Resiina - Artikkeli

Uusia junavuoroja ja aikataulumuutoksia tammikuussa

30.12.2004 22:32

VR:n kaukoliikenteeseen tulee muutamia muutoksia ja aikataulutarkistuksia aikataulukauden vaihteessa 9. tammikuuta. Pendolino- ja InterCity-vuorojen määrä kasvaa Pohjois-Suomessa.

InterCity-liikenne laajenee Rovaniemelle. Oulun ja Rovaniemen välisen sähköistyksen valmistumisen ansiosta Helsingistä klo 13.04 lähtevä InterCity 53 -juna jatkaa Oulusta Rovaniemelle. InterCity-juna 52 lähtee Rovaniemeltä klo 6.35 maanantaista lauantaihin.

Oulun ja Helsingin välille tulee uusi Pendolino-junapari. Pendolino S 59 -juna lähtee Helsingistä klo 9.30 ja tulee Ouluun klo 15.31. Pendolino S 46 lähtee Oulusta etelään klo 14.32. Sen tuloaika Helsinkiin on klo 20.30.

Helsingistä Ouluun kulkeva Pendolino S 45 alkaa kulkea lauantain aikataululla eli 10 minuuttia nopeammin myös kaikkina muina viikonpäivinä. Oulusta lähtevän Pendolino S 248:n numero muuttuu S 48:ksi ja aikataulu nopeutuu 14 minuuttia. Helsingistä Ouluun klo 5.30 lähtevä Pendolino S 47 lakkaa kulkemasta lauantaisin.

Etelä-Karjalan ratatyöt ovat ohi, joten Joensuun reitin junat nopeutuvat. Esimerkiksi InterCity 3, joka lähtee Helsingistä klo 9.34, on Joensuussa perillä klo 14.45 (ennen klo 15.11). Pikajuna 5, joka lähtee Helsingistä klo 12.34, saapuu Joensuuhun klo 18.00 (ennen klo 18.19).

Yöjunaliikenteestä VR vähentää muutamia junavuoroja sesonkiajan ulkopuolella. Yöpikajuna P 64, joka lähtee Rovaniemeltä klo 18.35, ei kulje enää perjantaisin. Myös yöpikajunan 67 kulkupäiviä vähennetään. Tampereelta Turkuun klo 6.22 lähtevän pikajunan 804 kulku lakkaa kokonaan. Juna on kulkenut tähän mennessä maanantaisin ja sesonkiaikana myös sunnuntaisin. Tämä tarkoittaa sitä, että makuuvaunuyhteys Rovaniemeltä Turkuun junassa P 68 lakkaa.

Lähde VR tiedote 30.12
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n30

VR lopettaa Rovaniemen matkatavarapalvelut

30.12.2004 17:45

VR lopettaa Rovaniemen matkatavarapalvelut ja Lapin vuoroja.

Matkatavaraa voi kuljettaa junissa edelleen, mutta asiakkaiden täytyy itse huolehtia matkatavaransa Rovaniemen asemalta junaan tai junasta pois.

Lisäksi VR vähentää sekä Rovaniemeltä lähteviä että Rovaniemelle saapuvia junavuoroja.

Rovaniemeltä perjantaisin kello 18.35 lähtevä yöjuna ei kulje enää talven hiihtosesonkiajan ulkopuolella.

Myös Helsingistä sunnuntai-illalla pohjoiseen lähtevä juna kulkee vain talvisesonkina.

Lähde YLE Lapin Radio

Venäläisturisteja kiskoilla Suomeen

30.12.2004 15:32

Päivittäisten Venäjältä tulevien junien ohella Suomeen puksuttaa Venäjältä neljä tilausjunaa, joista ensimmäinen saapui Kajaaniin tiistaina. Toinen saapuu torstaina Rovaniemelle ja viimeiset 3.1. Kajaaniin sekä Kuopioon, josta 200 turistia matkaa Pieksämäen kautta Jyväskylään. Tilausjunien lisäksi kolme ylimääräistä junaa tuo turisteja Helsinkiin.

VR arvioi, että 27.12.-4.1. Suomeen junailee yhteensä 4 000 lomailijaa. Viime vuonna vastaavana aikana matkailijoita saapui 5 500.

VR järjestää tänä vuonna viimeisen kerran junamatkailupaketin venäläisiä varten. Vuosien varrella venäläiset matkanjärjestäjät ovat oppineet tekemään omia ohjelmiaan ja tilausjuniaan.

Lähde Keskisuomalainen (net)

Savon itäradan sähköistys jatkopohdintaan

30.12.2004 00:28

Raideliikenne: Savon itäradan sähköistys jatkopohdintaan. Investoinnin kannattavuutta epäillään, mutta aluepoliittiset syyt saattavat ratkaista.

Pieksämäeltä Varkauden kautta Joensuuhun johtavan rautatien sähköistystarve otetaan jatkopohdintaan. Ratahallintokeskus ottaa parin kuukauden aikalisän tarveselvitykselleen, jossa otetaan kantaa myös Joensuun ja Siilinjärven välisen radan sähköistykseen.

Muita tarkasteltavia osuuksia ovat Hyvinkään ja Hangon, Seinäjoen ja Vaasan, Niiralan ja Säkäniemen sekä Joensuun ja Uimaharjun välit.

Selvityksen yhteydessä lasketaan rataosittain sähköistyksen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus.

Selvityksen oli määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä, mutta Ratahallintokeskus päätyi jatkamaan aikaa parilla kuukaudella muun muassa hankkiakseen lisälausuntoja maakuntaliitoilta.

Ratahallintokeskuksen ylitarkastaja Pekka Rautoja ei lähde vielä avaamaan työryhmän selvitystä sen keskeneräisyyden vuoksi. Hän toteaa kuitenkin, että sähköistyksestä päätettäessä korostuisivat aluepoliittiset perusteet.

Liiketaloudellisesti ajatellen investointien maksuaika venyy suhteellisen pitkäksi.

Sähköistys jatkuu Iisalmesta pohjoiseen

Parhaillaan rataverkon sähköistäminen jatkuu Oulusta itään. Viime vuonna alkaneet työt ovat meneillään Kontiomäen ja Iisalmen sekä Oulun, Kontiomäen ja Vartiuksen välillä.

Näillä osuuksilla sähkövetoinen liikenne alkaa vuoden 2006 joulukuussa. Samoihin aikoihin otetaan käyttöön junaturvallisuutta huomattavasti parantava automaattinen kulunvalvonta.

Tämän vaiheen sähköistämiseen ja samassa yhteydessä tehtäviin perusparannustöihin käytetään runsaat 80 miljoonaa euroa.

Junaliikenteestä hoidetaan Suomessa sähkövedolla nyt lähes kahdeksankymmentä prosenttia. Dieselvetoiseen liikenteeseen verrattuna sähköliikenne on edullisempaa ja ympäristöystävällisempää.

Edullisuus johtuu siitä, että sähkövetokaluston hankinta-, käyttö-, huolto- ja korjauskustannukset ovat pienemmät kuin dieselkalustolla.

Lisäksi sähkö tarjoaa paremmat mahdollisuudet kuljetusten määrän lisäämiseen sekä junanopeuksien nostoon.

Lähde Savon Sanomat (net)

Vaasaan suunnitellaan kaupunkijunaa / pikaraitiotietä

27.12.2004 19:33

Suomen raitiotieseuran uutiset www.raitio.org

Vaasan kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on saanut esiselvityksen Vaasan pikaraitiotiestä. Linja kulkisi Vaskiluodon satamasta keskustan ja rautatieaseman kautta lentoasemalle. Linjapituus olisi 15 km ja sillä olisi 13 pysäkkiä. Vuoroväli olisi 15 minuuttia ja aikaa kuluisi koko matkaan 21 minuuttia keskinopeuden ollessa 43 km/h.

Lähes 75 % raitiotielinjasta käyttäisi nykyistä rataverkkoa. Uutta rataa pitäisi rakentaa neljä kilometriä Vanhasta Vaasasta lentoasemalle.

Hankkeen investointikustannukset olisivat noin 34,3 Me ja päätoteuttajana olisi Vaasan kaupunki Suomeen valtion ja EU:n avustuksella. Linjan pitäisi olla valmiina v. 2020.

Linjan varrella 600 metrin säteellä olisi kolme neljäsosaa Vaasan työpaikoista eli 19.500 ja asukkaita 17.000. Hankkeessa edellytetään, että rataosa Seinäjoki-Vaasa olisi sähköistetty, sillä pikaraitiovaunu käyttäisi rautatiejännitettä. Kalustoa 15 minuutin vuorovälin liikennöintiin tarvitaan kolme yksikköä.

Selvitys, joka on 34 sivuinen, on tehty Vaasan apulaiskaupunginjohtajan johtamassa työryhmässä ja sen laatimisesta on vastannut Ramboll Finland Oy.

Vaasan Kh:n suunnittelujaoston pöytäkirja 14.12.2004

VAASAN PIKARAITIOTIE / ESISELVITYS

Osana Interreg IIIb-ohjelman Via Baltica Nordica Development Zone 2002-05 Eu-projektia on laadittu esiselvitys Vaasan pikaraitiotiestä. Selvityksen tavoitteena on ollut selvittää mahdollisuudet yhdistää pikaraitiotiellä satama, keskusta, rautatieasema, keskeiset asuntoalueet ja teollisuusalueet sekä lentoasema. Työn laatijana on ollut Ramboll Finland Oy.

Lähde Vaasan kaupunki ja Suomen raitiotieseuran uutissivu
Lähde WWW http://www.vaasa.fi / http://www.raitio.org

Porotokkaan törmännyt P80-juna korvattiin sähkömoottorijunilla

27.12.2004 16:32

Kemin eteläpuolella porotokkaan törmännyttä junaa korvaamaan oli saatu yllättäen 2 sähkömoottorijunaa. Mikkelistä P80 lähti aikataulunsa mukaisesti etelään päin kello 15.57, jälkimmäisenä yksikkönä oli Sm1 6002 ja sen edessä oli sm2-junayksikkö. Mikkeliin juna saapui klo 15.50, muutaman minuutin etuajassa. Savonradalla ei paikallisliikenteen sähkömoottorijunaa olekaan enää muutamaan vuoteen ainakaan linjaliikenteessä käytetty. Sähkömoottoriyksiköt jatkavat matkaansa P80-junana luultavasti Helsinkiin asti.

Juna törmäsi porotokkaan Kemissä

27.12.2004 14:10

Rovaniemeltä kello 6.30 lähtenyt pikajuna törmäsi maanantaina porotokkaan. Onnettomuus sattui junan lähtiessä Kemistä Ouluun päin. Junan veturi vaurioitui kolarissa. Junaan jouduttiin vaihtamaan uusi veturi, ja se on runsaat kaksi tuntia myöhässä aikataulusta. Kontiomäen kautta kulkevan junan olisi pitänyt olla Helsingissä kello 19.26.
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/html/JTpage453198.html

Halikon vanha rautatieasema paloi

26.12.2004 13:35

Halikon vanha rautatieasema tuhoutui tulipalossa tapaninpäivän vastaisena yönä. Asema on ollut viime aikoina asuinkäytössä yksityisessä omistuksessa. Vielä yöllä ei ollut täyttä varmuutta siitä, oliko talossa asukkaita sisällä palon syttyessä. VR katkaisi rataosuudelta sähköt sammutustöiden ajaksi, koska rakennus sijaitsee aivan rantaradan vieressä. VR:n liikenteenohjauksesta arvioitiin, että palolla ei kuitenkaan ole vaikutusta tapaninpäivän junaliikenteeseen, koska ensimmäiset junat kulkevat Halikon ohi vasta aamuseitsemältä. Palokunta sai hälytyksen asemalle kello yhden aikaan yöllä. Kolmen aikaan sammutustyöt olivat vielä täydessä käynnissä. Paikalla oli yksiköitä Halikosta ja Salosta.

Lähde STT

VR-Rata sai RHK:lta viiden vuoden korjausurakan

22.12.2004 23:07

Rautateiden omistuksesta vastaava Ratahallintokeskus RHK on tehnyt viiden vuoden kunnostustyöurakan VR-Radan kanssa. Sopimuksen arvo on vähintään 325 miljoonaa euroa. Ratojen korjausinvestoinneista järjestettiin kilpailu, johon Ratahallintokeskus sai tarjouksen neljältä urakoitsijalta.

Puitesopimus kattaa vuodet 2005-2009. Raiteiden päällysrakenteiden korjauksen lisäksi sopimukseen kuuluu sähkö- ja turvalaitetöitä. Sopimuksen mukaan RHK on sitoutunut tilaamaan VR-Radalta päällysrakennustöitä vähintään 65 miljoonalla eurolla vuodessa.

Lähde HS Tuoreet 22.12
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101978069120

Pendolinossa taas tekninen vika

22.12.2004 07:03

VR joutui tiistaina korvaamaan yhden pendolino-junan ns. punaisella kalustolla pendolinoon tulleen teknisen vian vuoksi. IC-kyydiksi vaihtui kaikkiaan kolme pendolinovuoroa Turku-Helsinki -välillä. Korvaavat junat pääsivät lähtemään ja saapumaan aikataulun mukaisesti.

Viallista pendolinoa korjattiin illan mittaan Turun varikolla. Sen uskottiin olevan liikennöintikunnossa jälleen keskiviikkoaamuna.

Lähde Turun Sanomat (net)

Siemens myi Venäjälle ICE-junia

21.12.2004 21:48

Saksalainen Siemens myy venäläiselle rautatieyhtiölle 60 ICE-suurnopeusjunaa. Siemensin johtaja Heinrich von Pierer vahvisti kaupan hinnaksi 1,5 miljardia euroa. Kauppaan kuuluu myös optio 90 lisäjunasta.

Junien on tarkoitus ajaa Moskovasta Pietariin ja myöhemmin edelleen Helsinkiin. Erilaisten teknisten vaatimusten takia pitää junia kuitenkin sovittaa. Junien toimittaminen työllistää 1500 ihmistä, joka jakautuu puoliksi Saksan ja Venäjän kesken.

Ensimmäisten junien pitäisi valmistua vuonna 2007. Junien huippunopeudeksi suunnitellaan 250 km/h.

Lähde Spiegel 21.12
Lähde WWW http://www.spiegel.de/wirtschaft/0,1518,333900,00.html

Helsinki halajaa metroa Pasilaan ja lentökentälle

19.12.2004 19:43

Helsinki suunnittelee metron jatkamista Pasilaan ja lentokentälle. Pasila-vaihtoehtoa perustellaan sillä, että Pasila on merkittävä joukkoliikenteen keskus ja tulevaisuudessa myös yhä enemmän Helsingin toinen keskusta. Lisäksi tutkitaan voitaisiinko metrolinjaa jatkaa myös Viikkiin. Helsingin metroa kaavaillaan laajennettavaksi itä-suunnassa myös Santahaminaan päin, mikäli kaupunki saa alueen puolustusvoimilta asuinkäyttöön.

Lähde Ylen Aikainen 17.12
Lähde WWW http://194.252.88.3/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content6BDA7

Ensimmäinen uusi kiskobussi saapui Suomeen

19.12.2004 13:04

Ensimmäinen uusi Dm12-kiskobussi saapui eilen laivalla Puolan kautta Helsinkiin. Bussilla on jo ajettu paljon koeajoja Tsekissä. Kiskobusseja tilattiin 16 kappaletta tsekkiläiseltä CKD Vagonkalta vuonna 2001. Kiskobusseja on yritetty tilata useaan otteeseen. Suomeen saakka kiskobusseja ehti vuonna 1997, mutta VR perui niiden tilauksen melun ja liian suuren painon takia.

Dm12-kiskobussit aloittavat liikennöinnin ensi keväänä ensin Pieksämäen ja Joensuun välillä. Jatkossa niitä on tarkoitus käyttää kaikilla ns. vähäliikenteisillä radoilla.

Maakuntaliitot vetosivat junaratojen säilyttämiseksi

18.12.2004 00:03

- Tässä vaiheessa ei oteta kantaa. Näin ilmoitti vähäliikenteisten ratojen edunvalvontaryhmälle moniselitteisesti vastaillut liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (sd.), joka vastaanotti samalla kuuden maakuntaliiton rahoittaman ratojen vaikutusarvioin.

Arvion mukaan rekkaliikenne lisääntyisi yhteensä noin 100 ajoneuvolla vuorokaudessa, jos rataosuudet Lieksa-Nurmes-Kontiomäki, Joensuu-Ilomantsi, Kontiomäki-Taivalkoski, Äänekoski-Haapajärvi, Savonlinna-Huutokoski ja Kemijärvi- Kelloselkä lakkautettaisiin.

- Pääargumentti ratojen säilyttämiseksi on teollisuuden puukuljetusten tarve. Ilomantsin radalla kuljetetaan 250 000 kuutiota raakapuuta vuodessa. Nurmes-Lieksa välillä määrä on 300 000-400 000, kertoo edunvalvontaryhmään kuuluva Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kehittämispäällikkö Hannu Huikuri .

Hänen mukaansa Joensuu- Ilomantsi-radan lakkautus edellyttäisi melko varmasti Varkaus-Viininjärvi-tieosuuden korjausta, koska puukuljetukset suuntautuvat Ilomantsista Varkauteen.

- Raskaan liikenteen lisääntyminen ainakin nopeuttaisi tieosuuden korjaustarvetta. Se on varmasti paljon järeämpi investointi kuin radan korjaus, Huikuri varoittaa.

Yhtään rataosuutta ei lakkauteta ennen syksyä 2006, mutta sen jälkeen pakka on auki. Huikuri arvioi, ettei päätöksiä tehdä ainakaan vuoden sisällä.

- Ja sitten lähestytään eduskuntavaaleja, hän laskee.

Nostalgiaa ja elämyksiä

Enimmäkseen metsäteollisuutta palvelevien rataosien lakkauttamisen ympäristövaikutukset olisivat pääosin negatiivisia. Ratojen purkaminen olisi käytännössä peruuttamaton teko, koska uudelleen rakentaminen on erittäin suuri investointi, raportissa kerrotaan.

Pelastusta esitetään mm. elämys-, kierto- ja kokousmatkailusta sekä rautateiden nostalgialiikenteestä . Uudet kiskobussit voisivat liikennöidä Joensuusta Nurmeksen ja Vuokatin kautta Ouluun. Myös tulevaisuuden kuljetustarpeet Venäjälle olisi syytä huomioida. Poikkeusolojen huoltovarmuuden kannalta tärkeimmät pätkät ovat Nurmes-Kontiomäki, Savonlinna-Huutokoski ja Äänekoski-Haapajärvi. Työryhmä pitää ratojen käytön edellytyksenä miniminopeustasoa 60 km/h ja rataosien tehostettua ylläpitoa.

Tavarakuljetusten monopoli murtuu

Edunvalvontaryhmä vaatii valtiota selvittämään, miten yksityiset voivat liikennöidä radoilla, kun VR:n tavaraliikenne vapautetaan kilpailulle. Selvitys olisi tehtävä mahdollisten palvelun tarjoajien ja kuljetusten antajien kanssa.

Huikurin mukaan monopoli murtuu 2007. - Käsitykseni on, että teollisuus pyrkii etsimään vaihtoehtoisia operaattoreita. Teollisuus olettaa, että tariffit laskevat, sanoo Huikuri, jonka mukaan vielä ei tiedetä, onko kilpailun vapauttaminen Pohjois-Karjalan etujen mukaista.

Lähde Karjalainen (net)

Imatra-Svetogorsk -välille suunnitteilla yksityinen rautatie

17.12.2004 12:52

Imatran ja Svetogorskin välille on tulossa yksityinen rautatie. Etelä-Karjalan liitto myönsi eilisillan kokouksessaan hankeelle valtion ja EU:n interregrahaa yli 400 000 euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli kaksi miljoonaa euroa, josta suurimman osan maksaisivat Imatran Pelkolan terminaalisssa toimivat yritykset. Tarkoituksena on turvata Imatran ja Svetogorskin välillä riittävä rautateiden kuljetusmäärä ja säästää kuljetuskustannuksia. Rautatie tulisi Imatran Pelkolan terminaalin ja Svetogorskin ratapihan välille. Samalla Pelkolaan syntyy iso raskaan teollisuuden logistiikkakeskus.

Lähde YLE Etelä-Karjalan Radio

Mies kuoli junan alle Saarijärvellä

16.12.2004 00:07

Saarijärveläinen vuonna 1955 syntynyt mies sai surmansa jäätyään junan alle Saarijärvellä keskiviikkona kello 14.30:n jälkeen. Puutavaralastissa olleen junan kuljettaja ei ollut huomannut törmäystä lainkaan. Ohikulkija löysi menehtyneen miehen radalta.

Onnettomuus tapahtui Saarijärven keskustan kohdalla polulla, jota paikalliset usein käyttävät valtatie 13:n ja junaradan ylitykseen linja-autoaseman ja Pajalantien välillä.

Poliisilla ei vielä keskiviikkoiltaan mennessä ollut tarkempaa tietoa törmäyksen olosuhteista tai syistä.

Lähde Keskisuomalainen (net) 16.12.04

Asiakkaat alkaneet löytää Helsingin kauppakujan

15.12.2004 22:54

Helsingin rautatieaseman länsisiivessä reilun vuoden sijainnut kauppakuja tuntuisi olevan heräämässä unestaan. Varsinkin joulun tulo on kauppiaiden mukaan selkeästi virkistänyt kaupankäyntiä. Vuoden etsinnän jälkeen asiakkaat ovat löytämässä pikkuliikkeitä.

Optikkoliike kujalta tosin on jo lähtenyt. Jäätelönmyyntipiste vaihtaa pian omistajaa. Vaatemyynti ja intialairuuan menekki eiävt ole vastanneet odotuksia. Kuitenkin positiivisia merkkejä on aiempaa enemmän.

Karkkikauppa Pcik & Mix on juuri päättänyt, että se jatkaa ainakin tammi-helmikuun ajan. Lähtöäkin oli ehditty jo tuumata.

Lähde HS 12.12

VR nostaa lipun hintoja kaksi prosenttia

15.12.2004 10:46

VR nostaa junalippujen hintoja tammikuun alussa. Hinnat nousevat kaukoliikenteessä ja pääkaupunkiseudun vyöhykeliikenteessä keskimäärin 2,2 prosenttia. 20 matkan sarjalippu poistuu valikoimista, ja matkustajille tarjotaan 10, 30 ja 44 matkan lippuja. 10 lipun kelpoisuusaika pitenee puoleen vuoteen ja lipulla saa yhden ylimääräisen matkan.

Tämän vuoden puolella ostetut liput ja ennakkovaraukset saa vielä vanhaan hintaan, vaikka varsinainen matkustusajankohta olisikin korotuksen jälkeen. Lippujen hinnat nousivat viimeksi vuoden alussa.

Lähde Kaleva 15.12
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/html/JTpage451161.html

Mies jäi junan alle Porissa

12.12.2004 08:56

Radalla ollut nuori mies jäi junan alle Porissa varhain lauantaiaamuna ja kuoli heti. Turma sattui viiden aikaan aamulla Karjarannantien vieressä kulkevalla junaradalla lähellä Käppärän hautausmaata. Vuonna 1985 syntynyt paikkakuntalainen mies oli viettänyt iltaa ravintola Moccassa, josta hän oli poistunut yhden jälkeen yöllä.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat (net) 12.12.04

Rautatiet nähtävä kokonaisuutena

11.12.2004 12:10

Rautatiet nähtävä kokonaisuutena

Rautatiet olisi otettava keskusteluun kokonaisuutena eikä käsitellä rataosuuksia yksitellen pieninä pätkinä. Näin katsoi Nurmeksessa keskiviikkona kokoontunut yli parin kymmenen hengen suuruinen joukko päättäjiä ja yritysten toimihenkilöitä. Palaverissa he toivat esiin niitä näkökohtia, jotka on syytä huomioida rataverkkolinjauksia suunniteltaessa.

Ratahallintokeskuksen (RHK) järjestämässä tilaisuudessa ensimmäisen puheenvuoron asiasta käyttänyt Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Esa Komulainen muistutti, että elinkeinoelämän ja muu alueen hyvinvointi riippuu yhteyksistä. Niinpä ratakysymystä ei pitäisi pilkkoa pieniin osiin, vaan on huomioitava kokonaisuutena se, mitä rataverkko tuo ja vie. Omistaja ansaitsisi Komulaisen mukaan tukistuksen radan heikkoon kuntoon päästämisestä.

Myös kunnanjohtaja Pentti Kemppisen mielestä rata-asiaa on käsiteltävä kokonaisuutena, ja toisaalta radalle pitää luoda olosuhteet, jotta kuljetukset sillä lisääntyisivät. Hän ennusti vielä, että mikäli rataa ryhdytään lakkauttamaan juna ei kulje ensin Nurmekseen, sitten Lieksaan ja voi tulla aika, että liikenne Joensuuhunkin voidaan kyseenalaistaa.

Jukolan toimitusjohtaja Matti Konttinen puolestaan totesi, että rata on ensiarvoisen tärkeä matkailulle. Bomba on listattu Pohjois-Karjalan matkailussa tärkeäksi kohteeksi Kolin jälkeen ja toisaalta lähiaikoina Bomba-Hyvärilän alueelle tullaan investoimaan noin viisi miljoonaa euroa. Radan lakkautuksen sijasta pitäisikin tutkia radan käytön kehittämistä ja tehostamista.

Rata ensiarvoisen tärkeä

Nurmeksen sahan paikallisjohtaja Ismo Heinonen kertoi, että sahan tuottamasta vuosittaisesta 200 000 kuutiometrin sahatavaramäärästä noin puolet kuljetetaan junalla vientisatamiin. Hän ei pidä poissuljettuna sitä, että pääasiassa autokuljetuksin tuotua raakatavaraa siirtyisi junakuljetuksin hoidettavaksi. Rataa hän luonnehti sahalle ensiarvoisen tärkeäksi.

Valtimon kunnanhallituksen puheenjohtajan Paavo Harakan mukaan tulee ratapäätöksiä tehdessä muistaa myös maantiekuljetusten negatiiviset ympäristövaikutukset. Lisäksi hän kertoi kiskojen kestävän 75 - 90 vuotta, mistä johtuen ratainvestoinnin suuruus käyttövuotta kohti on pieni.

Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Kämäräinen puolestaan katsoi, että valtiovallan on syytä säilyttää rautatiet jo alueellisen tasa-arvon vuoksi.

Lieksan ja Nurmeksen tekninen johtaja Jouko Järvensivu epäili teiden runkojen kestävyyttä, jos raskas liikenne lopetetaan näiltä rataosuuksilta. Niinpä hän oletti, että tielaitoksen kanssa käydään tulevaisuudessa samanlaisia neuvotteluja teiden kunnon laskettua radan kuntoa vastaavaksi.

Tuotantojohtaja Hannu Boren Höljäkkä Oy:stä kertoi 80 prosentin heidän tuotteistaan liikkuvan rautateitse. Kiireellisiin toimituksiin on rautateitse pystytty viemään jopa 150 vaunua tavaraa yhteen laivaan ja vain muutaman päivän varoitusajalla, maanteitse se ei olisi onnistunut. Perään hän muistutti, että tulevaisuudessa Venäjälle ja Itä-Eurooppaan voi avautua markkinoita.

Puheenvuoroissa tuotiin esille myös se, että rataverkon harventaminen heikentää maakunnan puunoston houkuttavuutta, ja että teollisuus voi täällä harkita tulevia investointejaan entistä tarkemmin. Valtio voi "putkihallinnon" johdosta menettää tuloja kun puun kantohinta laskee sen kysynnän pienentyessä.

Valkeita alueita

Kokouksessa puhetta johtaneen Pohjois-Karjalan Liiton kehittämispäällikön Hannu Huikurin mukaan liitossa ollaan huolissaan siitä, että esimerkiksi Ilomantsiin on syntymässä valkeita alueita, joilta puuta ei korjattaisi. Toisaalta mikäli aluetta ei hyödynnetä taloudellisesti, Brysselissä voidaan ryhtyä kaavailemaan tänne lisää suojelualueita.

Tulevaisuudessa Kainuun kaivostoiminta synnyttää myös omat kuljetustarpeensa.

Tilaisuudessa ei ollut mukana Ratahallintokeskuksen väkeä, mitä useampi palaveriin osallistuneista ihmetteli.

Pohjois- ja Itä-Suomen rataosien alueseminaari pidetään ensi vuoden helmikuun alussa, ja toinen kokous loppukeväästä. Syksyllä RHK pyytää asiasta viralliset lausunnot ja ne käsiteltyään esittää liikenne- ja viestintäministeriölle toimenpiteitä, joihin sen näkemyksen mukaan on syytä ryhtyä.

Lähde Ylä-Karjala 11.12.2004

Keravan kaupunkirata ei nostanut matkustajamääriä odotetusti

11.12.2004 00:03

Keravan kaupunkiradan käyttöönotto ei ole kasvattanut pääradan lähiliikenteen matkustajamääriä, kuten pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV oli odottanut.

- Kun kaupunkirata aikoinaan ulotettiin Tikkurilaan asti, matkustajamäärät lisääntyivät jopa 40 prosenttia. Nyt kun rataa jatkettiin Keravalle, vastaavaa harppausta ei ole tapahtunut, toteaa YTV:n liikennepäällikkö Niilo Järviluoma.

Järviluoman mukaan YTV ei suunnittele junavuorojen vähentämistä Keravan kaupunkiradalla.

- Merkittävin muutos on se, että I-junia aletaan ajaa nykyisen kahden yksikön sijaan yhdellä yksiköllä aivan vilkkaimpia ruuhkahuippuja lukuun ottamatta.

Järviluoma arvioi, että odotettua heikompi tulos johtuu paitsi viime vuosien autoistumisesta, myös pääkaupunkiseudun huonosta työllisyystilanteesta, joka on vähentänyt koko alueen joukkoliikenteen käyttöä.

Lähde HS Tuoreet 10.12
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1101977969958

ICE:llä Moskovasta ja Pietarista Helsinkiin

10.12.2004 20:41

Sen jälkeen kun Kiina päätti hankkia Shinkansen -junia ICE:n asemasta, Siemens asettaa suuria toiveita Venäjän suhteen. Jo mahdollisesti tässä kuussa allekirjoitetaan sopimus yhteistyöprojektista. Tässä suuressa maassa, jossa rautatie on vanha, on huutava tarve uusille junille.

- Vielä ei ole mitään kerrottavaa, mutta neuvottelut venäläisen valtiollisen rautatieyhtiön RZD:n kanssa jatkuvat, vahvisti joulukuun alussa Siemens Liikennetekniikan tiedottaja.

Molemmat osapuolet haluavat perustaa yhteisyrityksen, joka rakentaa suurnopeusjunia. Siemens ei halua tässä vaihessa vielä ottaa kantaa siihen, milloin neuvottelut loppuvat, miten paljon junia tehtäisiin tai mihin hintaan. Venäläiset mediat ovat kertoneet, että vuodenvaihteessa on odotettavissa sopimus.

Venäläinen uutistoimisto Itar Tass kertoi jo marraskuun alussa neuvotteluista. Itar Tassin mukaan tarve on vähintään 150 junaa. Ensimmäinen juna valmistuisi 2007 ja huippunopeus olisi 230 km/h. Näin nopeus olisi alle huippunopean ICE3:n, joka kulkee jopa 300 km/h. Siemens-teknologia pitäisi sovittaa venäläiselle raideleveydelle.

Houkuttelevat rataosuudet liikennöinnille ovat Venäjän Euroopan puoleisissa osissa. Näiden joukossa ovat etenkin Moskova-Pietari ja Pietari-Helsinki. Venäläisten mukaan rata Moskovasta Pietarin kautta Helsinkiin on valmis vuonna 2008. Myös radat Moskovasta Rostowiin tai Nishnij Novgorodiin ovat mahdollisia.

Siemens ei ole venäjänsuunnitelmiensa kanssa yksin. Myös muut saksalaiset rautatiealan yritykset toivovat, että idässä alkaa rautatiemarkkina kasvaa.

Lähde Spiegel 3.12
Lähde WWW http://www.spiegel.de/wirtschaft/0,1518,330855,00.html

Pendolinot aloittivat talven myöhästelyillä

10.12.2004 19:33

Pendolino-junilla matkustavat ovat joutuneet tuskailemaan matkoillaan marraskuun kahdella viimeisellä viikolla. Tampereelta Helsinkiin kello 7.02 lähtevällä Pendolinolla oli teknisiä ongelmia kolmena päivänä marraskuun toiseksi viimeisellä viikolla. Lisäksi meno takkusi viimeisen viikon maanantai- ja tiistaiaamuina. VR Oy:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhasen mukaan ongelmia on ollut myös joissakin iltapäivälähdöissä.

- Kyseessä ovat olleet erilaiset tekniset viat, jotka ovat sattuneet eri junayksiköille. Vaikka ongelmat eivät ole kasaantuneet samalle junalle, viivästykset ovat osuneet ikävä kyllä samalle junavuorolle, Vanhanen selittää.

Vanhasen mukaan käyttöön on hiljattain otettu kolme uutta junayksikköä, joissa voi vielä olla jonkinasteisia piilovikoja. Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, ovatko viat kiusanneet juuri näitä uusia Pendolinoja.

- Asiaa tutkitaan ja selvitellään parhaillaan, Vanhanen toteaa.

Liikennöintiä ovat Vanhasen mukaan häirinneet ainakin tietokonevika, virroittimen rikkoutuminen ja ongelmat kallistusmekanismissa sekä junien yhteen kytkemisessä.

Kaltoin kohdellut saavat valittaa

Aamuisin Tampereelta Helsinkiin kulkeva Pendolino-vuoro on yleensä loppuunmyyty. VR on pyrkinyt ratkaisemaan ongelman kytkemällä kaksi junaa yhteen.

Junien kytkeminen yhteen ei ole onnistunut teknisen vian vuoksi tai siksi, että toinen juna on saapunut Tampereelle myöhässä. Silloin junat ovat ajaneet Helsinkiin erikseen. Tällöin ensimmäinen juna on täyttynyt käytäviä myöten, ja täyden lipun hinnan on joutunut maksamaan myös seisomapaikasta.

- Tässä tilanteessa olisi kyllä ollut mahdollista odottaa toista junaa. Jos kuitenkin kokee tulleensa jotenkin väärin kohdelluksi, meille voi lähettää kirjeen ja tehdä asiasta valituksen, Vanhanen sanoo.

Paranneltu, mutta muita herkempi

VR:n kunnossapitopalvelujen päällikkö Ali Huttusen mukaan Pendolino-juna on hieman muuta kalustoa herkempi talvisille olosuhteille.

- Esimerkiksi lumen voimakas kerääntyminen estää junan kallistusjärjestelmän käytön. Silloin huippunopeutta joudutaan rajoittamaan 160 kilometriin tunnissa, Huttunen kertoo.

Lähde Hämeen Sanomat 24.11
Lähde WWW http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=7060

Joululiikenteessä lisäjunia

10.12.2004 19:18

VR:n kaukoliikenteessä on varauduttu joulunajan vilkkaaseen menoliikenteeseen lisäkalustolla. Useita lisäjunia kulkee päivittäin Helsingistä Rovaniemen ja Kolarin suuntaan ja takaisin 18. joulukuuta alkaen. Ylimääräisten vuorojen lisäksi normaaliliikenteen junissa on lisävaunuja. Joulun menoliikenteessä on jouluviikolla noin 5 700 ylimääräistä makuupaikkaa.

Joulunajan menoliikenne on vilkkainta keskiviikkona 22.12. ja torstaina 23.12., mutta kaikissa pohjoiseen menevissä yöjunissa on vielä makuupaikkoja jäljellä. Kolarin ja Rovaniemen yöjunissa on enää muutamia autopaikkoja. Oulun autopaikat on loppuunmyyty.

Yöjunissa ja kaikissa joulunajan päiväjunissa on vielä istumapaikkoja jäljellä. Joulun menoliikenteeseen odotetaan kaikkiaan noin 50 000 junamatkustajaa.

Joulunajan paluuliikenne porrastuu useille päiville. Vilkkaimmat paluupäivät ovat 26-28.12. Paluuliikenne on vilkasta myös uuden vuoden jälkeen.

Aatonaattona 23.12. junat kulkevat kuten perjantaisin. Liikennettä täydentää Kolarista Helsinkiin klo 18.45 lähtevä juna. Jouluaattona 24.12. junaliikenne alkaa hiljentyä puolilta päivin ja pysähtyy illansuussa kokonaan. Joulupäivänä 25.12. liikenne käynnistyy hiljalleen puolen päivän jälkeen.

Tapaninpäivänä 26.12. junat kulkevat sunnuntaiaikatauluilla. Liikennettä täydentää Helsingistä Kolariin klo 20.18 ja Kolarista Helsinkiin klo 18.45 lähtevät junat.

Lähde VR tiedote 8.12
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n25

VR katkaisi YTV:n liikennöintisopimuksen

09.12.2004 11:52

VR ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) eivät ole päässeet sopimukseen lähiliikenteen tulevaisuudesta. VR onkin sanonut irti nykyisen liikennöintisopimuksen viime viikolla. Erimielisyydet koskevat sekä rahaa että liikennöintisopimuksen periaatteita. Irtisanomisaika ulottuu ensi vuoden loppuun.

Jos sopimukseen ei päästä joulukuun aikana, tilanne vaikeutuu, koska silloin neuvotteluja ohjaava esisopimus raukeaa. Vaikeuksiin joutuu etenkin kuntien yhteinen junakalustoyhtiö.

- Uusi junakalustoyhtiö on jo nyt joutunut pidättäytymään junien tilauksesta, koska liikennöintisopimus on auki. Tämä asettaa koko kalustoyhtiön vaakalaudalle, luonnehtii yhteistyöjohtaja Hannu Penttilä YTV:stä.

VR:n varatoimitusjohtaja Markku Pesonen tähdentää, että neuvottelut jatkuvat eikä hän vielä tässä vaiheessa halua kommentoida asiaa. Penttilän mukaan hinnannousu siirtyisi suoraan matkalippuihin, sillä kunnissa ei ole varaa lisätä kuntaosuuksia.

Lähde Metro 9.12.2004
Lähde WWW http://www.metrolehti.fi/content/acrobat/helsinki/FIHEL_20041209_A_metro.pdf

Väitöskirja: Talousvaihtelut näkyivät Kontiomäen kehityksessä

08.12.2004 20:09

FL Kimmo Lagerblomin etnologian väitöskirja "Kaukana Kainuussa, valtaväylän varrella. Etnologinen elinkaaritutkimus Kontiomäen rautatieläisyhteisöstä vuosina 1950-1973" on ensimmäinen Suomessa tehty väitöskirja, jonka painopiste on rautatieläiskulttuurissa.

Kontiomäen lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan laajemminkin rautatien historiallista merkitystä sekä Suomessa että muualla. Tutkimus perustuu Kontiomäellä vuosina 1950-1972 työskennelleiden ihmisten laajoihin haastatteluihin.

Kun Suomen rataverkko 1860-luvun jälkeen laajeni, sen varrelle syntyi lukuisia asemakyliä. Ne olivat yhden yrityksen paikkakuntia, joissa alkuun VR oli käytännössä ainoa työnantaja. Asemakylien koko olemassaolo perustui rautatiehen ja niiden olemassa olo palveli yksinomaan junaliikenteen tarpeita.

Monet näistä asemakylistä kasvoivat vähitellen monipuolisiksi kaupungeiksi, esimerkkinä vaikkapa Seinäjoki ja Kouvola, jotka luotiin tyhjästä tai Lahti, joka kasvoi Riihimäki-Pietari -radan valmistumisen jälkeen muutamassa vuodessa pienestä maalaiskylästä vilkkaaksi liikepaikaksi.

Kainussa, Kajaanin pohjoispuolella sijaitseva Kontiomäki on viimeinen säilynyt paikkakunta, jonka olemassaolo perustuu miltei yksinomaan rautatieliikenteen tarpeisiin. Muut entiset asemakylät ovat joko laajentuneet liikekeskuksiksi tai menettäneet liikenteellisen merkittävyytensä, kuten Haapamäki tai Huutokoski.

- Pientenkin ja etäällä liike-elämän hermokeskuksista sijaitsevien paikkakuntien kehitys on tiiviisti sidoksissa sekä valtion että myös maailmankaupan kehitykseen. Niiden vaihtelut heijastuvat suoraan ja nopeasti paikkakuntien elämässä, Lagerblom selvitti.

Kontiomäen sisäinen kehitys on seurannut hämmästyttävän tarkoin sekä Suomen että jopa koko maailman talouden kehitystä. Noususuhdanteet lisäsivät Kontiomäen kautta ajettujen tavarajunien määrää, laskusuhdanteiden aikana ratapiha hiljeni.

Valtakunnallisen maaltapaon alkaessa 1970-luvun alussa ilmiö heijastui Kontiomäkeenkin, jossa työskentelevät alkoivat muuttaa Kajaaniin, lähemmäs palveluja, vaikka Kontiomäki ei koskaan ollutkaan tavanomainen maaseutuyhteisö.

Kontiomäestä tekee erikoisen paikkakunnan se, että se synnytettiin tyhjästä. Rautatien yltäessä sinne 1920-luvun alkuvuosina alueella ei sijainnut kuin pari suurta maatilaa. Nykyinen asema-alue oli asumatonta korpimetsää. Kun ratayhteydet Vaalan kautta Ouluun sekä Nurmeksen kautta Joensuuhun saatiin 1930-luvun aikana rakennetuksi, Kontiomäestä tuli risteysasema. Sen merkittävyyttä korostivat vielä 1950-luvun jälkeen rakennetut Taivalkosken ja Vartiuksen (Kostamuksen) radat, jotka tekivät paikasta maamme toisen viiden radan risteysaseman (toinen on Seinäjoki).

Kontiomäki ei onnistunut saamaan muuta liiketoimintaa alueelleen, joten se jäi täysin riippuvaiseksi VR:n toiminnoista. Kainuun alueen väestömäärän alkaessa 1970-luvulla vähentyä, henkilöliikenne alueella väheni dramaattisesti. Tavarajunien määrään vaikutti höyryveturien vaihtuminen dieseleiksi, jotka vetokykyisimpinä pystyivät vetämään painavampia junia, mikä puolestaan vähensi tavarajunien määrää.

Lähde Jyväskylän yliopisto
Lähde WWW http://www.jyu.fi

Turun ja Helsingin välille rakennettava uusi rata ehkä moottoritien tuntumaan

08.12.2004 11:39

- Aikanaan kaadetun Elsa-radan linjaus on vanhentunut, eikä se täytä nykyajan vaatimuksia, sanoo Varsinais-Suomen maakuntaliiton suunnittelujohtaja Eero Löytönen.

- Elsa linjattiin aikanaan liian ahtaaksi ja mutkikkaaksi. Sitä jouduttaisiin ainakin oikomaan, että se voitaisiin rakentaa käyttökelpoiseksi nykyajan nopeille junille.

Elsa pysyy kuitenkin yhtenä vaihtoehtona selvitettävien joukossa, kun liikenneministeri Leena Luhtasen (sd) asettama työryhmä tarttuu työhön.

Ei uusia tunneleita

Löytönen pitää varteenotettavana vaihtoehtona uutta ratalinjausta, joka kulkisi moottoritien tuntumassa.

- Uutta rataa ei ole tarkoitus tunkea moottoritien uraan eikä sitä varten tehtäviin tunneleihin. Rata ja moottoritie kulkisivat lähekkäin ikään kuin samassa liikennekäytävässä. Paikoin rata ja moottoritie voisivat kulkea hyvinkin lähekkäin ja paikoin kilometrienkin etäisyydellä toisistaan, Löytönen hahmottelee.

Salossa vanha Elsaa pitkin

Helposti uutta linjaa ei saada aikaiseksi. Löytönen sanoo, että yksi vaikeimmista osista on Salon kaupungin kohdalla.

- Salon asemalta kohti Helsinkiä lähdettäessä radan tulisi noudatella vanhaa Elsa-linjausta ja sitten täytyisi katsoa mistä kohtaa se voisi lähteä kaartamaan kohti itää.

Pääidea on kuitenkin, että joskus tulevaisuudessa olisi mahdollista rakentaa uusi, suorempi ja nopeammat junat mahdollistava rata Turun ja Helsingin välille. Löytösen mukaan nykyinen rantarata jäisi työmatkaliikenteen käyttöön, jolloin sen varrella voisi myös useammin pysähtyä.

Aikanaan tehtyä Elsa-linjausta ei voida pitää Salon seutukaavassa, ellei koko radan osalta onnistuta saamaan yhtenäistä linjausta. Varsinais-Suomessa on Löytösen mukaan yhteinen tahto uuden rantaradan tarpeesta. Uudenmaan puolella näkemykset ovat hajallaan. Nykyisen rantaradan varren asukkaat pelkäävät omien paikkakuntiensa hiljentyvän, jos uusi rata rakennetaan uuteen paikkaan.

Selvitys vuoden 2006 alkuun

Rantaradan tulevaisuutta suunnittelevassa työryhmässä on Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntaliittojen, ympäristö- ja liikenneministeriön sekä ratahallintokeskuksen edustus. Työryhmän pitäisi saada selvitystyöt eri vaihtoehtojen osalta valmiiksi vuoden 2006 alkuun mennessä.

SSS-Hia Sjöblom

Lähde Salon Seudun Sanomat 08.12.2004
Lähde WWW http://www.sss.fi/uutiset/lue.asp?sivu=salonseutu&file=1858831.asp

Liikenneministeriö selvittää Elsa-radan

06.12.2004 13:38

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen asettama työryhmä ryhtyy selvittämään ELSA-ratahanketta. Tarkasteltavana ovat uuden raidevaihtoehdon linjaukset ja kustannukset. Muitakin vaihtoehtoja Helsingin ja Turun väliselle nopealle junayhteydelle tutkitaan. Niihin kuuluu nykyisen rantaradan parantaminen.

Ministeriö on antanut selvitystyöhön aikaa 31.5.2006 saakka. Tuolloin on määrä olla käytössä ehdotukset siitä, jatketaanko ELSA-radan suunnittelua niin, että uusi rata otetaan huomioon kaavoituksessa.

Helsingistä Espoon, Lohjan ja Salon kautta Turkuun kulkevasta ELSA-radasta aikanaan tehty suunnitelma ei enää vastaa nopean junaliikenteen vaatimuksia. Kuntien kaavoissa rataan on varauduttu vaihtelevasti. ELSA-rata suunniteltiin 1970-luvulla, mutta silloiset kaavailut eivät johtaneet rakentamispäätökseen.

Nykyistä Helsinki-Turku-rantarataa on parannettu useasti. Vuosina 1979-1995 tehtiin perusparannus välillä Kirkkonummi - Turku. Tulevaisuudessa rantarataan tarvittaisiin vielä paljon korjauksia, jos sen haluttaisiin palvelevan kunnolla nopeaa junaliikennettä. Vanhasta mutkikkaasta yksiraiteisesta radasta on vaikea rakentaa hyvää nykyaikaista rataa.

Rantaradan lähiliikenne Helsingistä Kirkkonummelle ja Karjaalle otetaan selvityksessä huomioon.

Työryhmän puheenjohtajana on liikenne- ja viestintäministeriön liikenneväyläyksikön päällikkö Juhani Tervala. Työtä seuraamaan ja arvioimaan on asetettu erillinen seuranta- ja ohjausryhmä. Sen puheenjohtajaksi ministeriö on kutsunut maaherra Rauno Saaren.

Lähde LVM 30.11
Lähde WWW http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.exe/WService%253Dlvm/cm/pub/showdoc.p?docid=1870&menuid=9&channelitemid=9240&channelid=&channelTypeId=22

Junalippujen kelpoisuus busseissa lakkaa

05.12.2004 23:39

VR Osakeyhtiö on solminut Linja-autoliiton ja Matkahuollon kanssa uuden sopimuksen JunaBussi-yhteistyöstä. Junaa korvaava bussiliikenne käsitteenä loppuu ja valtaosin muuttuu JunaBussi-liikenteeksi. Muutos astuu voimaan aikataulukauden vaihteessa 9. tammikuuta.

Käytännössä muutos merkitsee sitä, että pelkät VR:n liput eivät enää kelpaa maksuksi busseissa. JunaBussi-matkalla matkustaja tarvitsee yhteislipun, joka sisältää sekä juna- että bussilipun.

Korvaavaa liikennettä on rataosilla, joilla ei enää ole junaliikennettä tai osa rataosan vuoroista liikennöidään busseilla.

JunaBussi-lippu hinnoitellaan siten, että matkaan sisältyvän junalipun ja bussilipun hinta lasketaan yhteen. Nykyisin korvaavia bussiyhteyksiä sisältävillä osuuksilla matkan hinta määräytyy VR:n hinnastojen mukaisesti koko matkalle, vaikka osa matkasta kuljettaisiin linja-autolla. Uudet hinnat JunaBussi-yhteyksille vahvistetaan joulukuun kuluessa

Lähde VR 2.12
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n24

Pohjoisen joulujunissa alkaa olla täyttä

04.12.2004 01:37

Pohjoiseen jouluksi saapuvat junat alkavat olla paikoin jo täynnä. Esimerkiksi autopaikat ovat joillakin reiteillä myyty jo loppuun, samoin makuupaikat joissakin Kolariin menevissä junissa ovat loppuneet.

Ruuhkaisinta on pohjoiseen 22. ja 23. päivä saapuvissa junissa. Paaluliikenteessä vilkkainta on tapaninpäivänä sekä pyhien jälkeisinä päivinä.

Lähde YLE Lapin Radio

Turku-Toijala -radalla liikenne murentaa taloja

02.12.2004 00:26

Turku-Toijala- radan raskas tavaraliikenne murentaa loimaalaisten taloja. Parisataa omakotitaloa ja yksi kerrostalokin halkeilee, kun ohikiitävät raskaat junat tärisyttävät savimaata.

Aivan radan tuntumassa 15 vuotta asuneen Irmeli Mannelöfin elämä mullistui radan sähköistyksen myötä muutama vuosi sitten. 4000 t lastissa 80 km/h kiitävät tavarajunat ovat halkaisseet Mannelöfin talosta keittiön ja pesuhuoneen kaakeleita.

Mannelöf on jättänyt asiassa Ratahallintokeskukselle jo kolme tuloksetonta korvausvaatimusta. Asian selvittely jatkuu vielä urakoitsijan kanssa.

Asukkaiden mielestä tavarajunien nopeuden lasku olisi ratkaisu savimaan tärinän aiheuttamiin halkeamiin.

Lähde YLE Turun Radio

Pääjohtaja: VR-rata myöhästyi urakasta huolimattomuuttaan

02.12.2004 00:06

VR-radan myöhästyminen Pohjois-Suomen rautateiden kunnossapitoa koskevasta tarjouskilpailusta oli karkea virhe.

VR-yhtymän pääjohtaja Henri Kuitusen mukaan vastaavanlainen, anteeksiantamaton kömmähdys ei tule toistumaan. Hänen mukaansa kyse oli huolimattomuudesta.

VR-rata myöhästyi muutamia minuutteja arvoltaan 40-50 miljoonan euron suuruisen urakan tarjouskilpailusta. Yhtiö on valittanut asiasta markkinaoikeuteen.

Lähde YLE Lapin Radio

Oulun ja Rovaniemen välisen radan sähköistys valmistui

01.12.2004 18:47

LEHDISTöTIEDOTE - 01.12.2004 10:34:56 UTC

Ratahallintokeskus

Oulun ja Rovaniemen välisen radan sähköistys valmistui http://www.pressi.com/fi/julkaisu/93239.html

Sähköistystyöt Oulusta itään hyvässä vauhdissa

Oulun ja Rovaniemen välisen rataosuuden sähköistys on valmistunut. Sähkövetoinen junaliikenne tällä 220 kilometrin pituisella radalla alkoi 1.12.2004.

Sähköistyksen yhteydessä Ratahallintokeskus on toteuttanut laajoja perusparannustöitä kuten radan oikaisuja, päällysrakenteen parantamista, siltojen uusimisia ja korjauksia sekä ratapihamuutoksia mm. Oulussa, Kemissä ja Rovaniemellä. Jo aiemmin eli vuonna 2001 sähköistyshankkeesta valmistui tavaraliikenteen rataosa Tuomioja-Raahe.

Sähköistyksen ja siihen liittyvien ratatöiden kustannukset olivat yhteensä 107 milj. euroa. Työt saatiin valmiiksi alkuperäisen aikataulun ja kustannusarvion mukaisesti.

Henkilöliikenteen aikatauluissa uuden sähköistyksen valmistuminen näkyy ensimmäisen kerran 9.1.2005 alkaen, jolloin tulevat voimaan rautateiden seuraavat aikataulutarkistukset. Tällöin VR Osakeyhtiö aloittaa myös IC-junaliikennöinnin yhdellä junaparilla Rovaniemen-Helsingin välillä.

Sähköistyksen seuraava vaihe valmistuu vuonna 2006

Sähköistäminen jatkuu nyt Oulusta itään. Vuonna 2003 alkaneet työt ovat meneillään rataosilla Oulu-Kontiomäki-Vartius ja Kontiomäki-Iisalmi. Näillä osuuksilla sähkövetoinen liikenne alkaa 1.12.2006.

Myös itäsuunnalla sähköistyksen yhteydessä toteutetaan perusparannustöitä kuten radan kaarteiden loivennuksia, siltatöitä ja ratapihamuutoksia, joista merkittävimmät tehdään Kontiomäellä, Kajaanissa ja Vartiuksessa.

Tämän toisen vaiheen sähköistämiseen ja perusparannukseen käytetään runsaat 80 milj. euroa.

Pohjois-Suomen ratojen sähköistyksessä on käytetty ensimmäistä kertaa uudentyyppistä, 2 x 25 kV:n sähkönsyöttöjärjestelmää. Tämän ansiosta sähkönsyöttöasemien välit voivat olla aiempaa pitemmät, mikä lisää entisestään kustannustehokkuutta.

Jatkosähköistyksestä tarveselvitys

Ratahallintokeskus on tekemässä tarveselvitystä ratojen mahdollisesta jatkosähköistyksestä. Tarkasteltavina ovat rataosat Hyvinkää-Hanko, Seinäjoki-Vaasa, Niirala-Säkäniemi, Joensuu-Uimaharju, Joensuu-Pieksämäki sekä Joensuu-Siilinjärvi.

Selvityksen yhteydessä lasketaan rataosittain sähköistyksen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus. Tarveselvitys valmistuu vuoden 2004 loppuun mennessä.

Sähköliikenteellä monia etuja

Junaliikenteestä hoidetaan Suomessa nyt lähes 80 prosenttia sähkövedolla. Rautateiden sähköliikenteen energiankulutus oli vuonna 2003 565 milj. kWh eli 0,7 prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta.

Rautateiden sähköistys on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta edullinen investointi. Sähkövetoisen liikenteen osuuden lisääntyminen vähentää ympäristöhaittoja, sillä typpi-, rikki- ja hiiliyhdistepäästöt pienenevät merkittävästi. Sähköliikenteestä ei aiheudu välittömiä haitallisia päästöjä ilmaan. Sähköveturit ovat myös vähemmän meluisia kuin dieselveturit.

Sähköinen liikenne on dieselvetoon verrattuna taloudellisesti kannattavampaa edellyttäen, että liikennemäärät ovat riittävät. Edullisuus johtuu siitä, että sähkövetokaluston hankinta-, käyttö-, huolto- ja korjauskustannukset samoin kuin energiakustannukset ovat pienemmät kuin dieselkalustolla.

Sähköveto tarjoaa lisäksi dieseliä paremmat mahdollisuudet kuljetusten määrän lisäämiseen samoin kuin nopeuden nostoon ja matka-aikojen lyhentämiseen.

Myös turvallisuutta parannetaan

Junaliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta parannetaan merkittävillä turvalaiteinvestoinneilla. Oulusta Kolariin ja Kemijärvelle otetaan käyttöön uudet turvalaitejärjestelmät vuoden 2004 loppuun mennessä. Tämän jälkeen näiden rataosien liikenne ohjataan keskitetysti Oulun uudesta ohjauskeskuksesta.

Myös junien automaattisen kulunvalvonnan aluetta laajennetaan. Välillä Oulu-Kontiomäki kulunvalvonta on valmistunut jo vuoden 2002 aikana sekä välillä Tornio-Kolari vuoden 2003 aikana. Rataosilla Oulusta Tornioon ja Kemijärvelle kulunvalvonta otetaan käyttöön vuoden 2004 loppuun mennessä sekä Kontiomäen ja Vartiuksen samoin kuin Kontiomäen ja Iisalmen välillä vuonna 2006.

------ Lisätietoja

sähköistys
ylitarkastaja Pekka Rautoja, Ratahallintokeskus, p. 040 548 7582 projektipäällikkö Kari Auranen, CM-Urakointi Oy (rakennuttajakonsultti), p. 0400 507 979

liikenneasiat
liikennesuunnittelupäällikkö Herbert Mannerström, VR Osakeyhtiö, p. 040 862 0564

www.rhk.fi

Katso myös

Ratojen sähköistys (tilanne 1.12.2004 lähtien) Graafinen kuva http://www.pressi.com/fi/kuva/93238.html

Lähde RHK/Pressi.com

Pohjois-Suomen junamatkat nopeutuvat

01.12.2004 05:01

Junamatkat Pohjois-Suomessa vauhdittuvat, kun Oulun ja Rovaniemen välillä alkaa tänään sähkövetoinen junaliikenne.

Sähköistyksen yhteydessä radalla ja ratapihoilla tehtyjen parannustöiden vuoksi junanopeuksia voidaan nostaa 120:stä 140 kilometriin tunnissa. Vauhtia nostetaan ensi vuonna uusien aikataulujen myötä.

Matkantekoa nopeuttaa jo nyt se, ettei Oulussa enää tarvitse vaihtaa etelästä tullutta sähköveturia dieselveturiksi. Aikaa säästyy tässä jo 20 minuuttia.

Neljän vuoden sähköistys- ja ratatöiden kustannukset ovat 107 miljoonaa euroa.

Lähde YLE Teksti TV

VR lopettaa suoran junayhteyden Vaasasta Helsinkiin

30.11.2004 20:23

VR on lopettamassa suoraa junayhteyttä Vaasan ja Helsingin väliltä. Tulevaisuudessa Vaasasta Helsinkiin matkustava joutuu vaihtamaan junaa heti Seinäjoella. Suoria junavuoroja Vaasan ja Helsingin välillä on tällä hetkellä kaksi.

Muutos liittyy osaksi suurempaa VR rataverkkoremonttia mm. Lahti-Kerava oikoradan valmistumista. Muutokset astunevat voimaan syksyllä 2006. Nyt Vaasan ja Seinäjoen välillä sähköjunissa käytetään sähköntuotantoon agregaattivaunuja, jotka ovat tulossa elinkaarensa päähän.

Lähde Pohjanmaan uutiset 30.11
Lähde WWW http://194.252.88.3/rswebvsa.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content8F967

VR:ltä vaaditaan parannuksia Porin junaliikenteeseen

30.11.2004 16:10

Satakuntaliitto ja Satakunnan Kauppakamari vaativat VR:ltä parannuksia Porin ja Helsingin väliseen henkilöjunaliikenteeseen.

Ne esittävät mm. uusien taajamajunien ottamista käyttöön Porin liikenteessä matkustusmukavuuden parantamiseksi. Lisäksi Satakuntaliitto ja kauppakamari haluavat VR:n lisäävän suoraa junaliikennettä Helsingin ja Porin välillä.

Ratahallintokeskuksen pitkän aikavälin suunnitelmissa on jo pitkään ollut tasoristeysten poisto Porin ja Tampereen välillä. 25 miljoonan euron hanke mahdollistaisi Pori-Helsinki -välin taittumisen kahteen ja puoleen tuntiin.

Lähde YLE Satakunnan Radio

Lahti-Luumäki -rataosuus rakenteille vuonna 2007

30.11.2004 16:04

Hallitus aikaistaa kaakkoissuomalaisia väylähankkeita tupo-ratkaisun vuoksi.

Suomen ja Venäjän välisen nopean ratayhteyden rakentaminen alkaa vuonna 2007. Lahti-Luumäki-rataosuuden rakentaminen maksaa 150 miljoonaa euroa ja hankkeen elinkaarimallia selvitetään parhaillaan.

Lähde YLE Kymenlaakson Radio

Haapamäen rautatieliikenne säilyy jatkossakin

30.11.2004 15:59

Keuruun Haapamäen kautta kulkeva henkilöjunaliikenne saattaa lähivuosina lisääntyä. VR:n projektipäällikön Ilkka Keräsen mukaan VR:llä on valmiudet jatkaa ja jopa lisätä Haapamäen kautta kulkevaa henkilöliikennettä.

Keräsen mukaan otollinen ajankohta tähän olisi vuosi 2006. Tuolloin valmistuu Lahti-Kerava oikorata, joka aiheuttaa muutoksia valtakunnallisiin aikatauluihin. Niin ikään vuonna 2006 VR:n on takoitus ottaa henkilöliikennekäyttöön uudet kiskobussit, joita on kaavailtu Haapamäen ja Tampereen väliseen liikenteeseen.

Lähde YLE Radio Keski-Suomi

"Päijänne-Saimaa -kanavan rahoista pääosa Savonrataan"

30.11.2004 00:56

Pohjois-Savon liiton Maakuntahallitus esittää Päijänne-Saimaa -kanavan rakentamiseen varatusta EU-rahoituksesta siirrettäväksi 7 miljoonaa euroa Savonradan kunnostukseen ja nopeustason noston välillä Suonenjoki-Kuopio.

Kanavan suunnitteluun ja rakentamiseen oli varattu vuoteen 2006 päättyvälle EU:n tavoite 1-ohjelmakaudelle yhteensä 14,3 miljoonaa euroa. Maakuntahallituksen yksimielinen esitys rahojen siirrosta Savonrataan tulee maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) käsittelyyn 13. joulukuuta.

'Itäsuomalaista yhteistyötä'

- Tämä on kädenojennus koko itäsuomalaiselle yhteistyölle, sillä tässä sidotaan Ratahallintokeskus Savonradan kehittämiseen nopealle junaliikenteelle aina Kajaaniin asti, luonnehti maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Rossi (kesk.) esitystä.

Pohjois-Savon liiton Maakuntahallitus korosti esityksessään, että valtiovallan on sitouduttava mahdollisimman pian Savonradan kehittämiseen nopealle Pendolino -junaliikenteelle sopivaksi Kajaaniin asti.

Maakuntajohtaja Antti Mykkäsen mukaan kanavarahojen kohdentamisessa päädyttiin vaihtoehtoon, jossa pienellä rahalla saataisiin mahdollisimman suuri hyöty aikaan.

Esitys kohdentuu noin 30 kilometrin välille Suonenjoki-Kuopio -rataosalla. Tältä väliltä poistettaisiin kuusi eritasoliittymää niin joukossa muun muassa Airakselan eritasoliittymä.

- Savonradan perusparantamisen jälkeen tällä rahalla voitaisiin nostaa Suonenjoki-Kuopio -välinen osuus 200 kilometriä tunnissa yltävälle Pendolino -liikenteelle soveltuvaksi.

Lähde Savon Sanomat (net) 30.11.04

Vorot veivät varastoituja ratakiskoja

30.11.2004 00:14

Viitasaaren Keitelepohjan juna-asemalta varastettiin viikonlopun aikaan ratakiskoja. Vorot veivät VR Rata Oy:n 22-metrisiä ratakiskoja noin 50 kappaletta. Kiskot olivat odottamassa korjausasennusta ratapihalla.

Poliisi arvioi, että kiskot on pätkitty kaasuleikkaamalla kuljetuksen helpottamiseksi. Teräskiskot ovat arvotavaraa. Poliisi kaipaa havaintoja liikehdinnästä asemanseudulla lauantain ja maanantaiaamun väliltä.

Lähde Keskisuomalainen (net) 30.11.04

Rantaradan liikenne palaamassa normaaliksi

29.11.2004 20:25

Liikenne rantaradalla katkesi turvalaitevian takia maanantaina pahimpaan ruuhka-aikaan kello 16.55. VR:n mukaan vika myöhästytti neljää kaukoliikenteen ja noin kolmeakymmentä lähiliikenteen junaa. Myöhästymiset olivat tunnin luokkaa.

Matkustajat odottelivat keskeytyksen aikana junissa, kerrottiin VR:n liikenteenohjauksesta. Myöhästymiset koskivat kaukojunia Helsingin ja Turun välillä sekä lähijunia Espoon Leppävaaraan, Kirkkonummelle sekä Vantaankoskelle.

Kello 17.55 liikenne alkoi kangerrellen käynnistyä, kun sitä alettiin ohjata Espoosta paikallisesti. Kello 18.15 siirryttiin takaisin kauko-ohjaukseen Helsingistä. Vian aiheuttajaksi paljastui turvalaitteiden kaapelivika. Tietoliikenneyhteydet saatiin toimimaan vaihtoehtoista reittiä pitkin.

Lähde HS Tuoreet 29.11
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076154672358

Liikenne poikki Rantaradalla

29.11.2004 17:47

Liikenne rantaradalla on poikki turvalaitevian takia. VR:n mukaan vika myöhästyttää useita kaukojunia Helsingin-Turun välillä.

Lähde HS Tuoreet 29.11 klo 17:28
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076154672358

Hiljaisten ratojen lakkaustusuhkaa yritetään torjua Savossa

29.11.2004 09:11

Savossa lakkaustusuhan alla ovat Huutokoski-Savonlinna ja Suonenjoki-Iisvesi radat.

Yhteensä lakkautusuhan alaisia ratoja koko maassa on runsaat 900 km ja nämä radat palvelevat tavaraliikennettä ja erityisesti puutavarakuljetuksia Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Kiskojen kolkkeen pelätään Savossa hiljenevän alueen hiljaisilla rataosuuksilla. Ratahallintokeskus (RHK) jättää esityksensä 16 hiljaisen rataosan kohtalosta ensi vuoden loppupuolella. Savossa kiskojen kolke uhkaa kokonaan hiljentyä Huutokosken ja Savonlinnan sekä Suonenjoen ja Iisveden välillä.

Etenkin Huutokosken ja Savonlinnan välinen 75 kilometrin pituinen osuus on huomion kohteena, koska se on uhanalaisista radoista teollisuuden kannalta tärkeimpiä. Sen sijaan Suonenjoen ja Iisveden väli on vain 7 kilometriä.

Huutokosken radan osalta Savonlinnassa on jo järjestetty kuulemistilaisuus, jossa päättäjille lähetettiin radan tärkeyttä korostavia terveisiä. Vastaavia tilaisuuksia järjestetään muuallakin uhanalaisten ratojen vaikutusalueilla.

- Kuulemis- ja vuoropuheluprosessin jälkeen pyydetään kesän ja syksyn kuluessa lausuntoja, ennen kuin RHK:ssa pohdimme, mitä esitämme liikenne- ja viestintäministeriölle, kertoo liikennejohtaja Anne Herneoja.

- En lähde ennakoimaan esitystä, sillä olemme aidosti liikkeellä keskustelemassa ja kuulemassa sitä, mitä tämä tarkoittaa alueille. Tunnemme itse radat ja liikenteen, mutta emme ole asiantuntijoita siinä, mitä nämä radat merkitsevät alueen elinkeinotoiminnalle, selvittää Herneoja.

RHK:n tarkastelussa nyt olevista hiljaisista radoista yksikään ei kuitenkaan ole mukana RHK:n suunnitelmiin sisältyvissä rahoituskaavailuissa.

Savonlinnan ja Huutokosken välisen osuuden merkitystä ovat tähdentäneet paitsi radan vaikutusalueen kuntien myös puunjalostusteollisuuden edustajat. Tätä rataosaa käyttääkin moni alan yritys.

Savonlinna-Huutokoski osuus erittäin heikkokuntoinen Anne Herneoja kertoo, että rata on erittäin heikkokuntoinen. Ilman peruskunnostusta liikennöinti joudutaan lopettamaan viimeistään vuoteen 2010 mennessä. Remontti taas maksaisi paljon.

- Peruskunnostus rupeaa olemaan kalliin puoleista puuhaa, kun rata on niin huonossa kunnossa. Peruskorjauksen hinnaksi on arvioitu 22 miljoonaa euroa.

Huutokosken radan merkitystä puutavaran kuljetuksessa Herneoja pitää suhteellisen vaatimattomana rautateiden kokonaiskuljetuksiin nähden. Vuonna 2003 radalla kuljetettiin tavaraa 120 000 tonnia, ja ennusteiden mukaan määrä nousee 130 000 tonniin. Herneoja muistelee, että radan kehnon kunnon vuoksi nopeutta on jouduttu rajoittamaan 40 kilometriin tunnissa.

- Emme ota liikenteessä turvallisuusriskejä, joten tuo rajoitus kuvaa radan huonoa kuntoa. Eli se meno siellä on vähän sellaista kitkuttelua.

Lähde Savon Sanomat (net) 29.11.04

Matkustajainformaatio paranee Hämeenlinnassa ja Toijalassa

28.11.2004 23:40

Junamatkustajien informointia parannetaan Tampereen, Hämeenlinnan ja Toijalan rautatieasemilla uuden tekniikan avulla. Ratahallintokeskus asentaa ja testaa parhaillaan asemien uusia, matkakeskustasoisia näyttö- ja kuulutuslaitteita.

Tampereella vanhan informaatiojärjestelmän tilalle saadaan täysin uutta tekniikkaa. Lisäksi laitureilla ja tunnelissa olevia näyttölaitteita tulee lisää ja myös asemakuulutusten laatu paranee.

Hämeenlinnan ja Toijalan asemilla sähköisiä näyttölaitteita ei ole aiemmin ollut, joten palvelutaso paranee merkittävästi nyt asennettavien laitteiden ansiosta.

Hämeenlinnan ja Toijalan asemien näyttö- ja kuulutuslaitteet otetaan käyttöön joulukuun aikana ja Tampereen laitteet tammikuun aikana. Näyttölaitteet on valmistanut suomalainen Mitron Oy.

Lähde RHK tiedote 26.11
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/tiedotteet.html

Pohjoisen rataurakoista päätös joulukuussa

26.11.2004 15:21

Ratahallintokeskuksen ylijohtaja Ossi Niemimuukko istuu kiusaantuneen oloisena työhuoneessaan Makkaratalossa, vastapäätä Helsingin päärautatieasemaa.

Syynä on se, että VR-Rata Oy on yllättäen valittanut Pohjois-Suomen rautateiden kunnossapitoa koskevasta tarjouskilpailusta markkinaoikeuteen. Tarjouskilpailu kunnossapitourakoista päättyi kaksi viikkoa sitten. VR-Rata ei kuitenkaan ehtinyt mukaan tarjouskilpailuun, koska sen tarjous myöhästyi kymmenen minuuttia.

Urakan arvo on noin 50 miljoonaa euroa vuosina 2005-2010. Peruskunnossapidon urakoista Pohjois-Suomen ratojen tapaus on ensimmäinen kilpailutettu.

Laki vaatii, että Ratahallintokeskuksen pitää kilpailuttaa kaikki ne hankintansa, joissa kilpailu on mahdollista. Keskus päättää, kuka urakan saa. Niemimuukko lupaa ratkaisua joulukuussa.

Eduskunta ei voi puuttua asiaan

Eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkanen (kesk.) painottaa, että eduskunta on väärä paikka korjaamaan tilannetta, vaikka VR-Radan myöhästyminen tarjouskilpailussa olisi kuinka inhimillistä tahansa.

"VR-Rata saa katsoa nyt peiliin. Jos se kelpuutettaisiin vielä mukaan, ei se olisi oikein niitä yhtiöitä kohtaan, jotka toimivat ajoissa. Jos tapahtumasta seuraa Pohjois-Suomessa lomautuksia, silloin myöhästynyt tarjous saa kohtuuttomat mittasuhteet. Voi vielä käydä niin, että asia kaatuu eduskunnan, poliitikkojen syliin", arvioi Laukkanen jupakkaa.

Ministeri jäädytti kilpailuttamisen

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (sd.) on suivaantunut niin, että hän on toistaiseksi jäädyttänyt ratojen kunnossapidon kilpailuttamisen, kunnes VR-Radan myöhästymisen taustat on selvitetty. Tällä hetkellä kukaan ei halua tai pysty kertomaan, miksi VR-rata myöhästyi.

Ratahallintokeskuksella harkintamahdollisuus?

Kansanedustaja Erkki Pulliainen (vihr.) arvelee, että VR-Rata saattaa päästä kiusallisesta tilanteesta, koska hankinta-asetuksessa on kohta, joka antaa työn tilaajalle eli Ratahallintokeskukselle harkintamahdollisuuden.

"Nyt me kaikki haluaisimme tietää, mitä tapahtui tuona iltapäivänä, kun VR-Radan tarjous myöhästyi. Ministeri ei vastaa meille edustajille, mitä oikein on tapahtunut. Englannissa vastaava ministeri eroaisi välittömästi, jos jokin virkamies, vaikka alemmallakin virkaportaalla, olisi möhlinyt tuolla tavalla. Leena Luhtanen ei ole antanut selvitystä, mitä yksityiskohtaisesti on tapahtunut, mutta meillä Suomessa yrityskulttuuri onkin toinen kuin Englannissa", painottaa Pulliainen.

Pulliainen muistuttaa, että kyse on noin parin sadan pohjoissuomalaisen ihmisen työllisyydestä.

Kilpailuttamista tulossa pian lisää

Kunnossapidon kilpailutus on esimakua koko rautatieliikenteen valmistautumiselle avoimeen kilpailuun. Suomen kansallinen tavaraliikenne avautuu kilpailulle jo runsaan parin vuoden päästä, 2007.

"Ei ole vielä tietoa, onko VR Osakeyhtiölle tulossa kilpailijoita, mahdollista se kuitenkin on. Ratahallintokeskus vaatii liikenteen harjoittajaksi pyrkivältä turvallisuustodistuksen, josta selviää, että kalusto on kunnossa ja henkilökunta on pätevää raideliikenteeseen", kertoo Niemimuukko.

Lähde Kaleva (net) 26.11.2004

Kaukojunissa kokeillaan hiljaisia vaunuosastoja

26.11.2004 11:16

Matkapuhelimen käytöstä kiusaantuneille junamatkustajille on luvassa helpotusta, kun VR alkaa ensi vuoden alkupuolella kokeilla junissa niin sanottuja hiljaisia osastoja. Kännyköiltä rauhoitetaan tietyt osastot Intercity2-junissa.

IC2-junissa on pelkästään kaksikerroksisia vaunuja, ja ne liikennöivät Jyväskylästä Tampereen kautta Helsinkiin sekä Turusta Helsinkiin. Hiljaisiksi julistetaan junien ensimmäisten vaunujen alakerta eli nelisenkymmentä paikkaa bisnesluokan alapuolelta.

Osastot näkyvät aikataulutiedoissa, ja niissä on kännykän kieltävä merkki. VR:n tiedottajan Camilla Ahlstrandin mukaan osastoissa saa puhua ja matkustaa normaalisti. "Mutta kännykään ihmiset puhuvat usein vieressä oleviin nähden liian kovaa."

Kokeiluun ryhdytään matkustajilta tulleen runsaan palautteen vuoksi. Matkapuhelinten käyttö lisääntyi sen jälkeen, kun VR ja puhelinoperaattorit viitisen vuotta sitten paransivat niiden kuuluvuutta junissa. Samalla alkoi valitus, että puhelimet häiritsevät.

Lähde HS
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1076154639435

Vähäliikenteisten rataosien lakkauttamisen kuulemisaikataulu

26.11.2004 09:50

Vähäliikenteisten ratojen lakkauttamista RHK:lle selvittävä konsultti pitää ratojen mahdollisuuksista kuulemistilaisuudet seuraavasti:

Ti 7.12 klo 12.30 Joensuu-Ilomantsi, Joensuu, Pohjois-Karjalan liitto
Ke 8.12. 9.30 Nurmes-Vuokatti ja Lieksa-Porokylä, Nurmes, Nurmeksen kaupunki
To 9.12 9.00 Aittaluoto-Ruosniemi, Pori, Electrolux
To 9.12 12.30 Kiukainen-Kauttua, Eura, kunnanvirasto
Pe 10.12. 9.30 Lahti - Loviisa, Lahti, Päijät-Hämeen liitto
Pe 10.12. 12.30 Lahti - Heinola, Lahti, Päijät-Hämeen liitto
Pe 17.12. 13.00 Suonenjoki-Iisvesi, Suonenjoki, Suonenjoen kaupunki
Ti 21.12. 10.00 Äänekoski-Haapajärvi ja Raudanlahti-Säynätsalo, Jyväskylä, Keski-Suomen liitto
26.11. (tänään) aamupäivällä Kajaani (Taivalkosken radasta)

Lisäksi Murtomäki-Otanmäki rataosalla henkilöhaastatteluja. Myöhemmin selviää: Kolari-Rautuvaara/Äkäsjoki ja Isokylä-Kelloselkä

Tietokoneviat pohjoisen Pendojen riesana

25.11.2004 19:22

Viimeisen puolentoista viikon aikana VR:n pohjoisen pendolinoliikenne on tökkinyt pahemman kerran. VR selvittää parhaillaan italialaisen valmistajan Alstomin johdolla junissa esiintyneitä vikoja.

Viat ovat kohdistuneet kahteen tiettyyn pendolinojunayksikköön, joista toinen aloitti liikenteen syksyllä ja toinen vuonna 1995, mutta joka peruskorjattiin viime talvena.

VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen kertoo, että kysymyksessä ei ole yksi selvä vika, vaan useita. Pakkanen tai lumentulo ei tällä kertaa selitä myöhästymisiä.

- Viikon varrella on ilmennyt useita eri tyyppisiä vikoja, mikä vaikeuttaa selvitystyötämme. Epäilemme, että valmistaja on tehnyt syksyllä saapuneisiin pendolinoihin ohjelmistopäivityksiä, jotka siten heijastuvat eri puolille junaa, Vanhanen kertoo.

Maanantaina Helsingistä kello 18.20 lähtenyt pendolino pysähtyi Seinäjoen pohjoispuolelle Ruhaan, mistä matkustajat kuljetettiin toisella junalla reilu kaksi tuntia myöhässä Ouluun.

Tiistai-iltana Helsingistä 18.20 lähtenyt pendolino seisoi Parkanossa laitevian vuoksi ja oli Oulussa noin 42 minuuttia myöhässä.

Keskiviikkoaamuna Helsingistä Ouluun kello 5.30 pendolino korvattiin Inter-City -junalla, samoin keskiviikon vuoro Oulusta Helsinkiin kello 17.45 ajettiin sähköjunalla.

Matkustajalle korvaus ylimääräisistä kuluista

Tapaukset harmittavat Vanhasta, koska viime kesän ja syksyn pendolinoliikenne sujui Helsingin ja Oulun välillä ilman suurempia ongelmia.

Vanhanen kertoo, että VR korvaa junien myöhästymisestä matkustajille aiheutuneita ylimääräisiä kuluja rautatiekuljetuslain mukaan. Jokainen korvaushakemus käsitellään tapauskohtaisesti.

VR:n internetsivuilta löytyy korvaushakulomake ja täyttöohjeet. Lomakkeita saa myös asemilta.

Oulun ja Helsingin välillä liikennöi kaksi pendolinoa molempiin suuntiin. Ensi vuonna väliä ajaa kaikkiaan kolme vuoroa molempiin suuntiin. Ensimmäinen pendolino aloitti Oulussa kesäkuussa 2002. Matka Helsingin ja Oulun välillä taittuu viidessä tunnissa ja 44 minuutissa.

VR:llä on tällä hetkellä käytössä 12 pendolinojunayksikköä, joista kolme uutta aloitti liikenteen viime syksynä. Vuoteen 2006 mennessä VR:llä on 18 pendolinoa.

Lähde Kaleva 25.11
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/html/JTpage446873.html

Martti Vainio ostaa Haapamäen veturipuiston

25.11.2004 19:16

Martti Vainion pääosin omistama yritys Martin Safarit Oy ostaa Haapamäen Höyryveturipuiston alueen lukuun ottamatta veturitallia ja siihen liittyvää tonttia. Veturitallin omistajaksi tulee alueen museaalinen toimija, Haapamäen Museoveturiyhdistys r.y. Myyjänä on Keuruun kaupunki. Keuruun kaupunginvaltuuston pitäisi hyväksyä kauppa 13.12.2004.

Martin Safarit Oy:n omistukseen siirtyvien veturipuiston määräalojen ja rakennusten kauppahinta on 60.000 € ja Haapamäen Museoveturiyhdistyksen ostaman veturitallin määräalan ja rakennusten kauppahinta 40.000 €.

Martin Safarit Oy ja Haapamäen Museoveturiyhdistys ostavat myös historiallisen rautatiekaluston ja muun irtaimiston VR-Yhtymä Oy:ltä ja Keuruun Matkailu Oy:ltä yhteensä 15.000 €:n kauppahinnalla.

Ostajat sitoutuvat säilyttämään kaluston Haapamäellä ja kunnostamaan kaluston laaditun suunnitelman mukaisesti. Rautatiekaluston kunnostuksen kustannukset ovat suunnitelman mukaan 2005-2011 kokonaisuudessaan 130.000 €.

- Keuruun kaupunki on tehnyt hyvää työtä Höyryveturipuiston perustamisesta vuodesta 1988 saakka, mutta kannattava yritystoiminta vaatii uusia investointeja ja liikevaihdon nostamista. Nyt voin keskittyä rauhassa panostuksiin ja asiakaspalveluun omissa tiloissa omalla kalustolla, perustelee Vainio motiiviaan kauppoihin.

Martti Vainion tavoitteena on nostaa veturipuiston kävijämäärä vähintään 50.000 henkeen. Vuonna 2003 hän ylsi 40.000:een ja sadevuonna 2004 35.000 kävijään. Pohjalukema ennen Vainion tuloa puistoyrittäjäksi sattui vuodelle 2000: 5.000 puistovierasta.

Lähde Keuruun kaupungin tiedote
Lähde WWW http://vaunut.org/hmvy.pdf

Tavarajunille uusi yhteys Viipurin ja Pietarin välillä

25.11.2004 08:54

Venäjä on erottamassa tavaraliikenteen omalle reitilleen Viipurin ja Pietarin välisellä rataosuudella. Tavaraliikenne on tulevaisuudessa tarkoitus kierrättää Pietariin Antrean ja Kiviniemen kautta. Suomenlahden sataminen toiminnan käynnistyminen lisää huomattavasti tavaraliikennettä Viipurin suunnasta Pietariin.

Uusi ratasuunnitelma esiteltiin ensimmäistä kertaa yhteisiä liikennekysymyksiä pohtivan liikennetyöryhmän Suomen edustajille keskiviikkona Moskovassa.

Nykyinen päärata Suomesta Pietariin halutaan rauhoittaa jatkossa pelkästään henkilöliikenteelle. Rata on tarkoitus kunnostaa lähivuosina nopean junaliikenteen tarpeita vastaavaksi.

Työryhmän suomalainen puheenjohtaja, kansliapäällikkö Juhani Korpela arvioi, että suunnitelman toteutuminen vie vielä vuosia.

Tavaraliikenteen uutta reittiä varten suunnitelmassa on varauduttu rakentamaan uusi yhteys Antrean ja Kivinimen välille. Rajan ylittävään liikenteeseen järjestelyillä ei ole merkitystä. Viipurin ja Vainikkalan välille suunnitelmissa on kaksoisraide.

Korpela sanoo liikennetyöryhmän pitävän tärkeänä nopean junayhteyden saamista Helsingin ja Pietarin välille. Lopullisia päätöksiä radan nopeuttamisesta ei vielä ole tehty, vaikka Venäjän puolella on jo päätetty nopeiden junien ratalinjauksista.

Lähde Etelä-Saimaa (net) 25.11.04

VR nostaa ostojunien hintaa valtiolle

24.11.2004 12:38

Noin 50-100 junavuoroa uhkaa lakkautus, kun Kerava-Lahti-oikorata valmistuu syksyllä 2006 ja liikennöintisopimus VR:n kanssa päättyy, arvioi liikenneneuvos Petri Jalasto liikenne- ja viestintäministeriöstä. Päätökset lakkautettavista vuoroista tehdään ensi keväänä.

Jalaston mukaan 50-100 junavuoroa tarkoittaa yli 10 prosenttia kannattamattomasta junaliikenteestä, josta valtio maksaa VR:lle vuosittain 37-39 miljoonaa euroa. Syksystä 2006 lukien budjettikehyksiin varatut rahat eivät riitä.

Syy mittavaan lakkautusuhkaan on VR:n uusi hinnoittelu. Aiemmasta poiketen VR ottaa osan nyt kannattamattomista junavuoroista maksettavakseen. Sen sijaan valtiolle ostettaviksi tarjottavien tappiollisten vuorojen hinta nousee selvästi.

Lakkautusuhka kohdistuu muun muassa yövuoroihin Joensuusta Turkuun ja Helsinkiin, jotka ovat VR:n kaukoliikennepäällikön Ari Vanhasen mukaan hyvin tappiollisia. VR-konserni ei julkaise erikseen mitään kaukoliikenteen taloudellisia tunnuslukuja. Kaikkia ostovuoroja tarjotaan valtiolle samalta viivalta ja päätökset lakkautettavista vuoroista tehdään ministeriössä, Vanhanen toteaa. Henkilökilometreissä 25 prosenttia VR:n kaikesta kaukoliikenteestä tapahtuu ostojunissa.

Ei vielä kriittistä tarkastelua

VR:n mukaan valtiolle tarjottavan ostoliikenteen hintaa nostaa ensisijaisesti uuden kaluston kustannukset, mutta myös kohoavat energiakustannukset. Liikenneneuvos Jalaston mukaan hinnoitteluun vaikuttavia tekijöitä on muitakin.

- Myös VR:n laskentajärjestelmä on muuttunut. Kannattamattoman liikenteen kustannukset näyttävät kasvavan selvästi, hän sanoo lisäten, ettei VR:n uutta hinnoittelua ole vielä tarkasteltu kriittisesti ministeriössä.

- Syksyyn 2006 kaikki vuorot ovat turvattuja, Petri Jalasto sanoo.

Esimerkiksi Pieksämäki-Joensuu, Joensuu-Nurmes ja yövuorojen lisäksi eräät muutkin Helsinki-Joensuu-vuorot kuuluvat ostoliikenteen piiriin. Kalustokuluja kasvattavat esimerkiksi kiskobussit, jotka liikennöivät Joensuu-Pieksämäki-väliä ensi kesästä alkaen nopeuttamatta matkaa.

Jalaston mukaan ministeriössä mietitään nyt, miten junavuorojen tulevaa tukipolitiikkaa perustellaan johdonmukaisesti, kun tähän asti ilmaan on heitelty yksittäisiä lakkautusuhan alla olevia rataosuuksia ja vuoroja.

Heikot yhteydet länteen

Pohjois-Karjalan liiton maakunta-asiamies Olli Riikonen on varsin tietoinen Turun ja Helsingin yövuorojen lakkautusuhasta. Hän kertoo, ettei ole pyytäessään saanut Helsingin-yöjunan matkustajamääriä VR:ltä.

- Voidaan kysyä, onko oikein, että VR:llä on monopoli koko henkilöliikenteeseen, mutta he voivat tarkastella kutakin väliä omana tulosyksikkönään, arvostelee Riikonen, joka pitää ostoliikennejärjestelmää osasyynä siihen, miksei VR yritä kehittää tappiollisista vuoroista kannattavia.

Junayhteydet Joensuusta länteen ovat jo nyt heikot. Turkuun pitää lähteä viimeistään kello 14.43, jos yövuoro jätetään laskuista. Esimerkiksi Poriin pääsee alle seitsemässä tunnissa vain aamulla kello 6.55. Ilman yövuoroa viimeinen juna Poriin starttaa kello 14.43. Matka kestää 8 tuntia 51 minuuttia.

Yöjunassa Turkuun matkustavat mm. aamulaivalle menijät. Myös opiskelijat käyttävät paljon yöjunia. Helsinkiin päiväkäyntejä yöjunalla tekevät joutuvat koukkaamaan Pieksämäen kautta, koska yöjuna ei liikennöi Karjalan rataa.

Kyllä valtiollakin on joku vastuu

Pohjois-Karjalan elinkeinoelämälle Ylä-Karjalan rataverkko on yövuoroja suurempi huoli. Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Esa Komulainen kertoo, että esimerkiksi Nurmes-Lieksa-rataosuus uhataan lakkauttaa kokonaan, vaikka se on kannattava.

Muut lakkautusuhan alla olevat radat ovat Joensuu-Ilomantsi ja Nurmes-Vuokatti, johon kohdistunee suurin uhka. Ratahallintokeskus on siirtänyt mm. Lieksa-Nurmes-radan lakkauttamisen oululaisen konsulttitoimisto Liidea Oy:n valmisteltavaksi.

- Hyvät yhteydet ovat keskeisiä yrityksille, ja meillä on huippuyrityksiä. Oleellisia kilpailutekijöitä ei pitäisi tuhota missään nimessä. Kyllä valtiollakin on joku vastuu kilpailutekijöiden säilyttämisestä, kiihtyneeltä kuulostava Komulainen sanoo.

Lähde Karjalainen 24.11
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Model=juttusivu.html&Story=1750093.txt

VR-Rata valitti tarjouskilpailusta markkinaoikeuteen

23.11.2004 14:55

VR-Rata on valittanut Pohjois-Suomen tarjouskilpailusta markkinaoikeuteen. Yhtiö on tehnyt markkinaoikeudelle muistutuksen Pohjois-Suomen rautateiden kunnossapitoa koskevasta tarjouskilpailusta.

VR-Rata ei päässyt mukaan tarjouskilpailuun, koska sen tarjous myöhästyi muutamia minuutteja.

Alan yrityksiä edustavien Rakennusteollisuuden ja Suomen Maarakentajien Keskusliiton mielestä Ratahallintokeskus on menetellyt täysin sääntöjen mukaan hylätessään VR-Radan tarjouksen.

Järjestöjen mielestä ei voi sanoa VR-Radan menettäneen urakat myöhästymisen takia, sillä kilpailuun osallistui muitakin tarjoajia.

Lähde YLE Lapin Radio

Kaksi tyhjää säiliövaunua kiskoilta Kilpilahdessa

23.11.2004 12:03

Kaksi tyhjää kaasusäiliövaunua putosi kiskoilta maanantaina iltapäivällä Fortumin Porvoon jalostamolla Kilpilahdessa. Onnettomuus tapahtui purkausterminaalissa kello 16:n aikaan, kun parinkymmenen vaunun letkaa oltiin siirtämässä kävelyvauhtia terminaalissa. Suistumisen alustavaksi syyksi arvioidaan vaunuteknistä vikaa. Fortumin mukaan minkäänlaisen katastrofin vaaraa ei ollut.

Lähde TS 23.11
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2004-11-23,4:267048,1:0:0:0:0:

Turun ja Pieksämäen yöjunat nyt karsimislistalla

22.11.2004 19:20

VR on vähentämässä Turun ja Pieksämäen välistä henkilöjunaliikennettä. Lahden oikoradan valmistuessa vuonna 2006 heikosti kannattavat yöjunavuorot todennäköisesti karsitaan reitiltä. VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen myöntää, että junaliikenteen tukia uudelleen kohdennettaessa yöjunat ovat vaarassa.

- Kannattavaan liikenteeseen emme koske missään tapauksessa, mutta yöjunista ei saa kannattavia millään, hän muistuttaa.

Supistuksia jyrkästi vastustavat Turun rautatieläiset ovat kutsuneet VR-yhtymän hallintoneuvoston puheenjohtajan, kansanedustaja Matti Ahteen (sd) Turkuun keskustelemaan suunnitelmasta. Hänen kanssaan Turkuun tulee tänään maanantaina Rautatieläisten liiton puheenjohtaja Mauri Lunden.

Rautatieläisten aluepääluottamusmies Jorma Hellstenin mielestä on kestämätöntä, että Turun poikittaisliikenteestä tehdään maksumies uudelle liikenteelle ja uusille junille.

- Turku on ainut paikka missä junat pääsevät laivojen lähelle. Poikittaisliikenne tuo yömatkustajat laivoille eikä sitä missään tapauksessa pidä lopettaa. Rautatieläisten mielestä tukien uudelleen kohdentamisessa aiotaan ottaa huomioon vain pääkaupungin tarpeet: poikittaisliikenteen yöjunat voidaan unohtaa, kun Joensuusta pääsee aamu-Pendolinolla nopeasti Helsinkiin.

Lähde TS 22.11
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2004-11-22,4:266771,1:0:0:0:0:

Jouluvalot syttyvät Aleksilla

21.11.2004 10:43

Helsinki. Aleksanterinkadun jouluvalot sytytetään tänään kello 13 Senaatintorilla. Joulupukki saapuu Senaatintorille 50 vuotta vanhalla raitiovaunulla, joka on kunnostettu alkuperäiseen asuunsa tänä syksynä. Ylipormestari Eva-Riitta Siitosen avattua joulukadun joulupukki kulkueineen lähtee Aleksanterinkatua pitkin Mannerheimintielle, jatkaa Pohjoisesplanadia Unioninkadulle ja palaa vielä Senaatintorille. Raitiovaunut ajavat joulukadun avajaisten aikaan poikkeusreittejä noin kello 12.50-14.20. 7A ja 7B ajavat Kaivokatua ja Kaisaniemenkatua pitkin Rautatientorille. 3B, 3T ja 4 ajavat Aleksanterinkadun sijasta Kruununhaan kautta reittiä Kaivokatu-Kaisaniemenkatu-Liisankatu-Snellmaninkatu. Raitioliikenteessä voi olla kulkueen aikana viipeitä. Bussi 16 ajaa tarvittaessa molemmissa suunnissa Mariankadun sijasta Snellmaninkatua ja Liisankatua pitkin. Bussi 17 ajaa tarvittaessa Hakaniemen suunnasta tullessaan Mannerheimintielle Kaivokatua ja Postikatua pitkin. Bussit 17, 24 ja 42 ajavat tarvittaessa keskustasta lähtiessään raitiovaunukiskoja pitkin.

Lähde Helsingin Sanomat Verkkoliite
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076154594227

Lumipyry sotki raitiovaunuliikenteen

20.11.2004 23:38

Iltapäivän sakea lumipyry valkaisi Helsingin lauantaina. Lunta tuli pääkaupunkiin parikymmentä senttiä. Raitiovaunuliikenne meni sekaisin. Kahden vaunun putoaminen kiskoilta Töölössä sotki liikennettä varsinkin kello 16:n jälkeen. Vuorot olivat jopa tunnin myöhässä. Kello 21:een mennessä vuorot oli saatu jotakuinkin aikatauluun.

Suomen ylle seisahtui iltapäivän ajaksi kaksi kapeaa ja pitkulaista pilviverhoa ja lumisade oli hyvin paikallista. Pääkaupunkiseudulla pyry rajoittui aivan meren äärelle. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla taivas loisti sinisenä samaan aikaan, kun Helsingin keskustassa tarvottiin kapeilla poluilla kinoksissa.

Lunta satoi päivän aikana jopa parikymmentä senttiä. Erittäin runsasta lukentulo oli Suomenlahden rannikolla aina Hankoniemeltä Kotkaan.

Lähde HS Tuoreet 20.11
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076154587989

Parkanon ratavaurio haittaa yhä liikennettä

20.11.2004 09:06

Junaliikenne on ollut poikki Tampereen ja Seinäjoen välisellä rataosuudella. Radan korjaustyöt jatkuivat edelleen aamukahdeksan jälkeen.

Tavarajunan veturi vaurioitti yksiraiteista sähkörataa puoli kahdelta aamulla Parkanon pohjoispuolella.

Pahimmin ovat myöhässä kaksi Helsingistä pohjoiseen lähtenyttä yöjunaa, joista toinen seisoi Parkanossa seitsemän ja toinen kuusi tuntia.

Rovaniemeltä Helsinkiin lähtenyt yöpikajuna 60 kierrätetään Haapamäen kautta, mikä aiheuttaa muutaman tunnin myöhästymisen. Lisäksi Rovaniemeltä lähteneen junan 64 matkustajat siirretään Seinäjoella yöpikajunaan 68. Se ajetaan Parkanon kautta, mutta sekin juna myöhästyy aikataulustaan tunteja.

Yöjunien lisäksi myös päiväjunilla matkustavien kannattaa varautua mahdollisesti pitkiinkin myöhästymisiin tällä rataosuudella aamupäivän aikana.

Onnettomuuden syystä ei ole toistaiseksi tietoa.

Lähde Jippii Uutiset
Lähde WWW http://www.jippii.fi/uutiset/kotimaa/?aid=143529

Junaliikenne seisoo Parkanossa

20.11.2004 08:01

Junaliikenne on poikki Tampereen ja Seinäjoen välillä tavarajunan veturin vaurioitettua yksiraiteista sähkörataa yöllä Parkanon pohjoispuolella.

Kaksi Helsingistä lähtenyttä pikajunaa ja yksi pohjoisesta saapuva juna on jumissa Parkanon lähellä ja ne pääsevät jatkamaan matkaansa vasta radan korjaustöiden jälkeen. Työt ovat edelleen käynnissä.

Pahimmillaan junat ovat aikataulustaan myöhässä jopa seitsemän tuntia. Myös aamupäivällä rataosuudella voi olla pitkiäkin myöhästymisiä.

Onnettomuuden syytä ei vielä tiedetä.

Lähde YLE Teksti-TV

Bussilakko laajenemassa myös kiskoille

19.11.2004 19:23

Auto- ja kuljetusalan työntekijöiden liitto AKT uhkaa laajentaa pääkaupunkiseudulta alkanutta bussilakkoa maanantaina rajusti, jos työnantajapuoli ei suostu neuvotteluihin. Neuvotteluja yhdettätoista päivää jatkuvan lakon lopettamiseksi ei ole vielä aloitettu.

Jo nyt lakossa olevien bussiyhtiöiden kaikki kauko- ja tilausliikenne pysähtyy, mikäli AKT toteuttaa uhkauksensa. Mukaan liittyy myös kuorma-auton kuljettajat kuudesta suuresta kuljetusyhtiöstä sekä jätekuljetuksia.

Veturimiesten liiton tukilakko puolestaan pysäyttäisi maanantaina pääkaupunkiseudun lähijunat sekä VR:n taajamajunaliikenteen Helsingin ja Karjaan, Riihimäen, Tampereen, Lahden sekä Kouvolan välillä. VR:n mukaan liikennöimättä jäisi lakon takia noin 900 vuoroa, ja se koskisi noin 100 000 matkustajaa. Kaukoliikenne samoin kuin tavaraliikenne kulkisivat normaalisti.

Lähde HS Tuoreet 19.11
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076154579597

Tekninen vika katkaisi liikenteen Riihimäellä

19.11.2004 18:57

Riihimäen rautatieaseman liikenteenohjausjärjestelmään tullut vika tukkii parhaillaan pääradan junaliikennettä, kerrotaan VR:n liikenteenohjauksesta.

"Riihimäen kohdalla on tulppa. Junat, jotka ovat Riihimäen pohjoispuolella tulossa Helsingin suuntaan, Lahden suunnasta Helsingin suuntaan ja Helsingin suunnasta Riihimäelle ja sieltä edelleen itään ja pohjoiseen seisovat toistaiseksi", liikennepäällikkö Mauno Haapala kertoo.

Kello 18 aseman ohittamista odotti kolme junaa. Vika alkoi kello 17.45 ja sitä korjataan.

Lähde HS Tuoreet 19.11
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076154579979

Luhtanen keskeytti Pohjois-Suomen kilpailutuksen

19.11.2004 13:47

Liikenneministeri Leena Luhtanen (sd) jäädyttää ratojen kunnossapidon kilpailutuksen, kunnes pohjoisten ratojen kilpailutuksessa syntynyt tilanne on selvitetty. Luhtanen kertoi asiasta eduskunnan kyselytunnilla torstaina. VR-Radan tarjous Ratahallintokeskukselle pohjoisten ratojen viisivuotisesta kunnossapidosta myöhästyi muutaman minuutin, minkä seurauksena yhtiö on menettämässä 40-50 miljoonan euron arvoisen urakan.

Luhtanen ei ottanut torstaina eduskunnan kyselytunnilla kantaa siihen, millä tavoin tilanne tulisi ratkaista. Hän korosti, että juridinen selvittely on käynnissä, ja se voi johtaa jopa oikeudenkäynteihin. Luhtanen piti myös mahdollisena päästä tilanteeseen, jossa VR-Radan tarjous otettaisiin vielä tarjouskilpailussa huomioon.

Lähde HS Teksti 18.11
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1076154569290

Innorail havittelee konttijunayhteyttä Shanghaista Kouvolaan

17.11.2004 01:13

Kouvolan seudun kansainvälinen rautatieosaamis- ja palvelukeskushanke Innorail pyrkii lisäämään Trans Siperia radan liikennettä Euroopan ja Kaukoidän välillä. Ensimmäisten neljän pilottijunan kokemuksella hanke tekee työtä säännöllisen liikenteen aloittamiseksi kokokonttijunilla Shanghain ja Kouvolan välillä. Innorail China on osa hanketta kahdensuuntaisen tavaraliikenteen kehittämiseksi. Kouvolan kaupunki on allekirjoittanut Jinhuan maakunnan kanssa laajennetun yhteistyösopimuksen, joka mahdollistaa jatkoneuvottelut Shanghain rautateiden ja sikäläisten kuljetus- ja huolintayhtiöiden kanssa.

Ensimmäisten junien matka on vielä viivästynyt Kiinan ja Venäjän rajalla. Kouvolan yritysmagneetin toimitusjohtaja Sirkku Seila arvioi sen vielä johtuvan siitä, että yhteys on kiinalaisille uusi, mutta ongelmakohdat ovat poistettavissa. Kaupunginjohtaja Aimo Ahti toteaa, että Kouvola on jo nyt Trans Siperia radan läntinen päätepiste. Transitoliikennettä Kouvolaan tulee jo 11.000 tonnia, joka on mahdollista kasvattaa yli kaksinkertaiseksi logistiikkakeskusta ja ratapihaa kehittämällä.

Innorail Business toteuttaa palvelukeskusta, joka tarjoaa kaikki logistiset ja muut tarvittavat palvelut sekä tilaa myös jalostusyrityksille. Kaavoitettua maa-aluetta keskuksella on 25 hehtaaria valtatie 15:n itäpuolella, mutta se on laajennettavissa 60 hehtaariin nykyiseltä Teholan alueelta Tykkimäkeen ja Kullasvaaran alueelle.

Innorail-hanke käsittää liiketoimintojen lisäksi myös instituutin terminaalihenkilöstön kouluttamiseksi ja venäjänkielisen liiketalouden opetuksen antamiseksi, rautatieyliopiston, joka toimii tutkimus- ja verkostoyliopistona yhteistyössä Moskovan rautatieyliopiston kanssa, sekä kulttuurikeskuksen raideliikenteen kulttuurin ja sosiologian tutkimiseksi.

Lähde Helsingin Sanomat (B2) 16.11.2007

VR ulkoistaa siivouksensa ISS:lle

17.11.2004 01:11

[STT 15.11.2004, 16:50]

VR-Yhtymä ulkoistaa siivouspalvelunsa ISS Palvelut Oy:lle. VR:n kiinteistöjen ja junanvaunujen siivous siirtyy ISS:n hoidettavaksi ensi vuoden alusta alkaen. VR:n siivouspalvelutehtävissä olevat runsaat 200 henkilöä siirtyvät ISS:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

VR perustelee ratkaisuaan halullaan keskittyä ydintoimintoihinsa eli rautatieliikenteen palveluihin sekä ratojen rakentamiseen ja kunnossapitoon.

"VR:n tavoitteena on olla Suomen menestyvin ja turvallisin kuljetusyritys. Keskitämme yhä vahvemmin omat resurssimme ydintoimintamme kehittämiseen. Liiketoimintaa tukevat palvelut ostamme ammattitaitoisilta kumppaneilta, jos tämä osoittautuu kokonaisuuden kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi", VR:n hallintojohtaja Pertti Saarela linjaa yhtiön tiedotteessa.

Lähde Talentum.com / STT
Lähde WWW http://www.talentum.com/doc.do?f_id=645741

Nurmes-Vuokatti-rata uhattuna

15.11.2004 21:40

Joensuu-Ilomantsi-yhteys säilynee

Ratahallintokeskuksen vähäliikenteisten ratojen tulevaisuutta selvittävä työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran lokakuun lopulla, Pohjois-Karjalassa tarkastelukohteina ovat Nurmes-Vuokatti -rataosuuden lisäksi myös Lieksa-Nurmes sekä Joensuu-Ilomantsi -osuudet.

- Vähäliikenteiset radat on pantu yhteen koriin ja tutkimme, mitä niille tehdään. Lähitulevaisuudessa on peruskorjaustarpeita, eivätkä korjausrahat sisälly ratahallintokeskuksen lähivuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaan, sanoo maakuntaa työryhmässä edustava maakunta-asiamies Olli Riikonen Pohjois-Karjalan liitosta.

Työryhmä selvittää, mitä haittoja rataosuuksien lakkauttamisesta aiheutuisi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että katsotaan, missä lopettaminen on vähimmin vaurioin tehtävissä. Alustavassa selvityksessä on todettu, että Joensuu-Ilomantsi -rataosuuden korjaaminen on arvioitu kannattavaksi. Lieksa-Nurmes-osuuden investointitarve on vasta vuoden 2010 jälkeen. Uhanalaisin on Nurmes-Vuokatti-rataosuus.

Yrittäjät kirjelmöivät

Rautatieasiat ovat puhuttaneet Nurmeksessa jo vuosien ajan. Viimeksi tammikuussa Nurmeksen yrittäjäjärjestö kirjelmöi huoliaan Nurmes-Vuokatti radan tilanteesta liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle. Yrittäjäjärjestö toivoi, ettei rataosuutta lakkautettaisi ennen kuin maahan on vahvistettu virallinen rautateiden lakkautusmenettely. Ratahallintokeskus toteaa tuoreimmassa taloussuunnitelmassaan, että päätöksiä pitäisi tehdä vuoden sisällä.

Nurmeksen Yrittäjien sihteeri Kalevi Kämäräisen mielestä edistystä edellisiin toimintasuunnitelmiin on tapahtunut ainakin verbaalisella tasolla. Nyt kiinnitetään huomiota myös siihen, mitä radan lopettaminen merkitsisi näille paikkakunnilla. Kämäräisen mukaan Nurmes-Vuokatti-rataosuuden liikennöinnin lopettamisesta syntyisi melkoiset riskit paikkakunnalle. Esimerkiksi paikkakunnan suurin yksityinen työllistäjä, Nurmeksen saha käyttää rataosuutta kuljetuksiin, samoin Höljäkkä Oy.

Tällä hetkellä Nurmeksen asemalta lähtee kiskoja pitkin pohjoiseen päivittäin kaksi lähinnä raakapuulasissa olevaa junaa. Talviaikaan radalla kulkee myös Uimaharjun tuotteita umpivaunuissa.

- Nyt tavaraa kiertää Siilinjärven kautta, joka lisää matkaa muutamia kymmeniä kilometrejä.

Kämäräinen ihmettelee tilannetta, koska VR maksaa ratamaksuja kilometriperusteella. Hän oudoksuu sitä, miksi VR suostuu maksamaan, eikä vaadi lyhyemmän reitin kunnostamista. Nurmeksesta on henkilöliikennettä etelään päin. Pohjoisen henkilöliikenne loppui 90-luvun alkuvuosina. Nyt henkilökuljetukset Nurmeksen ja Kontiomäen välillä tehdään bussilla.

Lähde Karjalainen 15.11
Lähde WWW http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk?Newsp=karj&Depa=maakunta&Date=041115&Model=juttusivu.html&Story=1734539.txt&StDate=041115&StTime=00%3A00%3A00

Pieksämäen ja Kuopion välinen rataremontti etenee hyvin

15.11.2004 10:03

Pieksämäen ja Kuopion välinen rataremontti etenee hyvin leutona syksynä.

Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen lupaa, että pohjoinen Savon rata välttyy vuodenvaihteessa uhanneilta uusilta nopeusrajoituksilta.

Pienellä osalla tätä rataa junanopeuksia on jo jouduttu pudottamaan 140 kilometristä sataan kilometriin, koska puiset ratapölkyt lahoavat vanhuuttaan kiskojen alta. Ruohonen ei ole varma, päästäänkö näistäkin rajoituksista eroon ennen vuodenvaihdetta, mutta joka tapauksessa viimeistään ensi vuonna.

Sää suosii pitkää remonttikautta

Pieksämäen ja Kuopion välisen radan työt ovat Ruohosen mukaan edenneet hyvin. Vaikka rahoituksen järjestyminen jäi viime hetkiin, tilannetta on tasoittanut syksyn leutous. Työt eivät ole pysähtyneet routaesteeseen.

- Aika paljon olemme päässeet nyt syksyllä tekemään, kun sääkin on suosinut, Ruohonen kertoo.

Remontti valmis ensi vuonna

Ruohonen uskoo ja toivoo, että venynyt rataremontti saadaan valmiiksi ensi vuonna, sillä loppurahoitus järjestynee valtion ensi vuoden budjettiin.

Lisäbudjetissa toinen Savon ratakohde on kipeästi remonttia odottanut Siilinjärven ja Viinijärven väli, johon aikaisemmin on mennyt pari miljoonaa euroa.

Tänä ja ensi vuonna rahaa kuluu Siilinjärven ja Viinijärven väliseen teollisuusrataan vielä yhteensä noin 25 miljoonaa. Tällä rahalla erittäin tärkeä yhteys saadaan kuntoon. Rata palvelee muun muassa Kemiran ja puuteollisuuden raaka-ainekuljetuksia.

Tänä ja ensi vuonna rahaa runsaan 90kilometrin pituiselle radalle tarvitaan vielä 11 miljoonaa euroa.

Junanopeuksien nostoa Pieksämäen ja Kuopion välillä jarruttaa sitkeimmin tasoristeysten runsaus. Tasoylikäytävät vähenevät tuskallisen hitaasti, mutta hieman lisävauhtia pyritään saamaan pilottihankkeella.

Tasoristeyksiä pois pilottihankkeella

Investointijohtaja Kari Ruohonen kertoo, että Ratahallintokeskus yhdessä maanmittauslaitoksen ja tielaitoksen kanssa yrittää soveltaa uutta, kokonaisvaltaisempaa periaatetta.

Vähäliikenteisien teiden tasoristeyksiä pyritään tekemään tarpeettomiksi tarjoamalla mahdollisuuksia vapaaehtoisiin maanvaihtoihin, jolloin esimerkiksi tilan pellot keskittyisivät radan yhdelle puolelle. Näin vähennetään tarvetta radan ylityksiin.

Lähde Savon Sanomat (15.11.04)

Ympäristökeskus kaipaa lisätietoa pikaraitiotiestä

14.11.2004 14:27

Uuudenmaan ympäristökeskuksen mielestä on trapeellista selvittää myös Espoon esittämä uusi vaihtoehto, jonka mukaan matalalattiainen pikaraitiotie rakennettaisiin Espoosta Helsingin Ruoholahteen tai Rautatientorille saakka.

"Vaihtoehto on syytä selvittää sellaisella tarkkuudella, että sen toteuttamiskelpoisuus voidaan arvioida", ympäristökeskus sanoo lausunnossaan Etelä-Espoon raideliikennevaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Arvioinnissa ovat mukana metro ja erilaisia raitiotie- ja bussivaihtoehtoja sekä niiden yhdistelmiä.

Ympäristökeskuksen johtaja Leena Saviranta suomentaa byrokraattisen lauseen siten, ettei ole järkevää selvittää pikaraitioteiden kaikkia alavaihtoehtoja kovin pitkälle, koska niiden ympäristövaikutusten erot ovat pieniä. "Oleellista yva-menettelyn kannalta on, että ne kulkevat raiteilla."

Espoon kaupunginhallitus vaati uutta vaihtoehtoa yva-ohjelmaan, koska Helsingin ja Espoo neuvottelmea kompromissi merkitsee kulkuneuvon vaihtoa Lauttasaaressa. Se tarkoittaa Espoosta tulevaa matalalattiaista raitiovaunua, josta matkustajat joutuvat siirtymään metroon.

Toinen vaihtoehto olisi korkealattiainen raitiovaunu, joka ajaisi metrokiskoja pitkin Hkaniemeen saakka. Kaikkiin ratavaihtoehtoihin kuuluu busseilla hoidettavaa liityntäliikennettä Tapiolassa ja Matinkylässä.

Espoossa on edelleen erilaisia käsityksiä metron, raitiovaunun, tai bussin paremmuudesta Etelä-Espoossa. "Ympäristövaikutusten arvioinnilta on odotettu sellaisiakin tietoja, joita se ei voi tuoda. Tämä ei ratkaise teknistä tai taloudellista valintaa", Saviranta sanoo.

Etelä-Espoon ratavaihtoehtojen ympäristövaikusten arviointi kestää vielä noin puolitoista vuotta.

Lähde HS 11.11

Jäteauto ja Tka7 kolaroivat tasoristeysessä Keuruulla

12.11.2004 11:53

Ratatöissä ollut ratakuorma-auto ja jätelastissa ollut kuorma-auto kolaroivat Pihlajaveden ja Valkeajärven välillä sijaitsevassa Kömin tasoristeyksessä keskiviikkona aamupäivällä.

Kuorma-auto tuli kello yhdentoista aikaan Koivumäen suunnasta stop-merkein varustettuun tasoristeykseen, eikä sen kuljettaja huomannut radalla liikkunutta työkonetta.

Radalle tulleen kuorma-auton nokka törmäsi vaunun puskuriin, jolloin auto kääntyi pyörillään radan suuntaisesti ja suistui ojaan.

Kuorma-auton kuljettaja loukkasi törmäyksessä lievästi kylkeään, mutta muut osapuolet selvisivät kolarista pelkällä säikähdyksellä.

Kuorma-auto vaurioitui kolarissa pahoin, mutta radalla liikkuneeseen kalustoon ei tullut vaurioita. (Suur-Keuruu)

--------------

Keuruun poliisin mukaan vahinkoja lievensi se, että huoltojunan nopeus oli vain 35 kilometriä tunnissa. (Helsingin Sanomat 11.11.2004)

Lähde Suur-Keuruu
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2004/11/12/1025769.shtml

Ratahallintokeskus sai luvan purkaa Kairokosken vanhan veturitallin Parkanossa

11.11.2004 22:54

Ratahallintokeskus on saanut Parkanon rakennuslautakunnalta luvan purkaa Kairokosken aseman veturitallin, vesitornin ja varaston. Rakennuslautakunta oli asiasta yksimielinen. Rakennukset ovat huonokuntoisia ja sortumavaaran vuoksi vaarallisia ympäristölle. Rakennuslautakunta on kehottanut omistajaa joko aitaamaan alueen, korjaamaan veturitallin romahtaneen katon tai purkamaan huonokuntoisen rakennuksen.

Rakennuslautakunta vaatii ennen perustusten purkua tutkimaan, onko alueen maaperän saastunut. Tarvittaessa on tehtävä maaperän puhdistamissuunnitelma ja se on hyväksytettävä Parkanon ympäristöviranomaisella.

Pirkanmaan maakuntamuseo vastustaa lausunnossaan purkua. Se katsoo, että veturitallilla on ilmeistä paikallishistoriallista merkitystä osana asema-aluetta. Museo esittää, että rakennuksen kunnostus- ja käyttömahdollisuudet tutkitaan, ja ratapiha-alueen rakennuskannan nykytila ja merkitys osana Parkanon rakennusperintöä arvioidaan tarkemmin rakennushistoriallisen selvityksen avulla.

Kairokosken kyläseuran hallitus on myös huomauttanut purkuhankkeesta. Sen mielestä tällaiset historiaa sisältävät kohteet on pyritty saamaan hyötykäyttöön purkamisen sijasta. Kyläseura toivoo, että tällaiselle vaihtoehdolle annettaisiin aikaa.

Kyläseuran mielestä alueen maaperä olisi tutkitutettava kolmannella osapuolella, ennen kuin purkamiseen ryhdytään ollenkaan. Tutkimus pitäisi sen mielestä ulottaa myös välittömästi rakennuksen alapuolella olevalle asuntoalueelle.

Yllätys ja pettymys

Kyläseuran puheenjohtaja Sirpa Viljamaa yllättyi purkuluvasta, sillä hän oli saanut etukäteen sellaista tietoa, että lautakunta jättäisi asian pöydälle lisäharkintaa varten. Viljamaa korostaa puhuvansa asiasta yksityishenkilönä, sillä kyläseurassa on sekä purkamisen kannattajia että vastustajia.

- Minusta rautatiet ovat niin arvokas osa Parkanon historiaa, että tällaiset kohteet pitäisi hyödyntää eikä purkaa. Kairokosken asema on lähellä kolmostietä, joten tähän olisi hyvät mahdollisuudet, Viljamaa uskoo.

Hän sanoo nyt valittavansa purkuluvasta.

- Olin toivonut, ettei tässä olisi tarvinnut käydä valitustietä. Uskoin, että asiassa olisi voitu rauhassa harkita muita vaihtoehtoja ja vasta sitten tehdä päätös, Sirpa Viljamaa sanoo.

Lähde Ylä-Satakunta
Lähde WWW http://www.ylasatakuntalehti.fi/uutinen3.html

Liikenneministeri pyytää selvitystä rataurakan tunaroinnista

09.11.2004 21:31

Liikenneministeri Leena Luhtanen on pyytänyt rataurakan möhlineeltä VR-Rata Oy:ltä selvityksen tapahtumasta. Sitä ennen ministeri Luhtanen ei halunnut kommentoida asiaa.

- Toki tämä on ongelmallinen tilanne ja kyllä siitä on koko yhtiö vastuusssa, mutta tietenkin se henkilöityy, sanoo toimitusjohtaja Teuvo Sivunen.

Urakkatarjouksen jätti Ratahallintokeskukselle kymmenkunta yritystä, muun muassa Tieliikelaitos, YIT, Engel ja Siemens. Ratahallintokeskus ratkaisee urakan voittajan joulukuussa.

Sivunen sanoo, että tunarointi selvitetään mahdollisimman nopeasti.

Lähde YLE Lapin Radio

VR-Radan työpaikat pohjoisessa säilyvät

09.11.2004 20:14

VR-Radan Pohjois-Suomen alueen työväkeä ei uhkaa kilometritehtaalle joutuminen, vaikka ratojen kunnossapitourakka näyttääkin menneen sivu suun.

Sanomalehti Lapin Kansa uutisoi, että yhtiö jäi kynnykselle kunnossapitourakan tarjouskilvasta, koska tarjous myöhästyi pari minuuttia määräajasta. Tarjouskilpa koski rautateiden kunnossapitoa Pohjois-Suomessa vuosina 2005-2010. Urakan arvo on 40-50 miljoonaa euroa.

VR-Radan Pohjois-Suomen alueen aluepäällikkö Paavo Salonen sanoo, että suuria irtisanomisia ei ole luvassa. Hän tyrmää julkisuudessa esitetyt veikkaukset, joiden mukaan jopa 200 ihmisen työpaikat olisivat vaarassa.

- Ei missään tapauksessa. Toimimme tässä asiassa kuten vastuullinen työnantaja toimii, Salonen vakuuttaa.

Salosen mukaan urakassa oli kyse 200 työpaikan sijaan noin 100 miestyövuodesta. VR-Rata työllistää Pohjois-Suomessa 269 henkilöä.

Töiden uudelleenjärjestelyt aiheuttavat todennäköisesti työvoiman sijoittamista uusiin toimipisteisiin. Väen siirtämistä uusiin tehtäviin ja toimipisteisiin hän ei pidä ongelmana.

Lähde Ilta-Sanomat 9.11
Lähde WWW http://www.iltasanomat.fi/uutiset/sahkeet.asp?id=874616

VR-Rata sai rataurakan Ruotsista

09.11.2004 11:21

Oy VR-Rata Ab on mukana työyhteenliittymässä, joka on voittanut Ruotsin suurimman rataurakan uudella Botniabanalla Pohjois-Ruotsissa. Urakka koskee 110 kilometrin pituista rataosuutta Husumin ja Nylandin välillä. Urakan arvo on vähän yli 40 miljoonaa euroa. Toinen osapuoli työyhteenliittymässä on Balfour Beatty Rail AB. Urakan tilaaja on Botniabanan AB.

Nyt solmittu rataurakka valmistuu kuudessa vaiheessa vuosina 2005-2007. Sopimus sisältää radan päällysrakenteen eli kiskojen, ratapölkkyjen, pintasepelin ja muiden rataan liittyvien laitteiden toimituksen ja asennuksen. Korkein sallittu nopeus yksiraiteisella osuudella on 250 kilometriä tunnissa, ja junien akselipaino voi olla enimmillään 25 tonnia.

Rataurakka on osa 190 kilometrin pituista uutta Botniabanaa, joka kulkee Ruotsin itärannikolla Uumajan eteläpuolella. Maarakennus- ja siltatyöt radalla ovat olleet käynnissä jo pari vuotta. Koko rata Uumajaan asti on valmis vuonna 2010.

VR-konserniin kuuluva VR-Rata on erikoistunut radan suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon. VR-Radan tärkein toiminta-alue on Suomi. Yhtiön liikevaihto on noin 215 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä 2 400.

Balfour Beatty Rail on kansainvälinen rautatieyhtiö, jonka pääkonttori on Englannissa. Yhtiö toimii pääasiassa Euroopassa, USA:ssa ja Aasiassa. Sen liikevaihto on noin 1,2 miljardia euroa. Ruotsalaisen tytäryhtiön liikevaihto on noin 47 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 60.

Botniabanan AB on Ruotsin valtion ja neljän Pohjois-Ruotsin kunnan omistama yhtiö, jonka tehtävänä on rakennuttaa uusi rataosuus.

Lähde VR tiedote 9.11
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n20

VR-Rata joutui ulos Pohjois-Suomen kunnossapidosta

08.11.2004 21:10

VR-Radan tarjous pohjoisen ratojen kunnostuksesta myöhästyi Ratahallintokeskuksen kirjaamosta 10 minuuttia.

Ratahallintokeskuksen pohjois-Suomesta alkava rautateiden kunnostustöiden kilpailuttamisen kokeilu on saanut yllättävän alun, kun VR:n oma yhtiö Oy VR-Rata Ab jätti tarjouksensa myöhässä eikä sitä voida ottaa huomioon.

VR-Radan tarjous myöhästyi Ratahallintokeskuksen kirjaamosta 10 minuuttia. Lain mukaan sitä ei voida ottaa mukaan tarjouskilpailuun. Keskuksen ylijohtaja Ossi Niemimuukon mukaan kunnostuksesta saatiin useampia muita tarjouksia, joista valitaan vuoden loppuun mennessä pohjoisen ratojen kunnostaja viideksi vuodeksi.

Ennen tätä ja ensi kesään saakka ratoja kunnostaa VR-Rata. VR-Radalla on pohjoisella, maantieteellisesti liki puolet Suomesta kattavalla alueellaan noin 200 työntekijää, joiden tulevaisuus on nyt auki.

VR-Radan toimitusjohtaja Teuvo Sivunen sanoo, että parhaillaan selvitetään, miksi tarjous myöhästyi. Sivusen mukaan ei ole tapahtunut mitään dramaattista ja yhtiö aikoo tulevaisuudessakin noudattaa vastuullista henkilöstöpolitiikkaa.

Pohjoisen ratojen ylläpidon kilpailuttaminen on Ratahallintokeskuksen ensimmäinen askel ja kokemusten jälkeen kilpailuttaminen laajenee mahdollisesti muualle maahan.

Lähde MTV3 Uutiset 8.11
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/talous/talous.shtml?2004/11/327982

Yleiset tasoristeykset pois Vainikkala-Kouvola-Kotka-radalta

08.11.2004 16:26

Yleisten teiden ja rautateiden tasoristeykset on saatu poistettua Vainikkalan, Kouvolan ja Kotkan väliltä.

Viimeinen tasoristeys poistettiin Valkealan Utista lokakuussa. Tasoristeysten hävittämisestä päätettiin 90-luvun alussa Poitsilan ratapihan säiliövaunupalon jälkeen. Runsaan kymmenen vuoden aikana on poistettu kaikkiaan 13 tasoristeystä. Niiden tilalle on rakennettu siltoja mm. Kotkan Kyminlinnaan, Anjalankosken Saaramaalle ja Valkealan Aitomäkeen.

Vainikkala-Kouvola-Kotka rataosuudella on yksityisteiden tasoristeyksiä vielä parikymmentä.

Lähde YLE Kymenlaakson Radio

Rautateiden hoitoon yksityistämiskokeilu

05.11.2004 23:00

Pohjois-Suomessa kokeillaan viiden vuoden ajan rautateiden kunnossapidon yksityistämistä. Kokeilulla tavoitellaan ainakin kunnossapidon laadun parantamista, sanoo Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen.

Ruohonen sanoi YLE:n TV-uutisille, että kokeilua on määrä laajentaa koko maahan, kunhan asiasta saadaan lisätietoa.

Suomessa ratojen kunnossapidosta on tähän asti vastannut yksin VR-Rata Osakeyhtiö. Yksityistämisen ongelmana pidetään vastuukysymyksiä mm. mahdollisissa onnettomuustapauksissa.

Liikenneministeriössä on päätelty, että vastuun pitää olla yksiselitteisesti Ratahallintokeskuksella, sillä yksityiset rahkeet eivät riitä, jos juna putoaa kiskoilta, ja rataa joudutaan tekemään uudestaan.

Liikenneministeriössä pidetään hyvänä, jos kunnossapito ja kunnossapidon koneet irrotetaan VR-Rata Oy:stä, koska näin sen yksinoikeus töihin loppuu.

Lapissa yksityistämistä vastustaa mm. Lapin liitto. Liiton edunvalvontapäällikön Jaakko Ylitalon mukaan hankkeella tavoitellaan vain säästöjä, ja se voi johtaa ratojen kunnon huononemiseen.

Lähde YLE TV-uutiset

Keskustelu väylärahoituksesta www.otakantaa.fi - sivustolla

04.11.2004 23:40

LVM on avannut valtioneuvoston www.otakantaa.fi - sivustolle keskustelun väylärahoituksesta. Keskustelussa on jo käynnistynyt vilkas keskusteluketju vähäliikenteisten ratojen kohtalosta. Keskustelussa voi ottaa myös muuten kantaa ratojen rahoitukseen, esimerkiksi uusien oikoratojen tai kaupunkiseutujen paikallisraideliikenteen rahoitukseen.

LVM:n tiedote

Nyt otetaan kantaa väylärahoista

4.11.2004

Seuraavat neljä viikkoa kansalaiset voivat osallistua Internet-keskusteluun tie- ja rautatierahojen kohdentamisesta. Keskustelu käydään Internet-osoitteessa www.otakantaa.fi.

Avoimen kansalaiskeskustelun pääkysymyksinä ovat riittääkö teiden ja ratojen nykykunto ja mihin valtion väylärahat tulisi kohdentaa.

Teiden ja ratojen rakentaminen ja kunnossapito on kallista ja rahat otetaan verovaroista. Teiden päivittäiseen hoitoon käytetään lähes 200 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä valtaosa kuluu teiden talvihoitoon eli lumenauraukseen ja liukkaudentorjuntaan. Tieverkon ylläpitoon eli nk. perustienpitoon rahaa käytetään noin 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Jo muutama vuosi on teiden päällystys arvioitu tärkeimmäksi. Tämä on merkinnyt aikaisempaa vähemmän rahaa pieniin liikenneturvallisuushankkeisiin, kevyen liikenteen väyliin ja meluntorjuntaan.

Ratoja ylläpidetään noin 330 miljoonalla eurolla vuodessa. Suomen rataverkon peruskunto on viime vuosina huonontunut, koska kunnossapitomäärärahat ovat vähentyneet. Joillakin rataosilla on hyvin vähän liikennettä. Onkin harkittu, voitaisiinko näiden rataosuuksien ylläpitämisestä luopua.

Uusia liikenneväyliä rakennetaan nykyään vasta tarkan harkinnan ja kustannus-hyöty-laskelmien perusteella. Isoimmat käynnissä olevat tie- ja ratarakentamiskohteet ovat Turun ja Helsingin välisen moottoritien loppuun rakentaminen, Vuosaaren sataman liikenneyhteydet sekä Keravan ja Lahden välinen oikorata.

Liikenneväylien rakentamista pitkällä aikavälillä kartoittanut ministerityöryhmä on lisäksi listannut joukon hankkeita, jotka olisi syytä toteuttaa lähivuosina.

Kansalaiset voivat antaa palautetta siitä, mitä ongelmia teiden ja ratojen kunnossa on, jaetaanko nykyiset tie- ja ratarahat oikein ja mihin päin Suomea uusia teitä tai ratoja pitäisi rakentaa.

Lisätietoja: yli-insinööri Mikko Ojajärvi, puh. (09) 160 28574

Lähde Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote 4.11.2004
Lähde WWW http://www.mintc.fi/

Sähkövetureiden koeajot alkavat Pohjois-Suomessa

04.11.2004 11:00

Oulun ja Rovaniemen välisen rataosuuden sähköistäminen on edennyt koeajovaiheeseen. VR aloittaa koeajot sähkövetureilla Oulun ja Kemin välillä ensi tiistaina, ja seuraavana päivänä ajoja jatketaan Kemin ja Rovaniemen puolivälin tienoilla sijaitsevalle Koivun asemalle saakka. Koeajot on tarkoitus saa päätökseen viimeistään perjantaina 12. marraskuuta.

Junien nopeudet ovat koeajossa 120-154 kilometriä tunnissa. VR:n henkilökunta varmistaa yleisten teiden ylikäytävien turvallisuuden miehittämällä ne, kun junan nopeus ylittää 140 kilometriä tunnissa.

Koekalustona on Sr2-veturi, mittavaunu sekä kolme InterCity-vaunua. Varsinainen liikennöinti sähkövetureilla alkaa Oulun ja Rovaniemen välillä 1. joulukuuta.

Lähde STT/Kaleva
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/html/JTpage441781.html

Raitiovaunulinja 7 menee Kamppiin

03.11.2004 18:15

Raitiovaunulinja 7 ohjataan kulkemaan Kampin keskuksen kautta. Raitiovaunu pysähtyisi Scandic-hotellin edessä Simonkadulla ja Tavastia-klubin kohdalla Urho Kekkosen kadulla, kaavailee kaupunkisuunnitteluvirasto.

Uudesta suunnitelmasta on tarkoitus päättää vielä tänä vuonna. Uusi kiskotus pitäisi ehtiä rakentaa ennen kuin Kampin keskus valmistuu lopullisesti 2006. Keskuksen valmistuttua sen kautta arvioidaan kulkevan 200 000 ihmistä päivittäin Siksi maan alla ja päällä kulkevan joukkoliikenteen pitäisi tukea toisiaan.

Raitiovaunulinja puikkelehtisi ensin Simonkadulta Urho Kekkosen kadulle ja sitten Fredrikinkatua pitkin Arkadiankadulle. Kaupunkisuunnitteluvirasto on tilannut saksalaiselta konsultilta selvityksen, miten raitiovaunut pystyvät ajamaan Annankadun ja Urho Kekkosen kadun jyrkissä kulmauksissa.

Lähde HS Tuoreet 3.11
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1076154428133

Paimion rautatieaseman historiikki julkistettiin / Asemalle kaivataan yhä pysäkkiä

02.11.2004 19:39

Paimion rautatieasemalle kaivataan yhä pysäkkiä - Kansanedustajat pyrkivät pitämään hanketta esillä

- Hyvä etten linnaan joutunut, huokaisee 77-vuotias kuvanveistäjä Raili Mikkonen-Joutsen muistellessaan railakasta lapsuuttaan. Paimion radanvarren kasvateilla kun oli tapana asetella kymmenpennisiä kiskoille, jotta juna voisi litistää ne tunnistamattomiksi.

Mikkonen-Joutsen asui niin lähellä rataa, että lasit helisivät aina junan pyyhältäessä ohi. Hän ei itse ole rautatieläisten jälkikasvua, mutta naapurin karjalaissyntyinen yksinhuoltajaäiti teki häneen lähtemättömän vaikutuksen: Selma Nikander nimittäin nosteli uupumatta tasoristeyspuomia sota-aikanakin, jolloin aikataulut tahtoivat pettää useammin kuin kerran.

Juna lakkasi pysähtymästä Paimiossa vuonna 1988, mutta Mikkonen-Joutsen kaipaa yhä pysäkkiä takaisin. Hänen työtilansa on Helsingissä, mutta varsinkin itään kulkeminen on nyt hankalaa.

Turkulaisen historianopiskelijan Milla Karppisen kirjoittama Paimion vanhan rautatieaseman historiikki julkistettiin eilen. Paikalla oli paljon rautatien vaikutuspiirissä varttuneita, kuten Sirkka Heikkilä. Heikkilän isä työskenteli asemamiehenä, ja hän itse oli nuorena töissä aseman kioskilla.

- Ala-Vista oli tärkein osa Paimiota, ja rautatieasemalla aina kokoonnuttiin, Heikkilä muistelee.

Rautatieaseman lisäksi oli posti, osuuskauppa ravintoloineen, verstas, sähköyhtiä ja teurastamo - kaikkea paitsi kirkko ja yhteiskoulu.

Paimiossa ei luovuteta

Paimion kaupunki on asettanut junapysäkin tavoitteekseen, jonka toteutuminen tosin riippuu monesta muusta liikenneratkaisusta. Kaupungissa ollaan yhtä mieltä siitä, että hyvään palveluvarustukseen kuuluu myös rautatieyhteys.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Unto Teinilän mukaan kaupunki on valmis osallistumaan laiturihankkeeseen, ja Paimio pyrkii pitämään asiaa esillä ministeritasoa myöten. Viimeksi liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen juttusilla käytiin kevättalvella. - Emme ole luovuttaneet, Teinilä vakuuttaa.

Valtakunnan päättäjäportaasta löytyy tukea: esimerkiksi kansanedustajat Sari Essayah ja Heli Paasio kyselevät aika ajoin hankeen kuulumisia, ettei asia pääsisi unohtumaan. Keskusteluista ja valmisteluista huolimatta asia ei ole vielä edennyt.

Paasion mielestä pysäkki voisi onnistua pienin aikataulujärjestelyin, sillä vastaantulevaa liikennettä joudutaan kuitenkin odottamaan jossain. Paasio uskoo myös, että radanvarsialueet vetävät yhä vaurautta ja kehitystä puoleensa. - Pitäisi kehittää olemassa olevia väyliä eikä rakentaa uusia, Paasio toteaa.

Ilman raideliikennettä Paimio on suorastaan jäänyt pussiin. varsinkin ikäihmiset matkustaisivat mielummin junalla kuin bussilla. - Nykyään ihmisillä on kiire. Säästyy viisi minuttia, kun juna ei pysähdy tässä, mutta mitä ihmiset sillä viidellä minuutilla tekevät, pohtii helsinkiläinen Aino Heikkilä.

Sekä Sirkka Heikkilä että Aino Heikkilä luottavat kuitenkin siihen, että toive joskus toteutuu.

Lähde Salon Seudun Sanomat 29.10.2004

VR-Rata osti kilpailevan insinööritoimiston

01.11.2004 20:15

Oy VR-Rata Ab on ostanut 70 %:n osake-enemmistön Insinööritoimisto Arcus Oy:stä. Sopimus yrityskaupasta allekirjoitettiin 1.11.2004. Yhtiön toimitusjohtaja Harry Gustafsson ja muu henkilökunta jatkavat kaupan jälkeen entisissä tehtävissään.

Arcus Oy tekee rakennesuunnittelua ja geoteknistä suunnittelua mm. teollisuuslaitoksille, satamille, Tiehallinnolle ja Ratahallintokeskukselle. Arcuksen liikevaihto on noin 565 000 euroa ja henkilökunnan määrä 5.

VR-Radan liikevaihto on noin 215 miljoonaa euroa. Henkilökunnan määrä on noin 2 400. Yhtiön suurin asiakas on liikenne- ja viestintäministeriön alainen Ratahallintokeskus. Muita asiakkaita ovat kunnat, satamat, rautatiepalveluja käyttävät yritykset ja rautatiealalla toimivat yritykset.

Lähde VR tiedote 1.11
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n50

Ruotsi satsaa miljardeja pohjoisen junarataansa

31.10.2004 19:03

Ruotsissa on aloitettu mittava junarataverkoston rakennus- ja kunnostustyö. Uumajasta Haaparantaan kulkevassa Norrbotnia-radassa uusitaan osin vanhaa ja rakennetaan täysin uutta rataa 270 kilometriä.

Uudet rataosuudet rakennetaan Perämeren rannikkoa myöteileviksi, ja ne lyhentävät esimerkiksi Uumajan ja Luulajan välistä junamatkaa tulevaisuudessa neljästä tunnista pariin tuntiin. Norrbotnia-rata tulee maksamaan arvioilta 17 miljardia kruunua.

Pohjois-Ruotsin rautateiden investointipäällikön Björn Töyrän mukaan hankkeen päätarkoituksena on parantaa rataverkostoa teollisuuden tavarakuljetusten käyttöön. Uuden radan myötä lisätään todennäköisesti myös henkilöjunaliikennettä Pohjois-Ruotsiin.

Torniossa uskotaan tulevan Haaparanta-radan muuttavan kaupungin asemaa liikenteellisesti. Torniosta ja Haaparannasta voi kasvaa merkittävä liikennekeskus Pohjoismaiden lisäksi myös Venäjän kuljetuksille.

Ensi vuonna aloitetaan Norrbotnia-radan pohjoisimman Boden-Haaparanta-rataosuuden rakennustyö.

Lähde STT/Kaleva
Lähde WWW http://www.kaleva.fi

Junakalusto pyytää tarjouksia 40 yksiköstä

29.10.2004 22:01

Junakalusto Oy on pääkaupunkiseudun kuntien ja VR:n omistama kalustoyhtiö, joka perustettiin viime vuonna omistamaan YTV-alueen junaliikenteen kalustoa. Kalustoyhtiön omistus jakaantuu siten, että Helsinki omistaa 34 %, Vantaa 17 %, Espoo 12 %, Kauniainen 2 % ja VR 35 %. Seuraavan 20 vuoden aikana yhtiö suunnittelee hankkivansa noin 100 junayksikköä.

Yhtiö lähettää tänä syksynä ensimmäiset tarjouspyynnöt valmistajille. Tarjousta pyydetään 40 yksiköstä, jotka toimitettaisiin vuosien 2009 ja 2014 välillä. Yksiköt maksaisivat arviolta 200 miljoonaa euroa. Tarjoukseen sisällytetään myös option 40 lisäjunasta.

Lähde Today's Railways 11/2004

Vaihdevika hidasti pääkaupunkiseudun junia

29.10.2004 20:59

Pääkaupunkiseudun lähijunat hidastelivat illalla Huopalahden asemalla ilmenneen vaihdevian takia. Kaukoliikenteen junat sen sijaan ajoivat ilman isompia viivytyksiä, kerrotaan VR:stä.

Vika vaikeutti sekä Vantaankosken radan että myös rantaradan liikennettä. Häiriöalueella junissa olleet matkustajat siirrettiin toisiin juniin, joilla he saattoivat jatkaa matkaansa. Näiden ratojen lähiliikenteessä tuli peruutuksia ja myöhästymisiä kello 18:sta noin tunnin verran eteenpäin.

Kello 19 jälkeen Vantaankosken liikenne saatiin normalisoitua, mutta vika vaikuttaa illalla vielä Leppävaaran junien liikennöintiin, koska Leppävaaran junien määrää on jouduttu vähentämään vian takia.

Vioittunut vaihde ei kääntynyt kumpaankaan suuntaan vaan jumittui estäen normaalin liikenteen. Korjaustyöt aloitettiin heti. Pahimmin vaikutukset tuntuivat Leppävaaran ja Vantaankosken paikallisjunissa.

Lähde MTV3 uutiset 29.10
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/txt.shtml?325836

Ratahallinto haluaa lakkauttaa 16 rataosuutta

29.10.2004 10:59

Ratahallintokeskus suunnittelee kuudentoista nyt vain tavaraliikenteen käytössä olevan rataosuuden lopettamista. Asiasta on käynnistetty tällä viikolla keskusteluja radanvarsikuntien ja ratoja käyttävän teollisuuden kanssa. Lakkautussuunnitelma koskee runsasta 15:tä prosenttia Suomen rataverkosta eli 911:tä kilometriä. Henkilöliikennettä näillä radoilla ei ole. Ratahallintokeskuksen liikennejohtajan Anne Herneojan mukaan keskusteluissa esitetään nyt erilaisia ratkaisuja liikenteen hoitamiseksi.

Selvitystyö jatkuu juhannukseen, sitten on lausuntokierroksen vuoro, ja päätöksiä tehdään syksyllä 2005. Herneojan mukaan päätöksentekoprosessi on pitkä: yllätyksiä ei pääse tulemaan kenellekään toimijalle tai millekään alueelle. Lakkautusuhan alaisilla rataosuuksilla on liikennettä kaikkein vähiten: rautateiden kuljetuksista niillä tehdään kolmisen prosenttia. Ratoja käytetään lähinnä raakapuun kuljetuksiin tehtaille. Puunjalostusteollisuus ei ole kiinnostunut vastaamaan itse rataosuuksien kunnossapidosta ja liikennöinnistä. Lakkautuslistan rataosuudet ovat iältään ja kunnoltaan sellaisia, että niiden kunnostukseen pitäisi lähivuosina panna rahaa kymmeniä miljoonia euroja. Koska kuljetusmäärät ovat pieniä, tulee pohdittavaksi, onko niihin investoiminen järkevää vai ei, Herneoja sanoo.

LOPETUSUHAN ALAISET RATAOSUUDET:

- Kemijärvi-Kelloselkä, 74km
- Pesiökylä-Taivalkoski, 82km
- Nurmes-Vuokatti, 83km
- Savonlinna-Huutokoski, 75km
- Raudanlahti-Säynätsalo, 4km
- Aittaluoto-Ruosniemi, 8km
- Kolari-Äkäsjoki/Rautuvaara, 25km
- Joensuu-Ilomantsi, 72km
- Murtomäki-Otanmäki, 25km
- Suonenjoki-Iisvesi, 7km
- Kiukainen-Kauttua, 18km
- Kontiomäki-Ämmänsaari, 92km
- Äänekoski-Haapajärvi, 171km
- Lahti-Heinola, 38km
- Lieksa-Porokylä, 60km
- Lahti-Loviisa, 77km

Lähde Helsingin Sanomat 28.10.2004

Valtakunnallisen aikatauluhaun testiversio netissä

28.10.2004 23:08

Matka.fi-aikataulupalvelun testiversio on julkaistu nettiin. Matka.fi on valtakunnallinen julkisen liikenteen aikatauluhaku, joka toimii ovelta ovelle -periaatteella yhdistäen kaikki julkisen liikenteen kulkuvälineet (junat, bussit, lentokoneet, metro, raitiovaunu) saman palvelun alle. Testiversiossa on vielä lukuisia puutteita, mutta se antaa hyvän kuvan siitä millainen vuoden 2005 tammikuussa julkaistava valmis palvelu tulee olemaan. Palvelua voi kokeilla väliaikaisessa osoitteessa http://80.248.162.25/public-lvm/fi/

Lähde Lääninhallitus
Lähde WWW http://www.laaninhallitus.fi/lh/etela/lii/home.nsf

Tietokonevika pysäytti Etelä-Suomen junat

28.10.2004 20:43

Kauko-ohjausjärjestelmään tullut vika pysäytti Etelä-Suomen junat noin puoleksi tunniksi aamupäivällä. Häiriön aikana kaikki junat Helsingistä Turkuun ja Riihimäelle sekä Vantaankosken radalla olivat pysähdyksissä.

Vika ilmeni kello 10.07, ja se saatiin korjattua kello 10.42. Liikennepäällikkö Mauno Haapala VR:n liikenteenohjauksesta kertoo, että vastaavanlaisia laajoja vikoja kauko-ohjausjärjestelmään ilmenee noin kerran vuodessa tai kahdessa.

- Perimmäistä syytä kauko-ohjausjärjestelmän lamaantumiseen ei tiedetä, eikä sitä helposti saadakaan selville. Järjestelmä alkoi toimia, kun se ensin sammutettiin kokonaan ja sitten käynnistettiin uudelleen, Haapala sanoo.

Liikenne saatiin kulkemaan normaalisti puoleenpäivään mennessä. Vika myöhästytti noin 20:tä lähijunaa ja kymmentä kaukojunaa. Myöhästymiset olivat pisimmillään puoli tuntia. Myöhässä olleiden junien jatkoyhteydet odottivat matkustajia myöhässä olleista junista.

Kauko-ohjaus on liikenteenhoito- ja turvalaitejärjestelmä, jonka avulla käännetään vaihteita keskitetysti ja turvataan junien kulkutie useilla eri liikennepaikoilla.

Lähde Kaleva Plus 29.9
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/html/JTpage433707.html

Rahtijunan lasti levisi tunneliin Jyväskylässä

28.10.2004 10:30

Rautatietunneliin levinnyt rahtijunan lasti on viivästyttänyt Jyväskylän eteläpuolisen rataosuuden junaliikennettä. Esimerkiksi Jyväskylästä kello 5.23 lähtenyt Pendolino-juna seisoi tunnelissa varttitunnin odottaen raivaustöiden päättymistä. Nyt tunneli on liikennöitävässä kunnossa.

Lähde YLE Radio Keski-Suomi

Kännykkälipulla lähijuniin

25.10.2004 20:19

Tekstiviestilipulla voi maanantaista 1. marraskuuta alkaen matkustaa myös metron itäisillä liityntälinjoilla (ei N-yölinjoilla), satamien bussilinjoilla 13, 15 ja 15A sekä lähijunissa Helsingin sisäisillä matkoilla. Laajennuskokeilulla kerätään tietoa kännykkälipun soveltumisesta koko pääkaupunkiseudun liikenteeseen. Jatkotoimista päätetään noin neljä kuukautta kestävän kokeilun perusteella. Tähän asti lippu on käynyt vain metrossa, raitiovaunuissa ja Suomenlinnan lautalla.

Samalla kännykkälippu tulee yötaksan piiriin eli sen voi ostaa myös klo 2.00 - 4.30. Yötaksalla on käyttöä lähinnä VR:n lähijunien yöliikenteessä ja kokeilulla halutaan selvittää, vähentääkö tekstiviestilippu ruuhkia lähijunaliikenteen porttirahastuksessa.

Tunnin voimassa oleva kännykkälippu maksaa 1,90 euroa, yötaksan voimassaoloaikana 3 euroa. Viestinvälitysmaksut sisältyvät lipun hintaan. Ostetut liput veloitetaan puhelinlaskun yhteydessä. Palvelu toimii DNA:n, Elisan, Soneran ja Saunalahden liittymissä. Laajennuskokeilun alkaessa palveluun liittyy uutena operaattorina Tele Finland.

Matkapuhelimeen tekstiviestinä ostettava Helsingin sisäinen aikuisten kertalippu on ollut käytössä joulukuusta 2001 lähtien. Kännykkälippujen osuus HKL:n kertalippujen myyntivolyymista on tätä nykyä noin 12 prosenttia.

Lippu tilataan lähettämällä tekstiviesti A 641 (ruotsinkielinen lippu AS 641) numeroon 16353. Lippu tulee paluuviestinä. Se on hankittava ennen junaan, raitiovaunuun, bussiin, metron laiturialueelle tai lauttaan astumista.

Lähde VR-yhtymä
Lähde WWW http://www.vr.fi/yhtyma/

'Rantarata parannettiin ilman selvää tavoitetta'

24.10.2004 18:39

Rantarataa korjattiin ja sähköistettiin pitkään ja hartaasti, nykyrahassa 400 miljoonalla eurolla. Rata, jota 1995 valmistuttuaan mainostettiin valtakunnan nykyaikaisimmaksi, on nyt vajaan kymmenen vuoden kuluttua monin tavoin huonossa kunnossa.

- Oleellista oli, että sitä lähdettiin parantamaan ilman selkeää näkemystä lopputilanteesta. Samaan aikaan tulivat isot strategiset muutokset: nopeat junat ja sähköistetyt radat. Tavoitenopeutta muutettiin kahteenkin kertaan korjaustyön edetessä, selittää rakennusneuvos Juhani Tervala liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Ensimmäinen tavoitenopeus oli 120 km/h, josta se sitten korotettiin 160:een ja lopulta kallistuvakorisen kaluston tarpeisiin 200:een.

- Rantarata olisi pitänyt ajatella kokonaan uutena ratana.

- Radan ongelma on myös se, ettei sillä ole tavaraliikennettä. Ilman sitä rataa on vaikea saada kannattavaksi, Tervala summaa.

Herää kysymys, pitäisikö mutkaisen rantaradan suhteen jo luovuttaa ja panostaa Elsa-rataan eli kokonaan uuteen linjaukseen Espoo-Lohja-Salo rakentamiseen kaikin nykyajan maustein.

- Rantarata jossain muodossa säilyy, mutta eri asia on sitten, saadaanko siitä millään rahalla high speed -rataa, Juhani Tervala näkee.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen ilmoitti äskettäin, että hän asettaa työryhmän arvioimaan Elsa-radan rakentamista ennen kuin rantarataa ryhdytään peruskorjaamaan.

Lähde TS 23.10
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,186861,2004-10-23

Rantarataa korjataan jo ensi kesänä

24.10.2004 13:10

Rantaradan korjaus alkaa ensi kesänä. Korjaustyöt koko rataosuudella Turusta Helsinkiin kestävät kesään 2006.

Ensi kesänä on tarkoitus korjata rantarataa Karjaalta Turkuun ja seuraavana Karjaalta Helsinkiin. Korjaustöiden takia henkilöliikenne on molempina kesinä poikki viikon verran.

Ratahallintokeskuksen korjaussuunnitelmien kustannukset nousevat 7-8 miljoonaan euroon.

Rantaradan korjauksen lisäksi Ratahallintokeskus on varautunut myös Turun ja Toijalan välisen rataosuuden korjaamiseen vielä tämän vuosikymmenen aikana. Investointijohtaja Kari Ruohosen mukaan korjaustöiden suunnittelu alkaa jo tänä vuonna.

Lähde YLE Turun Radio (23.10.04)

Radan sähköistystöitä rahoitetaan valtion lisäbudjetista

19.10.2004 16:53

Ripeästi edenneet junaradan sähköistystyöt saavat uutta rahoitusta valtion lisäbudjetista. Oulu-Rovaniemi-radan sähköistämisen määrärahoja nostetaan 500 000 eurolla yhteensä lähes 47 miljoonaan euroon. Lisäys johtuu Rovaniemen ratapihatöiden sisällyttämisestä hankkeeseen.

Lisäksi Oulu-Iisalmi/Vartius-osuuden sähköistystöiden rahoitusta aikaistetaan 3,5 miljoonalla eurolla.

Hallitus sopi määrärahajärjestelyistä tänään. Liikennemäärahojen muutokset hyväksyy lopullisesti eduskunta

Lähde YLE Oulu Radio (19.10.04)

Sakkoja raideliikenteen häirinnästä

19.10.2004 07:53

Junaliikenne Tampereen ja Jyväskylän välisellä rataosuudella jouduttiin pysäyttämään noin puoleksi tunniksi, kun vähän yli 30-vuotias mies oli lähtenyt kävelemään radalle Jämsän rautatieaseman eteläpuolella. Tapaus sattui syyskuun puolivälissä.

Raideliikenteen häirinnän lisäksi miestä rangaistiin niskoittelusta poliisille ja huumausaineen käyttörikoksesta. Mies sai rötöksistään 120 euron sakot.

Lähde Keskisuomalainen (net) 19.10.2004

Isonkivensalmen vanha ratasilta Keuruulla vaihdettiin uuteen

18.10.2004 22:57

Isonkivensalmen ratasilta uusittiin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Tiwin tehtaan läheisyydessä sijaitsevan sillan uusiminen aloitettiin lauantaina, iltahämärän saapuessa. Kalajoelta kuljetettu uusi, viisi metriä leveä ja noin 50 tonnia painava teräskaukalosilta lepäsi vanhan sillan vieressä torstaista lähtien.

- Se syy, miksi silta päätettiin vaihtaa oli se, että vanhassa sillassa oli pystyrakenteet, mikä hankaloitti radan korjausta. Tässä uudessa sillassa on tukikerros, joten rataa pystytään korjaamaan paremmin, vastaava ratamestari Seppo Nieminen toteaa.

- Olisihan tuo vanha silta kestänyt vielä toisetkin sata vuotta, mutta kyllä se alkoi olla teknisesti vanhentunut, Nieminen lisää.

Lauantai-iltana radan varressa pakersi toistakymmentä työmiestä. Sunnuntaina sillan piti olla täysin valmis kello 11 mennessä, sillä puolilta päivin ensimmäinen sillankäyttäjä saapui Haapamäen suunnasta. Yö sujui ilman suurempia ongelmia ja upouusi silta komeili käyttökelpoisena jo kello kahdeksan aikaan sunnuntaiaamuna.

- Kaikki meni niin kuin oltiin suunniteltu. Tämä uusi siltä kestää pitkään, Nieminen sanoo.

Lähde Suur-Keuruu
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2004/10/18/998445.shtml

Saksalainen raitiovaunu linjalle 1A

16.10.2004 18:04

Vuodelta 1967 oleva raitiovaunuvanhus aloitti koeliikennöinnin Helsingissä keskiviikkona. Saksan Ludwigshafenista ostetulla vaunulla testataan 8-akselisten ratikoiden soveltuvuutta Helsinkiin. Numeroa 150 kantava vaunu liikennöis Erian ja Käpylän välistä 1A-linjaa.

HKL suunnittelee, että Helsinkiin vuosina 1983-87 hankittuihin raitiovaunuihin lisättäisiin matalalattiainen väliosa. Helsingissä on 42 kappaletta tuolloin hankittuja ratikoita, joiden rungon lasketaan kestävän vielä ainakin 20-30 vuotta.

HKL:n raitiovaunut ovat nykyään 6-akselisia. Väliosan rakentaminen tekisi vaunuista 8-akselisia, joiden soveltuvuudesta Helsingin liikenteeseen halutaan vielä lisätietoja.

- Testaamme vaunun etenemiskykyä ja miten se pätjää muiden kanssa liikenteessä, kertoo raitioliikenneyksikön kehittämispäällikkö Ollipekka Heikkilä.

Mikäli kaikki menee ennakoidusti, ensimmäinen 8-akselinen prototyyppivaunu valmistuisi Helsinkiin 2-3 vuoden kuluttua. Saman verran menisi aikaa kaikkien vaunujen muuttamiseen matalalattiaiseksi, mutta tarkkaa aikataulua ei ole vielä laadittu.

Testattava raitiovaunu on poikkeuksellisen iso, sillä siinä on peräti 205 matkustajapaikkaa. Siihen on 1980-luvulla lisätty erillinen korkealattiainen väliosa, jolla on saatu lisätilaa. Helsingissä testattavaa vaunua on valmistettu Saksassa tuhansia

Lähde HS 13.10

Työryhmä selvittää uutta rataa Helsingin ja Turun välille

16.10.2004 13:10

Uuden Lohjan kautta kulkevan rautatien rakentamista Helsingin ja Turun välille aletaan selvittää. Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (sd) kertoi asiasta lauantaina. Luhtasen mukaan ministeriö asettaa lähiaikoina työryhmän arvioimaan uutta rautatieyhteyttä. Luhtasen mielestä tämä ns. Elsa-rata voisi olla vaihtoehto sille, että mutkittelevaa, kapeaa ja yksiraiteista rantarantaa ryhdytään peruskorjaamaan modernille junaliikenteelle sopivaksi.

Luhtanen korosti, että samaan aikaan on kuitenkin pidettävä huolta jo olemassa olevasta lähiliikenteestä. Tämän vuoksi selvitystyössä asiaa arvioidaan erikseen nykyisen rantaradan varrella, muun muassa Kirkkonummella ja Karjaalla asuvien kannalta. Luhtasen mukaan uusi ratayhteys Helsingin ja Turun välille voisi toteutua vasta ensi vuosikymmenen loppupuolella.

Lähde HS Tuoreet 16.10
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1076154253192

VR:n tammi-elokuun tulos putosi

15.10.2004 16:37

VR:n tammi-elokuun tulos laski selvästi Suomen ja Venäjän tavarakuljetusten supistumisen vuoksi. Yhtiön rahoituserien jälkeinen tulos putosi 25,5 miljoonaan euroon, kun se viime vuoden tammi-elokuussa oli 34,9 miljoonaa euroa.

Suurta pudotusta selittää osaltaan se, että vuoden 2003 tuloslukuja paransivat myös kiinteistöjen myyntituotot. VR:n tammi-elokuun liikevaihto putosi 756,3 miljoonaan euroon viime vuoden 758,9 miljoonasta eurosta.

Suomen ja Venäjän väliset kuljetukset supistuivat 18,6 prosenttia viime vuodesta. Eniten vähenivät öljykuljetukset. Syynä laskevaan kehitykseen oli Venäjän tariffipolitiikka, joka suosii omien satamien käyttöä.

VR:n kotimaan tavaraliikenne lisääntyi 4,9 prosenttia. Tehtyjen junamatkojen määrä laski vajaan prosentin verran 39,5 miljoonaan. Syynä laskuun oli matkojen väheneminen pääkaupunkiseudun liikenteessä 1,3 prosentilla 31,5 miljoonaan. Matkojen määrä kaukoliikenteessä kasvoi 0,7 prosenttia kahdeksaan miljoonaan.

Lähde MTV3 (net)

Rautatiesilta Keuruulla Tiwin kohdalla uusitaan viikonloppuna

14.10.2004 23:29

Oy VR-Rata Ab parantaa rataa Keuruulla uusimalla Tiwin kohdalla olevan Isonkivensalmen ratasillan.

Vanha silta poistetaan ja tilalle asennetaan uusi teräskaukalosilta. Vaihto-operaatio alkaa lauantai-iltana kello 18.30 ja kestää sunnuntaina kello 11:een.

Sillanvaihdon aikana työmaalta kuuluu työkoneiden melua.

Uusi silta on viisi metriä leveä ja painaa noin 50 tonnia. Se tuodaan rekalla Kalajoelta Keuruun asemalle ja kuljetetaan sieltä junavaunussa paikalleen.

Uusi silta nostetaan vanhan viereen torstaina 14. lokakuuta. Siitä lähtien sillanvaihtotyön loppuun asti sillan alikulkukorkeus on tavallista matalampi, mikä veneilijöille varoituksena tiedoksi kerrottakoon.

VR-Rata toivoo sillan ali kulkemista vältettävän torstaista sunnuntaihin

Lähde Suur-Keuruu 13.10.2004
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2004/10/13/992840.shtml

VR ottaa käyttöön uusia, katettuja autovaunuja

13.10.2004 13:08

VR:lle on valmistunut uusia autonkuljetusvaunuja. Ensimmäiset kaksi otetaan käyttöön marraskuun aikana. Aluksi uusia vaunuja kulkee Helsingin ja Oulun välillä. Helsingistä lähtee iltaisin klo 22.30 yöjuna P 69, johon tulee yksi uusi autovaunu. Oulusta klo 21.55 lähtevään yöjunaan P 60 liitetään toinen uusista autovaunuista.

Aikataulukauden vaihtuessa kesällä 2005 uusien autovaunujen käyttö laajenee Helsingistä Rovaniemelle ja Kolariin sekä myöhemmin myös Turusta ja Tampereelta Lappiin.

VR tilasi viime vuoden maaliskuussa yhteensä 15 autonkuljetusvaunua Talgon Otanmäen tehtaalta Kainuusta. Tilauksen arvo on 6,4 miljoonaa euroa.

Autovaunu poikkeaa nykyisistä vaunuista siinä, että uusi vaunu on umpinainen. Autot kulkevat suojassa mm. lumipyryiltä kahdessa kerroksessa, ja kaikkiin paikkoihin saa lohkolämmityksen. Vaunun korimalli ja väritys ulkopuolelta ovat samat kuin kaksikerroksisten InterCity-vaunujen. Uuden vaunun kokonaiskorkeus on 5 metriä. Vaunu on niin korkea kuin rata sallii.

Uusiin vaunuihin mahtuu kaksitoista autoa eli kaksi autoa enemmän kuin vielä käytössä oleviin autovaunuihin. Uuden vaunun alatasoa on korotettu siten, että nyt alatasollekin mahtuu korkeampia autoja (184 cm), kun vanhoissa autovaunuissa alatason korkeus on maksimissaan 165 cm. Vaunun ylätasolle sopii kuusi enintään 204 cm korkeaa henkilöautoa tai pakettiautoa. Autovaunussa voi kuljettaa myös moottoripyöriä ja moottorikelkkoja.

Uusien vaunujen käyttöikä on noin 30 vuotta. Nykyisin käytössä olevat autovaunut on rakennettu Pasilan konepajalla vuosina 1972-1973 ja 1983-1984. Näitä vaunuja VR:llä on yhteensä 24. Vanhimmat autovaunut poistetaan käytöstä, kun kaikki uudet vaunut on saatu käyttöön.

Vuodenvaihteen jälkeen vaunuja valmistuu lisää siten, että toukokuussa 2005 VR:lle on toimitettu kaikki tilauksen 15 vaunua.

VR kuljetti autojunissa viime vuonna yli 35 000 autoa. Autonkuljetuksen sesonkiaikoja ovat joulu, Etelä-Suomen hiihtoloma-aika sekä pääsiäinen.

Autopakettien hinta vaihtelee Helsingin ja Oulun välillä etuhintakauden 181 eurosta sesonkiajan 279 euroon. Hinta sisältää autopaikan, matkaliput ja hytin 1-3 henkilölle. Pelkkä auton kuljettaminen, kun kuljettajalla on muu voimassaoleva junalippu, maksaa 79 euroa etuhintakautena ja 144 euroa sesonkiaikana.

Auton voi myös jättää VR:n kuormattavaksi ja purettavaksi etukäteen. Sesonkiaikaan auton voi lähettää junalla arkisin ennen omaa matkustuspäivää, jolloin säästää sesonkilisän.

Sesonkihinnat kevättalvella 2005 ovat voimassa molempiin suuntiin viikonloppuisin perjantaista sunnuntaihin 18.2.-24.4 sekä pääsiäisen meno- ja paluuliikenteessä 24.3. ja 28.3. Pääsiäisenä sesonkihinnat ovat voimassa lisäksi matkoille etelästä pohjoiseen 22.-23.3. ja pohjoisesta etelään 29.3.2005.

Kevään 2005 hiihtoloma- ja pääsiäissesongin auto-ja hyttipaikkojen varausaika on jo meneillään.

Lähde VR osakeyhtiö
Lähde WWW http://www.vr.fi

Dm12 kuva

05.10.2004 21:52

Today's Railways lehden numerossa 106/lokakuu 2004 on kuva Dm12 moottorivaunusta sen ollessa koeajoissa. Lehti tullee myyntiin ainakin Akateemiseen kirjakauppaa viikon sisällä.

Raitiovaunuliikenne takkusi Helsingin keskustassa

05.10.2004 18:19

Raitiovaunuliikenne takkuili Helsingissä tiistaina iltapäivällä ajolankojen putoamisen takia. Liikenne keskeytyi kello 13.50, kun kuorma-auton perässä oleva nosturi katkaisi ja pudotti kaikki sähköjohdot alas Arkadiankadun ja Eteläisen Rautatiekadun kulmassa.

Onnettomuudessa loukkaantui jalankulkija, kun ajojohdinten kannatinvaijeri osui pudotessaan hänen selkäänsä. Mies kuljetettiin lievästi loukkaantuneena tarkistuttamaan vammansa Töölön sairaalaan. Ratikkaliikenne jouduttiin katkaisemaan kokonaan Mannerheimintiellä noin tunniksi, kun virtaa ei ollut. Arkadiankadun suuntaan kolmosen raitiotievaunut pääsivät vasta noin kolmen tunnin katkoksen jälkeen.

Vaihdevika ruuhkautti lähiliikennettä

Vaihteen jumiutuminen ruuhkautti junaliikenteen tiistaina iltapäivällä pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Vika saatiin korjattua puolessa tunnissa Huopalahdessa, ja liikenne alkoi palautua nopeasti ennalleen ennen pahinta iltaäiväruuhkaa. Puoli neljän aikaan iltapäivällä Leppävaaran sekä Vantaankosken suunnasta Helsinkiin tuleva junaliikenne seisoi täysin.

Ongelma koski M- ja A-junia. VR:n liikenteenohjauksen mukaan yksittäisiä junia Helsingin suunnasta voitiin ajaa niin Vantaankosken kuin Leppävaarankin suuntaan.

Lähde HS Tuoreet 5.10
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1076154143279

Dv15-veturisarja siirtyi museoveturiksi

03.10.2004 20:54

VR on hylännyt Dv15 veturit lokakuun alusta lukien. Viimeiset veturit VR:n käytössä olivat 1977 Kouvolassa, 1995 Turussa, 1986 ja 2007 Pasilassa. Kuusankoskella säilyy yksityiskäytössä yksi keltamustaksi maalattu Dv15 ja Dv15 1991 on jo Haapamäellä museoveturina.

Parhaimmillaan VR:llä oli 58 Dv15-veturia, jotka olivat valmistuneet vuosina 1958-61. Myös Dv16-sarjan hylkäykset alkanevat tänä vuonna jatkuen vuoteen 2006.

Kauko-ohjausvika myöhästytti junia Porin radalla

02.10.2004 23:01

Junat myöhästelivät perjantaina Tampereen ja Porin välillä 10-30 minuuttia liikenteen kauko-ohjausjärjestelmän vian vuoksi. Vika ilmeni ensimmäisen kerran aamulla klo 5.50, mutta se saatiin korjattua puolen tunnin kuluessa. Klo 10.30 järjestelmässä havaittiin uudelleen häiriöitä. Radan kauko-ohjausjärjestelmän vika saatiin kuntoon klo 14.54. Liikenne radalla muuttui normaaliksi alkuiltaan mennessä.

Kaksi junavuoroa peruttiin Porin ja Vammalan välillä. Lisäksi järjestettiin korvaavia kuljetuksia busseilla ja takseilla. Kauko-ohjausjärjestelmän vika myöhästytti henkilö- ja tavarajunia aamupäivästä lähtien. Henkilöjunat myöhästyivät enimmillään puoli tuntia.

Lähde VR tiedote 1.10
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n42

Ratatyöt myöhästyttävät junia Tampere-Jyväskylä-radalla

01.10.2004 07:18

Radan ohjaus- ja valvontajärjestelmään liittyvät työt saattavat myöhästyttää junia Tampereen ja Jyväskylän välillä 4.-15.10. Junien myöhästymisten on arvioitu olevan 10 minuuttia. Myöhästymiset johtuvat siitä, että töiden aikana osa Tampere-Jyväskylä-radan ohjaus- ja valvontajärjestelmästä uusitaan ja junien nopeuksia joudutaan alentamaan.

Töillä valmistetaan kaksi uutta junien kohtauspaikkaa Oriveden ja Jämsän välille. Torkkelin ja Länkipohjan kohtauspaikat helpottavat junien liikennöimistä yksiraiteisella radalla.

Lähde Keskisuomalainen (net) 01.10.04

Espoo haluaa ratikalla Helsingin keskustaan

29.09.2004 23:55

Espoon kaupunginhallitus repi tiistai-iltana kappaleiksi virkamiesten valmisteleman esityksen Etelä-Espoon ratavaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (yva). Kaupunginhallitus päätti äänestysten jälkeen vaatia mukaan selvitykseen myös raitiotielinjan Espoosta Helsingin Rautatientorille tai ainakin Kamppiin asti. Se tarkoittaisi perinteisiä ns. matalalattiaisia raitiovaunuja.

Kaupunginhallitus sorvasi Uudenmaan ympäristökeskukselle oman lausuntonsa, joka poikkeaa huomattavasti teknisen toimen johtajan Olavi Loukon valmistelemasta esityksestä. Loukon esitys perustui Espoon ja Helsingin virkamiesten keväällä neuvottelemaan kompromissiin, jossa kaupunkien erilaiset käsitykset oli soviteltu yhteen.

Kompromissin kiistanalaisin kohta koski matalalattiaisen raitiotielinjan ja metron yhdistelmää, jossa vaihto tapahtuisi Lauttasaaressa. Pitemmälle Helsinkiin tulevaa raitiolinjaa helsinkiläiset eivät hyväksyneet. Kompromissi ei kelvannut Espoon kaupunginhallitukselle. Juha-Veikko Kurki (kok) esitti mukaan suunnitelmiin Helsingin keskustaan saakka kulkevaa raitiolinjaa ja esitys hyväksyttiin porvareiden ja vihreiden äänin 11-4.

Lähde HS Tuoreet 29.9
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076154088310

Oulu-Rovaniemi radan sähköistys valmistumassa

29.09.2004 16:30

Oulun ja Rovaniemen välisen rataosuuden sähköistys on valmistumassa. Oulu-Rovaniemi-radan ratajohtoon kytketään jännite torstaina kello 16. Tämän jälkeen alkavat rataosuuden sähkörakenteiden viimeiset tarkastus- ja säätötyöt. Kaupallista liikennettä varten sähköistys on valmis joulukuun alussa.

Sähköistyksen yhteydessä radalla on tehty myös perusparannustöitä kuten radan oikaisuja, päällysrakenteen parantamista sekä siltojen uusimisia ja korjauksia. Sähköistyksen ja siihen liittyvien ratatöiden kustannukset Oulu-Rovaniemi-osuudella ovat 107 miljoonaa euroa.

Jatkosähköistyksen toinen vaihe on meneillään rataosilla Oulu-Kontiomäki-Vartius ja Kontiomäki-Iisalmi. Näillä osuuksilla sähkövetoisen liikenteen on määrä alkaa 1.12.2006.

Sähköradan ajojohdinta asennetaan parhaillaan Oulun ja Utajärven välillä. Ensi talvena työt etenevät edelleen kohti Kontiomäkeä. Myös itäsuunnalla sähköistyksen yhteydessä tehdään radan perusparannustöitä kuten kaarteiden loivennuksia, siltatöitä ja ratapihaparannuksia. Toisen vaiheen sähköistämisen ja perusparannuksen kustannukset ovat runsaat 80 miljoonaa euroa.

Turvallisuutta parannetaan

Junaliikenteen turvallisuutta pohjoisessa parannetaan myös turvalaiteinvestoinneilla. Uudet turvalaitejärjestelmät otetaan käyttöön vuoden loppuun mennessä Oulusta Kolariin ja Kemijärvelle. Tämän jälkeen rataosien liikenne ohjataan Oulusta uudesta ohjauskeskuksesta.

Lisäksi junien automaattisen kulunvalvonnan aluetta laajennetaan. Rataosilla Oulusta Tornioon ja Kemijärvelle kulunvalvonta otetaan käyttöön tämän vuoden loppuun mennessä. Kontiomäen ja Vartiuksen sekä Kontiomäen ja Iisalmen välillä kulunvalvonta otetaan käyttöön vuonna 2006. Väleillä Oulu-Kontiomäki ja Tornio-Kolari kulunvalvonta on jo valmistunut.

Lähde Kaleva 29.9.2004
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/html/JTpage433795.html

Kauko-ohjauksen vika sotki liikennettä Etelä-Suomessa

29.09.2004 11:45

Etelä-Suomen junat kulkevat jälleen normaalisti. Kauko-ohjausjärjestelmään tullut vika on saatu korjattua, ja junaliikenne palautuu normaaliin aikatauluun puoleenpäivään mennessä, kerrotaan VR:n liikenteenohjauksesta. Häiriö alkoi kello 10.07 ja kesti noin puoli tuntia.

Häiriön aikana kaikki junat Helsingistä Turkuun, Helsingistä Riihimäelle ja Vantaankosken radalla olivat pysähdyksissä. Liikenteenohjauksen arvion mukaan häiriö vaikutti noin 30:een lähi- ja kaukoliikenteen junaan. Junaliikenteessä on myöhästymisiä vielä aamupäivän aikana. Järjestelmän vian syystä ei ole toistaiseksi tietoa.

Lähde HS Tuoreet 29.9
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1076154082903

Junaliikenne kulkee taas Etelä-Suomessa

29.09.2004 11:43

VR:n kauko-ohjausjärjestelmään tullut vika pysäytti junaliikenteen osassa Etelä-Suomea runsaaksi puoleksi tunniksi aamupäivällä. Vika on saatu korjattua ja liikenne palautuu normaaliin aikatauluun noin puoleenpäivään mennessä, VR:stä kerrotaan.

VR:n liikenteenohjauksen mukaan vian takia junaliikenne seisoi Helsingistä Turkuun, Vantaankoskelle ja Riihimäelle ulottuvalla alueella.

Häiriö vaikutti noin 30:een lähi- ja kaukoliikenteen junaan. Vian syystä ei ole toistaiseksi tietoa.

Lähde YLE Teksti-TV

Pasilasta tulevaisuudessa merkittävä lähijunien pääteasema

25.09.2004 12:23

Kun rautateiden lähiliikenne lisääntyy tarpeeksi, kaikki junat eivät enää aja päärautatieasemalle. Helsingin ratapihan kapasiteetti tulee vastaan ennen pitkää, ja silloin Pasilan asemasta tulee pääteasema osalle lähijunaliikenteestä. Siksi Keski-Pasilan suunnitelmien yhteydessä Pasilan asemalle varaudutaan rakentamaan 12 uutta laituriraidetta, jotka päättyvät Pasilaan.

Kuusi raidetta rakennetaan Pasilan aseman länsipuolelle maanvaraisiksi. Myöhemmin asukasmäärän ja liikenteen vielä lisääntyessä kuuden maanvaraisen laiturin päälle rakennetaan myöhemmin betonikansi, jolle sijoitetaan toiset kuusi Pasilaan päättyvää lisäraidetta.

- Nyt puhutaan pitkästä aikajänteestä. Ei se ole ajankohtaista kymmenen vuoden kuluttua, vaan kyllä se on pidemmällä, liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskuksesta sanoo.

Herneojan mukaan Lahden oikoradan lisäliikenteen ja Marja-radankin liikenne mahtuvat vielä Helsingin ratapihalle.

- Sen jälkeen alkaa tehdä tiukkaa.

Uusille raiteille osoitetaan varaukset Keski-Pasilan osayleiskaavassa. Sen luonnosta käsiteltiin torstaina ensimmäistä kertaa Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Pasilan aseman seudusta rakennetaan varsinainen liikenteen solmukohta, Helsingin merkittävin vaihtoterminaali, jossa kaukojunat, lähijunat, tuleva Helsingin toinen metrolinja, raitovaunut ja bussit kohtaavat. Asemarakennustakin laajennetaan laiturien rakentamisen yhteydessä.

Lähde HS 24.9

Rautatiekaluston purkutyö alkoi Haapamäellä

22.09.2004 20:41

Menneet loiston päivät ovat jo kauan olleet ohi ruosteiselta Ukko-Pekka -veturilta, joka nyt on tullut kirjaimellisesti viimeiselle raiteelle. Veturin riisuminen ja paloittelu rautaromuksi alkoi maanantaina Haapamäellä.

Ukko-Pekka 1013 -mallin veturi on ensimmäinen kahdeksasta purettavasta veturista. Kuusi vetureista on VR:n, yksi yksityisen omistama ja yksi Suomen Rautatiemuseon omistuksessa. Niiden jälkeen on purkuvuorossa muun muassa 12 junavaunua, jotka ovat osittain puurakenteisia.

Purkutyön tekee Kuusakoski Oy tarjouskilpailun perusteella. Toimeksiantajana on Keuruun kaupungin omistama Keuruun Matkailu Oy. Huonokuntoisen kaluston poistamisella haetaan siistimpää ilmettä Haapamäen veturipuistolle.

- Purettavat kohteet on tarkasti numeroitu, ja etenemme listan mukaan. Perkaamme talteen erilaiset raaka-aineet ja mahdolliset ongelmajätteet. Purkutyöstä pidetään aukoton kirjanpito, kertoo aluejohtaja Tapani Nurminen Kuusakoski Oy:stä.

Nurminen oli käynnistämässä työmaata aloituspalaverissa, jossa mukana oli Kuusakoski Oy:n Tampereen ja Jyväskylän yksiköiden väkeä, aliurakoitsija Ylöasbest Oy:n henkilöitä, puistoyrittäjä Martti Vainio, Museoveturiyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Alanko sekä Hanne Rokkonen Parknet II -projektista.

- Alanko hoitaa purettavan kaluston siirron purkualueelle. Ylöasbestin väki aloittelee parhaillaan varsinaista purkutyötä, kertoi Nurminen.

Kuusakoski Oy kuljetuttaa metalliromun kuorma-autoilla kierrätyslaitokselleen. Vaunuista purettava puutavara päätyy Keurustransille.

Koneen kynnet järsivät terästä

Ukko-Pekka -veturin purku aloitettiin polttoleikkaamalla hiilivaunu irti veturista. Sen jälkeen asbestisaneeraajat Rene Vastamäki ja Aki Suominen siirtyivät riisumaan kaiteita ja katkomaan pultteja itse veturista. Työnjohtaja Erkki Soini Kuusakoski Oy:stä kävi kaivinkoneen puikkoihin, mutta kauhan sijasta aseena olivat suuret leikkurit, jotka pureutuivat hiilivaunun seinämiin.

- Yhden veturin purkamiseen kuluu 2-3 päivää, totesi työnjohtaja Pentti Saloniemi Ylöasbestilta.

Haapamäellä kalusto puretaan sellaisiin palasiin, että rautaromu saadaan kuljetettua Kuusakosken toimipisteisiin Imatralle tai Kotkaan.

- Siellä paloittelu jatkuu tehdaskokoon eli sulatuskelpoisiksi paloiksi, kertoo Tapani Nurminen.

Purkutavaran kuljetukseen tarvitaan 2-3 autokuormaa päivässä. Urakan loppusiivouksineen on määrä olla valmis marraskuun 26. päivä.

Lähde Suur-Keuruu
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2004/09/22/971247.shtml

Pienet rautatieasemat hiljenevät Pendolinojen yleistyessä

22.09.2004 16:40

Pienet rautatieasemat hiljenevät entisestään Pendolinojen yleistyessä. Näin on käymässä muun muassa Härmän ja Lapuan asemille, joilla pysähtyy yhä harvempi juna. Seinäjoen ja Helsingin välille on tulossa lisää nopeita junia. Välillä aloittaa lokakuussa uusi vuoro. Puoli kuudelta lähtevä aamujuna on Helsingissä puoli yhdeksältä.

Lähde YLE Pohjanmaan Radio

Kaksi loukkaantui tasoristeysonnettomuudessa Äänekoskella

17.09.2004 14:32

Kaksi henkilöä loukkaantui lievästi tasoristeysonnettomuudessa Äänekoskella Keski-Suomessa aamulla, kun henkilöauto ja juna törmäsivät yhteen Parantalassa vartioimattomassa tasoristeyksessä.

Lähde YLE Teksti-TV

Imatran sillannosto epäonnistui

17.09.2004 12:36

Ensimmäinen yritys nostaa Imatra Steelin tehdasalueelle tulevan uuden kevyen liikenteen tunnelin sillankansi paikalleen nosturilla epäonnistui. Nostotyö jouduttiin keskeyttämään torstaina vastaisena yönä, kun maaperä antoi osin periksi jättiläismäisen nosturin tukijalkojen alla.

Imatran ja Svetogorskin väliselle rautatien alittava kevyen liikenteen siltakansi piti nostaa paikalleen kertarysäyksellä suuren nosturin avulla. Siltakansi painaa lähes 300 tonnia ja sen liikuttamiseksi oli paikalle hankittu jättiläismäinen nosturi.

Nosturin nostoteho olisi riittänyt teräsbetonisen sillan liikuttamiseksi, mutta maaperä ei kestänyt painumatta nosturin painoa. Nosturin olisi kaiken lisäksi pitänyt kulkea muutamien metrien matka taakka sylissään.

Työmaapäällikkö Juha Valjakka Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy:stä on varsin vaitonainen siitä, miksi nosto epäonnistui. Yhtä vähän Valjakka haluaa tässä vaiheessa ennakoida, miten silta aiotaan jatkossa saada paikalleen.

Normaalisti näin suuret siltarakenteet siirretään tunkkaamalla paikalleen. Nostoon verrattuna tunkkaus on kuitenkin huomattavasti hitaampi vaihtoehto.

Jos nosto olisi onnistunut suunnitellusti olisi junaliikenne radalla ollut poikki vain noin 12 tunnin ajan. Tunkkaaminen vaatii radan katkaisemista koko vuorokauden ajaksi. Liikenne rataosuudella on tällä hetkellä normaali.

Imatran kaupungin rakennuttajainsinööri Timo Salmi ennakoi, että jatkotoimia mietitään nyt muutaman päivän ajan. Salmen mukaan vaihtoehtoina ovat lähinnä joko vieläkin suuremman nosturin hankkiminen paikalle, maaperän vahvistaminen tai tunkkaus.

- Tällaista aina silloin tällöin sattuu maanrakennuksessa, vaikka kaikkeen mahdolliseen pyritäänkin varautumaan.

Muutaman päivän viivästymisellä ei ole vaikutusta väylätöiden aikatauluun, eikä kaupungin maksuosuuteen. Noston epäonnistuminen sisältyy siltaurakoitsijan urakkaan ja riskiin.

Lähde Etelä-Saimaa 17.9
Lähde WWW http://www.esaimaa.fi/alueuutiset/juttu5/sivu.html

Veturiromutus käyntiin maanantaina Haapamäellä

15.09.2004 23:02

Veturiromutus käyntiin maanantaina

Haapamäen Höyryveturipuistossa ja läheisellä rata-alueella käynnistetään poistettavan junakaluston romutus maanantaina. Romutuslistalla on kahdeksan pahiten ruosteen runtelemaa veturia ja kaksitoista vaunua. Niiden lisäksi veturi- ja vaunukokoelmasta poistetaan muutamia lumiauroja ja alustoja sekä yksi palotenderi.

Viime vuonna laaditun inventoinnin pohjalta romutustyöt tekee Kuusakoski Oy. Työ aidatulla ja eristysnauhoin merkityllä puistoalueella kestää ensi viikon.

Veturipuiston veturi- ja vaunukaluston listauksessa arvioitiin paikalla olevan rautatiekaluston museaalisuutta sekä ulkoista ja teknistä kuntoa. Listaustyössä olivat mukana Suomen Rautatiemuseo, Haapamäen Museoveturiyhdistys ry ja Haapamäen kyläyhdistys. Poistot organisoi Parknet II-hanke, jonka vastuutaho on Keuruun kaupungin omistama Keuruun Matkailu Oy.

Siisteyttä, ei euroja

Keuruun Matkailu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Päivi Tarsia korostaa, että junakaluston romuttamisella haetaan Haapamäen Höyryveturipuistolle siistimpää ilmettä. - Ruostuneesta junakalustosta on jo pitkään kuulunut moitetta. Pahaa palautetta puiston yleisilmeestä on kävijöiltä saanut myös puiston yrittäjä Martti Vainio. Nyt tehtävässä romutuksessa on yritetty ajatella asioita myös puiston matkailuyrittäjän kannalta.

- Suuria rahoja ei havitella, sillä romutuksesta koituu myös kustannuksia. Mikäli rahaa jonkin verran jää, se lienee viisainta suunnata puistossa säilytettävän kaluston ylläpitoon, sanoo Tarsia.

Romutuksen perusteena on se tosiasia, että Suomen säissä rauta ruostuu.

- Avotaivaan alla kalusto on jatkuvasti alttiina ajan hampaalle. Jotta ruostetta ei näkyisi, kunnossapidon olisi oltava aivan jatkuvaa. Kaupungin tapaiselta julkisyhteisöltä jatkuvaa kalustoon investoimista lienee kohtuutonta odottaa.

Kalustoa kuntoon

Inventointilistaa ei ole käytetty yksinomaan romutuksen osviittana, vaan listalta on poimittu esiin myös kunnostettavaa kalustoa. Kesäkuukausina Haapamäen Museoveturiyhdistys kunnosti Neuvostoliitossa 1953 valmistuneen Joutsen L2196-veturin. Vielä keskeneräinen on höyryveturin toimintaperiaatetta esittelevän valkaistun veturin Hr 1003: n kuntoremontti. Parknetin vauhdittamana on kesäkuussa valmistunut myös veturitallin kuntoarvio. Kuntoarvion pohjalta Parknet II, Keuruun kaupunki ja Keski-Suomen ympäristökeskus aloittelevat jo tänä syksynä tallin entistämiseen kuuluvia toimia. Ensimmäisenä entistetään osa tallin ikkunoista.Työvoiman kustantaa YTY 2000-projekti.

Parknet II:n museaalisena työnä on valmistunut myös Haapamäen rautatieläismiljöötä esittelevä ympäristökartta. Valmisteilla on myöhemmin syksyllä alkava Haapamäen rautatieläiskylän oppaiden koulutus. Opastettuja tutustumiskierroksia Haapamäen rautatieläiskylällä voidaan ensi kesänä tehdä Kehä-hankkeen kautta koulutettujen oppaiden johdolla.

Liisa Lappi

Lähde Suur-Keuruu 15.09.2004
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2004/09/15/964773.shtml

Kiskobussit käyttöön jo alkuvuoden aikana

15.09.2004 21:00

Kiskobussit aloittavat liikennöinnin Itä-Suomessa jo ensi vuoden alussa.

Kiskobussit korvaavat junaliikenteen kevättalvella vähitellen Joensuun ja Pieksämäen välillä. Joensuun ja Nurmeksen välillä vastaava muutos on edessä näillä näkymin ensi vuoden lopulla.

Aikataulu on jopa suunniteltua nopeampi, koska tsekkiläinen valmistaja saa toimitettua ensimmäiset bussivaunut Suomeen vielä tänä vuonna.

Lähde YLE Pohjois-Karjalan Radio

Junien töhrijä sai 4 kuukautta vankeutta

14.09.2004 23:01

Vantaalainen 28-vuotias mies on tuomittu neljäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen junien ja rakenteiden töhrimisestä. Helsingin hovioikeus ei suostunut tekojen sovittamiseen yhdyskuntapalveluna, koska hän ontoistuvasti syyllistynyt samankaltaiseen graffitien ja tagien piirtelyyn.

Miestä syytettiin aikoinaan Vantaalla paristakymmenestä vahingonteosta syksyllä 2000. Läpi meni 12 syytekohtaa.

Hovioikeus ratkaisi samaan aikaan myös toisen miestä koskevan töhertelyjutun. Siinä rangaistus on 30 tuntia yhdyskuntapalvelua.

Lähde HS Tuoreet 14.9
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153930960

Keravan Heikki-veturi pääsi suojaan sateelta

12.09.2004 11:26

Keravan uusitun asemaalueen ylpeys Heikki-Höyryveturi on päässyt vihdoin suojaan sateelta. Yksi Suomen kolmesta säilyneestä Heikistä, eli Hv3-veturista on saanut pysyvän eläkepaikan Keravan aseman itäpuolella.

Heikin suojaksi rakennettu, kolmen pilarin varassa oleva massiivinen veturikatos vihittiin 17.5 komeasti kutsuvierasjoukon, torvisoiton ja samppanjan juhlistamana.

- Keravelle sijoitettu Hv3 eli Heikki-sarjan veturi on ainut jäljellä oleva Tampellan tehtaalla rakennettu yksilö, kertoi Haapamäen museoveturiyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Alanko.

Alanko johti veturin entisöintiä Haapamäellä. Liikkuvaan kuntoon Heikkiä ei enää laitettu, mutta ruosteet poistettiin, alkuperäinen vihertävä värisävy palautettiin ja messingit kiillotettiin. Kustannuksista vastasi Keravan kaupunki.

Lähde HS 18.5

Lahden oikoradan toivotaan kääntävän matkustajamäärän kasvuun

11.09.2004 23:05

Oikorataa povataan monen asian pelastajaksi. Yksi niistä on VR:n vähentynyt matkustajamäärä Lahden ja Helsingin välillä. Junamatkustajien määrä välillä on vähentynyt koko 2000-luvun.

Radan tulo tietää VR:n ennakkokaavailujen mukaan noin 700 000 matkaa enemmän vuodessa. Tähän noin kolmanneksen kasvuun nykyiseen liikenteeseen verrattuna päästäisiin viiden vuoden kuluttua oikoradan valmistumisesta. Rata valmistuu vuonna 2006, eli tavoite olisi saavutettu vuonna 2010. Jos tavoite toteutuu, kulkisi Lahden ratapihan kautta päivittäin lähes 2000 matkustajaa enemmän kuin nyt. Kasvuennuste perustuu paitsi Lahti-Helsinki liikenteen kasvuun myös itäratojen ja Venäjän radan liikenteen kasvuun.

VR toivoo myös lohkovansa uudella tavalla liikkumisen Lahdesta pääkaupunkiin. Tarkoitus on katkaista moottoritien käynnistämä kierre, joka on vienyt matkustajia rautatieltä kumipyörille.

Lähde ESS 11.9
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=8444&main=21

Talgo mukaan Helsingin lähiliikenteen junakilpaan

10.09.2004 21:38

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junakalustoa uusitaan lähivuosina. Seuraavan 10 vuoden aikana liikenteessä on 40 uutta lähijunaa.

Avoin tarjouskilpailu on alkanut, ja se ratkeaa noin vuoden kuluttua. Talgo on mukana tarjouskilpailussa. Tapani Tapaninaho kertoo Talgon Otanmäen tehtaan tuotteiden vastaavan hyvin lähiliikenteen vaatimuksiin.

Lähde YLE Kainuun Radio 10.09.04

Helsingin ja Turun välistä oikorata-ajatusta esiteltiin Varsinais-Suomen kansanedustajille

10.09.2004 20:06

Turun ja Helsingin väliselle oikoradalle vihreää valoa Varsinais-Suomesta

Jo 1970-luvulla haudattu ajatus oikoradasta Turun ja pääkaupunkiseudun välille on jälleen noussut keskusteluun. Turun kauppakamari visioi oikorataa, jossa junat voisivat kulkea jopa 300 kilometriä tunnissa Turusta Helsinkiin. Kauppakamarin toiminnanjohtajan Jari Lähteenmäen mukaan oikorataa halutaan lähteä ajamaan eteenpäin nyt, kun E18-moottoritien valmistuminen aikataulussaan on varmistunut.

- Elsa-radasta ei puhuta enää kuin menneessä aikamuodossa. Oli tavallaan hyvä, että se ei toteutunut, kun siitä viimeksi haaveiltiin, koska se linjaus ei olisi enää teknisesti sellainen, jota nyt ollaan ajamassa. Olemme ajamassa varsin suoraa oikorataa Turusta Helsinkiin ja sellaisille nopeuksille, jotka ovat aivan toista kuin Elsa-radan yhteydessä puhuttiin, Lähteenmäki kertoo.

Oikoradalla on Varsinais-Suomessa myös maakuntaliiton tuki. Uudellamaalla oikorata-ajatusta ei ole otettu yhtä innokkaasti vastaan.

- Uudenmaan liiton ensisijainen pyrkimys on nykyisen rantaradan kehittäminen. Varsinais-Suomen liitolle oikorata on ensisijainen. Uusimaa on selvitysten ja tutkimusten kannalla, mutta poliittinen tahto Uudenmaan liiton suunnassa on, että kehitetään rantarataa. Vaatii ponnisteluja, että saadaan kaikki palikat kohdalleen, kertoo Varsinais-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva.

Turun ja Helsingin välinen oikorata ei ole myöskään Ratahallintokeskuksen listalla kiireellisten hankkeiden joukossa, joskin visio nopeasta oikoradasta on olemassa.

- Kun laadimme rautatieliikenteen kehittämisluonnosta, koimme tarpeelliseksi selvittää, minkälainen rautatieyhteys Turun ja Helsingin välillä tulisi olla. Kaavoissa on Elsa-varaus ja siitäkään ei olla luopumassa ennen kuin jotain parempaa löytyy. Edelleenkin ollaan selvittämässä myös sitä, onko nykyinen ratakäytävä riittävä vai tuleeko välille ihan uusi oikaisu, kertoo Ratahallintokeskuksen suunnittelupäällikkö Markku Pyy.

Kehittämisluonnos on tällä hetkellä lausuntokierroksella muun muassa maakuntaliitoissa, lääninhallituksissa sekä ministeriöissä. Lausuntoja odotetaan syyskuun loppuun mennessä.

- Palautteen perusteella aletaan miettiä, missä järjestyksessä ja mitä selvityksiä tullaan toteuttamaan. Kun toimintalinjoja lähivuosille hahmoteltiin, luonnoksen perusteellakin tämän tyyppisen hankkeen suunnittelu menee häntäpäähän. Kiireellisimpiä asioita ovat esimerkiksi Helsingin Ratapihan ja nykyisten ratakäytävien kehittäminen, Pyy kertoo. (SSS-Minna Passi)

Oikorata?

Turun Kauppakamari järjesti torstaina tilaisuuden, jossa Varsinais-Suomen kansanedustajille puhuttiin alustavasti uuden oikoradan rakentamisesta Helsingin ja Turun välille. Varsinais-Suomen liitto toimii tässä liikkeelle pyöräytetyssä lobbauksessa yhtenä moottorina. Oikoradan rakentamisen Espoon ja Salon välille nosti uudelleen esille tänä vuonna maaherra Rauno Saari. Maaherran mielestä oikoradan rakentaminen olisi ajankohtaista jo ensi vuosikymmenen vaihteessa.

Varsinais-Suomen liitto pohti Elsan nimellä tunnetun oikoradan asiaa tammikuussa maakuntahallituksen kokouksessa. Tuolloin todettiin, että Elsaa ei vauhditeta, koska maakunnassa on kiireellisempiä liikennehankkeita, joiden rahoitusta ei tämän vuoksi haluta vaarantaa.

Samalla esitettiin kuitenkin ajatus uuden ratalinjauksen suunnittelun käynnistämisestä. Julkisuudessa on sittemmin väläytetty esimerkiksi sitä mahdollisuutta, että oikoradan teossa hyödynnettäisiin lähivuosina valmistuvan E18-moottoritien uraa.

Uuden oikoradan tarvetta perustellaan mm. rantaradan kunnolla. Vaikka rantarata tehtiin mittavassa remontissa uudenaikaisemmaksi, sen kilpailukyky ei nykymitoissa tahdo riittää. Radan hankala maasto aiheuttaa jatkuvaa korjaamistarvetta. Junavuorojen määrä on myös rajallinen.

Elsa-oikorataa (Espoo-Lohja-Salo) suunniteltiin eduskunnan päätöksellä kaksi vuotta. Elsasta saatiin aikaan suunnitelma aluevarauksineen. Tuskin suunnitelma ehti ensimmäiselle lausuntokierrokselle, kun Kalevi Sorsan hallitus pani sen yllättäen jäihin kesällä 1975. Samalla hyllytettiin myös tuolloin Helsingistä itään suunniteltu uusi ratayhteys (Heli).

Valtion rautatiepanostukset siirrettiin sittemmin rantarataan. Sitä peruskorjattiin useiden vuosien ajan. Elsa-radan aluevaraukset jäivät kuitenkin voimaan; ne putkahtavat silloin tällöin esiin, kuten Salon uuden keskuslukion paikkaa määritettäessä havaittiin.

Oikoradan jäät eivät ole vielä sulaneet, vaikka kipinään on nyt alettu alustavasti puhaltaa. Vaikka Varsinais-Suomessa hankkeelle kannatusta onkin, Uudenmaalla sitä ei välttämättä ole.

Toisaalta hanke on niin iso, että sen eteenpäin viemiseen tarvitaan joka tapauksessa paljon aikaa. Selvitettäköön asiaa siis, sillä vain ensiluokkaiset liikenneyhteydet vievät maakuntaa optimaalisesti eteenpäin.

Lähde Salon Seudun Sanomat 10.09.2004
Lähde WWW http://www.sss.fi

YTV tilaa 40 uutta lähijunaa

10.09.2004 17:06

YTV-alueen liikenteeseen tarvitaan YTV:n arvioiden mukaan seuraavan 10 vuoden aikana 40 uutta lähijunayksikköä. Näitä tarvitaan lisäliikennettä varten ja korvaamaan käytöstä vähitellen poistuvaa vanhaa kalustoa. Määrässä on huomioitu myös tulevan Marja-radan kalustotarpeet.

Junat hankkii Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä VR:n omistama Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, jolta YTV vuokraa ne, ja luovuttaa sitten junaoperaattorin / -operaattorien käytettäväksi alueensa liikenteeseen. Arvion mukaan ensimmäiset 40 uutta lähijunaa tulevat YTV-alueen liikenteeseen vuosina 2009-2014. Nykyisin YTV-liikennettä ajetaan 74 junalla.

YTV:n hallitus hyväksyi osaltaan tänään junien hankinnan sekä yleiset kaluston toimintaa koskevat periaatteet.

Laatu paranee, kalustokustannukset nousevat

Vanhimmat sähkömoottorijunat on rakennettu vuosina 1968-73 ja saneerattu vuosina 1994-2001. Tämä kalusto poistuu romutusikäisenä liikenteestä 2010-luvun alusta lähtien. Seuraavan sukupolven kalusto rakennettiin vuosina 1975-81 ja vaatii peruskunnostusta. YTV-liikennettä varten saneerataan näillä näkymin 30 junayksikköä.

Lähijunaliikenteen kalustohankinnat merkitsevät junakaluston laatutason huomattavaa paranemista. Toisaalta kaluston kustannustasokin nousee, kun liikenteeseen sitoutuneen kaluston pääoma-arvo on suurempi kuin nykyään. Myöhemmin aloitettava kilpailuttaminen mahdollistavat kuitenkin kustannussäästöjä muilla alueilla.

Parempaa kiihtyvyyttä, ilmastointi, WC liikuntaesteisillekin

YTV määrittelee uuden kaluston tilaajavaatimukset asiakas- ja palvelutasonäkökulmasta. Junakalustoyhtiö hankkii vaatimusten mukaista kalustoa.

YTV:n asettamat asiakaspalveluvaatimukset koskevat matkustusmukavuutta (matalalattiat ja muut matkustajatilojen pohjaratkaisut, ilmanvaihto, ilmastointi, lämmitys, valaistus, istuimet, istuinjako, istuinasetelma, riittävästi leveitä ulko-ovia), vammaispalvelua (invaramppi, matkustajatilojen ja WC:n soveltuminen liikuntaesteisille) ja matkustajaturvallisuutta (videonauhoituslaitteisto, hätäkutsupuhelin).

Palvelutasovaatimuksissa otetaan huomioon, että YTV-alueen junaliikenteelle ovat ominaisia lyhyet matka-ajat, suuret matkustajamäärien vaihtelut vuorokauden eri aikoina sekä lyhyet vuorovälit ruuhka-aikoina. Uuden junan hyvällä kiihtyvyydellä ja hidastuvuudella on tärkeä merkitys. Erikseen selvitetään, soveltuvatko YTV-liikenteen junat VR-lähiliikenteeseen, joka ulottuu rantaradalla Karjaalle ja pääradalla Riihimäelle.

YTV on selvittänyt myös yksi- ja kaksikerroksisten junien soveltuvuutta lähiliikenteeseen. Molemmilla tyypeillä on omat hyvät ja huonot puolensa. YTV:n mielestä kummastakin junatyypistä tulee pyytää tarjoukset, joiden perusteella lopullinen valinta voidaan tehdä.

Sopimusrakenne muuttuu

Tällä hetkellä YTV ostaa kaikki alueensa junaliikennepalvelut VR Osakeyhtiöltä yhdellä sopimuksella, joka päättyy vuoden 2005 lopussa. Parhaillaan neuvotellaan vuoden 2006 alusta voimaantulevista sopimuksista, jotka koskevat junaliikenteen liikennöinnistä, tarkastustoiminnasta, muista palveluista sekä kalustosta ja sen huollosta. Samalla valmistaudutaan tilanteeseen, jossa YTV-liikenteeseen tulee myös Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n hankkimaa uutta lähijunakalustoa ja jossa ehkä usea operaattori kilpailee junaliikenteen hoidosta.

Lisätietoja:

yhteistyöjohtaja Hannu Penttilä, YTV; puh. 1561 200 ja 050-331 3939

liikennejohtaja Niilo Järviluoma, YTV; puh. 1561 232 ja 040-553 1038

toimitusjohtaja Yrjö Judström, Junakalusto Oy, puh. 050-5591902

Lähde YTV - Uutiset
Lähde WWW http://www.ytv.fi/uutiset/uutinen.php?id=2661

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen 40 uutta junaa

10.09.2004 16:54

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana 40 uutta lähijunaa. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) päätti junahankinnoista perjantaisessa kokouksessaan. Suurin osa junista korvaa vähitellen käytöstä poistuvaa vanhaa kalustoa. Nykyinen junamäärä kasvaa vain noin kymmenellä: 74 junasta reiluun 80:een. Junat hankkii YTV-kaupunkien ja VR:n omistama Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, jolta YTV vuokraa ne. 40 junaa tulevat maksamaan noin 200 miljoonaa euroa. Lippujen hintoihin saattaa olla odotettavissa jonkinmoinen korotus. YTV kuitenkin uskoo, että hintahyppäys saadaan pidettyä kurissa lisämatkustajien avulla. Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy ei ole vielä päättänyt, mistä junat hankitaan. Avoin tarjouskilpailu on kuitenkin jo alkanut, ja se ratkeaa noin vuoden kuluttua

Lähde HS - Tuoreet
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153894719

Pieksämäki-Kuopio rataremontti sittenkin alulle jo tänä syksynä

10.09.2004 08:07

Pieksämäki-Kuopio rataremontti saadaan sittenkin alulle jo tänä syksynä. Ratahallintokeskus kaapii rahaa muista hankkeista budjettirahaa odottaessaan ja varmistaa siten Pieksämäen ja Kuopion välisen rataremontin käynnistymisen tämän vuoden puolella. Näin halutaan varmistaa, ettei ensi vuoden alussa uhkaaviin junanopeuksien rajoituksiin jouduta turvautumaan ainakaan pelätyssä laajuudessa.

Investointijohtaja Kari Ruohonen kertoo, ettei Ratahallintokeskus ole toistaiseksi saanut tietoa pohjoisen Savon radan remonttiin suunnattavista budjettirahoista. Rahaa on budjetista tulossa, mutta tässä vaiheessa ei ole varmuutta siitä, ehtiikö se ajoissa tämän vuoden rataremonttiin.

Töihin ennen pakkaskautta

Ratahallintokeskuksen nyt päättämä järjestely varmistaa kuitenkin sen, että töihin päästään ajoissa eli sulan maan aikana.

- Jotakin päästään kyllä syksyllä tekemään, vaikka lisäbudjettiasiasta ei ole tullut lopullista päätöstä. Aloitamme työt tällä järjestelyllä, ettei kävisi niin, että rahat tulevat vasta silloin, kun ei voida enää tehdä yhtään mitään, Ruohonen perustelee.

Hän korostaa, ettei nyt muista kohteista haalittavilla 'ensiapurahoilla' ole mitään tekemistä valtion lisäbudjetin kanssa.

- Savon radalla on se ongelma, että ellei mitään vähän järeämpää tehdä, ensi vuonna radalle tulee lisää rajoituksia. Pystymme ainakin rajaamaan uudet rajoitukset hyvin vähäisiksi. Pyrimme minimoimaan ne, jotta matkustajaliikenteelle ei koituisi niin paljon ongelmia.

Ruohonen ei osaa vielä arvioida, kuinka paljon rataremonttia pystytään tekemään muista kohteista säästyneillä rahoilla. Alkuun kuitenkin päästään, ja pienemmillä resursseilla tehtävä työ voidaan katkaista sitten, kun rahat loppuvat.

Pienellä osalla Pieksämäen ja Kuopion välistä rataa junanopeuksia on jo jouduttu pudottamaan 140 kilometristä sataan kilometriin, koska yli-ikäiset puiset ratapölkyt lahoavat kiskojen alta.

Ellei töihin päästäisi, nopeusrajoitukset laajenisivat vuoden alussa koskemaan suurinta osaa Kuopion ja Pieksämäen välisestä radasta. Tämä venyttäisi matka-aikoja 10-15 minuuttia.

Lähde Savon Sanomat 10.09.04

Juna ja kuorma-auto kolaroivat tasoristeyksessä Heinolassa

09.09.2004 07:18

Tavararajuna ja täysperävaunulla varustettu kuorma-auto kolaroivat Kuusakoskentien tasoristeyksessä Myllyojalla keskiviikkona iltapäivällä.

Veturi, jossa oli viisi perävaunua, oli matkalla Lahden suuntaan. Kuorma-autonkuljettaja ei havainnut junaa ja ehti ajaa tasoristeykseen niin, että veturi osui kuorma-auton ja perävaunun väliseen vetoaisaan.

Vetoaisa irtosi ja kuorma-auto jäi radan toiselle puolelle, mutta perävaunu lähti kulkeutumaan junan mukana.

Henkilövahingoilta vältyttiin. Kuorma-auton kuljettaja ja veturissa olleet kaksi henkilöä vietiin kuitenkin tarkastettaviksi sairaalaan.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat (net) 09.09.04

Rautatiemuseoiden ja -harrastajien liitto ry (RHML) tuomitsee museokaluston romutukset

08.09.2004 23:32

Haapamäellä romutetaan tulevan syksyn aikana museoitua rautatiekalustoa, joka on useiden eri omistajien omistuksessa. Pääosan romutettavasta kalustosta omistaa VR-Yhtymä Oy ja Suomen Rautatiemuseo. Suuri osa kalustosta on höyryvetureita ja puurakenteisia henkilövaunuja. Rautatiehistoriallinen kalusto on kansallista kulttuuriperintöä, joten RHML ei voi hyväksyä kaluston romutuksia eikä etenkään tapaa, jolla romutuksiin on päädytty.

Ilmeisenä innoittajana romutuksiin on ollut paikallisessa lehdistössä käyty keskustelu kaluston maisemahaitoista sekä Keuruun ympäristölautakunnalle tehty valitus aiheesta.

Koska niin kirjoittelussa kuin valituksessakin on takana vain muutamia henkilöitä ja heidän henkilökohtaisia näkemyksiä Haapamäellä talkoilla toimivan Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n toimintaa ja toimijoita kohtaan, RHML:n mielestä romutukset ovat täysin ylimitoitettu toimenpide.

RHML:n jäsenyhteisöt tekevät museokaluston kunnostus- ja ylläpitotyötä, joten liitolla on hyvä käsitys tarvittavista voimavaroista ja mahdollisuuksista kaluston ylläpitoon. On täysin ymmärrettävää, että sellaista kalustoa, jonka kunnostaminen vaatisi kohtuuttoman suuren panostuksen museaaliseen arvoonsa nähden, halutaan romuttaa. Haapamäellä romutettavasta kalustosta osa on tällaista, mutta osa, mm. kaikki romutettavat höyryveturit, ovat niin hyvässä kunnossa, ettei niiden romuttaminen ole mitenkään perusteltua. Toisaalta romutuksia suunniteltaessa olisi syytä muistaa se, että mikäli halutaan ylläpitää liikennekelpoista kalustoa, varaosien saanti on turvattava. Paras tapa tähän on kokonaisen varaosalähteen säilyttäminen.

Huoli kaluston aiheuttamista maisemahaitoista on aiheellinen. Haittoja pitäisi kuitenkin käsitellä sen mukaisesti, missä kalustoa on. Haapamäellä romutettava kalusto ei ole esimerkiksi yhdenkään asuinkiinteistön näköpiirissä. Jossain päin Suomea on oltava mahdollisuus säilyttää myös ulkonäöltään hieman rapistunutta kalustoa.

Ratapihat eivät yleisestikään ole muut teollisuus- ym. näkymät mukaan lukien maisemaa koristavia. Näin ollen muutaman kalustoyksikön säilyttäminen tietyllä alueella ei voi olla mahdotonta.

RHML:n ei voi hyväksyä nyt eikä tulevaisuudessa tehtäviä museorautatiekaluston romutuksia. Ainoa hyväksyttävä tilanne on se, että katsotaan, ettei koko maassa löydy voimavaroja kaluston kunnostamiseen. Tällaisessakin tapauksessa prosessin on oltava niin pitkä, että on mahdollista selvittää kaikki mahdollisuudet vuosien tai jopa vuosikymmenien päähän. Romutuksen tulee olla viimeinen ja viimeiseen saakka vältettävä vaihtoehto.

Rautatiemuseoiden ja -harrastajien liitto ry on Suomessa toimivien rautatiemuseoiden, museo- rautateiden ja rautatieharrastajien yhteisöjen kattojärjestö.

Liitto on toiminut rekisteröitynä yhdistyksenä vuoden 2000 alusta ja sitä ennen noin 10 vuoden ajan rautatiemuseoiden neuvottelukunta nimisenä yhteenliittymänä.

Liitossa on tällä hetkellä jäseninä 19 alan yhteisöä ja sen toiminta kattaa lähes kaikki Suomen rautatiemuseo- ja museorautatieyhteisöt. Liitto on jäsenenä Euroopan laajuisessa rautatiemuseoiden ja museorautateiden kattojärjestössä Fedecrailissa.

Lähde Suur-Keuruu 08.09.2004
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2004/09/08/959123.shtml

Haapamäen Höyryveturipuistossa tänä kesänä reilut 35.000 kävijää

08.09.2004 23:30

Matkailija majoittui, mutta jätti kohteita käymättä

Mennyttä matkailukesää Keuruun seudulla voi luonnehtia kahdella tavalla.

Jos kesä-elokuuta tarkastelee majoituspalveluiden käytön näkökulmasta, matkailukesä oli vähintäänkin kohtuullinen, Hotelli Keurusselässä jopa erinomainen.

Jos taas arviointiperusteeksi ottaa varsinaisten matkailukohteiden kävijämäärät, tulos ei tyydytä. Sekä Haapamäen Höyryveturipuistossa että siipiratasalus Elias Lönnrotilla liikkui selvästi vähemmän väkeä kuin edellisenä kesänä. Kesän 2003 kävijämääristä jäätiin myös Keuruun ja Petäjäevden vanhoissa kirkoissa.

Puistossa pudotusta

Haapamäen Höyryveturipuiston isäntä Martti Vainio tavoitteli tänä kesänä 45 000 kävijän määrää, eli noin kymmenen prosentin lisäystä viimevuotisiin vieraslukuihin. Kesä-elokuun kävijämäärä jäi kuitenkin kymmenisen prosenttia alle viimevuotisen.

- Viime vuonna luvussa on mukana 3 500 revyyvierasta. Nyt revyytä ei ollut, eikä tämänkesäisen näyttämöesityksen katsojia ole kirjattu puiston kävijämäärään. Gimmel puolestaan veti puistoon viime vuonna tuhat katsojaa enemmän kuin Pikku-G tänä kesänä. Kymmenen prosentin pudotuksen voi selittää jo tällä.

- Tavoitteeseen ei kuitenkaan ylletty, se on selvä. Epävakaiset kelit verottivat kävijämäärää, ja riittihän tuota muuta häslinkiäkin. Puhtaasti puistoon ja vetureihin tutustuneita vieraita oli nyt enemmän kuin vuosi sitten, mutta kävijöistä kaksi kolmannesta tuovissa tansseissa, tapahtumissa ja ravintolassa poikettiin vähemmän, Vainio selvittää.

Veturipuisto on avoinna vielä ensi viikonlopun ja sen jälkeen enää tilauksesta. Ensi vuodesta Martti Vainio ei suostu vielä sanomaan mitään varmaa.

- Ensi kesä on minun kohdaltani täysin auki. Vääntö Keuruun kaupungin kanssa asiasta on parhaillaan menossa.

- Sekin on hyvin mahdollista, että en jatka Höyryveturipuiston isäntänä, Vainio toteaa.

Lähde Suur-Keuruu 08.09.2004
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2004/09/08/959120.shtml

Vika pimensi VR:n sähköiset aikataulut

04.09.2004 11:58

VR:n matkustajatietoa ohjaavaan järjestelmään tullut vika pimensi perjantaina junaliikenteen aikatauluista kertovat sähköiset näyttölaitteet miltei koko eteläisessä Suomessa. Katkos kesti kaksi tuntia, ja se saatiin korjattua viideltä iltapäivällä. Vika johtui rikkoontuneesta kaapelista.

Laitteet sammuivat yli kolmeltakymmeneltä asemalta lukuun ottamatta Helsinkiä, Pasilaa ja Turkua, joiden näyttölaitteita liikennekeskus ryhtyi pitämään yllä manuaalisesti. Katkos ei vaikuttanut junaliikenteeseen.

Lähde TS 3.9
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,179464,2004-09-04

Valtio investoi Lahden asemalle jopa 28 miljoonaa euroa

04.09.2004 11:52

Lahden ratapihan muutostyöt ovat tulossa huomattavasti alun perin arvioitua kalliimmiksi. Ratapihan uudistaminen maksaa näillä näkymin jopa 28 miljoonaa euroa. Viime tammikuussa remontin hinnaksi arvioitiin 19 miljoonaa euroa ja tätä ennen 16 miljoonaa euroa.

Ratapihan kohentaminen liittyy Lahden oikoradan rakentamiseen. Oikoradan tuloon varaudutaan muun muassa siirtämällä raiteita, leventämällä laitureita sekä rakentamalla siltoja, portaikkoja, katoksia ja hissejä. Työt käynnistyvät syksyn aikana.

Ratapihan muutostöihin limittyy Lahden matkakeskuksen ensimmäinen vaiheen rakentaminen. Hankkeen kustannusarvio on vajaat neljä miljoonaa euroa. Näin ollen rautatieaseman muutostöihin uppoaa lähimmän kahden vuoden aikana yhteensä noin 28 miljoonaa euroa.

- Ratahallintokeskuksen osuus on 25,5 miljoonaa euroa, VR:n 0,5 miljoonaa ja kaupungin osuus kaksi miljoonaa, Lahden teknisen toimen liikenneinsinööri Matti Hoikkanen kertoo.

Hoikkasen mukaan raidemuutoksiin uppoaa 9 miljoonaa, siltoihin 7 miljoonaa, sähkötöihin 4 miljoonaa ja ohjauslaitetöihin niin ikään 4 miljoonaa euroa. Hoikkanen painottaa, että summat ovat tässä vaiheessa vielä suuntaa antavia.

Kaupungin maksettavaksi jäävät muun muassa Vesijärvenkadun itäpuolinen kevyen liikenteen väylä, neljäsosa asematunnelin muutostöistä, radan eteläpuolinen kevytväylä sekä uudet pysäköintialueet ja linja-autopysäkit.

Lähde ESS 4.9
Lähde WWW http://www.ess.fi/Article.jsp?article=7524&category=23&main=21&days=0

Haapamäen Museoveturiyhdistyksen kana Timo Koivusalon uuteen elokuvaan

01.09.2004 21:45

Kana koeponnisti veturitallissa

Veturin on tarkoitus puuskuttaa Koivusalon uudessa elokuvassa

Haapamäen Museoveturiyhdistys ry on kunnostanut veturitallin suojissa vuosia levänneen Kana-veturin käyttökelpoiseksi menopeliksi. Maanantaina Jouko Welling Inspecta Oy:stä kävi katsastamassa veturin painerungon kunnon, joka hyväksyttiin muitta mutkitta.

- Näin vanhaksi vehkeeksi, niin tämä veturi on ihan hyvässä kunnossa, Welling sanoo.

- Kävin pari viikkoa sitten katsomassa sisäpuolelle ja hyvältä näytti. Nyt koeponnistettiin painelaitteet ja seuraavaksi kokeillaan vesipumput ja käyttölaitteet. Sitten veturin pitäisi olla täysin ajokelpoinen, Welling toteaa.

VR antaa veturille lopullisen katsastusluvan. Ennen katsastuslupaa pitää Ratahallintokeskuksen antaa veturille vielä käyttölupa. Vaikka Kana-veturi alkaakin olla nyt jo viittä vaille valmis kiskoille, niin tulta pesään ei voi vielä kuitenkaan sytyttää. Varaventtiilit ovat vielä lopullista tarkastusta vaille valmiit, samoin vedensyöttö.

- Tavoitteena on, että parin viikon päästä saataisiin veturi kiskoille ja ajoon, Museoveturiyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Alanko sanoo.

Kana-höyryveturi on pala kotimaista teollisuushistoriaa. Se on viettänyt aikaansa Haapamäen veturitallissa aina 1980-luvulta lähtien. Sitä on kunnostettu vuosina 1991-1997 noin 6 000 tunnin edestä ja nyt veturia odottaakin filmitähden osa.

- Tarkoitus, miksi tätä kunnostetaan, on Timo Koivusalon uusin elokuva. Elokuvaan tarvitaan toimiva höyryveturi ja Kana -veturi on juuri oikean kokoinen siihen, Alanko kertoo.

Lähde Suur-Keuruu 01.09.2004
Lähde WWW http://suurkeuruu.sps.fi/a/2004/09/01/952745.shtml

TALGOlta kalustoa Helsingin ja Moskovan väliseen liikenteeseen?

01.09.2004 14:50

Eurosib houkuttelee Talgoa takaisin Venäjälle

Yhtiöitetty Venäjän VR satsaa vuoteen 2008 mennessä Helsinki-Pietari -radan parantamiseen ja uuteen kalustoon toista miljardia dollaria. Ryminällä matkustajaliikenteen markkinoille kiilaava Venäjän merkittävin yksityinen rahtipuolen operaattori ZAO Eurosib investoi tänä vuonna 51 miljoonaa dollaria pikajunaliikenteen aloittamiseen Pietarin ja Moskovan välillä.

Omaa kalustoa 200 kilometriä tunnissa liikkuvaan matkustajajunaan ei Venäjällä ole, joten Eurosib neuvottelee Inter-City -vaunujen hankkimisesta Talgo Oy:n kanssa. Varapääjohtaja Mihail Sverdlov kertoo, että pikaradalle tarvitaan viitisentoista modernia vaunua ja ravintolavaunu. Kaupan arvo on 30 miljoonaa euroa.

Talgo Oy:n toimitusjohtaja Tapani Tapaninahon mukaan kaikki on vielä alkutekijöissä. Parhaillaan selvitetään, miten suomalainen kalusto soveltuu Venäjän rataverkolle ja minkälaisia sertifiointiprosesseja on käytävä läpi. Matkustajavaunutoimituksista on keskusteltu myös muiden yksityisten operaattoreiden sekä Venäjän VR:n kanssa.

Eurosib aikoo hankkia 20 miljoonalla myös uusia tavaravaunuja, mutta Venäjän tavaravaunumarkkinoille ei suomalaisilla palkkakustannuksilla ole enää asiaa. Talgo on toimittanut Venäjälle 1980-luvun puolivälin jälkeen yli 10000 tavaravaunua. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen osa toimituksista jäi maksamatta.

Sverdlovin mukaan Eurosib tarvitsee Inter-City -vaunuja myös Suomen ja Venäjän väliseen matkustajaliikenteeseen. Siihen mennään, kun Pietari-Moskova -juna saadaan toimimaan.

Rautaa rajalle

Valtioiden välisen sopimuksen mukaan vuoteen 2008 mennessä Helsingin ja Pietarin välinen rata muuttuu pikaradaksi, jolla junat liikkuvat 200 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kummallakin osapuolella on käytössä perinteinen rajalla kahdesti vaihdettava veturi ja vanhentunut vaunukalusto.

VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhasen mukaan Sibelius-junan vanhat siniset vaunut korvataan vielä tänä vuonna 1980-1990 taitteessa valmistuneilla yksikerroksisilla Inter-City -vaunuilla. Niiden sertifiointi Venäjällä on vielä kesken.

- Kaksikerroksiset vaunut eivät toistaiseksi suoraan käy, koska niissä on matala lattia ja venäläiset laiturit ovat korkeita, Vanhanen kertoo.

Kyseessä on välivaihtoehto. Kun radan parantaminen alkaa olla loppusuoralla, hankitaan kokonaan uusi kalusto. Suomalaisten mielestä pikaradalle parhaiten soveltuu kaksivirtajärjestelmällä varustettu kallistuvakorinen junayksikkö, jolloin veturinvaihtojakaan ei tarvittaisi.

Sopimuksen mukaan Venäjä uusii Repin-junansa kaluston Tverin vaunutehtaan vaunuilla. Vanhasen mielestä Tverin vaunut soveltuvat uuteen vauhtiin suoralla radalla. Suomen puolella Kouvola-Vainikkala -osuudella venäläisvaunuilla ei päästä huippuaikoihin, koska se edellyttää kallistuvaa koria. Tapaninaho arvioi, että parhaimmillaankin Tverin vaunut ovat Suomessa käytöstä poistuvia punaisia vaunuja yksinkertaisempaa ja meluisampaa kalustoa.

Lokakuun rautatien pääjohtaja Viktor Stepov kertoi hiljattain lehdistötilaisuudessa, että Helsingin ja Pietarin väliseen liikenteeseen aiotaan hankkia Pendolino-junia. Uudessa junassa nykyisen kahden veturin vaihdon tilalle jää vain yksi.

Myös Eurosibin kalustohankinnoissa laajeneminen kansainväliselle reiteille on otettu huomioon.

- Investoimme kaksivirtajärjestelmällä varustettuihin vetureihin, Sverdlov toteaa.

Eurosibilla on kiire, mutta Talgolla ei.

- Vaikka Venäjällä on sama raideväli ja gabariitti, sieltä löytyy tusinan verran erilaisia profiileja. Paljon täytyy virrata vettä Volgassa ennen kuin päästään vakaviin kaupallisiin neuvotteluihin, Tapaninaho miettii.

Sverdlovia ihmetyttää Talgon hitaus:

- Meillä on rahaa, olemme valmiita ostamaan vaunut vaikka heti, mutta joka kerta neuvotteluissa syntyy uusia mutkia. Ensin meille annetaan esite, jonka mukaan vaunun gabariitit täysin sopivat Venäjän kiskoille, viimeisissä neuvotteluissa piti jo sopia ovien sijainnista, kun Talgon edustajat sanoivat yhtäkkiä, että gabariitit eivät Venäjälle käy.

- Ennen kuin päästään vodkan juontiin, meidän täytyy selättää venäläinen byrokratia ja olla sataprosenttisen varmoja, että viranomaispuolella ei tule yllätyksiä vastaan, Tapaninaho toppuuttelee.

Sverdlov sanoo ymmärtävänsä varovaisuuden, kun edelliset Venäjälle toimitetut vaunut jäivät maksamatta. Kun on totuttu asioimaan Venäjän VR:n kanssa, yksityinen operaattori saattaa arveluttaa. Sverdlov vakuuttaa, että Eurosib kannattaa ottaa vakavasti. Tällä hetkellä Suomen ja Venäjän välisessä tavaraliikenteessä liikkuu 1700 Eurosibin vaunua, joilla kuljetetaan yli kaksi miljoonaa tonnia suomalaisia lasteja. Sverdlov on varma, että sen jälkeen, kun ensimmäiset 15 vaunua ilmestyvät Pietarin ja Moskovan väliseen liikenteeseen, tilauksia tulee myös muualta Venäjältä.

- Venäjän on ne vaunut jostain hankittava ja haluaisimme olla siinä mukana. Eurosib on oivallinen kumppani aloittaa tunkeutuminen Venäjälle, Tapaninaho sanoo.

Koko artikkeli Metallitekniikan numerossa 8/2004

Lähde Metallitekniikka-lehti 8/2004
Lähde WWW http://www.metallitekniikka.fi/doc.te?f_id=605578

Junat myöhästelivät Rantaradalla

31.08.2004 14:54

Rantaradan junat myöhästelivät tiistaina varhaisesta aamusta aamupäivään saakka. Ongelmat aiheutuivat turvalaiteviasta, jonka takia junat joutuivat ajamaan Siuntion ja Inkoon välillä alennettua nopeutta. Vika myöhästytti junia Helsingin ja Turun välillä kahdestakymmenestä minuutista runsaaseen puoleen tuntiin.

VR:n liikenteenohjauksen mukaan ongelma ilmeni ensimmäisen kerran aamuviideltä. Laite saatiin välillä kuntoon, mutta seitsemän aikaan se hajosi uudelleen. Ensimmäinen aikataulussa pysynyt juna lähti Helsingistä 10.03.

Lähde HS Tuoreet 31.8
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153789178

Kiskoa Saksasta Keravalle

31.08.2004 06:09

Kerava-Lahti-oikoradan ensimmäinen Saksan juna koukkasi Lahdessa matkalla Hakosiltaan.

Tänään aamuyöllä saapui ensimmäinen junallinen 120-metristä kiskoa Saksasta Lahti-Kerava-oikoradan työmaalle. Lasti oli lähtenyt Duisburgin valssaamolta Saksan länsiosasta viime tiistaina kohti Turkua, missä junan telit vaihdettiin viikonlopun aikana Suomen raideleveydelle sopiviksi.

Lahdessa ensimmäinen Saksan kiskojuna oli maanantaiyönä kello 2.27.

Tästä lähtien Turusta tulee kaksi kiskojunaa viikossa Lahteen. Junat ovat Lahdessa aina aamuyöstä. Kiskojunien liikenne on aikataulutettu niin, että se ei haittaa matkustajaliikennettä.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat (net) 31.08.04

HKL pääsi sopimukseen Variotramien korjaamisesta

28.08.2004 17:47

Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL on päässyt valmistajan kanssa sopimukseen siitä, miten huonosti toimivat matalalattiaraitiovaunut korjataan käyttökuntoon. Myös tilauksen maksujärjestelyistä on tehty sopimus.

Suurimpia ongelmia on aiheuttanut raitiovaunujen telirakenne, joka ei ole toiminut kunnolla Helsingin sääoloissa. Vaunut valmistanut monikansallinen Bombardier-yhtiö sitoutuu sopimuksessa parantamaan vaunujen telejä. Teleissä ovat vaunujen moottorit ja jarrujärjestelmät.

- Lyhyesti sanottuna teleihin tehdään entistä vahvempi rakenne. Me toivomme ja uskomme, että telien asiantuntijana Bombardier panostaa nyt kunnolla niiden kunnostamiseen", sanoo liikennelaitoksen toimitusjohtaja Matti Lahdenranta.

Ongelmia on aiheuttanut telien lisäksi myös pyörien liian nopea kuluminen. Sitä seurataan nyt ja lasketaan mahdollinen hyvitys HKL:lle aiheutuvista jatkuvista lisäkuluista.

Sopimuksessa pidennettiin vaunujen takuuaikaa. Takuu on voimassa vuoden 2006 loppuun saakka. HKL tilasi silloiselta Adtranzilta 40 raitiovaunua. Ensimmäinen vaunu otettiin käyttöön viisi vuotta sitten. Kaikki matalalattiaraitiovaunut ovat valmiina, mutta Helsinki on ottanut varsinaisesti vastaan vain 16 vaunua. Kaikilla on ajettu jonkin verran, mutta suuri osa vaunuista on ollut varikolla.

Sopimuksen mukaan liikennelaitos nopeuttaa vaunujen vastaanottoa. Vaunujen käyttöä on tarkoitus lisätä siten, että vuoden loppuun mennessä 90 prosenttia vaunuista on käytössä.

Raitiovaunutilauksen kokonaisarvo on runsaat 73 miljoonaa euroa. Siitä on Lahdenrannan mukaan maksettu noin 90 prosenttia.

Lähde HS 27.8

RHK yrittää vähentää tasoristeysonnettomuuksia Lapissa

26.08.2004 17:07

Ratahallintokeskus aikoo vähentää tasoristeysonnettomuuksia Lapissa. Tarkoituksena on varustaa 20 tasoristeystä porttimaisilla kehikoilla eli portaaleilla. Lisäksi osaan risteyksistä tulee uudenlaisia puomeja ja risteyksestä varoittavia merkkejä sijoitetaan nykyistä paremmille paikoille.

Lapissa on viimeisen parin vuoden aikana sattunut muuta maata enemmän vakavia tasoristeysonnettomuuksia.

Lähde YLE Lapin Radio

VR lisää junavuoron Helsinki-Kolari -välille

26.08.2004 17:04

VR lisää talvisesongiksi yhden yöjunavuoron Helsinki-Kolari -välille. Uusi vuoro kulkee perjantaisin Helsingistä Kolariin. Uutena palveluna liikennöi myös lauantaisin päivällä kulkeva makuuvaunujuna Kolarista Helsinkiin.

Uusi junapari on neljäs Kolariin hiihtosesongin viikonloppuina kulkeva junayhteys.

Lähde YLE Lapin Radio

Haapamäen höyryveturipuisto romuttaa kuusi veturia

24.08.2004 22:06

Haapamäen höyryveturipuisto myy kuusi vanhaa höyryveturia ja parikymmentä vaunua romutettavaksi. Syyskuussa alkavan paloittelun jälkeen puistoon jää 32 veturia ja muuta kalustoa noin 200 kappaletta.

Porvoossa höyryveturiliikennettä harjoittava Tapani Laaksomies arvostelee höyryveturipuistoa ja sen yhteistyökumppaneita tarjouskilpailun rajaamisesta.

- Tarjouksia pyydettiin vain romutusalan yrittäjiltä. Minun tietojeni mukaan alan harrastajat olisivat halunneet ostaa kolme veturia, jotka olisi voitu kunnostaa. Höyryveturipuisto ei kai halua lisätä kilpailua.

Höyryveturipuiston kaluston museaalista kuntoa selvittänyt Hanne Rokkonen myöntää, että tarjouspyynnöt lähetettiin vain romualan yrittäjille.

- VR ja Suomen rautatiemuseo eivät halunneet, että vanhaa kalustoa jää hoitamattomana lojumaan. Kokemus on osoittanut, että talkoovoimin vanhoja vetureita ei enää voi kunnostaa. Riittävää kiinnostusta asiaa kohtaa ei ole.

- Kyllä meillä asiaa on tarkoin mietitty. Kalustoa jää edelleen riittävästi museotarpeisiin. Niidenkin hoitoon tarvitaan rahaa. Sitä saadaan vetureiden myynnistä.

Lähde HS 23.8

Tutkimukset länsimetrosta laajenevat

24.08.2004 22:00

Espoon suunnan raideliikenteen vaihtoehtoja pohdittaessa on noussut esiin ajatus pikaraitiotiestä Matinkylän ja Hakaniemen välille. Vaihtoehto on mukana länsisuunnan raideyhteyden ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (yva).

Viime keväänä Helsingin ja Espoon virkamiestyöryhmä nahisteli, montako eri vaihtoehtoa länsisuunnan joukkoliikenteen järjestämiseksi otetaan tutkittavaksi. Tiedossa oli, että Espoo halusi metron ja bussivaihtoehtojen ohella tutkituttaa pikaraitiotien Helsingin ja Matinkylän välillä.

Eri mieltä olitiin siitä, mihin pikaraitiotie päättyisi, ja käyttäisikö se Helsingin puolella metron kanssa samoja raiteita, ja neuvottelut jopa katkesivat välillä. Sopuun päästin lopulta viidestä vaihtoehdosta, joiden ympäristövaikutuksia nyt aletaan selvittää. Niistä kaksi on pikaraitioteitä.

Ensimmäinen vaihtoehto on, että ei tehdä mitään. Toinen vaihtoehto on, että bussiliikennettä parannetaan rakentamalla lisäkaistoja Kuusisaaressa ja mahdollisesti rakennettaisiin tunneli Kampin tulevasta terminaalista Länsiväylälle.

Kolmas vaihtoehto on vuosikymmeniä suunniteltu länsimetro, eli metroa jatkettaisiin Ruoholahdesta Otaniemen ja Tapiolan kautta Matinkylään.

Neljäs vaihtoehto on matalalattiainen pikaraitiotie Matinkylästä Lauttasaareen. Pikaraitiotie olisi yhdistettävissä raide-Jokeriin. Metroa jatkettaisiin Helsingin puolella Ruoholahdesta Lauttasaareen, jossa matkustajat joutuisivat vaihtamaan pikaratikkaan.

Viides vaihtoehto on pikaraitiotien jatkaminen Helsingissä aina Hakaniemeen. Tämä ns. integrointi-vaihtoehto tarkoitta, että metro ja pikaraitiotie käyttäisivät samoja raiteita Ruoholahden ja Hakaniemen välillä. Espoolaiset pääsisivät ratikalla Matinkylästä suoraan Hakaniemeen saakka ja Itä-Helsinkiläiset voisivat ajaa metrolla Ruoholahteen saakka kuten ennenkin.

Lähde HS 16.8

Katso myös http://www.raideyva.fi/

Kiskoilta suistunut raitiovaunu sotki liikenteen

20.08.2004 18:11

Helsingin raitiovaunuliikenne jumiutui täysin perjantaina iltapäivällä, kun raiteiltaan suistunut 3T tukki toisen Mannerheimintien raiteista. Kaikki muut raitiolinjat paitsi 1 ja 8 joutuivat muuttamaan reittiään ja ajamaan joko Kaivokatua tai Aleksanterinkatua pitkin.

Raitiovaunu vääntyi pois raiteiltaan Forumin edessä perjantaina aamupäivällä kello 11.20. Uusi matalalattiavaunu pysähtyi, kun vaunusta putosi jarrusatula, joka junttautui pyörien alle. Vaunun matkustajille ei käynyt kuinkaan onnettomuudessa. Paikalle hälytettiin Helsingin Liikennelaitoksen raitiovaunuhälytysryhmä Töölöstä, jonka viisi miestä taistelivat painavan ja jäykän vaunun kanssa yli kaksi tuntia. Töölön varikolle vaunu saapui kello 14.15.

Rikkoutunutta raitiovaunua tulivat tutkimaan myös saksalaisen valmistajayrityksen miehet. Uusissa vaunuissa on takuu voimassa, joten lasku rikkoutuneesta vaunusta lankeaa tehtaalle.

Lähde HS Tuoreet 20.8
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153672306

Heinolan radan tarpeesta neuvottelu loppuvuodesta

20.08.2004 08:23

Lopetusuhan alaisista radoista neuvotellaan kuntien ja maakuntaliittojen kanssa loppuvuodesta. Lahden seudulla näitä vähäliikenteisiä ratoja ovat Heinolan rata ja Loviisan rata.

Johtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskuksesta sanoo, että nopeita päätöksiä ratojen lopettamisesta ei ole tiedossa. Esimerkiksi ensi vuonna valmistuva moottoritie Heinolaan ei vaikuta Heinolan radan tulevaisuuteen.

- Pohdimme kuntien ja maakuntaliittojen kanssa, mitä ratojen kanssa tehdään, Herneoja sanoo.

Heinolan ja Loviisan radat on Ratahallintokeskuksen pitkän aikavälin suunnitelmissa esitetty lakkautettaviksi. Ratojen vaatima peruskorjaus olisi liian kallis niiden käyttöön verrattuna.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat (net) 20.08.04

Vartiuksen radalla alkoi sähköistys

19.08.2004 12:12

Rautateiden sähköistys etenee Pohjois-Suomessa aikataulun mukaisesti. Oulun ja Rovaniemen välillä töissä ollaan jo loppusuoralla, idän radalla junat kulkevat sähkön voimin kahden ja puolen vuoden päästä.

Ylitarkastaja Pekka Rautoja Ratahallintokeskuksesta kertoo, että Rovaniemen radalla aloitetaan sähkövetoinen tavaraliikenne joulukuussa. Henkilöliikenne siirtyy sähköaikaan uusien aikataulujen myötä loppiaisena. Oulun ja Rovaniemen välillä kulku nopeutuu noin kymmenellä minuutilla.

"Oulusta Kontiomäen kautta Iisalmelle ja Vartiukseen edetään myös aiottuun tahtiin. Rahat Pohjois-Suomen sähköistyskohteisiin on jo lyöty lukkoon, joten niistä ei tarvitse enää tämän budjettiriihen aikana huolehtia", Rautoja toteaa. Pohjoisessa rakennetaan uutta sähkörataa noin 700 kilometriä. Kustannusarvio on 200 miljoonaa euroa.

Työ jatkuu läpi talven

Sähköistysurakkaa tekevän Eltel Networkin työnjohtaja Unto Rämö kertoo, että Rovaniemen radalla päästään kohta kytkemään sähköt päälle testauksia ja koeajoja varten.

"Idän radalla on ratajohtopylväät pystytetty ja ajolangat asennettu Oulun ja Utajärven välille. Tällä viikolla pystytetään pylväitä Vaalan asemalla. Kontiomäeltä Vartiuksen suuntaankin edetään jo.. Siellä tehdään nyt perustustöitä."

Rämön mukaan sähköistystöitä jatketaan idän radalla läpi talven kahdessa vuorossa. Pitkät kovan pakkasen jaksot voivat hidastaa töitä, mutta rataosuuden uskotaan avautuvan sähköjunillle joulukuussa 2006.

Sähköaikaan siirtyminen nostaa nopeuksia myös idän radalla. Oulun ja Kajaanin välillä matkustusaika lyhenee noin varttitunnilla. Myös matkustusmukavuus paranee, kun nykyisiä sinisiä vaunuja korvataan hiljalleen IC-vaunuilla.

Lähde Kaleva plus 19.8
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/html/JTpage423803.html

Kerava-Lahti oikoradan kiskottaminen aloitettiin

19.08.2004 06:46

Kerava-Lahti-oikoratatyömaalla alettiin keskiviikkona laskea kiskoa ratapölkkyjen päälle. 150-metriset kiskohujopit tulevat parin viikon harjoitteluajan Kaipiaisista, mutta elokuun lopusta lähtien kisko tulee suoraan Saksan Thüssenista Lahteen ja oikoradalle. Saksasta tuleva kisko on 120-metristä ja se tuodaan Lahteen erikoisjunalla.

Oikoratatyömaa on pyörinyt koko kesän hyvin kireällä aikataululla. Eniten myöhästyi maanrakennusurakka kolmonen, jonka piti olla valmis viime keväänä, mutta joka valmistuu vasta nyt elokuussa.

- Tosi tiukalla aikataululla alussa edetään, rakennuttajakonsultti Lemconin valvoja Juha Salminen sanoo.

Maanrakennusrakoilla ei Salmisen mukaan ole enää varaa viivästyä, sillä kun kiskojunat alkavat Saksasta tulla, kiskot on saatava radalle saman tien. Thüssenin ja Lahden väliä kulkee kuusi junaa, joiden telit vaihdetaan Saksan ja Suomen rajalla erilaisen raideleveyden vuoksi.

Kiskotusurakoitsija Oy VR Rata Ab tekee kymmentuntista päivää. Rata etenee hieman yli kaksi kilometriä viikossa. Harjoittelua tarvitaan,jotta kiskojunien kulku ei häiritse Lahti-Riihimäki-radan liikennettä.

- Tavoitteena on, että kiskotus ei tuo muutoksia henkilöliikenteen aikatauluihin, ratahallintokeskuksen projektipäällikkö Juha Kansonen sanoo.

Marraskuussa Mäntsälässä

Kiskotus etenee Lahdesta etelään yhtä raidetta pitkin Lähdemäen alueelle asti. Sinne tehdään niin sanottu vaihtopaikka, josta päästään tekemään toista raidetta.

Kiskottajien on tarkoitus tavoittaa Mäntsälä vielä tänä syksynä. Tavoitteena on saada kaksi raidetta Mäntsälän pohjoispuolelle marraskuun aikana. Lumentulo lopettaa kiskottamisen ja takaisin töihin päästään, kun lumi on sulanut. Kiskottajien toive on myöhäinen lumentulo ja aikainen lähtö.

150- ja 120-metrisen kiskon laskeminen ei onnistu ilman miehen kättä. Esimerkiksi kiskoa kannattelevat väliaikaiset tulirullat laittaa ratatyömies paikalleen. Kisko on niin painavaa, että ilman 15 metrin välein asetettavia tukia se vääntyisi, kertoo työnjohtaja Rauli Saarinen.

Lähde Etelä-Suomen Sanomat (net) 19.08.04

Sähkövika hidasti junia Jyväskylän radalla

18.08.2004 23:02

Jämsänkoskella Keski-Suomessa sattunut sähköratavaurio hidasti junaliikennettä Tampereen ja Jyväskylän välillä keskiviikkona aamupäivällä. VR:n mukaan vaurio aiheutti 10-40 minuutin myöhästymisiä. Lisäksi muutamia junavuoroja korvattiin busseilla.

Päivän aikana ajolanka saatiin korjattua, ja iltapäivällä liikenne palautui normaaliksi. Ohjausalueen päällikkö Juha Sairanen kertoi, että sähköradan ajolankojen kannatinlangassa havaittiin aamuyöstä vaurio. Ajolankoja jouduttiin korjaamaan 700 metrin matkalta Jämsänkosken ja Saakosken välillä.

Sairasen mukaan Tampereelta Jyväskylän suuntaan kulkeneet junat vedettiin vauriojakson ohi dieselveturilla. Sen sijaan Jyväskylästä päin tulleet junat rullasivat 10 kilometrin erotusjakson ilman sähköä, koska osuus on alamäkeä. Veturin virroitin laskettiin alas, ja 140 kilometrin ajovauhti riitti myötämäessä tuomaan junan Jämsänkoskelle saakka.

Lähde HS Tuoreet 18.8
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153604327

Kemissä junasta hypännyt nainen kuoli

17.08.2004 16:28

Kemin rautatieasemalla liikkuvasta junasta hypännyt nainen on kuollut saamiinsa vammoihin.

40-vuotiasta kemiläisnaista hoidettiin Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

Onnettomuus tapahtui viikko sitten, kun kemiläinen aviopari oli saattamassa vieraitaan junaan.

Nainen ja mies hyppäsivät liikkuvasta junasta ja kumpikin iski päänsä laiturikiveykseen.

Onnettomuutta tutkivan Kemin poliisin mukaan tapaus näyttää vahingolta eikä johdu laiminlyönnistä.

Lähde YLE Lapin Radio 17.08.04

Luhtanen: Alustava sopu liikenneinvestointien rahoituksesta

16.08.2004 20:04

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen mukaan hallitusryhmät ovat päässeet alustavaan sopuun liikenneinvestointien rahoituksesta. Kaikki ne menolisäykset, jotka kertyneiden valtionomaisuuden myyntitulojen johdosta nyt ovat käytettävissä, kohdennetaan liikenneinvestointeihin, Luhtanen> sanoi Oritkarin terminaalin vihkiäisissä Oulussa. Käytännössä tämä merkitsisi lähes 50 miljoonan euron lisäpanostusta liikenneinvestointeihin.

Luhtasen mukaan lisäpanostukset liikenneinfraan ovat myös yksi niistä keinoista, joilla hallitus on valmis tukemaan tulopoliittisen kokonaisratkaisun syntymistä. Luhtasen mielestä budjettiriihessä pitäisi selkeästi linjata myös, millä tavoin väylähankkeita rahoitetaan loppuhallituskauden aikana.

Lisäksi hän aikoo esittää joukkoliikenteen tukeen osoitettavien määrärahojen lisäämistä siten, ettei rautateiden henkilöliikenteen eikä linja-autoliikenteen linjoja lopeteta.

Lähde MTV3 uutiset 16.8
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/kotimaa.shtml?2004/08/309635

Matkustajat tempaisivat Kotka-Kouvola-junan puolesta

15.08.2004 08:06

Kouvolan ja Kotkan välisen jälleen kerran lakkautusuhan alaisena olevan henkilöjunayhteyden pelastamiseksi tempaistiin eilen oikein joukolla. Kouvolan asemalle purkautui uudesta taajamien väliseen liikenteeseen tarkoitetusta junasta yli 600 matkustajaa.

Kansanedustaja Pentti Tiusanen luovutti Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle Pekka Jokiselle vetoomuksen, jonka takana seisoo koko Kymenlaakso.

Yhteys tarpeen monille ryhmille

Henkilöjunaliikenne Kouvolan ja Kotkan välillä on niin Tiusasen kuin Jokisenkin mielestä välttämätön. Sitä ei saa missään tapauksessa lopettaa. Jokinen korostikin, että yhteyden pelastamiseksi on käyttöön otettava kaikki lailliset keinot. Samaa mieltä ovat myös junalla matkustavat.

-Henkilöjunan merkitys korostuu tällä välillä edelleen, kun Keravan ja Lahden välisen rataosan oikaisu valmistuu. Samoin Kotkasta Pietariin aloitettava laivaliikenne tarvitsee henkilöjunia, Tiusanen sanoi.

Uusi junamalli kävi kylässä

Junatempaukseen henkilöliikenteen säilyttämiseksi osallistui myös VR, jonka uudella kaupunkijunayksiköllä matkustajat kuljettiin Kotkasta Kouvolaan ja takaisin. Ja väkeä riitti. Junaan oli ahtautunut peräti reilut 600 matkustajaa. Jos vetoomus kantaa hedelmää, niin kuin uskotaan, tällä junalla saatetaan matkustaa myös tuota väliä.

Tämä Ranskassa rakennettu maamme uusin junamalli on tuttu jo Helsingin seudun liikenteestä, jossa niitä on ajanut 10 kappaletta. VR:n henkilöliikenteen kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen kertoi, että nyt näitä taajamien väliseen liikenteeseen tarkoitettuja junia on tilattu 20 yksikköä lisää ja ensimmäiset ovat koeajoissa.

Lähde Etelä-Saimaa (net) 15.08.04

Junat myöhästelivät rantaradalla

12.08.2004 16:43

Junaliikenne kangerteli keskiviikkoiltana rantaradalla. Laitteistovian vuoksi junat joutuivat ajamaan alennetulla nopeudella Karjaan ja Salon välillä, ja pahimmillaan esimerkiksi Helsingin ja Turun väliä kulkevat junat olivat lähes tunnin jäljessä aikatauluistaan. Vaikeudet alkoivat puoli viiden maissa iltapäivällä.

Huoltohenkilöstö työskenteli vielä torstain vastaisena yönä vian paikallistamiseksi ja korjaamiseksi. Laitteistovika saatiin korjattua yön aikana ja junat kulkevat jälleen normaalisti.

Lähde HS Tuoreet 11.8
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153478540

Keravan kaupunkirata käyttöön 15.08.

10.08.2004 15:16

Keravan kaupunkirata otetaan käyttöön sunnuntaina 15. elokuuta, jolloin Helsingin ja Keravan välinen junatarjonta kasvaa arkisin ruuhka-aikoina. K-junat alkavat kulkea 10 minuutin välein. Junaliikenteen aikataulut muuttuvat tasavälisiksi ja odotusajat asemilla lyhenevät. Vaihtoyhteydet busseista juniin paranevat.

Helsingin ja Keravan välisten K-junien vuoroväli lyhenee 20 minuutista 10 minuuttiin arkisin ruuhka-aikoina noin klo 6-9 ja 15-18. Muina aikoina junat kulkevat kuten aikaisemmin, päivisin 20 minuutin välein ja iltaisin sekä sunnuntaisin puolen tunnin välein. K-junat alkavat pysähtyä Oulunkylässä, jolloin vaihtoyhteydet ns. Jokeri-bussilinjalle paranevat.

Vantaan sisäisillä linjoilla on joitakin reittimuutoksia. Yhteydet paranevat lähinnä Korsossa, Rekolassa ja Koivukylässä. Suorat seutulinjat Helsingin ja Vantaan välillä säilyvät pääosin ennallaan. Joillekin radanvarren seutulinjoille tulee kuitenkin muutoksia reitteihin ja aikatauluihin.

Radan rakentamisen yhteydessä on parannettu Hiekkaharjun, Koivukylän ja Savion asemien palvelutasoa. Jo aikaisemmin on uusittu Keravan, Korson ja Rekolan asemat. Korson ja Savion välille on varauduttu rakentamaan Vallinojan asema sitten, kun alueen maankäyttö sitä edellyttää.

VR on saanut tänä kesänä lisää matalalattiaisia, ilmastoituja kaupunkijunia lähiliikenteeseen. Junat liikennöivät myös uudella kaupunkiradalla. Juniin on helppo tulla lastenvaunujen, pyörätuolin ja polkupyörän kanssa suoraan korotetulta laiturilta. Pyörätuolilla matkustavia varten junaan on hankittu erillinen invaramppi, jonka konduktööri asentaa tarvittaessa laiturin ja junan väliin.

Lähde VR
Lähde WWW http://www.vr.fi/yhtyma/uutis.html

Ratatöitä Tampere-Jyväskylä -radalla 16.-27.08.

10.08.2004 15:14

Ratatöiden vuoksi toinen Tampereen ja Oriveden välisistä raiteista on osittain suljettu 16.-27.8. Tämä voi ruuhkauttaa Tampereen ja Jyväskylän välistä liikennettä ja aiheuttaa myöhästymisiä matkustajajunille. Myöhästymisten on arvioitu olevan 5-10 minuuttia.

Töiden aikana uusitaan radan päällysrakenteita. Pohjoisen raiteen tukikerroksen sepeli puhdistetaan noin 4,5 kilometrin matkalta. Rataan tehdään myös routaeristystä ja raiteiden väliä levennetään. Päällysrakennetöiden ohella säädetään sähköradan ajolankoja. Lisäksi viimeistellään viime vuoden lokakuussa tehtyjä päällysrakennetöitä noin 20 kilometrin matkalla.

Ratatöiden takia Kangasalan Jussilan tasoristeys suljetaan ja liikenne alueelle ohjataan kiertotien kautta. Töistä aiheutuu melua varsinkin Vehmaisten ja Ruutanan välisellä rataosuudella.

Työt liittyvät Tampere-Jyväskylä-radan perusparannusprojektiin, jonka on määrä valmistua vuonna 2005. Ratatöiden rakennuttaja on liikenne- ja viestintäministeriön alainen Ratahallintokeskus ja pääurakoitsijana toimii Oy VR-Rata Ab.

Lähde VR
Lähde WWW http://www.vr.fi/yhtyma/uutis.html

Pariskunta loukkaantui hypättyään junasta

09.08.2004 16:40

Vieraitaan asemalla saattanut pariskunta hyppäsi liikkuvasta junasta surullisin seurauksin. Kemiläinen pariskunta loukkaantui Kemin rautatieasemalla aamukahdeksan aikaan. Aviopari oli saattamassa vieraitansa etelään menevään junaan. He kantoivat vieraidensa matkatavaroita sisälle junanvaunuun, kun juna lähti liikkeelle.

Pariskunnan vuonna 1964 syntynyt nainen hyppäsi ulos liikkuvasta junasta ja heti hänen peräänsä saman teki myös vuonna 1965 syntynyt mies. Junan nopeus oli hyppyhetkillä noin 10-20 kilometriä tunnissa. Molemmat hyppääjät löivät päänsä junalaiturin kivetykseen ja loukkaantuivat. Pariskunta kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan.

Kemin poliisin mukaan heidän vammojensa vakavuudesta ei ole tietoa. VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen kertoo, että InterCity- ja Pendolinojunissa on keskuslukitus. Ovet lukitaan sähköisesti ennen junan lähtöä, joten kyseisistä junista ei pysty hyppäämään ulos junan jo liikkuessa. Kemiläispariskunta unohtui kuitenkin vanhempaan, niin sanotun sinisen kaluston junaan, jossa ovet eivät lukkiudu automaattisesti liikkeelle lähdettäessä.

Junahenkilökunnan päällikkö Riku Pakasen mukaan onnettomuusjunan konduktööri ei huomannut junasta hypännyttä pariskuntaa. Pakenen kertoo, että konduktööri pyrkii aina lähtemään liikkeelle suljetuin junanovin. Määrätyn vauhdin saavutettuaan myös sinisen kaluston junien ovet lukkiutuvat itsestään. Ovissa on myös summerihälytykset, jotka varoittavat auki jääneestä vaununovesta.

VR:n henkilöliikenteen aluepäällikkö Markus Lohikosken mukaan Kemin kaltaisia tapauksia sattuu Suomessa vuosittain "ihan muutamia".

- On varsin harvinaista, että saattaminen päättyy näin, hän kuvailee.

VR:n tiedottaja Camilla Ahlstrandin mukaan yhtiö otti viime tammikuussa vuosikymmenten tauon jälkeen jälleen käyttöön voimakasääniset vihellyspillit, joiden tavoitteena on parantaa matkustajien turvallisuutta ja täsmällisyyttä. Konduktöörit käyttävät pilliä erityisesti silloin, kun laiturilla on paljon junaan tulevia matkustajia tai kun matkustajat eivät nouse junaan, vaikka junan lähtöaika lähestyy. Pillin lisäksi suurimmilla lähtöasemilla on käytössä erilliset kuulutukset, jotka kehottavat saattajia poistumaan junasta sen ollessa lähtövalmis.

Ari Vanhanen muistuttaa, että liikkuvasta junasta ei pitäisi missään nimessä hypätä pois. Hän kehottaa junaan tahtomattaan jääneitä ottamaan välittömästi yhteyttä konduktööriin, jolloin tämä voi tarvittaessa pysäyttää junan.

Riku Pakanen kertoo, että pääsääntöisesti junaan unohtuneet pyritään kuitenkin kuljettamaan seuraavalle asemalle, sillä junan viivästyminen aiheuttaa kustannuksia.

- Jos yksi juna myöhästyy niin myös kymmenen muuta junaa voivat myöhästyä, hän selittää.

Pakasen mukaan vuosittain sattuu muutama tapaus, joissa junaan unohtunut vetää hätäjarrusta pysäyttääkseen junan. Näin ei pitäisi kuitenkaan missään tapauksessa toimia. Hätäjarrusta saa vetää vain todellisen vaaran uhatessa, esimerkiksi havaittuaan tulipalon junassa. Hätäjarrun vetäminen merkitsee suurta rasitusta junan jarruille. Hätäpysäytys voi pahimmillaan vaurioittaa junan pyöriä, mikä merkitsee suuria taloudellisia kustannuksia. Aiheettomasta hätäjarrun nykäisemisestä lasku voidaankin kirjoittaa vetäisijälle. Yksi nykäisy voi tulla tuhansien eurojen hintaiseksi.

Lähde MTV3 uutiset 9.8
Lähde WWW http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/txt.shtml?308831

Pohjanmaan rata normalisoitumassa

08.08.2004 23:38

VR:stä kerrottiin illalla, että yöjunat pääsevät vauriopaikan läpi. Rata on korjattu läpiajettavaan kuntoon jotta junat voidaan viedä turmapaikan ohi poikkeusjärjestelyin.

VR:n mukaan liikenne Pohjanmaan radalla normalisoituu maanantaina, mutta korjaustöiden vuoksi matkustajien kannattaa varautua pieniin myöhästymisiin.

Sähköratavaurion syystä ei vielä illalla ollut tietoa. Radan sähkörakenteiden korjaaminen kestää noin viikon.

Junaliikenne Tampereen ja Seinäjoen välillä katkesi sunnuntaina useiksi tunneiksi sähköratavaurion vuoksi. Rataosuudella jouduttiin turvautumaan linja-autokuljetuksiin ja taksikuljetuksiin. Junat Tampereelta pohjoiseen ja Seinäjoelta etelään kulkivat Haapamäen kautta.

Junat jäivät aikataulustaan jälkeen, koska kiertoreitti Haapamäen kautta on hidas. Myöhästymiset olivat 2-3 tunnin luokkaa.

Radan rikkoutuminen sattui noin kello 15.30 Ylöjärvellä Tampereen pohjoispuolella. Ajolangat putosivat tavarajunan päälle ja sähköradan ripustimia vaurioitui vajaan kilometrin matkalta. Tavarajuna saatiin siirrettyä vauriopaikalta kello 20.30:n aikaan, jonka jälkeen ajolankoja voitiin ryhtyä korjaamaan.

Lähde HS Tuoreet 8.8
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1076153445799

Junaliikenne poikki Tampereen ja Parkanon välillä

08.08.2004 19:52

Junaliikenne Tampereen ja Seinäjoen välillä on keskeytynyt sähköratavaurion vuoksi. Rataosuudella joudutaan vaurion takia käyttämään linja-autokuljetuksia. Osa junista ajaa Haapamäen kautta.

Ohjauspalvelupäällikkö Jorma Nieminen VR Osakeyhtiöstä arvioi, että junat pääsevät vauriopaikan ohi kello 22:n jälkeen. Radan rikkoutuminen sattui noin kello 15.30 Ylöjärvellä Tampereen pohjoispuolella. Ajolangat putosivat tavarajunan päälle ja sähköradan ripustimia vaurioitui noin kilometrin matkalta.

Lähde HS Tuoreet 8.8
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153445799

Junat seisoivat Rantaradalla perjantaiaamuna

07.08.2004 14:57

Sähkövika aseman ohjauslaitteissa pysäytti rantaradan junat perjantaiaamuna Perniön Ervelässä. Vian vuoksi useat aamupäivän junista Turun ja Helsingin välillä myöhästyivät pahasti. Ervelän asema sijaitsee Perniössä noin 35 kilometriä Karjaalta Saloon päin.

Turusta kahdeksalta lähteneen IC2-junan matkustajat kärsivät viivästyksestä eniten. Juna seisoi noin kaksi tuntia asemalla odottamassa vian korjaamista.

Pitkäksi venynyt odotus sai monet matkustajat ärtymään. Tietoa matkan jatkumisesta tai jatkoyhteyksien järjestämisestä oli niukasti tarjolla. Ihmetystä herätti myös, miksei asemalla seistessä junan tarjoilukärry kiertänyt helpottamassa hellepäiväksi sattunutta odottelua.

Lopulta kahden tunnin mutkan matkaansa saaneille asiakkaille järjestettiin taksikyytejä Karjaalta. VR:n tiedottaja Camilla Ahlstrand kertoo, että yhtiön ohjeiden mukaan konduktöörit välittävät tietoa matkustajille kun he sitä saavat. Korvaavista kuljetuksista päättää liikenteenohjaus Helsingissä.

- Takseja alettiin tilata heti, kun niitä saatiin. Ongelmana oli, että taksit meinasivat loppua Karjaalta ja Salosta, Ahlstrand toteaa.

Tiedonvälitystä haittasivat myös ongelmat linjaradioliikenteessä. Korjaustöiden aikana yhteys veturimiesten ja liikenteenohjauksen välillä ei toiminut. Aseman ohjauslaitteita käytetään kauko-ohjauksella VR:n Helsingin liikenteenohjausyksiköstä. Vika havaittiin aamulla kello 8.45, kun Turusta tulleen IC2-junan ja Helsingistä lähteneen Pendolinon piti ohittaa toisensa Ervelässä.

Junat joutuivat pysähtymään, koska aseman vaihteet ja liikennevalot eivät toimineet, eikä Turusta tullut juna päässyt väistymään normaalisti sivuraiteelle. Vaaratilannetta junien kohtaaminen ei aiheuttanut.

Junien miehistöt saivat vaihteen käännettyä käsikammella, mutta korjaustyöt aiheuttivat lisämyöhästymisiä. Kaikkiaan viisi junaa myöhästyi puoli tuntia tai enemmän.

VR:n liikenteenohjaajan Ari Lehtimäen mukaan vaihteiden kääntäminen käsipelillä ei käy kovinkaan nopeasti. Lisäksi tämänkaltaisissa erikoistilanteissa on seurattava tarkkoja turvallisuusmääräyksiä.

Lähde Turun Sanomat 7.8
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,174800,2004-08-07

Pulliainen ihmettelee Taivalkosken radan sulkemista

04.08.2004 18:16

Kansanedustaja Erkki Pulliainen (vihr.) jätti toissa viikolla eduskunnan puhemiehelle Pesiökylä-Taivalkoski -rataosan sulkemista ja kunnossapidon lopettamista koskevan kirjallisen kysymyksen.

Pulliainen tiedustelee, oliko hallitus tietoinen Ratahallintokeskuksen kesäkuun puolivälissä tekemästä päätöksestä, ja jos oli, niin ohjeistiko liikenne- ja viestintäministeriö tätä päätöstä, ja jos ohjeisti, niin ottiko se silloin huomioon eduskunnan kanssa käymänsä vuoropuhelun.

Vuoropuhelun henkenä oli Pulliaisen mukaan aikalisän ottaminen tällaisten pyrkimysten läpiviemiseen.

Pulliainen toteaa, että energian hinnan yleinen kohoaminen tulee muuttamaan logistisia ratkaisuja, ja rautateiden tavaraliikenne on silloin entistä merkittävämpi vaihtoehto.

Ratahallintokeskus sulki rataosan heinäkuun alusta lähtien. Pulliaisen mukaan hankkeesta oli saatu vihiä useaan otteeseen, mutta tiedusteltaessa asiaa Ratahallintokeskuksen edustajilta nämä olivat kiistäneet mitään olevan vireillä.

"Jopa päätöksenteon jälkeen kiellettiin sellaisen olemassaolo", Pulliainen ihmettelee.

Lähde Kaleva 26.7
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=419516

Taivalkosken rata on lakkautettu

04.08.2004 18:09

Ratahallintokeskus on lakkauttanut Suomussalmen Pesiökylän ja Taivalkosken kirkonkylän välisen rataosan päivittäiset kunnossapitotoimet heinäkuun 1. päivästä alkaen. Samalla rata on päätetty sulkea liikenteeltä. Kaupallista liikennettä rataosalla ei ole ollut enää vuoden 2002 jälkeen.

Ratahallintokeskuksen päätöksen mukaan rataosalla ei myöskään suoriteta enää tarkastusvaunumittauksia. Rautatierakenteita ei kuitenkaan tulla purkamaan pääradalta.

Tiettyjä peruskunnostustoimenpiteitä radalla tullaan edelleen tekemään. Siltasopimuksissa esitetyt radanpitäjän kunnossapitovelvoitteet säilyvät, samoin siltojen vuositarkastukset. Penkereen viereiset kuivatusojat ja ratarummut pidetään niin ikään kunnossa. Myös ratapenkereiden kunnon tarkkailua jatketaan.

Lähde Kaleva 20.7
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=418589

HKL lähettää tarjouspyynnöt metron turvatekniikasta

02.08.2004 22:59

HKL:n suunnittelujohtaja Seppo Vepsäläinen kannattaa täysautomaattista metroa Helsinkiin. Metron uudesta kulunvalvontatekniikasta lähetetään valmistajille tarjouspyynnöt tämän kuun aikana. Tarjouspyynnöissä on kaksi vaihtoehtoa: täysin automaattinen ja sellainen, jossa metrojunassa on kuljettaja mukana.

Suunnittelujohtaja Vepsäläinen pitää täysautomaattista vaihtoehtoa taloudellisempana. Uuden kulunvalvontatekniikan myötä metrojunien vuoroväli on tarkoitus tihentää nykyisestä neljästä kahteen minuuttiin.

Lähde Uudenmaan uutiset 2.8
Lähde WWW http://194.252.88.3/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content56E96

Junat myöhästelevät Imatran ja Parikkalan välillä

31.07.2004 18:33

Joensuun ja Helsingin välinen junaliikenne takkuilee lauantaina salaman iskettyä Simpeleen aseman lähellä relehuoneeseen. Salamanisku hajotti tietokoneita ja sotki radan linjavarausjärjestelmän. Tästä syystä junat joutuvat ajamaan Parikkalan ja Imatran välisen rataosuuden nopeudella 50 km/h.

Ensimmäisenä myöhästyi iltapäivän intercityjuna Helsingistä Joensuuhun noin puoli tuntia. Loputkin iltapäivän ja illan junavuorot myöhästyvät noin 40 minuuttia. Todennäköisesti vika saadaan korjattua lauantai-illan aikana ja junat kulkevat sunnuntaina aikataulussa.

Lähde Itä-Savon uutisruutu
Lähde WWW http://www.ita-savo.fi/teksti/sivut/112t.htm

Porvarinlahden ratasillan rakentaminen alkaa Vuosaaressa

31.07.2004 00:30

Vuosaaren satamaradan Porvarinlahden ylittävän ratasillan rakennustyöt alkavat elokuun alussa lintujen pesimäkauden päätyttyä. Sillanrakentamisen lisäksi töihin kuuluu maansiirtoa, louhintaa, sadevesiviemäröintiä ja pohjaveden suojausta. Alueelle rakennetaan myös pumppaamo.

Vuosaaresta Keravan Saviolle kulkeva satamarata ylittää Porvarinlahden heti ratapihalta lähdettyään. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi keväällä Porvarinlahden sillan rakennusluvasta tehdyt valitukset. Silta sijoittuu Natura 2000 -alueelle. Valituksissa esitettiin, että lupa tulisi evätä sillan Natura-alueelle ja erityisesti sen linnuille aiheuttaman haitan vuoksi.

Lupaehtojen mukaan siltaa saa rakentaa vain lintujen pesimäkauden ulkopuolella. Sillan rakenteet onkin tarkoitus saada valmiiksi ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä ennen uutta pesimäkautta. Rakennustyömaan viimeistelytyöt jatkuvat ensi vuoden elokuussa, ja urakka valmistuu syksyllä 2005.

Sillan rakenteessa on pyritty huomioimaan ympäröivä Natura-alue. Siltapilarit on suunniteltu siten, etteivät ne haittaa Porvarinlahden veden virtauksia. Sillalle rakennetaan 1,4 metriä korkeat melukaiteet. Silta sijoitetaan vesitiiviiseen kaukaloon, jotta sadevedet eivät pääse valumaan Porvarinlahteen. Sähköjohtimet varustetaan lisäksi varoituspalloilla, joilla pyritään estämään lintujen törmääminen johtimiin.

Lähde HS Tuoreet 30.7
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1076153369511

Junaliikenne toimii Kouvolassa taas normaalisti

31.07.2004 00:23

Kaksi tavaravaunua suistui kiskoilta tänään klo 15.20 Kouvolan ratapihan länsipäässä. Lahden suuntaan kulkeva rata suljettiin siksi liikenteeltä. VR:n mukaan raiteet saatiin osittain takaisin käyttöön kello 18:aan mennessä ja junat saivat kiinni aikatauluistaan kello 22:een mennessä. Katkon ajaksi matkustajille järjestettiin korjaavia bussikuljetuksia. Enimmillään junat myöhästelivät noin kaksi tuntia.

Tavarajuna oli tulossa Lahdesta Kouvolaan, kun sen kaksi tyhjää vaunua suistui vaihteen kohdalla kiskoilta. Onnettomuustutkintakeskus tutkii suistumisen syytä.

Lähde HS Tuoreet 30.7
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1076153369349

Junaliikenne poikki Kouvolasta Lahden suuntaan

30.07.2004 17:23

Kaksi tavaravaunua suistui kiskoilta tänään klo 15.20 Kouvolan ratapihalla katkaisten junaliikenteen Helsingin suuntaan. Kouvolasta Lahden ja Helsingin suuntaan lähteville matkustajille järjestetään bussikuljetukset Korialle asti, josta matka jatkuu junalla. Vastaavasti Helsingin ja Lahden suunnasta junalla tulevat matkustajat tuodaan busseilla Korialta Kouvolaan. Järjestelyistä aiheutuvat myöhästymiset ovat noin kaksi tuntia.

Tavarajuna oli tulossa Lahdesta Kouvolaan, kun sen kaksi tyhjää vaunua suistui vaihteen kohdalla kiskoilta toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Raivaustoimet paikalla on aloitettu. Vielä ei osata arvioida kuinka pian junaliikenne saadaan normaaliksi.

Lähde VR tiedote 30.7
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n34

Metroliikenne poikki Kaisaniemessä

30.07.2004 10:16

Metroliikenne on katkennut Helsingin Kaisaniemessä noin kello 9.45 perjantaiaamuna. Katko johtuu Helsingin kaupungin liikennelaitoksen liikennemestari Juhani Kanervan mukaan ilmeisesti liukuportaiden konehuoneessa sattuneesta tulipalosta.

Metrot ovat edelleen voineet liikkua Kaisaniemen itä- ja länsipuolella, mutta Kaisaniemessä liikenne on ollut poikki molempiin suuntiin. Kanerva arvioi kello kymmeneltä, että tilanne selviää pian.

Lähde HS Tuoreet 30.7
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1076153366306

Tulvat haittaavat asemia

30.07.2004 10:02

Vantaan Tikkurilassa jouduttiin sulkemaan rautatien alitse kulkeva Tikkurilantie, joka kuitenkin saatiin avattua aamulla noin kello 8.30. Vesilaitoksen pumppaus paikan päällä jatkuu.

Vantaan Rekolan asemalla puolestaan tulvii kevyen liikenteen alikulku, josta pääsy lähiliikenteen junalaiturille on estynyt. Junaliikenne kuitenkin kulkee jo normaalisti, sillä kulku laiturille on järjestetty aseman eteläpäästä huoltoportin kautta. Alikulun pumppauksen arvioidaan kestävän jopa vuorokauden.

Toistaiseksi suljettuna ovat myös Keravalla rautatien alitse kulkeva Keravantie sekä Nurmijärvellä keskustasta Kiljavan suuntaan kulkeva Kiljavantie. Myös Sipoossa rautatien alikulku Nikkilän ja Borgbyn välillä on poikki. Eilen tulvinut Kilon aseman jalankulkutuneli saatiin avattua eilen.

Lähde HS Tuoreet 30.7
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153366269

Uhkaava palonalku VR:n kalustohallissa

30.07.2004 09:59

Ilmalan ratapihalla Helsingissä VR:n vetokalustohallissa oli varhain perjantaina uhkaava palonalku. Palo sai alkunsa luultavasti oikosulusta. Oikosulkua ei ilmeisesti kuitenkaan aiheuttanut vesi.

Palokunta sai palosta automaattihälytyksen ja ehti paikalle nopeasti. Palo sammutettiin nopeasti. Jos palo olisi ehtinyt levitä, tilanne olisi ollut vaarallisempi, sillä talossa oli muun muassa sähkömuuntajia ja öljyä.

Lähde HS Tuoreet 30.7
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153363128

Sähköinen lippu lisännyt rajusti VR:n verkkomyyntiä

28.07.2004 13:17

Kolmisen kuukautta käytössä ollut kaukoliikenteen e-junalippu on kaksinkertaistanut VR:n verkkomyynnin. Uusia sähköisiä lippuja on tähän mennessä ostettu jo reilut 50 000, mikä on keskimäärin 650 lippua päivässä.

Vaikka uudenlaisten e-lippujen osuus koko verkkokaupasta onkin noussut jo huimaan 70 prosenttiin, valtaosa pitkän matkan lipuista ostetaan edelleen perinteisinä paperiversioina.

- E-lipun nopea hyväksyntä ja vakiintuminen on yllättänyt positiivisesti. Odotuksena oli, että kaukoliikenteen lipuista ostettaisiin vuoden loppuun mennessä neljästä viiteen prosenttia internetistä. Tämä tavoite on nyt lähes saavutettu, VR:n henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen kertoo.

Sähköisen lipun suosioon on vaikuttanut ennen kaikkea asiakkaiden mahdollisuus tulostaa itse matkalippunsa omalla kirjoittimellaan tai tilata se tekstiviestinä matkapuhelimeen. Halutessaan lipun voi tilata sekä sähköpostina että tekstiviestinä.

Jo aiemmin matkustaja on voinut varata ja maksaa lippunsa internetissä, mutta tiketti on täytynyt hakea asemien lipunmyyntipisteistä tai lippuautomaatista. Myös lipun tilaaminen postitse on ollut entuudestaan mahdollista.

Lähde Keskisuomalainen (net) 28.07.04

Mies kuoli junan alle Hankasalmella

28.07.2004 13:07

Mies kuoli jäätyään junan alle tiistai-iltana Hankasalmella. Pikajuna 832 oli kello seitsemän aikoihin matkalla Pieksämäeltä Jyväskylään, kun paikkakuntalainen vuonna 1972 syntynyt mieshenkilö jäi sen alle.

Turmapaikka sijaitsee noin kaksisataa metriä Niemisjärven asemalta pohjoiseen. Paikalla ei ole ylikulkua eikä tapahtumaan liity rikosta.

Lähde Keskisuomalainen (net) 28.07.04

Savon rata terveellä pohjalla

27.07.2004 10:44

Ratojen vajoaminen on muodostumassa paikoitellen ongelmaksi. Etenkin Etelä-Suomessa suuri osa niin rautateistä kuin maanteistä on rakennettu pehmeälle savimaalle jo 1800-luvulla, ja nyt tilannetta joudutaan tarkkailemaan.

- Meillä on tästä syystä jokunen nopeusrajoituskin. Toki vajoamia korjataankin, mutta työt ovat kalliita, koska koko rata pitää aukaista, kertoo Ratahallintokeskuksen kunnossapitoyksikön johtaja Markku Nummelin.

Savon radalla tilanne keskimääräistä parempi

- Savossa rata on terveellä pohjalla. Rataa on oiottu niin valtavasti, ettei alkuperäistä pohjaa enää paljon ole. Ennen vanhaan rautatie Kouvolasta Kuopioon kierteli järven rantoja ja oli todella mutkikas. Rata onkin suurelta osin tehty uudelle paikalle 60- ja 70-luvuilla.

Puiden romahtaminen junaradalle Kuopion eteläpuolella viime viikolla johtuikin eri syystä. Radan penkan kallistuminen puineen aiheutui maankaivusta läheisellä louhostyömaalla.

Suopeat sääolot

Sääolot ovat kohdelleet Suomen rataverkkoa tänä vuonna suopeasti. Keväällä säästyttiin routaongelmilta, jotka vaivasivat rautateitä vuotta aiemmin. Kesäsateet taas aiheuttavat pulmia vain ääritilanteissa, koska rummut ovat sulia ja vesimassat pääsevät purkautumaan.

Sen sijaan myrskyt saattavat katkaista junaliikenteen kaatamalla puita sähkölangoille. Nummelin muistaa, että toissa vuonna kesä kovine ukkosmyrskyineen oli hankala. Sen sijaan tämän kesän ukkoset eivät ole osuneet rautateille.

- Kaikkia puita ei tietenkään voi kaataa niin, ettei yhtään tulisi radalle. Sitä paitsi puista paljon on yksityisten mailla. Mutta teemme toki kävellen tarkastuksia. Niiden pohjalta otetaan maanomistajiin yhteyttä ja pyritään neuvotellen poistamaan riskipuut.

Pölkyt lahoavat ihan vanhuuttaan

Sääolosuhteita ratkaisevasti suuremman huolen aiheuttaa ratapölkkyjen lahoaminen rahan puutteessa. Esimerkiksi Pieksämäen ja Kuopion välillä rataremontin lykkäytyminen on johtanut junanopeuksien alentamiseen.

- Suurin huolemme on ehdottomasti se, ettei ole riittävästi rahaa ihan tähän normaaliin ratapölkkyjen vaihtoon. Kiskot ovat meillä paremmassa kunnossa, mutta pölkyt vanhenevat.

Ratapölkkyjen eliniäksi lasketaan 30-35 vuotta.

Lähde Savon Sanomat (net) 27.07.04

Veturinkuljettajien koulutusta lisätään

27.07.2004 10:08

VR lisää veturinkuljettajien koulutusta lähivuosina huomattavasti.

Tällä hetkellä VR kouluttaa vuodessa noin 40 uutta veturinkuljettajaa, mutta määrä on tarkoitus viisinkertaistaa vuoteen 2010 mennessä.

Veturinkuljettajista on paikoin kova pula. Useana vuonna esimerkiksi Helsinkiin on työkomennuksille haalittu veturinkuljettajia muun muassa Riihimäeltä ja Oulusta

Lähde YLE Radio Häme

Junamatka Turkuun venyi veturirikon vuoksi

26.07.2004 08:44

Junamatka Helsingistä Turkuun venyi sunnuntaina iltapäivällä kolmeen ja puoleen tuntiin. Syynä harvinaisen pitkään myöhästymiseen oli ilmeisesti veturin sähkövika, joka pysäytti Helsingistä kolmelta lähteneen junan pian Salon jälkeen.

Hajonnut Intercity 2 -juna seisoi paikallaan yli tunnin, kunnes vastaan tullut juna työnsi sen tieltään takaisin Saloon. Siellä matkustajat hyppäsivät seuraavaan Turun-junaan.

- Vika sattui paikassa, johon ei saatu äkkiä vetoapua. Lähellä ei ollut muita junia, ja lähimmät varaveturit ovat Helsingissä ja Turussa, liikenneohjaaja Atte Kanerva VR:n Helsingin pääkonttorista selittää.

Helsinkiin päin kulkenut juna työnsi vioittunutta Intercityä viiden kilometrin matkan 35 kilometrin tuntinopeutta ajaen. Rikkinäinen juna jäi Saloon, josta se vietiin myöhemmin Turkuun korjattavaksi.

Matkustajat jatkoivat matkaansa seuraavalla junalla, joka odotti heitä Salon asemalla. Turkuun he saapuivat puoli seitsemältä, puolitoista tuntia myöhässä.

- Harvemmin juna tällä välillä yli tuntia myöhästyy, Kanerva sanoo.

Matkustajia odottanut juna myöhästyi puoli tuntia, samoin kuin työntöhommiin joutunut.

Lähde Turun Sanomat 26.7.2004
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,173347,2004-07-26

Puita vyöryi radalla Kuopiossa

22.07.2004 21:54

Nelisenkymmentä puuta taipui sähköradan päälle, kun ratapenger lähti vyörymään Kuopiossa torstai-iltana. Harvinainen onnettomuus sattui kello 18:n jälkeen Kolmisopessa muutama kilometri Kuopion keskustasta etelään. Radan vierellä tehdään uusien rakennusten pohjatöitä, ja sinne ajetaan täytemaata.

Viettävä märkä maa lähti liikkumaan kohti rataa. Radan päälle taipui koivuja ja muita lehtipuita. Osa niistä osui johtimille ja syttyi palamaan. Yksi juna ajoi läpi, kun puita oli jo radan yllä. Pelastuslaitos hälytettiin paikalle junasta tehdyn ilmoituksen jälkeen. Juna ei vaurioitunut.

"Radalta katkaistiin sähkö ja raivasimme puut pois. Suurimmat koivut olivat reiden paksuisia", kertoi palomestari Arto Lappi.

Raivaustyöt kestivät reilun tunnin. Sinä aikana junaliikenne seisoi.

Lähde HS Tuoreet 22.7
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1076153307793

Bussi ja raitiovaunut törmäsivät Helsingissä

21.07.2004 15:23

Rautatientorille liikennöivä bussi 731 ja raitiovaunu 3T törmäsivät toisiinsa Ateneumin edessä keskiviikkona hieman ennen puoli kolmea iltapäivällä. Raitiovaunu siirtyi törmäyksestä kiskoilta. Kaksi matkustajaa loukkaantui lievästi törmäyksessä. Raitiovaunua nostetaan parhaillaan takaisin kiskoille.

Lähde HS Teksti 21.7
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1076153298310

Kotkan Meripäiville lisäjunia

21.07.2004 15:13

VR on varautunut tänäkin kesänä lisäkalustolla Kotkan Meripäivien kuljetuksiin. Meripäivävieraita kuljetetaan 22.-25. heinäkuuta kuuden normaalivuoron lisäksi kuudella lisäjunalla Kotkan satamaan ja sieltä pois. Normaalivuoroihin lisätään vaunuja. Kaikki junat ajavat satamaan keskelle huvialuetta.

Perjantain ja lauantain välisenä yönä ajaa Kotkasta Kouvolaan kaksi lisäjunaa, toinen lähtee klo 00.30 ja toinen klo 2.30. Lauantai-iltana lähtee Kouvolasta Kotkaan ylimääräinen juna klo 20.30. Juna lähtee paluumatkalle Kotkasta klo 22.00. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä lähtevät Kotkan satamasta lisäjunat klo 00.05 ja klo 2.30.

Meripäiväjunissa kelpaavat kaikki ennakkoon ostetut normaalit junaliput. Sen lisäksi lipun voi ostaa yön paluujunissa konduktööriltä. Lipun hinta on silloin 5 euroa tai 10 euroa matkan mukaan, esimerkiksi Kotka-Inkeroinen 5 euroa, Kotka-Myllykoski 10 euroa ja Kotka-Kouvola 10 euroa. Alennuksia (opiskelija, juniori yms.) ei lisäjunissa myydyissä lipuissa huomioida.

Lähde VR tiedote 20.7
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n29

Rantaradalla poikkeusjärjestelyjä

21.07.2004 15:10

Masalan aseman muutostyöt aiheuttavat poikkeusjärjestelyjä pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junille rantaradalla 23.7.-1.8. Työt aiheuttavat muutoksia lähtöraiteissa Kauklahden ja Masalan välillä. Osa U- ja S-junista on peruttu Kauklahden ja Kirkkonummen välillä, mutta niiden tilalla kulkee korvaavia junia Espoon ja Kirkkonummen välillä. Rantaradan kaukoliikenteen junat ja Karjaalle kulkevat Y-junat kulkevat normaalisti. Töistä aiheutuu kuitenkin noin 2-12 minuutin myöhästymisiä kaikille junille.

Lähde VR tiedote 12.7
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n28

Nainen kuoli tasoristeysonnettomuudessa Haapajärvellä

20.07.2004 16:19

Haapajärvi. Iäkäs nainen kuoli tasoristeysonnettomuudessa Haapajärvellä tiistaina. Onnettomuus sattui hieman kello 11:n jälkeen noin kolme kilometriä Haapajärven keskustasta Haapajärvi-Jyväskylä -rataosuudella.

Henkilöautolla liikkeellä ollut iäkäs pariskunta törmäsi tyhjillään kulkeneeseen tavarajunaan vartioimattoman tasoristeyksen kohdalla. Törmäyksen seurauksena nainen menehtyi ja mies loukkaantui vakavasti. Hänet kuljetettiin lääkäri- ja pelastushelikopteri Sepellä Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Pariskunta oli Kanadasta kesälomalla Suomessa.

"Pariskunta on asunut useita kymmeniä vuosia ulkomailla eli he ovat niin sanottuja kanadansuomalaisia. He olivat käymässä miehen kotipaikalla, joka on ihan sadan metrin päässä tapahtumapaikasta. Pariskunta oli menossa kylälle, kun onnettomuus sattui", kertoo komisario Simo Alanko Haapajärven poliisista.

Auto romuttui törmäyksessä lunastuskuntoon. Poliisi haastatteli ja puhallutti tapahtumapaikalla junankuljettajan, jonka jälkeen juna pääsi jatkamaan matkaansa Jyväskylään. Kyseinen tavarajuna kulkee kerran päivässä Haapajärven ja Jyväskylän väliä.

"Sekä henkilöautolla että junalla oli alhaiset nopeudet, mutta siitä huolimatta törmäyksellä oli tuhoisat seuraukset", sanoo Alanko. Jokilaaksojen liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta on aloittanut onnettomuuden tutkinnan.

Lähde HS Tuoreet
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1076153291451

Postinjakaja kuoli tasoristeysonnettomuudessa

19.07.2004 17:18

Postin jakeluautoa ajanut nainen kuoli maanantaina Tervolassa, Lapin läänissä tasoristeysonnettomuudessa saamiinsa vammoihin. Onnettomuus tapahtui Tervolan Peuran kylällä aamukymmenen jälkeen.

Poliisin mukaan vartioimattomaan Peurantien tasoristeykseen ajanut kuljettaja ei huomannut Rovaniemen suunnasta tulevaa henkilöjunaa, ja juna törmäsi autoon. Auto suistui radanvarteen.

Lähde HS Tuoreet
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153284185

Pukinmäen asema ehkä taidekäyttöön

17.07.2004 16:36

Pukinmäen vanha asemarakennus on rakennuslautakunnan kokouksessa saanut purkutuomion. Valitusaikana Pukinmäen Taidetalo on kuitenkin ilmaissut kiinnostuksensa kunnostaa rakennus omaan käyttöönsä.

Pukinmäen vuonna 1934 käyttöön otettu asemarakennus sai purkutuomion rakennuslautakunnan käsittelyssä Helsingin kaupunginmuseon vastustuksesta huolimatta. Kaupunginmuseon mukaan rakennus on korjauskelpoinen ja paikallis- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde.

- Asemarakennuksella on yhteys kartanoon ja asema on osa kartanon miljöötä. Asemat ovat kohtaamispaikkoja, joilla on huomattava merkitys alueen asukkailla, sanoo kaupunginmuseon tutkija Anne Salminen.

Vaikkei asemarakennuksella valtakunnallista merkitystä olekaan, on sillä Salmisen mukaan suuri merkitys Pukinmäen alueen asukkaille.

- Asemiin liittyy aina runsaasti henkilöhistoriaa, alueen asukkaiden tarinoita ja muistoja, Salminen muistuttaa.

Pukinmäen asema on Helsingin ainoa alkuperäisellä paikallaan säilynyt tämän asematyypin edustaja.

- Puistolan samantyyppinen asema purettiin muutama vuosi sitten ja Tapanilan vanha asema on siirretty muualle.

Ratahallintokeskus esitti aseman purkamista jo vuonna 2000, jolloin säilyttämismahdollisuuksia haluttiin vielä selvittää.

Lähde Alueuutiset 17.7.
Lähde WWW http://www.alueuutiset.com/feature.shtml

Suomen ja Venäjän välistä nopeaa yhteyttä saadaan odottaa

14.07.2004 12:59

Suomen ja Venäjän välinen nopea junayhteys tuskin toteutuu tavoitteeksi asetetun aikataulun mukaan, arvioi VR Osakeyhtiön henkilöliikennejohtaja Antti Jaatinen. Jaatisen mukaan nopean yhteyden saaminen maiden välille vuoteen 2008 mennessä on kyllä mahdollista mutta tämänhetkisen tilanteen huomioon ottaen epävarmaa.

- Mitään junayhteyden edellyttämiä toteutus- ja rahoituspäätöksiä ei ole kummassakaan maassa vielä tehty. Maiden poliittisilla johdoilla alkaakin olla kiire, mikäli nopeiden junien halutaan liikennöivän suunnitellusti, Jaatinen kommentoi.

Venäjän rautatieyhtiön pääjohtaja Gennadi Fadejev vakuutti tiistaina Moskovassa, että Helsingin ja Pietarin sekä edelleen Moskovan välillä on toiminnassa nopea rautatieyhteys vuoteen 2008 mennessä. Toimittajille antamassaan lausunnossa Fadejev arveli, että myös suomalaiset ovat mukana hankkeessa.

STT:n iltapäivällä Venäjältä työmatkalta tavoittama Jaatinen oli saanut tietää lausunnosta hetkeä aiemmin. Jaatinen ei asiaan perehtymättömyytensä vuoksi halunnut ottaa suoranaisesti kantaa Fadejevin puheisiin mutta vahvisti, että Helsingin ja Pietarin välisen nopean junayhteyden valmistelussa on päästy aika pitkälle.

- Teknisiä selvityksiä tehdään koko ajan ja osa suunnitelmista on valmiina. Myös hankkeen edellyttämiä muutos- ja parannustöitä on tehty.

Nopean junayhteyden toteuttaminen edellyttää vielä sekä Suomelta että Venäjältä mittavia panostuksia infrastruktuuriin, rajatarkastuksiin ja kalustoon.

Lähde TS 14.7
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,171838,2004-07-14

Tavarajuna suistui Lahdessa teollisuusradalla

14.07.2004 12:54

Mukkulan teollisuusrata Lahdessa on ollut poikki perjantaista asti, koska vilja- ja raakapuulastissa ollut juna suistui raiteiltaan rikkoen rataa. Onnettomuuden raivaustyöt saatiin tehtyä maanantaina ja korjaustyöt jatkuvat vielä keskiviikkona. Radan pitäisi olla käyttökunnossa torstaina.

Perjantainen onnettomuus tapahtui Ratahallintokeskuksen (RHK) rataosuudella Parikankadun tuntumassa. Radan kunnossapidosta vastaa VR-Rata Oy. Sen mukaan rata on suhteellisen hyvässä kunnossa, eikä onnettomuuden syy ole vielä tiedossa.

Nopeusrajoitus radalla on 35 kilometriä tunnissa ja rataa käytetään lähinnä lähtevän liikenteen kuljettamiseen teollisuusalueelta. RHK:n alaisen radan lisäksi teollisuusraiteita on myös yritysten omilla alueilla. Mukkulan ratapiha on osittain yritysten ja osin RHK:n alaisuudessa. Lahdessa on vuosien 2002-2004 aikana suistunut teollisuusraiteilta juna neljä kertaa. Tapauksista kaksi on sattunut yritysten omilla raiteilla, yksi Mukkulan ratapihalla ja viimeisin on perjantain tapaus. Yritykset vastaavat itse raiteidensa kunnosta.

Mukkulan raide vaurioitui viime viikon onnettomuudessa pahoin ja sitä korjataan edelleen. Onnettomuusjunassa oli veturin lisäksi yksi viljavaunu, yksi tyhjä vaunu ja yhdeksän puulastissa ollutta vaunua. Ensimmäinen vaunu irtosi veturista ja rikkoi raiteilta poukkoillessaan rataa. Onnettomuus on harvinainen, sillä yleensä teollisuusraiteilta suistuva juna ei kaadu ja se saadaan nostettua takaisin raiteille ilman suurempia vahinkoja.

Lähde ESS 14.7
Lähde WWW http://www.ess.fi/cgi-bin/uusinetlari/index.pl?osasto=1&pvm=2004/07-14&juttu=00714100436

Osassa junista saa edelleen tupakoida

11.07.2004 07:00

Julkisista liikennevälineistä löytää yhä harvemmin mahdollisuuden tupakointiin. Pitkän matkan junissa tupakoijille on varattu pienet pistäytymisosastot, joten esimerkiksi Kuopion ja Helsingin välillä pääsee savuttelemaan. Sen sijaan parituntiset junavuorot ovat usein savuttomia.

VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen kertoo, että tupakointimahdollisuus aiotaan säilyttää pitkillä matkoilla.

- Sen sijaan lyhyet tunnin tai parin matkat ovat usein ilman tupakointimahdollisuutta. Käytännössä ihmiset näyttävät esimerkiksi Hämeenlinnassa ja Riihimäellä hyppäävän laiturille ja vetäisevän nopeasti puolikkaan tupakkaa.

Tupakkaosasto lisää kustannuksia

Vanhasen mukaan tupakkaosastojen vähentäminen on pitkälti kustannuskysymys.

- Mitä vähemmän erilaisia vaunutyyppejä on, sen edullisempaa on korjaaminen ja ylläpito. Sama koskee ravintolan puuttumista. Ravintolamyynti jää lyhyillä matkoilla vähäiseksi, kun ruokaa ei tarvita. Kahvin tai kaljan voi ostaa junassa kiertävästä kärrystä.

Palautetta tupakkaosaston tai ravintolan puuttumisesta tulee Vanhasen mukaan enää hyvin harvoin, sillä tilanteeseen on jo totuttu.

Lähde Savon Sanomat 11.07.04

Tietokonevika pysäytti hetkeksi Etelä-Suomen junat

09.07.2004 12:32

Kauko-ohjausjärjestelmän tietokonevika pysäytti Etelä-Suomen junaliikenteen hetkeksi puoliltapäivin perjantaina. Vika näytti hetken pysäyttävän Riihimäen eteläpuolisen ja Turun ja Helsingin välisen liikenteen useaksi tunniksi.

Vika saatiin kuitenkin korjattua nopeasti, ja junien arvioitiin kulkevan jo ennen kello yhtä normaalisti. Puolen päivän aikaan liikkeellä olleiden junien arvioitiin myöhästyvän 20-30 minuuttia.

Lähde HS Tuoreet 9.7
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1076153205554

Lappeenranta-Luumäki -radalle uudet kiskot

07.07.2004 11:21

Luumäki-Lappeenranta-radan kiskoja ei ole uusittu yli 40 vuoteen. Tavaraliikenteen kannalta kyseessä on yksi Suomen vilkkaimmista rataosuuksista. Rataosan kunnostus on suurin rataurakka Itä-Suomen alueella tänä vuonna. Pituutta sillä on 24 kilometriä.

- Tämän työmaan erityinen vaativuus on siinä, että radalla on paljon liikennettä. Työ on viety äärimmilleen, VR-Radan toimitusjohtaja Teuvo Sivunen sanoo.

Ratatyöntekijät tulevat ympäri maata. Töitä tehdään kahdessa ryhmässä, vuoroviikoin, seitsemän päivää radan varrella ja seitsemän päivää vapaalla.

- Kymmenestä kahteentoista tuntiin päivässä, hitsaustyönjohtaja Timo Kuivalainen täsmentää.

Vanhat kiskot kierrätykseen

Rataosan perusparannustyöt maksavat materiaalikuluineen noin kymmenen miljoonaa euroa. Valtion rataverkosta vastaava Ratahallintokeskus on tilannut koko urakan VR-Radalta.

- Tällaiset kokonaistoimitukset ovat meidän vahvuutemme, Sivunen kuvaa yhtiön asemaa.

Kuusi viikkoa kestävä työ sisältää monta työvaihetta. Uudet kiskot on tuotu jo touko-kesäkuussa vanhojen raiteiden viereen odottamaan asennusta. Kun raiteet ja tukirakenteet ovat paikoillaan, raiteet hitsataan jatkuvaksi kiskoksi.

- Vanhat kiskot tarkistetaan ja siirretään vähäliikenteisille radoille. Huonokuntoinen kisko päätyy romuraudaksi, rakennusmestari Eero Ratilainen selvittää.

Valmista kunnostettua junarataa syntyy 900 metriä päivässä. Jos työt sujuvat aikataulun mukaan, urakka päättyy Lappeenrannan ratapihalle elokuun 15. päivä.

Töiden aikana rataosa on suljettu junaliikenteeltä. Kolme junavuoroa korvataan osittain busseilla ja niiden lähtö- ja saapumisajoissa on muutoksia. Korvaavat bussit lähtevät rautatieasemilta. Bussit on varustettu VR:n tunnuksilla.

Matkustajia kehotetaan selvittämään poikkeuksellisten junavuorojen lisäksi jatkoyhteyksien aikataulut.

Lähde Etelä-Saimaa (net) 07.07.04

Junaliikenne kulkee Jyväskylään taas normaalisti

06.07.2004 17:53

Jyväskylän ja Jämsän välinen junaliikenne kulkee taas normaalin aikataulun mukaisesti. Aamukahdeksalta katkenneen ajojohtimen korjaustyöt jatkuvat kuitenkin edelleen. Loppuun ne saataneen vasta lähipäivien aikana. Johtimen katkeamisesta seurannut sähkökatkos aiheutti useita myöhästymisiä junaliikenteessä. Neljä vuoroa jouduttiin myös korvaamaan bussikuljetuksilla.

Lähde ESS Sähkeet 6.7
Lähde WWW http://www.ess.fi/cgi-bin/uusinetlari/index.pl?osasto=8&juttu=online_ko.raw#JunaliikenneJyv?osasto=8&juttu=online_ko.raw

Aamun vika odotettua pahempi

06.07.2004 16:29

Kaikki junavuorot välillä Jyväskylä-Jämsä kulkevat toistaiseksi 10-20 minuuttia myöhässä. Vika Jyväskylän ja Jämsän välisellä radalla on osoittautunut luultua vaikeammaksi korjata. Tästä johtuen vielä pendolino 94 välillä Jyväskylä-Jämsä korvataan bussikyydeillä. Muut junavuorot on saatu kulkemaan diesel-vetureilla.

Sähköjunat pyritään yhä saamaan liikennöimään vielä tänään. Tunnelin korjaustöiden aiheuttama sähkövika saadaan lopullisesti kuitenkin korjattua vasta lähipäivien aikana.

Liikenne katkesi sähkövetureille virtaa siirtävän ajojohtimen vaurioiduttua tunnelitöiden yhteydessä noin kello kahdeksan aamulla.

Lähde HS Tuoreet 6.7
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153179367

Jyväskylä-Jämsä-radalle diesel-veturit sähkökatkon ajaksi

06.07.2004 12:15

Junaliikenne Jyväskylän ja Jämsän välisellä rataosuudella koetetaan saada toimimaan ottamalla käyttöön diesel-vetureita, jotka ajavat junavuorot normaalin aikataulun mukaisesti.

Liikenne katkesi sähkövetureille virtaa siirtävän ajojohtimen vaurioiduttua tunnelitöiden yhteydessä noin kello kahdeksan aamulla. Yksi junavuoro jouduttiin korvaamaan linja-autoilla.

VR:n Tampereen ohjauspalvelukeskuksen mukaan raivaus- ja korjaustyöt on jo aloitettu, mutta sähkökatkos jatkunee näillä näkymin ainakin puoleen päivään saakka. Mikäli korjaustyöt venyvät tästä pidemmälle, saatetaan vielä Jyväskylästä kello 14.25 lähtevä pendolino 94 joutua korvaamaan Jämsään saakka bussiyhteydellä.

Lähde HS Tuoreet 6.7
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153179367

Pääradalla junat myöhästelivät

05.07.2004 18:11

Pääradalla Helsingin ja Riihimäen välillä junien paikallis- ja kaukoliikenne oli maanantaina aamulla myöhässä noin kymmenen minuuttia.

Myöhästymiset pääradalla johtuivat VR:n liikenteenohjauskeskuksen mukaan siitä, että Tikkurilan ja Keravan välillä tehdyt ratatyöt eivät valmistuneet suunnitelman mukaisesti. Sen vuoksi neljästä radasta oli käytössä vain kaksi maanantaiaamuna seitsemältä. Kolmas rata saatiin käyttöön ennen kahdeksaa ja tilanne helpottui.

Junat kulkivat myöhemmin maanantaina jälleen aikataulussa rantaradalla Turun ja Helsingin välillä. Sunnuntai-iltapäivänä liikenne takkusi ukkosen aiheuttamien ongelmien vuoksi.

Lähde HS Verkkoliite
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/tuoreet/artikkeli/1076153168755

Ukkonen myöhästytti junia rantaradalla ja pääradalla

05.07.2004 07:49

Junaliikenne Helsingistä Turkuun johtavalla rantaradalla ja Helsingistä pohjoiseen vievällä pääradalla oli palautunut kuta kuinkin normaaliksi sunnuntai-iltana kello 19 aikaan. Myöhästymiset olivat illalla noin 5-10 minuutin luokkaa.

Junien aikataulut sekoitti sunnuntaina ukkonen, joka vioitti ratojen turvalaitteita iltapäivällä. Keskimäärin myöhästymiset olivat 20-40 minuuttia, mutta pahimmillaan aikataulusta jäätiin toista tuntia.Myöhästelyt rantaradalla alkoivat kello 15:n aikaan ja pääradalla puolitoista tuntia myöhemmin. Kaikki viat saatiin korjattua loppuiltaan mennessä.Sekä rantaradan että pääradan ongelmat johtuivat samasta syystä. Ukkonen oli iskenyt radan turvalaitteisiin, jolloin opastimet jumiutuivat näyttämään koko ajan punaista.

Lähde Kaleva plus kotimaa
Lähde WWW http://www.kaleva.fi/html/JTpage416159.html

Junaliikenne Helsingistä pohjoiseen takkusi lauantaina

04.07.2004 00:29

Pääradan junaliikennettä häiritsi lauantaina alkuillasta Pasilan aseman pohjoispuolelle hyytynyt juna. Raiteille pysähtyneen junan vuoksi liikenne pääradalla myöhästeli alkuillan aikana. Viallinen juna saatiin pois raidetta tukkimasta puoli seitsemän aikaan illalla. VR:n mukaan liikenne palautuu normaaliksi illan mittaan.

Lähde HS Tuoreet 3.7
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153161268

Tampere-Pieksämäki -radalla liikennekatko viikonloppuisin 3.-11.7.

03.07.2004 18:11

Kaksi yöjunaa korvataan kahtena viikonloppuna linja-autoilla ja takseilla Tampereen ja Pieksämäen välillä. Junat korvataan lauantain ja sunnuntain välisinä öinä 3.-11.7. Liikennekatkon aikana Tampereen ja Jyväskylän välisellä rataosuudella kunnostetaan ratatunneleita.

Korvattavat junavuorot ovat lauantai-iltaisin Turun satamasta klo 20.50 Joensuuhun liikennöivä pikajuna P 835 ja Joensuusta klo 23.07 Turkuun liikennöivä pikajuna P 802. Turun ja Tampereen sekä Pieksämäen ja Joensuun välillä junat liikennöivät normaalisti.

Vaikka junaliikenne on katkosten aikana poikki Tampereen ja Pieksämäen välillä, radalla liikennöi lukuisia työkoneita. Rataa ylittäessä tulee noudattaa tavanomaista varovaisuutta.

Korvaavat kuljetukset lähtevät rautatieasemilta ja Oriveden linja-autoasemalta.

Tampereen rautatieasemalta lähtee Pieksämäelle junaa korvaava linja-auto lauantai-iltana junan (P 835) lähtöaikaan klo 23.25. Linja-auto noutaa Orivedeltä matkustavat Oriveden linja-autoasemalta ja jatkaa sen jälkeen Jämsän, Jyväskylän, Lievestuoreen ja Hankasalmen rautatieasemien kautta Pieksämäelle. Sieltä on jatkoyhteys junalla Joensuun suuntaan.

Samoin Pieksämäen rautatieasemalta lähtee sunnuntaiyönä linja-auto klo 2.50 Tampereen suuntaan. Se kulkee Hankasalmen, Lievestuoreen, Jyväskylän ja Jämsän rautatieasemien kautta Tampereelle lukuun ottamatta Oriveden asemaa. Orivedelle matkustavat linja-auto tuo rautatieaseman sijasta linja-autoasemalle ja jatkaa sieltä Tampereelle. Oriveden rautatieasemalta on junan (P 802) normaaliin lähtöaikaan klo 4.52 taksiyhteys Tampereen rautatieasemalle. Tampereelta on sekä linja-autolla että taksilla matkustaville jatkoyhteydet junilla kaikkiin suuntiin.

Korvaaviin yhteyksiin myydään taajamajunalippuja. Linja-autoissa ja takseissa kelpaavat myös kaikki voimassa olevat VR:n matkaliput. Korvaavissa linja-autoissa ja takseissa voidaan kuljettaa vain käsimatkatavaraa. Matkustajien toivotaan hankkivan lippunsa ennen matkan alkua. Asemilla on opastus korvaaville takseille ja linja-autoille.

Lähde VR-konserni
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n28

Junaliikenteessä muutoksia Karjalan radalla 3.7.-15.8.

03.07.2004 18:10

Kolme Karjalan radan junavuoroa korvataan osan matkaa busseilla 3.7.-15.8. Luumäen ja Lappeenrannan välillä tehtävien ratatöiden vuoksi. Lisäksi junien lähtö- ja saapumisajoissa on muutoksia.

Imatralta kello 6.10 lähtevä IC-juna korvataan Imatralta Kouvolaan busseilla, joiden lähtöaika on aikaisempi kuin junalla. Bussit lähtevät Imatralta jo kello 5.40, Joutsenosta 5.55 ja Lappeenrannasta 6.10. Kouvolasta lähtee juna Helsinkiin normaalin aikataulun mukaan kello 7.30.

Joensuusta klo 6.08 lähtevä IC4 kulkee Lappeenrantaan, jossa vaihdetaan busseihin. Bussit ajavat Taavettiin, josta matka jatkuu eteenpäin kello 9.44 lähtevällä IC204-junalla. Tämän junan saapumisaika väliasemille ja Helsinkiin on myöhäisempi kuin IC4:n.

Helsingistä kello 6.34 lähtevä IC1 korvataan Taavetti-Lappeenranta-välillä busseilla. Lappeenrannasta matka jatkuu IC211-junalla, jonka aikataulu on myöhäisempi kuin IC1:n. Tästä johtuen myös jatkoyhteydet Parikkalasta Savonlinnaan ja Joensuusta Nurmekseen myöhentyvät.

Korvaavat bussit on varustettu VR:n tunnuksilla ja ne lähtevät rautatieasemilta. Asemilla on opastus korvaaville kuljetuksille. Matkustajien toivotaan ostavan lippunsa etukäteen ja ottavan huomioon, että busseissa voi kuljettaa vain käsimatkatavaraa.

Luumäki-Lappeenranta-rataosaa perusparannetaan 3.7.-15.8. Ratatyöt alkavat aamuöisin kello 3 ja päättyvät aamupäivisin kello 11. Työt on sovitettu niin, että niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa junaliikenteelle. Kolmea aamujunavuoroa koskevien muutosten lisäksi voi muille junille aiheutua muutamien minuuttien viivästyksiä. Tavarajunaliikenne hoidetaan ratatöiden aikana erillisin aikataulujärjestelyin. Ratatöistä voi aiheutua myös meluhaittaa lähiympäristöön.

Lähde VR-konserni
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n29

VR-Rata uhkaa lomauttaa 300

01.07.2004 13:03

VR-Radan työntekijöitä uhkaavat syksyllä lomautukset. Toimitusjohtaja Teuvo Sivusen mukaan 300 henkilölle ei ole töitä tiedossa ainakaan loka-marraskuuksi. Eduskunta päätti viime viikolla vähentää ratarahoja hallituksen esityksen mukaisesti. Rapistuvien rautateiden korjauksiin varattiin lisäbudjetissa 25 miljoonaa euroa vähemmän kuin oli lupailtu. Tämän vuoksi Pieksämäen-Kuopion-radan ja Viinijärven-Siilinjärven-radan korjaaminen siirtyy, ja VR-Radan työt vähenevät.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (sd) toivoo, että puuttuvat 25 miljoonaa euroa varataan syksyn lisäbudjetissa. Hän muistuttaa, että hallitus on jo luvannut ainakin jonkin verran lisärahaa. Viralliset päätökset lisäbudjetista tehdään kuitenkin vasta myöhään syksyllä. Hallitus antaa lisäbudjettiesityksen eduskunnalle lokakuun lopussa, ja esityksestä äänestetään todennäköisesti vasta marraskuussa. Ratahallintokeskuksen ylijohtaja Ossi Niemimuukko sanoo, että silloin Savon radan korjaaminen on liian myöhäistä.

Lähde HS Tuoreet 30.6
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1076153137288

Artikkelihaku

Resiina 1/2024

Rautatieuutiset 2/2004

Joulukuu

Marraskuu

Lokakuu

Syyskuu

Elokuu

Heinäkuu

Uusia junavuoroja ja aikataulumuutoksia tammikuussa

VR lopettaa Rovaniemen matkatavarapalvelut

Venäläisturisteja kiskoilla Suomeen

Savon itäradan sähköistys jatkopohdintaan

Vaasaan suunnitellaan kaupunkijunaa / pikaraitiotietä

Porotokkaan törmännyt P80-juna korvattiin sähkömoottorijunilla

Juna törmäsi porotokkaan Kemissä

Halikon vanha rautatieasema paloi

VR-Rata sai RHK:lta viiden vuoden korjausurakan

Pendolinossa taas tekninen vika

Siemens myi Venäjälle ICE-junia

Helsinki halajaa metroa Pasilaan ja lentökentälle

Ensimmäinen uusi kiskobussi saapui Suomeen

Maakuntaliitot vetosivat junaratojen säilyttämiseksi

Imatra-Svetogorsk -välille suunnitteilla yksityinen rautatie

Mies kuoli junan alle Saarijärvellä

Asiakkaat alkaneet löytää Helsingin kauppakujan

VR nostaa lipun hintoja kaksi prosenttia

Mies jäi junan alle Porissa

Rautatiet nähtävä kokonaisuutena

Keravan kaupunkirata ei nostanut matkustajamääriä odotetusti

ICE:llä Moskovasta ja Pietarista Helsinkiin

Pendolinot aloittivat talven myöhästelyillä

Joululiikenteessä lisäjunia

VR katkaisi YTV:n liikennöintisopimuksen

Väitöskirja: Talousvaihtelut näkyivät Kontiomäen kehityksessä

Turun ja Helsingin välille rakennettava uusi rata ehkä moottoritien tuntumaan

Liikenneministeriö selvittää Elsa-radan

Junalippujen kelpoisuus busseissa lakkaa

Pohjoisen joulujunissa alkaa olla täyttä

Turku-Toijala -radalla liikenne murentaa taloja

Pääjohtaja: VR-rata myöhästyi urakasta huolimattomuuttaan

Oulun ja Rovaniemen välisen radan sähköistys valmistui

Pohjois-Suomen junamatkat nopeutuvat

VR lopettaa suoran junayhteyden Vaasasta Helsinkiin

VR:ltä vaaditaan parannuksia Porin junaliikenteeseen

Lahti-Luumäki -rataosuus rakenteille vuonna 2007

Haapamäen rautatieliikenne säilyy jatkossakin

"Päijänne-Saimaa -kanavan rahoista pääosa Savonrataan"

Vorot veivät varastoituja ratakiskoja

Rantaradan liikenne palaamassa normaaliksi

Liikenne poikki Rantaradalla

Hiljaisten ratojen lakkaustusuhkaa yritetään torjua Savossa

Matkustajainformaatio paranee Hämeenlinnassa ja Toijalassa

Pohjoisen rataurakoista päätös joulukuussa

Kaukojunissa kokeillaan hiljaisia vaunuosastoja

Vähäliikenteisten rataosien lakkauttamisen kuulemisaikataulu

Tietokoneviat pohjoisen Pendojen riesana

Martti Vainio ostaa Haapamäen veturipuiston

Tavarajunille uusi yhteys Viipurin ja Pietarin välillä

VR nostaa ostojunien hintaa valtiolle

VR-Rata valitti tarjouskilpailusta markkinaoikeuteen

Kaksi tyhjää säiliövaunua kiskoilta Kilpilahdessa

Turun ja Pieksämäen yöjunat nyt karsimislistalla

Jouluvalot syttyvät Aleksilla

Lumipyry sotki raitiovaunuliikenteen

Parkanon ratavaurio haittaa yhä liikennettä

Junaliikenne seisoo Parkanossa

Bussilakko laajenemassa myös kiskoille

Tekninen vika katkaisi liikenteen Riihimäellä

Luhtanen keskeytti Pohjois-Suomen kilpailutuksen

Innorail havittelee konttijunayhteyttä Shanghaista Kouvolaan

VR ulkoistaa siivouksensa ISS:lle

Nurmes-Vuokatti-rata uhattuna

Pieksämäen ja Kuopion välinen rataremontti etenee hyvin

Ympäristökeskus kaipaa lisätietoa pikaraitiotiestä

Jäteauto ja Tka7 kolaroivat tasoristeysessä Keuruulla

Ratahallintokeskus sai luvan purkaa Kairokosken vanhan veturitallin Parkanossa

Liikenneministeri pyytää selvitystä rataurakan tunaroinnista

VR-Radan työpaikat pohjoisessa säilyvät

VR-Rata sai rataurakan Ruotsista