Teknisiä tietoja ^{[1, 2]}

Pituus: 26,4...27,4 m
Leveys: 3,2 m
Korkeus: 5,2 m
Paino: ~50 t
Suurin akselipaino: 19 t
Pyörän halkaisija: 840...920 mm
Rakennenopeus: 200 km/h 

Historia

Kaksikerroksinen matkustajavaunu (Bilevel car (am), Double-decker coach (br), Doppelstockwagen (saks)) ei ole keksintönä uusi: vaunuja on maailmalla ollut käytössä ainakin 1900-luvun alkuvuosista lähtien. Venäjällä valmistui Tverin vaunutehtaalta vuonna 1903 ensimmäinen kaksikerroksinen matkustajavaunu.^[3] Vanhimmissa rautatiemaissa, kuten Iso-Britanniassa, kaksikerroksisten vaunujen hyödynnettävyyttä on kuitenkin rajoittanut matala aukean tilan ulottuma. Ranskassa on harjoitettu lähiliikennettä kaksikerroksilla junilla vuodesta 1933 lähtien. Useissa maissa etenkin kaksikerroksiset lähiliikennejunat yleistyivät 1960–1980-lukujen aikana. ^[4]

VR alkoi suunnitella 1990-luvun alussa niin sanottujen sinisten pikajunanvaunujen korvaamista uudemmilla. 1980-luvulla oli suunniteltu Express- ja InterCity-junia varten yksikerroksisia alumiinikorisia vaunuja, jotka otettiin käyttöön vaiheittain 1980- ja 1990-lukujen taitteessa.^[5] Monien ulkomaisten esimerkkien kannustamana kaksikerrosvaunu tarjosi houkuttelevan suunnitteluvaihtoehdon, koska se laskee sekä hankinnan että vaunujen käytön kustannuksia. Tämä johtuu muun muassa vaunujen tehokkaammasta tilankäytöstä sekä noin 20 % pienemmästä painosta per istumapaikka yksikerroksisiin InterCity-vaunuihin verrattuna.^[6] Vaunujen suunnittelussa käytettiin apuna Sveitsin rautatieyhtiöltä SBB:ltä lainattua lähiliikenteen kaksikerrosvaunua, joka kävi kesällä 1992 Helsingissä myös yleisön arvosteltavana.

Tilauserät

InterCity2-vaunujen tilaushistoriaa käsiteltäessä ei voida välttyä samalla käymästä läpi Kajaanissa sijaitsevan Transtechin kiskokalustotehtaan vaiheita. Neuvostoliiton viennin romahtamisesta lähtien tehtaan työllisyyttä on säännöllisin väliajoin turvattu valtio-omisteisen VR:n tilauksilla. Kaksikerroksiset vaunut ovat kuitenkin olleet tilaajalleen pääosin hyviä ja luotettavia työkaluja. Vaunujen tilaus- ja toimitusvuodet sekä vaunujen lukumäärät on koottu luvun lopussa olevaan taulukkoon.

Ensimmäinen 42 vaunun sarja tilattiin Transtechiltä vuonna 1995. Tilauksen arvo oli noin 500 miljoonaa markkaa.^[7] Vaunut tulivat käyttöön vuodesta 1998 alkaen. Samana vuonna tilattiin toinen 50 vaunua käsittävä sarja, joka toimitettiin vuoteen 2002 mennessä.^[8] Kolmas sarja tilattiin syksyllä 2005. Tilauksen arvo oli noin 59 miljoonaa euroa. Edellisistä tilauksista poiketen vaunut olivat kuitenkin makuuvaunuja, jotka tulivat käyttöön aluksi yhdessä yöjunaparissa Helsingin-Rovaniemen välille. Tilatut 20 vaunua toimitettiin vuosina 2005-2006. Neljänteen tilauserään vuonna 2006 kuului 15 Ed- ja viisi Edfs-vaunua. Tilaus tehtiin poliittisen kuvioiden jälkeen^[9] siten, että talousvaikeuksissa ollut Talgo-Transtech rakensi vaunut OKO-pankin rahoitusyhtiölle, joka vuokrasi vaunut edelleen VR-yhtymälle 25 vuodeksi.^[10] Täten Talgo-Transtech sai paikattua aukon tilauskannassaan, niin ettei VR:n tarvinnut sitoa vaunuihin suurta pääomaa ennenaikaisesti. Tilatut vaunut toimitettiin vuosina 2007–2008.

Viides kaksikerrosvaunujen tilauserä käsitti jälleen 20 kappaletta makuuvaunuja vuonna 2009. Toukokuussa 2005 VR oli jättänyt käyttämättä tilausoptionsa vastaavasta määrästä makuuvaunuja. Tämä osaltaan johti Talgo-Transtechin talousvaikeuksiin, joita paikattiin edellisessä kappaleessa mainitulla päivävaunujen tilauksella. Tehtaan vaikeudet kuitenkin jatkuivat edelleen, jolloin maan hallitus ministeri Jyri Häkämiehen johdolla päätti tilata 20 uuden makuuvaunun sarjan syksyllä 2008. Tilausta vastustanut VR:n silloinen johto erosi tilauksen julkistamisen jälkeen.^[11] VR:n mukaan vaunuille olisi ollut tarvetta vasta vuoden 2015 tienoilla.^[12] Nyt vaunut toimitettiin vuosina 2010–2011.^[13]

Kuudes tilauserä, arvoltaan noin 73 miljoonaa euroa, tehtiin kesäkuussa 2010. Tilaus käsitti 10 Edfs- ja 30 Ed-vaunua, jotka toimitetaan vuosina 2011–2012.^[14] Seitsemäs tilaussopimus solmittiin maaliskuussa 2011. Tällä kertaa tilattiin yhteensä 27 kappaletta täysin uudenlaisia ohjaus- ja ravintolavaunuja, arvoltaan yhteensä noin 90 miljoonaa euroa. Sopimukseen sisältyi lisäksi optio 11 ravintola- ja 13 ohjausvaunusta. Vaunut on sovittu toimitettavaksi vuodesta 2013 alkaen.^[15]

Seitsemännessä tilaussopimuksessa määritellyt ohjaus- ja ravintolavaunujen tilausoptiot päätettiin käyttää 16.3.2013 julkistetussa kahdeksannessa tilauksessa. Tällä kertaa tilatut vaunut, arvoltaan 55 miljoonaa euroa, toimitetaan suoraan edellisen tilauserän jatkona vuosina 2014-2015. ^[27]

Tilausvuosi	Toimitusvuodet	Lukumäärä
		Ed	Eds	Edfs	Edm	Edo	ERd
1995	1998-2000	30	12
1998	2000-2002	34		16
2005	2005-2006				20
2006	2007-2008	15		5
2009	2010-2011				20
2010	2011-2012	30		10
2011	2013-2014					12	15
2013	2014-2015					13	11

Vaunujen käyttö junissa

Ensimmäiset Ed- ja Eds-vaunut tulivat käyttöön torstaina 2.7.1998 Helsingin ja Vaasan väliseen InterCity-junapariin IC41/42.^[16] Aluksi vaunuja lisättiin InterCity-junarunkoihin Ed- ja Eds-vaunun yhdistelminä sitä mukaa, kun uusia vaunuja valmistui tehtaalta. Vaunut sijoitettiin ravintolavaunun viereen, Helsingistä katsottuna sen pohjoispäätyyn. Myöhemmin vaunujen lukumäärän lisääntyessä IC-runkoihin lisättiin kolmaskin vaunu, yleensä Ed. Kokoonpanot pysyivät tällaisina kevätaikataulukauden 2006 loppuun saakka.

Kesällä 2000 VR lanseerasi InterCity2-junat, jotka on muodostettu vain kaksikerrosvaunuista.^[17] Junat aloittivat lyhyehköillä kaupunkien välisillä reiteillä, kuten Helsinki–Turku, Helsinki–Tampere ja Helsinki–Jyväskylä. IC2-junissa on käytetty kolmesta kahdeksaan vaunun mittaisia kokonaan kaksikerroksisia junarunkoja. Perusrunkona on käytetty neljää vaunua, jotka Helsingistä lukien ovat yhdistetty business- ja toisen luokan vaunu Edb, palveluvaunu Edfs sekä kaksi toisen luokan Ed-vaunua. Kolmivaunuisista rungoista on tavallisesti tiputettu viimeinen Ed pois, vastaavasti viisivaunuisiin runkoihin on lisätty jokin kaksikerrosvaunu. Kahdeksanvaunuiset rungot ovat muodostuneet kahdesta nelivaunuisesta rungosta.

Lahden oikoradan avautumisen yhteydessä 3.9.2006 koko Suomen matkustajaliikennettä uudistettiin tuntuvasti. Samassa yhteydessä InterCity-junista poistettiin vanhat ensimmäisen luokan Cx-vaunut, ja ne korvattiin yhdistetyillä toisen ja businessluokan Edb-vaunuilla. IC-junarungot käännettiin siten, että Helsingistä lukien ensimmäisenä vaununa oli mainittu Edb, seuraavana tavallinen toisen luokan Ed, kolmantena palveluvaunu Eds tai Edfs, neljäntenä ravintolavaunu Rx, viidentenä toisen luokan Ex ja kuudentena lemmikki- ja tupakointiosastoilla varustettu Expt. ^[18]

Tekniset ominaisuudet ja palvelut

Vaunujen itsekantavat korit ovat alumiinia ja ne on rakennettu modulaarisiksi. Putkimaiseen alumiinikoriin on suunniteltu muodonmuutosvyöhykkeet, jotka suojaavat matkustajia onnettomuustilanteessa.^[19] Korit on jaettu korkeussunnassa ala-, väli- ja ylätasoihin. Telien päällä sijaitsevien välitasojen yläpuolelle on sijoitettu ilmastoinnin laitetilat. Akustot sekä sähkö- ja tietoliikennelaitteet on sijoitettu telien lähelle joko lattian alle tai vaunun päädyssä oleviin kaappeihin. Korin suunnittelussa on hyödynnetty suomalainen aukean tilan ulottuma kokonaisuudessaan, joten vaunujen sisätilat ovat keskieurooppalaisia sisariaan väljemmät. Teleinä on käytetty kulkuominaisuuksiltaan hyviä sveitsiläistaustaisia, ilmajousitettuja SIG-85-telejä. ^[6]

Vaunujen korit ovat täysin painetiiviitä ja niissä on ilmastointi. Painetiiviyden ansiosta matkustajien korvat eivät mene lukkoon toisen junan kohdatessa tai tunneliin ajettaessa. Tämän takia vaunuissa ei ole lainkaan avattavia ikkunoita, sivuovien tiivisteet on paineistettu ja päädyissä on painetiiviit Hübner-ylikulkusuojukset. Sisäänkäyntikorkeus on 55 cm, joten korkeilla laitureilla vaunun lattia on samalla tasolla laiturin kanssa.^[19]

Kaikissa vaunuissa on sähköpneumaattisesti ohjatut jarrut (EP-jarrut) sekä erilliset kiskojarrut. Jarrut toimivat normaalikäytössä tavanomaiseen tapaan jarruletkun paineenvaihteluiden ohjaamana. Sr2-veturin kanssa voidaan ottaa käyttöön sähköinen jarrujen ohjaus, jolloin jokaisen vaunun jarrulaitteet saavat käskynsä veturista nopeasti ja samanaikaisesti. EP-jarrujen käyttö on yhtenä edellytyksenä 200 km/h huippunopeudelle.

Vaunuissa oli alun perin pistokkeet keskiosan istuimien yhteydessä elektroniikkalaitteiden lataamista varten. Myöhemmin pistokkeita on lisätty jokaisen ikkunapaikan kohdalle. Matkustajainformaatiojärjestelmä sisältää vaunun sisätiloissa ja ulkoseinillä olevat näytöt, kuulutuslaitteet sekä penkkien käsinojiin sijoitetut radiot. Makuuvaunuissa radio ja herätyskello sisältyvät jokaisen vuodepaikan varustukseen. Sisänäytöissä näytetään kellonajan sekä nopeuden lisäksi kuulutusten tekstit sekä erilaisia opastevideoita. Ulkoseinien informaationäytöissä kerrotaan junan määränpään, väliasemien ja junanumeron lisäksi vaunun myyntinumero. Penkkien käsinojaradioilla saattoi kuunnella muutamaa radiokanavaa, mutta palvelu lopetettiin tekijänoikeussyistä 2000-luvun loppuvuosina. Ensimmäisessä luokassa (business-luokassa) myytiin radion kuuntelua varten kuulokkeita.

Vaunun molemmilla kyljillä on paneeli, josta voidaan asettaa mm. vaunun jarrulaji sekä valvoa jarrujentarkastuksen yhteydessä jarrujen kiinnittyminen ja irrottaminen. Paneelissa on vasemmalta oikealle irrotuskahva, jarrujohdon painemittari ja kiskojarrun merkkivalo, jarrulajiasetin sekä jarrujen sulkuhana. Paneelin alapuolella on kaksi indikaattori-ikkunaa, jotka erikseen ilmaisevat kummankin telin jarrujen kiinnittymisen (punainen indikaattori) tai irtoamisen (vihreä indikaattori). Vaunujen päädyissä on joukko kaapeleita ja paineilmaletkuja joilla muun muassa välitetään informaatiota sekä sähkötehoa ja ohjataan junan jarruja. Edellä mainittuja toimintoja varten on vaunun kussakin päädyssä kulmakaapit, joissa on 1500 V sähkökaapelin lisäksi valokuitu tiedonsiirtoa varten. Osa sähköjohdoista ja kaikki paineilmakaapelit sen sijaan ovat vaunun päädyssä puskinten ja ruuvikytkimen alapuolella. Vaunun päätyseiniin ylikulkusuojusten yläpuolelle on lisäksi vuodesta 2010 alkaen asennettu pienet puolipallon muotoiset radioantennit junan sisäistä WLAN-yhteyttä varten.

Vaunujen välillä on junaväyläjärjestelmä, joka välittää kuulutusten ja muun matkustajainformaation lisäksi tietoja vaunuista ja junan kokoonpanosta. Tekniikka mahdollistaa muun muassa vaunujen välisen ylikulun molempien ovien avautumisen yhdellä napinpainalluksella. Matkustajainformaatiojärjestelmää ohjataan konduktööri- tai ravintolavaunusta (Edfs, EFits, Fots tai Rx), joten mainittu vaunu sisältyy poikkeuksetta kaksikerrosvaunuja sisältävän junan kokoonpanoon.

Ensimmäisten vaunujen huippunopeus oli 160 km/h muun muassa painetiiviiden ylikulkusuojusten puutteesta johtuen. Myöhemmin kaikki vaunut on muutettu huippunopeudelle 200 km/h. Toistaiseksi junia ei ole kuitenkaan ajettu huippunopeutta muutamia kokeilujaksoja lukuun ottamatta.

Palveluvaunujen ylätasoilla kokeiltiin alun perin välipala- ja juoma-automaatteja, jotka kuitenkin korvattiin matkatavaralokeroilla 2000-luvun alussa. Vaunujen kyljissä olevien määränpäänäyttöjen ympärille teipattiin 2000-luvun puolivälissä siniset tarrat näyttöjen havaittavuuden parantamiseksi. Tarrat on kuitenkin jätetty pois uuden vihreän värityksen myötä.

Vaunutyypit

Päivävaunu Ed

Litteralla Ed tunnettu kaksikerrosvaunu on InterCity2-vaunujen perustyyppi. Vaunun tunnistaa ulkoa helpoiten ala- ja yläkerran yhtenäisistä ikkunariveistä. Koska kyseessä on toisen luokan vaunu ilman erikoispalveluita, ei kylkiin ole teipattu sarjakuvia tai muita ylimääräisiä tekstejä. Numerosta 28031 eteenpäin vaunun harmaan yläosan päätymoduulin rakennetta on muutettu.

Vaunussa on 113 toisen luokan istumapaikkaa. Vaunun toisen päädyn välitasolla on kahden ja neljän hengen allergiahytit, joissa penkit on sijoitettu vastakkain ja niiden välissä on pöytä. Vaunussa on muutamia lukittavia lokeroita sekä suurille että lentolaukkukokoisille matkatavaroille. Istumapaikkojen yläpuolella on poikkeuksetta hattuhyllyt, joille ei kuitenkaan mahdu kovin suuria matkatavaroita. Alun perin vaunussa on ollut yleisöpuhelinkoppi WC-päädyssä, mutta puhelimet on myöhemmin poistettu tarpeettomana. Alakerrassa sekä yläkerran kännykkäkopissa on vahvistimet matkapuhelimia varten. Penkit ovat kangasverhoiltuja korkeussäädettävillä niskatuilla. Kahden vierekkäisen penkin välisen käsinojan voi nostaa halutessaan pystyyn. Jokaisella paikalla on joko kiinteä tai lentokonetyyliin edessä olevan penkin selkänojasta avautuva pöytä. Vaunussa on alipainetoiminen pieni WC sekä ylä- että alatasolla. ^[20]

Numerosarjaan 28031...64 kuuluvan Ed-vaunun väritysmalli.

Väritykseltään eri sarjojen Ed-vaunut jakautuvat kahteen pääryhmään: vaunut 28001...79 on toimitettu alkujaan punavalkoisina, kun tätä uudemmat ovat jo tehtaalla saaneet vihreän värityksen. Vaunusarjassa 28065...79 aiemmasta poiketen sivuovet ovat kokonaan punaiset ja ovenavausnappien kohdalla on pieni valkoinen alue.

Uusimman sarjan (28080...109) vaunujen sisustuksessa on pieniä eroavaisuuksia vanhempiin vaunuihin verrattuna. Penkkien sivuihin on esimerkiksi lisätty kahvat, ja käsinojaradiot on jätetty pois. Tämän sarjan vaunut teipattiin jo tehtaalla VR:n uuteen vihreään väritykseen.

Vanhempi palveluvaunu Eds

Eds-palveluvaunut tulivat Ed-vaunujen ohella ensimmäisinä InterCity2-vaunuina liikenteeseen. Vaunu eroaa ulkoisesti Ed-vaunuista ala- ja ylätasojen ikkunajaon osalta. Vuodesta 2006 lähtien lasten leikkitilojen uudistuksen yhteydessä vaunun ulkoseiniin on lisätty suurikokoiset lastenkirjahahmot.^[21] Hahmoina ovat esiintyneet Richard Scarryn Kissalan Hessu ja Zdeněk Milerin Myyrä.

Vaunussa on 83 normaalia ja kaksi invapaikkaa, kaikki toista luokkaa. Toisen päädyn välitasolla on kaareva perhehytti, jossa on istumapaikkojen lisäksi leikkitilaa lapsille. Vaunussa on lukittavia lokeroita sekä suurille että lentolaukkukokoisille matkatavaroille. Istumapaikkojen yläpuolella on poikkeuksetta hattuhyllyt, joille ei kuitenkaan mahdu kovin suuria matkatavaroita. Penkit ovat kangasverhoiltuja korkeussäädettävillä niskatuilla. Kahden vierekkäisen penkin välisen käsinojan voi nostaa halutessaan pystyyn. Jokaisella paikalla on joko kiinteä tai lentokonetyyliin edessä olevan penkin selkänojasta avautuva pöytä. Vaunun alakerrassa on suuri inva-WC ja yläkerrassa tavallinen pieni WC. Ovet on varustettu invarampein. Yläkerrassa on lisäksi pieni lasten leikkitila, jonka varustukseen kuuluu kirjojen ja pelien lisäksi leikkiveturi ja pieni liukumäki. Leikkitilaa muutettiin ja suurennettiin vuonna 2006 poistamalla istumapaikkoja.^[21] Alakerrassa on lisäksi säilytystilaa polkupyörille ja suksille. ^[20]

Eds-vaunun väritysmalli.

Eds-vaunusarjasta puuttuvat tilat konduktöörille ja kärrymyynnille, jonka takia ne käytännön liikenteessä vaativat aina Rx-, Fots- tai EFits-vaunun samaan junarunkoon. Eds-sarjaa ei ole tilattu ensimmäisen 12 vaunun sarjan jälkeen lisää, sillä Edfs-vaunu on edelleen kehitetty versio Eds-tyypistä.

Uudempi palveluvaunu Edfs

Edfs-palveluvaunut ovat ulkonäöltään samankaltaisia Eds-vaunujen kanssa. Kaikissa vaunuissa on käytössä uudentyyppinen yläosan päätymoduuli, joka onkin suurin ulospäin näkyvä ero Eds-vaunuihin verrattuna. Vuodesta 2006 lähtien vaunun ulkoseiniin on lisätty suurikokoiset sarjakuvahahmot.^[21]

Vaunussa on 71 normaalia ja kaksi invapaikkaa, kaikki toista luokkaa. Sisätilat ovat samanlaiset Eds-vaunun kanssa lukuun ottamatta toista päätyä, jossa Eds:n avo-osaston tilalla on konduktöörin työpiste ja kärrymyynnin tukikohta. Konduktöörin työpisteessä on muun muassa matkustajainformaatiolaitteiden tarvitsema vaunumikro sekä muita teknisiä laitteita. Kärrymyynnin tukipisteen yhteydessä on kylmätilat tarjoilukärryille. ^[20]

Numerosarjaan 28317...21 kuuluvan Edfs-vaunun väritysmalli.

Ensimmäisen tilaussarjan (28301...16) vaunujen väritys oli samanlainen kuin sarjan 28031...64 Ed-vaunuissa. Seuraavan tilaussarjan vaunuissa (28316...21) ovet olivat edellisestä poiketen kokopunaiset ja ovenavausnappien kohdalla olivat pienet valkoiset alueet kuten yllä olevassa kuvassa. Tätä uudemmat vaunut on toimitettu jo tehtaalta vihreällä värityksellä.

Uusimman sarjan (28322...31) vaunujen sisustuksessa on pieniä eroavaisuuksia vanhempiin vaunuihin verrattuna. Penkkien sivuihin on esimerkiksi lisätty kahvat, ja käsinojaradiot on jätetty pois. Tämän sarjan vaunut toimitettiin jo tehtaalta VR:n uudella vihreällä värityksellä varustettuna.

Päivävaunu Edb

Yhdistetyt toisen ja business-luokan Edb-vaunut ovat astuneet mukaan InterCity2-vaunujen valikoimaan vuodesta 1999 lähtien. Vaunut on tehty muutostyönä Ed-vaunuista. Ulkoisesti vaunun erottaa muista erilaisten teippausten ansiosta: Alun perin vaunujen punaisissa vinoraidoissa oli pienet InterCity2-teippaukset. Vuodesta 2006 lähtien yläkerran ikkunoihin lisättiin Business-tarrat. Vihreän ilmeen mukaisissa vaunuissa on Business- tai Ekstra-teippaukset.^[22] Ikkunajako on identtinen Ed-vaunujen kanssa. Vaunun harmaan yläosan päätymoduuli on vaunusta 28411 lähtien uutta tyyppiä.

Vaunussa on 110 istuinta, joista yläkerran 48 istuinta kuuluvat business-luokkaan. Yläkerran 2+2-sijoitelluista istuimista myydään kuitenkin vain 1+2 penkkiä, joten todellisuudessa business-paikkoja on vaunussa 36. Vaunun toisen luokan palvelut ovat identtiset Ed-vaunun kanssa. Business-luokan varustukseen kuuluu itsepalveluperiaatteella toimiva tarjoilupiste sekä lehtiteline. Yläkerran penkit oli alunperin kangasverhoiltu, mutta ne vaihdettiin vuonna 2007 nahkaisiin. Muista vaunuista poiketen myös koko yläkerran alueella on toistin matkapuhelimille. ^[20]

Edb-vaunun pohjapiirros.

Vaunujen väritys noudatteli alun perin varhaisimpien Ed-vaunusarjojen punavalkoista väritystä. Vuosina 2010-12 kaikki sarjan vaunut on teipattu VR:n uusiin vihreisiin väreihin.

Makuuvaunu Edm

Litteralla Edm tunnetut makuuvaunut eroavat ikkunoiltaan huomattavasti muista kaksikerrosvaunuista. Katselusuunnasta riippuen vaunun ylä- ja alatasoilla vuorottelevat kapeat hyttien- ja leveät käytäväikkunat. Vaunussa on vain yksi sivuovi kummallakin puolella. Vihreäksi väritetyt vaunut eroavat lisäksi muista VR:n uuden ilmeen mukaisista vaunuista pöllökuviointinsa ansiosta. Muista kaksikerrosvaunuista poiketen vaunun katolla on suurikokoinen luukku, josta valmiiksi kootut hyttimoduulit voidaan nostaa sisään tai ulos.

Vaunussa on 38 makuupaikkaa. Vaunussa on yhteensä 19 kahden hengen hyttiä, joista kahdeksan sijaitsee alatasolla, kolme välitasolla ja loput ylätasolla. Ylätason hyteissä on suihku ja WC, alatason hytit sen sijaan voidaan yhdistää neljän hengen hyteiksi avaamalla väliovi. Toisella välitasolla on kaikille yhteinen suihkutila. Alakerrassa on lisäksi inva-WC. Vaunussa ei ole erillisiä matkatavaralokeroita. ^[23] Uuden sarjan (28521...40) vaunuissa hyttien äänieristystä on parannettu. GSM-vahvistus toimii koko vaunun alueella. ^[24]

Numerosarjaan 28501...28520 kuuluvan Edm-vaunun väritysmalli.

Ensimmäisen sarjan vaunut toimitettiin yllä olevan kuvan mukaisessa punavalkoisessa värityksessä. Merkillepantavaa on, että kyljessä on vain yksi punainen vinoraita. Uuden sarjan (28521...40) vaunut on toimitettu jo uutena vihreällä värityksellä.

Ohjausvaunu Edo

InterCity2-perheen ohjausvaunun toinen pääty on muotoiltu veturin keulaa muistuttavan virtaviivaiseksi. Ohjaamo sijaitsee vaunun välitasolla siten että matkustamo-osan ja varsinaisen ohjaamon välissä on pieni laitetila, joka toimii samalla muodonmuutosvyöhykkeenä onnettomuustilanteiden varalta.^[25] Muilta osin vaunu noudattelee Ed-vaunun järjestelyjä, ja siinä on 101 istumapaikkaa. Ensimmäinen vaunu toimitettiin tehtaalta koeajoihin maaliskuussa 2013, matkustajaliikenteeseen ensimmäiset vaunut saataneen myöhemmin vuonna 2013. ^{[15, 26]}

Vaunun ohjaamo on eurooppalaisen standardiohjaamon kaltainen. Ohjaamon vakiovarustukseen kuuluu myös radio.^[27] Ohjausvaunusta voidaan ohjata yksin- tai kaksinajossa olevia Sr2- ja tulevaisuudessa Sr3-vetureita. Vaunusta lähtevät vetureita ohjaavat signaalit kulkevat junarungon läpi kaapeleita pitkin. Toimiakseen ohjaus vaatii 18-napaisen UIC-kaapelin sekä EP-jarrukaapelit. Nämä varusteet löytyvät toistaiseksi vain kaksikerrosvaunuista, joten vanhoja InterCity-vaunuja tai ns. sinisiä vaunuja ei voida sellaisenaan käyttää ohjausvaunun kanssa. ^[1]

Sisätiloiltaan Edo-vaunut ovat toisen päädyn välitasoa lukuun ottamatta lähes identtisia uusimpien Ed-vaunujen kanssa. Vaunun sisävalaistus on toteutettu LED-valaisimin, samoin penkkien välissä olevat kiinteät pöydät ovat uudistuneet malliltaan. Toisen päädyn välitasolle on sijoitettu ohjaamo ja tarvittavat laitetilat. Eteisiä ja portaikkoja on kuitenkin Ed-vaunun tapaan kaksi, ja toisen päädyn välitasolle on sijoitettu normaalit allergiahytit. ^[1] Vaunussa on myös uudenmallinen polkupyöräteline ^[27].

Ravintolavaunu ERd

Yhdistetty toisen luokan päivä- ja ravintolavaunu on ohjausvaunujen tavoin vielä suunnitteluasteella, eikä vaunun litteran kirjoitusasusta ole täyttä varmuutta. Vaunun ylätasolla on normaali noin 50-paikkainen matkustajaosasto, jonne on portaat vain toisesta päädystä. Vaunun ala- ja välitasoilla on ravintolatilaa noin 40 istuma- ja kymmenen seisomapaikan verran. Keittiö sijaitsee vaunun alatasolla. Seisomapaikkojen ja baaripöytien yhteydessä ikkunat ovat istumapaikkoja korkeammalla. Vaunut tulevat liikenteeseen näillä näkymin vuoden 2014 alusta lähtien. ^{[15, 27]}

Lähteet

[1] Tulossa kaksikerroksinen ohjausvaunu sarjaa Edo, Rautatietekniikka 4-2011, Rautatiealan teknisten liitto RTL ry, 2011, s. 34. ISSN 1237-1513. Saatavissa https://rautatietekniikka-fi.elisakotisivut.fi/@Bin/138109/Rautatietekniikka-4-2011.pdf.
[2] Tekniset tiedot, Matkustajavaunu, Transtech Oy. Saatavissa http://www.transtech.fi/index.php?213.
[3] Железная дорога - "Абсолютно новый подвижной состав" для Сочи, ru-railway.livejournal.com, viitattu 4.7.2012. Saatavissa http://ru-railway.livejournal.com/1362571.html.
[4] Bilevel rail car, Wikipedia, viitattu 4.7.2012. Saatavissa http://en.wikipedia.org/wiki/Bilevel_rail_car.
[5] Valtionrautatiet 1962–1987, Valtion painatuskeskus, Helsinki, 1987, s. 423–424.
[6] Double Deck -esite, Talgo-Transtech, Oulu, 2000.
[7] VR:n vaunutilaus turvaa pahasti tappiollisen konepajan tulevaisuuden, Helsingin Sanomat, 27.6.1995.
[8] VR:n suurtilaus pelastaa Transtechin ahdingosta, Helsingin Sanomat, 29.12.1998.
[9] VR käynnisti Talgolle pedatun aikaistetun vaunuhankinnan, Helsingin Sanomat, 1.7.2005.
[10] Talgo ja VR sopivat InterCity-vaunujen toimituksesta, Kauppalehti, 15.5.2006.
[11] Hallitus käveli VR:n yli ja tilasi 20 makuuvaunua, Helsingin Sanomat, 23.10.2008.
[12] VR olisi tilannut makuuvaunut vasta vuoden 2015 tienoilla, Helsingin Sanomat, 23.10.2008.
[13] VR tilaa kaksikerrosvaunuja, Helsingin Sanomat, 30.6.2005.
[14] VR tilaa 40 kaksikerroksista vaunua Transtechilta, VR-Yhtymä, 3.6.2010. Saatavissa http://www.vrgroup.fi/fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_759.html.
[15] VR tilaa ohjaus- ja ravintolavaunut Transtechilta, VR-Yhtymä, 24.3.2011. Saatavissa http://www.vrgroup.fi/fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_20110324082722.html.
[16] Ed/Eds: Väiskin junasivut, viitattu 12.7.2011. Saatavissa http://www.vaiski.net/ed/.
[17] Zetterberg, S., Yhteisellä matkalla - VR 150 vuotta, WSOY, Helsinki, 2011, s. 442. ISBN 978-951-0-34742-3.
[18] Aikataulu 3.9.2006-6.1.2007, VR Kaukoliikenne.
[19] Rautatietekniikka 2-2011, Rautatiealan teknisten liitto RTL ry, 2011, s. 35. ISSN 1237-1513. Saatavissa http://www.rautatietekniikka.fi/rautatietekniikka/Rautatietekniikka-2-2011.pdf.
[20] VR Henkilövaunukuvasto, 2000.
[21] InterCity-junan uusi leikkitila tekee matkasta elämyksen, VR-Yhtymä, 10.7.2006. Saatavissa http://www.vr-konserni.fi/fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_83.html.
[22] InterCity-junien Business-osastot uudistuvat, VR-Yhtymä, 17.9.2007. Saatavissa http://www.vrgroup.fi/fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_317.html.
[23] Edm, VR Henkilövaunukuvasto, viitattu 13.7.2011. Saatavissa http://www.vr.fi/CMS/henkiloliikenne/fi/index/palvelut/vaunukuvasto/vaunutiedot.html.stx?asemanTunnus=Edm.
[24] VR siirsi makuuvaunut suihkuaikaan, Helsingin Sanomat, 3.2.2006.
[25] Rautatietekniikka 1-2011, Rautatiealan teknisten liitto RTL ry, 2011, s. 28. ISSN 1237-1513. Saatavissa http://www.rautatietekniikka.fi/rautatietekniikka/Rautatietekniikka-1-2011.pdf.
[26] Kuva, Olavi Huotari, Vaunut.org. Saatavissa http://vaunut.org/kuva/81535.
[27] VR:n uudet ohjausvaunut koeliikenteeseen, VR-Yhtymä, 16.4.2013. Saatavissa http://www.vrgroup.fi/fi/vakiolinkit/VR-konsernitiedottaa/news_20130416110033.html.