.)

Kuorma-auto liukui tavarajunan eteen Lohjalla

Portugalilaismies rikkoi opastimia Helsingissä

Junalippujen hinnat muuttuvat vuoden alussa, kaukoliikenteen junien aikataulut pysyvät lähes ennallaan

Junaliikenne palvelee, mutta yhä harvempia

Osa joulunajan junapaikoista on jo ennätetty myydä loppuun

Oikoradalle Helsingistä Turkuun vaihtoehdot esille

Raide-Jokerista kehämäinen kiskotie

Lahden Pendolinon aikataulu mättää, muuten mukava

Hämeen Kauppakamari: Pendolino-päätös harkittava uudestaan

Hämeenlinnan kaukojunatarjontaan kolmanneksen vähennys

Tasoristeysonnettomuus Otalammella

Kerava-Lahti -radan taajamajunille luvassa rahaa

Laajakaista mahdollinen juniin

Kiskobussi aloittaa liikennöinnin Ylivieska-Iisalmi välillä

Kesän rataremontti hidastaa junia Turku-Tampere-radalla

RHK suosittelee budjettirahaa Vainikkalan radan korjaukseen

Junan käytön esteet seminaari 1.12.2005

Vanhoihin raitiovaunuihin matalalattiaosa

Isot asemat jyräsivät Taavetin

VR kartoittaa herättämisen tarvetta junissa

RHK hakee vähäliikenteisille radoille erillisrahoitusta

Lapissa erilaisia mielipiteitä ratojen lakkautuksista

Sipooseen ehdotetaan henkilöliikennettä

Autot matkaavat Turusta pohjoiseen perjantaista lähtien katetussa vaunussa

VR lakkauttaa pysähdyksiä

Sillan nostotyö pysäyttää liikenteen moottoritiellä

Eduskunta haluaa yöjunien kulkevan

VR tutkituttaa uudelleen kaikki viime vuosien rataonnettomuudet

Rantarata poikki Tolsassa

VR tuplaa veturinkuljettajakoulutuksen

Väitöstutkimus rautateiden routaongelmasta

RHK: Junat kulkevat Sallaan ensi vuodenkin

Vähäliikenteisistä radoista esitys tässä kuussa

Oikoradan penger Kytömaalla osin uusiksi

Pääradan ajolankavaurio korjattu

Pääradan junaliikenne takkuilee tänään

VR vaatii lisää rahaa ratoihin

Pendolinon korjaus kestää kuukausia

Junaliikenne palautui normaaliksi Tampereella

Junaliikenne hidastelee Tampereella

Junat seisovat Tampereen asemalla

Matkustajat juuttuivat jarruvikaiseen R-junaan

Ajolankavaurio korjattu Luumäellä

Oikoradan pääraiteet on hitsattu ajokuntoon

Ratahallintokeskus rajoittaa junien suurinta nopeutta sähköratavaurion tutkinnan ajaksi

Sähköratavaurio Jokelan ja Purolan välillä myöhästyttää pääradan junia

Paikallisraideliikenne Etelä-Karjalan menestystekijänä - seminaari Lappeenrannassa

Kymmeniä junanvaunuja töhritty Riihimäellä

Järjestelmävika myöhästyttää rantaradan junia

Pietarin-Helsingin nopea yhteys nostettiin esille Milanossa

Raideryhmä tukee yöjunakapinaa