KALUSTOMUUTOKSET MARRAS–TAMMIKUUSSA 2011–12

Uudet

• 2 Sm5 (94102081011, 94102081012)
• 10 Ed (50102697086–50102697095)
• 2 Sk

Muutetut

• 9 Ed (28052–28056,28058–28061) sarjaan Edb (50102697432–50102697436, 50102697438–50102697441)
• 6 Exy (29941– 29946) sarjaan Ex (50102276941–50102276946)
• 1 Chfy (29902) sarjaan Ehft (50102876902)
• 1 Rky (29981) sarjaan Rk (50108876981)
• 45 Fat sarjaan Fakks
• 67 Gbln-t sarjaan Gbls
• 2 Ocpp sarjaan Sps
• 97 Sp sarjaan Sps
• 2 Sti sarjaan Zakks

Poistetut

• 2 Sdm

Hylätyt

• 2 CEmt (24047 ja 24048)
• 3 Einy (29931–29933)
• 1 Foty (29991)
• 1 BG
• 9 Gbln
• 7 Hbi
• 25 Hkb
• 1 Hkba
• 1 Ome
• 4 Sbmm
• 5 Shmmn
• 1 Soek

Romutetut

• 1 Tsl (883
• 2 Ttk1 (801, 802)
• 1 Ttk2 (841)
• 2 BG
• 2 BXE
• 1 Gbln
• 92 Hbi
• 21 Hkb
• 1 Hkba
• 1 Oc
• 1 XH

Myydyt

• 4 Hkb (VR→Teräspyörä Oy)

Sr2 3202:lla testattiin tulevaisuuden kulunvalvontajärjestelmää kahtena yönä joulukuussa 2011 Keravan ja Lähdemäen välillä muulta liikenteeltä suljetulla eteläisellä raiteella nopeudella 160 km/t. Lisäksi veturilla tehtiin kolmipäiväinen rataverkon kiertoajo reitillä Ilmalan varikko–Oulu–Rovaniemi–Oulu–Kuopio–Ilmalan varikko. Hyväksymättömällä kulunvalvonnalla ajettiin Trafin luvan mukaisesti enintään 120 km/t nopeudella. Järjestelmä osoitti hyödyllisyytensä mm. pelastamalla kolmen poron hengen noin kolme kilometriä Simon pohjoispuolella. Lähestyttäessä Simoa nopeudella 120 km/t ETCS/STM-laitteisto teki vian ja aiheutti hätäjarrutuksen. Nopeuden hidastuessa hätäjarrutuksen vaikutuksesta veturi jatkoi kulkuaan läpi kaarteen, jonka takana olikin kolme poroa keskellä rataa ja veturi pysähtyi lopulta noin 100 metriä ennen poroja! Poroista oli varmaan normaalia, että kaarteen takaa tuleva juna pysähtyy kohteliaasti ja ne poistuivatkin radalta suosiolla.

Sm3-junien (Pendolinojen) ulkonäköönkin vaikuttavat muutokset toteutetaan ns. 2,4 miljoonan kilometrin täyskorjausten yhteydessä. Kytkettävyyden parantamiseksi keularakenne muutetaan sellaiseksi, että päätykytkimet ovat sekä kytkettyinä että aukiasennossa suojassa kapseloituina. Kaksi junaa on tarkoitus saada valmiiksi ensi talveksi ja kaikkien 18 junan on suunniteltu olevan valmiina 2014 lopussa.

Sm5-junien kokonaistoimitus on aikataulussa huolimatta alkuperäisen 13C-vaunun hylkäämisestä marraskuisen auto-onnettomuuden seurauksena. Rungon 13 muut vaunut odottivat Turussa uutta C-vaunua, jonka Stadler sai junasta 14, joka sai vastaavan vaunun 15:stä. Valmis juna 13 siirrettiin Turusta Ilmalan varikolle 18.1.2012 ja 14 seurasi perässä jo 29.1. Juna 15 siirrettiin myös samaa reittiä 11.3.2012 ja siinä olikin jo oma uusi C-vaununsa.

Sm5-junat vedettiin toistaiseksi liikenteestä 29.2.2012 illalla toistuvien pääkatkaisinongelmien takia. Toimintahäiriön seurauksena kovan äänen lisäksi matkustamoihin tunkeutui savua, mikä aiheutti matkustajissa jopa paniikkia. Myös Valko-Venäjän (25 kV) Flirtien pääkatkaisimissa on ollut samoja ongelmia. Syy saatiin selvitettyä ja korjattua. Tehtyjen toimenpiteiden jälkeen lähes kaikki Sm5:t palautettiin liikenteeseen jo 6.3.2012. Tulevan syksyn aikana pääkatkaisin mahdollisesti vaihdetaan toisen tyyppiseen.

Dm12 4401 on ensimmäinen sarjansa vihreävalkea yksikkö.

VR:n Dr35-vetureiden koeajoja ja testejä on tehty alkuvuoden aikana. Veturi 171 testataan tyyppinsä ensimmäisenä perusteellisesti Trafin vaatimusten mukaan, 172 puolestaan selviää huomattavasti kevyemmillä testeillä. Ensin mainittu kävi 18.1.2012 lavettikuljetuksena kulkuominaisuustesteissä Laajakankaan koeajoraiteistolla Kontiomäen pohjoispuolella ja 2.2. samainen veturi kiisi parhaimmillaan 70 km/t Kouvolan ja Inkeroisten välillä Dv12-veturin hinaamana. Vetureiden käyttö ratapihatyöskentelyssä aloitettaneen Kuusankoskella ja Kouvolassa. VR on hankkinut molemmat veturit kolmivuotisella leasing-sopimuksella. Näiden OTSO-robot 75 HS -vetureiden tarkempi esittely oli Resiinassa 4/2011.

Fertilog Oy aloitti syksyllä lannoitteiden transitokuljetukset Kotkan Mussalon sataman kautta. Yhtiö on arvioinut tuovansa junilla satamaan noin 1,5 miljoonaa tonnia lannoitteita vuodessa. Ainakin osa junista kuormataan Uralin itäpuolisilla alueilla. Fertilog on rakennuttanut satamaan modernin terminaalin, jonne Teräspyörä toimitti talvella peruskunnostetun OTSO-robot 50 -veturin, eli EU-suomalaisittain Dr25-veturin nro 98 10 8129 005-9. Veturin alkuperäinen valmistusnumero on 146/1992 ja peruskorjauksen yhteydessä annettu 173/2012. Ennen robottiveturin toimitusta terminaalissa oli lainassa parin kuukauden ajan Dr25 nro 98 10 8129 104-0, eli Teräspyörän OTSO 3 HSJ, mutta sen käyttö jäi vähäiseksi.

OTSO 4 DD 161/2005, eli Metsä Boardin Simpeleen kartonkitehtaan vaihtotyöveturi, kävi tammi–helmikuussa suuressa parin viikon mittaisessa huollossa Teräspyörän Voikkaan konepajalla. Veturia ei kuitenkaan sijaistanut tehtaan Move 51h, vaan Teräspyörän OTSO 3 HSJ (104/1972). Teknisistä ongelmista kärsivä Move nostettiin pois kiskoilta samalla kun Otsoja nosteltiin autonostureilla. Tehtaalla ei siis tätä kirjoitettaessa ole kiskoilla olevaa varaveturia.

Hr1 1007:n romutus aloitettiin Karjaalla 17.1.2012 ja saatiin päätökseen nopeasti jo 20.1.2012. Korpivaara myi veturin romuksi, vaikka sille olisi ollut tiedossa ostaja, joka olisi kunnostanut sen muistomerkiksi Lohjan asemalle. Onneksi veturista saatiin hankittua varaosia muihin Pekkoihin.

Hr1 1009:n siirrosta Kouvolaan pidettiin siellä 3.12.2011 keskustelutilaisuus, johon otti osaa peräti 40 asiasta kiinnostunutta henkilöä. Päällimmäiseksi jatkoratkaisuksi muodostui paikallisen kannatusyhdistyksen perustaminen. Yhdistyksen perustava kokous pidetään, kun veturin lieskaputket on saatu vaihdettua, veturi on muutoinkin saatu kunnostettua Pasilassa ja sen sijoituksesta Kouvolan talleille on saatu sopimus valmiiksi VR:n kanssa. Uudet lieskaputket saatiin maahamme helmikuussa lukuisten viivästysten ja ongelmien jälkeen. Ajojen välillä junaan kuuluvia salonkivaunuja on kaavailtu kahvilavaunuiksi Kuusanlammen raiteelle.

Tk3 1108 eli Turun muistomerkkihöyryveturi on saanut lopullisen sijoituspaikkansa ja katoksen LOGOMO-kulttuurikeskuksen kupeeseen. Veturi on nähtävissä Turun matkustajajunistakin, kun tarkkaan katsoo eikä välissä ole vaunuja. Entiselle VR:n konepajalle toteutettu kulttuurikeskus valmistuu lopullisesti 2014.

Perinnejuna Valtteri esiteltiin medialle Helsingin päärautatieasemalla 31.1.2012. Dr13 2349 ja salonkivaunu A 100 ajettiin 18.1.2012 Hyvinkäältä Pieksämäelle, josta nelivaunuisella (A 100, EFi 22378, Eik 22348, Ei 22272) junalla ajettiin seuraavana päivänä koeajo Mikkeliin ja takaisin. Veturi ja salonkivaunu palasivat vielä samana päivänä Hyvinkäälle. Koko juna tuotiin 30.1. Pieksämäeltä Ilmalaan. Esittelyn jälkeen Dr13 ja A 100 palasivat Hyvinkäälle jätettyään muut vaunut Kouvolaan, missä niitä säilytetään veturitallien pilttuissa. Kevään ja kesän aikana perinnejuna on mukana lukuisissa asematapahtumissa ympäri maata. Useimmiten junaa vetävät tällöin Dr13 tai Hr1 1021.

Dv12 2625 siirrettiin marraskuussa 2011 Kouvolan varikon kirjoilta Tampereelle ja vastaavasti Dv12 2741 Tampereelta Kouvolaan.

Tte 22 siirrettiin joulukuun alussa 2011 Ruotsiin. VR-Trackin sähköradan huoltovaunu on saanut normaaliraideleveyden (1435 mm) telit.

Kivihiiltä ostettiin 2012 alussa pitkästä aikaa VR:lle veturinpolttoaineeksi. Peräti 100 tonnin erä veturihiiltä laivattiin Puolasta helmikuun alussa. Hiili tuotiin Turun satamasta Hyvinkään konepajalle rekoilla 1000 kg:n suursäkkeihin pakattuina.

Porvoon Museorautatien Tka7 172 toi 4.12.2011 Ollin vaihteelle kolmena eränä peräti yhdeksän vaunukuormaa radasta poistettuja ratapölkkyjä ja lisäksi yhden Obrk-vaunun. Tällä kerralla pölkyt olivat 1960-luvun alkuvuosilta. Sköldvikin päivystäjä haki vaunut myöhemmin ja niiden matka jatkui Kajaanin Lamminniemeen tuhottaviksi. Painoa kuljetukselle tuli noin 350 tonnia. Tka:lle on kertynyt käyttöpäiviä tämän urakan yhteydessä kolmisenkymmentä (jakelua, keräilyä yms.).

Sibeliuksen junarunkoon vaihdettiin loppuvuonna 2011 suomalaiset pyöräkerrat Venäjän liikenteessä käytettyjen kapeampien pyöräkertojen tilalle. Runko on ollut vakiokalustona IC-junaparissa 5/12 Helsingin ja Joensuun välillä, mutta sitä on käytetty välillä muussakin liikenteessä. Esimerkiksi 10.2.2012 sillä ajettiin Pendolinopari S 41/56 Helsingin ja Oulun välillä. Rungolla ei enää saa liikennöidä Venäjälle.

Rautateiden 150-vuotisjuhlavuosi avattiin 24.–25.1.2012 Rata 2012 -seminaarilla Hämeenlinnassa. Kaupunkilaisetkin saivat tuntumaa tilaisuuteen, kun Jokioisten Museorautatien Porter-veturi liikennöi 40 metrin radallaan Verkatehtaan edessä. Veturi kuljetettiin mennen tullen maanteitse lämpimänä Minkiöltä Hämeenlinnaan. Siro veturi oli kaunis näky pakkassäässä mahtava höyrypilvi ympärillään. Tieto veturista kantautui päivien mittaan kaupunkilaisten korviin ja sitä käytiin ahkerasti kuvaamassa pokkareilla ja videokameroilla. Myös veturin hyttiin pääsi kyytiin.

Juhlavuoden päätapahtuman 11.–12.8.2012 valmistelut ovat täydessä vauhdissa. Hyvinkäällä järjestetään silloin kaksipäiväiset Rautatiemuseopäivät, laaja liikkuvan kaluston ja ratatyökoneiden kalustonäyttely ja Hyvinkää–Lohja–Karjaa–Hanko-reitillä liikennöidään vilkkaasti museojunakalustolla. Näyttelyt ovat auki kumpanakin päivänä klo 10–19, mutta museojunaliikennettä ajetaan aamuvarhaisesta iltamyöhään. Myös joitakin normaaliliikenteen vuoroja ajetaan erikoiskalustolla. Suuri osa museokalustosta tulee yöpymään Karjaalla, jonne kalustoa kootaan jo 10.8.2012. Museoliikenteen aikataulut julkaistaan alkukesällä. Rautatiemuseon pysyväksi jäävä laajennettu ratainfranäyttely avataan jo 31.5.2012.

Venäläisiä vuodenvaihteenjunia 2011/12 ajettiin yhteensä 48 paria. Pääteasemia maassamme olivat tällä kertaa Helsinki, Rovaniemi, Kemijärvi, Kuopio ja Kajaani. Junat ajettiin sähköveturivetoisina, paitsi Kemijärven junat, jotka vedettiin Kemistä eteenpäin kahdella Dr16:lla.

Turun Searailin junalauttasataman 1435 mm raiteisto säilytetään toistaiseksi paikoillaan, vaikka junalauttaliikenne päättyi viime vuodenvaihteessa. Raiteiston omistaa Turun satama. Entiset junalauttakuljetukset on siirretty osittain uudelle Rauman ja Gävlen väliselle TransAtlanticin rekkalauttalinjalle. Suomesta tuodut paperirullat siirretään ruotsalaisiin juniin Gävlen satamassa.

Vaajakoskella tapahtui 15.12.2011 harvinainen sähköratavaurio, kun Vattenfallin suurjännitelinjan johto putosi sähköradan päälle noin klo 17. Johto saatiin poistettua radalta ja liikenne voitiin aloittaa jälleen klo 21.30.

Junien lähtöluvan anto veturiin tekstiviestillä otettiin käyttöön 13.12.2011 rataosilla Laurila–Kemijärvi ja Tornio–Kolari. Kokemusten saannin jälkeen järjestelmää on tarkoitus laajentaa muille rataosille, joilla ei ole näkyviä lähtöopastimia. Tekstiviestin käytön edellytys on, että junassa on toimiva kulunvalvontalaitteisto. Sitä ei vielä toistaiseksi käytetä ratatyöliikenteessä. Tekstiviestijärjestelmä vähentää merkittävästi liikenteenohjauksen ja junan välistä radioliikennettä.

Ryhmälähtöopastimet poistetaan rataverkolta. Vuonna 2011 ne poistettiin Hangosta ja Kemistä ja ensi vuonna Turusta, Seinäjoelta, Tampereelta, Kouvolasta, Mikkelistä ja Vainikkalasta.

Talvimyrsky koetteli Suomen liikenneverkkoa Tapaninpäivänä 26.12.2011 voimakkaimmin sitten vuoden 2001. Sadetta ei paljonkaan tullut, mutta tuulen voimakkuus oli poikkeuksellisen suuri. Aamuyöllä ja aamulla 26.12. kaatuneet puut katkaisivat liikenteen Porin radalla, Turku–Toijala-radalla, rantaradalla Kirkkonummi–Karjaa-välillä, Sköldvikin radalla ja Hyvinkää–Karjaa-välillä. Myös muualla oli pienempiä vaurioita. Humppilan ja Urjalan alueella puut kaatoivat yhteensä seitsemän ratajohtopylvästä. Rantaradan liikenne hoidettiin sähkömoottorijunilla Kirkkonummelle ja IC-junilla Karjaalta eteenpäin, katko-osuus ajettiin busseilla. Ervelän asetinlaitteen sähkönsyötön katkeaminen pakotti 27.12. siirtymään bussikuljetuksiin koko Helsinki–Turkuvälillä. Turun makuuja autovaunut ajettiin 26.12 illalla Lohjan kautta, minkä jälkeen siirryttiin autokuormauksiin Tampereella. Liikenne rantaradalla käynnistyi 28.12. aamulla kahden vuorokauden katkoksen jälkeen. Porin radalla päästiin liikennöimään 27.12. iltapäivällä, mutta uusi myrsky pisti jälleen liikenteen poikki illalla. Ylivieskan ja Kankaan välille syntyi uuden myrskyn vuoksi sähköratavaurio 27.12. puolelta päivin. Myös välit Joensuu–Kontiolahti, Vuonislahti–Nurmes, Parikkala–Saari, Loukolampi–Pieksämäki, Mikkeli–Hiirola ja Jyväskylä–Pieksämäki katkesivat myrskyvaurioiden takia. Petäjävedellä H 485:n Dm12 4402 rikkoutui sen törmättyä puuhun. Radat korjattiin seuraavan päivän aikana, paitsi Jyväskylä–Pieksämäkija Turku–Toijalaväleillä, missä liikenne alkoi vasta 29.12. aamulla. Tällöin kolmen vuorokauden häiriöiden jälkeen voitiin palata normaaliin liikenteeseen. Liikennettä häiritsivät jopa satakunta toimimatonta varoituslaitosta. Laitteet eivät toimineet, kun sähkönsyöttöä ei ollut ja vara-akut tyhjenivät. Junat liikennöivät näiden ohi 30 km/t nopeudella. Onnettomuuksia ei tapahtunut.

Kouvolan tavararatapihalla liikkeelle lähdössä olleen T 2032:n alkupää suistui kiskoilta 14.1.2012 vastaisena yönä. Kaksi vaunua kaatui valomastoa päin, joka puolestaan kaatui sähköradan rakenteiden päälle. Onnettomuus johtui kiskoille jääneestä jarrukengästä.

Ervelän uusi asetinlaite rantaradalla valmistunee kesäkuussa 2012, jolloin myös liikennepaikka vaihteineen uudella paikallaan otetaan käyttöön. Siihen asti käytetään vanhan liikennepaikan vaihteita uusien ollessa lukittuina suorille. Alueella on siihen asti 80 km/t nopeusrajoitus.

Siilinjärven uusi asetinlaite valmistuu syksyllä 2012 ja Iisalmen ilmeisesti 2013 alussa.

Sallan rautatieaseman välittömässä läheisyydessä sijaitseva ”Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo” sai 30.11.2011 osaksi näyttelyään Gbkk-vaunun 47161-5. Se siirrettiin marraskuun alkupuolella Sallaan silloiselta sijaintipaikaltaan Isokylän asemalta. Siellä vaunu oli ollut aseman kuormausraiteella useita vuosia sen nyt museolle luovuttaneen Mauri Kerkelän omistaman Lapin Takkapuu Ky:n varastovaununa. Vaunun sisätiloihin rakennetaan keväällä sisustus, joka tulee kuvaamaan evakkojunan olosuhteita sotavuosina.

Pyöräprofiilien mittalaite otettiin käyttöön vuoden 2011 lopulla Ilmalan varikolle vievällä huoltoraiteella. VR on hankkinut Beena Vision -laitteen henkilöliikennekaluston pyörästön kunnossapito-ohjausta varten. Laitteella mitataan mm. pyörien profiilit ja lovet, pyörien keskinäiset etäisyydet ja jarrupalojen kunto.

Pyörävoimamittalaitteet valtion verkolle on päätetty hankkia kotimaiselta Tamtronilta. Liikennevirasto hankkii Oulun eteläpuolella olevan prototyyppilaitteen lisäksi kuluvana vuonna laitteet Uttiin (2 kpl), Haapakoskelle, Tikkalaan ja Laurilaan. Vuonna 2013 hankittaneen neljä optiolaitetta, joten laitteiden kokonaismääräksi muodostunee kymmenen. Niiden tyyppimerkintä on Tamtron Scalex Wild.

Äänekoski–Saarijärvi-radan suurimmaksi sallituksi nopeudeksi nostettiin 80 km/t perusparannustöiden valmistuttua 19.1.2012. Suurimmaksi sallituksi akselipainoksi tuli samalla 22,5 tonnia.

Kehäradalle tulevan Talvikkitien rautatiesillan rakentaminen aloitettiin Koivukylässä joulukuun alussa. Silta valmistuu ensi elokuussa. Kehäradan koeliikenne alkanee alkusyksyllä 2014. Radan valmistumisajankohta riippuu lentoaseman alaisten glykolitorjuntarakenteiden rakentamisesta ja näiden töiden lopullisesta laajuudesta. On ilmeistä, että radan liikenne päästäisiin aloittamaan vuoden 2014 lopussa. Glykoliongelmien takia molempia rautatietunneleita joudutaan lisälouhimaan vähintään 700 metrin matkalta, jotta tunneleihin saadaan tilaa suojakehien rakentamiselle.

Tikkurilan matkakeskuksen rakentaminen on alkamassa Kehäradan rakentamiseen liittyen. Sen yhteyteen pääradan itäpuolelle Jokiniemeen avattiin 2.1.2012 uusi liityntäpysäköintialue 170 autolle ja 76 polkupyörälle. Ympäristörakenteina liikenteenjakajissa ja eri parkkeerausvyöhykkeiden reunoissa on käytetty vanhoja ratakiskoja. Liikennevirasto rakennuttaa Tikkurilaan uuden aseman ylikulkusillan, mutta Vantaan kaupunki vastaa muutoin matkakeskuksen rakentamisesta.

Pääskylahden muuttuessa liikkuvan kaluston seisontapaikaksi piti asemarakennukseen saneerata VR:n henkilökunnan sosiaalitiloja, mutta havaitut homehaitat saattavat muuttaa suunnitelmia.

Rovaniemi–Kemijärvi-rataosan sähköistys valmistuu 13.12.2013 mennessä. Työt toteuttaa VR-Track Oy ja rakentaminen näkyy maastossa jo kesällä 2012.

Uudet virkapuvut otettiin VR:llä käyttöön 1.2.2012. Allegro-junien henkilökunta oli koepitänyt niitä jo aiemmin.

Humppilan Eco Airportin lentoliikenneselvitys on valmistunut. Lentokenttä on myös merkitty maakuntakaavaehdotukseen, joka on tarkoitus vahvistaa 2012. Uusi kenttä on tarkoitus kiinnittää hyvin rautatieverkkoon. Lentoasemalle pääsisi suoraan junalla Turusta ja Tampereelta ja kaavailujen mukaan myöhemmin Helsingistä ja Porista. Sinne on suunniteltu myös laaja rautatierahtiterminaali. Humppilan lentoaseman toiminta perustuu ennen kaikkea rahtiliikenteeseen Aasiaan, mutta myös kansainväliseen matkustajaliikenteeseen. Matkustajaliikenteessä suunnitelmana on lähinnä ns. halpalentoyhtiöiden ohjaaminen Humppilaan. Mikäli lentoasema toteutuu, siirrettäisiin Humppilan rautatieasema sen yhteyteen ja tarvittaessa Jokioisten Museorautatienkin haara voitaisiin johtaa lentoterminaalille.

Nürnbergin leikkikalumessuilla helmikuun alussa 2012 oli pitkästä aikaa suomalaisia pienoisrautatieuutuuksia. Saksalainen HERIS Modelleisenbahn on tuottamassa sarjatuotantoon useita erilaisia VR:n kaksikerroksisia matkustajavaunuja. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun sarjatuotantoon tulee todellisia valmiita suomalaismalleja; aikaisempi Rocon Sr2:n mallihan on vain väritykseltään suomalaistettu sveitsiläinen 460-sarjan veturi. Ajatus kaksikerrosvaunuista syntyi Suomessa virinneestä kysynnästä. Mallit suunnitellaan ja varastoidaan Saksassa, mutta valmistetaan Kiinassa. Ensimmäisenä alkukesään 2012 mennes- sä myyntiin tulee kaksikerroksinen makuuvaunu. Tätä seuraa muita tyyppejä. Mietinnässä ovat myös ohjaus- ja ravintolavaunut. Vaunuja toimitetaan sekä puna- että vihreävalkeina versioina. Vaunut tulevat olemaan tarkkaan sisustettuja, jopa hyttien sängytkin on pedattu. Vaunuja tulee myymään vain Mallikauppa Helsingissä; puh. (09) 454 0713, http://www.mallikauppa.fi. Ne toimitetaan viiden erinumeroisen vaunun sarjoissa. Pienoismallit toimitetaan normaalisti tasavirtapyörillä, mutta niihin on mahdollista saada vaihtoehtona Märklinin vaihtovirtapyöräkerrat. Sopivasti vaunujen ilmestymisen aikoihin itävaltalainen Roco tuo markkinoille vihreävalkean version aikaisemmasta Sr2-veturistaan. Tanskalainen Hobbytrade Scandinavia puolestaan tuo myyntiin toisen vuosineljänneksen aikana Rautaruukin/Transtechin Otanmäessä 1990-luvulla Ruotsin SJ:lle (sittemmin Green Cargo) toimittamien kiinteästi yhteen kytkettyjen tavaravaunuparien pienoismalleja. Vastaavia malleja tuotetaan myös Nordwaggonin väreissä. Yhteensä myyntiin tulee viisi erilaista otanmäkeläistä vaunumallia.

Rautatiemuseoiden ja -harrastajien liitto ry:n (RMHL) uusi nimi on Museorautatieliitto ry (MRL). Yhdistyksen säännöt säilyvät ennallaan.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

EVR Cargo on tilannut 16 dieselveturia Kiinasta. Kyseessä on ensimmäinen kiinalaisen vetokaluston kauppa EU-maahan. Kuusiakselisten vetureiden akselipaino on 23 tonnia ja kokonaispaino 138 tonnia. Suurin nopeus on 100 km/t. Kiinalainen tyyppimerkintä on DF7G. Moottorit tulevat USA:sta. Ensimmäinen prototyyppiveturi toimitetaan jo kesäksi 2012 muiden tullessa vuoden 2013 ensimmäisen puoliskon aikana. Pääasiassa uusilla vetureilla korvataan viime vuosien aikana kirjoilla olleet 17 tšekkiläisvalmisteista ČME3-vaihtoveturia, joiden huolto alkaa käydä ylivoimaiseksi.

Eesti Raudteen konserniin kuuluva EVR Infra aloitti viime vuoden lopulla sähköradan ajojohtojen perusparannuksen. Melkein puolet koko Viron sähköradasta käsittävään alkuvaiheeseen kuuluvat osuudet Klooga–Klooga-Rand sekä vuosina 1958–64 sähköistetyt Tallinna–Paldiski ja Keila–Vasalemma. Radan yksiraiteisuuden takia työn alla olevan osuuden liikenne joudutaan korvaamaan busseilla. Sähköradan perusparannusta ei rakentamisen jälkeen ole tehty. Ajojohto tulee jatkossa sallimaan nopeuden aina 160 km:iin/t asti, mutta sellaiset nopeudet edellyttävät vielä muun ratainfran parantamista. Urakkatarjouksen voitti tšekkiläinen Elektrizace železnic Praha a.s. Työn hinnaksi tulee n. 18,34 miljoonaa euroa, mistä EU maksaa hieman yli 80 %. Jatkossa perusparannus etenee idän suuntaan, missä suunnitelmissa on myös sähköistää osuus Aegviidu–Tapa.

Eesti Raudtee sai tämän vuoden alussa viimeiset korvaukset 23.12.2010 Aegviidun ja Kehran välillä tapahtuneesta tyhjän sähkömoottorijunan ja 55-vaunuisen (220 akselia) tavarajunan 2020 yhteentörmäyksestä. Vakuutukset korvasivat yhtiölle 582 000 €. Laskelmien mukaan yhtiön vahingot olivat 735 788 € sisältäen mm. täyskorjauskuntoon vaurioituneen dieselveturin C36-7i nro 1504 ja tuhoutuneet viisi venäläistä tavaravaunua sekä vaurioituneiden kahdeksan venäläisen tavaravaunun, radan ja sähköistyksen kustannukset. Korvaussummaa pienensi- vät Eesti Raudteelle jääneen veturin ja tuhoutuneiden vaunujen käyttökelpoiset osat. Työkuluja, kuten liioin saamatta jääneitä tuloja, ei korvattu. Elektriraudteen omat suoranaiset menetykset laskettiin olevan 142 403 €. Onnettomuudessa tuhoutui ER2- junan ohjausvaunu 2203 ja moottorivaunu 3203 sekä vaurioitui moottorivaunu 3252 (ei siis Resiinassa 4/2010 s. 66 mainittu 3204) ohjausvaunun 2204 jäädessä ehjäksi. Onnettomuuden aiheutti siinä menehtynyt ER2:n yövalvonnasta vastannut kuljettaja, joka lähti juovuksissa ajamaan tyhjää junaa Aegviidun seisontaraiteelta 5 seis-asennossa olleen opastimen ohi linjan vastakkaisen suunnan raiteelle.

Edelaraudteen lähes kaikki yksiköt ovat nykyään yksinajovarusteltuja. Samoin dieselmoottoriyksiköitä on lyhennetty niin, että vain toisessa päässä on moottorivaunu – pitkillä kahden moottorivaunun junilla ajetaan enää Tallinna–Tartto-linjalla. Yhtiö onkin nyt irtisanonut lukuisia koneapulaisia, ja lisää irtisanomisia on luvassa.

Tallinnan julkista liikennettä halutaan saman organisaation alle. Kaupunginhallitus on perustanut määräaikaisen komitean Tallinna Trammi- ja Trollibussikoondis AS:n (TTTK) ja Tallinna Autobussikoondis AS:n (TAK) yhdistämiseksi viimeistään vuoden 2012 loppuun mennessä. Toimella tähdätään mm. suunnitteluprosessien nopeuttamiseen, liikenneverkon tehokkaampaan suunnitteluun, yhteisliikenteen yhtiöiden parempaan yhteistyöhön, lippujärjestelmien yhdentämiseen ja vaihtoyhteyksien parantamiseen linjoilta toisille. Kaupunkiliikenteen yhtenä ongelmana Tallinnassa nähdään myös liikennevälineiden suuri keski-ikä: johdinautot 9,1, bussit 10,3, mutta raitiovaunut peräti 25,6 vuotta. Tallinnan kaupunginjohtaja Edgar Savisaaren ajatus on muuttaa liikenne kaupungissa kirjoilla oleville ilmaiseksi vuoden 2013 alusta.

Virossa järjestettiin 8.3.2012 liikennealan lakkoja tukitoimina opettajien lakolle. Rautateillä vaikutukset jäivät lähinnä Edelaraudteen dieselmoottorijuniin, joista ajettiin yhdeksän paria, eli noin puolet. Sen sijaan Tallinnan julkinen kaupunkiliikenne häiriytyi enemmän. Raitioteillä harvennettuja vuoroja ajettiin vain linjoilla 1 Kopli–Kadriorg ja 4 Tondi–Ülemiste, joista klo 16 jälkeen vain viimeksi mainitulla. Johdinautoja oli liikkeellä aamusta vain kaksi autoa linjalla 6 Väike-Õismäe–Kaubamaja ja klo 19 jälkeen ei yhtään. Tallinna Autobussikoondisen 271 bussista oli liikkeellä n. 10 %.

Venäjä

Sorjon asemarakennus miljöineen Karjalassa entisellä Elisenvaaran–Parikkalan-radalla on myytävänä. Rakennukset on pyritty säilyttämään mahdollisimman alkuperäisessä asussaan, mutta nyt ne ovat myynnissä omistajan sairastumisen takia. Ostajaksi kaivataan nyt esimerkiksi suomalaisia, jotka sitoutuisivat säilyttämään asemamiljöön. Lisätietoja saa Resiinan toimituksen postiosoitteen kautta.

Ruotsi

Uppsalan uusi matkakeskus ja samalla sen yhteyteen rakennettu Uppsala–Lenna-museorautatien (raideleveys 891 mm) uusi pääteasema otettiin käyttöön 12.12.2011. Rata saa myös uuden funkkistyylisen asemarakennuksen, jossa on junasuoritustilat, lippukonttori, odotustilat ja henkilöstön yöpymistilat. Rakennus vihitään käyttöön 12.5.2012. Väliaikaisen aseman laiturit on purettu, mutta raiteet säilytetään mahdollista lisääntyvää liikennettä varten. Ennen uutta matkakeskusta kapearaiteinen rata kulkee uutta teräskaarisiltaa, jonka on valmistanut Ruukki Ylivieskassa.

Gotlannin saarella toimiva Gotlands Hesselby Jernväg -museorautatie (raideleveys 891 mm) on saanut 2012 lopussa viranomaisilta rahoituspäätöksen radan rakentamisesta Romaan. Ratatyöt on aloitettu ja jo kesällä 2012 liikenne voitaneen avata Hesselbystä Tulen asemalle. Radan pitäisi olla valmis 2014 Kungsgårdenin kautta aina Romaan saakka; tämä asema oli aikanaan Gotlannin rataverkon suurin risteysasema. Radalla tulee olemaan neljä asemaa turvalaitteineen ja lisäksi väliseisakkeita. Tulen sorakuopalle rakennetaan raide omasta linjavaihteestaan.

Ruotsin Rautatiemuseo järjestää viikonloppuna 1.–2.9.2012 Haaparantaan museojuna-ajelun, jossa tarkoituksena on toiseen suuntaan liikennöidä vanhaa ja toiseen suuntaan uutta Haaparannan rataa. Vanha rata suljetaan ja puretaan sen jälkeen, kun uusi rata on otettu kaupalliseen käyttöön vuoden lopulla.

Tanska

Tanskassa oli loppuvuonna 2011 merkittäviä liikenneongelmia, kun IC4-junat jouduttiin vetämään liikenteestä jarruongelmien takia ja Storstrømsbron-silta jouduttiin sulkemaan repeämien takia. Själlannin ja Falsterin saarien välillä Storstrømmenin salmen poikki vievä teräsrakenteinen rautatie- ja maantiesilta val- mistui 26.9.1937. Valmistuessaan tämä 3212 metriä pitkä silta oli Euroopan pisin. Sillalla on yksiraiteinen rautatie, kaksikaistainen autotie ja kevyen liikenteen väylä. Sillalla havaittiin repeämiä 18.10.2011 ja junaliikenne lopetettiin välittömästi. Sillan ”väärälle” puolelle Falsterin saarelle jäi jumiin mm. kuusi kaksikerroksista junayksikköä vetureineen. Raskaita ME-vetureita ei voitu kuljettaa pois junalautallakaan Saksan kautta, koska junalauttasillakkeet eivät olisi kestäneet veturien suurta painoa. Storstrømsbron avattiin pahimpien repeämien korjausten jälkeen moottorijunille 21.11.2011, mutta veturijunille vasta 2012 puolella.

Egnlantilaisille myytyjen suomalaisvetureiden sijainti vuoden 2012 alussa

Vr1

• 792 Hertfordshire
• 794 C. Blumsom Ltd River Road, Barking, Essex
• 799 Sellindge, Kent

Tk3

• 1103 Retallick, Cornwall
• 1134 Sellindge, Kent
• 1144 Bressingham Steam Museum, Norfolk (ilmeisesti ulkoisesti kunnostettavana)
• 1151 Hertfordshire
• 1157 Sellindge, Kent

Hr1

• 1008 Ongar Station, Essex
• 1009 Pasila, jatkossa mahdollisesti Kouvola
• 1016 Nr. Windsor, Berkshire (mahdollisesti tänä vuonna ajokunnossa n. 200 metrin radalla)

Tr1

• 1060 Ongar Station, Essex (myynnissä)
• 1074 Uusikaarlepyy
• 1077 Long Melford, Suffolk

Huom. Lihavoidut sijaintipaikat Englannissa ovat yksityisaluetta. Sikäläisittäin se tarkoittaa, että ongelmien välttämiseksi siellä oleviin vetureihin tutustumiseen tai niiden kuvaamiseen täytyy ennakolta hankkia omistajan lupa. Yleensä lupa kyllä järjestyy, mutta helpoimmin ryhmille.

Englanti

Tr1 1060:n olemassaolo on uhattuna. Se seisoo nyt Epping-Ongar Railwayllä (http://www.eorailway.co.uk/ ) Englannissa paikalla, jonka yli tullaan vetämään 6,5 mailin mittaisen museoradan jatko-osuus. Englannissakin paheksuttiin näkyvästi Haapamäen viimeisimpiä höyryveturiromutuksia, mutta näyttää hankaluuksia samaisen kaluston säilyttämisessä olevan myös siellä. Kotimaammekin innokkaimmat suomalaiskaluston suojelijat voisivat tarjota talkooapuaan Riston pelastamiseksi ja samalla alueella olevan Hr1 1016:n kunnostamiseksi. Suomessa lähiliikennekäyttöön saneeratun Ei-vaunun 22634 tilanne on sama kuin Riston; Ei 22324 on romutettu jo aiemmin.