Vuosaaren satamarata

Tekniset tiedot

Liikenne: vain tavaraliikennettä
Raideleveys: 1524 mm
Pituus: 19 km
Raiteita: 1
Sähköistys: 25 kV 50 Hz
Kulunvalvonta: kyllä
Kauko-ohjaus: kyllä
Suojastus: kyllä

Historia

Olli Keski-Rahkonen

Näkymä Vuosaaren satama-alueelle

Helsingin alueella on ollut kaksi merkittävää tavaraliikenteen satamaa, Länsisatama sekä Sompasaaren satama, joihin molempiin on ollut rautatieyhteys. 2000-luvun alussa satama-alueet kuitenkin kaavoitettiin asuinalueiksi, ja uusi satama päätettiin sijoittaa Helsingin itäpuolelle Vuosaareen.

Vuosaaren sataman rakennustöihin liittyi myös laajoja rautatie- ja maantiehankkeita. Satamaan rakennettiin rautatieyhteys, joka haarautuu Helsinki–Riihimäki-radalta Keravan eteläpuolella Saviolla. Rautatien pituus on noin 19 kilometriä, ja siitä 14,1 kilometriä on tunnelissa. Rataosalla sijaitseva Savion tunneli on Suomen pisin tunneli. Syvimmillään tunnelit ovat 60 metrin syvyydessä ja 20 metriä merenpinnan alapuolella. Lisäksi rata ylittää sataman läheisyydessä sijaitsevan luonnonsuojelualueen noin 200 metrin pituisella sillalla.

Vuosaaren ratapihan rakentaminen aloitettiin vuonna 2003, ja tunneleiden louhinta joulukuussa 2004. Tunneleiden sisärakennustyöt käynnistyivät syksyllä 2006. Rataa rakennettiin yhtä aikaa sekä Keravan että Vuosaaren suunnilta, ja kiskotus yhdistettiin Savion tunnelissa 23. huhtikuuta 2008. Rataosa avattiin liikenteelle 28. marraskuuta 2008.^[1]

Vuosaaren satamaradan odotetaan nostavan rautatieliikenteen osuutta satamien liikenteestä noin kymmenellä prosentilla 30 prosenttiin.

Olli Keski-Rahkonen

Tavarajuna Vuosaaren ratapihalla

Liikenne

Rataosalla on ainoastaan tavaraliikennettä. Suurin sallittu nopeus on 80 km/h ja suurin sallittu akselipaino 25 tonnia.^[2] Tavarajunia vedetään pääosin Sr2-vetureilla. Satamassa päivystävät radio-ohjausvarustetut Dv12-veturit.

Aluksi radan liikenne suunniteltiin hoidettavan Sr1-veturein. Kuitenkin pian liikenteen aloittamisen jälkeen Sr1-vetureihin alkoi ilmestyä Savion rautatietunnelissa vikoja, joiden takia junia jumittui tunneliin.^[3] Asiaa tutkittaessa huomattiin, että talviaikana kylmästä ja kuivasta ilmasta tunnelin kosteaan ja lämpimään ilmastoon kulkevaan veturiin kondensoituu vettä, joka sulaessaan aiheuttaa sähkölaitteisiin maavuotoja. Sr2-vetureissa sähkölaitteet on eristetty paremmin ulkoilmasta, joten ongelma on saatu poistettua veturikiertoa muuttamalla.

Rataosan kuvaus

Rataosa alkaa Keravalta, jossa se erkanee Helsinki–Riihimäki-radasta. Rata on linjattu pääradan rinnalle Savion aseman eteläpuolelle saakka, jossa se kääntyy 13,5 kilometrin pituiseen Savion rautatietunneliin. Tunneli käy syvimmillään noin 20 metriä merenpinnan alapuolella, ja alittaa useita asuinalueita. Rautatietunneliin liittyy neljä ajotunnelia, neljä pystykuilua sekä automaattisesti toimiva ovi tunnelin eteläpäässä. Ovella estetään vedon syntyminen pitkään tunneliin. Tunnelin jälkeen rautatie kulkee Kehä III:n rinnalla, ja alittaa Kehä III:n sekä Itäväylän liittymän ennen kuin sukeltaa 600 metrin pituiseen Labbackan rautatietunneliin. Tunneli päättyy Porvarinlahden ylittävälle sillalle, jonka eteläpuolelta alkaa Vuosaaren ratapiha. Ratapihan pohjoispäässä on laatuaan Suomen ensimmäinen junien läpivalaisulaite.

Lähteet

• [1] Harri Repo: Vuosaaren satamarata valmistuu (Tekniikka & Talous http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article77989.ece?s=l&wtm=-23042008)
• [2] Ratahallintokeskus: F 8/2009 Rataverkon kuvaus 1.1.2010 http://www.rhk.fi/@Bin/3390788/F8-2009%20web.pdf
• [3] Ylen aikainen 5.2.2009 http://yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/paakaupunkiseutu/2009/02/veturit_hyytyvat_yha_savion_tunneliin_525989.html

Kirjallisuutta

• Today’s Railways 4/2003 (s. 47)