KALUSTOMUUTOKSET VR OSAKEYHTIÖSSÄ HUHTI–HEINÄKUUSSA 2007

Uudet vaunut

• 4 Sdggqss-w
• 15 Sdggnqss-w
• 1 Snpss

Muutetut vaunut

• 1 Ein (23263) sarjaan Eip
• 2 Eity (29921, 29922) sarjaan Einy (29932, 29933)
• 1 KOEV sarjaan Sp
• 31 Ohn sarjaan Sp
• 2 Rbnqss sarjaan Rbnqss-w

Poistetut vaunut

• 2 Rkt (23801, 23807)
• 3 BS
• 1 BT
• 3 BX
• 1 BXE
• 1 Etv
• 2 Gfot
• 6 Hkb
• 1 Occ
• 5 XG

Sr1-vetureihin on alettu asentaa laitteistoja, jotka laskevat virroittimen automaattisesti hiilen vaurioituessa. Tällainen varustus on jo mm. Sr2-vetureissa ja Pendolinoissa. Sr1-vetureissa 3001–3004 on Unilink-kytkimet. Sr1 3003 sai ensimmäisenä uusitut punaiset Unilink-vetokytkimet ja niiden päälle astinlaudat. Punaisiksi maalatut kytkimet ovat parannettuja versioita; aiemmin esiintyi kytkentäongelmia vaunujen puskinten ollessa veturin puskimia huomattavasti korkeammalla. Kaikki Sr1-veturit saavat astinlaudat kytkimiensä päälle.

Sr2-vetureiden ajot 200 km/h nopeudella pääradalla lopetettiin toistaiseksi toukokuussa 2007, sen sijaan oikoradalla Lahteen liikenne jatkuu. Ongelmana on ollut se, että veturi vaatii radalta erityisen hyvää geometrista kuntoa.

Sm3-junien yhteenkytkentäongelmat ovat jatkuneet kesälläkin, tosin talvea useampia junia on pystytty ajamaan kaksirunkoisina. Linjakytkennöistä luovuttiinkin Tampereella 1.9.2007 alkaen, ja 1.10. alkaen perässä tuleva runko alkoi noudattaa sille laadittua varsinaista aikataulua. Toisaalta runkojen irrottamisetkaan eivät aina ole onnistuneet, lisäksi kallistusjärjestelmässä on ollut häiriöitä. Alstom ja kiinalainen Changchun Railway Vehicles Company valmistavat 60 nopeaa junaa Kiinan rautateille. Perustana näille junille on nimenomaan VR:n Sm3. Junien suurin nopeus tulee olemaan 200 km/h.

Sm5:n 1:1-mallissa UITP:n näyttelyssä Helsingin messukeskuksessa toukokuussa junan päävärinä oli Helsingin raitiovaunuista tuttu vihreä. Esillä ollut ns. maketti oli uudestaan maalattu Sveitsin SBB:n junan malli; punainen oli vain korvattu vihreällä. Lisäksi Suomeen tulevat junat tulevat olemaan noin 30 cm leveämpiä kuin sveitsiläiset Flirt-junat. Ensimmäinen Sm5 valmistuu 2009. Junat tulevat saamaan uudet EU:n yhteentoimivuusdirektiivin mukaiset numerotunnukset, joten Sm5 jäänee vain työnimeksi. Stadler olisi valmis toimittamaan junia Suomeen jopa etuajassa.

Dr13 2349 kävi koeajolla Hyvinkäältä Tampereella 2.5.2007.

Dr13 2343 veti 9.6.2006 konduktööri Lari Nylundin 30-vuotisjuhlajunan reitillä Helsinki­­–Turku satama–Karjaa–Hyvinkää. Vaunustona olivat haapamäkeläiset Cht 2365, Eit 23114, EFit 23513, ELht 23321 ja Pot 10002. Suuri vierasjoukko nautti ajon lisäksi mitä loistavimmasta säästä. Alun perin junaa suunniteltiin vetämään kaksi Dr13-veturia, mutta VR kielsi Rautatiemuseolle sijoitetun veturin 2349 käytön toisen operaattorin junassa.

Dr16 2812 vaurioitui 10.2.2007 tulipalossa Pikkaralassa junassa T 5223. Veturi tuotiin korjattavaksi Hyvinkäälle, jossa siihen tehtiin myös pientä vaihtotyökäyttöä auttavia muutoksia. Näiden muutosten testausta varten veturi siirrettiin Hyvinkäältä Kouvolaan 22. toukokuuta. Kaikki muutokset eivät läpäisseet heti työsuojelutarkastusta, ja veturi palasi hyvinkäälle 18.6. mm. päätykulmien porrasnousujen muutoksiin.

Dv16 2016 Kouvolan varikolta kävi Oulussa pyöräsorvissa 29.5.-6.6.2007. Saavuttuaan Kouvolaan se jatkoi suoraan Imatralle, jossa sitä käytetään varaveturina sekä Dr14-vetureille että Kaukaan tehtaan liisaustarpeita varten. Tämä oli todennäköisesti yksi viimeisistä Dv16-sarjalle tehtävistä sorvauksista.

Dv16 2018 asetettiin ajokieltoon maaliskuun lopussa 2007 pyörän renkaan irtoamisen seurauksena. Hylkytuomion veturi sai kesäkuussa ja se siirrettiin kesän aikana Hyvinkään konepajalle Helsingistä, jonne se viimeiseksi oli sijoitettuna. Veturin viimeinen ajopäivä oli 30.3.2007, eli Resiinan 2/2007 sivulla 42 olevassa kuvassa veturi on ajossa kolmanneksi viimeistä päivää.

Move 66 on myyty Kuusankoskelta keväällä 2007 MVH:lle. Veturista on tarkoitus tehdä ratatyökone.

Kaukaan tehtailla putosi elokuun alussa kaksi veturia kiskoilta: 2.8.2007 Move 67 ja 5.8.2007 vuokralla ollut Dv16 2016. Tehtaan raiteistoa on uusittu laajalti tänä vuonna.

Imatran Veturipalvelu Oy teki Masi-veturilleen (ex. VR Dv15 2001) kesäkuun aikana laajan alustaremontin. Veturin pyöräkerrat vaihdettiin, alustan rakenteita kunnostettiin ja hytin työskentelyolosuhteita parannettiin. Veturi myös maalattiin loppukesällä. Pyöräkertojen vaihto on varsin suuritöinen operaatio kytkintankoveturille, jossa on paljon niveliä ja laakereita. Lisää haastetta työlle toi kiireinen aikataulu ja paikka jossa työ tehtiin, taivasalla tehdasalueella. Työn teki Kymen Trukkipalvelu. VR teki viimeiset vastaavat korjaukset Dv16-sarjalle Hyvinkään konepajalla vuonna 2004. Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että Masin nyt allensa saamat pyörät ovat alun perin olleet nykyisessä museoveturissa, numerossa 1991, sen valmistuessa vuonna 1961.

Hr1 1009 veti 16.6.2007 Kerava–Hakosilta-oikoradan ensimmäisen höyryveturivetoisen junan. Ajosta muodostui kansanjuhla. Mäntsälän asemalla oli kulttuuritapahtumia, mm. Simpauttaja-näytelmän esitys. Lahden rautatiepäiville Lahden vanhalle varikolle höyryveturi veti myös valtaisasti väkeä. Lahdesta Höyryveturimatkat 1009:n juna kävi vielä kääntymässä Heinolassa, jossa sielläkin oli runsaasti kaupunkilaisia vastaanottamassa Ukko-Pekkaa. Hyvin markkinoitu höyryveturi onkin mitä parhain yleisömagneetti.

Tk3 1136:n liikennekelpoisuuskatsastus pidettiin Haapamäellä 11.6.2007. Koeajossa käytiin Haapamäeltä muutama kilometri Keuruun suuntaan. Ensimmäinen Tk3 1136:n vetämä juna yli neljäänkymmeneen vuoteen ja samalla sadas Haapamäen Museoveturiyhdistyksen liikennöimä juna ajettiin 14.7.2007 Haapamäeltä Keuruulle ja takaisin. Ennen ajoa Tk3 1136:n liikenteeseen paluuta juhlistettiin Haapamäen asemalla.

Tk3 1148:n siirtotarkastus pidettiin Porvoossa 3.5.2007. Canterbury Travel Ltd aloitti jo viime keväänä höyryjunamatkojen markkinoinnin brittituristeille. Mainoskuvissa tosin on esiintynyt Hr1 1009 sähköradan alla. Rovaniemelle on pyritty hankkimaan kevään ja kesän aikana riittävästi matkustajavaunuja. Neuvotteluja on käyty useiden tahojen kanssa. Neuvottelujen lopputuloksena VR on myynyt Rovaniemelle nostalgiavaunua ja asuntovaunuja. Porvoon Pikku-Jumbo sekä vaunut XT 01622, Ei 22337, EFi 22372, EFi 22381 ja Ei 22795 toimitettiin Pasilasta Rovaniemelle Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n toimesta 20.–22.7. ja 27.–29.7.  Lisäksi erillisenä on Ei 22652 siirretty Pieksämäeltä Rovaniemelle. Rovaniemen lisäksi myös Kemijärven kääntöpöytä pyritään saamaan nostalgialiikenteen käyttöön. Kemijärven kääntöpöytä on ollut jo vuosia yksityisomistuksessa.

Vr1-höyryvetureihin eli Kanoihin on alettu tänä vuonna vaatia sähköturvallisuushäkit. Pieksämäen ja Haapamäen käyttökuntoisissa vetureissa ei näitä ole ennen ollut.

EFit 23522:ssa oli tulipalo WC:ssä P 264:ssä 21.5.2007.  Vaunun vauriot jäivät onneksi vähäisiksi.

Fots-konduktöörivaunu toimi 10.–11.6.2007 P 265:ssä improvisoituna makuuvaununa. Viikonloppuna Helsingissä oli ollut suuria nuorisotapahtumia eivätkä junan pari päivävaunua riittäneet kysyntään – myös lisämakuuvaunut olivat loppuunmyytyjä. Matkustajia nukkui mitä erilaisimmissa kohdissa "makuuvaunua", myös häkeissä.

Repin-juna sai kesäkuussa 2007 uudet toisen luokan vaunut. Vaunuissa on nyt avo-osastot hyttien tilalla sekä ilmastointi. Repinissä on myös uusi ravintolavaunu.

Tolstoi-junan toisen luokan vaunut aloittivat vakinaisen liikenteen Moskovasta 20.6.2007 ja Helsingistä seuraavana päivänä. Vaunuissa on neljän hengen hyttejä, joiden alavuoteita ei enää pidetä koko ajan auki, vaan päiväsaikaan vuoteet toimivat istuimina. Sävyltään uusitut vaunut ovat vaaleita. Uutuutena on iso peili vaunun ovessa. Tolstoin ensimmäisen luokan vaunut uusittiin jo aiemmin keväällä. Uusissa vaunuissa on ilmastoidut kahden hengen hytit, joissa on kaksi alavuodetta. Hyteissä on isot peilit luomassa niihin avaruutta, pistokkeet ja plasmanäyttö, josta voi seurata elokuvia. Tolstoi sai jo vuonna 2006 uuden ravintolavaunun sekä salonkivaunun.

Säännöllinen konttijunaliikenne itärajan yli alkoi elokuussa Oy ContainerTrans Scandinavia Ltd:n toimesta. Revontuli-nimen saanut juna liikennöi kerran viikossa Kotkasta, Haminasta ja Kouvolasta Moskovaan ja takaisin. Reitillä on puolentoista vuoden aikana tehty useita koekuljetuksia, joiden perusteella konsepti on todettu toimivaksi. Myöhemmin on suunniteltu aloitettavaksi säännöllinen liikenne Pietariin, muualle Venäjälle ja Kiinaan. ContainerTrans Scandinavian perustivat tasaosuuksin VR Osakeyhtiö ja Venäjän rautatieyhtiö OAO RZD:n tytäryhtiö JSC TransContainer. ContainerTrans Scandinavian kotipaikka on Helsinki. Yhtiön toimitusjohtaja on venäläinen Vjatseslav Gubarev.

Matkustajamäärät Suomen ja Venäjän välillä ovat kasvaneet alkuvuonna noin kolmanneksella (29,6 %) viime vuoteen verrattuna. Kasvussa ovat etenkin venäläisten Suomeen tekemät matkat.

AGA:n Sag-hiilidioksidivaunut ovat alkaneet kulkea säännöllisesti Uimaharjun ja Sköldvikin välillä. Aikaisemmin vaunuja on näkynyt "vain vilaukselta" Helsingissä.

Aitonevalle Parkano–Haapamäki-radalle kuljetettiin kesäkuussa Eit-päivävaunu 23104 ja Rkt-ravintolavaunu 23808. VR:n myymiä vaunuja on tarkoitus käyttää mm. kokoustiloina. Kuljetus tapahtui Kihniön kautta.

Haapamäellä sotkettiin peräti kahdeksan museovaunua graffitein 6.–7.7.2007 välisenä yönä. Tällainen ilkivalta aiheuttaa valitettavan paljon ylimääräistä työtä, joka on pois talkootyönä tehtävästä muun kaluston ja veturitallin kunnostuksesta.

Desec Oy Parkanosta on toimittanut tähän mennessä ympäri maailmaa jo 29 vaihteenasennuskonetta eli ns. Kuukävelijää. Kaksi uusinta konetta on toimitettu 2007 Irakiin. Irakin kaupat juontavat juurensa aikanaan Rauma-Repolan Irakiin toimittamista noin 15 rautatienosturista ja niistä saaduista hyvistä kokemuksista. Irakilaisten käyttäjäkoulutus vaihteenasennuskoneisiin on tapahtunut Suomessa. Kauimmaksi Desecin koneita on toimitettu Australiaan.

Saalasti Oy:n tytäryhtiö Teräspyörä Oy on tehnyt mittavan kokoista projektia peruskorjatessaan VR-Radan Tka7-ratakuorma-autojen nostureita. Lain mukaan nostureille on tehtävä määräaikaistarkastus 10 vuoden välein. Teräspyörän rautatietoiminnot siirtyivät toukokuussa Helsingistä entiseltä Pasilan konepajalta Kuusankoskelle Kymintehtaan alueelle ”maailman korkeimpaan veturitalliin” rakennettuun uuteen Teräspyörän huoltopisteeseen. Myös Tka7-projekti jatkuu siellä.

Finlaysonin sähköveturi Tampereella on tarkoitus kunnostaa ja siirtää Työväenmuseo Werstaan aulaan.

Tervakosken Puuhamaan kapearaiteinen rautatie on yhä edelleen kesäisin maamme vilkkaimpia ratoja. Matkustajajunien vuoroväli on noin 10 minuuttia. Raidelevys on 750 mm. Alueella on neljä moottoriveturia. Niistä kuitenkin vain yksi on jatkuvasti ajossa ja yksi varaveturina.

Avecra on ottanut käyttöön vaiheittain kuusi ravintolavaunukonseptia syksystä 2006 alkaen. Tällöin uudistettiin Pendolinon ravintolavaunut Pregoiksi. Vuoden 2007 puolella käyttöön on otettu konseptit Bistro, Kultainen Kulkuri, Sibelius, Pub Resiina ja Raileri. Uudistukset koskevat yhteensä 69 ravintolavaunua. Bistro- ja Kultainen Kulkuri-ravintolavaunuja käytetään IC-junissa, Pub Resiinat kulkevat lähinnä Helsingin ja Turun välisissä sinisissä rungoissa ja joissakin yöjunissa. Railerit liikkuvat yöjunissa ja muissa sinisissä päiväpikajunissa.

Turku–Uusikaupunki-, Turku–Salo- ja Turku–Loimaa-ratojen henkilöpaikallisliikenteestä tehdään toimenpide-ehdotus kuluvan vuoden loppuun mennessä. Hankkeessa ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriö, RHK, VR Osakeyhtiö, Aker Yards Oy, Varsinais-Suomen liitto sekä Turun, Salon, Loimaan ja Uudenkaupungin kaupungit. Selvitykset ja sitä kautta valmistuva ehdotus kytketään osaksi LVM:n suurehkojen kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämisohjelmaa.

Parkanon radan nopeudennostoon liittyvien rakennustöiden takia joitakin Parkanon radan junia peruttiin viikonloppuisin 13.5.2007 alkaen. Mm. P 905 peruttiin sunnuntaisin Tampereen ja Oulun väliltä 17.6.2007 asti. Sen tilalla kulki Tampereelta klo 7.10 lähtenyt pikajuna P 915, joka kulki Haapamäen ja Seinäjoen kautta Ouluun. Parkanon radan nopeus nousee ensi vuonna 200 km:iin/t. Lisätietoja poikkeusliikenteestä on erillisessä artikkelissa tässä lehdessä s.12–16.

Turengissa 4.6.2007 illalla sattunut ajolankavaurio aiheutti ongelmia pääradan junaliikenteelle. Ajolangat takertuivat vaihdekujassa etelään tulleen IC 180:n Sr2 veturin 3212 virroittimeen, jonka lähtöaika Hämeenlinnasta oli 17.49. Hieman ennen vauriota oli tapahtunut syöttöaseman laukaisu, mutta käyttökeskus oli tulkinnut sen useiden junien samanaikaisen lähdön aiheuttamaksi ylivirtalaukaisuksi. IC-junan jälkeen vauriopaikalle tuli myös sähkömoottorijuna, jonka virroitin vaurioitui pudonneista langoista. Täten paikalla seissyt kalusto tukki molemmat raiteet. Ajolankavaurio johtui siitä, että kilometrillä 95 + 900 ollut Y-köysi oli jostakin syystä katkennut ja roikkunut ulottuman sisällä. IC180:n tullessa paikalle roikkunut köysi oli osunut veturin ylhäällä olleen virroittimen etumaiseen hiileen aiheuttaen siihen taipuman ja hiilen murtuman. Junan tullessa Turengin vaihdekujaan kilometrillä 92+00 vaihdekujan ajolanka oli takertunut hiilessä olevaan uraan aiheuttaen vaihdekujan lankojen vaurioitumisen. Ajolankavaurion korjaus valmistui seuraavana aamuna, mutta virroitinvaurioinen Sm-juna saatiin pois Ryttylän ja Sammaliston väliltä vasta puolelta päivin. Kalustokiertojen sekaantumisen takia 5.6.2007 ajettiin mm. Vaasaan pari junaparia Dm12-moottorivaunulla. Junaliikenteeseen aiheutti huomattavia lisämyöhästymisiä samaan aikaan tapahtunut Jyväskylä–Pieksämäki kauko-ohjausjärjestelmän kaatuminen.

Talviaisissa Orivesi–Jämsä-rataosuudella suistui 15.7.2007 noin klo 18 tavarajunan T 3913 toisen Dv12-veturin teli kiskoilta junan ajaessa sivuraiteelle. Junaliikenne saatiin käyntiin ykkösraidetta klo 21. Talviaisten kakkosraide saatiin liikenteelle seuraavana päivänä puolilta päivin. Talviaisiin oli asennettu pari viikkoa ennen suistumista uusi kaarrevaihde, ja suistuminen tapahtui tämän uuden vaihteen takajatkosalueen ja vanhan raiteen liityntäalueella.

Parantalassa Äänekoski–Saarijärvi-välillä noin km:llä 439 suistui tavarajunasta T 3364 3.7.2007 yhdeksän raakapuuvaunua kiskoilta noin klo 16. Kaksi Dv12-veturia sekä etupään kuusi vaunua pysyivät kiskoilla. Syynä oli ilmeisesti hellekäyrä.

Eurovision laulukilpailujen vuoksi VR ajoi lisäliikennettä Helsingin ja Pasilan välillä 9.–12.5.2007. Vuorot kulkivat lähinnä ennen ja jälkeen näytösten. Helsingistä Pasilaan lisävuoroja oli 65 kpl, päinvastaiseen suuntaan kulki 63 vuoroa. Pasilassa käytettiin pääasiassa raidetta 5B ja tarvittaessa raidetta 5. Lisäliikennettä varten oli neljä Sm4-yksikköä teipattu euroviisuväreihin: 6323+6423, 6325+6425, 6327+6427 sekä 6328+6428. Matkan ajan junissa soitettiin vanhoja Euroviisukappaleita.

Oulun aseman ja Hietasaaren välillä liikennöitiin 14.7.–11.8.2007 lauantaisin yhdeksän junaparia Pohjois-Suomen Rautatieharrastajien lättähattukalustolla. Tästä suunnitellaan alkua vakinaiselle kesäiselle museoliikenteelle ko. reitille. Välipysähdyksiä oli useita. Ne palvelivat Nallikarin suunnan matkailukohteita. Pitkällä tähtäimellä radalle suunnitellaan myös museoasemaa raiteineen ja rakennuksineen.

Oriveden keskusta täysin uutena liikennepaikkana ja Kolho avattiin henkilöliikenteelle 3.6.2007. Ensimmäinen niillä pysähtynyt kaupallinen juna oli H 423 Tampereelta Haapamäelle (Dm12 4403+4412). Oriveden kaupunki ja Vilppulan kunta juhlistivat ensimmäisiä junapysähdyksiä uusilla seisakkeilla mm. virvoketarjoiluilla ja juhlapuheilla. Uusille pysähdyspaikoille on rakennettu asfaltoidut, 80 metriä pitkät laiturit. Seisakkeiden vieressä on pysäköintialueet pyörille ja autoille. Myöhemmin kesällä valmistuivat laitureiden valaistukset.  Laiturialueiden ja Kolhon liityntäpysäköintialueen rakennuttamisesta vastasi Ratahallintokeskus. Orivedellä liityntäpysäköintialueen on rakentanut Oriveden kaupunki.

Jyväskylä–Seinäjoki-välin ainakin toistaiseksi viimeiset vakinaiset Dm12-vuorot ajettiin 31.5.2007. Junassa H 482 oli Dm12 4406 ja junassa H 484 vaunu 4416. Moottorivaunut korvattiin veturijunilla. Siihen saakka veturijunia oli käytetty Dm12-kautena vain viikonloppuisin.

Viikolla 27 kierrätettiin tavarajunia yöllä Haapamäen kautta. Tämä aiheutti raskasta yöliikennettä Haapamäenkin seudulle. Esimerkiksi 5.7.2007 noin kello 3.50 yöllä ratatyömaalle betonipölkkyjä vienyt työjuna oli ajettu eteläpäähän Tampereelle lähtöä varten (Dv12 2502 + 2714 + BOppy-roikka), raskaan T 4926:n (Dv12 2638 + 2620 + 2615 + 110 aks.) veturit olivat jo kiertäneet roikan ympäri, jarrut oli koeteltu ja lähtö tapahtuisi heti, kun T 3447 (Dv12 2603 + 2732 + 102 aks.) saapuisi ratapihalle tekemään saman manööverin ja lähteäkseen myöhemmin kohti itää.

Teollisuuden Raideliikenne Oy TR Group kertoi 22.5.2007 lehdistölle toimintansa aloittamisesta. Yhtiö oli perustettu jo maaliskuussa 2007 Kiuruvedellä. TR aikoo ottaa siivun tavaraliikenteestä heti, kun lupa-asiat on saatu kuntoon, käytännössä vuonna 2009. Liikkuva kalusto on hankinnassa. Toimitusjohtaja Markku Soininen kertoo, että TR:n tähtäimessä ovat suomalaisen raskaan teollisuuden kuljetukset. Maantieteellisesti uutta yhtiötä kiinnostaa Itä-Suomi. Soininen ei kuitenkaan lähde vielä ennakoimaan toiminnan laajuutta. VR menetti monopolinsa tämän vuoden alussa, kun Euroopan unioni vaati kotimaan tavaraliikenteen avaamista kilpailulle. TR Groupin yhtiön osakkaita ovat viisi yksityishenkilöä. Soininen on aiemmin toiminut Pieksämäellä Rautatieteknologian kehittämiskeskuksen johtajana.

Vuosaaren sataman ensimmäinen kaupallinen tuontilaivaus tapahtui 18.6.2007, kun Black Sea -aluksen Espanjasta tuoman 2600 tonnin painoisen ratakiskokuorman purku aloitettiin. Kiskoa tuli yhteensä 45 450 metriä 50 metrin pätkissä. Tällä määrällä saadaan rakennettua satama-alueen ratapihat ja raiteistot sekä linjaraidetta satamasta Savion tunnelin eteläpäähän asti. Sitä ennen Vuosaareen oli asennettu vaihteita ja ratapölkkyjä paikoilleen. Toimituserässä oli sekä 60 kg/m että 54 kg/m -painoista kiskoa, koska satama halusi rakentaa omat raiteistonsa kevyemmällä kiskotuksella niihin kohdistuvan pienemmän rasituksen takia. Kevyemmällä kiskolla saatava taloudellinen hyöty jää silti vähäiseksi. Loput kiskot linjaraiteeseen toimitetaan Kotkan ja Kaipiaisten kautta, koska loppuosa satamaradasta rakennetaan sisämaan suunnasta. Vuosaaren radan erkanemisvaihde Keravalla asennettiin rataan 4.–5..8.2007.

Rovaniemen kankiasetinlaite poistettiin käytöstä 21.5.2007. Uuden astinlaitteen asennustyö alkoi kahta päivää myöhemmin.

Kuumailmapallo OH-GKK laskeutui Turun ratapihalle 11.5.2007 noin klo 21. Lentolaite kulki ilmeisen läheltä Helsinkiin lähtevää P 154:ää ja ratajohtoa, jossa oli 25 kV:n jännite.

Uuden pysäytyskengän kehittelyä ja testausta on jatkettu kesällä 2007. Projektin tarkoituksena on saada raiteensululle vaihtoehto, joka ei vaurioita kalustoa. Mikäli kehitystyössä onnistutaan, kyseessä on tiettävästi maailman ensimmäinen laite, jolla estetään kaluston ajautuminen esim. sivuraiteelta pääraiteelle suistamatta sitä. Lielahdessa tehtiin 2.7.2007 jälleen onnistuneet kokeet, joissa koeajojunan virkaa toimitti Dv12 2706+2551+Hkba.

Spenon työkoneita liikkui RHK:n rataverkolla kesällä 2007 peräti kolme. Pitkä 40-kivinen hiontajuna hioi pääasiassa Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomen ratoja heinä–elokuussa ja pienempi 16-kivinen yksikkö elo-syyskuun vaihteesta alken pääratojen pitkiä vaihteita. Saman yhtiön ultraäänitarkastusvaunu tarkasti lähes kaikki jatkuvakiskoiset radat kesä–heinäkuussa, lisäksi se tarkasti myös Seinäjoki–Kurikka-välin, jolla on 44 metrin K43-kiskot.

Kemijärven yöjunaliikenne aloitetaan uudestaan maaliskuussa 2008, mahdollisesti 1.3.2008, mikäli aggregaattivaunut valmistuvat ajoissa Pieksämäen konepajalta. VR ja liikenne- ja viestintäministeriö tekivät asiasta sopimuksen 11.6.2007. Tukisopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun. Siihen sisältyy kahden liikenteeseen varattavan aggregaattivaunun hinta, yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa. Koko tuen arvo on enintään 4,93 miljoonaa euroa.  Junat ajettaneen pitkinä Kemijärvelle asti eli jopa 7–10 kaksikerroksista makuuvaunua, autonkuljetusvaunuja, kaksi päivävaunua, konduktöörivaunu ja ravintolavaunu. Lisäksi aggregaattivaunu liitetään mukaan Rovaniemeltä.

Kehäradan suunnittelusta ja rakentamisesta allekirjoitettiin 15.6.2007 aiesopimus RHK:n ja Vantaan kaupungin välillä. Ratasuunnittelu, jossa mm. määritetään radan rakentamiseen lunastettavat alueet, alkoi heti kesällä.

Tampereen valtatien ylittävällä puukantisella rautatiesillalla Tampereen aseman eteläpäässä oli ilmeisesti junasta alkanut tulipalo 7.5.2007.  Junaliikenne seisoi noin tunnin klo 16.30–17.30. Sillan vauriot rajoittuivat parin siltapelkan ja laudan hiiltymiseen. Sillalla on ollut aikaisemminkin junien jarrutuksesta johtuneita palonalkuja.

Kulunvalvonta eli JKV otettiin käyttöön Parikkala–Savonlinna välillä 26.4.2007. Savonlinnan ratapihaa ja Savonlinnan Huutokosken suuntaa ei ole varustettu JKV:lla. Jyväskylä–Pieksämäki-välin JKV otettiin käyttöön 27.5.2007.

YV60-500-1:12- ja YV60-500-1:14-vaihteet sallivat tulevaisuudessa poikkeavalle raiteelle ajon 60 km/h nopeudella. Vaihteet ovat muuten keskenään samanlaiset, mutta 1:12-vaihteessa on käyrä risteys ja 1:14-vaihteessa suora risteys. RHK päätti 30.7.2007 toteuttaa nämä uudet vaihdetyypit, jotka asettuvat entisten 35 ja 80 km/h sallivien vaihteiden väliin. Vaihteita käytetään yksiraiteisten tärkeiden pääratojen kohtauspaikoilla ja useampiraiteisten ratojen ohitusraiteilla. Ensimmäisenä prototyyppivaihde YV60-500-1:14 asennettaneen jo ensi vuonna Tampereelle nykyisen vaihteen V174 tilalle. Nykyään tällä paikalla Tammerkosken sillan luona on 1:9-vaihde. Sarjavalmistus alkanee 2009.

Hangon vapaasatamassa Tulliniemessä vihittiin 24.5.2007 käyttöön uusi rata Forcitin öljyvarastoille. Rata on rakennettu osittain entisten junalauttaliikenteen normaaliraiteisten raiteiden paikalle. Öljyvarastoa käyttää Forcitin tytäryhtiö Finndisp, jolla on myös tehdas Ramenskojessa Venäjällä. Öljytuotteita on tarkoitus kuljettaa Hangon ja Ramenskojen välillä rautateitse. Varastolla on oma vaihtoveturi, joka on siirretty Dynamiittivaihteelta.

Talvivaaran kaivosradan aiesopimus solmittiin 15.6.2007 Talvivaaran kaivosyhtiön ja valtion eli RHK:n välillä. Murtomäeltä alkava kaivosrata toteutetaan yksityisraiteena, jonka RHK lunastaa osaksi valtion rataverkkoa kahden vuoden kuluttua kaivostoiminnan käynnistymisestä edellyttäen, että rataa on käytetty Talvivaaran kaivostoiminnan tarvitsemiin kuljetuksiin riittävässä määrin.

Iisalmi–Kajaani-rataosan nopeudennosto 120->140 km/t hyväksyttiin Rautatievirastossa 6.7.2007. Vaadittujen toimenpiteiden – kuten juuri asennettujen tasoristeysporttaalien poistamisen – jälkeen nopeus voitiin nostaa syyskuun alussa. Välittömästi sen jälkeen kun Iisalmi–Kajaani-päätös oli tullut, RHK anoi nopeudennostolupia rataosille Kivesjärvi–Utajärvi, Paltamo–Kontiomäki ja Jyväskylä–Pieksämäki. Iisalmi–Oulu-välin nopeuskoeajot tehtiin jo syksyllä 2006 ja alun perin koko välin nopeus oli tarkoitus nostaa jo viime vuonna.

Sauvamäen asemarakennus purettiin hienovaraisesti toukokuussa 2007. Se sijaitsi Jyväskylä–Pieksämäki-rataosalla.

Rumon asemarakennuksen purku saatiin päätökseen keväällä 2007. Se sijaitsi Numes–Kontiomäki-rataosalla.

Nurmeksen asemarakennus avattiin jälleen yleisölle 30.4.3007. Asemalla toimivat nyt kahvila, kukkakauppa ja käsityömyymälä.

Rautatierakennuksia siirtyy noin 1250 syksyn aikana valtionvarainministeriöltä Senaatti-kiinteistölle. RHK on luovuttanut rakennukset jo vuoden 2007 alussa VM:lle. Rakennusten myynti käynnistyy vasta, kun siirto Senaatille on tapahtunut. VM on ostanut rakennusten hoidon Senaatilta 1.5.2007 alkaen. Lista myytävistä kiinteistöistä julkaistiin hieman etuajassa jo heinäkuun lopussa. Muutamia rakennuksia myytiin jo hieman ennen siirtoa VM:lle, mm. Teuvan asemarakennus yksityishenkilöille.

VR:n lipunmyyntipisteitä uudistetaan vuoteen 2009 mennessä yhtenäiseksi 25 eri asemalla. Keväällä valmistunut Lahti toimi pilottina. Seuraavana vuorossa oli Pasila, joka avattiin uudistettuna 30.7.2007. Tämän jälkeen seuraavina ohjelmassa ovat Mikkeli, Tampere, Rovaniemi, Kemi, Oulu ja Vaasa.

Naantalin satamaradan Järveläntien tasoristeyksen levitys peräti 8-puomiseksi valmistui kesäkuussa 2007. Laajennus tarvittiin uuden Muumiparkkipaikan takia. Naantalin satamasta on ajettu tänä vuonna pitkän tauon jälkeen viljaa venäläisillä vaunuilla. Vakioliikennettä satamasta ovat Mobil Oilin kemikaalikuljetukset.

Pasilan konepajan raiteet purettiin suurelta osin kesäkuussa 2007.

Ratahallintokeskuksen liikenteenhallintakeskus aloittaa toimintansa vuoden 2008 alusta. Se on vuoden kaikkina päivinä vuorokauden ympäri auki oleva toiminto, joka valvoo valtakunnallisella tasolla liikenteenohjausta, koordinoi alueellista liikenteenohjaustyötä ja ratkaisee tarvittaessa liikenteen häiriötilanteita. Liikenteenhallintakeskuksen henkilömäärä on 15. Liikenteenhallintakeskus perustetaan siirtämällä toiminnot VR Osakeyhtiöstä, jolloin henkilökunnalla on mahdollisuus siirtyä työn mukana Ratahallintokeskukseen.

Pasilan vanhalle pohjoistallille on tehty seuraava käyttösuunnitelma. VR:n vaunukorjaamo jatkaa ennallaan.
Pilttuu 7 = Ukko-Pekka 1009 HVM 1009 Oy; ovien siirto karmien ulkopuolelle ja montun piikkaus
Pilttuu 8 = Ukko-Pekka 1021 VR Osakeyhtiö; ovien siirto karmien ulkopuolelle
Pilttuu 9 = mittausvaunujen kalibrointiraide
Pilttuu 10 = Höyrykoneyhdistys ry
Pilttuu 11 = Dm7 Porvoon Museorautatie ry
Pilttuu 12 = Elli+vanha mittavaunu
Pilttuu 13 = Emma

Tampreen matkakeskustunneli koostuu yhdeksästä suuresta lohkosta. Viikonloppuna 14.–15.7.2007 paikalleen tunkaattiin neljäs lohko. Sen paino oli noin 400 tonnia. Kolmos ja nelosraiteet olivat poikki viikonlopun ajan. Kuva Markku Nummelin 14.7.2007.

Tammisaaren lastenpuiston piharautatie on myyty Kuovilan vanhan aseman nykyiselle omistajalle Björn Lindqvistille. Rata on suunniteltu rakennettavan uuteen sijoituspaikkaansa rantaradan varrelle Kuovilaan ensi syksynä.

Olavi Kilpiö on saanut Suomen Museoliiton mitalin erittäin arvokkaasta työstä museorautatie- ja rautatiemuseotoiminnan hyväksi. Mitali luovutettiin hänelle Toijalassa Veturimuseolla 28.7.2007. Myös Resiina-lehti onnittelee Olavia!

UUTISIA ULKOMAILTA

Ruotsi

Kalix–Haaparanta-radan rakentaminen aloitetaan vuonna 2008. Ratahankkeiden kallistumisen takia monia Ruotsin ratainvestointeja on siirretty tai peruttu, mutta uusi Haaparannan rata toteutetaan suunnitellusti. Tänä vuonna maastossa tehdään alustavia töitä, mm. työmaateitä. Uuden radan pituus on 42 km. Se sähköistetään ja kauko-ohjataan. Rata valmistuu 2012. Samanaikaisesti valmistuu vanhan Boden–Morjärv–Kalix-osuuden peruskorjaus ja sähköistys. Ainakin alkuvaiheessa ruotsalainen sähköistys päättyy Haaparantaan, eikä jatku Tornioon.

Hector Rail on pohjoismaiden voimakkaimmin kasvavia rautatieyrityksiä. Bombardier Transportation toimittaa yhtiölle 2008–2009 10 uutta Traxx F140AC -tyypin sähköveturia. Ne saavat Ruotsissa sarjatunnuksen 241. Lisäksi seuraavista 10 veturista on optio. Maaliskuussa yritys osti ÖBB:ltä kolme 1012-sarjan sähköveturia. Nämä uudehkot veturit jäivät Itävallassa piensarjaksi, kun rautatieyhtiö päätti panostaa Taurus-sarjan vetureihin. Hector Raililla veturit saivat sarjatunnuksen 141. Aikaisemmin Hector Rail on jo hankkinut ÖBB:ltä kahdeksan käytettyä 1142-sarjan veturia (nyt sarjaa 142), Norjasta kuusi  El.15-veturia (161) sekä Siemensiltä kaksi uutta sarjan 441-veturia, jotka pohjautuvat DB:n sarjaan 189. Kaiken tämän sähkökaluston lisänä on yksi Vosslohin valmistama raskas dieselveturi.  Tammikuussa 2008 Hector Rail aloittaa yhdistettyjen kuljetusten junien ajon Norrköpingin ja Saksan Ruhrin alueen välillä.

LKAB on hankkimassa Luulaja-Kiiruna-Narvik-liikenteeseen muutamaa raskasta IORE-sähköveturia lisää korvaamaan vanhoja Dm3-vetureita ja vastaamaan odottamattoman suureen liikenteen kasvuun. Kiruna Wagon kokoonpanee parhaillaan K Industrierin eli Kockumsin alihankintana uusia 30 tonnin akselipainon malmivaunuja. Aikaisemmat etelä-afrikkalaiset malmivaunut epäonnistuivat. K Industrierin ja LKAB:n välillä on runkosopimus 680 malmivaunun hankinnasta.

Norja

Norjan museorautatiet on pitkälti otettu osaksi maan virallista museotoimintaa. Suomen RHK:ta vastaava Jernbaneverket vastaa radoille jaettavista tuista. Toiminta tapahtuu "kansallisen rautatiekulttuurin suojelusuunnitelman mukaan". Esimerkkinä toiminnasta voi olla kapearaiteinen Setesdalsbanen Kristiansandin lähellä. Jernbaneverket on myöntänyt vuodeksi 2007 radan ja rakennusten kunnossapitoon 700 000 Norjan kruunua. Lisäksi Norjan rautatiemuseo, joka sekin kuuluu JBV:lle, on myöntänyt 150 000 kruunua matkustajavaunun restaurointiin vuodeksi 2007.

Viro

Tallinnan ja Keilan välillä alkoi 28.5.2007 pikalähijunaliikenne. Uudet vuorot ovat kulussa ma–pe ja ne pysähtyvät välillä vain Lillekülassa, Tondissa ja Sauessa. Matka-aika, 30-minuuttia, on keskimäärin kymmenen minuuttia tavallisia lähijunia nopeampi. Kertalippu maksaa 18 kruunua, eli on kolme kruunua normaalitaksaa kalliimpi.

 Virossa ilmestyi 14.6.2007 rautatieaiheinen postimerkki – ainakin postimerkille on piirretty rautateitä! Postimerkki on muistoksi Neuvostoliiton suorittamista kyydityksistä, joissa ihmisiä  pakotettiin härkävaunuihin ja lähetettiin kotimaastaan pois.

Tapa–Narva-rataosalla Kosen tasoristeyksessä lähellä Jõhvia sattui 10.7.2007 tasoristeysonnettomuus. Lautalastissa ollut rekka-auto ajoi tyhjistä säiliävaunuista koostuneen Westgate Transportin tavarajunan eteen. Rekan kuljettaja loikkaantui. Junan 2TE116-veturi suistui kiskoilta, ja sen polttoainesäiliö rikkoontui. Yli 300 metriä rataa tuhoutui, minkä seurauksena illan Tallinna–Moskova yöjuna ohjattiin vauriopaikan ohi harvinaiselle kiertoreitille Põlevkiviraudteen (Palavankiven Rautatie) raiteiston kautta.

Jo perinteeksi muodostunut Viron resiinaralli (RelsiRalli 2007) pumpattiin mitä parhaimmassa kesäsäässä 13.–14.7.2007 Pärnun eteläpuolelta Kilingi-Nõmmesta Tallinnan eteläpuolelle Liivaan peräti 14 joukkueen voimin. Suomalaiset olivat jälleen vahvasti edustettuina eikä menestystäkään jäänyt puuttumaan; rallin voitti suomalainen Resiinaralli Team. nneksi tuli suomalais-virolais-bulgarialainen Mixteam, Team Otso (Saalasti) oli parhaana uutena tulokkaana kahdeksas ja MVH (Hyyryläinen) kymmenes. Lehtemme toimituksesta olivat Resiinaralli Teamissa Sakari K Salo ja Team Otsossa Eero Heinonen. Kuten suomalaisessakin versiossa, joukkueiden paremmuus mitattiin erilaisilla tehtävillä ja resiinoita käytettiin pääasiassa kulkuvälineenä tehtäväpaikkojen välillä. Hyvästä menestyksestä voinee siis päätellä, että esim. ratanaulojen lyöminen ratapölkkyyn ja kuuden hengen keppihevosella ratsastaminen ovat suomalaisten sydäntä lähellä. Myös fyysistä kestävyyttä tarvittiin esimerkiksi resiinoilla ajetuilla sprinttiosuuksilla.

Edelaraudteen suosittu pikajunatarjonta Tallinnasta Tarttoon lisääntyi 3.8.2007 alkaen, kun kulkunsa aloittivat uudet vuorot Tallinnasta klo 13.55 (matka-aika 2 t 30 min.) ja Tartosta klo 14.20 (2 t 9 min.). Linjalle tuli elokuun aikana myös kaksi AS Ühinenud Depood'n saneeraamaa 1. luokan vaunua. Yhtiö nosti matkustajatariffejaan elokuun alusta n. 10–20 %. Keskimääräinen hinta matkustajakilometriltä nousi 50 sentistä 60 senttiin.

Tallinnassa oli raitioteillä 4.8. alkaen viikon ajan kulussa linjojen 1–4 sijaan vain tilapäislinja 6 Kopli–Tondi, koska Viru väljakun keskeisessä raitiotieristeyksessä uusittiin vaihteita. Suuri osa raitiovaununkuljettajista sai näin harvinaisen yhtäaikaisen viikon pituisen kesäaikaisen kesäloman. Puuttuvia linjoja korvattiin mm. bussilinjalla 52. Linjan 6 muuttamista pysyväksi harkitaan, vaikka edeltävä suunnilleen vastaavan linjan 5 Kopli–Vana-Lõuna 28.10.2000–1.1.2004 toiminut kokeilu lopetettiin matkustajien vähyyden takia.

Venäjä

Venäjällä suunnitellaan vakavasti yksityisrahoitteisen rautatien rakentamista Siperian läpi ja Beringin salmen alta Alaskaan ja edelleen Kanadaan. Salmen alittavan tunnelin pituudeksi tulisi 100 km. Koko radan pituus olisi lähes 6000 km, tästä 3500 km Venäjällä ja loput Pohjois-Amerikassa. Tämä suora rautatie olisi vakava kilpailija Euroopassa esillä olleelle reitille, jossa tuotteet kuljetettaisiin rautateitse Suomen ja Ruotsin läpi Narvikiin ja sieltä laivalla Pohjois-Amerikkaan.

Sveitsi

Sveitsiläisten rautatieharrastajien kunnianhimoinen tavoite saada Euroopan ehkäpä kaunein rataosuus  Realp–Gletsch–Oberwald kokonaan uudelleen liikenteelle etenee hitaasti, mutta varmasti. Rata suljettiin syksyllä 1981, kun vuoristoradan korvannut 15,4 km pitkä tunneli valmistui; liikenne uudella radalla alkoi 25.6.1982. Ensimmäisenä liikenteeseen saatiin uudelleen Realp–Tiefenbach-väli 1992, seuraavana vuonna päästiin radan korkeimmalle asemalle  (2163 m) Furkaan ja 2000 Gletschiin samannimisen jäätikön kupeeseen. Parhaillaan ratatyöt jatkuvat viimeisellä osuudella Gletschistä alaspäin Oberwaldiin. Kunnostuskohteena on kesällä 2007 ollut mm. 548 metriä pitkä silmukkatunneli, jossa radan kaarresäde on vain 80 metriä. Dampfbahn Furka-Bergstrecken uusi pääteasema Realpissa vihittiin käyttöön 23.6.2007. Samana päivänä liikenteeseen saatiin täyskorjattu HG 3/4 -hammasrataveturi nro 4. Radan tunnetuimmat höyryveturit ovat kuitenkin Vietnamista takaisin Sveitsiin ostetut radan alkuperäiset höyryveturit.