KALUSTOMUUTOKSET HELMI–HUHTIKUUSSA 2011

Uudet

• Sm5 (94102081006)
• 4 Edm (70107576537–70107576540)
• 29 Shmmns-tw
• 36 Uan-t

Hylätyt

• 99 Hbi
• 8 Hkb
• 1 Oc

Romutetut

• 6 Dv12 (2565, 2706, 2707, 2709, 2718, 2725)
• 11 Dv16 (2015, 2016, 2018, 2020, 2024, 2025, 2027, 2030, 2031, 2034, 2036)
• 2 EFit (23535, 23536)
• 8 Eims (21513, 21516, 21518, 21520, 21521, 21525, 21529, 21532)
• 1 Rbkt (26901)
• 1 Gbkk
• 1 XXH

Muutetut

• 78 Gbln-t sarjaan Gbls
• 15 Ocpp sarjaan Sps
• 1 Sim sarjaan Simns
• 20 Simn-u sarjaan Simns
• 66 Sp sarjaan Sps
• 1 Sti sarjaan Zaks
• 2 Sti sarjaan Zakks

Myydyt

• 1 Hkb Teräspyörälle
• 1 Hkb Onniselle

Museoidut

• 1 Gbkk (47428) ja 1 XXG (032209) Haapamäen museoveturiyhdistykselle
• Ttv 12 Pohjois-Suomen rautatieharrastajille
• Ttv 15 Porvoon museorautatielle

Sr1 3075 toimii energian mittauksen koeveturina ja lisäksi siihen on asennettu kokeiluun apukäytön invertteri. Veturin koeajot aloitettiin helmikuussa 2011.

Sr2-veturiin 3202 asennettua Ansaldon ETCS/STM2N-kulunvalvontalaitteistoa testattiin Kerava–Lahti-oikoradalla viitenä yönä 9.–17.3.2011. Veturilla tehtiin pysähtymismatka- ja suurnopeuskokeita enimmillään 220 km/t nopeuksilla. Niinä kolmena yönä, kun ajettiin yli 160 km/t nopeuksia, koeajojunaan kuului myös viisi kaksikerrosvaunua.

Sr2 3220:ssa oli tulipalo Kontiomäen lähellä 8.5.2011. Kun veturi tuotiin 10.5.2011 hinauksessa Kouvolaan, havaittiin siinä uudestaan tulipalo.

Dv12 2530, 2529 ja 2622 suistuivat kiskoilta 8.4.2011 puolen yön jälkeen vaihtoliikkeessä Imatra tavaran ratapihalla. Nosto kiskoille osoittautui hankalaksi kestäen saman päivän iltaan saakka. Vaihteiden korjaus vei tämän jälkeen vielä useamman päivän. Myös vetureiden vauriot olivat melko suuret, vaikka suistuminen tapahtui hiljaisessa nopeudessa.

Dv12 2651:ssä oli tulipalo Kontiomäen varikolla 15.2.2011. Kuljettajan alkusammutuksen jälkeen palokunta hoiti jälkisammutuksen.

Dv12 2625 ajoi Joutsenon ratapihan itäpään vetoraiteen raidepuskimen läpi vaihtotöissä 26.4.2011 illalla. Veturi saatiin nostettua seuraavana aamupäivänä. Vaurio ei haitannut muuta junaliikennettä.

Dv12 2662 vaurioitui lievästi, kun lumilastissa ollut kuorma-auto osui siihen Eteläntien tasoristeyksessä Kemin ratapihan kupeessa 4.3.2011. Juna oli menossa Ajokseen. Onnettomuus hidasti P 269:n kulkua tunnin verran, kun tavaravaunut jäivät ristiin pääraiteen poikki.

Dr16 2818:lla jäi toukokuussa 2011 Hyvinkään konepajalla tehtyjen toimenpiteiden välillä välipäiviä, jolloin sitä käytettiin Riihimäen kaupallisessa tavaraliikenteessä.

Dr16 2819 on järjestyksessä toinen vihreä sarjan veturi. Veturilla tehtiin helmikuussa runsaasti koeajoja Etelä-Suomessa.

Sm1-junien 6004, 6005 ja 6019 virallinen viimeinen käyttöpäivä oli 30.4.2011, joskin yksiköistä ainakin viimeksi mainittu jäi sivuun jo aiemmin vikojen vuoksi. Loppuvuonna poistuu lisää jälleen kolme yksikköä, joiden numeroita ei vielä ole tiedossa. Valintaan vaikuttaa junayksiköiden kunto ja se vaihtelee enemmän tai vähemmän huolimatta junayksiköitten iästä. Myös esiintyvät viat saattavat muuttaa poistumisjärjestystä.

Sm5-junien määrä liikenteessä lisääntyi 4.4.2011 alkaen, jol- loin niitä on liikenteessä neljä kaikkina viikonpäivinä. Seuraavat muutosajankohdat, jolloin Sm5:ien määrä jälleen lisääntyy, ovat 6.6., 15.8. ja 31.10.2011. Sm5-junista seitsemäs tuotiin ms Balticalla Turkuun 7.4.2011 ja hinattiin Turusta Ilmalan varikolle 10.4.2011. Kahdeksas juna saapui Turkuun 6.6.2011 ja hinattiin Dv12 2723:lla Ilmalaan 10.6. Junissa on ollut ongelmia akselinkäyttölaitteissa, mikä on aiheuttanut niille väliaikaisen 120 km/t nopeusrajoituksen.

Kahden rungon Allegro-koeajot jatkuivat maaliskuussa oikoradalla. Tällöin tutkittiin erityisesti kahden virroittimen yhteistoimintaa.

Tk3 1136 ajoi kaksi edestakaista yleisöajoa Tampereelta Orivedelle 24.4.2011. Veturi ajoi 7.–8.5. kolme edestakaista matkaa Lahdesta Heinolaan; 7.5. ensimmäiseksi suunniteltu junapari ajettiin Dv16 2038:lla höyryveturin ilmapumpun tiivisteen petettyä. Tampereen matkan hinausveturina oli Dr13 2343, Lahden matkalla Dv16 2038.

Hr1 1009 ja Höyryveturimatkat 1009 Oy:n muukin kalusto siirrettäneen pysyvästi Kouvolan suunnalle. Toimintaa on kaavailtu säätiöpohjalle. Veturin lieskaputkien vaihtoa suunniteltiin kevääksi 2011, mutta projekti on siirtynyt myöhäisemmäksi. Kalusto on ollut myynnissä jo pitkään, mutta halukkaita ostajia ei juuri ole ollut.

Zephir-kumipyöräveturi siirrettiin helmikuun puolivälissä Haminasta Hankoon. Aiemmin veturi oli ollut käytössä Raumalla. Toinen Zephir siirrettiin puolestaan Ilmalasta Vuosaareen.

Matisa B-27 eli entinen VR:n Ttk1 816 -raiteentukemiskone on vuoden 2011 tärkein kunnostuskohde Toijalan Veturimuseossa. Koneen kunnostuksella tähdätään 2012 juhlanäyttelyyn.

VR:N VIHREÄ-VALKOISEKSI TEIPATTU/MAALATTU KALUSTO

Tilanne kesäkuussa 2011. Tiedot tehtyjen havaintojen perusteella. Muutakin kalustoa voi jo olla vihreissä väreissä.

Veturit

• Dv12: 2605, 2611, 2613, 2615, 2617, 2619
• Dr16: 2816, 2819
• Sr1: 3004, 3006, 3036–3038, 3071, 3075, 3078, 3080
• Sr2: 3221

Moottorijunat

• Sm3: 7001–7004
• Sm4: 6X19, 6X22, 6X25, 6X27

Vaunut

• Ed: 28052, 28072
• Edfs: 28305–28307, 28309, 28310, 28313, 28315, 28316, 28322–28327
• Edb: 28406–28421, 28423–28427, 28429
• Edm: 28521–28540
• Ex: 26210, 26217, 26220, 26222–26224, 26226, 26227, 2631, 26310, 26315
• Expt: 26411, 26412, 26414, 26415
• Rx: 26701–26704, 26708
• Efits: 24201, 24202, 24301
• Eil: 25001, 25003, 25004, 25008–25011
• Eilf: 25201

Eil-lähiliikennevaunujen peruskorjaus toteutetaan niin, että tänä vuonna korjataan 22 vaunua, 2012 yhteensä 21 vaunua ja vuodelle 2013 jää vielä 14 vaunua. Vaunut saavat samassa yhteydessä vihreän värin. Kokopunaiset lähiliikennejunat katoavat siten varsin nopeasti. Vaunut saavat myös uudet vihreät ikkunaverhot. mutta väliseinät ja väliovet säilyvät ruskeanpunaisina. Peruskorjaus tehdään Hyvinkään konepajalla, käytännössä miehistöllä, joka vapautui Sm2-junien saneerauksen valmistuttua.

Kaksikerroksiset ohjaus- ja ravintolavaunut toimittaa Transtech Oy. VR Group tilasi 12 ohjaus- ja 15 ravintolavaunua. Tarjouskilpailussa VR edellytti, että vaununvalmistajalla on kokemusta ja näyttöä suomalaisissa olosuhteissa käytettävän junakaluston valmistamisesta.. Ohjausvaunun avulla junaa voidaan ohjata molemmista päistä ilman veturinvaihtoa, mikä helpottaa ruuhkaa erityisesti Helsingin ratapihalla. Ohjausvaunuun tulee noin 100 istumapaikkaa. Ravintolavaunussa on 50 hengen ravintolatilat vaunun alakerrassa ja välitasanteella. Yläkerrassa on noin 50 istumapaikkaa matkustajille. Ohjausvaunujen tuotanto aloitetaan Otanmäessä tammikuussa 2012. Ensimmäiset ohjausvaunut on tarkoitus ottaa käyttöön kesällä 2013. Ravintolavaunujen tuotanto aloitetaan kesällä 2012. Ensimmäiset vaunut tulevat liikenteeseen vuoden 2013 lopulla. Kaikki uudet vaunut ovat liikenteessä syksyyn 2014 mennessä. Vaunujen väritys on luonnollisesti vihreä-valkoinen.

Transtech Oy:n tuotannossa on kaksikerroksisten matkustajavaunujen lisäksi myös 12 viimeisen autonkuljetusvaunun teko Venäjän markkinoille. Ne kootaan aikaisemmista hankinnoista jääneistä osista. Raitiovaunujen tuotanto Helsinkiin aloitetaan lokakuussa 2011.

Rekkajunia Moskovaan suunnitellaan ajettavaksi heinäkuun lopusta Kouvolasta. Vaunustona olisi VR Transpointin omistamat SA3-kytkimin varustetut Sdggnqss-w -vaunut, joissa ei ole sivu- puskimia. Ensimmäiset koekuljetukset ajettiin loppukeväästä Pasilasta ja Kouvolasta. Ensimmäinen kuormattu kuljetus Pasilasta lähti 18.5. ja viidestä vaunusta kahteen oli kumpaankin lastattu Transpoint Internationalin tyhjä perävaunu. Loppuvuodesta rekkajuna kulkisi kerran viikossa.

Vetokaluston virroittimien valvontalaitteistoja on asennettu vuoden 2011 aikana Lempäälään sekä Kouvolan länsi- ja itäpuolelle. Aikaisempi Limingan laitteisto päivitetään. Laitteilla saadaan valvottua käytännössä kaikkien sähkövetureiden sekä Pendolinojen virroittimen kuntoa. Toistaiseksi vain yksinomaan Helsingin lähiliikenteessä käytettävät junat jäävät valvonnan ulkopuolelle.

Glykolilaitteiden vaikutus on menneen talven kokemusten mukaan ollut säästä riippuen puolesta päivästä muutamaan päivään. Täysin sama glykoli kuin lentokoneiden siivissä ei sovi rautatiekäyttöön, sillä teleissä glykolin on oltava jähmeämpää. Suomessa rautateillä glykolia on käytetty jään kertymisen estämiseen, ei jään sulattamiseen. Esimerkiksi lähiliikennejunia on käsitelty aamuisin klo 4–6 junien lähtiessä varikolta linjalle.

Joensuun varikon kiskobussi- ja veturihuollot siirretään 1.9.2011 alkaen pääsääntöisesti Pieksämäelle ja pieni osa Kouvolaan. Joensuuhun jäävät vain päivittäishuolto ja pienet määräaikaishuollot. Työntekijätarve vähenee 35:stä kahteentoista.

Viialan kakkoslaituri oli pois käytöstä 16.–25.5.2011. Tuona aikana kaikki taajamajunat pysähtyivät ykköslaiturin ääreen läntisellä raiteella. Laiturin pieni muutos liittyy liikennepaikan jakamiseen ensi joulukuussa kahdeksi itsenäiseksi liikennepaikaksi: Viiala (seisake) ja Nahkatehdas (raiteenvaihtopaikka).

Talvivaaran rata lunastetaan valtiolle ilmeisesti 1.7.2011 alkaen. Radan siirto Liikennevirastolle on aikaistunut, koska radalla kuljetetut tonnit ovat kasvaneet voimakkaasti. Vielä muutama kuukausi sitten ennakoitiin radan siirtyvän valtiolle vasta vuoden loppupuolella. Talvivaaran radan ainut ongelma on, että Kajaanin suunnasta Murtomäen kolmioraiteen kautta tulevat junat jäävät helposti kiinni paikalta alkavaan jyrkkään mäkeen. Sen sijaan Iisalmen suunnasta junat pystyvät ottamaan vauhtia pitkien vaihteiden ansiosta.

Tikkurilan aseman uudistus Kehäradan liikennettä silmällä pitäen alkaa uusien liityntäpysäköintialueiden rakentamisella tulevana syksynä pääradan itäpuolelle. Uuden aseman kannen rakentaminen radan päälle aloitetaan ensi vuonna.

Tikkurilan aseman yleisö-WC:n pytyn ilkivaltainen rikkominen häiritsi pahoin valtakunnan rautatieliikennettä 9.5.2011 klo 19.20 alkaen. Vesi valui asetinlaitetiloihin. Klo 20.46 alkaen N-junat alkoivat kulkea Helsingin ja Puistolan välillä; pian tämän jälkeen Tikkurila–Kerava-välillä aloitti liikennöinnin oma pendelijunansa. Kaupunkirataraiteilla ei voitu liikennöidä Puistola– Tikkurila-väliä. Kaukoliikenteen raiteita ajettiin läpi melkoisin myöhästymisin. Reletilat saatiin kuivatettua ja liikenne käyntiin klo 22 jälkeen. WC-pytyn rikkoja pidätettiin illan aikana.

VR:n asema- ja muiden rakennusten kunnossapito siirtyi 1.2.2011 Lujapalvelut Oy:lle. Toiminta kattaa noin 300 rakennusta. Liikkeenluovutusmenettelyn myötä VR:ltä siirtyi 35 henkilöä Lujapalveluihin vanhoina työntekijöinä.

Kallansiltojen uuden rautatienostosillan käyttöönotto rautatieliikenteelle tapahtui juhannuksena. Nostosilta nostettiin paikoilleen huhtikuun lopussa. Se korvaa entisen Kuopion Päivärannan avattavan sillan.

Hangon aseman vanha tavaratoimistorakennus ja muutoinkin purettava Hanko-Pohjoisen pysäkkirakennus vaurioituivat tuhopoltoissa 22.4.2011.

VR Track on voittanut kunnossapitoalueen 6 eli rataosien Lahti–Heinola, Lahti–Loviisa, Lahti–Kouvola, Kouvola–Kuusankoski, Kouvola–Kotka/Hamina ja Kouvola–Pieksämäki kunnossapidon kilpailutuksen. Käytännössä VR jatkaa entisellään näiden ratojen kunnossapitäjänä.

Kemijärven rautatieasemaa ei suljetakaan vielä. VR ja Kemijärven kaupunki ovat sopineet, että asema pidetään käytössä ainakin vuoden 2016 loppuun saakka. Kaupunki maksaa VR:lle osan aseman lipunmyyntihenkilökunnan palkkamenoista.

Vaihteita valtion rataverkolla oli 1.1.2011 yhteensä 5638. Näistä yksinkertaisia vaihteita oli 5221, kaksoisvaihteita 108, risteysvaihteita 266 ja raideristeyksiä 43. Vaihteista 60E1-kiskotyyppiä oli 1183, 54E1-kiskoa 3194, K43-kiskoa 959 ja K30-kiskoa enää 302. Lisäksi yksityisraiteissa on noin 2483 vaihdetta.

ESKO eli Etelä-Suomen uusi liikenteenohjausjärjestelmä otettiin käyttöön 9.4.2011. Rantaradan kauko-ohjaajaa lukuun ottamatta koko liikenteenohjaus muutti samalla Linnunlaulun tornista Pasilan virastokeskuksen tiloihin. Aikaisemmin Pasilassa olivat jo Riihimäen, Vuosaaren radan ja Hangon radan liikenteenohjaajat. Myös infokeskus muutti Pasilaan. Linnunlaulussa on edelleen varsinainen Helsingin asetinlaite – jota nyt siis ohjataan Pasilasta – sekä sähköradan käyttökeskus. ESKOn käyttöönotto sujui hyvin.

Espoon alueasetinlaitteen uudet ala-asemat Siuntiossa ja Inkoossa sekä niihin liittyvä uusittu JKV otettiin käyttöön 22.– 28.5.2011 välisenä aikana. Alueasetinlaitteen laajennuksella korvattiin Siuntiossa ja Inkoossa käytössä olleet unkarilaisen Ganzin valmistamat releasetinlaitteet.

Siilinjärvi tulee kauko-ohjattavaksi elo–syyskuussa 2011 ja Iisalmi ilmeisesti marraskuussa 2011. Siilinjärvi tullaan ohjaamaan Pieksämäeltä ja Iisalmi Oulusta.

Routa-aikataulut olivat VR:llä voimassa 4.4.–5.6.2011. Käytän- nössä ne olisivat saaneet tulla aikaisemminkin käyttöön, koska maaliskuun lopussa varsinkin Pohjanmaan junat olivat säännöllisesti myöhässä yli puoli tuntia. Routarajoituskilometrejä oli keväällä enimmillään samanaikaisesti lähes 800 km. Tämä oli noin 200 km vähemmän kuin edellisenä talvena. Koska Seinäjoki–Jyväskylä-välillä ei ollut erityisiä routa-aikatauluja, mutta kylläkin rajoituksia, jäivät monet junat tällä välillä myöhään tunnin verran, kun kohtauspaikkoja jouduttiin muuttamaan. Pendolinojen kallistusjärjestelmät olivat talvella suunnitellusti poissa käytöstä, jottei mekanismeihin olisi kertynyt jäätä ja lunta. Tämä myöhästytti hieman junien kulkua.

Kevättulvat ovat aiheuttaneet pienehköjä ratasortumia ympäri rataverkkoa. ähtäri–Alavus-välillä liikenne oli poikki 17.4.2011 tulvan ja pienen sortuman takia. Matkustajajunat korvattiin Alavuden ja Pihlajaveden välillä busseilla. Suonenjoki–Salminen- välillä sortuma katkaisi liikenteen 20.4.2011 päiväajaksi. Puolestaan 26.4.2011 sortuma oli Ylitorniossa Kolarin radalla. Kolarin P 269:n vaunut ajettiin Rovaniemelle ja autottomat matkustajat kuljetettiin bussilla Kolariin. Vaunut siirrettiin radan korjaamisen jälkeen Rovaniemeltä Kolariin.

Vuoden ensimmäinen kesäinen myrskyvaurio tapahtui 13.5.2011, kun Siuntion ja Inkoon välillä puu kaatui radalle ja pudotti ajolangan. Liikenne oli poikki klo 14.45–21.30. Matkustajat kuljetettiin linja-autoilla Kirkkonummen ja Karjaan välillä. Helsingistä ajettiin vain illan viimeinen juna läpi, Turusta kaksi viimeisintä.

Maastopaloja riehui toukokuussa ratojen varsilla Pohjois- Savossa useita kertoja. Haapajärvi–Pihtipudas-välillä oli palo 11.5.2011. Kaksi päivää myöhemmin useat palot katkaisivat iltaliikenteen Sukevan ja Iisalmen välillä. Todennäköisesti junien jarrut olivat sytyttäneet kuivan kasvillisuuden palamaan.

Lähtövalmiusilmoituksen antamisesta junahenkilökunnan toimesta Helsingin liikenteenohjauskeskukseen luovuttiin 7.5.2011. Uudessa käytännössä junahenkilökunnan johtava kirjautuu RAILI-puhelimella junansa johtavaksi konduktööriksi, jolloin liikenteenohjaus saa tiedon junan olevan lähtövalmiudessa. Mikäli junan lähtö viivästyy, tulee junan johtavan konduktöörin tai kuljettajan antaa lähtöpoikkeustieto liikenteenohjaajalle.

Allegro-junien kapasiteetti ei riittänyt juhlapyhien liikentees-sä. Siksi Sibelius-junarunkoa on käytetty lisäjunissa 22.4., 25.4., 13.5., 15.5., 20.5. ja 22.5.2011. Myös Sm6-junilla on ajettu lisävuoroja Helsinki–Pietari-reitillä päivittäin 29.4.–1.5.2011.

Proxion Train Oy jätti valtakunnalliseen liikennöintiin tähtäävän uuden turvallisuustodistushakemuksensa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille tammikuun lopussa. Trafi myönsi Proxionille turvallisuustodistuksen tavaraliikenteen harjoittamista varten 23.5.2011. Todistus on ensimmäinen yksityiselle tavaraliikenteen operaattorille myönnetty ja ensimmäinen vuonna 2010 voimaan tulleiden turvallisuusjohtamisjärjestelmän arviointia kos- kevien vaatimusten mukainen rautatiealan turvallisuustodistus. Proxion Train Oy:n tavoitteena on aloittaa rautateiden tavaraliikenne kahden vuoden kuluessa.

Ratarahti Oy on myös jättänyt Trafille turvallisuustodistushakemuksen.

Yksityisraiteiden haltijoiden on haettava turvallisuuslupaa Trafilta 1.8.2013 mennessä, satamien kuitenkin jo 1.6.2012 mennessä. Ilman lupaa raiteiden liikennöinti ei ole sallittu. On odotettavissa, että käytäntö vähentää joitakin vähänliikennöityjä raiteita.

Kehäradan ratatunnelin syvin kohta (20 metriä meren pinnan alapuolella) saavutettiin 2011 alussa, jonka johdosta perinteisiä tunnelin ”tervajaisia” vietettiin 11.1.2011. Kevättalvella Kehäradan työt maastossa olivat jo nähtävissä koko ratalinjalla. Vehkalan vanhan elementtitehtaan rakennukset puretaan ja alueen maaperä puhdistetaan. Työt alkoivat 4.4.2011 ja valmistuvat syyskuussa 2011.

Höyryveturikuljettajakoulutusta järjestettiin keväällä Hyria ammattioppilaitoksen toimesta Hyvinkäällä. Kurssi sisälsi katsauksen höyrykoneenhoitajan B-tutkintoon, käytännön tutustumista höyryveturiin ja sen toimintaan sekä harjoittelua Suomen Rautatiemuseon ”Leena” Vk4-veturilla. Kurssi oli lähinnä tarkoitettu VR:n veturimiehille, jotka ovat kiinnostuneita kouluttautumaan höyryveturin kuljettajiksi. Mukana oli myös muutama harrastaja, joille kurssi antaisi mahdollisuuden saada ajaa höyryveturia yksityisraiteella. Tosin tältä kurssilta ei vielä kuljettajan paperia saa, vaan harjoittelua vaaditaan vielä kymmeniä tunteja sekä lisäksi tietysti hyväksyttävä ajonäyte. Ja ennen kaikkea vaaditaan vastuullisuutta, sillä höyrykone eikä varsinkaan veturi ole mikään lelu! Leena oli höyryssä 30., 31.5. ja 1.6. Samassa yhteydessä tehtiin Leenalle keväthuolto.

KSAO eli Kouvolan seudun ammattiopisto on hankkimassa mm. veturisimulaattorin alkavaa veturinkuljettajakoulutusta varten. KSAO aloitti rautatiealan koulutuksen jo 2008 syksyllä. Ensimmäiset kolmivuotisen radanrakentajakoulutuksen oppilaat valmistuivat keväällä 2011. Radanrakentajakoulutukseen otetaan vuosittain uusi kurssi ja nyt toiminta laajentuu veturinasentajakoulutukseen ja veturinkuljettajakoulutukseen.

Liikenneviraston kirjasto avattiin maaliskuussa 2011 Pasilassa. Se palvelee alan asiantuntijoita, tutkijoita, suunnittelijoita ja harrastajia. Liikenneviraston kirjasto rakentuu Tiehallinnon kirjaston pohjalle, mutta on nyt täysin uusittu. Tieliikenteen kirjakokoelman muodostaminen alkoi jo 1860–80-luvuilla. Nyt siihen on liitetty ratahallinnon ja merenkulun kirjastot. VR:n lopetettua 2010 oman kirjastonsa osa sen materiaalista on siirretty Liikenneviraston kirjastoon ja osa Suomen Rautatiemuseoon. Nyt Pasilaan on siten muodostunut kaikkien maaliikennemuotojen ja vesiliikenteen edustava kirjasto. Liikennealan lehtinimikkeitä kirjastossa on peräti noin 400. Luonnollisesti suuri osa on alan ulkomaalaista erikoislehdistöä. Yhdistyneen kirjaston kirjojen inventointi on vielä kesken, mutta niiden kokonaismäärä on joka tapauksessa yli 60 000. Kaikki eivät luonnollisestikaan ole esillä. Liikenneviraston kirjasto on avoin kirjasto. Se on avoinna yleisölle tiistaista perjantaihin klo 10–15 tai sopimuksen mukaan muinakin aikoina. Käyntiosoite Helsingin Pasilassa on Opastinsilta 12 A, 2. kerros. Kirjaston puhelinnumero on 0206 373 034. Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen kirjasto@liikennevirasto.fi.

Museoveturiseuran omistamat Move51h (Valmet 566/1962) ja höyrysäiliöveturi (Henschel 22824/1937) on päätetty lahjoittaa Haapamäen Museoveturiyhdistykselle (edellinen) ja Suomen Rautatiemuseolle (jälkimmäinen). Molemmat veturit ovat nyt Haapamäellä. Move51h on kunnostettu ulkoisesti edustavaan kuntoon HMVY:n toimesta ja kustannuksella.

Porvoon Museorautatien 20-vuotisjuhlaa vietettiin Porvoon asemalla 11.6.2011. Keravalta saapuneen lättähattujunan matkustajille tarjoiltiin musiikkia, kiertoajelu Porvoossa sekä lapsille Tka-ajelua ratapihalla. Helteisenä päivänä vietetty pienimuotoinen juhla oli kirjaimellisesti lämminhenkinen.

Suomen Rautatiemuseon alueelle rakennetaan täysin uusi rautatieinfranäyttely syksyllä 2011 ja keväällä 2012. Pysyvän ulkonäyttelyn ydinosia ovat vanhantyyppinen kivireunainen matkustajalaituri Hangon radan varressa, raidemateriaalinäyttely museovaihteineen sekä opastin- ja merkkinäyttelyt. Museon alueelle rakennetaan kolmikiskoinen raide, jossa voidaan ajaa esittelyajoja myös 750 mm:n raideleveydellä, kaavailussa on käyttää raiteella juhlatapahtumissa Jokioisten Museorautatien veturia. Matkustajalaituri ja näyttelyalue ovat tärkeässä osassa ensi vuoden 150-vuotisjuhlatapahtumissa. Hyvinkäälle suunnitellaan laajaa yleisötapahtumaa 10.–12.8.2012. Myös VR:n tulevan liikkuvan Veteraanijunan (Dr13 2349 + A 100 + Eik 22348 + EFi 22378 + Ei 22272) sijoituspaikka tulee olemaan Rautatiemuseo. Junalle pyritään rakentamaan sinne pysyvä sisäsäilytyspaikka.

Suomen Rautatiemuseon tutkijaryhmä dokumentoi Allegroa ja sillä matkustamista 25.–26.3.2011. Ryhmä matkusti edestakaisin Allegrolla Helsingistä Pietariin ja matkan aikana haastatteli, havainnoi ja kuvasi junan henkilökuntaa ja matkustajia. Loppuvuonna 2010 museo taltioi vastaavasti Sibelius- ja Repin-junia. Kerätty aineisto talletetaan Suomen Rautatiemuseoon mahdollista tulevaa tutkimus- ja näyttelykäyttöä varten.

Helsingin autojuna-asema siirtyy Pasilaan vuoden 2012 kesäaikataulukauden alkaessa. Viime vuonna nykyiselle paikalleen siirretty Töölönlahden viereinen kuormauspaikka puretaan jälleen kaupunkirakentamisen tieltä. Uusi Pasilan autojuna-asema rakennetaan tavararatapihan tuloraiteiston eteläpäähän entisen laskumäen paikkeille. Autojuna-aseman ja siihen liittyvien raidejärjestelyjen rakentaminen etenee hyvää vauhtia. Rantaradan ja pääradan erkanemiskohdassa olevan kallion itäreunaa on poistettu uutta raidetta varten. Louhintatyömaa käynnistyi loppuvuodesta 2010, räjäytykset helmikuussa.

Uudelle kuormauspaikalle tulee kolme kaksikerroksisten autovaunujen kuormausraidetta, joista kaksi itäisintä on laituriraiteita. Lisäksi tulee yksikerroksisten vaunujen kuormausraide. Autojuna-aseman rakentamiseen liittyy merkittäviä raidemuutoksia tuloratapihan itäreunaan ja pohjoispäähän. Pasilan asemalta rakennetaan uusi yhdysraide autojuna-asemalle, jonka pohjoispäähän tehdään vaihtotyöraiteita. Tällöin myös nykyinen Pasilan aseman raide 5 B tulee huoltokäytön lisäksi Helsingistä lähtevien autopikajunien tarpeisiin. Raidenumeroinnin uusiminen tapahtunee myöhemmin. Lisäksi Pasila tavaran pohjoispään raide- ja vaihdejärjestelyt uusiutuvat lähes täysin.

Osa autopikajunista tulee liikennöimään edelleen Helsingistä osan lähtiessä suoraan Pasilan autojuna-asemalta. Helsingistä lähteville junille tulee Pasilan jälkeen uusi pysähdys autovaunujen liittämiseksi junaan. Kaikki autopikajunat tulevat käyttämään Pasilan ja Oulunkylän välillä pääraiteiden länsipuolelle muodostuvaa uutta reittiä. Saapuvat junat käsitellään tietenkin päinvastaisessa järjestyksessä. Autopikajunien lisäksi uutta raiteistoa voidaan jossain määrin käyttää muillekin junille esimerkiksi häiriötilanteissa. Tuloratapihan länsireunassa oleva yhdistettyjen kuljetusten kuormausraiteisto (”rekkaterminaali”) säilyy nykyisellään. Tavaraliikenteelle jää lisäksi kaksi pitkää tulo- ja lähtöraidetta sekä kaksi muuta raidetta.

Suurin osa Pasilan alaratapiha-alueesta luovutetaan kaupunkirakentamisen käyttöön. Kesällä 2010 alkanut raiteiden purku on jo lähes tehty. Rautatiekäyttöön tullevat jäämään vain vanhat veturitallit sekä niiden ja ns. Toralinnan välisen alueen raiteet, joita liikennöidään pussiraiteina ainoastaan Helsingin suunnasta. Raiteiston hävittäminen tiesi mm. vaunukorjaamon muuttoa pois vanhalta varikolta. Pasila tavaran tulopihan purku alkoi kevättalvella 2011. Sen ja alaratapihan välinen, länsireunassa ollut läpikulkuraide katkaistiin ristikkosiltojen alueelta 4.6.2011. Yhteys Pasilan alaratapihalta rantaradalle säilyy vielä toistaiseksi ns. Ketunpesän kautta.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Viime vuonna kunnostetulla Edelaraudteen L-veturilla 3297 suunniteltu nostalgialiikenne saattaa korkeiden liikennöintikulujen takia jäädä toteutumatta.

Tämänvuotinen RelsiRalli eli Viron resiinaralli jää suunnitelmis- ta huolimatta toteutumatta. Se oli tällä kertaa tarkoitus pumpata Latviasta Viroon.

Koidulan tavara-aseman käyttöönotto tapahtuu elokuussa 2011. Tarton ja Petserin välinen tavaraliikenne tosin alkoi kulkea ratapihan kautta jo 29.5.2011 alkaen. Tätä edelsi viikon mittainen liikennekatko, jonka aikana uusi ratalinja käännettiin johtamaan vanhalta suoraan rajalle menevältä osuudelta Koidulaan. Aseman ja ratapihan käyttöön ottoon asti Koidulassa on käytössä vain yksi läpikulkuliikenteelle lukittu raide.

Ruotsi

Ruotsin rataverkko on täysin avoin kilpailulle niin henkilö- kuin tavaraliikenteessäkin joulukuusta 2011 alkaen. Siihen asti henkilökaukoliikenteessä on ollut merkittäviä etuoikeuksia SJ:lle. Nyt yhteensä peräti 41 liikennöitsijää on anonut tavara- tai henkilöliikenteen ratakapasiteettia eli siis aikataulurakoja Trafikverketiltä (Ruotsin Liikennevirastolta) joulukuussa alkavalle aikataulukaudelle. Mukana on mm. kolme täysin uutta henkilö- liikenneoperaattoria.

Iso-Britannia

Welsh Highland Railwayn ensimmäiset läpimenevät matkustajajunat Pohjois-Walesissa Porthmadogin ja Caernarfonin välillä ajettiin 20.2.2011. Vuosikymmenten tavoite oli siten saavutettu. Kapearaiteinen rata yhdistää satamakaupungit vuorten yli. Koeliikennettä ajettiin viikon verran koulujen talvilomaviikolla. Tällöin haettiin erityisesti kokemuksia käytännön liikenteen hoidosta jyrkissä mäissä mutkikkaalla radalla. Lisäksi radalla toimivia 60 kuljettajaa ja 70 lämmittäjää perehdytettiin uuteen linjaan. Viralliset vihkiäiset pidettiin 20.4.2011. Pääosin junat vedetään Garratt-höyryvetureilla. Uusi rata risteää Porthmadogissa normaaliraiteisen Cambrian rannikon pääradan tasossa raideristeyksessä. Tämä rata on Iso-Britannian ensimmäinen, jolla on eurooppalainen ERTMS-liikenteenohjausjärjestelmä, joten tämäkin piti huomioida raideristeyksen turvalaitteissa. Kapearaiteisilta höyryvetureilta ei kuitenkaan vaadita kulunvalvontalaitteita! Welsh Highland Railway siihen suoraan liittyvän Ffestiniog Railwayn (Porthmadog–Blaenau Ffestiniog) kanssa muodostaa nyt peräti 65 km:n pituisen reitin erittäin upeissa maisemissa.

Libya

Libyan ensimmäinen rautatiekausi kesti 1911–1964. Nämä radat olivat kapearaiteisia leveyksiltään 750 ja 950 mm. Yhteispituus oli noin 400 km. Vuonna 2008 solmittiin rakennussopimukset uuden nopean normaaliraiteisen rautatieverkon rakentamisesta. Tähän kuuluu 1204 km pitkä rannikkorata ja 810 km pitkä rata rannikkoradan keskikohdasta Sirtestä sisämaahan. Ennen Libyan levottomuuksia työt olivat jo pitkällä ja ensimmäinen koeosuus oli valmis. Esimerkiksi Vossloh-Cogiferin vaihdetoimitukset uudelle radalle päätettiin lopettaa 23.2.2011 alkaen. Yllättäen on paljastunut, että Muammar al-Gaddafin 40-vuotisvallankumousjuhlien kunniaksi Italia on lahjoittanut 2010 Libyaan neljävaunuisen luxusjunan. Se on toimitettu Ansaldobredan tehtailta Italiasta keskeltä Tanskaan työn alla olevaa IC4-junien rakennussarjaa. Tanskan DSB ei ole ollut tietoinen, että yksi heidän vaatimustensa mukaan kehitetty juna onkin joutunut Libyaan.

Japani

Maanjäristys ja sitä seurannut tsunami aiheuttivat 11.3.2011 valtavia tuhoja Japanin raideliikenteelle. Tokiosta Sendaihin ja Moriokaan vievä Shinkansen-suurnopeusrata suljettiin 378 km:n matkalla, kun rata vaurioitui noin 500 eri kohdassa. Tavallisia JR Eastin pääratoja suljettiin 2084 km ja yksityisratoja 234 km. On pelättävissä, että kaikkia yksityisratoja ei koskaan korjata takaisin ajokuntoon. Tsunami tuhosi myös 23 rautatieasemaa. Maanjäristyksen jälkeen koko Tokion raideliikenne seisoi seitsemän tuntia. Maanjäristyksen lähellä olleessa Sendaissa metroliikenne alkoi osittain uudestaan jo 14.3.2011. Median uutisissa kerrottiin neljän junan ”kadonneen”, mutta Resiinan hankkimien tietojen mukaan todellisuudessa vain kolme paikallisjunaa suistui kiskoilta ja niiden matkustajat ja henkilöstö evakuoitiin turvallisesti.

Höyryveturit maailmalla

Amerikkojen (Pohjois- ja Etelä-Amerikan) höyryveturien kaupallinen käyttö turistilinjojen ulkopuolella päättyi joulukuussa 2010, kun Paraguayssa poistettiin viimeinen puuta polttava North Britishin höyryveturi käytöstä. Kiinassa höyryvetureilla on edelleen vakiokäyttöä teollisuus- ja kaivosradoilla ja Baiyinin teollisuusratajärjestelmällä jopa henkilöliikennettä. Euroopassa vakioliikennettä on edelleen Saksassa, koska kaikki kapearaiteisten ratojen höyryliikenne ei ole suinkaan pelkästään matkailua palvelevaa. Esimerkiksi Dresdenin lähellä Radebeul Ostista koulupäivinä aamuyöllä klo 4.56 lähtevä ja paluumatkan Radeburgista klo 6.11 aloittava junapari on ”aitoa” höyryliikennettä. Sen sijaan esimerkiksi Iso-Britannian, Puolan, Sveitsin ja Itävallan höyryliikenne on turistiliikennettä tai harrastusorganisaatioiden tukemaa liikennettä.