KALUSTOMUUTOKSET VR:LLÄ HUHTI–HEINÄKUUSSA 2010

Uudet

• 3 Sm6 (94 10 3890 002–004)
• 3 Edm (70 10 7576 521–523)
• 64 Shmmns-tw

Romutetut

• 1 EFit (23517)

Muutetut

• 1 Ed (28051) sarjaan Edb (50 10 2697 431)

Myydyt

• 1 BT (01349) Design Samuli Alonen
• 1 BT (01397) Pieksämäen kaupunki

Hylkäyspäätös

• 2 BXG
• 52 Hbi
• 17 Hkb
• 3 Hkba
• 1 Occ
• 15 Ome
• 1 Sp
• 1 Tad
• 1 XG

Sm1-yksiköt 6003 ja 6014 ovat jääneet pois liikenteestä 1.7.2010 alkaen. Esitys niiden hylkäämisestä on tehty.

Sm2 6092:n takateli putosi kiskoilta 19.8., kun kolmen yksikön runkoa siirrettiin vaihtotyönä Riihimäen aseman raiteelta 8 seisontaraiteelle 9. Vaihtoliikkeen aikana keskimmäisenä olleen rungon teli putosi vaihteessa kiskoilta, mutta vaurioitti pahoin vasta seuraavaa vaihdetta. Viimeksi mainittu oli varaosien puutteen takia pois käytöstä pari viikkoa, jonka aikana liikenne raiteiden 8–10 pohjoispäästä oli estynyt tai rajoitettu. Sm:n teli vaurioitui niin pahasti, että runko siirrettiin aputeliä käyttäen Hyvinkään konepajalle korjattavaksi.

Sm3-junissa on ollut tulipalojen alkuja. S 45:n ajomoottori syttyi palamaan 13.5.2010 Iittalan pohjoispuolella Vinnilässä. Leteensuo–Vinnilä-väliä liikennöitiin yksiraiteisena, kunnes Sm3 saatiin pois linjalta ja rata tarkastettua alkuillasta. S 41:ssä syttyi 8.6.2010 puolestaan akustovaraaja Malmilla. Kaukoliikenteen raiteet olivat poikki pelastuslaitoksen varmistaessa tilanteen. Viallinen juna saatiin pois linjalta Ilmalaan puolilta päivin.

Sm6 eli Allegro ”vihittiin”, kun Venäjän pääministeri Vladimir Putin ja Suomen silloinen pääministeri Matti Vanhanen lähettivät 27.5.2010 Allegron 2-rungon muodollisesti ensimmäiselle matkalleen Lappeenrannasta. Sm6 (1-runko) ylitti ensimmäisen kerran Suomen ja Venäjän valtakunnanrajan 31.5.2010 mennessään koeajoille Venäjälle. Alku- ja keskikesällä koeajoja tehtiin lähinnä Venäjällä. Sm6 oli Laajakankaan koeraiteistolla Paltamossa 13.–14.9.2010. Kolmas Allegro tuotiin m/s Jan’illa (valm. nro 393/1997 Zhonghuan telakka, Shanghai) Vuosaaren satamaan 1.8.2010. Aiempien junien tapaan se tuotiin rekoilla Vuosaaresta Pasilaan. Kuljetukset tapahtuivat 2. ja 3.8.2010. Ensimmäisen kerran runko kävi linjalla 31.8. ja tyyppitestit alkoivat viikolla 37. Neljäs eli viimeinen Allegro tuodaan Vuosaareen lokakuussa.

Sr1 3037 on ensimmäisenä sarjansa edustajana saanut kesäkuussa 2010 vihreän värityksen. 

Zephir-kumipyöräveturit, jotka molemmat VR on vuokrannut täksi vuodeksi Italiasta, ovat olleet koekäytössä Raumalla ja Ilmalan lisäksi Haminassa.

Dv12 2544 ja 2630 suistuivat kiskoilta T 3507:n törmättyä 23.6.2010 tukkirekkaan tasoristeyksessä Kyrön keskustassa.  Rekka oli kiertämässä puomeja. Henkilöliikenne korvattiin Turun ja Loimaan välillä busseilla. Makuuvaunuja kuljettava P 933 ajettiin kuitenkin junana P 1980 Karjaan ja Lohjan kautta. Tavarajunat ajettiin samoin Karjaan kautta. Paluusuunnan makuuvaunut ajettiin P 266:lla Helsinkiin, mistä edelleen Turkuun. Ajolangat jouduttiin siirtämään veturien noston ajaksi. Rata saatiin raivattua seuraavana aamuna.

Dr16 2816 on ensimmäinen vihreä Iso-Vaalee. Se valmistui koeajoihin elokuun alussa.

Ttv 15 siirrettiin 7.–8.2010 välisenä yönä Suomen Rautatiemuseolta Hyvinkäältä Pasilan talleille Porvoon Museorautatien käyttöön.

Ek 1004 tuotiin edellisen kuljetuksen paluusuunnassa Pasilasta Hyvinkäälle rautatiemuseolle. Tämä 2-akselinen henkilövaunu on kunnostettu erinomaiseen kuntoon useiden vuosien uurastuksen tuloksena. Vaunu sai ensiesiintymisensä vielä hieman keskeneräisenä Rautatiemuseopäivänä 15.8.2010.

Volker Rail Suomi Oy ei saanut kesän aikana toivotulla tavalla ratatyöurakoita, joten vaihteen- ja raiteentukemiskonetta Ttk2 90 10 9422 002-6 ei tuotu kesän aikana Suomeen. Se on työskennellyt konsernin ratatöissä Virossa. Yhtiön raiteentukemiskone Ttk1 91042 puolestaan oli vuokrattuna Destia Rail Oy:lle sen voitettua runsaasti routavaurioiden tukemistöitä.

Eltel Networks Oy on voittanut Ruotsissa suuren sähköistysurakan, johon kuuluu kaikkiaan noin 160 raidekilometriä sähköratalaitteiden rakentamista. Urakkaa varten yhtiön johdonvetojuna Elmer on kavennettu Teräspyörän konepajalla Voikkaalla 1435 mm raideleveydelle. Elmer on ennenkin työskennellyt Ruotsissa. Lisäksi sähköistysurakkaan osallistuu Elmerin sisar, johdonvetojuna Elvira, joka ei ole koskaan ollut käytössä Suomessa. Elvira oli ennen tätä sähköistysurakkaa vuokrattuna Ruotsissa VR-Radalle. Molemmat johdonvetojunat on valmistettu Suomessa tavaravaunujen alustoille.

Eltelin johdonvetojunan kaksi vaunua putosi kiskoilta Humppilan Turun päässä 26.5.2010 aamuyöstä. Suistuminen katkaisi liikenteen niin, että vain Turun ja Loimaan välillä ajettiin junilla. Liikenne voitiin aloittaa rajoitetusti alkuiltapäivästä.

Lokomo C 600 (663/1972) siirrettiin maantielavetilla Voikkaalta Haminaan 22.6.2010. Veturille tehtiin peruskunnostus ja muutostyö, jonka jälkeen sen ainoat sähkölaitteet ovat ulkoisella sähkösyötöllä käytettävät esilämmityslaite ja ohjaamovalo. Ajon aikana veturin toimintoja ohjataan paineilmalla ja varustukseen kuuluvat mm. paineilmatoimiset ajovalot sekä tärinään perustuva käyttötuntimittari. C600 on ensimmäinen kiskokulkuneuvo, johon perinteikkäiden Saalastin valmistajanlaattojen sijaan asennettiin Teräspyörän laatat. Valmistusnumerointi jatkuu siitä, mihin se emoyhtiö Saalastilla jäi vuoden 2009 lopussa ja laatoista löytyvät tekniset tiedot emoyhtiön perinteitä noudattaen: valmistusnumero 170/2010 (663/1972), piirustus nro 46978 (118100), dieselveturi, akselijärjestys C, teho 440 kW, paino 48 t, suurin nopeus 40 km/h ja raideleveys 1524 mm. Veturissa on jäljellä vain yksi alkuperäinen Lokomon valmistajanlaatta, sillä toinen laatta varastettiin veturin kyljestä sen seistessä Kymintehtaan veturitallilla vuonna 2009.

OTSO 2R 152/2000 (ent. 38/1962) syttyi tuleen Joutsenossa 10.6.2010. Palon leviäminen ympäristöön onnistuttiin estämään. Szepaniak Oy:n omistama veturi kärsi huomattavia vahinkoja, mutta siitä huolimatta sen korjausta on suunniteltu. Veturi on työskennellyt viime vuodet Pulpin alueen puuratapihalla. Peruskorjauksen yhteydessä vuonna 2000 veturista tehtiin radio-ohjattu ja voimansiirto muutettiin hydraulimoottoreihin perustuvaksi.

Ttm2 90 10 9428 001-2 on Destia Rail Oy:n käyttöön rakennettu uusi monitoimityökone. Koneen veto-osan muodostaa Move 66 (Valmet 6610/1971) ja liitevaunuosan entinen Hka-vaunu 110771-3. Veto-/työntötangolla veto-osaan kytketty liitevaunu on varustettu nosturilla, sitä käyttävällä aggregaatilla ja hydrauliikkakoneikolla sekä Vapiti-kytkimellä. Myöhemmin koneelle on mahdollista tehdä muutostyö, jotta talvikäyttöä varten liitevaunuosa voidaan irrottaa ja veto-osaan asentaa lumiaurat.

Stora Enson Enocellin tehtaan vaihtotyöt Uimaharjussa siirtyvät tarjouskilpailun tuloksena 1.10.2010 Puhoksen Veturipalvelu Oy:n hoidettavaksi. Sopimukseen sisältyvät myös ympyrän muotoisella raiteistolla sijaitsevan Stora Enso Timberin Uimaharjun sahan vaihtotyöt. Yhtiö siirtää Uimaharjuun Puhokselta radio-ohjauslaittein varustetun OTSO 4 -veturinsa (111/1975). Siirrettävän veturin tilalle Puhoksen Veturipalvelu vuokrasi Teräspyörältä peruskunnostetun OTSO 4 -veturin 113/1975 (Dr25 98 10 8029 002-7). Puunpurku Uimaharjussa ei sisältynyt tarjouskilpailuun, joten Mantsinen Group Ltd Oy:n omistama MWM-904 -robottiveturi jatkaa työskentelyä Uimaharjussa.

Oy VR-Rata Ab:n ratatyökoneita on jälleen siirretty Ruotsiin. Teräspyörän konepajalla on kunnostettu ja kavennettu raideleveydelle 1435 mm Plasser & Theurer PBR-400 RS -tyyppinen sepeliaura Tsl 888 (570/1993). Ennen kunnostusta kone seisoi Kouvolassa muutaman vuoden. Lisäksi Teräspyörä asensi VR-Radan ruotsalaisen tavaravaunun alustalle johdonvetolaitteet, jotka purettiin suomalaisesta johdonvetovaunusta. VR-Yhtymän Pieksämäen konepajalla puolestaan on kavennettu ainakin Ttk2 850 sekä sähköradan tarkastus- ja huoltovaunu Tte 21, jotka on jo siirretty Ruotsiin. Niin ikään länsinaapuriin on siirretty myös keväällä hankittu Plasser & Theurer 08-32 C -raiteentukemiskone. Lähitulevaisuudessa Ruotsiin on kaavailtu siirrettäväksi entisten lisäksi huomattava määrä Tka7-ratakuorma-autoja.

Hr1 1009 törmäsi tallin takaseinään Pasilan veturitallilla 26.8.2010. Höyryveturimatkat 1009 Oy:n veturi oli lieskaputken korjaustyön helpottamiseksi käännetty kääntöpöydällä ja sitä työnnettiin kylmänä kauhakuormaajalla takaisin talliin tenderi edellä. Veturin kiinnitystä työntävään koneeseen vaijerilla ei pidetty tarpeellisena ja niinpä veturi lähti vierimään tallin takaseinää päin viettävää raidetta. Törmäyksessä Ukko-Pekkaan ei tullut mainittavia vaurioita, mutta tallin seinä tuhoutui.

Hr1 1021:n liikennekelpoisuuskatsastus oli 13.8.2010 Kerava–Sköldvik-rataosalla. Veturi vieraili tämän jälkeen rautatiemuseo-päivänä 15.8.2010 Hyvinkäällä, mistä se veti kaksi junaparia Rajamäelle. Veturilla ajettiin koulutusajoa Riihimäen ja Karjaan välillä 13.–15.9.2010, osittain kaupallisen liikenteen tavarajunissa. Koulukkaina oli kolme nuoremman polven veturinkuljettajaa. Viimeisenä ajopäivänä annettiin hyväksytyt ajonäytteet ja siltä osin höyryajoja pystyttiin turvaamaan vuosiksi eteenpäin. Ajoista kuvineen enemmän Resiinassa 4/2010.

Tv1 933:n kattilan vesipainekoetta valmisteltiin kesällä Toijalan veturimuseolla. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa ”Jumbo” voisi liikkua omin voimin tallialueella ja mahdollisesti hieman kauempanakin.

Tk3 1148:n omistaja on vaihtunut. Rovaniemellä olevan museojunan omistaa nyt entisen brittiomistajan tytär. Liikennöintisuunnitelmat ovat kuitenkin vielä auki. Brittiläinen Jemisoft ja rovaniemeläinen Kimroi Oy ovat viime kesänä peruuttaneet riitajutun Rovaniemen hovioikeudesta. Arctic Express -junalla kuljetettiin brittituristeja Rovaniemeltä Kemijärvelle jouluna 2007. Brittiläinen matkailuyrittäjä Adrian Collins lopetti laskujen maksamisen Kimroille helmikuussa 2008. Loppukesällä 2010 uusi omistaja kaavaili Rovaniemen veturitallin myymistä ja kaluston siirtämistä Sallaan.

Vk4 68 ”Leena” julkistettiin virallisesti Suomen Rautatiemuseolla 17.6.2010. Veturista enemmän omassa artikkelissaan s. 26–31.

Tornio–Haaparanta-välille 4.7.2010 suunnitellut PoRhan lättähattuajot Dm7:llä ja höyryajot ruotsalaisilla höyryvetureilla peruuntuivat viime hetkellä, koska Liikenteen turvallisuusviraston Trafin määräys kieltää liikennöinnin henkilöliikenteessä vaihtotyönä liikennepaikkojen välillä. Liikennöintimallihan Tornion ja Haaparannan välillä on nimenomaan vaihtotyö. Välillä ei ole enää mm. junaliikenteen opastimia, aikanaan liikennepaikoilla oli tulo-opastimet. Trafi ei luvannut antaa poikkeuslupaa lyhyellä varoitusajalla. Suomen ja Ruotsin puolilla museojunat liikennöivät kuitenkin suunnitellusti. Ruotsalainen höyryjuna ajoi Tornionjoen sillalle ja täsmälleen rajalle. Ruotsissa ei ole olemassa kieltoa matkustajien kuljettamisesta vaihtotyönä.

Proxion Trainin kehityspäälliköksi on nimetty 1.10.2010 alkaen Hannu Lehikoinen. Hän toimii mm. Haapamäen Museoveturiyhdistyksen liikennepäällikkönä. Proxion Trainin tavoitteena on aloittaa liikennöinti rautatieverkolla aikaisintaan 2012.

Destia Rail Oy on Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy:n uusi nimi 24.5.2010 alkaen (ks. Resiina 2/2010 s. 58). Destia on omistanut MVH:n kokonaan 1.4.2010 alkaen.

Alapitkä–Iisalmi-välillä oli erikoisesta syystä johtunut sähkökatkos 5.6.2010. Auto lensi Alapitkällä läheiseltä päätieltä vastaantulevien kaistan yli ratajohtopylvääseen, joka katkesi. Lisäksi Taipaleessa puu kaatui radalle. Virrattomana oli noin 50 km rataa. Myös koko seuraava päivä liikennöitiin vain dieseleillä. Sähköliikenne päästiin aloittamaan vasta 7.6. aamuyöstä.

Rekolassa tapahtui 18.6.2010 poikkeuksellisen paha liikennetuhotyö, kun radan kaapelikouruja ja sähkölaitetila sytytettiin tahallisesti. Laitetila, josta mm. hoidetaan kaikkien Hanalan opastimien ja vaihteiden virransyöttö, tuhoutui täydellisesti. Aluksi liikenne seisoi kokonaan 1,5 tuntia. Tämän jälkeen junat saattoivat ohittaa tuhoalueen, aluksi vain 10 km/t nopeudella. Palopäivänä liikenne oli suurissa hankaluuksissa ja mm. G-junat ja joka toinen K-juna peruttiin. Poliisi pidätti 1993 syntyneen tekijän 22.6. Korjaustyöt saatiin pääosin valmiiksi 23.6., jonka jälkeen junat kulkivat jälleen aikataulussa.

K19-protyyppiteliä koeajettiin kesäkuussa 2010 useilla radoilla. Uuden telin on valmistanut VR:n Pieksämäen konepaja. Se vastaa pitkälti K17- ja K18-telejä. Koeajoissa käytettiin kelavaunutyyppiä Shmmns-tw.

Kaksikerroksisia IC-vaunuja tilattiin 3.6.2010 yhteensä 40 vaunun sarja. VR-Yhtymä tilasi tällöin Transtechilta 30 tavallista Ed-vaunua sekä 10 Edfs-palveluvaunua. Vaunut toimitetaan toukokuusta 2011 kesäkuuhun 2012. Ne antavat Transtechille hyvän työllisyyden nyt toimituksessa olevien 20 kaksikerroksisen makuuvaunun jälkeen. Laajaan investointiohjelmaansa liittyen VR-Yhtymä lähetti puolestaan 20.5.2010 tarjouspyynnön 15 kaksikerroksisesta ravintolavaunusta ja 12 samoin kaksikerroksisesta ohjausvaunusta. Tarjouspyyntöön sisältyvät optiot 11 ravintolavaunusta ja 13 ohjausvaunusta. Näille optioille ostaja varaa oikeuden jakaa ne useaan erään, niin myös varaa oikeudet tilata molemmat vaunutyypit samalta toimittajalta tai tilata eri vaunutyypit eri toimittajilta. Lisäksi VR on suunnittelemassa sekä uuden sähkö- että dieselveturityypin hankintaa. Niillä korvattaisiin Sr1- ja Dv12-vetureita. Kumpaakin tyyppiä tarvittaneen toista sataa kappaletta.

Edm-makuuvaunut 28521 ja 28522 hinattiin Otanmäestä Kajaaniin 2.6.2010 junana 1689. Ne olivat ensimmäiset uudet vihreät makuuvaunut. Kajaanista matka kohti pääkaupunkia jatkui IC 78:lla jo samana iltapäivänä. Julkiselle sanalle vaunu 7010 7576522-5 esiteltiin 7.6. Helsingissä. Uusia vaunuja käytettiin ensin lisävaunuina Kemijärven yöjunassa, ja vakituiseen käyttöön ne tulivat loppukesästä yöjuniin P 266 ja P 273 Helsingin ja Rovaniemen välille. VR sai käyttöön kaikkiaan neljä uutta makuuvaunua kesän 2010 aikana. Loput 16 vaunua tulevat liikenteeseen vaiheittain kesään 2011 mennessä. Uusissa vaunuissa on useita pieniä parannuksia lisäämässä matkustusmukavuutta, mm. äänieristystä on parannettu ja alakerran hytteihin lisätty pienet pöydät. Invahyteissä on kaksi pistorasiaa, joista toisen virransyöttö on hengityslaitetta varten katkoton.

Eil- ja Eilf-lähiliikennevaunut peruskorjataan Hyvinkään konepajalla vuosina 2010–13. Kyseessä on vaunujen toinen peruskorjauskierros. Edellinen kierros tehtiin Turun konepajalla 1990-luvun lopussa.

Helsinki–Pietari-reitin raiteenmittausta toteutetaan yhteisin suomalais-venäläisin voimin 14.–15.10.2010. Samassa mittausjunassa molemmissa maissa kulkevat niin suomalainen ELLI kuin venäläinenkin raiteenmittausvaunu.

Suurisuon oikaisun Lahti–Kouvola-rataosalla eteläinen raide otettiin käyttöön 4.7.2010 ja pohjoinen raide 1.8.2010.  Koko Lahti–Luumäki–Vainikkala-peruskorjausprojektin kaikki ratapihatyöt valmistuivat elokuun aikana. Loppukesällä Vainikkalan matkustajalaiturit korjattiin ja niiden aitaukset muutettiin Schengen-sopimuksen mukaisiksi. Haittana matkustajajunien kuvausmahdollisuudet samalla heikkenivät. Nopeudennostokoeajot kahdella yhteenkytketyllä Pendolino-junalla ajettiin syyskuun aikana. Lahti–Luumäki-välin uusi nopeus on 200 km/t ja Luumäki–Vainikkala-välin 140 km/t.

Kaipiaisten, Kausalan ja Uudenkylän vanhoja turvalaitteita on taltioitu Raiderele ry:n toimesta. Laitteet ovat vapautuneet Lahti–Luumäki-perusparannuksen yhteydessä.

Etelä-Seinäjoki–Seinäjoki -kaksoisraide km:llä 343+820–346+700 avattiin liikenteelle 29.4.2010 klo 14. Avausta oli viivyttänyt kuukausia Trafin käyttöönottoluvan puuttuminen, joka puolestaan johtui osuudella lähellä Seinäjoen asemaa olevasta tasoristeyksestä. Uuden raiteen nopeus on aluksi 80 km/t, kunnes nostetaan loppuvuodesta nopeuskoeajojen jälkeen 160 km:iin/t.

Seinäjoki–Vaasa-rataosan sähköistys valmistuu ensi vuoden lopulla. Sähköistysurakan toteuttaa Ratatek Oy. Laajin yksittäinen työkohde on menneenä kesänä ollut Tervajoella Vähäkyrön ylikulkusillan kohdalla, missä rataa on laskettu, jotta sähköistys saadaan mahtumaan sillan alle. Tämän ratamuutoksen on toteuttanut VR-Rata.

Savonlinnan Laitaatsiltaan Saimaan uudelle syväväylälle on päätetty toteuttaa rautatiekääntösilta. Sen perusasento olisi auki purjehduskauden ajan. Viereen rakennetaan 24,5 korkea kiinteä maantiesilta.

VR Logistiikka on lopettanut useiden sivu- ja yksityisraiteiden palvelun. Sysmäjärvellä aiottiin lopettaa Pilppo Oy:n yksityisraiteen palvelu toukokuun alusta alkaen, mutta tämä peruttiin eduskuntakyselyn ja muiden yhteydenottojen jälkeen. Tikkurilasta alkavan Hakkilan radan kaupallinen liikennöinti oli vaarassa, mutta jatkuu pari kertaa viikossa. Sallan radan liikenne Isokylän itäpuolelta loppui käytännössä heinäkuun lopussa. Toistaiseksi viimeinen juna Kelloselästä lähti 29.7.2010. Kaikki raakapuu kuormataan nyt Kemijärvellä ja Isokylän teollisuusalueella. VR ei enää liioin kuljeta Kyrön eikä Riihimäen sahojen sahatavaraa. Tähän asti sahoilta on lähtenyt säännöllisesti runsaastikin tavaraa rautateitse. Proxion Train suunnittelee puolestaan kuljetettavaa tämäntyyppisiltä reiteiltä.

Kauttuan rata on suljettu käytännössä 13.12.2009 lukien. Tällöin lopetettiin kunnossapito odottamaan mahdollista uutta sokerijuurikasliikennettä Säkylän tehtaille syksyllä 2010. VR ei kuitenkaan enää ole edes antanut kuljetustarjousta juurikkaiden kuljettamisesta, joten kaikki kuljetukset tapahtuvat jatkossa maanteitse. Siksi radalle tarvittavia kunnossapitotöitä ja mm. hajapölkynvaihtoa ei 2010 ole tehty. Rata pysyy siis suljettuna, mutta sitä ei ainakaan vielä pureta. Yksittäisiä tasoristeysten kansia saatetaan kuitenkin poistaa.

RAILI eli GSM-R -radiojärjestelmä otetaan käyttöön koko junaliikenteessä 12.12.2010 mennessä. Kaikki VR:n veturit olivat saaneet radiot jo syyskuun aikana, mutta lokakuussa asennettiin vielä Sm-junien radioita. Vaihtotöissä RAILIn on oltava käytössä 28.2.2011.

IC-juniin asennetaan langattomat verkkoyhteydet, mikä on jatkoa aiemmin Pendolino-juniin asennetulle langattomalle verkkoyhteydelle. IC-junien verkkoasennukset tehdään vaunujen huoltokierron yhteydessä ja ne valmistuvat vaiheittain 31.12.2011 mennessä.

Espoon asemarakennuksen peruskorjaus valmistui toukokuun lopussa 2010. Korjauksen toteuttamiseksi Espoon kaupunki osti aseman VR Yhtymältä.

Tupoksessa Oulun eteläpuolella on ollut kesäkuusta 2010 alkaen koekäytössä kolme eri valmistajien pyörävoimien mittalaitetta. Laitteista yksi on kotimainen ja kaksi ulkomaista. Laitteilla mitataan pyörien aiheuttamat voimat rataan ja sitä kautta lovipyörät, vaunujen painot, akselipainot, pyöräpainot, jne. Koekäytön jälkeen yksi laitetyypeistä valitaan laajemman hankinnan perustaksi. Veturit ja vaunut tullaan tunnistamaan RFID-tunnistimilla, jollaiset tänä vuonna on jo asennettu suurimpaan osaan kotimaista kalustoa. Koealueen lähettyvillä on myös uusi laakerien kuumakäynti-ilmaisin sekä virroittimien kunnonvalvontalaite.

Laajakankaan koeajoraiteistolla Kontiomäellä on kesäkautena 2010 käynyt testeissä useita kalustotyyppejä. Kauden aloitti 15.6.2010 VR-Radan uusi Plasser Duomatic 08-32C -tukemiskone. Seuraavana kokeissa kävi 29.6. Destia Railin Matisa B 66UC -tukemiskone Ttk5 90 10 9422 001-8. Syyskuussa vieraana oli Allegro-juna.

Kolarin radan peruskorjaustyö Kaulinrannasta hieman Pellon ohi alkoi 31.5.2010. Rata saa betoniratapölkyt ja 60E1-kiskot. Kolari–Äkäsjoki-välin uudelleen avaamisen ja peruskorjauksen suunnittelu aloitettiin kesällä. Äkäsjoelle asti ajettiin ensimmäinen tarkastusajo rata-autoilla 26.5.2010. Edellisen kerran radalla liikennöitiin 2007, jolloin siltatarkastuksissa käytettiin osalla rataa Tka -ratakuorma-autoa. Radan on todettu sallivan liikennöinnin työjunilla ilman merkittävää kunnostusta. Ennen kaivosliikenteen alkua radan päällysrakenne kuitenkin uusitaan.

Ilomantsin radan peruskorjaustyö alkoi totaalikatkolla juhannuksesta 2010 alkaen. Urakoitsijana on toiminut VR-Rata. Työt valmistuivat pääosin elokuun loppuun mennessä. Ilomantsista Heinävaaraan on asennettu K43-kiskot ja sieltä eteenpäin on parannettu vain pölkytystä kiskojen säilyessä ennallaan.

Maanselkä–Vuokatti-osuuden peruskorjaus jatkui liikenteen täyskatkolla elokuussa 2010. Viimevuotisen MVH:n sijasta tänä vuonna työn urakoitsijana on ollut VR-Rata.

Kehäradan betonitunnelin rakentaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman lounaispäässä vaikutti kesä–heinäkuussa 2010 kiitotien 3 käytettävyyteen. Rakennustyömaalla käytettiin mm. korkeita paalutuskoneita, jotka muodostivat lentoesteen ja näin rajoittivat kiitotien 3 käyttöä. Lentoliikenne on normaalisti muutoinkin hiljaisimmillaan heinäkuussa, joten liikenteen painottuminen kiitoteille 1 ja 2 ei juuri liikenteeseen vaikuttanut. Vantaanjoen silta Kehäradalla valettiin 4.–5.8.2010. Kesän helteet viivästyttivät valun tekoa muutaman viikon.

Kunnossapitoalueen 8 eli Pieksämäki–Savonlinna–Joensuu–Iisalmi kunnossapidon kilpailutuksen voitti Destia Rail. Sopimus solmittiin Liikenneviraston ja DR:n välillä 2.7.2010. Kunnossapitovastuu siirtyy DR:lle 1.11.2010. Yhtiö voitti myös kunnossapitoalueen 4 Pieksämäki–Jyväskylä–Tampere–Pori/Rauma kilpailutuksen ja sopimus allekirjoitettiin Liikennevirastossa 27.8.2010. Tällä alueella kunnossapitovastuu siirtyy DR:lle joulukuun alusta 2010. DR siirtää uusille alueilleen kalustoa Pohjois-Suomesta, jossa osa alueista siirtyi takaisin VR:lle 1.7.2010 alkaen.

Röyttään on valmistunut huhtikuussa 2010 sammutetun kalkin kuormauslaitos. Ratapihan poikki kulkee uusi hihnakuljetin. Röytästä lähtee keväästä alkaen viikoittain kokojuna sammutettua kalkkia Talvivaaran kaivokselle.

Pasilan alaratapihan raiteiston purkutyöt käynnistyivät rivakasti 16.8.2010. Raiteet puretaan tulevan Keski-Pasilan toimisto- ja asuntoalueen tieltä.

Henkilöliikennepaikoista on valmistunut keväällä 2010 Liikenneviraston luokitus, jossa paikat jaetaan kehittämistavoitteiden mukaan kaukoliikenteen kolmeen luokkaan ja samoin lähiliikenteen kolmeen luokkaan. Kaukoliikenneluokat ovat 1 = matkakeskukset ja muut merkittävät risteysasemat, 2 = keskisuuret asemat ja 3 = pienet asemat. Lähiliikenneasemien luokat ovat 1 = vaihtoasemat, 2 = perusasemat ja 3 = pienet asemat. Luokittelu kattaa kaikki Suomen henkilöliikennepaikat. Sitä on mahdollista muuttaa, jos esim. matkustajamäärät kasvavat tai maankäyttö muuttuu. Luokkien mukaan määritellään kussakin toteuttava palvelutaso, laitureiden, infojärjestelmien jne osalta. Uudella luokituksella ei ole yhteyttä varsinaiseen liikennöintiin. Luokituksen löytää verkkojulkaisuna osoitteesta www.liikennevirasto.fi.

Hietasaaren rata Oulussa suljettaneen 15.9.2010 alkaen. Tuirasta erkaneva ns. Toppilan rata kunnossapidetään jatkossa vain Normek Oy:n tehdaraiteelle saakka. Normekin vaihteesta eteenpäin kiinteistöt Toppilan satamaan saakka on siirretty Senaatti-kiinteistöille, joka on edelleen myynyt ne Rakennusteho Oy:lle. Rata Hietasaareen erkanee noin 500 metrin päässä Normekin vaihteesta eteenpäin entiseltä Toppilaan vieneeltä radalta. Yksityisraideraja on heti Hietasaaren erkanemisvaihteen jälkeen, mistä eteenpäin Hietasaaren radan omistaa Oulun kaupunki. Toppilan muiden satamaraiteiden purku alkoi jo keväällä.

Ennätyskuuma kesä 2010 vaikutti rautatieliikenteeseen lähinnä ukkosvaurioiden muodossa. Kesän helteet eivät aiheuttaneet vakavia hellekäyriä. Niitä oli lähinnä joillakin sivuraiteilla ja ratapihoilla. Suomen historian lämpimimmän päivän 29.7.2010 (+37,2 °C) jälkeisen yön rajut ukkosmyrskyt kaatoivat lukemattomia puita radoille ja rikkoivat turvalaitteita rataosilla Imatra–Parikkala, Parikkala–Savonlinna–Pieksämäki ja Pieksämäki–Kuopio. Myös valtakunnan sähköverkko oli laajalti jännitteetön. Simpeleen lähellä Laikossa kokonainen metsä kaatui radalle. Näillä osuuksilla seuraavan aamupäivän kaikki junat korvattiin linja-autoilla. Esimerkiksi S 2 kulki vain Joensuusta Parikkalaan. Sieltä matkustajat kuljetettiin busseilla Imatralle, josta matka jatkui ylimääräisellä Sm2:lla Lahteen. Iltapäivällä 30.7. junaliikenne käynnistyi muilla rataosilla paitsi Imatran ja Parikkalan välillä, missä puiden kaatumisessa pahoin vaurioitunut ratajohto saatiin korjattua lopullisesti 1.8.2010 illalla. Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen. Uusi ukkosmyrsky tuhosi 4.8.2010 pahasti sähkörataa välillä Imatra–Parikkala–Saari. S 7 jäi virrattomalle alueelle ja Savonlinnan liikenteen Dm12-juna kävi hakemassa matkustajat. Saari–Imatra-väli korvattiin busseilla. Valtakunnan sähkönsyöttöongelmien takia bussikorvaus laajeni 5.8. aamulla koko Joensuu–Imatra-välille, myöhemmin bussikorvaus rajoitettiin jälleen Kesälahti–Imatra- ja edelleen Saari–Imatra-väleille. Rataosalla jouduttiin mm. pystyttämään runsaasti uusia pylväitä. Korjaustyöt valmistuivat 7.8.2010 aamulla. Muualla Suomessa kaatuneiden puiden aiheuttamat katkot olivat lyhyitä, kuitenkin esim. Kerava–Sköldvik-radalla ajettiin 5.8.2010 koko liikenne dieselvedolla ajojohtovikojen takia.

Kolmas voimakas ukkosrintama kulki Pirkanmaalta Kainuuseen 7.8.2010 illalla. Seurauksen puita kaatui radalle mm. Seinäjoki–Haapamäki-rataosalla Ähtärin–Tuurin alueella. H 451 törmäsi puihin, mutta juna pääsi jatkamaan matkaansa. Rataosan turvalaiteviat saatiin korjattua seuraavana päivänä. Illalla 7.8. syntyi sähköratavaurio Sukeva–Kajaani-välille, joka saatiin korjattua varsin nopeasti, mutta Murtomäen samanaikainen turvalaitevika kesti seuraavaan päivään.

Neljäs ärhäkkä ukkosrintama aiheutti vaurioita 8.8.2010 illalla etelärannikolta alkaen. Puita kaatui radalle ja sähkörata vaurioitui pahiten Lahti–Kouvola-rataosalla Nastolassa, jossa useita ratajohtopylväitä kaatui ja ratajohtoa vaurioitui. IC 12 juuttui kaatuneisiin puihin, joista yksi rikkoi veturin Sr1 3008 tuulilasin. Pohjoinen raide saatiin raivattua dieselvedolle 9.8.2010 puolelta päivin, jolloin kansainväliset junat P 32 ja P 34 (Tolstoi ja Repin) saatiin vauriopaikan ohi. Korjaustyöt pohjoisella raiteella valmistuivat samana iltana, mutta eteläisen raiteen ajojohdon korjaus jatkui pidempään. Myös Lahti–Riihimäki-rataosalla ja Mäntsälässä oli vaurioita. Mäntsälässä Z-juna ajoi puihin. Näillä radoilla liikenne saatiin jo aamulla kulkemaan yhtä raidetta.

Suonenjokelaista mansikkaa myytiin tänä kesänä 16. kerran rataosilla Suonenjoki–Kuopio ja Suonenjoki–Mikkeli. Myyntimäärä kasvoi 6 % edellisvuoteen verrattuna ja on tilastoitu 7452:ksi kahden euron hintaiseksi myyntirasiaksi. Yhteistyössä ovat olleet Suonenjoen kaupunki, VR Henkilöliikenne, Kuopion työ- ja elinkeinotoimisto ja Suonenjoen seudun marjanviljelijäinyhdistys.

Aitonevalle Kihniöön suunnitellaan turvetuotannon esittelyaluetta, jossa vieraat kulkisivat kohteelta toiselle kapearaiteisella rautatiellä. Tätä varten tarjoukset on pyydetty mm. kolmen uuden matkustajavaunun rakentamisesta. Raidemateriaali on jo hankittu Baltiasta.

Suomen rautateiden 150-vuotijuhlia vietetään 2012. Juhlavuoden avaa Liikenneviraston järjestämä Rata 2012 -tapahtuma Hämeenlinnassa tammikuussa 2012. VR toteuttaa välillä vaakalaudalla olleen veteraanijunahankkeensa. JKV:lla varustettuun Dr13-vetoiseen veteraanijunaan tulee neljä puukorista vaunua: Ei 22272, EFi 22378, A 100 sekä Eik-kahvilavaunuksi palautettava Eikd-discovaunu 22348. Vaunut täyskorjataan VR:n Pieksämäen konepajalla, jonne ensimmäinen vaunu siirrettiin 6.8.2010. Paikallisia tapahtumia järjestään ympäri maata. Suomen Rautatiemuseossa järjestettävät museopäivät ovat harrastajille vuoden kohokohtia. Vaikka rautatiemuseon lisärakennusta ei saadakaan toteutettua 2012 mennessä, parannetaan näyttelyitä ja ulkoalueilla toteutetaan juhlanäyttely. Tapahtumaan liittyen näillä näkymin Hyvinkää–Karjaa-radalla liikennöidään tällöin laajasti museojunakalustolla.

Olli–Porvoo-museoradan liikennöinti oli vaarassa alkukesällä. Liikennevirasto ei enää saanutkaan tehdä edellisten vuosien tapaista raiteen vuokrausta Porvoon Museorautatieyhdistykselle. Poikkeuslupahakemus on ollut liikenne- ja viestintäministeriössä juhannuksesta alkaen. Kesällä 2010 rata kuuluikin valtion rataverkkoon. Ensi vuodeksi haetaan liikennöitiin ja kunnossapitoon pysyvä ratkaisu.

Stadin Ratikat Oy:n museoraitiovaunuliikenne Helsingissä on saanut todella hyvän vastaanoton. Matkustajia on ollut hyvin eikä teknisiä ongelmiakaan ole ollut. Marathon ym. tapahtumat ovat joskus hieman häirinneet liikennöintiä. Museovaunujen henkilökunta on saanut samalla toimia Helsingin matkaoppaina opastamassa matkailijoita mitä moninaisimmissa kysymyksissä.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Viron leveäraidehöyryvetureiden ajot eivät olleetkaan vielä lopullisesti historiaa. Viisi vuotta sitten seisomaan jäänyt ja pahoin ränsistynyt L-sarjan höyryveturi 3297 ”Kaspar” oli kesän ajan Türillä kunnostettavana ajokuntoon. Ensimmäiset koeajot Kasparilla ajettiin 9.–10.9.2010 Türiltä Tallinnaan ja takaisin. Korjauksen takana on ajatus aloittaa kesällä 2011 nostalgiajunien ajaminen Tallinnan ja Pärnun välillä. Vaunustona olisi entisiä pikajunavaunuja, joihin asennettaisiin puupenkit, mutta osittain saatetaan kuitenkin käyttää normaalivaunuja.

Pari kesää taukoa pitänyt RelsiRalli eli Resiinaralli toteutettaneen jälleen kesällä 2011. Nyt reitti tulisi Latviasta Viroon.

Ruotsi

Botniabanan Nylandista Uumajaan vihittiin 28.8.2010 ja 30.8. alkoi vakinainen kaupallinen liikenne. Henkilöliikenteen Botniabanalla hoitaa kansainvälisen kilpailutuksen jälkeen Botniatåg AB. Sen pääomistaja on saksalainen DB Regio Sverige AB. Toinen osakas on SJ. Aluksi liikennettä on vain maanantaista perjantaihin seitsemän Örnsköldsvik–Uumaja-junaparia. Suuri Pohjois-Ruotsin henkilöliikenteen mullistus tapahtuu elokuussa 2011, kun Botniatåg aloittaa nykyistä oleellisesti tiheämmän ja paremman henkilöliikenteen koko Pohjois-Ruotsissa. Tarkoituksena on tehdä tiheistä junavuoroista perusmatkustusmuoto. Liikennöintireitit tulevat olemaan Sundsvall–Uumaja, Uumaja-Boden–Luulaja, Uumaja–Lycksele, Luulaja–Kiiruna ja Sundsvall–Åre. Lisäksi optiona liikennöintisopimukseen kuuluvat rataosat Kiiruna–Narvik, Boden–Haaparanta ja Åre–Trondheim. Esimerkiksi Sundsvall–Östersund-välillä junaparien määrä kasvaa nykyisestä viidestä yhdeksään ja Östersund–Åre-välillä kahdesta viiteen. Pohjoisempana tarjonnan kasvu on suhteessa vielä suurempaa. Näiden lisäksi SJ:n yöjunat kulkevat entiseen tapaan Pohjois-Ruotsiin. Botniatåg siirtyy oman tuliterän kaluston käyttöön elokuussa 2011, siihen asti käytetään vuokrakalustoa.

Torneträskin asetinlaite komeassa tiilisessä asemarakennuksessa tuhoutui täysin tulipalossa 5.7.2010. Uusi asetinlaite pyritään rakentamaan joulukuuksi aikataulukauden vaihteeseen. Tällöin IORE-veturien vetämät raskaat malmijunat edellyttävät myös Torneträskin liikennepaikan käytössä oloa.

Jokioisten Museorautatielle ostettiin tunnetusti viime vuonna TU4-dieselveturi Liettuasta. Alun perin tämän tyyppinen veturi piti Jokioisiin hankkia Ukrainasta. Kauppa kuitenkin raukesi kovan hinnan takia. Nyt tämä ukrainalainen veturi onkin menossa Ruotsiin Östra Södermanlands Järväg -museoradalle Mariefrediin. Veturin täyskorjaukseen kuuluu myös raideleveyden kaventaminen veturin alkuperäisestä 750 mm:stä ÖSlJ:n 600 mm:ksi. Tavoite on saada veturi liikenteeseen toukokuussa 2011, jolloin on myös tarkoitus vihkiä museoradan jatko-osa Läggestasta
Taxingeen.

Norja

Museoradatkaan eivät kulje ikuisesti. Setesdalsbanen päätti olla liikennöimättä tänä vuonna. Syynä oli toisaalta henkilöstöpula ja toisaalta liikkuvan kaluston kunnostuksen viivästyminen. Tertitten-museorata Oslon itäpuolella ei liikennöi tänä vuonna kaksijunaliikennettä, koska talkootyövoima ei olisi enää riittänyt tähän. Tänä vuonna ruotsalainen Åmål–Årjängs Järnväg (JÅÅJ) ei liioin ole liikennöinyt lainkaan. Yhdistyksessä on jäseniä 230, joista aktiivisia 15–20. Heidän kapasiteettinsa ei laajojen ratatöiden jälkeen enää riittänyt liikennöinnin hoitamiseen.

Venäjä

Sapsan-suurnopeusjunilla on ajettu Moskovan ja Pietarin välillä kuusi päivittäistä junaparia. Täyttöaste on ollut erittäin hyvä. Junien pyörien kulumisongelmat on ratkaistu ainakin väliaikaisesti uudella pyöräprofiililla.