Resiina - Artikkeli

Junat vaikeuksissa Rantaradalla sunnuntaina

29.12.2002 21:32

Junat ovat myöhästelleet sekä Turun ja Helsingin välisellä rantaradalla että Oulun ja Helsingin välillä. Siuntiossa hirvi jäi Turusta Helsinkiin matkalla olleen junan alle illansuussa. Onnettomuus katkoi veturista letkuja, mikä esti jarrujen toimimisen. Onnettomuus viivästytti junaa pari tuntia ja myös muiden loppuillan junat myöhästelivät reippaasti.

Vaihdevika myöhästytti sen sijaan Kokkolan pohjoispuolella kahta Oulun ja Helsingin välillä liikennöivää junaa noin tunnin verran.

Lähde YLE Teksti-TV 29.12
Lähde WWW http://www.yle.fi/cgi-bin/tekstitv/ttv.cgi/106/txt

Ajojohdon katkeaminen häiritsi Pikku-Huopalahden raitiovaunuja

29.12.2002 21:28

Ajojohdon vaurioituminen haittasi raitiovaunulinja 10:n liikennettä sunnuntaina puolenpäivän aikaan. Virtajohto oli poikki Taka-Töölössä Tullinpuomin kohdalla vajaan tunnin ajan. Korjaustöiden aikana linja 10:n vaunut kävivät kääntymässä Munkkiniemessä ja reitillä matkustaneet kuljetettiin Tullinpuomin ja Pikku-Huopalahden välillä busseilla.

Lähde HS Tuoreet 29.12
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20021229OL9

Vuosaaren satama saa rahat liikenneyhteyksiin

29.12.2002 21:25

Eduskunta hyväksyi perjantaina 20.12 selvin luvuin yhdeksän miljoonan euron aloitusrahat Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamiseen. Äänestyksessä Vuosaaren rahojen kannalla oli 116 kansanedustajaa ja vastaan 67. Tyhjää äänesti viisi. Poissa äänestyksestä oli 11 edustajaa. Päätöstä edelsi kiivas yöllinen keskustelu. Vastustajien mielestä hallituspuolueiden edustajia oli ostettu tukemaan Vuosaari-hanketta ottamalla budjettiin uusia tiehankkeita eri puolella maata.

Jyrkkäsanaisin vastustaja, Rkp:n helsinkiläisedustaja Klaus Bremer, yllytti vielä ennen äänestystä kollegojaan "estämään miljardipuhalluksen". Varsinkin muista satamakaupungeista olevat hallituspuolueiden edustajat ovat kyseenalaistaneet Vuosaaren sataman, koska se voisi heikentää muiden satamien kilpailukykyä. Vihreät puolestaan ovat huolissaan Vuosaaren sataman vaikutuksista ympäristöön. Kannattajien keskeinen perustelu oli, että nykyiseltä keskustan satama-alueelta vapautuvalle alueelle voidaan rakentaa asuntoja.

Uuden sataman on arvioitu olevan käytössä vuonna 2008. Vuosaaren sataman liikenneväylien kustannukset ovat yhteensä 207,4 miljoonaa euroa. Valtion päättämä 103,7 miljoonan euron rahoitusosuus kattaa kustannuksista 50 prosenttia. Toisen puolen liikenneväylistä maksaa Helsinki. Varsinainen satamarakentaminen maksaa 260,6 miljoonaa euroa. Kustannuksista vastaa yksin Helsingin kaupunki.

Lähde HS 21.12
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021221KO5

Metroradan jatkoaikataulu ratkeaa kevään hallitusohjelmassa

29.12.2002 21:12

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) suunnittelujohtaja Seppo Vepsäläinen uskoo, että lähikuukaudet ratkaisevat kuinka nopeasti metroa jatketaan Espooseen. Aikataulu johtuu eduskuntavaaleista ja uutta hallitusta varten valmisteltavasta ohjelmasta, johon länsimetron suunnittelusta ja rakentamisesta on Vepsäläisen mukaan saatava maininta. "Muussa tapauksessa metron suunnitteluun tulee taas monen vuoden tauko", Vepsäläinen arvioi.

Espoon suunnan joukkoliikenteestä on Vepsäläisen mielestä tehty nyt riittävä määrä perusteellisia selvityksiä, jotka kaikki ovat pitäneet metroa parhaana ja kokonaiskustannuksiltaan edullisimpana raideliikennemuotona. Helsingin seudun raideverkko on hänen mielestä aivan liian harva muihin vastaaviin kaupunkiseutuihin verrattuna, jotta joukkoliikenteen osuus voitaisiin säilyttää nykyisellä tasolla tai nostaa sitä. "Ilman länsimetroa raideverkko on lisäksi rampa, kun yksi keskeinen suunta puuttuu", Vepsäläinen sanoo. Pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion on hänen mielestä saatava aikaan yhteinen puitesopimus, jonka mukaan raideliikenteen rakentamiseen käytetään 60-70 miljoonaa euroa vuodessa. Summan pitäisi jakaantua suurin piirtein puoliksi metron ja VR:n lähiliikenteen kesken.

Lähde HS 20.12
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021220KA1

Venäjän rautatietariffit karkottavat liikennettä Suomesta

29.12.2002 20:53

Venäjän transitokuljetukset Suomen rautateiden kautta jäävät tänä vuonna arviolta miljoona tonnia viimevuotisia pienemmiksi. Viime vuonna transitoa oli neljä miljoonaa tonnia. Laajamittainen metalliraaka-aineiden vienti Kokkolan kautta on lopahtanut. Kokkolan vientitransito putosi tammi-lokakuussa liki puolella miljoonalla tonnilla eli lähes olemattomiin. Metallituotteiden menetystä yritetään paikata viljakuljetuksilla. Toinen iso takaisku on ollut venäläisten lannoitteiden viennin häipyminen Kotkan Mussalosta. "Elokuun jälkeen emme ole kuljettaneet kuin joitakin hajaeriä", VR:n tavaraliikennejohtaja Kari Hassinen kertoo. Lannoitevirta saatiin Kotkaan merenkulkuhallituksen alennettua sopivasti väylämaksua, mutta se houkutin ei kauan kantanut.

"Kuljetuksia ohjaa Venäjän rautateiden tariffietu automaattisesti Venäjän satamiin", Hassinen kertoo reittien muuttumisen syyksi. Viime vuoden kesällä Venäjän rautateillä kuljetusmaksut muuttuivat niin, että maan sisäisten ja ulkomaille suuntautuvien kuljetusten hintaero revähti suureksi. "Olemme tästä neuvotelleet rautateiden kesken, mutta tuloksia ei ole tullut. Valtiolliselle tasolle kysymystä ei ole vielä nostettu.

Lähde HS 19.12
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021219TA3

Junat vaikeuksissa huonon ilman takia

21.12.2002 10:18

Suurin osa yön matkustajajunista on myöhästellyt illalla ja yöllä pyryttäneen lumen ja kovan tuulen takia. Pahimmillaan junat ovat myöhässä puolitoista tuntia. Aamukahdeksan jälkeen etelästä pohjoiseen matkaavista eniten myöhässä oli Kemijärvelle menevä kaukojuna, jonka odotetaan myöhästyvän noin puolitoista tuntia. Pohjoisesta etelään saapuvissa junissa suurin viivästyminen on aamupäivällä noin 40 minuuttia.

VR:n liikenteenohjauksesta arvioitiin aamulla, että lauantaina päivällä junavuorot saattavat myöhästyä enimmillään noin 20 minuuttia. VR:n mukaan tuuli kasaa edelleen lauantaina lunta radan vaihteisiin.

Perjantai-iltana junaliikenne kärsi Seinäjoella, kun tavarajunasta tuulen voimasta pudonnut tyhjä kontti tukki radan illalla noin kello 23.

Lähde HS Tuoreet 21.12
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20021221OL2

Alkuräjähdys pamahti Lahden oikoradan työmaalla

21.12.2002 10:15

Kello on 11.09. On Lahden oikoradan louhintatyön ensimmäisen räjäytyksen aika Lahden moottoritien vieressä. "Mojautetaan menemään", sanoo työmaan valvontapäällikkö Vesa Illman Lemminkäinen Oy:stä ja astuu kohti ylipanostaja Janne Paasosta. Paasonen veivaa kammesta virran sähkönalliin, joka on kymmeniä metrejä kauempana.

Varoituspilli ulvoo, ja Illman painaa nappia. Kuuluu vaimea jyrähdys, ja räjäytyskohdasta pöllähtää savua, kun sata kuutiota kalliota hajoaa kappaleiksi täkkäyksen alla. "Alkupaukussa on aina omat temppunsa, kun on ihan vieras kivi", Paasonen kertoo. Työmaan miehet marssivat uteliaina tutkimaan tulosta. Ruudintapainen käry nousee lohkareiden välistä. Paasonen on kiinnostuneempi valmiiksi poratuista rei'istä, joita hän tökkii panostuskepillä. "Tää on ihan risa puoli metriä louhinnan tason yläpuolella. Pohja menee jauhoksi", hän selostaa. Poraajat olivat jo etukäteen kertoneet, että kalliossa on halkeamia. Kiven laatu onneksi paranee vähän kauempana.

Työt 12,5 kilometriä pitkällä osuudella alkoivat 2. joulukuuta. Alkupaukku pamahti Ohkolan vanhalla soranottoalueella, ja töitä tehdään myös hieman etelämpänä Pukinkallion kallioleikkausten kohdalla. Parin kilometrin päässä on Mäntsälän kapinan alkupesäke, Ohkolan seurojentalo. "Urakka-alueella louhittavaa on 363 000 kuutiota", Paasonen tietää. Hänen mukaansa kerralla hajoaa 500-1 000 kuutiota kalliota.

Oikoradasta rakennetaan noin 80 prosenttia Lahden moottoritien tuntumaan, joten urakka vaikuttaa liikenteeseen. Eilen ei vielä tarvinnut turvallisuussyistä katkaista liikennettä, koska räjäytyspaikka oli syvässä montussa. Heti uudenvuoden jälkeen liikenne kuitenkin katkeilee muutaman kerran päivässä enintään viideksi minuutiksi. Jos katko venyy, jokaiselta minuutilta menee Illmanin mukaan 250 euron sakko. Moottoritielle tulee lisäksi kymmenkunta minuuttia kestäviä nopeusrajoituksia räjäytysten ajaksi.

Lähde HS 19.12
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021219KA5

Työt päättyvät Pasilan vanhalla konepajalla

21.12.2002 10:09

Viimeisetkin junanvaunut katoavat Pasilan konepajan alueelta aivan näinä päivinä. Satavuotinen perinne katkeaa, kun Pasilassa vielä työskentelevät nelisenkymmentä miestä siirtyvät VR:n Helsingin varikon pääpaikkaan Ilmalaan.

Pasilan konepaja aloitti toimintansa sata vuotta sitten. Se levittäytyi 15 hehtaarin alueelle nykyisen Teollisuuskadun ja Aleksis Kiven kadun väliin. Vanhimmat tiilirakennukset on tehty 1899. Sitä pidetään Euroopan mittakaavassakin arvokkaana vanhana teollisuusmiljöönä.

Konepajalla tehtiin 1990-luvun alkuun asti suuri osa rautateiden tarvitsemista henkilö- ja tavaravaunuista. Puukorisia henkilövaunuja rakennettiin pari tuhatta, teräskorisia yli 800. Parhaimmillaan Pasilan konepaja oli Helsingin suurimpia työpaikkoja, 1960-luvulla sinihaalarista väkeä oli puolisentoistatuhatta. Sitten pikkuhiljaa toimintaa alettiin vähentää. Luottamusmies Matti Taina muistaa, miten 1987 konepajan koko porukka lääkäreineen ja insinööreineen marssi eduskuntatalolle vastustamaan konepajan lopettamista. Joulukuussa 1998 se kuitenkin lopetettiin. Viimeiset vaunut oli tehty 1992 ja sen jälkeen saneerattiin lähiliikenteen sähköjunia.

Toiminnan rippeet siirrettiin VR:n Helsingin varikon nimiin. Sen jälkeen Pasilassa on tehty vaunuihin pikakorjauksia ja määräaikaishuoltoja. Viime vuosina varikolla on ollut koko konepaja-alueella käytössään vain osa valtavasta kokoonpanohallista. Muissa tiloissa VR:llä on nelisenkymmentä vuokralaista, mm. video-, elokuva- ja mainosalan yrittäjiä.

Lähde HS 16.12
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021216KA6

Alku todistelee pikaratikat edullisimmiksi Espoolle

14.12.2002 18:17

Diplomi-insinööri Antero Alku esitteli keskiviikkona oman joukkoliikenteen kustannusmallin, jonka perusteella hän todistelee pikaraitiotiet toimivimmaksi ja edullisimmaksi järjestelmäksi. Alku on rakentanut kolme vaihtoehtoa eli bussin, raitiotien ja raskaan raideliikenteen eli metron, johon oleellisena osana kuuluu busseilla hoidettava liityntäliikenne. Hänen mallinsa on teoreettinen kaavio, jota voitaisiin kuitenkin periaatteessa soveltaa esimerkiksi Etelä-Espoon ja Helsingin keskustan välisessä joukkoliikenteessä.

Pikaraitiotiemieheksi leimautunut Alku julkisti keskiviikkona kirjan, jonka otsikko on Raitiovaunu tulee taas. Se esittelee uusia ja vanhoja raitioteitä eri puolilla Eurooppaa. Kirjaan sisältyvät myös Alkun omat kustannuslaskelmat, jotka päätyvät erilaisiin tuloksiin kuin Espoon kaupungin teettämä virallinen liikennejärjestelmävertailu, jonka mukaan metro on edullisempi kuin pikaraitiotie tai yhdistelmävaihtoehdot. Alku esittää kirjassaan kolme eri välineillä hoidettua 20 kilometrin "joukkoliikennekäytävää", joiden jatkona on 12 haaraa eri lähiöihin. Bussijärjestelmä vastaa nykyistä joukkoliikennettä. Raitiotiejärjestelmän ideana on linjojen haaroittaminen laajalle alueelle lukuun ottamatta pienimpiä lähiöitä, joihin kiskoja ei kannata rakentaa. Sieltä olisi bussiyhteys lähimmälle raitiotielle eli matka vaatisi vaihdon.

Metro merkitsisi eniten liityntäliikennettä, kuten Itä-Helsingissä tai Leppävaraan kaupunkiradalla nyt tapahtuu. Liityntäliikenne on Alkun mielestä niin hallitseva osa järjestelmää, että hän kutsuu tätä vaihtoehtoa yksinkertaisesti nimellä "liityntä". Alku sanoo käyttäneensä vertailussa samoja yksikköhintoja kuin virallisissa konsulttiselvityksissä eli ratakilometri ja kuljettajan työtunnit maksavat saman verran. Molemmissa raidevaihtoehdoissa on keskustassa neljä kilometriä tunnelia. Metrossa on kaavailtu kolme vaihtoasemaa busseille. Yksi vaihtoasema maksaa 25 miljoonaa euroa.

Antero Alku on 47-vuotias paljasjalkainen helsinkiläinen vapaa ATK-toimittaja. Hän opiskeli koneinsinööriksi Tampereen teknillisessä korkeakoulussa, jossa hän suoritti diplomi-insinöörin tutkinnon 1981. Alku tuli tunnetuksi 1989 kansalaisliike Pikaraitiotien asiantuntijana. Hänellä on raitiovaunuja käsittelevä sivusto internetissä osoitteessa http://www.kaupunkiliikenne.net. Internetosoitteessa kerrotaan myös hänen uudesta Raitiovaunu tulee taas -kirjastaan, jonka kustantaja on Eero Laaksonen.

Lähde HS 12.12
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021212KA2

Enemmän junia Kolariin

13.12.2002 21:46

VR lisää Kolarin junatarjontaa tammikuussa. Normaalisti Kolariin liikennöi kolme junavuoroa viikossa. Kevätsesongin liikenne muuttuu jokapäiväiseksi ensi vuonna jo 31.1., kun se aiemmin on muuttunut helmikuun puolivälissä. Samana päivänä käynnistyy perjantain toinen junavuoro Helsingistä Kolariin. Kolmas perjantain lähtö aloittaa helmikuun puolivälissä. Kevään vilkkaimman sesongin ajan (14.2.-11.4.) Kolariin liikennöi yhdeksän junaparia viikossa.

Myös perinteinen kesätauko Kolarin liikenteessä on ensi vuonna aikaisempaa lyhyempi kestäen vain 4.5.-3.6. tavanomaisen puolentoista kuukauden sijaan. VR lisää tarjontaa, koska kysyntä Kolarin junaliikenteessä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Tänä vuonna Kolarin junia käyttää noin 65 000 henkilöä. Uusia junavuoroja on suunniteltu yhdessä alueen matkailun kanssa. Muun muassa kesätauon lyhentämisellä on haluttu vastata Lapin matkailuyritysten pyrkimykseen lisätä kesämatkailua.

Remontoitu ratapiha parantaa palvelua

Kuluneen vuoden aikana Kolarin ratapiha on remontoitu perusteellisesti. Henkilö- ja tavaraliikenteen toiminnot on eroteltu eri puolille ratapihaa, matkustajajunat saapuvat täyspitkälle, korotetulle laiturille, ja autojen lastaus ja purku hoituu kahden uuden lastaussillan avulla. Remontin ansiosta liikkuminen asema-alueella on helpottunut ja erityisesti autojen käsittely on nopeutunut. Ratapihan korjaustyöt ovat kustantaneet Liikenne- ja viestintäministeriön alainen Ratahallintokeskus, VR Osakeyhtiö, Lapin läänin TE-keskus ja Kolarin kunta. Ratapiharemontin kokonaiskustannukset ovat 2,1 miljoonaa euroa.

Lähde VR tiedote 13.12
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n22

Suomen rautatiesivu viisivuotiaaksi

06.12.2002 13:37

Suomen rautatiesivu täytti tänään viisi vuotta. Vuonna 1997 tapahtuneesta julkistamisestaan lähiten sivu on antanut hyvän yleiskuvan Suomen rautateiden nykykuvasta ja tulevaisuudesta. Sivuilla on myös yli 50 rautatieuutista vuosittain ja tekniset tiedot kaikesta matkustajajuniin liittyvästä liikkuvasta kalustosta. Luotettava tiedonlähde on huomattu myös maailmalla, Internetissä on yli 180 linkkiä Suomen rautatiesivulle ja sivulla noin 40 lukijaa päivittäin.

Metrojunia kunnostetaan 17 miljoonalla eurolla

06.12.2002 12:21

Helsingin kaupungin liikennelaitos aloittaa ensi vuonna perusteellisen suursiivouksen metrojunien sisätiloissa. Vaunutilat modernisoidaan ja putsataan. Samalla jatkuu teknisten laitteiden peruskorjaus. Korjattavana on 39 vanhaa sarjajunaa ja työ kestää neljästä viiteen vuoteen. Kunnostettavat junayksiköt ovat Helsingin metron vanhimpia. Metroliikenne alkoi 1982, ja junat toimitettiin kaupunkiin vuosina 1982-84. Niinpä kulumisen merkit alkavat näkyä kalustossa.

"Se on vähän isompi perussiivous. Puretaan paikkoja ja putsataan entistä siistimmäksi. Penkit kiillotetaan ja lattiat puunataan, ilmastokanavat imuroidaan, katot maalataan", huoltopäällikkö Matti Vesanen HKL-Metroliikenteestä kertoo. Myös ohjaamon ja matkustustilan väliset seinät ja takapäädyt uusitaan.

Turvakameroita ei vaunuihin nyt asenneta, mutta niiden tuloon varaudutaan. Informaatio- ja siistimisurakan on arvioitu maksavan 8,9 miljoonaa euroa. Urakka kilpailutetaan vuodenvaihteessa. Sen lisäksi tehdään metrojunien teknistä peruskunnostusta HKL:n omana työnä. Tämän työn arvo on noin 7,2 miljoonaa euroa varaosat mukaan lukien. Kokonaiskustannukset nousevat veroineen lähes 17 miljoonaan euroon eli vanhassa rahassa sataan miljoonaan markkaan. Kaupunginhallitus keskusteli hintatasosta maanantaina, luotti HKL:n laskelmiin ja hyväksyi hintatason.

Lähde HS 3.12
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021203KA5

Ouluun rakennetaan uusi junarekkaterminaali

03.12.2002 23:09

Rekkojen junakuljetukset lisääntyvät merkittävästi, kun Oulun Oritkariin rakennettava uusi junaterminaali valmistuu vuoden 2004 alussa. Yli kahdeksan miljoonaa euroa maksavan junarahdin käsittelyyn tarkoitetun terminaalin rakennustyöt alkavat ensi vuonna. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Oulun kaupunki, VR ja Ratahallintokeskus.

Viime vuonna Suomessa kuljetettiin yhdistettyinä auto- ja junakuljetuksina yli 15 000 ajoneuvoyhdistelmää tai perävaunua, joista 90 prosenttia käsiteltiin Oulussa. Joka arkipäivä Oulusta lähtee kaksi rekkajunaa Helsinkiin ja yksi Turkuun. Lisäksi vastaava määrä rekkajunia lähtee päivittäin etelästä kohti Oulua ja Kemiä. "Tänä vuonna rekkajunia on kokeiltu myös Helsingin ja Jyväskylän välillä. Pääradalla olisi kysyntää useammalle rekkajunalle, mutta pullonkaulana ovat Oulun puutteelliset rekkojen lastaustilat. Ainakin yksi uusi rekkajunavuoro lisätään, kun Oulun uusi terminaali valmistuu. Yhteen junaan mahtu noin 20 täysperävaunullista rekkaa", asemapäällikkö Pekka Antikainen VR Cargosta kertoo.

Lähde HS 1.12
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021201KO1

Marja-rata saattaa valmistua jo 2010

29.11.2002 17:51

Jos maan tuleva hallitus saa tehtyä päätöksen Marja-radasta, sen rakentaminen saattaa alkaa jo 2006 ja valmista voisi olla 2010. Rata on pääkaupunkiseudun tärkeimpiä liikennehankkeita lähivuosina. Valmisteilla olevassa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa se on pantyu ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan. Nyt on voimistunut myös käsitys, että rata rakennettaisiin yhtä kyytiä Vantaankosken radalta Pääradalle.

Uusi kehärata avaa junayhteyden lentoasemalle. Ratalenkin on laskettu palvelevan noin 200000:ta asukasta. Länsi-Vantaalle radan varteen on suunnitteilla 20000 asukkaan uusi kaupunginosa, ja radan keskivaiheille puuhataan suurta työpaikka-aluetta. Radan yleissuunnittelu jatkuu vuoden 2003 loppuun ja toteutuspäätös voidaan tehdä 2004. Kustannusten jakautumisesta valtion ja kuntien kesken ei ole olemassa selvää mallia, ja rahoitusosuuksista tulleekin kova vääntö, suunnittelupäällikkö Heikki Pajunen Vantaan kaupungilta sanoo. Asemanseutujen rakentamiseen haetaan myös yksityisiä kumppaneita.

Lähde HS 28.11

Moskovaan uusilla makuuvaunuilla

29.11.2002 17:42

Helsingin ja Moskovan väliä kulkevan venäläisen Tolstoi-junan toisen luokan makuuvaunut korvataan uusilla. Samalla junan ulkoväritys muuttuu vihreästä sinivalkoiseksi. Uudet vaunut on valmistettu Venäjällä Tverin vaunutehtaalla. Vaunut on varustettu ilmastoinnilla ja elektronisilla informaatiotauluilla. Toisen luokan makuuvaunuissa on edelleen neljän hengen hytit. Vuoteet ovat entistä pidemmät, ja sen vuoksi junan käytävät ovat hieman entistä kapeammat. Vaunuihin on rakennettu suljettu wc-järjestelmä. Invahytissä on vaunupalvelijan kutsupainike ja tila kokoontaitettavalle pyörätuolille. Myöhemmin myös ensimmäisen luokan vaunut uusitaan saman tehtaan vaunuilla.

Säännöllinen junayhteys Moskovan ja Helsingin välillä alkoi vuonna 1954. Tuolloin Moskovan ja Leningradin välisessä junassa oli yksi vaunu, joka liitettiin Leningradissa Helsingin junaan. Vuonna 1975 otettiin käyttöön Tolstoi-juna.

Lähde VR tiedote 28.11
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n17

Ensimmäinen uusi matkakeskus avataan Jyväskylässä

29.11.2002 17:40

Jyväskylän matkakeskus on ensimmäinen kokonaan uudeksi yhteisterminaaliksi rakennettu kokonaisuus. Toisistaan erillään olleet linja-auto- ja junaliikenteen asemapalvelut siirtyvät saman katon alle Jyväskylän keskustaan. Matkakeskuksessa on nykyaikaisten lipunmyynti- ja asiakastilojen lisäksi monipuoliset ravintola- ja kahvilapalvelut sekä mm. kuntosali. Huomiota on kiinnitetty erityisesti matkustamiseen liittyviin nykyaikaisiin informaatiojärjestelmiin ja esteettömien ratkaisujen toteuttamiseen.

Lipunmyynti matkakeskuksessa alkaa 2.12. klo 6.00 ja muut tilat yleisölle avautuvat klo 15.30. Myös rahtiasema otetaan käyttöön 2.12.Pysäköintitalo P-Matkakeskus on valmis joulukuun puolivälissä.

Matkakeskushankkeen päävastuu on ollut Jyväskylän kaupungilla. Rakennuskustannukset ovat noin 30 miljoonaa euroa. Rahoituksesta ovat vastanneet Jyväskylän kaupunki ja sen omistamat yhtiöt. Matkahuolto osallistui rahtikeskuksen kustannuksiin 1.2 miljoonalla eurolla. Rata- ja laiturityöt, 1.2 miljoonaa euroa, on maksanut Ratahallintokeskus. Valtion avustukset liikenne- ja viestintäministeriöstä ja työhallinnolta olivat yhteensä 2 miljoonaa euroa.

Lähde VR tiedote 26.11
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n16

Suosituimmalla junalla kulkee tuhat matkustajaa

27.11.2002 21:57

Pääradan ja samalla koko Suomen suosituin juna matkustajamääriltään on Intercity 55, joka lähtee Helsingin rautatieasemalta iltapäivisin kello 16.04 Ouluun. Karkean arvion mukaan junaa käyttää tavallisena arkipäivänä kuutisensataa matkustajaa. Perjantaisin joukko nousee noin tuhanteen eli kahteenkymmeneen bussikuormaan. Arkisin matkustajista parisataa on junan vakioväkeä eli työmatkalaisia, jotka ovat päivän päätteeksi palaamassa kotiin Riihimäen, Hämeenlinnan ja Tampereen seuduille. Perjantaisin 55:n kansa matkustaa keskimäärin pitemmälle kuin viikolla. Viikonlopun viettoon ollaan menossa Seinäjoelle, Vaasaan, Kokkolaan ja Ouluun, jonne juna saapuu kello 22.53.

IC 55:n suosion voisi tiivistää viikonpäivästä riippuen kolmeen tai neljään p:hen: pääkaupungista, parhaaseen lähtöaikaan työpäivän päätteeksi, pääradalla ja perjantaisin.

Idän suunnan suosikki on IC 7, joka lähtee Helsingistä kohti Joensuuta kello 15.34. Junassa on arkisin kolmesataa matkustajaa, ja perjantai nostaa luvun seitsemäänsataan. Idän suunnan kuormitetuin osuus on Riihimäeltä Lahteen, mutta myös seuraavalla yhteysvälillä Kouvolaan on IC 7:ssä runsaasti väkeä.

Suomen poikki kulkevilla junilla ei yleensä ajeta reittiä päästä päähän, vaan junat palvelevat lähinnä vaihtoyhteyksiä Tampereella ja Pieksämäellä. Turun-Pieksämäen osuuden suosituin pätkä on Jyväskylä-Tampere.

Vaikka Pendolinot eivät ole päässeet hyödyntämään suurinta nopeuttaan rataverkon kunnon vuoksi, on VR Henkilöliikenne saanut jo nauttia niiden tuomasta junamatkustuksen "arvonlisästä". Markkinointipäällikkö Antti Jaatinen kertoo, että nopeiden junien tulon jälkeen matkustajamäärät ovat kasvaneet myös muissa junissa niillä reiteillä, joilla Pendolinot liikkuvat. Toisin sanoen Pendolinojen kyydittävät eivät ole olleet pois muista junista, vaan niidenkin matkustajamäärät ovat nousseet.

Lähde HS 25.11
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021125KO3

Junaliikenteessä muutoksia itsenäisyyspäivänä

25.11.2002 20:10

Itsenäisyyspäivänä VR:n kauko- ja lähiliikenteessä on muutamia muutoksia. Torstaina 5.12. kaukojunat kulkevat perjantain aikataulujen mukaisesti.

Itsenäisyyspäivänä 6.12. junat noudattavat pääasiassa sunnuntain aikatauluja. Itsenäisyyspäivänä matkustavien kannattaa varmistaa junien aikataulut, koska osa vuoroista on peruttu ja lisäjunat täydentävät liikennettä.

Lisäjunista ja peruutetuista junavuoroista löytyy lista VR:n taskuaikataulun sivuilta 182-183 sekä VR:n Internet-sivuilta sivuilta www.vr.fi. Lisätietoja saa myös asemilta ja teksti-tv:n sivulta 430.

Lauantaina 7.12. junat liikennöivät normaalisti lukuun ottamatta Riihimäeltä Kouvolaan klo 0.16 lähtevää taajamajunaa 9839.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenne

Torstaina 5.12. lähijunat kulkevat kuten normaalina arkipäivänä.

Perjantaina 6.12. lähiliikenteessä noudatetaan sunnuntain aikatauluja. Normaalista sunnuntailiikenteestä poiketen Helsingistä Riihimäelle klo 23.12 lähtevä R-juna on kuitenkin peruutettu. Helsingistä Riihimäelle klo 5.48 lähtevä H-juna kulkee itsenäisyyspäivänä. Tämä ei ilmene lähiliikenteen aikataulukirjasta.

Lähde VR -tiedote
Lähde WWW http://www.vr.fi/yhtyma/uutis.html

Akselipaino nousemassa hiljalleen 25 tonniin

22.11.2002 21:25

M-realin Kirkniemen tehtaiden paperituotteiden kuljetuksissa siirrytään 25 tonnin akselipainon salliviin juniin. Kuhunkin vaunuun voidaan lastata 10 tonnia enemmän tavaraa kuin aikaisemmin.

Tähän asti Suomen radoilla suurin sallittu akselipaino on ollut 22,5 tonnia. Akselipainon nostaminen 25 tonniin merkitsee sitä, että neliakselisiin vaunuihin voidaan lastata painon mukaan laskettuna noin 16 prosenttia enemmän tavaraa. Akselipainon noston seurauksena junista voidaan vähentää vähintään yksi vaunu, mikäli kuljetusmäärät pysyvät entisellään.

VR Cargo on valmistautunut rataverkon kantavuuden paranemiseen testaamalla jo pitkään uusia 25 tonnin akselipainon sallivia Simn-t-vaunuja Kirkniemen ja Hangon välisessä liikenteessä. Perinpohjaiset koeajot ja niihin liittyvät kulkuominaisuuskokeet saatiin päätökseen lokakuussa.

Rataverkko 2020 -suunnitelmassaan Ratahallintokeskus kertoo tavoitteekseen päästä 25 tonnin akselipainoon tärkeillä kuljetusreiteillä. Tämä toteutuu sitä mukaa kuin ratojen rakennetta uusitaan. Kuten Rataverkko 2020 -suunnitelmassa todetaan, ongelmana ovat eri-ikäiset päällysrakenteet kuljetusreittien eri osilla. Siten yhtenäisten 25 tonnin akselipainon sallivien reittien syntyminen vie pitkän ajan.

Seuraavaksi Ratahallintokeskus sallii 25 tonnin akselipainoisen liikenteen ensi vuoden tammikuussa rataosuudella Porin Mäntyluodon satamasta Outokumpu Harjavalta Metals Oy:n Harjavallan tehtaille. VR Cargo on kehittänyt liikennettä varten uuden rikastevaunun.

Lähde Transpress
Lähde WWW http://www.vr.fi/fincargo/ajankohtaista/tp_32002_4.htm

Talgo tarjoaa VR:lle uutta kaksikerrosjunaa

20.11.2002 22:12

Espanjalais-suomalainen Talgo Oy on tarjonnut VR:lle uudenlaista kaksikerrosvaunua käytettäväksi Helsingin lähiliikenteessä. Talgo toivoo saavansa tilauksen 20:stä viisivaunuisesta junasta, joka kuljettaa matkustajia kahdessa kerroksessa. Vaunujen kytkentään käytetään Talgon menetelmää, jossa on pari ohjautuvia pyöriä omilla akseleillaan ja jousitus on ylemmän kerroksen lattian alla. Talgon menetelmällä saadaan enemmän tilaa lattian tasossa olevalle käyntisillalle vaunusta toiseen, joita on yksi molemmissa kaksi metriä korkeassa kerroksessa. Vaunuissa 1 ja 5 on vetävät telit uloimmissa päädyissä. Päädyt on varustettu itävaltalaisilla ELIN vetolaitteistolla, joka on on sijoitettu ajohytin taakse. Kolme keskimmäistä vaunua ovat vain 7,5 metriä pitkiä ja koko moottorijunan pituus on 54 metriä. Vaunut ovat 3,3 metriä leveitä ja niissä on yksi ovi kullakin sivulla. Suomalaisen Fibrocomin komposiittimateriaalia saatetaan käyttää vaunujen koreissa.

Lähde Railway Gazette International 11-2002

Sm4 junia myös Leppävaaraan ja Vantaankoskelle

20.11.2002 22:08

VR on siirtänyt uusia SM4-sähköjunia myös Leppävaaran ja Martinlaakson kaupunkiradoille. Kummallakin reitillä kulkee toistaiseksi vain yksi matalalattiainen sähköjuna.

"Siirsimme junia tälle reitille pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n toivomuksesta", kertoo tuotantopalvelupäällikkö Antti Kylkilahti VR:ltä. YTV on toivonut, että kaikki kaupunkirataa käyttävät voivat valita matalalattiavaihtoehdon, joka soveltuu muun muassa pyörätuolilla liikkuville. "Valitettavasti vielä emme pysty takaamaan sitä, millä vuorolla junat liikkuvat, koska kalustoa on niin vähän", toteaa YTV:n liikennejohtaja Niilo Järviluoma.

VR:llä on tällä hetkellä käytössään kymmenen SM4-junarunkoa, joista kahdeksaa käytetään kerrallaan kierrossa. Junat ovat liikennöineet pääradalla P-vuoroilla Hiekkaharjuun, I-vuoroilla Tikkurilaan ja K-vuoroilla Keravalle. Nyt kaksi näillä reiteillä ollutta runkoa siirtyy Leppävaaran A-juniin ja Vantaankosken M-juniin. VR on tilannut SM4-junia lisää toiset kymmenen kappaletta. "Tulevaisuudessa niitä käytetään nykyisten reittien lisäksi myös pitkillä reiteillä Riihimäelle ja mahdollisesti Kirkkonummelle", Antti Kylkilahti kertoo.

Lähde HS 16.11
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021116KA9

Selvitys: Koko liikennehallinto Liikennevirastoon

14.11.2002 20:05

Selvitysmiehet ylijohtaja Samuli Haapasalo ja yli- insinööri Tiina Korte ehdottavat, että Tiehallinto, Ratahallintokeskus, merenkulkulaitos, Ajoneuvohallintokeskus ja lääninhallitusten liikenneosastot yhdistetään Liikennevirastoksi. Haapasalo ja Korte saivat puolisen vuotta sitten liikenne- ja viestintäministeriöltä tehväkseen laatia ehdotuksen, miten esimerkiksi liikennehallintoa kehitetään ja miten liikennerakentamisen rahoituspulmat ratkaistaan.

Kaksikko laskee, että liikennerakentamiseen saataisiin VR- konsernista ja valtion osakeomistusten myynnistä lähivuosina yli miljardi euroa.

"Tämä on kova juttu", ministeri Kimmo Sasi (kok) sanoi keskiviikkona Helsingissä otettuaan vastaan selvityksen. "Linjaukset ovat oikean suuntaisia. Ministeriö ei ole kuitenkaan sitoutunut mallin yksityiskohtiin."

VR-konsernin pääjohtaja Henri Kuitunen puolestaan arvostelee ehdotusta voimakkaasti. Haapasalo ja Korte ehdottavat, että VR-konsernista otettaisiin väylähankkeisiin 500 miljoonaa euroa, ne saataisiin pienentämällä konsernin omavaraisuusastetta 70 prosentista 50 prosenttiin.

Ratahallintokeskuksen investointijohtaja Kari Ruohonen arvioi ehdotusta toiveikkaan oloisesti. "Siinä on monia hyvin positiivisia asioita. Me olemme huomattavan pieni verratuna Tiehallintoon, ja on hyvä, jos saamme yhteistyöllä lisää voimavaroja."

Lähde HS 14.11
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021114KO16

Mikkelin aamujunan kulku loppuu

09.11.2002 23:38

Mikkelistä aamuisin klo 6.15 lähtevän pikajunan 704 liikennöinti joudutaan lopettamaan vähäisten matkustajamäärien vuoksi 31.12.2002. Junan kokeiluluontoisesta liikennöinnistä päätettiin viime kesänä. Uusi juna alkoi kulkea 19. elokuuta, ja sillä haluttiin tarjota mikkeliläisille heidän toivomansa aikaisempi aamuyhteys Helsinkiin. Junasta on vaihto Kouvolassa InterCity-junaan, jonka saapumisaika Helsinkiin on klo 9.26. Aamujunan matkustajamäärät eivät ole vastanneet tavoitteita, vaan ovat jääneet erittäin vähäisiksi. Junassa on ollut päivittäin keskimäärin 10-15 Mikkelistä ja Mäntyharjusta lähtevää matkustajaa.

Lähde VR tiedote 16.11
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n25

Turunjuna ajoi hirven yli

05.11.2002 20:17

Hirvi pysäytti Turusta Helsinkiin matkalla olleen junan viiden aikaa iltapäivällä. Juna ajoi päin hirveä Salon ja Karjaan välillä jolloin veturin jarrujärjestelmä vioittui. Juna hinattiin Karjaalle toisen veturin avulla. Matkustajille aiheutui noin tunnin viivästys. Myös juna toiseen suuntaan, Helsingistä Turkuun, myöhästyi noin tunnin verran.

Lähde FST Internytt 5.11
Lähde WWW http://www.yle.fi/internytt/artikel.php?id=456_Inrikes

Sairaskohtaus seisotti raitiovaunuja

31.10.2002 22:25

Matkustajan sairauskohtaus pysäytti raitiovaunuliikenteen Helsingin keskustassa iltapäivällä yli puolen tunnin ajaksi. Raitiovaunun matkustajalle annettiin sydänhierontaa Mannerheimintiellä Lasipalatsin edessä, ja muu kiskoliikenne pysäytettiin elvytyksen ajaksi.

Lähde HS tuoreet 31.10
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20021031OL23

Junatien siltatyö sotki metroliikenteen

31.10.2002 22:20

Metromatkustajia on tänä syksynä sapettanut. Liikenne on ollut sekavampaa kuin koskaan, eikä elokuun puolivälissä voimaan tulleisiin aikatauluihin ole ollut luottamista. "Ei meillä ole koskaan ollut näin hankalaa tilannetta metroliikenteessä", Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL:n suunnittelujohtaja Seppo Vepsäläinen myöntää.

Huomisesta alkaen HKL aikoo ottaa varman päälle. Ainakin ensi kesään asti ruuhkajunien vuoroväli pitenee neljään minuuttiin keskustan ja Itäkeskuksen välillä, itähaaroissa kahdeksaan minuuttiin. "Odotetaan, että liikenne on yhtä kellontarkkaa kuin ennen tätä työmaata," Vepsäläinen ennakoi. Metron uusien aikataulujen julkistaminen kuitenkin kestää, kunnes HKL määrittelee uudet lähtöajat neljään minuuttiin. Metron liityntäbussien aikataulut muuttuvat joulukuun alussa.

Perussyy ongelmiin on Junatien metrosillan peruskorjaus ja siitä johtuva 35 kilometrin nopeusrajoitus puolen kilometrin rataosuudella. Samanaikaisesti HKL päätti tihentää ruuhka-ajan liikenteen vuorovälit kahteen ja puoleen minuuttiin. Yhdistelmä osoittautui ylivoimaiseksi kaksikymmenvuotiaalle ohjausjärjestelmälle. "Kun kahden ja puolen minuutin liikennettä suunniteltiin, oli semmoinen käsitys, että nopeusrajoituksen rataosuus on lyhyt pätkä, mutta käytännössä se onkin pitkä. Lisäksi siinä on se pitkä asemaväli, eikä meidän ohjausjärjestelmä ota huomioon metrojunan erilaisia nopeusasioita", Vepsäläinen selostaa.

Lähde HS 30.10
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021030KA4

Suomalaispoliitikko huolissaan Talgosta

29.10.2002 22:34

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Kari Rajamäki (sd) katsoo, että Suomesta tulisi löytää tilauksia Kainuun Otanmäen junanvaunutehtaalle ammattitaidon ja työllisyyden turvaamiseksi. Espanjalaisen Talgon omistama tehdas on vaikeuksissa suomalaisen perustilauskannan puutteessa. "Ei ole VR:n eikä Suomen etu, jos ajaudutaan tuhoamaan kotimaista osaamista", Rajamäki sanoo. Hänen mukaansa tämä on liikennejaoksen kanta. Tilauksia voisi löytyä esimerkiksi pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen, Rajamäki patistaa. Liikennejaos ja VR-yhtiöiden valtuuskunta osallistuivat Madridissa kansainväliseen luotijunakokoukseen ja vierailivat paikallisella Talgon tehtaalla.

Lähde HS 28.10
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021028TA1

Metro Pasilaan vahvana suunnitelmissa

26.10.2002 10:44

Espoolta odotetaan ratkaisua bussi- ja metrovaihtoehdon sekä toisaalta metron ja kaupunkiradan jatkamisen välillä. Selvityspino länsimetron ja bussivaihtoehdon vertailuista kasvaa taas yhdellä ensi viikolla, mutta päätöstä Espoo tuskin vielä tekee. Uutta konkreettista asian osalta on vain, että länsimetron raidevaraus sisällytetään Etelä-Espoon yleiskaavaan.

Ratkaisevaan asemaan Helsingin kannalta asettuukin Espoon kanta suunnitelmaan pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmäksi (PLJ). Lausuntoaika päättyy tammikuussa. Jos Espoo muiden YTV-kaupunkien tavoin asettaa länsimetron kiireellisemmäksi kuin rantaradan lisäraiteiden rakentamisen Leppävaarasta länteen, Helsinki ensisijaisesti jatkaa länsimetron suunnittelua. Päinvastaisessa tapauksessa signaali on selvä: Espoota ei metro kiinnosta ja Helsinki alkaa keskittyä Töölön metroon. "Linjan suunnitteluvalmiutta on nostettu", HKL:n suunnittelujohtaja Seppo Vepsäläinen sanoo. Metro on Vepsäläisen mukaan ylivoimainen liikenneväline sen jälkeen, kun kallis perusinvestointi on tehty. "Olisi huono ratkaisu ettei metroa minnekään jatkettaisi", hän sanoo.

Töölön metron aluevaraus tulee mukaan Helsingin uuteen yleiskaavaehdotukseen, joka etenee poliittiseen käsittelyyn vielä ennen joulua. Yksityiskohtaista suunnittelua on jo tehty. Töölön metrosta tulisi nykyisen linjan poikittaislinja. Linjojen leikkauspiste tulisi olemaan Kampin asemalla, jossa pohjois-eteläsuuntaisen uuden linjan laiturit sijoittuisivat Tennispalatsin alle. Suunnitelmien mukaan Kampista pohjoiseen Töölön metron ensimmäinen asema olisi Töölöntorin luona, toinen Olympiastadionin kohdalla Mannerheimintien länsipuolella. Meilahti olisi kolmas asema ja se sijaitsisi Topeliuksenkadun ja Tukholmankadun risteyksessä ja palvelisi Meilahden sairaala-aluetta. Linjan päätepysäkki olisi Pasilan asemalla. Stadionin aseman tarpeellisuus on vielä kyseenalainen. Seppo Vepsäläinen sanoo, että ensi vaiheessa pitäisi rakentaa osuus Kampista Meilahteen ilman väliasemia.

Töölön metrolinja jatkuisi toisessa päässään keskustasta Laajasaloon. Tämäkin aluevaraus sisältyy Helsingin yleiskaavaehdotukseen. Keskustaan tulisi uusi asema Esplanadille. Laiturit sijoittuisivat Espan puiston alle niin että sisäänkäynnit lippuhalleineen olisivat molemmissa päissä puistoa; sekä Svenska Teaternilla että Kappelin luona. Esillä on ollut myös vaihtoehto, että Erottajalla ja Kauppatorilla olisi erilliset metroasemansa. Katajanokalla joka tapauksessa olisi oma asemansa ja Laajasalossa peräti kolme. Laajasaloon on tarkoitus kaavoittaa reilusti lisää asuntoja.

Länsimetron osalta suunnitelmat ovat aika valmiit. Lauttasaareen tulisi yksi asema vanhan ostoskeskusken eteläpuolelle ja toinen Koivusaareen, jos Koivusaaren asuntoaluevaraus jää yleiskaavaan. Puitesuunnitelma Töölön metrosta kustannus- ja hyötylaskelmineen on valmistumassa. Sen jälkeen laaditaan varsinainen hankesuunnitelma. Liikenne- ja viestintäministeriöllekin on vihjattava asiasta, jotta valtio osaa varautua 30 prosentin rahoitusosuuteensa.

Lähde HS 26.10
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021026KA4

Rautateille uusi laakerien kuumuuden mittauslaitteisto

21.10.2002 21:56

Turvallisuutta on lisättävä junien nopeuksien kasvaessa. Niinpä tänä vuonna on alettu Etelä-Suomen rataverkolle rakentaa uutta laakerien kuumakäyntien mittausjärjestelmää. Järjestelmä koostuu kolmesta keskusyksiköstä, Helsinkiin sijoitettavasta datatallentimesta ja rataan noin 50 kilometrin välein asennettavista mittausasemista.

Keskusyksiköt sijoitetaan Helsinkiin, Tampereelle ja Kouvolaan. Keskusyksikkö ottaa vastaan pyörän laakerin ylikuumenemisesta aiheutuneen hälytyksen välittäen sen edelleen aluejunaohjaajan tietokoneelle. Alueohjaaja kuittaa jokaisen hälytyksen ja antaa ajo-ohjeet veturinkuljettajalle kauko-ohjaajan välityksellä.

Helsinki-Tampere rataosalle rakennetaan tänä vuonna 11 mittausasemaa. Koko järjestelmä valmistuu vuoden 2004 loppuun mennessä, jolloin Etelä-Suomen rataverkolle on rakennettu kaikkiaan 40 uutta mittausasemaa. Nykyisistä 35 mittausasemasta yhdeksän siirretään Pohjois- ja Itä-Suomen rataverkolle.

Uuden järjestelmän toimittaa itävaltalainen VAE AG. Uusi järjestelmä perustuu eurooppalaisittain ainutlaatuiseen kahden mittausalueen kameratekniikkaan, jossa kaluston tunnistus tapahtuu mittauksen aikana.

Lähde Rautatietekniikka 3/2002

Onnettomuudet ja sairauskohtaus hidastivat metroa

17.10.2002 22:03

Metroliikenne katkesi Helsingissä keskiviikkoiltana 9.10 yli puoleksi tunniksi lähes kokonaan kolmen samanaikaisen tapahtuman takia. Ensiksi pysähtyi itään menevä metroliikenne Rautatieaseman metroasemalla tapahtuneen onnettomuuden vuoksi, sitten liikenne takkuili Itäkeskuksessa junassa sattuneen sairauskohtauksen takia ja lopuksi Ruoholahden ja Kampin välillä oli sähköongelmia.

Rautatieasemalla jäi mies Ruoholahdesta itään menevän junan alle illalla noin kello puoli kuusi. Juna pysähtyi osittain asemalle ja osittain tunneliin. Alkupään vaunuissa olleet pääsivät ulos, mutta tunneliin jääneiden vaunujen matkustajat joutuivat odottamaan junassa puolisen tuntia.

Metrovalvonta poisti jännitteen, jotta pelastuslaitos pääsi auttamaan metron alle jäänyttä. Hänet vietiin hoitoon Töölön sairaalaan. Jännitteen poisto aiheutti sähkönsiirtopulmia Ruoholahden ja Kampin välillä ja jumiutti liikennettä.

Jos metro ottaisi sähkön ylhäältä, kuten raitiovaunu, sähköä ei välttämättä tarvitsisi yhtä herkästi katkaista, kuin nyt kun virtakisko kulkee lähellä maan pintaa.

Itäkeskuksesta keskustaan tulossa olevassa junassa sattui sairauskohtaus, minkä vuoksi se peruutettiin Itäkeskukseen.

Lähde HS 10.10

Finnlines myi tavaravaununsa

12.10.2002 10:43

Helsinkiläinen Finnlines ilmoitti 7.8.2002, että se on myynyt tavaravaununsa ryhmälle ulkomaisia investoijia ja että Finnlines on sopinut tavaravaunujen kuljettamisesta Finnlinesin junalautoilla Turusta Travemündeen sveitsiläisen Ferroviasped Holding AG:n kanssa, joka on Kuehne & Nagelin kokonaan omistama tytäryhtiö.

Sopimuksen mukaan tavaravaunujen kuljettaminen Turku-Travemünde reitillä jatkuu ennallaan ja laivat kuljettavat kaikenlaista rahtia. Vaunustoa hallitsee hampurilainen yhtiö Kesselwagen Vermietgesellschaft mbH (KVG). Finnlines sanoi, että sen ovelta-ovelle rautatieliikenne ajetaan alas ja yhtiö keskittyy tavaravaunujen kuljettamiseen merellä. Yhtiö kertoi myös, että tammikuun 2003 alusta Ferroviasped Holding AG hoitaa ja kehittää tätä ovelta-ovelle liikennettä.

Finnlines on Euroopan suurimpia varustamoita, joka on erikoistunut linjarahtiliikenteeseen. Maissa hoidettavan rahtiliikenteen olla yhtiö tarjoaa satamapalveluita, etenkin Helsingissä ja Turussa.

Lähde Today's Railways, 10/2002
Lähde WWW http://www.todaysrailways.com/

VR:n tulos laski alkuvuonna

12.10.2002 10:40

VR-konsernin tulos tammi-elokuulta 2002 oli 17,3 miljoonaa euroa. Viime vuoden vastaavana ajanjaksona tulos oli 23,9 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 19,0 miljoonaa euroa (25,8 M€) ja liikevaihto 754,7 miljoonaa euroa (766,2 M€). Liikevoiton ja tuloksen jääminen edellisvuodesta johtui lähinnä tavaraliikennetuottojen laskusta ja eläkesäätiölle maksettavien kannatusmaksujen kasvusta.

VR:n tavaraliikenne supistui tammi-elokuussa 3 % viime vuoteen verrattuna. Syynä laskuun olivat Venäjän kuljetukset, jotka vähenivät 7 % edellisvuodesta. Tammi-elokuussa junissa kuljetettiin kaikkiaan 27,7 miljoonaa tonnia tavaraa. Kotimaan kuljetusmäärä oli prosentin viimevuotista suurempi.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä matkojen määrä kasvoi runsaan prosentin ja oli kaikkiaan 29,5 miljoonaa. Matkat YTV-alueella lisääntyivät 4,5 %, mutta vastaavasti alueen ulkopuoliset matkat vähenivät 8 %. Kaukojunissa tehtiin 7,8 miljoonaa matkaa, mikä on saman verran kuin viime vuonna.

Konsernin investointimenot olivat tammi-elokuussa 96,7 miljoonaa euroa (112,3 M€). Pääosa menoista liittyi Pendolino-junien, sähkövetureiden ja kaksikerroksisten InterCity-vaunujen hankintoihin. Elokuun lopussa VR:llä oli käytössään yhdeksän Pendolino-junaa, kun junia on tilattu kaikkiaan 18. Kaikki tilatut 92 kaksikerrosvaunua olivat liikenteessä. Uudesta 46 sähköveturin sarjasta VR:lle oli toimitettu 35 veturia. Kesäkuussa VR tilasi 20 kaupunkijunaa Alstom Ferroviarialta. Junat ovat samaa tyyppiä kuin pääkaupunkiseudulla vuodesta 1999 alkaen liikennöineet kymmenen Sm4-junaa. Kaupunkijunat toimitetaan vuosina 2004-2005. Tilauksen arvo on noin 110 miljoonaa euroa.

Lähde VR tiedote 9.10
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n36

Ratatyöt Pietarin ja Moskovan välillä peruttu 15.-17.10

12.10.2002 10:36

Ratatyöt Pietarin ja Moskovan välillä on peruttu, joten Tolstoi-juna kulkee normaalisti 15. - 17.10.2002. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan junan piti olla poissa liikenteessä ratatöiden vuoksi. Tolstoi-juna lähtee päivittäin Helsingistä Moskovaan klo 17.42 ja Moskovasta Helsinkiin klo 22.50.

Lähde VR tiedote 9.10
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n35

Keravan aseman ratapiharemontti valmis

12.10.2002 10:33

Keravan aseman matkustajia vuosia haitannut ratapiharemontti on saatu lähes valmiiksi. Torstaina otettiin käyttöön ratapihan pohjoinen alikulku, jota pitkin voi alittaa radan autollakin. Keravan asema, ratapiha ja neljäs raide ovat nyt valmiina kaupunkiradan tiheään nopeaan liikenteeseen; rata valmistuu kuitenkin vasta 2004, koska siitä puuttuu pätkiä Tikkurilan ja Keravan väliltä.

Keravan ratapihan peruskorjaus valmistuu kokonaisuudessaan lokakuussa. Koko hankkeen kustannukset ovat lähes 35 miljoonaa euroa, joista Kerava maksaa viisi miljoonaa euroa. Ratahallintokeskus on rakentanut raiteet ja turvalaitteet. Keravan kaupunki on panostanut asemanseudun rakenteisiin, arkkitehtuuriin ja laatuun, kehuu tekninen johtaja Arimo Hermalahti. "Laiturialueille on viisi uutta pääsyä. Liikuntaesteisten pääsyä laitureille on helpotettu ja ajoneuvoillakin pääsee tarvittaessa keskilaiturille. Pysäköintialueita on lisätty. Uusia laiturikatoksia on 200 metriä."

Hissitkin asemalle tulevat ennen pitkää, Hermalahti uskoo. Alikulun katossa on valmiina helposti avattava yhteys asemalaiturille. Aukkoon mahtuu kaksi näköalahissiä. Ratahallintokeskus ja Keravan kaupunkitekniikka ovat juuri saaneet valmiiksi laskelmat, minkä mukaan hissit maksavat lähes miljoona euroa. Maksajasta ei vielä ole neuvoteltu. Hissit putosivat jossain vaiheessa pois suunnitelmista, vaikka Keravan kaupunkitekniikka niitä alun perin siihen suunnitteli. "Pääsuunnitteluohje oli silloin, että luiskat riittävät", Hermalahti kertaa hissien puuttumisesta syntynyttä hälyä.

Keravan asemaa käyttää nykyään arkisin 10000 matkaajaa. Rakenteet ja laitteet on mitoitettu siten, että ne palvelevat hyvin matkustajia myös, kun kaupunkirata valmistuu 2004 ja oikorata Lahteen 2006.

Lähde HS 11.10
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021011KA7

VR tyytyy 18 Pendolinoon

12.10.2002 10:17

VR on uusimassa nopeiden junayhteyksiensä strategiaa, sillä Suomen rataverkko ei kestä täysivauhtisten Pendolinojen tuloa. Rakentaminen tulee liian kalliiksi. VR luopui kesäkuussa optiostaan ostaa seitsemän Pendolinoa lisää. Pendolinojen lopulliseksi määräksi tulee 18 junayksikköä. Niistä on nyt seitsemän liikenteessä, kaksi esisarjan junaa muutostöiden alla, yksi merionnettomuudessa vaurioitunut runko korjattavana sekä kahdeksan uutta valmistumassa.

Kolme suurta ratahanketta on ajanut tärkeysjärjestyksessä Pendolinojen ohi: Kerava-Lahti, Tikkurila-Kerava ja sähköistys Oulu-Vartius-Iisalmi. Muut kehittämiskohteet saavat odottaa. Esimerkiksi Sisä-Suomen kasvukeskuksissa Jyväskylässä ja Kuopiossa ratkaisuihin ollaan pettyneitä. Pendolinot ajavat jo niihin, mutta nopeusrajoitukset estävät maksimivauhdin 200 kilometriä tunnissa. Kuopioon matka kulkee vielä Jyväskylän kautta eikä suorinta reittiä Kouvolan kautta.

Kukaan ei tiedä, milloin Pendolinoilla ajetaan maksiminopeutta Helsingistä Jyväskylään kahteen ja puoleen tuntiin tai Kuopioon kolmeen tuntiin. Tulevaisuus näyttää huomattavan vaikealta. Valtiolta ei ole tulossa rahaa ratojen oikaisuun. "Tuskastuttavan hitaasti", kuvaa Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen kehityksen kulkua. Hän kuitenkin iloitsee Kerava-Lahti-oikoradan rakentamispäätöksestä, sillä se mahdollistaa tulevaisuudessa suoran Pendolino-yhteyden Helsingistä.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen taas harmittelee Ratahallintokeskuksen nuivaa neuvotteluasennetta. Kaupungin esitykset eivät ole saaneet vastakaikua, vaikka kaupunki sijoittaa yli 30 miljoonaa euroa uuden matkakeskuksen rakentamiseen.

VR:n toimitusjohtaja Juhani Kopperi toivoo valtiolta ensisijaisesti rahaa pääratojen rakentamiseen. Sellaisiksi hän nimeää Helsingistä Tampereen kautta Ouluun ja Keravalta oikorataa pitkin itään Lappeenrantaan ja rajan yli menevät yhteydet. Jyväskylä ja Kuopio jäävät auttamatta toiseen aaltoon. Kopperi sanoo, että Pendolino-liikennettä lisätään asteittain. Ehkä joskus valikoimassa on rengasmatka Helsinki-Tampere-Kuopio-Mikkeli-Lahti-Helsinki.

Lähde HS 9.10
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021009KO13

Kilpilahden junaturmasta selvitys

05.10.2002 10:02

Onnettomuustutkintakeskus ryhtyy tutkimaan veturilla työnnettyjen dieselöljyvaunujen tiistaista törmäämistä kaasuvaunuun VR:n ratapihalla Kilpilahdessa, aivan Fortumin jalostamon läheisyydessä. Onnettomuus tapahtui, kun kolmea dieselvaunua siirrettiin veturilla työntäen ratapihalla. Vaunut ohjautuivat vaihteessa väärälle raiteelle. Ne törmäsivät toiseen vaunuryhmään ja butaanikaasulastissa olleen säiliövaunun kylkeen.

Tilanteessa oli suuronnettomuuden mahdollisuus, mutta törmäyksessä ei kukaan loukkaanutunut eikä vaunujen säiliöihin tullut vuotoja. Paikalle kiirehti ensimmäisenä Fortumin tehdaspalokunta, joka turvasi vaunujen irrotuksen toisistaan Porvoon pelastuslaitoksen kanssa.

Lähde HS 3.10

VR:n ja Matkahuollon liput samalta tiskiltä Kouvolassa

05.10.2002 09:58

Matkahuollon lipunmyynti siirtyi Kouvolan matkakeskukseen samaan palvelupisteeseen VR:n lipunmyynnin kanssa 3. lokakuuta. Myyntipalvelussa on kolme VR:n myyntipistettä ja yksi Matkahuollon piste, jotka myyvät ensi alkuun omia tuotteitaan. Lokakuun aikana molempien myyntihenkilökunta koulutetaan, jonka jälkeen VR:n lipunmyyjillä on valmiudet myydä myös Matkahuollon lippuja ja ladata bussiliikenteessä käytössä olevia älykortteja. Vastaavasti Matkahuollon myyntihenkilökunta myy myöhemmin myös junalippuja käytössään olevan Amadeus-myyntijärjestelmän kautta. Kouvolan Matkahuollon nykyiset tilat remontoidaan, ja ne jäävät rahtitavaratoimintojen käyttöön.

Matkakeskuksen uudet informaatiojärjestelmät on otettu käyttöön syyskuun lopussa. Yhteisiin lipunmyyntitiloihin on asennettu sähköiset aikataulunäytöt, joissa on tiedot lähtevistä junista ja busseista. Asemahallissa on sähköiset aikataulunäytöt lähtevistä ja saapuvista junista sekä lähtevistä busseista.

Lähde VR tiedote 3.10
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n36

Laajasalon metro kenties meren ylle

28.09.2002 13:20

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa tutkitaan avoimin mielin Laajasalon metron toteutusta. Yleiskaavaan 2002 tulee sisältymään aluevaraus suoraa metroyhteyttä varten Helsingin keskustasta Laajasaloon. Tuleeko se kulkemaan aikanaan meren alla vai päällä, sitä tutkitaan. Laajasalon metro on osa toista metrolinjaa, jonka aluevaraus yleiskaavassa etenee Pasilasta Meilahden ja Töölön kautta Kamppiin. Kampista metrolinja jatkaa Erottajalle, sieltä Senaatintorin kautta Katajanokalle ja Kruunuvuorenselän poikki Laajasalon öljysatamaan.

Öljysatama siirtyy Laajasalosta pois ja paikalle rakennetaan tiivis Kruunuvuorenrannan asuinalue. Ensimmäinen metroasema on suunnitelmissa rannan tuntumassa, toinen ylempänä Koirasaarentiellä. Sieltä metrolinja kääntyy kohti etelää, jossa Laajasalontien varressa tulisi olemaan kolmas Laajasalon metroasema. Yleiskaavassa varaudutaan jo siihen, että Santahamina joskus vapautuu asuntorakentamiseen, jonka vuoksi metron aluevaraus jatkuu kohti varuskuntasaarta.

Yleiskaavatoimistossa on pohdittu sitäkin, että jos siltaratkaisuun päädytään, joukkoliikenne Laajasaloon voisi aluksi toimia bussein. Joukkoliikenne saataisiin käyntiin, vaikka metron rakentaminen Helsingin keskustan alla olisi vielä kesken. Myös vesibusseja joukkoliikennemuotona keskustan ja Laajasalon välillä on tutkittu. Suunnittelijat ovat laskeneet hintavertailuja sillan ja tunnelin välillä. Kallioperätutkimuksia Kruunuvuorenselän pohjassa ei ole tehty, jotta metron louhimisen kustannukset olisi varmasti laskettavissa. Kustannusvertailut ovat niin alustavia, ettei Kare suostu sanomaan niistä mitään.

Lähde HS 23.9
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020923KA3

Junatien siltaremontti seisottaa metroa

26.09.2002 23:30

Junatien siltaremontti Helsingin Sörnäisissä aiheuttaa pysähdyksiä metron kulkuun. Pahimmillan metrojunat seisovat matkan varrella 15 minuuttia. Joinakin päivinä liikenne sujuu normaalisti.

Siltatyömaa aiheuttaa hidastuksen, jonka ei pitäisi aiheuttaa viivästymisiä, kun mertro ajaa nykyisellä kahden ja puolen minuutin vurovälillä. Järjestelmä ei kuitenkaan kestä mitään muita yllätyksiä kuten ilkivaltaista hätäjarrun käyttöä tai odottamatonta vikaa.

Junatien remontti alkoi elokuussa ja haitannee metroliikennettä jossain määrin ensi kevääseen. Remontissa uudistetaan sillan vesieristystä. Samaan aikaan Junatien remontin kanssa osuvat myös Kipparlahden siltatyömaa ja Kontulan metroaseman hissi- ja liukuporrastyömaa. Nekin voivat hidastaa metron kulkua.

Vielä enemmän metron kulkuun vaikuttaa Kampin bussiterminaalin louhiminen marraskuusta alkaen, jolloin sen räjäytykset pysäyttävät metroliikenteen rautatieaseman ja Ruoholahden välillä iltaisin jo kello 21.30.

Lähde HS 20.9
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi

Länsimetro kaupunkiradan ohi YTV:n hallituksessa

15.09.2002 11:06

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n hallitus on perjantaina päättänyt, että Espoon länsimetro on kaupunkirataa tärkeämpi liikenneväylähanke. YTV:n hallituksen puheenjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo, että molemmat hankkeet ovat vuoteen 2020 mennessä toteutettavien hankkeiden joukossa. Rihtniemen mukaan Länsimetro asetettiin kuitenkin kaupunkiradan edelle.

YTV:n hallituksen mukaan länsimetron rakentaminen Helsingin alueella voitaisiin aloittaa jo ennen vuotta 2010. Kaupunkiradan liikennöintiä kehitettäisiin ensi vaiheessa nykyisillä raiteilla.

Lähde Ylen aikainen 13.9
Lähde WWW http://www.yle.fi/teksti/maakunnat.php?mode=teksti&id=15&id2=62B09

Hollon rataoikaisu otetaan käyttöön

14.09.2002 15:56

Ratatyöt saattavat myöhästyttää Helsingin ja Tampereen välisellä pääradalla liikennöiviä junia 13.9.-6.10. Syynä ovat Hollon rataoikaisun työt Lempäälässä. Uusien raiteiden liittäminen vanhaan rataan alkaa syyskuun 13. päivänä rataoikaisun eteläpäässä. Samaan aikaan oikaisun pohjoispäähän rakennetaan väliaikainen ratalinjaus, jonka kautta junat 22. syyskuuta lähtien siirtyvät liikennöimään oikaisun toista uutta raidetta. Molemmat raiteet ovat liikennöitävissä 6. lokakuuta lähtien.

13.9.-6.10. välisenä aikana junien käytössä on oikaisualueella vain yksi raide, jolla on nopeusrajoitus noin kolmen kilometrin matkalla. Tämä aiheuttaa jonkin verran myöhästymisiä varsinkin ilta-aikaan liikennöiville junille. Myöhästymisten on arvioitu olevan 5-10 minuuttia.

Hankkeen rakennuttaja on Ratahallintokeskus ja työmaan rakennuttajakonsulttina toimii Oy VR-Rata Ab. Oikaisuhankkeen kustannukset ovat noin 14,5 miljoonaa euroa ja urakka on osa Helsinki-Tampere -pääradan perusparannushanketta. Oikaisun käyttöönoton jälkeen alueella tehdään vielä tiejärjestelyjä ja rakennetaan viheralueet. Kokonaisuudessaan hanke valmistuu ensi keväänä, jonka jälkeen Helsingin ja Tampereen välisen rataosuuden perusparannustyöt ovat Riihimäen pohjoispuolella valmiit.

Lähde VR tiedote 11.9
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n30

Rautateiden tavaraliikenteelle ennustetaan kasvua

09.09.2002 20:05

Rataverkon ylläpidosta ja kehittämisestä vastaava Ratahallintokeskus (RHK) on selvittänyt rautateiden tavaraliikenteen kuljetustarpeita ja laatinut vuoteen 2025 ulottuvan rataverkon tavaraliikenne-ennusteen. Rataverkon tavaraliikenteen määräksi vuonna 2010 ennustetaan 49,6 miljoonaa tonnia, mikä on 7,9 miljoonaa tonnia eli 19 % enemmän kuin nykyiset kuljetukset. Vuoden 2025 kuljetusmääräksi ennustetaan 52,0 miljoonaa tonnia.

Rautatiekuljetusten pääasiakkaita ovat metsä-, metalli- ja kemian teollisuus. Ennusteen mukaan eniten tulevat kasvamaan raakapuun kuljetukset. Muita volyymiaan merkittävästi kasvattavia tavararyhmiä ovat paperi- ja paperimassa, metallit ja metalliromut sekä yhdistetyt kuljetukset.

Laadittu ennuste perustuu toteutuneiden rautatiekuljetusten analysointiin, tärkeimpien rautatiekuljetusten kuljetusasiakkaiden haastatteluihin sekä yleisten toimintaympäristön muutostekijöitä koskevien kehitysskenaarioiden määrittämiseen.

Lähde RHK tiedote 27.8
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/2002/2708tavara.html

P- ja I-junista ajetaan tiistaiaamuna vain osa

02.09.2002 21:22

Tiistaiaamuna 3. syyskuuta ruuhkaliikenne klo 6-9 hoidetaan pääradalla poikkeusjärjestelyin. Kaikki aamun I-junat Helsingistä Tikkurilaan on peruttu klo 9:ään saakka. Tikkurilasta Helsinkiin ajetaan kaikki I-junat lukuun ottamatta klo 6.32 lähtevää junaa, joka on peruttu. P-junista ajetaan noin puolet klo 9 saakka. Kaikki kaukojunat ja Riihimäen lähijunat ajetaan. Myöhästymisten arvioidaan olevan keskimäärin 10 minuuttia.

Pääradan junaliikenteessä on noudatettu poikkeusliikennettä lähes koko maanantaipäivän. Rantaradan ja Vantaankosken radan liikenne on toiminut normaalisti. Osa lähiliikenteen junavuoroista on jouduttu perumaan. Kauko- ja lähiliikenteen junat ovat myöhästelleet 5-30 minuuttia.

Syynä häiriöön on Helsingin Oulunkylässä aamulla kiskoilta pudonnut lähijuna. Junaa oltiin siirtämässä varikolle, junassa ei ollut matkustajia. Kahdesta vioittuneesta raiteesta toinen saatiin liikenteelle maanantaina iltapäivällä klo 15 jälkeen. Toista korjataan vielä tiistain aikana.

Lähde VR tiedote 2.9
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n29

Junaliikenne seisoi aamulla Uudellamaalla

28.08.2002 20:44

Junat pysähtyivät kello 9.10 ohjausjärjestelmän tietokoneongelmien vuoksi. Vian takia junien kauko- ohjausjärjestelmä oli poissa käytöstä reilun 45 minuutin ajan. Vian aikana kulussa oli vain Helsingin ja Pasilan välinen liikenne, ja sitäkin ohjattiin käsikäyttöisesti. Sekä lähi- että kaukojunat seisoivat välillä Helsinki-Turku, Helsinki-Riihimäki ja Helsinki-Vantaankoski. Liikenteen turvallisuus ei ollut vaarassa, sillä kaikki junat pysähtyivät ohjausjärjestelmän ohjeiden mukaan. VR:n liikenteenohjauksen mukaan junat saatiin aikatauluun iltapäivään kello 14 mennessä. Vika koneessa johtui yhden liitäntäyksikön rikkoutumisesta. Vian takia varakonetta ei pystytty käyttämään.

Lähde Yle uutiset 28.8
Lähde WWW http://ww2.yle.fi/pls/show/page?id=201235

Taajamajuna ajoi Kolhossa vauhdilla vaihteesta

25.08.2002 11:26

Dieselveturin vetämä taajamajuna ajoi vauhdilla vaihteeseen ja väärälle raiteelle maanantai-iltana noin kello 17.30 Kolhon liikennepaikalla Vilppulassa. Tampereelta lähteneen junan olisi pitänyt ohittaa Kolho suoraan, mutta ilmeisesti ratatöiden vuoksi vaihde oli unohtunut väärän asentoon ja kolmivaunuinen juna kiepsahti vauhdissa sivuraiteelle.

Junan kuljettaja oli havainnut väärän asennon ja aloittanut jo ennen vaihdetta hätäjarrutuksen, joka jatkui myös sivuraiteella. Melkoisesta tärskystä huolimatta kukaan paristakymmenestä matkustajasta ei loukkaantunut, matkatavarat pysyivät paikallaan eikä juna tai vaihde vaurioitunut. Juna peruutti takaisin oikealle raiteelle ja jatkoi myöhässä matkaansa.

Tapaus on sen verran vakava ja harvinainen, että onnettomuustutkintakeskuksen kolmijäseninen lautakunta on aloittanut sen tutkimukset. Lautakunnan puheenjohtaja, erikoistutkija Reijo Mynttinen onnettomuustutkinnasta kertoo, ettei junan nopeutta vaihteessa vielä tiedetä, koska rekisteröintilaitteen tietoja ei ole saatu. Sivulle käännettyyn vaihteeseen olisi saanut ajaa korkeintaan 35 km/h. Paikalla on satasen rajoitus, joka Kolhon jälkeen muuttuu kahdeksaksikympiksi.

Mynttinen ei vielä suostu sanomaan, miksi vaihde oli väärin. Kolhossa on tehty ratatöitä, ja vaihde olisi pitänyt paikan päällä kääntää oikeaan asentoon ja lukita. Junansuorittajat olivat normaaliin tapaan sopineet taajamajunan kulusta, mutta ilmeisesti vaihde oli keskusteluissa unohtunut.

Lähde HS 22.8
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020822KO11

Espoo kummastelee valtion metrokantaa

22.08.2002 22:16

Liikenne- ja viestintäministeriön esitys, jossa kehotetaan Espoota valmistautumaan sekä länsimetron että Leppävaaran kaupunkiradan jatkon rakentamiseen vuoden 2010 jälkeen, herättää Espoossa täysin vastakkaisia tunteita kuin Helsingissä. Ministeriö esitti tiistaina pääkaupunkiseudun liikenneneuvottelukunnan kokouksessa oman näkemyksensä seudun tärkeimmistä osittain valtion kustantamista liikennehankkeista. Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko sanoo suoraan, ettei pidä ministeriön kansliapäällikön Juhani Korpelan listasta. "Espoo ei saa siinä juuri mitään. Toinen asia on, että länsimetroa ja Leppävaarasta jatkuvaa kaupunkirataa ei pitäisi asettaa samaan koriin, vaan kaupunkirata tulisi rakentaa jo huomattavasti ennen vuotta 2010", Louko sanoo.

Loukon mukaan Espoossa rakentamiseen kelpaavat ainoat isot alueet ovat Keski- ja Länsi-Espoossa. "Valmiiksi rakennetussa Etelä-Espoossa metron hyödyntäminen on epärealistista. Kaavoitus on valitusten takia vaikeaa eikä metron käyttäjiä ja samalla sen maksajia ole sieltä tiedossa pitkään aikaan." Helsingin kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen taas pitää listaa valtion taholta rohkeana ja merkittävänä askeleena länsimetroasiassa. "Metron rakentaminen on strateginen suunnitelma enemmän kuin maankäytöllinen. Ministeriössä on aikaisemmin oltu nihkeitä länsimetrolle, ja siksi on merkittävää, että ministeriö nyt ensimmäistä kertaa sitoutuu siihen", Korpinen sanoo.

Lähde HS 22.8
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020822KA2

VR uhkaa lopettaa matkustajajunat kahdella radalla

19.08.2002 22:56

VR kaavailee lakkauttavansa kokonaan henkilöliikenteen Karjaan ja Hangon sekä Kotkan ja Kouvolan välisillä rataosuuksilla. Syyksi yhtiö ilmoittaa valtion tulo- ja menoarvioesityksen leikkaukset. "Näemme, että nämä rataosuudet ovat niitä ensimmäisiä uhanalaisia, joihin supistukset olisi järkevintä kohdistaa. Säästöä saadaan syntymään parhaiten kokonaisilta rataosuuksilta", VR Osakeyhtiön toimitusjohtaja Juhani Kopperin sanoo.

Kopperin mukaan VR:n ja liikenne- ja viestintäministeriön välinen joukkoliikenteen ostoja koskeva sopimus edellyttää, että sopijapuolten on yhdessä tarkasteltava, mihin rahat riittävät. Sieltä täältä säästäminen on Kopperin mielestä hankalaa. Karjaan ja Hangon välillä tehdään vuosittain noin 170 000 matkaa, ja Kouvolan ja Kotkan välillä 145 000.

VR Osakeyhtiö ja liikenne- ja viestintäministeriö tekivät 1999 henkilöliikenteen hoitoa koskevan sopimuksen vuosille 2002-04. Kesäkuussa 2001 ne sopivat vähän liikennöityjen rataosien liikenteen jatkamisesta myös sopimuksen päätyttyä, ja VR sitoutui hankkimaan alueellisen henkilöliikenteen hoitoa varten 16 kiskobussia. VR pitää määrärahan leikkausta vaikeana ja epäoikeudenmukaisena, koska rautatieliikennekalusto on pitkäikäistä ja kallista, ja liikenteen suunnittelu, hoito ja kalustehankinnat on aina tehtävä pitkälle tulevaisuuteen.

Lähde HS 17.8
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020817KO8

Mies kuoli tasoristeysonnettomuudessa Ylistarossa

12.08.2002 20:44

Ylistaron ja Seinäjoen välisellä rataosuudella sijaitsevalla Sutelan ylikäytävällä sattui tasoristeysonnettomuus noin klo 13.15. Vaasasta klo 12.30 lähteneen taajamajunan (H 524) kylkeen ajoi traktori vaurioittaen veturia. Onnettomuudessa traktoria kuljettanut mies menehtyi. Junan matkustajat eivät loukkaantuneet.

Taajamajuna (H 524) tuodaan Seinäjoelle uudella veturilla, ja etelän suuntaan jatkavat matkustajat viedään bussilla Tampereelle, josta on yhteys juniin. Seinäjoelta klo 13.38 lähtevä taajamajuna (H 525) ja Vaasasta klo 15.15 Seinäjoelle lähtevä taajamajuna ( H 526) korvattiin busseilla. Pohjoisen suuntaan Seinäjoelta aikoneet jatkoivat matkaa tilanteesta riippuen joko taksilla tai seuraavalla junayhteydellä klo 16.21.

Rata on onnettomuuskohdalla vaurioitunut lievästi, mutta sen uskottiin olevan liikennöitävissä iltapäivän loppupuolella.

Lähde VR tiedote 12.8
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n29

Mikkelistä uusi aamujunayhteys Helsinkiin

12.08.2002 20:38

Mikkeliläiset saavat aikaisemman aamuyhteyden Helsinkiin, kun Mikkelin ja Kouvolan välillä alkaa kulkea uusi aamujuna 19. elokuuta. Uusi pikajuna numero 704 lähtee Mikkelistä klo 6.15 ja saapuu Kouvolaan klo 7.25. Kouvolassa on vaihto InterCity-junaan, joka lähtee Kouvolasta klo 7.30 ja saapuu Helsinkiin klo 9.26.

Maanantaista perjantaihin kulkeva uusi juna pysähtyy Mikkelin ja Kouvolan välillä Mäntyharjussa klo 6.39. Junassa on kaksi vaunua, eikä siinä ole ravintolapalveluja. Juna on kokeiluluontoisesti liikenteessä tämän vuoden loppuun. Matkustajamäärä ratkaisee jatkon.

Mikkeliläiset ovat toivoneet aamuisin ennen klo 10 Helsinkiin saapuvaa junaa. Tähän asti aamun ensimmäinen junayhteys Mikkelistä etelän suuntaan on ollut klo 7.00 lähtevä InterCity, jonka saapumisaika Helsinkiin on klo 10.26.

Lähde VR tiedote 12.8
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n28

Lohja ja Vihti toivovat kaupunkirataa Nummelaan

07.08.2002 23:15

Vihti ja Lohja havittelevat kaupunkirataa Länsi-Uudellemaalle. Päämääränä on luoda uusi kasvukäytävä. "Jos ajatellaan Uudenmaan tasaista kasvua, pitäisi kasvua tulla muuallekin kuin pääradan varteen. Me olemme valmiita vastaanottamaan kasvua, mutta joukkoliikenneyhteydet pitää saada kuntoon", Vihdin kunnanjohtaja Arno Miettinen linjaa. Kannattaakseen rata vaatisi huimaa väestömäärän lisääntymistä. Nummelan väkiluvun olisi oltava yli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Rata helpottaisi hiljalleen pahenevia ruuhkia maanteillä. Vihdistä ajaa nyt päivittäin noin 4000 ihmistä töihin pääkaupunkiseudulle enimmäkseen henkilöautoilla.

Nummelan rata erkanisi pääradasta Espoon keskuksen jälkeen ja sukeltaisi tunnelissa Mikkelän asuntoalueen ja Kehä III:n alta. Sen jälkeen rata seuraisi enimmäkseen Turun moottoritien vartta. Uusia raiteita pitäisi rakentaa noin 25,6 kilometriä Espoon keskuksesta Nummelaan. Lisäksi Nummelan ja Lohjan keskustan välille tarvitaan noin kolme kilometriä uutta rataa. Rakentaminen vaikeaan maastoon ja monet uudet asemat tekevät Nummelan radasta kalliin. Rata maksaisi karkeasti arvioiden 250-350 miljoonaa euroa, kun Lahden oikorata maksaa budjetin mukaan 335 miljoonaa.

Lähde HS Tuoreet 7.8
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20020807OL25

Metroliikenne loppuu sunnuntaista tuntia aikaisemmin

07.08.2002 23:12

Ensi viikolla metroliikenne loppuu illalla tuntia aiemmin kuin nyt. Sunnuntaina astuvat voimaan uudet aikataulut, joiden mukaan metroliikenne päättyy puoli yhdentoista aikaan, viimeisilläkin asemilla ennen yhtätoista. Myöhäisen metroliikenteen korvaavat yöbussit, jotka alkavat kulkea puoli yhdentoista jälkeen. Metron aikataulumuutokset johtuvat Kampin keskuksen rakentamistöistä, joista osa on tehtävä metron ollessa pysähdyksissä. Yöllisiin räjäytyksiin Kampin metroaseman vieressä halutaan taata riittävästi aikaa. Metroliikennettä rajoittavat työt kestävät Kampissa kaksi ja puoli vuotta.

Viimeinen juna Ruoholahdesta Mellunmäkeen lähtee klo 22.28, Mellunmäestä Ruoholahteen klo 22.15 ja Vuosaaresta Ruoholahteen klo 22.10. Myös metroasemille tulevat liityntäbussit lakkaavat kulkemasta tuntia aiemmin.

Ruuhka-aikoina metro alkaa kulkea tähänastista tiheämmin. Itäkeskuksen ja Kampin väliä ajetaan aamulla 6-9 ja iltapäivällä 14-18.30 noin kahden ja puolen minuutin välein. Uutta on myös se, että ruuhka-aikoina vain Vuosaaresta lähteneet metrot menevät Ruoholahteen asti.
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20020805OL10

Raitiovaunu ja bussi törmäsivät Eirassa

07.08.2002 23:08

Raitiovaunu ja linja-auto törmäsivät toisiinsa maanantaiaamuna yhdeksän jälkeen Tehtaankadun ja Laivurinkadun risteyksessä Helsingin Eirassa. Törmäys aiheutti peltivaurioita, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Onnettomuus ruuhkautti liikennettä alueella vajaan tunnin ajan.

Lähde HS Tuoreet 5.8
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20020805OL6

Junaliikenne poikki Oulun ja Kontiomäen välillä

07.08.2002 23:07

Junaliikenne Oulun ja Kontiomäen välillä katkesi keskiviikkoiltapäivänä, kun malmilastissa olleen tavarajunan akseli meni poikki. Rikkoutuneen vaunun pois saaminen rataosalta kestää useita tunteja, joten iltapäivän ja illan henkilöjunat kulkevat korvaavia reittejä. Osa vuoroista korvataan linja-autoilla.

Pikajuna 976, jonka lähtöaika Rovaniemeltä oli klo 14, korvataan Oulusta Kajaaniin ja edelleen Kuopioon linja-autoilla. Linja-auton lähtöaika Oulusta on klo 17.12. Pikajuna 71, jonka lähtöaika Kontiomäeltä Ouluun oli klo 15.20, korvattiin linja-autoilla.

Pikajunan 73, joka kulkee Helsingistä Kontiomäen kautta Ouluun ja Rovaniemelle, matkustajat kuljetetaan linja-autoilla Iisalmen ja Oulun välillä väliasemille. Yöjunan P 284, jonka lähtöaika Rovaniemeltä on klo 16.10 ja Oulusta klo 19.40, matkustajat pääsevät Oulusta Iisalmeen ja väliasemille linja-autoilla ja muut junalla edelleen Helsinkiin.

Rata saataneen kuntoon puolen yön aikaan.

Lähde VR tiedote 7.8
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n30

Junaliikenne takkuili taas Rantaradalla

05.08.2002 20:30

Turun ja Helsingin välillä kulkeneet junat myöhästelivät jälleen maanantaina 30-45 minuuttia. Maanantain vikojen syynä ei ollut kuitenkaan viime viikon tapaan ukonilma, vaan vian syy oli turvalaitteen vioittuminen. Vika ilmaantui aamupäivällä noin kello 11. Asentajat saivat korjattua vian kello 16 aikaan. Vika riivasi rataosuutta, jonka pituus on 24 kilometriä. Junien nopeus jouduttiin pudottamaan 160 km/h:sta 50 km/h:ssa ja jopa 10 kilometriin tunnissa vaihdealueilla.

Lähde HS tuoreet 5.8
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20020805OL16

Rantaradan liikenne palautui normaaliksi

04.08.2002 19:55

Rantaradan junaliikennettä parin päivän ajan rasittaneet viat liikenteenohjauslaitteissa on saatu korjattua. VR:n liikenteenohjauksesta kerrottiin lauantaina illalla, että Rantaradan liikenne kulkee aamusta lähtien normaalisti. Vielä illalla junat myöhästelivät kymmenestä minuutista puoleen tuntiin. Ukkonen aiheutti viat Rantaradan liikenteenohjauslaitteisiin torstaina.

Lähde TS Sähkeuutiset 4.8
Lähde WWW http://www.turunsanomat.fi/lehti/sahkeuutiset/sahkeet.asp?tunnus=1

Rantaradan liikenteenohjauslaitteissa edelleen vikaa

03.08.2002 09:32

Rantaradan junaliikennettä parin päivän ajan rasittaneet viat liikenteenohjauslaitteissa aiheuttavat rataosuudella edelleen myöhästymisiä. VR:n liikenteenohjauksen mukaan rantaradan junat voivat myöhästellä lauantaina enimmillään puolisen tuntia.

"Kirkkonummi-Siuntio välillä on edelleen turvalaitevika. Ihmettelen tätä itsekin, ei tällainen normaalisti kahta vuorokautta kestä. Ukkosen on täytynyt tehdä niin pahojaan, että jotain todella syvällä järjestelmässä olevaa vikaa ei nyt vain löydy", sanoi liikenneohjaaja Timo Hämäläinen aamulla. Ukkonen aiheutti vikoja liikenteenohjauslaitteisiin rantaradalla torstaina.

Lähde HS Tuoreet 3.8
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20020803OL2

Bussikorvaus välillä Oulu-Kemi viikonloppuna

03.08.2002 09:29

Oulu-Rovaniemi-radan sähköistykseen liittyvät ratatyöt jatkuvat. Ratatöiden vuoksi junaliikenne katkaistaan kokonaan Oulun ja Kemin välillä 24 tunniksi lauantaina ja sunnuntaina 3.-4. elokuuta. Liikennekatkon vuoksi junat Oulun ja Kemin sekä osittain myös Kemin ja Rovaniemen välillä joudutaan korvaamaan linja-autoilla, jotka kulkevat juna-aikataulujen mukaisesti. Linja-autoilla korvattavien junavuorojen makuu- ja autovaunut jäävät Ouluun. Matkustajat kuljetetaan Kemin pohjoispuolella junilla, joissa on vain päivävaunuja.

Lähde VR tiedote 29.7
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n26

Pudonnut ajolanka haittasi Vantaankosken rataa

02.08.2002 14:15

Pudonnut ajolanka hankaloitti pääkaupunkiseudun lähiliikenteen M-radan liikennettä perjantai-aamuna. Hieman ennen kahdeksaa Martinlaakson kohdalla pudonnut ajolanka esti junien kulun Myyrmäestä Vantaankosken päätepysäkille ja toisin päin. Matkustajia vietiin Louhelan, Martinlaakson ja Vantaankosken väleillä bussikuljetuksilla. Myyrmäen ja Helsingin välillä ajettiin joka toinen aikataulun mukainen junavuoro. Vika saatiin korjattua noin puolen päivän aikaan.

Ukkosen aiheuttamien vikojen korjaukset aiheuttivat perjantaiaamuna muutoksia ja viivästyksiä Helsingin ja Turun välisen rantaradan matkustajaliikenteessä. Kaksi aamun paikallisjunavuoroa jouduttiin korvaamaan osin linja-autoilla Karjaan ja Kirkkonummen välillä. Linja-autokuljetuksella korvattiin Kirkkonummelta Karjaalle klo 6.50 ja Karjaalta Kirkkonummelle klo 7.52 lähteneet paikallisjunat.

Helsingin ja Turun väliä kulkevat kaukoliikenteen junat ajoivat aamulla noin 50 kilometrin tuntinopeudella Kirkkonummen ja Siuntion välillä. Junat kulkivat arviolta 15-30 minuuttia myöhässä aikatauluistaan. Ukkonen vaurioitti torstaina liikenteenohjauslaitteita Helsingin ja Turun välisellä rantaradalla.

Lähde HS tuoreet 2.8
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20020802OL5

Rataverkkojen ja junien tekniikka sovitetaan EU:ssa

26.07.2002 13:04

Euroopan unionin kansalliset rautatiejärjestelmät halutaan yhdenmukaistaa. Tämän vuoksi Suomessa pannaan uudella lailla täytäntöön kaksi EU:n direktiiviä, joiden tarkoituksena on luoda yhteentoimivat järjestelmät sekä tavanomaisiin että suurten nopeuksien rataverkkoihin. Direktiiveillä yhtenäistetään myös rataverkoilla käytettävän kaluston teknisiä ominaisuuksia.

Direktiivit velvoittavat jäsenmaita yhtenäistämään rataverkkojen ja junien tekniset ominaisuudet. Lisäksi direktiiveissä velvoitetaan jäsenvaltioita valvomaan alan markkinoiden toimivuutta. Näillä muutoksilla on tarkoitus lisätä kilpailun mahdollisuutta rautateillä. Tähän saakka rautateiden tekniset vaatimukset EU-alueella ovat olleet pitkälti kansallisia ja poikenneet toisistaan.

Käytännön vastuu rautatieliikenteen toimivuudesta Suomessa kuuluu jatkossakin Ratahallintokeskukselle. Sen vastuulla on myös valvoa, että rautatiejärjestelmämarkkinat toimivat.

Arvioiden mukaan rautatiejärjestelmien yhteensovittaminen tuo alussa enemmän kustannuksia kuin hyötyjä. Myöhemmässä vaiheessa tilanteen uskotaan kuitenkin muuttuvan, sillä rautatieyhtiöiden mahdollisuus käyttää useampien valmistajien tuotteita lisää kilpailua. Tämä kasvattaa myös laitevalmistajien markkina-aluetta.

Tasavallan presidentti vahvistanee eduskunnan hyväksymän lain 28. kesäkuuta. Uusittu laki tulee voimaan 1.9.2002.

Lähde LVM tiedote 27.6
Lähde WWW http://192.102.44.142/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=1735&channeltypeid=&channelid=23&channelitemid=4804&tmplanguageid=1

Sibelius-junassa on ollut paljon matkustajia

26.07.2002 12:47

Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne on kasvanut selvästi. Vuonna 2001 idänjunissa oli 240000 matkustajaa. Kasvu on 16 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2001. Eniten suosiotaan kasvatti Pietarin-liikenne. Sibelius-junalla matkusti Pietarin ja Helsingin välillä viime vuonna ennätykselliset 83972 matkustajaa. Juna on liikennöinyt vuodesta 1992. Tänä vuonna junamatkustuksen kasvu on jatkunut viime vuoden vauhtia. Tammi-kesäkuussa 2002 matkamäärä on kasvanut 15,5 prosenttia. Kasvu oli lähes yhtä suurta niin Moskovan kuin Pietarinkin reiteillä. Pietariin liikennöivä suomalainen Sibelius-juna tekee uuden matkustajaennätyksensä tänä vuonna, mikäli loppuvuosi jatkuu alkuvuoden tasolla.

Lähde VR tiedote 16.7
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n32

Espoo tunkee kaupunkirataa metron ohi

26.07.2002 12:31

Pääkaupunkiseudun keskeiset virkamiehet ja poliitikot ovat hajaantuneet kesälomalle suuren erimielisyyden vallitessa siitä, mitkä rata- ja tiehankkeet ovat kiireellisimpiä seuraavien vuosien valtion rahaa jaettaessa. Kiista koskee erityisesti Espoon suunnan kilpailevia hankkeita, joita ovat länsimetro ja kehä II:n sekä Leppävaaran kaupunkiradan jatkamiset. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (PLJ) päivitetään kerran neljässä vuodessa. Sen tarkoitus on listata hankkeita tärkeysjärjestykseen sopivasti ennen ensi kevään eduskuntavaaleja ja uuden hallitusohjelman valmistelua. YTV:n on saatava oma kantansa selväksi ensi syksynä.

Lähde HS 6.7
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020706KA3

Myrsky katkoi junaliikennettä Itä-Suomessa

26.07.2002 12:27

Raivokas ukkosmyrsky teki tuhoja eri puolilla Itä-Suomea perjantaina 5.7. Kaakkois-Suomessa illansuussa pauhannut ja myöhemmin illalla Pohjois-Savoon sekä Pohjois-Karjalaan siirtynyt ukkonen kaatoi puita teille, rautateille sekä sähkölinjojen, autojen ja rakennusten päälle. Myrsky ei tiettävästi vaiheuttanut henkilövanhinkoja.

Junaliikenne katkesi myrskyn vuoksi monin paikoin. Junayhteydet Pieksämäeltä Oulun, Joensuun ja Jyväskylän suuntaan olivat illalla poikki radoille kaatuneiden puiden ja vaurioituneiden sähkölinjojen vuoksi. Satojen junamatkansa keskeyttämään joutuneiden matkustajien kuljetus jatkui busseilla myöhään perjantai-iltana. Suonenjoella InterCity-juna 98 juuttui osittain tunneliin tunnelin suulle kaatuneen puun tukittua radan. Junan 50 matkustajaa olivat tunnelissa noin puoli tuntia, juna saatiin ulos hieman kahdeksan jälkeen. Helsingistä Joensuuhun kello 15.34 lähteneen junan matka päättyi Luumäelle, josta matkustajat reilun puolen tunnin odotuksen jälkeen jatkoivat eteenpäin bussikuljetuksilla.

Junaliikenteen ongelmat jatkuivat vielä lauantaina, sillä turvalaitteissa ei ole sähköä. "Opastinjärjestelmien akut ovat lopahtaneet ja junat joutuvat ajamaan 50 kilometrin vauhtia Savon radalla", sanoo VR:n liikenneohjaaja Jari Lindström.

Lähde HS 6.7
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020706KO9

Oikoradan uskotaan parantavan pääradan yhteyksiä

26.07.2002 12:20

Keravan-Lahden oikorata otetaan käyttöön vuonna 2006. Oikorata saattaa jopa parantaa pääradan taajamaradan palveluja. Esimerkiksi Kyrölään, Järvenpäähän ja Saunakallioon pääsee kolmesti tunnissa. Sen sijaan oikoradan Haarajoen ja Mäntsälän asemilla pysähtyy vain 12 junaparia vuorokaudessa. Tiedot auttavat tekemään ratkaisuja Järvenpään yleiskaavassa, jonka rakennevaihtoehdot ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Tiedot ovat tarpeen kaikille kunnille Helsingin ja Tampereen välillä.

Ratahallintokeskuksen johtaja Martti Kerosuo kertoi Pro Rautatie -yhdistyksen seminaarissa, että pääradan taajamajunaliikenteen matka-ajatkaan eivät pitene, kun käyttöön otetaan nopeampi kalusto. Nopeudet nousevat 160 kilometriin tunnissa. "Tämä edellyttää, että uuteen kalustoon saadaan rahat ja että kysyntää on riittävästi", Kerosuo sanoi. Kaupunginjohtaja Erkki Kukkosen mukaan järvenpääläiset ovat pelänneet oikoradasta koituvan huononnuksia pääradan liikenteeseen. "Tilanne on parempi kuin mitä osasin odottaa. Nyt meille sanottiin selkeästi, että jopa parannusta on tiedossa."

Lähde HS 26.6
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020626KA1

Nainen tempautui ohi ajaneen junan kylkeen ja kuoli

20.07.2002 12:18

Nainen tempautui ohi ajaneen junan kylkeen ja kuoli Kannuksen asemalla varhain lauantaiaamuna. Nainen oli istumassa aseman laiturilla junaraiteen vieressä, kun asemalle saapui Helsingistä Rovaniemelle matkalla ollut pikajuna, joka ei tavallisesti pysähdy Kannuksen kohdalla. Pikajunan veturinkuljettaja yritti äänimerkillä varoittaa naista ja aloitti jarrutuksen, mutta kuljettajan kertoman mukaan tämä ei reagoinut varoituksiin. Nainen tarttui ohiajavan junan imuun ja iskeytyi tämän kylkeen. Hän sai heti surmansa. Poliisi ei vielä lauantaina aamupäivällä pystynyt varmistamaan naisen henkilöllisyyttä.

Lähde STT Kotimaa (20.7.2002)

VR tilaa 20 uutta kaupunkijunaa

25.06.2002 19:58

VR on tilannut 20 uutta kaupunkijunaa. Ne on tarkoitettu lähinnä Riihimäelle ja Karjaalle suuntautuvaan lähiliikenteeseen, mutta myös pidemmille matkoille kuten Helsinki–Tampere-välin ja Lahden oikoradan taajamajunaliikenteeseen. Kaupunkijunat tulevat Suomeen vuosina 2004-2005. Junat valmistaa italialainen Alstom Ferroviaria. Sopimuksen arvo on noin 110 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä VR:llä on käytössään kymmenen kaupunkijunaa. Ne ovat liikennöineet pääasiassa YTV-alueella vuodesta 1999 lähtien. Kaupunkijuna on alumiinirakenteinen. Sen huippunopeus on 160 kilometriä tunnissa. Yhdessä yksikössä on kaksi vaunua ja 184 istumapaikkaa. Seisomapaikkoja on noin sata.

Uusien junien hankkimisen lisäksi VR on uusinut puolet käytössään olevasta sadasta Sm-lähijunayksiköstä. Loput eli uudemmat Sm2-junayksiköt kunnostetaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Prototyyppi uusitusta Sm2-junayksiköstä tulee koeliikenteeseen kesäkuun lopussa. Junasarjan kunnostus alkaa ensi vuonna käyttökokemusten ja asiakaskyselyiden pohjalta.

Lähde VR tiedote 25.6

Traktori törmäsi junan kylkeen Alavudella

25.06.2002 19:49

Taajamajunan veturi vaurioitui traktorin ajettua junan kylkeen Alavudella maanantaina 17.6 iltapäivällä. Onnettomuus sattui vartioimattomassa tasoristeyksessä noin viisi kilometriä Alavudelta Seinäjoen suuntaan. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa, mutta veturin polttoainetankki vahingoittui. Veturi ei päässyt jatkamaan heti matkaa, vaan matkustajat jouduttiin kuljettamaan määränpäähän taksilla ja bussilla. Juna oli matkalla Jyväskylästä Vaasaan. Onnettomuus ei häirinnyt muutoin liikennettä rataosuudella. Palokunta kävi keräämässä veturin polttoainetankista valuneen polttoaineen talteen.

Lähde HS 18.6

Etsityt nuoret syyttömiä Malmin junaturmaan

18.06.2002 23:11

Helsingin rikospoliisin taannoin etsimillä neljällä nuorella ei ole mitään tekemistä toukokuussa Malmilla sattuneen junaonnettomuuden kanssa. Poliisi ei edelleenkään tiedä, kuka tai ketkä ovat teon takana. Paikallisjuna törmäsi aamuyöllä 19.5 kiskoille rakennettuun esteeseen ja vaurioitui pahoin. Toukokuun lopulla poliisi etsi lähellä liikkunutta neljän nuoren joukkoa. Tapausta tutkitaan törkeänä liikennetuhotyönä.

Lähde HS 12.6

Tasoristeysonnettomuuksia ei saatu enää vähenemään

18.06.2002 23:08

Tasoristeysonnettomuuksia ei viime vuosina ole saatu vähentymään, vaikka turvalaitteita on lisätty ja vaarallisimpia tasoristeyksiä on poistettu. Yksi syy on junien muuttuminen sähköistyksen ja uusien kiskotusten myötä lähes äänettömiksi. "Tämä näkyy erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tasoristeysonnettomuuksien lisääntymisenä. Nykyisin juna on nopea ja hiljainen ja siksi vaarallinen", sanoo Ratahallintokeskuksen turvallisuusjohtaja Kari Alppivuori. Junan nopeus voi olla jopa 140 kilometriä tunnissa rataosuuksilla, joilla on tasoristeyksiä. Tällä vauhdilla junan pysähtyminen vie lähes kilometrin.

Tasoristeysten turvallisuus on parantunut oleellisesti 1970-lukuun verrattuna, kun vaarallisia tasoristeyksiä on poistettu tai varustettu turvalaitteilla. Viime vuosina onnettomuuksien määrä ei kuitenkaan ole enää laskenut. Alppivuoren mukaan Suomessa tapahtuu yhä muihin Pohjoismaihin verrattuna neljä kertaa enemmän tasoristeysonnettomuuksia. Edellisvuonna tapahtui 52 tasoristeysonnettomuutta, joissa kuoli 10 ihmistä. Viime vuonna kirjattiin 60 tasoristeysonnettomuutta, joissa kuoli 12 ihmistä. Tänä vuonna onnettomuuksia on ollut 19 ja kuolleita kolme. Vaarassa ovat erityisesti ratojen lähellä asuvat, sillä suurin suurin osa tasoristeysonnettomuuksista tapahtuu hyvällä säällä, tutussa risteyksessä ja kokeneelle kuljettajalle selvin päin. Kesäaikana onnettomuusriskiä lisäävät mökkiliikenne ja pienten viljelysteiden käyttö.

Lähde HS 12.6
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020612KO11

Pääradan junat myöhästelivät

16.06.2002 20:53

Helsingin ja Hyvinkään välillä tehtävissä ratatöissä sattui torstaina vastaisena yönä kaapelivaurio, joka viivästytti VR:n liikennettä pääradalla aamupäivän aikana muutamilla minuuteilla. Turvallisuussyistä rataosuudella oli aamupäivällä alennettu nopeus. Rataosan kaikki turvalaitteet saatiin kunnostettua puoli yhteen mennessä torstaina.

Lähde Metro 14.6
Lähde WWW http://www.metrolehti.fi/content/acrobat/helsinki/FIHEL_20020614_A_metro.pdf

VR:n tulos laski selvästi alkuvuonna

16.06.2002 20:46

VR-konsernin tulos laski selvästi alkuvuonna. Se oli tammi-huhtikuussa 1,6 miljoonaa euroa (10,8 M€). Tuloksen lasku johtuu pääosin tavaraliikennetuottojen supistumisesta, ratatöiden vähenemisestä ja poistojen kasvusta. Konsernin liikevaihto oli 356,6 miljoonaa euroa (364,7 M€).

VR:n kuljettama tavaramäärä supistui teollisuuden suhdannetilanteen takia yli 2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Junamatkojen määrä kasvoi vajaat 2 prosenttia. Ratatöitä valtion rataverkolla tehtiin alkuvuonna 51,7 miljoonan euron arvosta. Edellisenä vuonna vastaavaan aikaan Ratahallintokeskuksen tilaamien töiden määrä oli 54,5 miljoonaa euroa. Junakaluston hankinnat jatkuivat. Konsernin investointimenot olivat alkuvuonna 56,5 miljoonaa euroa (53,8 M€). Niistä suurin osa kohdistui kaksikerroksisiin InterCity-vaunuihin, Pendolino-juniin ja vetureihin. Poistojen määrä oli 37,3 miljoonaa euroa (34,9 M€).

Maaliskuussa tilattiin kahdeksan uutta Pendolino-junaa. Ne toimitetaan vuosina 2004-2006, minkä jälkeen VR:llä on kaikkiaan 18 Pendolino-junaa.

Lähde VR tiedote 13.6
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n30

Tarkastusvirasto: Radanpidon kilpailutusta lisättävä

16.06.2002 20:38

Radanpidon tilausten kilpailuttamista on lisättävä, katsoo Valtiontalouden tarkastusvirasto (Vtv). Rataverkon ylläpitoon käytetään yli 300 miljoonaa euroa vuodessa. Investoinnit ja tilaukset tapahtuvat tarkastusviraston mukaan merkittävältä osalta ilman kilpailutusta. Radanpidon taloudellisuutta voidaan Vtv:n mukaan parantaa lisäämällä Ratahallintokeskuksen hankintojen kilpailutusta.

Lähde HS 11.6

Hallitus ei lupaa avata paikallisliikenteen kilpailua

16.06.2002 20:18

Suomi kannattaa rautateiden henkilöliikenteen avaamista asteittain kilpailulle EU:n alueella. Tosin kilpailutuksesta oman maan alueella Suomi haluaa päättää itse. EU-ministerivalikokunta päätti Suomen kannasta keskiviikkona 5.6. Henkilöliikenteen avaamista kilpailulle on ehdottanut EU:n komissio.

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi (kok) uskoi, ettei Suomi onnistu rajaamaan henkilöliikennettä kilpailun ulkopuolelle. EU:ssa Suomen kannalla ovat olleet vain Ranska, Belgia ja Luxemburg. Niinpä Sasi ehdotti, että Suomi lupaisi avata pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kilpailulle sitä vastaan, että henkilöliikenne muualla maassa säilyisi VR:n yksinoikeutena. Sosiaalidemokraatit kuitenkin vastustivat Sasin ehdotusta. Ministerivaliokunta perusteli Suomen vaatimusta sillä, että täällä olot ovat kovin erilaiset kuin EU:ssa yleensä: maan on harvaan asuttu, etäisyydet ovat pitkät ja raidelevyskin on eri. Riittävät junaliikennepalvelut halutaan kuitenkin turvata koko maassa.

EU:n sisäinen kansainvälinen tavaraliikenne avautuu kilpailulle jo ensi vuonna. Sitä Suomi kannattaa. Lisäksi hallitus suhtautuu suopeasti kansallisen tavaraliikenteen avaamiseen kilpailulle, mistä neuvotellaan parhaillaan. Liikenne- ja viestintäministeriön selvitysten mukaan kilpailun avaaminen tavaraliikenteessä toisi Suomessa myönteisiä mutta pieniä muutoksia.

Raideliikenne on ympäristöystävällinen liikennemuoto, ja siksi Suomi kannattaa hankkeita, joilla yritetään kohentaa rautatieliikenteen kilpailukykyä. 1990-luvun lopulla rautateiden markkinaosuus EU:ssa oli henkilöliikenteessä viisi ja tavaraliikenteessä 15 prosenttia. Rautatieliikennettä yritetään järjestää entistä toimivammaksi, koska sen markkinaosuus on EU:ssa pienentynyt tuntuvasti. Muut liikennemuodot ovat tarjonneet joustavampaa ja hinnoiltaan edullisempaa palvelua.

Lähde HS 6.6

Sulakevika seisotti junia tunnin pääradalla

16.06.2002 19:49

Junaliikenne pysähtyi maanantaina 3.6 noin tunniksi pääradalla pahimpaan iltapäivän ruuhka-aikaan, kun voimansyötön sulake paloi Oulunkylän asemalla. Liikenne oli seisauksissa kaikilla neljällä raiteella molempiin suuntiin. Sulake paloi klo 15.57, ja se saatiin korjatuksi klo 16.54. Lähiliikenteen junia peruuntui tapauksen vuoksi suuri määrä.

Pohjoisen suuntaan matkaavia pikajunia myöhästyi VR:n liikenneohjaajan Ari Jormalaisen mukaan viisi. Myöhästymiset olivat puolesta tunnista tuntiin. Helsinkiin oli tulossa liikennekatkon aikaan Rovaniemen-pikajuna, joka myöhästyi puolisen tuntia. Sulakepalon vuoksi liikenteen ohjausjärjestelmä ei toiminut ja kaikki opastimet olivat seis-asennossa. Junat pääsivät kulkemaan aikataulun mukaisesti alkuillasta suman purkautumisen jälkeen.

Junaliikenne takkuili myös kahden kuolemaan johtaneen turman vuoksi maanantaina. Nuori mies jäi Pohjois-Haagan suunnasta tulleen junan alle puolisen kilometriä Huopalahden asemasta pohjoiseen. Turma hidasti junaliikennettä Martinlaakson radalla puolesta tunnista tuntiin. Toinen yliajo sattui pääradan etelään johtavalla raiteella Rekolanojalla Hiekkaharjun asemasta pohjoiseen.

Lähde HS 4.6
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020604KA7

Leppävaaran liityntäliikenne alkoi

16.06.2002 19:43

Leppävaaran liityntäliikenteen koetinkivi, ensimmäinen työpäivä, sujui maanantaiaamuna kuin tanssi. Ihmiset hymyilivät ja kipaisivat syöttöbussien tulolaiturilta muutaman metrin päässä olevalle nelosraiteelle, jossa odotti kaupunkiraiteiden uusi A-juna. Osa busseista purkaantuneista sukelsi alikulkua myöten kakkos- ja kolmosraiteille, joilla kulkevilla junilla matka taittuu A-junaa hieman nopeammin. Iloisuus oli kauniin kesäaamun eikä liityntäliikenteen ansiota, joskin liityntäbussit tuntuivat liikkuneen näppärästi. Vain yksi rouva soimasi äänekkäästi suoran Helsingin-bussinsa lopettamista. VR, YTV, HKL ja Espoon joukkoliikenne jakoivat sekä aamuruuhkassa kello 6-9 että iltaruuhkassa kello 15-18 neuvoja, aikatauluja, tiedotuslehtiä, salmiakkeja ja musiikkia.

Lähde HS 4.6
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020604KA6

Sasi kilpailuttaisi rautateiden lähiliikenteen

16.06.2002 19:37

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi (kok) haluaa, että pääkaupunkiseudeun rautateiden henkilöliikenne kilpailutetaan. Sasi ajaa linjaansa läpi Suomen neuvottelukannaksi EU-ministerivaliokunnassa, jonka on tarkoitus päättää asiasta 5.6. Suomi on jo hyväksynyt EU:n sisäisen, kansainvälisen tavaraliikenteen avautumisen kilpailulle. Tämä tapahtuu 2003. EU:n liikenne- ja televiestintäministerit käsittelevät parhaillaan ministerineuvostossa ehdotuksia kansallisen tavaraliikenteen ja kansallisen henkilöliikenteen mahdollisesta avaamisesta kilpailulle. Liikenneministeriö on laatinut näistä ehdotuksen Suomen kannaksi.

Lähde HS 30.5

Autopikajunien lastauslaituri ehkä Pasilaan

15.06.2002 13:52

Liikenne- ja viestintäministeriö on väläyttänyt mahdollisuutta siirtää autopikajunien lastauslaituri Helsingin rautatieasemalta Vantaan Tikkurilaan. Autopikajunien lastauslaituri joutuu lähtemään päärautatieasemalta, koska Töölönlahden uudessa asemakaavassa ei enää ole sille paikkaa. Niin on sovittu myös valtion ja Helsingin maapoliittisessa sopimuksessa 1986. Keski-Pasila on ollut lastauslaiturin ensisijainen sijoituspaikka, mutta se ei ole sopinut VR:lle. Sen mielestä autojen lastauksen siirtäminen Pasilaan heikentäisi palvelua. VR on jopa uhannut lopettaa autojen kuljetuksen junissa, jos palvelu joutuu lähtemään keskustasta.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on hermostuttu VR:n lukkiutuneeseen asenteeseen. Se on haitannut innovatiivista suunnittelua ministeriön ja rautatieyhtiön kesken. Nyt ministeriö on alkanut käyttää isännän ääntä: jos VR:lle ei kelpaa Pasila, tarjotaan Tikkurilaa. Vaihtoehdoista toivotaan ainakin asiallista selvitystä. VR-yhtymän hallintojohtaja Pertti Saarela on kuullut Tikkurila-ehdotuksesta: "Ei kuulosta hyvältä. Se on vielä huonompi paikka kuin Pasila." Asiakkaiden liikkumisen kannalta Pasila on keskeisempi paikka ja siksi Saarelan mielestä Tikkurilaa parempi.

Lähde HS 29.5
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020529KA6

Arkkitehti Kaarin Taipale ideoi Keski-Pasilasta uutta keskustaa

15.06.2002 13:45

Keski-Pasilasta voitaisiin kehittää koko Helsingin metropolialueen elävä keskus, ehdottaa arkkitehti Kaarin Taipale. Maailman muiden metropolien kanssa kilpaileva Helsingin seutu tarvitsee yhteisen symbolin ja se voisi olla Taipaleen mielestä uusi Keski-Pasila. "Helsingin symboli on Senaatintori, Espoon Tapiola ja Otaniemi. Vantaan symboli on taas lentokenttä. Näiden lisäksi kaupungit voisivat hyväksyä yhteisen symbolin, jolla ei ole historian painolastia", Taipale uskoo. Kolmen kaupungin on hänen mielestään sitouduttava yhteistyöhön ja etsittävä kaikki synergiaedut, jotta ne pärjäisivät kiristyvässä globaalissa kilpailussa työpaikoista. "Kaupunki syntyy vain työstä. On ensin mietittävä, minkälaisia yrityksiä sinne saadaan ja vasta sitten on aika puhua muodosta. Se on varmaa, että lähiötä ostareineen Keski-Pasilasta ei kannata tehdä".

Keski-Pasila on noin 60 hehtaarin alue, jonka pohjoispää sijaitsee Hakamäentien ja Areenan kohdalla ja eteläpää Nordenskiöldinkadulla. Alaratapiha on 12 hehtaaria. Siinä "kootaan" nyt junia ja säilytetään reservivaunuja. Kaupunki haluaisi rakentaa sen kokonaan. Alueesta omistaa valtio 84 prosenttia, kaupunki 16 prosenttia. Valtion ja Helsingin aiesopimuksen mukaan Keski-Pasilassa voitaisiin kaavoittaa vähintään 250 000 kerrosneliömetriä. Pasilan sillan eteläpuolella on vaikeasti hyödynnettävää maata 40 000 neliötä. Arvioiden mukaan Keski-Pasilaan voidaan rakentaa asunnot noin 10 000:lle ja työpaikat 10 000 - 20 000 ihmiselle.

Lähde HS 23.5
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020523KA2

T-juna törmäsi Malmilla esteeseen kiskoilla

15.06.2002 12:40

T-paikallisjuna törmäsi varhain sunnuntaiaamuna 19.5 600 metriä Malmin aseman pohjoispuolella kiskoille kasattuun suurehkoon esteeseen. Juna vaurioitui ajokelvottomaksi, ja radan itäisin raide jouduttiin pitämään useita tunteja suljettuna Oulunkylän ja Tikkurilan välillä. VR pystyi hoitamaan sunnuntaiaamun hiljaisen liikenteen normaalina, vaikka yksi raide oli pois käytöstä. Yhtään junavuoroa ei tarvinnut jättää väliin.

Onnettomuuteen joutunut T-juna oli matkalla Riihimäeltä Helsinkiin, kun se törmäsi esteeseen noin 90 kilometrin tuntinopeudella kello viisi aamulla. Junassa oli useita kymmeniä matkustajia ja junahenkilökuntaa, mutta kenenkään ei tiedetä loukkaantuneen. Matkustajat siirrettiin Malmin asemalla toiseen junaan.

Törmäyksen seurauksena junasta valui hydrauliikkaöljyä useita satoja litroja satojen metrien alueelle. Pelastusviranomaisten mukaan öljy on erittäin haitallista ympäristölle suuren juoksevuutensa takia. VR:n liikenteenohjauskeskuksen mukaan junan suistuminen raiteilta oli ollut mahdollinen esteen suuren koon ja koostumuksen vuoksi. Myös Helsingin poliisi vahvistaa, että suuronnettomuus olisi ollut mahdollinen. Este oli asetettu paikoilleen yön aikana. Tutkinnallisista syistä poliisi ei halua kertoa, minkälaisesta esteestä oli kyse. Asiaan liittyvistä havainnoista voi ilmoittaa Helsingin poliisilaitokselle numeroihin 189 5361 tai 189 4240.

Lähde HS 20.5
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020520KA7

Raitiovaunu syöksyi kiskoilta Pasilassa

15.06.2002 12:31

Helsingin Pasilan raitiovaunuliikenne oli torstaina 16.5 pysähdyksissä kaksi tuntia, kun 7A-linjan vaunu syöksyi Ratamestarinkadulla kaarteessa kiskoilta. Vaunun kaikki kolme teliä kulkivat parikymmentä metriä katua ja katolla oleva vaunun virroitin veti mennessään alas myös langaston. Sähkö jouduttiin katkaisemaan myös linjalta 7B.

Ratioliikenteen valvomosta kerrottiin, että yleensä raiteilta putoaa vain yksi teli, ja vaunu pystyy peruuttamaan takaisin. Nyt avuksi tarvittiin pelastuslaitos. Toinen häiriö raitioliikenteessä oli kello 19 jälkeen Kaisaniemen ja Hakaniemen välillä kun henkilöautoi ajoi kiskoilla olevaan ratatyömään kuoppaan. Pohjastaan kiinni jääneen auton nostoon kadulle tarvittiin pelastuslaitos.

Lähde HS 17.5

Suomen junien asema Pietarissa vaihtumassa

12.06.2002 23:38

Helsingistä Pietariin kulkevien junien pääteasema Pietarissa siirtyy vuoden kuluttua nykyiseltä Suomen asemalta uudelle Laatokan asemalle Nevan itärannalle. Ladozkajan metroaseman viereen rakennetaan parhaillaan uutta rautatieasemaa. Juuri työmaalla käynyt tuotantopäällikkö Ari Vanhanen VR-yhtymästä kertoi, että rakennustyö on jo pitkällä. Pystyssä on kaksi maanalaista ja kolme uutta maanpäällistä kerrosta.

Uudelle asemalle pääsee Nevski Prospekt -kadun päästä Nevan yli Zahevski Prospektia pitkin. Esimerkiksi Moskova -hotellista on matkaa asemalle noin kolme kilometriä. Nykyisin Moskovan Tolstoi-juna kulkee Laatokan aseman ohi. Aseman siirto johtuu Pietarin paikallisliikenteen tarpeista. Suomen asema jää paikallisjunien lisäksi edelleen Karjalan, Muurmanskin ja Arkangelin junien päätepisteeksi.

Lähde HS 8.5

Junaliikenne poikki Utissa

11.06.2002 12:04

Junaliikenne oli tunnin poikki Kouvolan itäpuolella tänään, koska radan lähellä roihusi maastopalo.

Palokunta sai tulen nopeasti hallintaansa, jonka jälkeen junaliikenne jatkui normaalisti. Maastopalon takia myöhästyi kolme junaa, joista kaksi liikennöi Helsingin ja Joensuun välillä ja yksi Helsingin ja Pietarin välillä. Joensuuhun ja Pietariin menevät junat odottivat palon ajan Kouvolan asemalla ja Helsinkiin tuleva juna puolestaan seisoi Lappeenrannassa.

Palo syttyi hieman viiden jälkeen Utin maastossa. Liikenne normalisoitui kuuden aikoihin. (MTV3-STT)

Lähde STT
Lähde WWW http://www.soneraplaza.com

Leppävaaran kaupunkiradasta kirja

30.05.2002 23:16

Kesäkuun alussa 2002 täysimääräisesti käyttöön otettavasta Helsinki-Huopalahti-Leppävaara - kaupunkiradasta on ilmestynyt kirja, jonka nimenä on Kaupunkiratakirja 2002. Kirjan julkaisevat ratahankkeen osapuolet Ratahallintokeskus, Helsingin kaupunki ja Espoon kaupunki. Kirjan ovat kirjoittaneet osapuolten toimeksiannosta Pertti Mustonen ja Pekka Rytilä.

Varsinainen kaupunkirata rakennettiin vuosina 1997 - 2001. Hankkeeseen liittyviä Leppävaaran linja-autoterminaalin rakennustöitä on tehty vielä kuluvan vuoden aikana. Terminaali avataan liikenteelle 2.6.

Lähde RHK tiedote 28.5
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/tiedotteet.html

Perusparannustyöt kohentavat ratojen kuntoa

30.05.2002 23:13

Ratahallintokeskus (RHK) parantaa ikääntynyttä rataverkkoa eri puolilla maata kevään, kesän ja syksyn aikana. Merkittävimmät ratatyökohteet ovat väleillä Kouvola-Pieksämäki, Pieksämäki-Kuopio, Toijala-Tampere, Tampere-Jyväskylä, Seinäjoki-Kokkola, Varkaus-Joensuu ja Oulu-Rovaniemi. Ratapihojen uusimistöitä tehdään mm. Keravalla, Hyvinkäällä, Imatralla, Joutsenossa, Jyväskylässä, Kemissä ja Kolarissa.

Ratatyöt suunnitellaan ja rytmitetään siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa junaliikenteelle. Työt hidastavat kuitenkin ajoittain liikennettä ja saattavat aiheuttaa myöhästymisiä, mutta junien jatkoyhteydet pyritään säilyttämään. Joissakin tapauksissa ratatöiden takia junaliikenne korvataan bussikuljetuksin. Näin tehdään mm. Oulu-Rovaniemi-välillä 29.-30.6. ja 3.-4.8.

Rataverkon perusparannukseen investoidaan tänä vuonna kaikkiaan noin 125 miljoonaa euroa. Tästä suurin osa kuluu ratojen päällysrakenteen eli ratapölkkyjen, kiskojen ja sepelikerroksen uusimiseen. Ratapölkkyjä vaihdetaan uusiin noin 500 000 kappaletta, kiskoja uusitaan yhteensä 130 kilometriä ja vaihteita yli 100 kappaletta.

Lähde RHK tiedote 8.5
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/2002/0805perus.html

Pääkaupunkiseudulle halutaan lisää raideliikennettä

30.05.2002 23:10

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV sekä liikenne- ja viestintäministeriö ovat julkistaneet vuoteen 2050 ulottuvan pitkän tähtäyksen vision pääkaupunkiseudun raideliikenteestä. Konsulttityönä tehty hahmotelma esittää pikaraitiotien käyttöönottoa uutena raideliikennemuotona. Laajimmassa suunnitelmassa pikaraitiotie ulotettaisiin idästä Helsingin Laajasalosta keskustan kautta Kivenlahteen ja Espoon keskukseen asti.

Lisäksi kehämäinen pikaraitiotie kulkisi Tapiolasta Leppävaaran ja Pasilan kautta Herttoniemeen ja edelleen Laajasaloon. Ulompi kehä kulkisi Leppävaarasta Vantaan Myyrmäen ja Aviapoliksen kautta Herttoniemeen. Professori Pentti Muroleen vetämä konsulttityö etsi useita eri vaihtoehtoja joukkoliikenteelle. Metropainotteisimmassa mallissa metro ulotetaan Tapiolan ja Kivenlahden kautta Espoon keskukseen. Lisäksi kantakaupunkiin suunniteltu niin sanottu Raide-Pisara toteutettaisiin metrona. Myös Marja-rata muutettaisiin metroksi ja rataa jatkettaisiin Klaukkalaan.

Lähde HS 19.5
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020519KA1

VR-Rata aloitti YT-neuvottelut

27.05.2002 22:12

Oy VR-Rata Ab on aloittanut yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön lomautuksista ja sopeuttamisesta työmäärään. Neuvottelujen syy on valtion budjetista ratojen kunnostamiseen suunnattujen määrärahojen väheneminen. Tästä on seurannut tälle vuodelle jo suunniteltujen töiden siirtäminen myöhemmin tehtäviksi.

Radat omistava Ratahallintokeskus sai rataverkon korvausinvestointeihin viime vuonna 143 miljoonaa euroa. Tänä vuonna summa on 110 miljoonaa euroa. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on lisäbudjetti, jossa korvausinvestointeihin esitetään 17 miljoonaa euroa. VR-konserniin kuuluva VR-Rata on rautateillä urakoivista rakennusyrityksistä suurin. Sen henkilöstön määrä on noin 2 600.

Lähde VR 23.5
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n38

Joensuusta Petroskoihin tulossa yhteys

27.05.2002 22:06

VR Oy ja Lokakuun Rautatiet ovat edistyneet neuvotteluissa henkilöliikenteen aloittamiseksi Joensuun ja Petroskoin välillä. Maiden välisen talouskomission liikennetyöryhmälle valmistui torstaina Joensuussa esitys ensi syksyksi. Yhteys edellyttää Venäjän Värtsilän aseman peruskorjausta. Kaupunkien välillä liikennöitäisiin venäläisellä kalustolla. Junaan tulisi kolme vaunua, joista yksi ensimmäisen luokan ja kaksi toisen luokan makuuvaunua. Vaunuissa olisi yhteensä 90 vuodepaikkaa. Tarvittaessa kalustoa voitaisiin lisätä.

Henkilöjuna lähtisi Petroskoista illalla kello 22.30 Suomen aikaa ja olisi Joensuussa seuraavana päivänä kello 11. Joensuusta juna lähtisi illansuussa kello 16.30 ja olisi Petroskoissa aamulla kello seitsemän. Junassa olisi Venäjän puolella venäläinen ja Suomen puolella suomalainen veturi. Pohjois-Karjalan liiton matkustajavirtaselvitysten mukaan junayhteys kannattaisi noin 10 000 matkustajalla vuodessa.

Lähde HS 24.5
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020524KO5

Kuljettajan havaintovirhe Tampereen turman syy

21.05.2002 20:34

Kiire ja veturinkuljettajan havainnointivirhe aiheuttivat viime marraskuussa Tampereen asemalla sattuneen junaonnettomuuden. Sähköveturi törmäsi matkustajajunan perään, jolloin 48 henkilöä loukkaantui, heistä yksi vakavasti.

Onnettomuus tapahtui 2. marraskuuta, kun Oriveden suunnasta tulleen laivapikajunan veturia siirrettiin junan toiseen päähän. Kuljettaja ajoi veturia takapäästä ja tarkkaili rataa peileistä. Hän ei havainnut samalla raiteella ollut matkustajajunaa, joka oli juuri lähdössä Orivedelle. Molemmat junat olivat aikataulustaan myöhässä. Sähköveturin kuljettaja ajoi suurinta sallittua nopeutta, ja törmäsi matkustajajunaan 33 kilometrin tuntinopeudella. Matkustajajunan kaikki kolme vaunua ja sähköveturi vaurioituivat. Onnettomuuden tutkintalautakunta julkisti selostuksensa tiistaina 14.5. Siinä lautakunta toistaa suosituksen, jonka mukaan veturia pitää aina ajaa etuohjaamosta. Säännös on jo huhtikuussa käyttöön otetussa uudessa veturinkuljettajan käsikirjassa.

Lautakunnan mukaan onnettomuuden hälytyksessä oli puutteita. Palokuntaa ei hälytetty paikalle lainkaan. Pelastuslaitos lähetti aluksi vain yhden sairasauton. Vahinkojen laajuuden selvittyä sairasautoja tuli liian varovasti ja portaittain lisää. Pelastustoiminnan kulun selvittämistä vaikeuttivat onnettomuus- ja hälytysselosteissa olleet virheet, jotka koskivat muun muassa sairasautojen hälytys- ja paikallaoloaikoja. Lautakunta esittää, että VR:n liikenteenohjauskeskusten ohjaajien puhelut pitäisi aina nauhoittaa. Tampereen onnettomuuden selvittelyä vaikeutti se, ettei alueohjaajan puhelimessa käymä keskustelu tallentunut.

Lähde HS 15.5
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020515KO3

Ministerivaliokunta puolsi Keski-Pasilan kaavoitusta

15.05.2002 21:26

Valtion ja Helsingin kaupungin on tarkoitus tehdä aiesopimus Keski-Pasilan kaavoittamisesta. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 15. toukokuuta pitämässään kokouksessa aiesopimuksen jatkovalmisteluja. Aiesopimuksessa on määrä sopia kaavoittamisesta niin, että Keski-Pasilan alue saataisiin tehokkaaseen toimisto- ja asuinrakennuskäyttöön.

Aiesopimuksesta arvioidaan syntyvän valtiolle yli 105 miljoonan euron hyöty, sillä valtion osuus koko alueen kaavoittamisen noin 125 miljoonan euron hyödystä on 84 prosenttia. Lisäkustannuksia sopimuksesta syntyy Ratahallintokeskukselle noin 20 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio puhdistaa alueen saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti.

Keski-Pasilan kaavoittamista toimisto- ja asuntokäyttöön puoltaa erityisesti alueen erittäin hyvä liikenteellinen sijainti. Alueelle on tarkoitus rakentaa vähintään 250 000 kerrosneliötä maavaraisesti.

Keski-Pasilan maa-alueiden käytöstä tehty aiesopimus on yhteydessä Vuosaaren sataman väylien rahoittamiseen. Tavoitteena on sopia aluetta koskevista kiinteistöjärjestelyistä siten, että valtion saama kokonaishyöty on merkittävä ja siten valtion osuus Vuosaaren satamahankkeen väyläkustannuksista voidaan rahoittaa. Asiaa esitellyt liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi on tyytyväinen, että sopimuksella turvataan raideliikenteen tulevaisuus siten, että henkilöliikenne saa riittävästi tilaa lisäraiteille kasvavan liikenteen tarpeisiin.

Lähde LVM tiedote 15.5
Lähde WWW http://192.102.44.142/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=1735&channeltypeid=&channelid=23&channelitemid=4709&tmplanguageid=1

Liikenne Rantaradalla katkesi puoleksi tunniksi

15.05.2002 09:16

Junaliikenne Rantaradalla Huopalahden ja Kirkkonummen välillä oli pysähdyksissä keskiviikkona kello 8.25:n ja 9:n välillä. Syynä oli liikennettä valvovan tietokoneen ylikuumeneminen inhimillisen erehdyksen takia.

Tilassa, jossa sijaitsee liikennettä valvova tietokonepohjainen asetinlaite, oli keskiviikkona korjattu ilmastointia. Korjauksen yhteydessä ilmastointilaite oli erehdyksessä kytketty pois päältä. Tällöin liikennettä valvova tietokone ylikuumeni ja lakkasi toimimasta. Laitteissa sinänsä ei ollut vikaa, kerrottiin VR:n liikenteenohjauksesta.

Lähde HS tuoreet 15.5
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20020515OL7

Venetmäki jälleen junasuorituspaikaksi

15.05.2002 01:47

Venetmäki otetaan jälleen vakinaiseksi junasuorituspaikaksi 02.06.2002 alkaen. Alustavat junasuoritusajat ovat su - pe klo 18.20 - 20.55. Tuona aikana Venetmäessä on Pendon ja T6036:n kohtaus sekä kahden IC-junan kohtaus, sekä yhden pikajunan loppuopastimien tarkistus.

Lähde VR Oy Savon ohjausalueen miehitysajat

Muutoksia junalippuihin

11.05.2002 20:24

Asemilta ostetut junaliput muuttuvat 14. toukokuuta ja puhelimitse varatut liput 4. kesäkuuta. Uudistus selkeyttää lippujen ulkoasua ja vähentää niiden lukumäärää. Perusperiaate on, että jokaiselle matkustajalle tulostuu yksi lippu matkaa kohden. Nykyisin asiakas on saanut useita lipputositteita, jos hän on matkustanut vaihdollisilla junayhteyksillä tai makuupaikalla yöjunassa. Myös autojunamatkan lippujen lukumäärä vähenee uudistuksen myötä.

Lähde VR tiedote 10.5
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n32

Sibelius-juna Pietariin kymmenen vuotta

06.05.2002 22:41

Suomen ja Venäjän välillä kulkevien junien matkustajamäärät ovat kasvaneet alkuvuoden aikana 15 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Viime vuonna idänjunissa tehtiin kaikkiaan 240 000 junamatkaa, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Helsingin ja Pietarin välillä kulkevassa suomalaisessa Sibelius-junassa oli viime vuonna 84 000 matkustajaa, mikä on 60 prosenttia kaikista Pietarin junamatkustajista.

Sibelius-juna on liikennöinyt kymmenen vuotta. Ensimmäisen matkansa juna teki 30.5.1992, ja vakinainen liikenne alkoi 2.6.1992. Junan matkustajamäärät ovat kasvaneet 10-20 prosenttia vuosittain lukuun ottamatta vuosia 1998 ja 1999, jolloin matkustus Venäjältä romahti ruplan devalvoinnin takia.

Suomalaisen Sibelius-junan lisäksi Helsingistä lähtee Venäjälle päivittäin kaksi venäläistä pikajunaa. Repin-juna lähtee iltapäivällä Pietariin, ja yöpikajuna Tolstoi ajaa Moskovaan. Juniin pääsee myös Riihimäeltä, Lahdesta, Kouvolasta ja Vainikkalasta.

Lähde VR tiedote 6.5
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n31

Tavarankuljetukset kiinnostavat vain harvoja firmoja

06.05.2002 22:33

Rautateiden tavaraliikenteen kilpailun avaamiselle ei ole Suomessa esteitä. Käytännössä laajaa kilpailua tuskin syntyy, sillä alalle tulo ei ole kovinkaan houkuttelevaa. Kiinnostusta tarjota rautatiekuljetuksia voisi olla ulkomaisilla rautatieyhtiöillä, kuljetus- ja logistiikkayrityksillä, VR:n nykyisillä suurasiakkailla, joillakin pienillä yrittäjävetoisilla toimijoilla ja VR:n henkilöstöllä.

Kannattavimmat, isojen tavaramäärien reitit sekä asiakkaiden kokojunakuljetukset saattaisivat löytää tarjoajia. Toisaalta reuna-alueet eli esimerkiksi syöttöliikenne, kuljetukset suurten asiakkaiden varastoihin ja jotkin yksittäiset rata-osuudet voisivat tulla kilpailluiksi. Pienet tavaravirrat, pitkät etäisyydet ja vaativat sääolot, poikkeava raideleveys, isot kalustoinvestoinnit ja ammattitaitoisen henkilöstön tarve vähentävät kuitenkin toiminnan houkuttelevuutta. VR:n vahva rooli markkinoilla pienentää myös intoa lähteä kilpailuun. Monet yritykset pitävät parempana hakea yhteistyökuvioita VR:n kanssa. Kiskokuljetuksia voidaan tavallaan pitää jo nyt kilpailtuina, sillä ne ovat vaihdettavissa autokuljetuksiin.

Rautateiden tavaraliikenteen kilpailun vaikutuksia on selvitetty liikenne- ja viestintäministeriön tilaamassa selvityksessä. Aihe on ajankohtainen, koska EU on avaamassa rautatieliikennettä kilpailulle. Suomessa rautatiekuljetusten osuus maaliikennekuljetuksista on korkeampi (26 %) kuin EU-maissa keskimäärin (14 %).

Lähde LVM tiedote 18.4
Lähde WWW http://192.102.44.142/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=1735&channeltypeid=&channelid=23&channelitemid=4644&tmplanguageid=1

Raitiolinjojen muutokset yllätti osan matkustajista

06.05.2002 22:27

Osa matkustajista seisoi pysäkeillä hämmentyneenä, kun helsinkiläiset totuttelivat maanantaina 15.4 ensimmäistä päivää kolmen raitiovaunulinjan poikkeusreitteihin. Kuljettajien oli tavallista useammin selvitettävä sisään pyrkiville matkustajille, mihin vaunu on menossa. Ajoittain vaunut joutuivat jonottamaan ruuhkassa päästäkseen pysäkille.

Reittejä muutettiin Aleksanterinkadun kunnostustöiden vuoksi. Raitiovaunut palaavat Aleksille puolen vuoden päästä. Ruuhkia oli erityisesti Kaivokadulla, koska rautatieaseman kohdalla oleva pysäkki on mitoitettu kumpaankin suuntaan vain kahdelle raitiovaunulle. Välillä pysäkille kuitenkin tunki samaan aikaan kaksi nivelraitiovaunua ja yksi lyhyt vaunu, jolloin viimeisestä poistuvat matkustajat laskeutuivat suoraan suojatielle.

Lähde HS 16.4
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020416KA3

Suomi pyrkii Afganistanin avustusten kulkureitiksi

06.05.2002 22:24

Suomi pyrkii saamaan osan Afganistanin jälleenrakennukseen tarvittavista kuljetuksista kulkemaan Suomen kautta. Virallisesti rautatiekuljetuksia Suomesta Venäjän ja sen naapurimaiden kautta Afganistanin rajalle markkinoi VR, mutta lobbausta Suomen-reitin puolesta on tehnyt myös ainakin ulkoministeriö. Afganistaniin suuntautuvien rautatiekuljetusten aloittamista ovat aktiivisesti ajaneet myös sen naapurivaltiot Kazakstan ja Uzbekistan. Muun muassa YK:n eri järjestöt, Yhdysvallat, EU-maat ja Maailmanpankki ovat luvanneet runnellun Afganistanin jälleenrakennukseen parin kolmen vuoden aikana viisi miljardia dollaria. Vaikka läheskään koko summa ei siirry Afganistaniin tavarana, kuljetuksista on tulossa mittavia.

Reittivaihtoehtoja avustuskuljetuksille on toki monia muitakin. Eikä kenelläkään ole vielä tietoa siitä, milloin Afganistanin jälleenrakennus pääsee vauhtiin, muistuttaa ulkoasianneuvos Kimmo Pulkkinen ulkoministeriöstä. Pulkkinen painottaa, että Suomen-reittiä maailmalla markkinoi VR. Hänen mukaansa ministeriö on pyrkinyt tekemään VR:lle palveluksen "levittämällä sanaa" reitistä YK:n eri järjestöille ja EU-maille. Hän myöntää, että Suomella on toki "jonkinlainen kaupallinen intressi" mainostaa reittiä, mutta muistuttaa, ettei ministeriö ole asiassa tilaajana tai asiakkaana.

Lähde HS 10.4
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020410KO1

VR:n aikataulurakenne uudistuu

02.05.2002 13:11

VR:n kaukoliikenteen aikataulurakenne muuttuu 2.6.2002. Etelä-Suomen vilkkaimmilla radoilla Helsingistä Turkuun, Tampereelle ja Kouvolaan otetaan käyttöön nykyistä säännöllisemmät aikataulut, joissa jokaisella junatyypillä on pääosin omat asemakohtaiset lähtö- ja tulominuuttinsa. Junatyypit ovat Pendolino-, InterCity-, pika- ja taajamajuna. Esimerkiksi InterCity-junat lähtevät Helsingistä Tampereelle aina neljä minuuttia yli tasatunnin ja saapuvat Tampereelle kahdeksan minuuttia vaille tasan.

Kaukoliikenteeseen tulee kesäkuussa 16 uutta junavuoroa, kun päivittäinen vuorojen määrä kasvaa 263:een. Uusia vuoroja tulee tärkeimmille yhteysväleille eri puolille Suomea. Eniten vuoroja tulee Helsinki-Tampere-välille. Myös vaihtoyhteydet paranevat koko maassa. Aikataulut on suunniteltu siten, että Tampere, Seinäjoki, Kouvola, Pieksämäki, Riihimäki ja Toijala ovat tärkeimmät risteysasemat. Uudistuksen ansiosta vaihtoajat lyhenevät ja eri rataosien välille tulee lisää yhteyksiä. Vaihtoajat junasta toiseen ovat keskimäärin 5-20 minuuttia.

Uuteen aikataulujärjestelmään siirryttäessä junia ajetaan uusille reiteilleen jo 28. toukokuuta alkaen. Kaikkiaan 15 junavuoroa liikennöidään toukokuun lopussa eri kalustolla kuin aikatauluun on merkitty. Tällöin asiakas maksaa edullisemman junalipun hinnan. Jos esimerkiksi pikajunavuoro ajetaan poikkeuksellisesti IC-junalla, asiakas matkustaa pikajunalipun hinnalla.

Uudet aikataulut ovat VR:n Internet-sivuilla osoitteessa www.vr.fi. Aikataulujulkaisuja saa asemilta toukokuun puolivälin jälkeen.

Lähde VR tiedote 2.5
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n30

Inter Rail -korttien valikoima laajentunut

28.04.2002 14:20

Inter Rail -korttien valikoima on laajentunut. Ensi kesän reilaaja voi ostaa myös yhden vyöhykkeen kortin, jonka voimassaoloaika on aikaisempaa lyhyempi, 12 päivää. Kortin hinta 12–25-vuotiaille nuorille on 169 euroa. Kaikilla vyöhykkeillä kelpaava nuorten kortti maksaa 365 euroa. Kaikkia kortteja myydään edelleen myös lapsille ja yli 26-vuotiaille aikuisille.

Lähde VR tiedote 19.4
Lähde WWW http://www.vr.fi/yhtyma/uutis.html

Koskinen: Raideliikenteen kilpailua ei pidä avata

28.04.2002 14:18

Oikeusministeri Johannes Koskinen ei kannata puheita rautatieliikenteen kilpailuttamisesta. Koskisen mukaan hallituksen yhteinen linjaus on, että kilpailua ei rautateiden henkilöliikenteessä tämän hallituksen aikana avata. Kokemäellä puhuneen Koskisen mukaan ratakilpailun torjumista puoltavat niin junaturvallisuus, henkilöstön aseman turvaaminen kuin taloudellisetkin syyt. EU:n puolella pyrkimykset ratakilpailun avaamiseen erityisesti tavaraliikenteessä voimistuvat. Koskisen mukaan Suomen pitää ajaa maltillista etenemistä asiassa ja painottaa kansallisia erityispiirteitä pitkien yhteyksien harvaanasuttuna maana. Liikenneministeri Kimmo Sasi vaati alkuviikolla raideliikenteen avaamista kilpailulle.

Lähde YLE uutiset 13.4
Lähde WWW http://ww2.yle.fi/pls/show/search_common.archivePage?p_id=184704&p_ver=2

Itä-Lapin kuntayhtymä yrittää turvata autojuna-palvelun

28.04.2002 14:17

Itä-Lapin kuntayhtymä ryhtyy toimiin VR:n autojuna-palvelun turvaamiseksi. Lappilaiset aikovat tavata Helsingin kaupunginvaltuutettuja lähiaikoina, tavoitteenaan varmistaa matkailulle tärkeän palvelun jatkuminen asema-alueen kaavanmuutoksesta huolimatta. Junaan menevien autojen lastaaminen on tulevaisuudessa siirtymässä Pasilan väliasemalle, mitä ei pidetä toimivana ratkaisuna. VR:n uudessa ehdotuksessa autojuna-asema pysyisi Helsingin rautatieasemalla, mutta rakennettaisiin osittain maan alle.

Lähde YLE uutiset 12.4
Lähde WWW http://ww2.yle.fi/pls/show/search_common.archivePage?p_id=184607&p_ver=1

Keravan kaupunkiradan rakentaminen alkaa

20.04.2002 14:39

Keravan kaupunkiradan (Tikkurila-Kerava) rakentaminen alkaa huhtikuun lopulla Hiekkaharjun ja Koivukylän välisillä silta- ja maanrakennustöillä. Vuoden 2002 aikana välille rakennetaan uuden raiteen paalulaatta, levennetään Rekolanpuron ratasiltaa ja aloitetaan uuden Harakkasaaren alikulkusillan rakentaminen. Kesäkuussa työt käynnistyvät Koivukylässä ja Vallinojassa Ilponkujan ja Kärppätien muutostöillä. Samanaikaisesti aloitetaan myös Korson ja Keravan välisten paalulaattojen rakentaminen. Loppukesällä työt laajenevat koko rakennettavan kaupunkiradan osuudelle.

Vuoden 2002 työt eivät aiheuta merkittäviä muutoksia junaliikenteeseen, sillä töiden pääpaino on nykyisten raiteiden itäpuolelle rakennettavan uuden raiteen maanrakennus- ja siltatöissä.

Keravan kaupunkirata otetaan käyttöön 15.8.2004. Käyttöönoton jälkeen loppuvuonna 2004 tehdään vielä hankkeeseen liittyviä silta-, katu- ja asemajärjestelytöitä. Kaupunkiradan valmistuttua lähijunaliikennettä voidaan lisätä. Pääradan kaksi itäisintä raidetta varataan tällöin Tikkurilan ja Keravan väliselle lähiliikenteelle. Kahta läntistä raidetta käyttävät kaukoliikenne ja Keravan pohjoispuolelle ulottuva lähijunaliikenne sekä tavaraliikenne. Tikkurilan ja Keravan välillä kaupunkirata antaa parhaimmillaan mahdollisuuden 10 minuutin vuoroväleihin.

Lähde RHK tiedote 16.4
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/tiedotteet.html

Julkisasiamies: Suomi löi laimin junadirektiiviä

20.04.2002 14:27

EY-tuomioistuimen julkisasiamiehen mielestä Suomi on laiminlyönyt nopeaa junaliikennettä koskevan direktiivin täytäntöönpanoa. Julkisasiamies otti kantaa asiaan tiistaina. Hänen ratkaisuehdotuksensa jälkeen EY-tuomioistuin tekee lopullisen päätöksen, joka voi poiketa julkisasiamiehen kannasta. Aikaa päätöksen tekoon saattaa kulua pari kuukautta.

EU-komissio nosti Suomea vastaan kanteen, koska sen mukaan Suomi ei ole pannut ajoissa täytäntöön direktiiviä, joka tähtää suuren nopeuden junien rataverkkojen yhteensovittamiseen. Julkisasiamies on sitä mieltä, että Suomen pitäisi myös korvata komission oikeudenkäyntikulut. Nopeaa junaliikennettä koskeva direktiivi tuli voimaan lokakuussa 1996, ja kansallinen lainsäädäntö olisi pitänyt olla mukautettuna siihen vuoden 1999 huhtikuussa. Suomalaisten lakiesitys on eduskunnassa kuitenkin vasta nyt. Lain odotetaan tulevan voimaan ehkä jo kevään aikana. Jos laki tulee voimaan ennen EY-tuomioistuimen päätöstä, voi olla, että komissio vetää kanteensa takaisin.

Lähde HS 17.4
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020417KO6

Arviointi oikoradan sosiaalisista vaikutuksista valmis

15.04.2002 21:14

Kerava-Lahti-oikoradan vaikutuksia alueen asukkaiden elinoloihin, asumisviihtyvyyteen, kulkuyhteyksiin sekä asuinympäristön turvallisuuteen on selvitetty. Arvioinnin tavoitteena oli löytää keinoja, joilla rata voidaan toteuttaa niin, että rakentaminen tuottaa mahdollisimman vähän haittaa ympäristön asukkaille.

Lunastuksen kohteena olevat kokivat vaikutukset pääsääntöisesti kielteisinä. Vaikutukset ovat osin taloudellisia, osin psyykkisiä (epävarmuus, unettomuus, ahdistus).

Radanvarren lähialueilla sosiaaliset vaikutukset keskittyvät lähinnä melukysymyksiin, oikoradan estevaikutuksiin, maisemavaikutuksiin sekä mahdollisiin muutoksiin asukkaiden liikkumismahdollisuuksissa

Uusilla asemapaikkakunnilla, Mäntsälässä ja Haarajoella, oikorata tuo mukanaan suuria sosiaalisia muutoksia. Asemapaikkakunnat houkuttelevat uusia yrityksiä ja asukkaita, mikä on jo johtanut maankäytön muutospaineisiin.

Seurannaisvaikutukset Keski-Uudellamaalla ja valtakunnallisestikin tasaavat alueiden välisen vaurauden ja hyvinvoinnin jakautumisa. Suurimpina hyötyjinä pidetään Mäntsälää, Lahden seutua ja Päijät-Hämettä.

Lähde RHK tiedote 15.4
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/tiedotteet.html

Katkennut ajojohdin haittasi liikennettä

15.04.2002 21:02

Pukinmäen asema-alueella katkennut sähköradan ajojohdin haittasi Helsingin lähiliikennettä torstaina. Ruuhka-ajan junista jouduttiin peruuttamaan kaikki I-tunnuksella liikkuvat junat välillä Helsinki-Tikkurila. Myös osa Helsingin ja Hiekkaharjun välillä liikennöivistä P-junista jäi pois.

Itäisen radan viereen puolelta päivin pudonneessa johtimessa oli 25 000 voltin jännite, mutta se ei aiheuttanut vaaraa asemalla olleille ihmisille. Vauriota päästiin korjaamaan vasta myöhään illalla, kun liikenne hiljeni, kertoi VR:n liikenteenohjausyksikön päällikkö Mauno Haapala. Puistolan, Tapanilan, Malmin ja Pukinmäen asemilta Helsinkiin päin tulevat kaupunkijunat käyttivät iltapäivällä läntistä pääraidetta.

Lähde HS 12.4
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020412KA3

Tavarajuna kiskoilta Nokialla

11.04.2002 21:02

Tavarajuna suistui raiteiltaan varhain torstaiaamuna Suoniemellä Nokian lähellä. Rauman suunnasta tullut juna väisti Tampereelta tullutta junaa erilliselle ohitusraiteelle ja jatkoi toistaiseksi tuntemattomasta syystä matkaansa raiteen loppuun saakka.

Veturi törmäsi turvapuskuriin kiskojen päässä ja liukui oman mittansa verran kiskojen ohi hiekalle. Veturi ja junan kolme ensimmäistä vaunua vaurioituivat, mutta vahinkojen laajuudesta ei ole vielä tarkkaa tietoa. Junassa oli kaikkiaan 42 vaunua, joista vain kolmessa oli lastia. Kukaan ei loukkaantunutulosajossa, eikä se haitannut junaliikennettä. Onnettomuustutkintakeskus selvittää onnettomuuden syytä.

Lähde HS Tuoreet 11.4
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20020411OL27

VR:n lippu-uudistus sai yhdyskuntarisut

11.04.2002 20:26

VR:n lippu-uudistus sai viime vuoden Yhdyskuntasuunnittelun Risut. Yhteiskuntasuunnittelun seura YSS jakoi Ruusut ja Risut 12.3 Helsingissä.

Yhdistyksen mukaan lippu-uudistuksessa pettivät sekä tiedotus että ajoitus. Myös lippukassojen perehdyttäminen vaikutti jääneen puolitiehen. Lisäksi kummallista on, että joillakin rataosuuksilla lipun hinta nousi, vaikka palvelu ei parantunut, eikä lippuun sisältyvä paikkalippu aina takaa istuinpaikkaa.

Lähde HS 13.3

Junalippujen hinnat nousevat huhtikuun alussa

28.03.2002 10:37

Junalippujen hinnat kaukoliikenteessä ja pääkaupunkiseudun vyöhykealueella muuttuvat 1.4.2002. Kaikkiaan junamatkustuksen hintataso nousee 2,7 prosenttia. Kaukoliikenteessä lyhyillä matkoilla korotus vaihtelee junatyypeittäin. Pikajunissa hinnat kallistuvat alle 75 kilometrin matkoilla selvästi keskimääräistä korotusta enemmän. Sen sijaan taajamajunissa ja InterCity-junissa lippujen hinnat pysyvät ennallaan aina 90 kilometrin pituisiin matkoihin asti. Pidemmillä matkoilla muutokset eri junatyypeissä noudattelevat yleistä tasoa.

Päivittäisten työmatkustajien lipuissa hinnanmuutos on keskimääräistä pienempi. Pääkaupunkiseudulla VR:n vyöhykealueella 30 päivän lippujen hinnat nousevat keskimäärin 2,4 prosenttia. Kaukoliikenteessä korotus 30 päivän lipuissa on keskimäärin 1,4 prosenttia. Eniten nousevat pikajunan 30 päivän lippujen hinnat, keskimäärin 2,9 prosenttia. Taajamajunissa korotus jää alle prosentin. InterCity-junissa 30 päivän lipun hinta pysyy ennallaan.

Ennen 1.4. ostetut liput saa vielä nykyiseen hintaan, ja ne kelpaavat normaalisti voimassaolonsa ajan. Edellinen junalippujen hinnankorotus oli 1.1.2001.

Lähde VR tiedote 27.3
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n33

VR tilaa kahdeksan uutta Pendolino-junaa

28.03.2002 10:22

VR tilaa kahdeksan uutta Pendolino-junaa Alstom Ferroviarialta. Junien toimitukset alkavat vuonna 2004, ja sarjan viimeinen juna valmistuu vuonna 2006. Tuolloin VR:n käytössä on yhteensä 18 Pendolino-junaa. Junayksikön hinta on 13,5 miljoonaa euroa. Tilaus liittyy vuonna 1997 solmittuun sopimukseen, jonka mukaan VR:llä on ollut optio enintään 15 junasta aikaisemmin tilattujen kymmenen junan lisäksi.

Pendolino-junat kulkevat nykyisin väleillä Helsinki–Turku ja Helsinki–Tampere–Jyväskylä. Liikennettä on tarkoitus laajentaa Jyväskylästä eteenpäin Kuopioon ja Tampereelta Ouluun tämän vuoden aikana. Tavoitteena on, että Pendolino-verkosto kattaa pääradat vuoteen 2006 mennessä.

Lähde VR tiedote 26.3
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n32

VR:n tulos laski

24.03.2002 23:04

VR-konsernin tulos vuodelta 2001 oli 42,0 miljoonaa euroa. Vastaava luku edellisenä vuonna oli 51,6 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 49,0 (65,5) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kertyi 1 150,9 (1 143,0) miljoonaa euroa. Konsernin rahoitusasema ja maksuvalmius säilyivät hyvinä.

Talouselämän heikko suhdannekehitys näkyi erityisesti kotimaan tavaraliikenteessä. Alkuvuonna hyvin kehittyneet kuljetusmäärät kääntyivät laskuun loppuvuonna ja jäivät puoli prosenttia edellisvuodesta.

Matkojen määrä pääkaupunkiseudun lähijunissa kasvoi prosentin. YTV-alueella kasvua oli lähes 3 prosenttia. Kaikkiaan pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä tehtiin 43,4 miljoonaa matkaa. YTV-alueen liikennettä lisäsi Helsingin ja Leppävaaran välille valmistuneet lisäraiteet ja niiden myötä parantunut palvelutaso. Kaukojunissa tehtiin 2 prosenttia vähemmän matkoja kuin edellisvuonna eli yhteensä 11,6 miljoonaa. Ratojen teknisen tason vuoksi kaukoliikenteen matka-ajat ovat pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet parin viime vuoden aikana erityisesti itäisessä Suomessa. Suomen ja Venäjän välinen henkilöliikenne kasvoi 16 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Idänjunissa tehtiin yhteensä 240 000 matkaa. Matkustus oli vilkasta erityisesti vuodenvaihteen sesonkina. Junamatkojen määrä viime vuonna oli kaikkiaan 55,0 miljoonaa. Henkilöliikenteen liikevaihto oli 281,6 (274,4) miljoonaa euroa.

Lähde VR tiedote 24.3
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n29

Savonradalta lakkautetaan 11 seisaketta

13.03.2002 17:27

Junat ohittavat ensi kesäkuusta lähtien pysähtymättä kaikkiaan 11 Savonradalla olevaa seisaketta. Hiljentyviin pysäkkeihin kuuluu muun muassa lähes 3000 asukkaan Otava, jonka asemaa käyttää lähes joka päivä yli 10 henkeä. Otavan kanssa saman kohtalon kokevat Horpun, Kirjokiven, Hillosensalmen, Orilammen, Voikosken, Mouhun, Suonteen, Airakselan, Kurkimäen ja Rättimäen seisakkeet. Pysäkit sijaitsevat Kouvolan ja Kuopion välillä.

Päätöksen taustalla on VR:n halu uudistaa junien aikataulurakennetta ja parantaa vaihtoyhteyksien sujuvuutta. Aikataulurakenne on tarkoitus laittaa uusiksi ensi kesänä. Pienten pysähtymispaikkojen matkustajamäärät ovat VR:n mukaan olleet vähäisiä. Jatkossa matkustustarpeet tyydytetään muun muassa bussikuljetuksilla.

Ratahallintokeskus voi päätöksen myötä lakkauttaa seisakkeet. Se tietäisi investointi- ja kunnossapitosäästöjä.

Seisakkeiden lopettamispäätöksen seurauksena lakkautetaan kaksi Mikkelin ja Kouvolan välillä kulkevaa taajamajunavuoroa. Lakkautettavat junat ovat päivittäin kulkevat H 713 ja H 714. Niistä ensimmäinen on lähtenyt Kouvolasta kello 13.24 ja saapunut Mikkeliin kello 14.47. Jälkimmäinen on puolestaan lähtenyt Mikkelistä kello 15.49 ja saapunut Kouvolaan kello 17.07.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan VR Osakeyhtiö voi lopettaa kyseisten junien liikenteen kesäkuun toisena päivänä. Taajamajunat ovat ministeriön ostoliikennettä.

Lähde Länsi-Savo

Raitiovaunu suistui kiskoilta

02.03.2002 11:39

Osa Helsingin keskustan raitiovaunuliikenteestä oli poikki puolitoista tuntia, kun kakkoslinjan vaunu suistui kiskoilta Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun risteyksessä vähän ennen klo 17:ää keskiviikkona. Mannerheimintielle poikittain jäänyt vaunu saatiin siirretyksi vasta kello 18.30. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja.

Raitiovaunu oli tulossa kello 16.58 Aleksia ja kääntymässä pohjoiseen Mannerheimintielle, kun se suistui raiteilta ja törmäsi kiskojen ja ajoradan väliseen kiviesteeseen. Haaveriussa raitiovaunun telit vioittuivat ja katolla ollut virroitin jäi solmuun ajolankoihin. Virroittimen irttottamisen ajakasi katkaistiin virta kokonaan Kaivokadulta etelään, jolloin koko eteläisen kantakaupungin raitiovaunuliikenne pysähtyi. Liikenne käynnistettiin vähitellen, ja se alkoi toimia normaalisti kello 18.30. Raitiovaunuliikennettä hoidettiin haaverin aikana poikkeusreittejä, ja aikataulut olivat sekaisin vielä alkuillastakin.

Lähde HS 28.2

Junaliikenne Venäjälle nopeutuu toukokuussa

02.03.2002 11:30

Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne nopeutuu toukokuussa, kun Venäjä ryhtyy rajalla tarkastamaan passeja ja tullaamaan matkustajia liikkuvassa junassa. Aluksi kokeiluna toteutettavasta uudistuksesta kerrottiin Suomen liikenneministeriön virkailijoille Moskovassa keskiviikkona päättyneessä liikennekomission kokouksessa. Suomen valtuuskuntaa johtanut liikenneministeriön kansliapäällikkö Juhani Korpela arveli, että kokeilu muuttuu pysyväksi järjestelyksi.

Henkilöliikenteen nopeuttaminen Helsingin ja Pietarin välillä oli yksi kokouksen pääaiheista. Tavoitteena olevaan kolmen tunnin matka-aikaan ei kuitenkaan päästä lähivuosina. Kummassakin maassa ratkaisut ovat osin kiinni rahoituksesta.

Lähde HS 28.2

Turvalaitevika hiljensi Savon radan

02.03.2002 11:18

Kouvolan ja Pieksämäen välille iskenyt turvalaitevika pysäytti junaliikenteen Savon radalla torstaina 21.2 kello 10. Liikenne oli poikki kokonaan 14.30 asti. Liki tuhat matkustajaa kuljetettiin bussein ja taksein Kouvolan ja Pieksämäen välillä. Matka on noin 200 kilometriä.

Vian tiedettiin olevan tietoliikenteessä, mutta sen syytä ei tiedetty. Vika saatiin korjatuksi niin, että vasta kello 19 tienoilla liikenne oli lähes normaali. "Sama vika sotki ilmeisesti jo aamulla henkilöliikenteen lipunmyyntiä", Kouvolan ohjausalueen päällikkö Terho Lankinen arvioi. Ensimmäisenä pysähtyi Helsingistä 7.34 Ouluun lähtenyt henkilöjuna. Pieksämäelle jäi yksi juna ja Hillosensalmeen kaksi, sillä vian seurauksena vaihteet eivät kääntyneet eivätkä valot vaihtuneet. Yksiraiteisella radalla ei ohittamaan päässyt.

Junien matkustajat vietiin tukkiutuneelta rataosalta linja-autolla. Pieksämäen ja Kouvolan väliä kulki Lankisen mukaan toistakymmentä linja-autoa. Matkustajia kuljetettiin myös taksein. Lankinen arvioi matka-aikojen pidentyneen laitevian vuoksi parisen tuntia. "Jatkoyhteyksien menettämisen vuoksi ajat saattoivat pidetä vielä siitäkin."

Lähde HS 22.2
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020222KO2

Junien lipunmyynti takkuili tunnin ajan

02.03.2002 11:11

Paikkalippujen myynti juniin oli torstaina 21.2 poikki koko maassa noin tunnin ajan, kun järjestelmää ohjaavaan tietokoneeseen tuli vika. Matkalippujen myyntiin ei ongelma VR:n mukaan vaikuttanut. Markkinointipäällikkö Antti Jaatinen VR-osakeyhtiöstä kertoi, että paikkalippujen myynti keskeytyi noin kello 11 ja katkos kesti lähes klo 12:een.

"Juniin pääsi kuitenkin ilman paikkalippuakin. Konduktööreillä on aina junissa varapaikkoja, joihin paikkaliputtomia voidaan ohjata", Jaatinen sanoi. Hänen mukaansa myynnin katkos ei aiheuttanut isoja ongelmia. "Oli onneksi aamupäivä keskellä viikkoa, jolloin on aika hiljaista muutenkin."

Lähde HS 22.2

Paikallisjunien pakkaskestävyyttä parannetaan

17.02.2002 22:07

Joulun ja loppiaisen välinen poikkeuksellisen kova pakkasjakso aiheutti ongelmia VR:n lähiliikenteelle. Erityisesti vanhemmat Sm1-2 -lähijunat hyytyivät pakkaseen ja pyryyn. Sen sijaan uudemmat Sm4 -junat selvisivät kylmyydestä ongelmitta. VR:n Ilmalan varikko lisäsi koko pakkasjakson ajan asentajia yövuoroihin ja viikonloppuihin. Aamuliikenne pystyttiinkin hoitamaan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta pienin häiriöin, lähinnä junien kokoonpanoja lyhentämällä. Muutamana päivänä I-junat ja joitakin muita vuoroja jouduttiin kuitenkin peruuttamaan kokonaan.

Vanhemman kaluston ongelmat tulivat esiin jo helmikuussa vuonna 2001. Sen jälkeen VR on perusteellisesti selvittänyt toimenpiteet, joilla vanhan kaluston talviluotettavuutta voidaan parantaa. Kaluston korjaaminen päästin aloittamaan viime syksynä. Kaikkiaan työt maksavat VR:lle 3,7 miljoonaa euroa. Parannustöissä on muun muassa korjattu junien jarrujärjestelmiä, tehty muutoksia lämmitysjärjestelmään ja suojattu junien sähkömoottorit kosteuden aiheuttamilta ongelmilta. Työt ovat käynnissä, mutta vielä kesken. VR:llä arvioidaan, että ensi talveen mennessä muutostöistä on tehty niin suuri osa, että kaluston luotettavuus on selvästi tätä talvea paremmalla tasolla.

Lähde Matkaan 1-2/2002

Junien kulunvalvonnan viimeinen laajennusvaihe käynnistyi

16.02.2002 09:54

Junien automaattinen kulunvalvontajärjestelmä on tärkeimmillä pääradoilla valmis, ja järjestelmän viimeinen laajennusvaihe on käynnistynyt. Kulunvalvontaa laajennetaan vielä siten, että vuoden 2005 loppuun mennessä järjestelmä kattaa kaikki henkilöliikenteen radat ja lisäksi tärkeimmät tavaraliikenneradat. Kulunvalvonnan ulkopuolelle jää vain vähäliikenteisiä, pääasiassa puutavarakuljetuksiin käytettäviä rataosuuksia.

Kulunvalvonnan viimeisestä laajennusvaiheesta ovat tähän mennessä valmistuneet jo rataosat Haapamäki–Seinäjoki ja Seinäjoki–Vaasa. Nämä mukaan lukien kulunvalvonnalla varustettua rataa on nyt 2 463 kilometriä. Valmistuttuaan koko järjestelmä kattaa yhteensä 4 552 kilometriä noin 5 900 kilometrin pituisesta rataverkosta.

Kulunvalvontajärjestelmän viimeiseen rakennusvaiheeseen kuuluvat jo valmistuneiden osuuksien lisäksi rataosat Oulu–Kontiomäki, Oulu–Tornio, Tornio–Kolari, Laurila–Kemijärvi, Iisalmi–Kontiomäki, Kontiomäki–Vartius, Iisalmi–Ylivieska, Siilinjärvi–Viinijärvi, Jyväskylä–Pieksämäki, Pieksämäki–Joensuu, Joensuu–Nurmes, Niirala–Säkäniemi, Savonlinna–Parikkala, Haapamäki–Jyväskylä, Jyväskylä–Äänekoski, Kerava–Sköldvik, Turku–Uusikaupunki, Hyvinkää–Karjaa ja Karjaa–Hanko. Vähäliikenteisillä rataosilla hankkeeseen sisältyy myös uuden turvalaitejärjestelmän rakentaminen.

Junien automaattisella kulunvalvontajärjestelmällä varmistetaan, että juna noudattaa sille asetettuja nopeusrajoituksia ja opasteita. Jos juna ylittää sallitun nopeuden, laitteisto varoittaa ylinopeudesta ja tarvittaessa jarruttaa automaattisesti.

Kulunvalvontajärjestelmän ratalaitteiden hankinnasta vastaa Ratahallintokeskus ja veturilaitteiden hankinnasta VR Osakeyhtiö. Järjestelmän ratalaitteiden kustannukset ovat kaikkiaan noin 128 miljoonaa euroa, josta viimeisen vaiheen kustannusarvio on 53 miljoonaa euroa. Kulunvalvonnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1993, ja ensimmäisenä järjestelmä otettiin käyttöön rataosuudella Kirkkonummi–Turku vuonna 1995.

Lähde RHK Tiedote
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/tiedotteet.html

Rataverkko 2020 -suunnitelmaa muutettu

14.02.2002 22:53

Ratahallintokeskus on päivittänyt viime keväänä valmistuneen Rataverkko 2020 -suunnitelmansa, joka sisältää esityksen radanpidon kehittämishankkeista sekä niiden vaikutuksista ja kustannuksista. Suunnitelman tarkistaminen tuli ajankohtaiseksi, kun kolme merkittävää hanketta eli oikorata Kerava–Lahti, kaupunkirata Tikkurila–Kerava sekä sähköistys Oulu–Kontiomäki–Vartius/Iisalmi sisällytettiin valtion vuoden 2002 talousarvioon. Suunnitelmassa on nyt arvioitu näiden päätettyjen hankkeiden vaikutukset koko rataverkon kehittämiseen.

Tarkistetun Rataverkko 2020 -suunnitelman mukaan budjettiin sisällytetyt uudet hankkeet toteutetaan nopeasti ja tehokkaasti. Näiden jälkeen painopiste on Helsinki–Pietari-yhteyden kehittämisessä välillä Lahti–Luumäki. Seuraavaksi on priorisoitu sähköistyksen jatkaminen sekä Seinäjoki–Oulu-välin nopeuden nosto. Vuosaaren satamaradan oletetaan toteutuvan erillisrahoituksella.

Rataverkko pidetään liikenteen edellyttämässä kunnossa radanpidon rahoitustasosta riippumatta. Tämä merkitsee sitä, että ratojen kunnossapito ja korvausinvestoinnit vievät edelleenkin suurimman osan radanpidon rahoista.

Lähde RHK tiedote 12.2
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/tiedotteet.html

Keski-Pasilan ratapiha halutaan kaavoittaa

10.02.2002 20:36

Valtio ja Helsingin kaupunki neuvottelevat Keski-Pasilan ratapihan tulevaisuudesta. Niiden mielestä alue pitää saada nykyistä tehokkaampaan käyttöön, kuten toimistoille ja asunnoille. Valtio aikoo sijoittaa maan arvon noususta saamansa hyödyn Vuosaaren suursataman tie- ja vesiväyliin. Tavallisesti kaupunki ottaa itselleen osan sellaisesta arvonnoususta, joka on syntynyt tehokkaan kaavoituksen vuoksi. Keski-Pasilassa hyödyn saisi valtio maan omistajana kokonaan. Valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli keskiviikkona Vuosaaren liikennejärjestelyjä liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasin (kok) esityksestä.

Sasi esitteli valiokunnalle ministeriönsä ja kaupungin allekirjoittamaa pöytäkirjaa. Sen mukaan valtio ja kaupunki jakavat sataman väyläkustannukset puoleksi. Väylien kokonaiskustannukset ovat 205 miljoonaa euroa (1,2 miljardia markkaa). Sasin mukaan ministerit suhtautuvat rahoitusratkaisuun ja Keski-Pasilan kaavoittamiseen myönteisesti. Hän ei usko, että suunnitelmia voitaisiin sotkea aluepoliittisin perustein. "Kyseessähän on valtion maiden jalostaminen Helsingissä", Sasi sanoo. Aiesopimus kaavoituksesta aiotaan tehdä kevään kuluessa. Rahoista sovittaisiin ensi vuoden talousarviossa.

Seuraavaksi aiotaan selvittää yhdessä rautateiden kanssa, kuinka suuri osa ratapihasta voidaan lohkaista uuteen rakentamiseen. Hän lupaa, ettei junaliikennettä vaikeuteta. Kaupungin puolelta neuvotteluja on käynyt kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen (kok). Jatkoneuvotteluissa "valtion tiimissä" ovat edustajat liikenne- ja viestintäministeriöstä, Senaatti-kiinteistöstä ja valtiovarainministeriöstä. VR Osakeyhtiön toimitusjohtaja Juhani Kopperi varoittaa ahnehtimasta liikaa maata ratapihalta. "Kovin paljon sieltä ei voi irrottaa. Henkilöliikenne tarvitsee laajennusvaraa. Keski-Pasila on ainoa vara-alue, kun Ilmalan varikkoaluekin on aivan täynnä", Kopperi huomauttaa. Osa tavaraliikenteestä siirtyy uuden sataman myötä kulkemaan suoraan Vuosaaresta Keravan Saviolle. Kopperin mukaan tämä ei paljon vähennä maan tarvetta, koska ratapihalla on muitakin toimintoja kuin tavaroiden järjestelyt.

Lähde HS 7.2
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020207KA1

Kaikki vaunut taas paloturvallisia

07.02.2002 20:28

Tammikuun viimeisenä päivänä liikenteestä poistetut 19 kaksikerroksista InterCity-vaunua ja yksi Pendolino-juna otetaan jälleen käyttöön vaiheittain. Istuimien paloturvallisuus saadaan kansainvälisten normien vaatimalle tasolle käsittelemällä ne palon kestävyyttä lisäävällä aineella. Kaikki vaunut palaavat liikenteeseen ensi viikon aikana ennen hiihtolomien vilkkainta matkustusaikaa.

Matkustajien ei tarvitse vaihtaa lippujaan kalustomuutosten takia. Junissa on paikat kaikille lipun etukäteen varanneille. Tietoa paikoista saa konduktööreiltä. Pendolino-juna palaa Helsingin ja Jyväskylän väliseen liikenteeseen maanantaina 11.2. Aamun ensimmäinen vuoro Jyväskylästä klo 6.03 ajetaan vielä InterCity-kalustolla. Päivän muissa vuoroissa on jo Pendolino-juna. Kaikki InterCity-vaunut tulevat liikenteeseen ensi viikon perjantaihin 15.2. mennessä. Tänään alkanut istuimien käsittely on väliaikaistoimi. Parhaillaan selvitetään uuden, normit täyttävän verhoilukankaan valmistamista ja hankintaa. Kun uusi kangas on saatu, kalusto verhoillaan uudelleen. Verhoilutyöt eivät vaikuta liikenteeseen, sillä ne tehdään normaalin huollon yhteydessä.

Lähde VR tiedote 7.2
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n29

VR:n liikennemäärissä hienoista kasvua viime vuonna

05.02.2002 14:57

Junaliikenteen lievä kasvu jatkui edelleen viime vuonna. VR:n tavaraliikenteen määrä oli 3 prosenttia ja matkustajamäärä 0,5 prosenttia suurempi kuin edellisvuonna. Tavaraliikenteessä kansainväliset kuljetukset lisääntyivät ja kotimaan kuljetukset vähenivät hieman. Vastaavasti henkilöliikenteessä matkat lisääntyivät lähijunissa, mutta vähenivät kaukojunissa.

VR Cargon kuljetusmäärät korkealla tasolla

VR Cargo kuljetti viime vuonna 41,7 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä on VR:n suurin kuljetusmäärä tähän asti. Kotimaan liikenteen osuus oli 24 miljoonaa ja kansainvälisen liikenteen osuus 17,7 miljoonaa tonnia.

Kotimaan tavaraliikenne väheni 0,5 prosenttia, kun taas kansainvälinen liikenne kasvoi 8 prosenttia. Kansainvälinen liikenne tarkoittaa kuljetuksia, jotka ylittävät Suomen rajan junalla. Niistä valtaosa on Suomen ja Venäjän välistä liikennettä tai transitoliikennettä Suomen kautta kolmansiin maihin.

Kotimaisten kuljetusten supistuminen johtui teollisuuden suhdannetaantumasta. Rautatieliikenteen kannalta tärkeän metsäteollisuuden kuljetukset vähenivät 2 prosenttia ja kemianteollisuuden kuljetukset prosentin. Sen sijaan metalliteollisuuden kuljetusmäärät nousivat 4 prosenttia.

Tavaraliikenteen määrä Suomen ja Venäjän välillä kasvoi 8 prosenttia ja oli yhteensä 16,6 miljoonaa tonnia. Noin puolet kuljetuksista oli raakapuun tuontia. Suomen kautta kulkevan transitoliikenteen osuus idänliikenteestä oli 4 miljoonaa tonnia, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Länteen suuntautuvan liikenteen määrä säilyi viime vuoden tasolla ja oli yhteensä noin miljoona tonnia. Pääosa läntisestä liikenteestä kulki lautoilla Saksaan ja Ruotsiin.

Henkilöliikenteessä kasvua YTV-alueella

Henkilöliikenteessä tehtiin kaikkiaan noin 55 miljoonaa matkaa. Kasvu johtui pääkaupunkiseudun lähiliikenteestä, jossa YTV-alueen matkojen määrä lisääntyi 3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla tehtiin runsaat 43 miljoonaa junamatkaa.

Matkat kaukojunissa vähenivät 2 prosenttia, ja niiden määrä oli nyt 11,5 miljoonaa. Tärkein syy kaukoliikenteen supistumiseen on se, että matka-ajat ovat viime vuosina pysyneet ennallaan tai pidentyneet ratojen teknisen tason vuoksi.

Suomen ja Venäjän välinen liikenne kasvoi 16 % edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan idänjunissa tehtiin 240 000 matkaa. Erityisen vilkasta matkustus oli vuodenvaihteen sesonkiaikana.

Lähde VR
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n28

Junat myöhästelivät lumipyryn vuoksi

02.02.2002 16:23

Lauantaiaamun kova lumi- ja räntäsade vaikeuttivat junaliikennettä Parkanon radalla. Ongelma oli jo entuudestaan tuttu: vaihteet eivät kääntyneet. P44 jäi aikataulustaan Tampereelle saapuessaan reilu 20 minuuttia. Junassa ongelmasta tiedotettiin asiallisesti. Tiedotuksen jälkeen junaa alettiin peruuttaa kohtauspaikalta Parkanon suuntaan jonkun matkaa ja matka kohti Tamperetta saattoi jatkua.

Matkustajavaunuja pois liikenteestä

31.01.2002 21:52

VR on tänään ottanut toistaiseksi pois liikenteestä yhden Pendolino-junan ja 19 kaksikerroksista Intercity-vaunua. Syynä on, että kaluston toimittajien alihankkija on käyttänyt istuimien verhoilussa kangasta, joka ei täytä tiukkoja kansainvälisiä rautatiekaluston paloturvallisuusnormeja. Junaliikenteeseen päätös vaikuttaa siten, että Intercity-junia joudutaan lyhentämään ja välin Helsinki-Tampere-Jyväskylä Pendolino-vuorot korvataan muulla kalustolla.

VR on tilannut Pendolinot italialaiselta Alstom Ferroviarialta ja kaksikerroksiset Intercity-vaunut espanjalais-suomalaiselta Talgolta. Kumpikin yhtiö on käyttänyt istuimien toimittajana suomalaista Varho Oy:tä. Se puolestaan on hankkinut istuimien verhoilukankaan norjalaiselta Gudbrandsdalens Uldvarefabrikilta. Verhoilukankaan koostumusta muutettiin tiukentuneiden ympäristövaatimusten takia. Tällöin kangas menetti osan paloturvallisuusominaisuuksistaan. VR edellyttää, että kaluston toimittajat verhoiluttavat istuimet uudella kankaalla. Työ pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti. Kankaan valmistuksen aloittamisesta viimeisen istuimen verhoiluun kuluu kuitenkin useita kuukausia.

Lähde Vr tiedote 31.1
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n41

Lauantain kaukojunat pahasti jumissa

28.01.2002 21:53

Pyryn jäljiltä pöllynyt lumi myöhästytti junia vielä lauantaina iltapäivällä koko maassa. Huonoin oli tilanne Tampereen seudulla, jossa lumi tukki jo puhdistettuja vaihteita ja myöhästytti kaukojunia pahoin. Vielä iltapäivällä sai Tampereella odottaa Helsingin, Oulun ja Pieksämäen junia yli puoli tuntia. "Vaikka juna Tampereelle tulee ajoissa, toisen junan odottaminen myöhästyttää", liikennenohjaaja Juha-Pekka Hölli sanoi.

Pahin tilanne oli Pieksämäen suunnan junilla. Tampereen asemalla oli silti rauhallista. Useimmat matkaajat osasivat jo varautua viivästyksiin. Myöhästymisen aiheutti vaihteiden tukkeutuminen lumesta. Normaalisti vaihteet hoidetaan automaattisesti, mutta tuiskussa automatiikan sulatus ei riittänyt. Kun lumi jäätyi vaihteeseen, se ei enää kääntynyt. VR otti Tampereella, Toijalassa ja Parkanossa töihin kaikki saatavissa olevat työntekijät puhdistamaan vaihdeita entiseen malliin luuadan kanssa. "Kun pakkasta oli 10 astetta ja armoton tuuli, vaihde oli tukossa heti lakaisijan lähdettyä."

Tampereen seudun pyryt heijastuivat myöhästymisinä myös Helsinkiin, jossa vielä lauantai-iltana lupailtiin puolesta tunnista tuntiin myöhästyviä kaukojunia. Yöjunien uskottiin pääsevän liikkeelle normaalisti. Aamupäivän myöhästymiset olivat vielä pidempiä. Pääkaupunkiseudun lähijunat pysyivät tämän pyryn yli hyvin aikatauluissaan.

Lähde HS 27.1 s. A 7

Junat myöhästelivät lumipyryn vuoksi

25.01.2002 22:53

Voimakkaan lumipyryn vuoksi erityisesti pohjoisesta liikennöivät junat olivat myöhässä aikataulustaan. Myös Vaasan ja Jyväskylän välillä kova lumentulo on hidastuttanut junien aikatauluja.

Seinäjoen ja Tampereen välillä vaihteet eivät käänny lumen kasautumisen vuoksi. Tämän vuoksi Tampereelta Helsinkiin klo 15.00 liikennöivä pikajuna P 52 jäi aikataulustaan myöhään noin tunnin. Junan jatkoyhteydet Turun satamaan hoidettiin bussikuljetuksin. Vaasan ja Jyväskylän välillä myöhästymiset ovat olleet tunnin luokkaa. Jatkoyhteydet on hoidettu korvaavin bussi- ja taksikuljetuksin.

Lähde VR tiedote 25.1
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n40

Haarajoen aseman rakentamista emmitään

25.01.2002 22:38

Järvenpään kaupunki ei ole vielä päättänyt, minkälainen lähiö Haarajoelle pitäisi tehdä. Päätöksellä on merkitystä myös Mäntsälän kunnalle. Oikoradan rakentaminen Keravan ja Lahden välille alkaa ensi syksynä. Jos Haarajoelle tulee vain katos radan varteen, junien pysähtymistiheys voi myös Mäntsälässä jäädä vähäiseksi.

Oikorata valmistuu todennäköisesti 2006. Aikaa kaavoituspäätösten tekemiseen tai itse kaavoitukseen on vähemmän. Jos Haarajoesta haluttaisiin 3 000-4 000 ihmistä palveleva asema, Järvenpään kaupungin pitäisi tehdä jonkinlaisia periaateratkaisuja jo tämän vuoden aikana. "Aluetta koskevan yleiskaavan pitäisi valmistua ensi vuonna tai sitä seuraavana vuonna. Asema Haarajoelle tulee, jos valtioneuvosto antaa lunastusluvan. Me teemme suunnitelmat sen mukaisesti", Järvenpään kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila sanoo. Asema vaikuttaa Ilkka Holmilan mukaan olennaisesti Järvenpään kaupungin koillisosien suunnitteluun. "Tämä on meille vaikea kysymys, koska Haarajoki ei kytkeydy suoraan kaupungin keskustaan. Rata menee Keravalta Mäntsälän kautta Lahteen. Emme vielä tiedä, millaista liikennettä radalle tulee."

Lähde HS 23.1
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020123KA7

Kalasataman metroasemaa kiirehditään

25.01.2002 22:32

Kalasataman metroaseman rakentamisen nopeuttaminen eteni maanantaina. Helsingin kaupunginhallitus oikeutti kiinteistölautakunnan hyväksymään rakentamistyön aikaistamista koskevan sopimuksen alueen yksityisten kiinteistönomistajien kanssa. Sopimuksen mukaan Kalasataman metroasema olisi käytössä vuoden 2006 lopussa. Asema voidaan ottaa käyttöön vaiheittain siten, että kulkuyhteys laitureille olisi aluksi vain aseman länsipäästä. Uusi asema tulee Kulosaaren sillan länsipäähän Varastokadun yläpuolelle. Asema maksaa 16,8 miljoonaa euroa (100 miljoonaa markkaa). Alueen kiinteistönomistajat ja kiinteistövirasto maksaisivat summasta puolet ja liikennelaitos toisen puolen. Yksityisen rahan osuudeksi jäisi noin kolmasosa kokonaissummasta.

Matka-aika metrolla keskustaan pitenee uuden aseman käyttöönoton jälkeen 1,5 minuuttia. Uutta vaunukalustoa ei tarvita. Yksityistä rahoitusta käyttämällä kaupunki voi ottaa riskin, että aseman käyttäjämäärät jäävät pieniksi. Nyt aseman ympäristössä on niin vähän työpaikkoja, että päivittäinen käyttäjämäärä olisi alle 3 000 ihmistä. Maankäyttöä tehostamalla käyttäjämäärä voisi nousta 6 000:een.

Lähde HS 22.1
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020122KA1

Lipunmyynti käynnistyy taas Kupittaan asemalla

24.01.2002 16:35

Kupittaan aseman lipunmyynti käynnistyy uudelleen 24. tammikuuta klo 5.15. Jouluaattoaamuna sattuneen tulipalon vuoksi lipunmyynti on ollut kuukauden suljettuna. Tulipalo vahingoitti kaikkia aseman sähkölaitteita. Aseman hissi ja liukuportaat on saatu kuntoon ja laiturivalaistus otettiin käyttöön 17. tammikuuta. Muut korjaustyöt saadaan valmiiksi tammikuun loppuun mennessä. Junaliikenne Kupittaalta jatkuu normaalisti.

Lähde VR
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n39

VR:n aikataulurakenne muuttuu

18.01.2002 10:38

VR:n aikataulurakenne muuttuu 2. kesäkuuta 2002. Vilkkaimmilla Etelä-Suomen radoilla otetaan käyttöön uudenlainen perusaikataulu, jossa jokaisella junatyypillä on tunneittain omat ja aina samat lähtöminuuttinsa eri asemilla. Esimerkiksi InterCity-junat lähtevät Helsingistä Tampereelle aina tietyllä minuutilla. Uudistuksen tavoitteena on matkustamisen helppous.

Junatyyppejä on neljä: Pendolino-juna, InterCity-juna, pikajuna ja taajamajuna. Aikataulujen lisäksi myös junien pysähdyspaikat vakioidaan. Asiakas tietää, milloin eri hintatason junatyypit lähtevät ja missä ne pysähtyvät ja voi valita sopivan vaihtoehdon. Uudistuksen yhteydessä myös junavuorojen määrä kasvaa tärkeimmillä yhteysväleillä kuten Helsingin ja Tampereen välillä. Lisäksi jatkoyhteydet paranevat. Aikataulut suunnitellaan siten, että Tampere, Toijala, Seinäjoki ja Kouvola ovat vaihtoasemia. Lyhyen ajan sisällä niille saapuu ja niiltä lähtee useita junia.

Lähde VR tiedote 17.1
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n36

Uudet laivajuna-yhteydet Tallinnaan ja Rostockiin

17.01.2002 18:04

VR:n Laivajuna-edut ovat laajentuneet koskemaan Tallinkin ja Superfast Ferriesien matkustajia. Tallink liikennöi Helsingistä Tallinnaan ja Superfast Ferries Hangosta Rostockiin.

Tallinkin Laivajuna-etu koskee kaikkia Suomesta ostettuja varustamon hotellipaketteja. Pakettimatkan ostaja saa 50 prosentin alennuksen aikuisen junalipusta. Pelkät risteilymatkat eivät oikeuta alennukseen. Tallink risteilee Suomen ja Viron välillä kolmella risteilylaivalla ja huhtikuusta alkaen myös kahdella Express-laivalla. Uusi Romantika-risteilyalus aloittaa liikennöinnin Suomenlahdella toukokuussa.

Superfast Ferries liikennöi kahdella, vuonna 2001 valmistuneella aluksella Hangon ja Rostockin väliä. Matka-aika on 22 tuntia. Laivajuna-alennus koskee kaikkia Superfast Ferries -laivamatkoja. Junalla voi matkustaa joko suoraan Hankoon tai Helsinkiin, mistä on Rautatientorilta järjestetty maksullinen bussikuljetus Hangon satamaan aivan laivan viereen. VR:n Laivajuna-etuus koskee myös Silja Linen, Viking Linen, Nordic Jet Linen ja Finnlinesin matkoja.

Lähde VR
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n37

Oikoradan sosiaaliset vaikutukset tutkitaan

16.01.2002 23:15

Kerava–Lahti-oikoradan vaikutukset alueen asukkaiden elinoloihin, asumisviihtyvyyteen, kulkuyhteyksiin sekä asuinympäristön turvallisuuteen selvitetään. Arvioinnin tavoitteena on löytää keinoja, joilla rata voidaan toteuttaa niin, että rakentaminen tuottaa mahdollisimman vähän haittaa ympäristön asukkaille. Arviointiraportti valmistuu maaliskuun 2002 loppuun mennessä.

Sosiaalisten vaikutusten arviointi tehdään haastattelemalla lunastusmenettelyn kohteena olevia henkilöitä, muita radanvarren ja asemanseutujen asukkaita sekä hankkeen suunnittelun ja viranomaiskäsittelyn avainhenkilöitä. Lisäksi arvioidaan Ratahallintokeskuksen saamaa yleisöpalautetta sekä analysoidaan lehtikirjoittelua osassa alueiden sanomalehdistä. Palautetta Ratahallintokeskukselle voi edelleen antaa myös Internetissä www.rhk.fi/oikorata. Arvioinnin tekevät Maa ja Vesi Oy sekä LT-Konsultit Oy Ratahallintokeskuksen toimeksiannosta. Kerava–Lahti-oikoradan rakentaminen aloitetaan Mäntsälästä lokakuussa 2002.

Lähde RHK tiedote 16.1
Lähde WWW http://www.rhk.fi/tiedotteet/tiedotteet.html

Suomessa eniten tasoristeysturmia pohjoismaissa

11.01.2002 11:46

Tasoristeysonnettomuuksia oli viime vuonna 58, määrä on parikymmentä prosenttia suurempi kuin 1999. Onnettomuuksissa kuoli 12 henkeä, viisi loukkaantui vakavasti ja 18:n vammat olivat lievempiä. Ratahallintokeskuksen tutkimus hahmottelee keinoja tasoristeysten parantamiseksi. Maailmalta löytyy esimerkiksi tie, joka sananmukaisesti nousee pystyyn junan tullessa. Tutkimuksen mukaan Suomessa on tasoristeysturmia selvästi enemmän kuin muissa pohjoismaissa. Sataa tasoristeystä kohti kirjattiin 1999 Suomessa 0,92 onnettomuutta, Ruotsissa 0,28 ja Norjassa 0,24. Suomessa ja Norjassa ylikäytäviä on lähes yhtä paljon eli runsaat viisituhatta, mutta Norjassa onnettomuuksia oli vain neljäsosa Suomen 48:sta.

Varoituslaitteiden taso vaihtelee kolmessa pohjoismaassa melkoisesti. Norjassa ei ole lainkaan ylikäytäviä, joilta puuttuisivat kaikki varoituslaitteet ja -merkit. Ruotsin liki yhdeksästätuhannesta ylikäytävästä yli puolessa ei ole varoitusmerkkejä, ja Suomessa tällaisia on runsas viidennes. Ruotsalaiset selviävät kuitenkin näistä paikoista suhteessa vähemmin vahingoin. Kirsi Pajunen ja Petteri Katajisto ovat koonneet tutkimukseensa toimia, joilla ylikäytävien turvallisuutta voisi kohentaa. Varmin keino olisi ylikäytävän poisto esimerkiksi keskittämällä ylityskohtia tai rakentamalla eritasoristeys.

Lähde HS 7.1
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020107KO2

Ratahallintokeskuksessa paljastui iso kavallus

10.01.2002 23:04

Ratahallintokeskuksessa on vuoden vaihteessa paljastunut vuosia jatkunut kavallus, josta keskusrikospoliisi epäilee tarkastusmaksutoimiston esimiestä, alle 40-vuotiasta naista. Naisen epäillään kavaltaneen yli viiden vuoden aikana noin 50 000 euroa (noin 300 000 markkaa) rahoista, joita liputta junalla matkustaneet olivat joutuneet maksamaan ratahallintokeskuksen tarkastajille.

Törkeästä kavalluksesta ja virkarikoksesta epäilty nainen ei ollut tarkastajien esimies, vaan maksuliikennettä hoitavan tarkastusmaksutoimiston esimies. Hänen virkasuhteensa purettiin tammikuun alussa. Nainen on palauttanut pienehkön osan rahoista ja poliisi selvittää nyt, mihin loput rahoista ovat kadonneet, kertoo kavallusjutun tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Kimmo Markkula krp:sta. Rikos alkoi paljastua tavallisessa sisäisessä tarkastuksessa. Epäilyt heräsivät, kun tileissä oli epäselvyyksiä, ja ratahallintokeskus otti yhteyttä poliisiin joulukuun lopussa. Keskusrikospoliisi (krp) aloitti esitutkinnan tämän viikon alussa.

Lähde HS 9.1
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020109KO14

Helsingin kasvu tietää joukkoliikenneinvestointeja

10.01.2002 23:00

Helsingin yleiskaavan 2002 luonnoksessa kaupungin väkiluvun arvioidaan olevan vuonna 2020 noin 600 000 asukasta. Taustalla on halu säilyttää viheralueet, säästää ranta-alueita ja välttää asumisviihtyvyyden liiallinen lasku täydennysrakentamisen seurauksena. Helsingin yleiskaavaa käsitellään seuraavan kerran kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 10. tammikuuta. Tämän jälkeen kaavaluonnos asetetaan kaupunkilaisten nähtäville tammikuun 14. päivästä lukien.

Joukkoliikenteeseen tukeutuen uusia kerrostaloalueita aiotaan rakentaa Pasilaan, Laajasalon öljysataman paikalle sekä länsimetron varrelle Koivusaareen.

- Koivusaareen tulisi metroasema ja jonkin verran meren täyttöä, Helsingin kaupungin yleiskaava-arkkitehti Jussi Vuorinen kertoo.

Koivusaaren täyttö on poikkeus, sillä mittavista merentäyttöhankkeista ollaan luopumassa. Kantakaupungin tavarasatamat Jätkäsaari ja Sompasaari muuttuvat kerrostaloalueiksi. Satamiin rakentamisten edellytyksenä on satamatoimintojen siirtäminen Vuosaareen. Viikkiin ja tulevaisuudessa rakentuvalle Malmin lentokentän alueelle kaavaillaan uutta pikaraitiotietä, joka olisi metron ja raitiovaunun välimuoto.

- On lähdetty siitä, että Viikki ja tulevaisuudessa myös Malmi tarvitsevat paremmat joukkoliikenneyhteydet. Pikaraitiotien osalta on vielä ratkaisematta, miten se yhdistetään kantakaupunkiin ja miten yhteys saadaan riittävän nopeaksi, Vuorinen sanoo.

Länteen suunnitellaan vedettäväksi uusi metrolinja Lauttasaaren ja Kuusisaaren kautta Espoon Otaniemen kautta Tapiolaan ja sieltä mahdollisesti Matinkylään. Idässä varaudutaan siihen, että metroa voidaan jatkaa Mellunmäestä Sipoon puolelle. Kokonaan uusi metrolinja rakennetaan kulkemaan Pasilan ja Töölön kautta Katajanokalle ja siitä edelleen meren ali Laajasalon öljysataman tulevaan lähiöön.

Myös uusia rautatielinjoja rakennetaan. Länteen menevä rantarata ja pohjoisen päärata aiotaan yhdistää niin sanotulla Pisara-lenkillä, joka sukeltaisi maan alle Pasilassa ja kiertäisi keskustan alla. Ratkaisulla on tarkoitus helpottaa varsinkin Pasilan ja päärautatieaseman välin ruuhkia.

Lähde Alueuutiset 9.1
Lähde WWW http://www.alueuutiset.com/news.shtml

Raitiovaunuliikenne hidastui

10.01.2002 22:54

Raitioliikenne hidastui vuoden 2001 aikana keskimäärin 15 sekuntia. Eniten viivästyksiä raitiovaunuille aiheuttavat liikennevalot, koska kaikissa valoristeyksissä ei ole haluttu katkaista vihreitä aaltoja raitiovaunujen hyväksi. Kahden sekunnin mittaustarkkuudella raitiovaunujen liikennevaloviivytykset vähenivät 17 risteyksessä ja lisääntyivät 25 risteyksessä. Ennallaan viivytykset pysyivät 61 risteyksessä. Yhteensä kaikissa mitatuissa risteyksissä raitiovaunujen viivytykset lisääntyivät 37 sekuntia. Liikenteenohjauskeskuksessa arvioidaan raitioliikenteen hidastuneen likkennevalojen takia noin 15 sekuntia. Päätepysäkiltä toiselle ajaessaan raitiovaunu joutuu kulkemaan noin 40 liikennevaloristeyksen kautta.

Lähde Alueuutiset 9.1.

VR parantaa puhelinpalvelua

10.01.2002 22:39

VR Henkilöliikenne otti käyttöön yhtenäiset palvelunumerot koko maassa 7.1.2002, kun puhelinpalvelutoiminta alkoi Riihimäen yhteyskeskuksessa. Samalla asemien nykyiset neuvontanumerot poistuvat käytöstä lukuun ottamatta yrityspalvelunumeroita.

Yhteyskeskus palvelee asiakkaita suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Neuvontanumerosta 0307 20 900 voi kysellä aikataulu- ja hintatietoja sekä tehdä varauksia. Ruotsinkielellä palvelua saa numerosta 0307 20 901 ja englanninkielellä numerosta 0307 20 902. Uutena palveluna otetaan käyttöön pääkaupunkiseudun lähiliikenteen neuvontanumerot, jotka palvelevat suomeksi numerossa 0307 20 910 ja ruotsiksi numerossa 0307 20 920. Puhelinpalvelu toimii joka päivä kello 7-22.

Lisäksi aikataulutietoja saa ympäri vuorokauden automaattisesta neuvontapalvelusta. Automaatti vastaa suomeksi numerossa 0307 20 906 ja ruotsiksi numerossa 0307 20 907. Palveluautomaatit ovat aluksi koekäytössä. Puhelinjärjestelmässä on mukana 12 rautatieasemaa eri puolilla Suomea. Puheluista peritään paikallisverkkomaksu.

Lähde VR tiedote 4.1
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n33

VVO ostaa VR:n vuokra-asunnot

04.01.2002 17:40

Yleishyödyllinen rakennuttaja ja vuokra-asuntojen omistaja VVO ostaa VR-yhtymältä sen kaikki, liki 2000 aravavuokra-asuntoa. Se tapahtuu ostamalla VR:ltä sen omistaman Avarra Asunnot Oy:n koko osakekannan. Kauppaan kuuluu 82 taloa, joissa on kerrosneliöitä yhteensä 107 000. Asunnot sijaitsevat vanhoilla rautatiepaikkakunnilla. Eniten huoneistoja on Hyvinkäällä, 350, koska siellä VR:llä on ollut laajaa konepajatoimintaa. Helsingistä ja Tampereelta VVO:lle tulee yli 200 asuntoa ja Vantaalta 190. Vain Pieksämäki on sijaintipaikkakunnista sellainen, missä VVO:lla ei ole entuudestaan asuntoja.

VR:lle jää edelleen lähes 500 vapaarahoitteista huoneistoa, joiden mahdollisesta myynnistä yhtiö päättää erikseen. Luvussa eivät ole enää mukana radanvarsien punaiset mökit, jotka aikanaan on siirretty ratahallintokeskukselle ja joita valtion kiinteistösijoitusyhtiö Kapiteeli on kaupitellut.

Lähde HS 4.1
Lähde WWW http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020104TA15

Pakkanen kiusannut junaliikennettä

03.01.2002 09:22

Keskiviikon kova pakkanen on hyydyttänyt VR:n junaliikennettä. Kylmyyden takia pääkaupunkiseudun lähiliikenne ja osa kaukoliikenteestä meni jumiin, kun junien ovet jäätyivät. Pääkaupunkiseudun lähiliikenne takkuilee vielä torstaiaamunakin. Kaikkia vaunuja ei ole ehditty sulattaa aamuun mennessä, joten tavallista lyhyemmät junat saattavat olla poikkeuksellisen täynnä. Helsingin ja Tikkurilan välillä kulkevan I-junan vuorot on torstaiaamuna kokonaan peruttu.

Rantaradalla Huopalahden ja Kirkkonummen välillä junat ovat myöhästelleet muutaman jäätyneen vaihteen vuoksi 10 - 20 minuuttia. Lisäksi Jorvakseen hajonnut sähköjuna on viivästyttänyt liikennettä.

Lähde YLE Uutiset 3.1
Lähde WWW http://ww2.yle.fi/pls/show/frameUutiset?id=171605

Kupittaan asemalla paloi

02.01.2002 20:29

Tulipalon seurauksena Kupittaan aseman lipunmyynti on toistaiseksi suljettu. Junaliikenne jatkuu kuitenkin normaalisti ja asema on avoinna matkustajille. Asiakkaiden toivotaan korjaustöiden aikana käyttävän ensisijaisesti Turun aseman palveluja. Kupittaalta junaan nousevat matkustajat voivat ostaa liput junasta konduktööriltä ilman palvelumaksua. Erikoisliput kuten esimerkiksi Vihreät lähdöt tai 30 päivän liput täytyy lunastaa Turun aseman lipunmyynnistä ennen matkaa.

Jouluaattoaamuna sattunut tulipalo vaurioitti pahoin sähköpääkeskusta, minkä takia invahissi ja liukuportaat eivät toimi. Liikuntarajoitteiset eivät siis toistaiseksi voi käyttää asemaa.

Lähde VR tiedote 31.12
Lähde WWW http://www.vr.fi/news/uutta/uutta.htm#n31

Artikkelihaku

Resiina 1/2024

Rautatieuutiset 2002

Joulukuu

Marraskuu

Lokakuu

Syyskuu

Elokuu

Heinäkuu

Kesäkuu

Toukokuu

Huhtikuu

Maaliskuu

Helmikuu

Tammikuu