Tekniset tiedot

Liikenne: vain tavaraliikennettä
Raideleveys: 1435 mm ja 1524 mm
Pituus: 4 km
Raiteita: 1
Sähköistys: ei
Kulunvalvonta: JKV vain Tornion ratapihan pohjoispäässä
Kauko-ohjaus: vain Torniossa
Suojastus: ei

Suomessa käytetyn 1524 mm:n ja Ruotsissa käytetyn 1435 mm:n raideleveyden välinen ero on niin pieni, ettei radalla voida käyttää kolmikiskoraidetta. Tämän vuoksi Tornionjoen ylittävällä radalla on käytössä nelikiskoraide, jossa eri raideleveyksien kiskot on sijoitettu lomittain.

Historia

Suomen puolella rautatie Oulun Tuirasta Kemin kautta Tornioon avattiin liikenteelle vuonna 1903.^[2] Ruotsin puoleinen rautatie Bodenista Morjärven kautta Haaparantaan valmistui 1915. Tornionjoen ylittävä kansainvälinen rautatieyhteys Suomen ja Ruotsin välille avattiin liikenteelle tilapäisen joen jäälle rakennetun raiteen avulla vuonna 1917. Nykyinen rautatiesilta valmistui kahta vuotta myöhemmin.^[1]

Rataosan kuvaus

Tornion (Tor, km 884, 0 km) rautatieasema sijaitsee ratapiha-alueen pohjoispäässä. Yhdysliikenne- ja tavararatapihan keskiosan muodostavat pääasiassa suomalaisen raideleveyden raiteet, ruotsalaisen raideleveyden raiteiden sijaitessa ratapihan molemmilla laidoilla. Ratapihan eteläpäässä suomalaisen ja ruotsalaisen raideleveyden raiteet liittyvät yhteen muodostaen nelikiskoraiteen, ja rata ylittää Tornionjoen sivuhaaran, Kirkkoputaan.

Kirkkoputaan länsirannalla Haaparannan ja Röyttän suunnat erkanevat, nelikiskoraiteen jatkuessa vain Haaparannan suuntaan. Rata kaartaa Tornion kirkon eteläpuolitse Tornionjoen sillalle ja Tornio-rajan (Trr, km 887, 3 km) rajaliikennepaikka ohitetaan.

Vuonna 1919 valmistuneesta Tornionjoen rautatiesillasta suurin osa on Ruotsin puolella. Valtakunnanrajan merkkinä sillalla on valkea kyltti. Sillan Ruotsin puoleiset jänteet on maalattu sinisiksi, Suomen puoleisten ollessa harmaita. Alun perin kääntösillaksi rakennettu pitkä, keskeltä nivelöity siltajänne muutettiin kiinteäksi vuonna 1985.^[3]

Haaparannan (Hpa, km 889, 4 km) ratapiha alkaa lyhyen matkaa sillan länsipuolelta. Suomalaisen leveyden raiteet johtavat asemarakennuksen pohjoispuolitse, ruotsalaiset eteläpuolitse. Suomen Liikennevirasto käyttää Haaparannasta lyhennettä Hpa, Ruotsin Trafikverket lyhennettä Hp.

Liikenne

Rataosalla on ollut kansainvälistä henkilö- ja tavaraliikennettä Tornionjoen sillan valmistumisesta saakka. Kuljetusmäärät ovat vaihdelleet kulloisenkin liikennetarpeen mukaan.

Henkilöliikenteen lakkautukset alkoivat vuonna 1984, kun Statens Järnvägar lopetti osan Ruotsin puoleisesta henkilöliikenteestä. Vuonna 1988 Valtionrautatiet lakkautti henkilöliikenteen välillä Kemi-Haaparanta. Viimeinen SJ:n henkilöjuna lähti Haaparannasta vuonna 1992.^[1] 2000-luvun alussa Bodenin ja Haaparannan välillä liikennöitiin lyhyen aikaa henkilöjunilla, mutta liikenne lopetettiin pian kannattamattomana. Valtionrautateiden ja myöhemmin VR:n Helsinki–Kolari-reitin junat pysähtyivät edelleen Tornio-Pohjoisen ja myöhemmin Tornio-Itäisen seisakkeella, kuitenkaan käymättä Tornion asemalla.

Rajan ylittävä tavaraliikenne hoidetaan vaihtotyönä. Green Cargon vaihtotyöyksikkö käy Torniossa yleensä kerran tai kahdesti päivässä arkisin sekä lauantaisin. VR:n vaihtotyöyksikkö käy Haaparannassa tarvittaessa. Pääasiassa rajan ylittävä liikenne muodostuu konttirahdista sekä Outokummun tuotteiden kuljetuksista.

Tulevaisuus

Rajan ylittävän tavaraliikenteen odotetaan kasvavan, kun Ruotsin puolella rakenteilla oleva uusi rataosuus Kalixista Haaparantaan valmistuu vuonna 2012. Korkeiden standardien mukaan rakennettava uusi sähköistetty rataosuus Kalix–Haaparanta korvaa valmistuttuaan vanhan ja huonokuntoisen Morjärveltä Karungin kautta Haaparantaan johtavan radan.^[4]

Liikennepaikat

Lähteet

1. Järnväg.net: Banguide Boden-Morjärv-Haparanda-(Torneå)
2. Ratahallintokeskus: Suomen rautatietielasto 2009, s. 10 (http://www.rhk.fi/tietopalvelu/tilastot/2009/)
3. Svenska Järnvägsklubben: Järnvägsdata med trafikplatser 2009
4. Trafikverket: Haparandabanan (http://www.trafikverket.se/haparandabanan)