KALUSTOMUUTOKSET VR:LLÄ HELMI–TOUKOKUUSSA 2012

Uudet valmistuneet

• 2 Sm5 (94102081017–94102081018), Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy
• 2 Ed (50102697108–50102697109)

Määräaikaisen käyttöönottoluvan saaneet

• 1 Sk (90109981201) siirtoveturi

Toistaiseksi voimassa olevan luvan saaneet muutetut tai saneeratut

• 4 EFit (23560–23562, 23566) sarjaan EFs (55108237003–55108237005, 55108276002)
• 49 Gbln-t sarjaan Gbls
• 2 Occp sarjaan Sps
• 64 Sp sarjaan Sps

EU-alueelle siirrettävät, rekisteröinti Ruotsiin

• Tka7 (170, 180, 183, 185 ja 212)
• 1 Tsl (888)
• 1 Tte (22)
• 1 Ttk2 (850)
• 5 Uad

Hylkäys-/romutuspäätös

• 3 Sm1/Eio (6002, 6013 ja 6038)
• 50 Elo-t
• 16 Fau
• 1 Gbln
• 1 Hbi
• 190 Hkb
• 3 Hkba
• 1 Occ
• 21 Ohr
• 1 XOe (Kemijärvi)

Sr2 3202 toimi 22.–23.6.2012 YLE:n 13-tuntisen Juhannusjunan P 265 veturina Helsingistä Rovaniemelle. Tämä veturihan on ETCS-veturilaitteiden koeveturi, mitä ohjelmassa ei mainittu.

Sm1- ja Sm2-junilla ajettavien E-, L, U- ja S-junien kyljissä olleiden määräasemakilpien käytöstä luovuttiin koemielessä 24.9.2012 alkaen. Päätytunnuksia käytetään normaalisti. Jatkokäytännöstä päätetään saatujen palautteiden jälkeen.

Sm3:lla ajetaan tänäkin vuonna viime vuoden tapaan Rovaniemen radalla. Juna nro 60 Rovaniemeltä Helsinkiin ajetaan 13.8.2012 alkaen maanantaista torstaihin Rovaniemeltä alkaen Pendolinolla; Oulusta Rovaniemelle runko siirretään tyhjänä.

Sm4:t palasivat tauon jälkeen vakinaiseen kiertoon pääradan K- ja I-juniin 13.8.2012 alkaen. Niillä ajetaan arkisin yksi edestakainen Helsinki–Kerava vuoro ja kaksi Helsinki–Tikkurila-junaparia. Toki kalustoa on aika ajoin nähty I-, K- ja N-junissa aiemminkin muuta kalustoa korvaamassa.

Sm5 nro 19 siirrettiin Turusta rantarataa Ilmalan varikolle 19.8. ja nro 20 samaa reittiä 9.9.2012.

Dv12 2563 joutui harvinaiseen onnettomuuteen 5.6.2012 viedessään kiskokuormaa uutta metroraidetta pitkin metron Vuosaaren asemalle. Se juuttui katostaan kevyen liikenteen sillan alle. Yhdysraide oli mitoitettu vain metron ulottuman mukaan, vaikka sitä suunniteltiin liikennöitävän myös VR:n kalustolla. Vanhan Oulunkylästä alkaneen yhdysraiteen purku alkoi Viikin alueella kesäkuun puolivälissä.

Dv12 2633 suistui kiskoilta, syttyi palamaan ja vaurioitui lyhyestä päästään varsin pahasti aamulla 11.6.2012, kun kuorma-auto törmäsi 2 Dv12:sta koostuneeseen junaan JK 3361 Äänekosken ja Saarijärven välillä km:llä 427+896. Rata, joka vaurioitui 260 metrin matkalla, saatiin korjattua liikennöitävään kuntoon seuraavaksi aamuksi.

Dr16 2806 vaurioitui moottoritilastaan polttoaineputken vuodosta alkaneessa tulipalossa Kurenpolvessa 11.7.2012. Tavarajuna oli matkalla Kokkolasta Talvivaaraan.

Dm12 4411 vaurioitui 31.8.2012 hinauskuntoon, kun Jyväskylästä Seinäjoelle matkanneen H 485:n eteen ajoi pakettiauto Tervamäen tasoristeyksessä Petäjävedeltä Haapamäen suuntaan km:llä 338+849. Illan matkustajaliikenne hoidettiin linja-autoilla. Molemmat autossa olleet menehtyivät. Vuonna 2012 tasoristeysonnettomuuksia on tähän mennessä tapahtunut jo likimain kaksinkertainen määrä vuoteen 2011 verrattuna.

Hv3 995 suistui kiskoilta Suolahden vanhan aseman ratapihalla 9.6.2012, kun veturiosa ja tenderi ajautuivat huonokuntoisessa vaihteessa eri raiteille.

Hv1 555 oli kunnostettavana ajokuntoon Hyvinkään konepajalla 23.7.–2.8.2012. Höyrykattilan täystarkastus tehtiin 30.7.2012. Koeajo Hyvinkään konepaja–Rajamäki–Suomen Rautatiemuseo ajettiin 2.8.2012. Veturi on palautettu Rautatiemuseon talliin.

Tk3 1168 sai vain maalivaurioita Knapestan tasoristeyksessä Olli–Porvoo-välillä henkilöauton ajettua sen eteen 4.8.2012. Onnettomuudessa ei tapahtunut henkilövahinkoja.

Zephir-lokotraktoreista toinen on palautettu Suomesta takaisin Italiaan ja toinen kiertää suomalaisilla teollisuuslaitoksilla esittelykoneena tarkoituksena saada se myydyksi. VR Transpoint päätti vuoden alussa, ettei se jatka niiden kokeilua.

Tte 24 syttyi palamaan Kaitjärvellä 27.6.2012. Pelastuslaitos sammutti sähköradan huoltovaunun palon.

Ttv 6 siirrettiin Riihimäeltä Tampereelle 11.6.2012. Dm7-vaunusta 4025 muutettu sähköradan tarkastus- ja huoltovaunu seisoi Riihimäellä monta vuotta ja seisominen jatkuu myös Tampereella.

Tka7 192 ja 209 siirrettiin syyskuussa Ruotsiin, jossa VR Track on voittanut lisää ratatyöurakoita. Kavennustyön normaaliraideleveydelle teki totuttuun tapaan Teräspyörä Voikkaan konepajallaan. Tka7-sarjan ratakuorma-autoja on nyt Ruotsissa peräti kaksitoista.

Turun junalauttaterminaalin OTSO 4 -veturit on myyty pois Turun satamasta. Kaikki neljä veturia myytiin romuttajalle, josta kuitenkin Puhoksen Veturipalvelu osti kolme vanhinta veturia, eli valmistusnumerot 110/1974, 142/1984 ja 144/1989. Uusimman veturin, 145/1989, osti Teräspyörä, joka vaihtoi veturiin saman tien 1524 mm pyöräkerrat. Otsojen myynnin jälkeen Turun normaaliraiteiselle ratapihalle jäi vielä jäljelle Turku Stevedoringin Henschell-veturi, mutta sekin on ollut myytävänä. Turun junalauttaliikenne lakkasi vuoden vaihteessa 2011–12.

Move 66 -veturit 663/1967 ja 666/1971, jotka Maansiirto Veli Hyyryläinen hankki 2009 Raahesta, on myyty jälleen. Veturin 663 osti Kymen Veturipalvelu ja veturin 666 Teräspyörä. Veturit eivät ole ajokuntoisia. Ne siirrettiin kesäkuussa Voikkaalle Destian varikolta Kouvolan Kivipussista.

Edo-ohjausvaunujen kokoonpano aloitettiin Transtechin Otanmäen tehtailla 16.7.2012. Tehdaskokeiden jälkeen linjakoeajoihin päästään keväällä 2013 ja normaaliin liikenteeseen ensimmäiset vaunut tulevat 2013 lopulla.

ERd-ravintolavaunujen kokoonpano puolestaan alkaa Otanmäellä kesällä 2013 ja ensimmäiset vaunut saadaan ajoon 2014 alussa. Koeajovaihe on luonnollisesti paljon lyhyempi kuin ohjausvaunuilla. Korirakenteeltaan ravintolavaunut muistuttavat pitkälti kasikerroksisia makuuvaunuja.

MFS-100 -tyyppisistä Plasser & Theurerin sepelivaunuista kaksi saapui Kotkan satamaan 4.9.2012. VR Track Oy on ostanut kolme tällaista käytettyä vaunua Saksasta. Vaunut ovat peräti kahdeksanakselisia.

Oulun uuden matkustajavaunujen ja vetureiden varikoin rakennustyöt aloitettiin kesäkuussa. Varikko valmistuu vuodenvaihteessa 2013–14. Suurin yksittäinen rakennus on Oulun ratapihan eteläpäähän rakennettava 334 metriä pitkä ja 77 metriä leveä huoltohalli. Vanhan varikon itäpuolelle rakennetaan pesuhalli ja eteläpäähän sorvihallin jatke.

Proxion Trainin ensimmäiset kalustoyksiköt valtion rataverkolla ovat yhtiön Liikennevirastolta vuokraamalle Loimaan aseman kuormausraiteelle varastoidut entiset junalauttapyöräkerrat, jotka operaattori on myös vuokrannut.

Tornion aseman normaaliraiteiset henkilöliikenneraiteet aseman länsisivulla on kunnostettu kesällä 2012 jälleen liikennöintikuntoon.  Ensimmäisenä raiteita käytti 1.9.2012 Ruotsin Rautatiemuseon ystävien (Järnvägsmusei vänner) dieselvetoinen tilausjuna ja seuraavana kahta viikkoa myöhemmin höyryveturivetoinen tilausjuna. Kumpikin juna käytti Ruotsin puolella Morjärvin ja Haaparannan välillä toisessa kulkusuunnassa vanhaa rataa Karungin kautta ja toisessa suunnassa uutta rataa Kalixin kautta. Virallisesti uusi rata avataan liikenteelle kuitenkin vasta joulukuussa, koska varsinkin turvalaitetöitä jatketaan vielä. Nyt tilausjunat kulkivat radalla vaihtotyönä.

Turun sataman Vikingin tasoristeystä ei sittenkään poisteta käytöstä, vaan ajoneuvot tulevat tekemään U-kierrroksen Forum Marinumin suuntaan ja käyttämään nykyistä tasoristeystä. Resiinassa 2/2012 s. 55 mainitut suunnitelmat ovat muuttuneet.

Talvivaaran ratapihalla ollut kalkkisiilon kaatumisuhka pysäytti sähköjunaliikenteen Talvivaaraan 28.8.–11.9.2012. Aluksi liikenne oli hetken kokonaan seisahduksissa, kunnes varmistuttiin, että liikennöinti oli turvallista dieselkalustolla.

Helsingin päärautatieaseman autonkuormaussillake on siirretty Kemijärvelle.

Lahti–Heinola-radalle kaavaillaan tulevaisuudessa entistä säännöllisempää museojunaliikennettä. Useammat museoliikenneoperaattorit toteuttaisivat tämän yhdessä vuoroaikoina. Konseptia on jo kokeiltu menestyksekkäästi tänä kesänä. Viimeksi Lahdesta ajettiin museojunia 25.–26.8.2012, kun Hr1 1009 veti Höyryveturimatkat 1009 Oy:n ja Topparoikka ry:n järjestämät ajot Lahden Salpausselältä Heinolaan sekä Loviisaan ja edelleen Valkoon. Ajot saivat huikean yleisömenestyksen. Matkat Heinolaan (kaksi kertaa) ja Loviisaan ajettiin täysillä junilla. Esim. toisena päivänä oli Loviisan junassa arviolta 250 matkustajaa, kun istumapaikkoja oli vain 175. Vaunuissa oli sota-ajan tunnelma osan matkustajista seistessä koko matkan vaunun eteisissä ja käytävillä tai jopa istumassa lattialla. Orimattilassa ja Myrskylässä oli arviolta yli 100 matkustajaa tulossa junaan, mutta heille ei ollut tilaa.

Lahden Mytäjäisten varikon tilanne on muuttunut kesän 2012 aikana ratkaisevasti. Alueen omistava Senaatti-kiinteistöt irtisanoi alueen loputkin vuokrasopimukset. Viimeiset vuokralaiset muuttivat pois kesäkuun lopussa. Muun muassa käsistä riistäytyneen ilkivaltakierteen johdosta puitteita kunnostustoiminnan jatkamiselle Mytäjäisissä ei enää ole. Varikon raiteille sijoitetulla museokalustolla on eri omistajia. Kalustoa hallinnoiva Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry pyrkii muun muassa Suomen Rautatiemuseon, eri museojunaliikennöitsijöiden ja Lahden kaupungin kanssa löytämään tilanteeseen ratkaisun. Tätä kirjoitettaessa kaikki kalustoyksiköt ovat vielä Mytäjäisissä. Lahden kaupungin maankäyttö laatii parhaillaan asemakaavaa Mytäjäisten valtakunnallisestikin arvokkaalle varikkoalueelle. Alueelle pyritään saamaan uudisrakennusoikeutta samalla, kun alueen kulttuurihistorialliset arvot tulisi ottaa huomioon.

Lahnuksen rautatien koko liikkuva kalusto on saanut uuden kodin Kovjoen Museorautatieltä. Espoon Lahnuksessa ollut rata purettiin pääosin jo keväällä 2012. Vuosina 1973–88 radalla oli säännöllistä matkustajaliikennettä höyryveturein kesäsunnuntaisin. Vuosina 1989–1991 oli enää satunnaista tilausliikennettä. Viimeisen kerran radalla liikennöitiin 2003. Radalla on liikennöinyt kaksi höyryveturia, moottoriveturi, konduktöörivaunu, kolme matkustajavaunua sekä muutamia kuuppavaunuja, avoimia tavaravaunuja, nosturivaunu ja kolmipyöräresiina. Höyryveturit siirrettiin Kovjoelle jo1988 ja 1992. Radan raideleveys oli 600 mm.

Nopeus 200 km/t laajennettiin 13.8.2012 alkaen käsittämään jopa 175 kaksikerroksista IC²- junavuoroa viikossa. Lähes kaikki Sr2-veturit ovat nyt kelpoisia tälle nopeudelle. Jos yksittäisellä veturilla on alennettu nopeus, ilmoitetaan tämä erikseen. Nopeutta hyödynnetään pääradalla Seinäjoelle asti ja Oikoradalla, mutta ei esimerkiksi rantaradalla. Korotettu nopeus ei kuitenkaan vaikuta junien aikatauluihin ainakaan ennen vuotta 2014, vaan sitä hyödynnetään vain kokemusten saamiseen ja mahdolliseen aikataulun kiinniajoon. Vasta uusi konsepti ohjausvaunuineen hyödyntää nopeusmahdollisuutta aikanaan myös aikatauluissa.

Pohjanmaan radalla Pännäinen–Kokkola-välin nopeudeksi tulee 200 km/t joulukuussa 2012. Koeajot ajetaan instrumentoidulla Sm3:lla lokakuun puolivälissä. Lapua–Pännäinen-välin nopeus nousi jo 7.7.2011. Seinäjoki–Lapua-välin nopeus nostetaan 2016 ja Kokkola–Oulu-välin vaiheittain 2014–17. Koko reitti Ouluun asti on siis valmis 2017; toki joitakin paikallisia nopeusrajoituksia reitille jää, mutta ei enää esim. tasoristeyksiä.

Ruha tulee olemaan Seinäjoen pohjoispuolisen kaksoisraiteen päättymiskohta. Nykyinen Ruhan liikennepaikka tulee siirtymään uuden kaksoisraiteen päättymiskohtaan.

Vantaankosken radalla on kesällä 2012 tehty ensimmäistä kertaa kaupunkiradan perusparannustyötä Suomessa. Rata kunnostetaan ennen Kehäradan valmistumista; mm. päällysrakenne uusitaan. Työtä on tehty raiteenvaihtojuna Veeralla. Työ jatkuu vielä ensi kesänä. M-junaliikenne on kärsinyt töistä huomattavasti. Vaikka junille oli suunniteltu poikkeusaikataulu, ei sen mukaan pystytty liikennöimään. Junavuorojen myöhästymisten ja niistä aiheutuneiden vuorojen perumisten takia matkustajien hermoja koeteltiin kesäkuun alusta heinäkuun lopulle. Vuoroväli venyi useina päivinä ruuhka-aikaan jopa yli 45 minuuttiin, kun linjalla liikennöidään normaalisti ruuhka-ajan ulkopuolella päivälläkin 10 minuutin vuorovälillä. M-junien ongelmien takia myös A-junien vuoroväliä jouduttiin harventamaan kesken aikataulukauden. Päällysrakenteen vaihtoa ei liioin saatu valmiiksi aiotussa aikataulussa, vaikka M-junien harvennettua liikennöintiä jatkettiin aiotusta vielä viikolla. Radan lukuisista silloista paljastui runsaasti korjattavia kohteita, joita ei ollut osattu ennakoida riittävän hyvin. Niinpä ratatyöt jatkuivat öisin pitkälle syksyyn.

ETJ-2 eli uusi junaliikenteen ennakkotietojärjestelmä otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa 2013–15. Lopputilanteessa reaaliaikainen tieto radan rajoituksista yms. toimitetaan suoraan veturin päätelaitteelle. Kaikki paperilla toimitettava tai tulostettava materiaali loppuu. Uusi päätelaite tulee pakolliseksi kaikelle vetokalustolle ilmeisestikin 2015 aikana.

Ihmepuutarha-näyttely, joka oli rakennettu VR:n juhlavuoden kunniaksi, viihdytti Helsingin päärautatieasemalla junalla matkustavia ja muita ohikulkijoita. Näyttely oli esillä äitienpäivästä aina elokuun puoleen väliin saakka. Puutarha koostui mm. 1200 kasvista ja 30 eri kasvilajista. Erityisesti rautatieharrastajien mielenkiinnon herätti moottorisahalla veistetyt puiset Kivimies-toteemit, jotka muistuttivat hämmästyttävän paljon oikeita Kivimiehiä. Lapinlahtelaisen moottorisahaveistäjä Seppo Ruotsalaisen tekemät kolme veistosta matkasivat Helsinkiin Transpointin rekalla. Mainittakoon vielä, että moottorisahaveistäjä Seppo Ruotsalainen on nettitoimituksemme päätoimittaja Jape Ruotsalaisen isä.

Pasilan vanhan varikon eteläinen kääntöpöytä on vuokrattu kasvimaaksi. Liikennevirasto on vuokrannut pöydän ympäristöjärjestö Dodo ry:lle, joka viljelee paikalla lähiruokaa.

Logomo-konferenssikeskus on valmistunut Turun entiseen VR:n konepajaan. Joitain tapahtumia järjestettiin jo 2011, mutta tilat valmistuivat lopullisesti syyskuussa 2012. Toki laajennuksia tehdään vielä jatkossakin. Varsinainen konepajatoiminta paikalla päättyi 2002. Kiskot on poistettu sisältä, mutta mm kaksi kattonosturia on jätetty paikoilleen. Väliaikaisessa katoksessa oleva Tk3 1108 siirretään niin, että se jää kulttuurimuistomerkiksi osittain ulos ja osittain sisään halliin. Liikennevirasto tulee järjestämään Rata 2014 -seminaarin Logomossa 21.–22.1.2014.

Helsingin metron Kalasataman sillan siirto Helsingin metroradalla oli kesän suurimpia ja näyttävimpiä ratatöitä ja samalla luultavasti ensimmäinen ratatyö Suomessa, josta sai seurata reaaliaikaista liikkuvaa kuvaa Internetissä – peräti parin viikon ajan. Metroradan alta ja vierestä louhittiin pois ns. Englantilaiskallio ja sen tilalle tehtiin 130 metriä pitkä ja noin 2600 tonnia painava silta. Silta tehtiin valmiiksi radan viereen edellisen talven ja kevään aikana. Kun yhdeksän päivän mittainen metroliikennekatko Kulosaaren ja Ruoholahden välillä alkoi lauantaina 14.7.2012, vanha rata turvalaitteineen purettiin pois tulevan sillan paikalta ja kalliota louhittiin niin, että silta päästiin tunkkaamaan paikoilleen alkuviikosta. Siirto valmistui etuajassa ja näin myös radanrakennustöihin päästiin hyvissä ajoin. Metroliikenne jatkui koko laajuudessaan suunnitellusti maanantaiaamuna 23.7.2012. Pitkää liikennekatkoa hyödynnettiin Sörnäisten ja Ruoholahden välillä erilaisten kunnossapitotöiden tekemiseen. Tunneliosuudelle jätetyillä metrojunilla tehtiin myös koeajoja. Kyseessä oli siis varsin harvinaislaatuinen tilanne, kun metrojuna liikennöi radalla ilman pääsyä metrovarikolle.

Suomen Rautatiemuseon kalustohallin laajennuksen työt aloitettiin syyskuun alussa. Laajennuksen on tarkoitus olla valmis ensi kesään mennessä. Laajennuksen ansiosta mm. Valtteri-juna voidaan sijoittaa sisätiloihin ja nykyisten hallien näyttelyitä voidaan uudistaa.

Noark Pienoismallimaailman (ks. Resiina 2/2012 s. 58) pienoisrautatiessä on yksityiskohtia Helsingin rautatieasemalta Kemijärvelle saakka. Pihalla on puolestaan rakenteilla Porvoota kuvaava piharata. Porvoon Ilolassa oleva Pienoismallimaailma on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 12–18. Toinen suomalainen pienoismallimaailma toimii Vihdin kirkonkylässä nimellä Vihti Miniland.

UUTISIA ULKOMAILTA

Ruotsi

Northlands Resources -yhtiön rekkakuljetukset Kaunisvaarasta Svappavaaraan aloitetaan ensi vuodenvaihteessa. Svappavaarasta eteenpäin malmi kuljetetaan rautateitse Norjan Narvikiin. Maantieosuus on 160 km ja liikenteessä käytetään 90 tonnin kuorma-autoja noin seitsemän minuutin välein ympäri vuorokauden. Autoja tarvitaan noin 50 ja kuljettajia noin 300. Alun perin malmi suunniteltiin kuljetettavan kokonaan rautateitse Kolarin ja mahdollisesti Kemin tai Kokkolan kautta. Maantie on kaavailtu myöhemmin sähköistettävän, jolloin siirryttäisiin johdinkuorma-autojen käyttöön. Northland Resources on tehnyt Green Cargon kanssa sopimuksen malmijunien vedosta Svappavaaran radan Pitkäjärven kuormauspaikalta Narvikiin. Liikenteessä tullaan käyttämään kuutta jo 35 vuotta vanhaa Rm-veturia. Kaivosyhtiö hankkii liikenteeseen 150 uutta malmivaunua.

Norja

Norjan Flirt-junat otettiin kaupalliseen liikenteeseen 2.5.2012 alkaen. Käyttöönotto siirtyi runsaat kaksi kuukautta helmikuussa koeajossa tapahtuneen radalta suistumisen takia. Onnettomuuden syynä ei ollut kuitenkaan junatyyppi, vaan kuljettajan ajama huomattava ylinopeus kaarteessa.

Viro

Tartosta Oravaan kulkeneen paikallisjunan reitti jatkettiin Koidulaan 11.2.2012 alkaen ja 27.5. alkaen juna kävi kaksi kertaa päivässä myös Piusassa lähinnä luontomatkailijoiden tarpeisiin. Koidula–Piusa-liikenne oli jokapäiväistä elokuun loppuun ja syyskuussa viikonloppuisin; talvitauon jälkeen junat ajavat jälleen ensi kesänä.

Go Railin Tallinnasta Pietariin 27.5.2012 alkaneen päiväpikajunan kalustona on saneerattu DR1A-kalusto. Molemmissa päissä oleva moottorivaunu varmistaa junan kulkua mahdollisissa vikaantumistapauksissa ja mm. vuodenvaihteen liikenteen vaunumäärän lisäykset ovat näin myös mahdollisia. Kokoonpanoon kuuluu myös ravintolavaunu. Matka-aika on noin seitsemän tuntia, mistä raja-asemien pysähdysajat vievät toista tuntia – Narva 30 ja Ivangorod 40 minuuttia. Pietarissa juna on hieman yli kaksi tuntia.

Lux Express -yhtiö suunnittelee aloittavansa 2015 korkeatasoisen henkilöliikenteen Tallinnan ja Pietarin välillä. Kalustoksi on kaavailtu dieselkäyttöisiä Flirt-junia, eli samoja, joita Elektriraudtee on tilannut Viron sisäiseen liikenteeseen, mutta sisustukseltaan ne olisivat kotimaan liikennettä korkeampitasoisia. Lux Express operoi jo monia linja-autoreittejä Itä-Euroopassa.

Uusien diesel-Flirtien kohdalla on törmätty ongelmaan. Valtion 100 %:sti omistaman Elektriraudteen leasing-sopimuksella tilaamat junat saapuvat Viroon kesäkuussa 2014 ja toisaalta Edelaraudteen ja valtion välinen paikallisliikenteen ostosopimus päättyy saman vuoden lopussa. Junia ei haluttaisi luovuttaa puoleksi vuodeksi Edelaraudteen käyttöön, kun jatkosopimuksista ei vielä ole tietoa. Uuden ja aiemmasta paljon poikkeavan kaluston käyttöönotto edellyttää kuitenkin mm. suuren koulutusohjelman läpivientiä. Edelaraudtee ei luonnollisesti halua lopettaa sopimusta kesken kauden eikä Elekriraudtee liioin haluaisi maksaa puolta vuotta tyhjän panttina seisovista junista. Asiaa mutkistaa myös Edelaraudteen omilla osuuksillaan Tallinnasta Pärnuun ja Viljandiin hoitama ostoliikenteen ulkopuolinen liikenne. On myös puhuttu valtion pyrkivän ostamaan kyseiset radat itselleen. Aikanaan yksityistämisen yhteydessä radat siirtyivät Edelaraudteen omistukseen, mutta radan alla oleva maa jäi valtiolle!

Muutaman vuoden tauon jälkeen Virossa pumpattiin 27.–28.7.2012 jälleen Resiinaralli, RelsiRalli 2012. Reittinä oli Viljandi–Lelle–Pärnu. Kolmentoista joukkueen kolme parasta olivat virolais-suomalainen Mix Team, liettualainen Lietuvos geležinkeliai ja suomalainen VR-Synttärisankarit. Ensi kertaa mukana ollut Venäjän joukkue oli neljäntenä. Rallin lisävetonaulana oli ajokuntoon kunnostettu L-sarjan höyryveturi 3297 Kaspar.

Latvia

Latvian rautatiet on tilannut monivuotisen hankintaprojektin tuloksena CAF:lta Espanjasta 41 kolmivaunuista moottorijunaa. Näistä 7 toimitetaan diesel- ja 34 sähkökäytöllä.

Venäjä

Myös Venäjällä oli rautateiden merkkivuosi tänä vuonna. Maan ensimmäinen rautatie Pietarista Tsarskoje Seloon (Сарское Село) avattiin 11. marraskuuta (juliaanisen kalenterin mukaan 30. lokakuuta) vuonna 1837. Radan ensimmäinen veturi oli Stephensonin Englannissa rakentama 2–2–2-pyöräjärjestyksen Vikkelä (Проворного). Rata säilyi alkuperäisellä leveydellään kuusi jalkaa eli 1829 mm aina seuraavaan vuosisadan vaihteeseen saakka. Venäjän rautateiden 175-vuotista taivalta juhlittiin Sherbinkan (Щербинка) testiradalla 7.9.2012. Ympyränmuotoinen testirata sijaitsee jonkin matkaa Moskovan eteläpuolella. Paikalla järjestettiin kavalkadi, jossa esiintyi liikkuvaa kalustoa 21 omin voimin kulkevaa yksikköä. Vanhin veturi O^V nro 324 on peräisin vuodelta 1905 ja mitä ilmeisimmin maan vanhin toimintakuntoinen veturi. Mahtava P36-0031 tuli paikalle Uralilta Zlatoustista (Златоу́ст) saakka. Uutta kalustoa oli myös esillä, mutta aivan uusimmat sähkömoottorijunat Sapsan (Сапсан) ja Pääskynen (Ласточка) puuttuivat. Kavalkadin järjestys oli seuraava: O^V (О^В) 324, E^U (Э^У) 699-74, S^U (С^У) 250-64, L (Л) 2057, P36 (П36) 0031, LV (ЛВ) 0182, VL22^M (ВЛ22^М) 1892, TE3 (ТЭ3) 5524, TEM1 (ТЭМ1) 233, VL8 (ВЛ8) 1642, VL23 (ВЛ23) 419, ChS2 (ЧС2) 760, M62 (М62) 1396, ChS200 (ЧС200) 004, 2ES10 (2ЭС10) 001, 2TE25A (2ТЭ25А) 012, TEP70BS (ТЭП70БС) 177, ET4A (ЭТ4А) 001, TEM9N (ТЭМ9Н) 001 sekä ChME3^EKO (ЧМЭ3^ЭКО) 3323 ja ChME3 (ЧМЭ3) 4747.

Venäjän Rautatiet (RZD) on solminut kesäkuussa 2011 tilaussopimuksen Siemensin ja venäläisen rautatieteknologiayhtiö Sinaran muodostaman yhteisyrityksen kanssa Desiro RUS -tyyppisten lähiliikennejunien toimittamisesta. Sopimus käsittää lähes 300 junaa, jotka ovat saaneet markkinointinimekseen Pääskynen (Lastochka/Ласточка). Tuotanto alkaa vuonna 2013 Uralin veturitehtaassa Jekaterinburgin lähellä. Aiemmin, 2009 ja 2010, on tilattu jo 54 junaa, joista 38 toimitetaan Siemensin Krefeldin tehtaalta ja loput 16 kootaan yhdessä Saksassa ja Venäjällä. Ensimmäinen juna saapui maaliskuun alkupuolella 2012 laivalla Ust-Lugan satamaan, mistä se siirrettiin kiskoja pitkin Pietariin. Myös junia koskeva 40-vuotinen huoltosopimus on solmittu RZD:n ja Siemensin välillä.

Desiro RUS-juna on 5-vaunuinen lähiliikennejuna, jossa on kaksivirtajärjestelmä (tasavirta 3 kV ja vaihtovirta 25 kV/50 Hz). Junan akselijärjestys on Bo’Bo’+2’2’+2’2’+2’2’+ Bo’Bo’. Yksikön pituus on 126,462 m, leveys 3,48 m ja paino 270 tonnia. Istumapaikkoja on 443, pyörätuolipaikkoja neljä ja runsaasti matkatavaratilaa. Lattia on 1,4 metrin korkeudella, mikä yhdessä pyörätuolirampin kanssa helpottaa liikuntarajoitteisten junaan kulkua. Suurin sallittu nopeus on 160 km/t. Junan selviytyy 40 ‰ nousuista ja –40…+40°C lämpötilavaihteluista. Energiakulutukseltaan n. 30 % säästävämpi Pääskynen tulee korvaamaan perinteiset venäläistyyppiset lähijunat nopeasti kasvavien kaupunkien alueilla. Ensimmäinen suuri koitos on Sotšin (Сочи) talviolympialaisissa helmikuussa 2014, missä junat kuljettavat matkustajia ylös vuoristossa oleville kilpailupaikoille.

Ensimmäinen Pääskystä kohdannut tasoristeysonnettomuus tapahtui 18.9.2012 n. klo 1.50, kun Kamaz -kuorma-auto ajoi punaista päin junan eteen Karatšarovon (Карачарово) seisakkeelta kuutisen kilometriä Nižni Novgorodin suuntaan. Kuorma-auto tuhoutui täydellisesti. Sähköradan laitteet vaurioituivat ja liikenne oli pari tuntia keskeytyksissä. Juna vaurioitui etupäästään, mutta esim. ohjaamon etulasi säilyi ehjänä.

Ensimmäinen Venäjälle myyty OTSO-veturi toimitetaan loppuvuodesta Suomesta osissa Jekaterinburgiin (Екатеринбу́рг), jossa sen kokoaa venäläinen Sinara Group. Kyseessä on OTSO-robot 50 -tyyppinen robottiveturi, jota Sinara käyttää esittelyveturina venäläiselle teollisuudelle. Sinara on merkittävä kiskokalustotoimittaja kotimaassaan.

Pietariin on valmistunut uusi ”lasten rautatie”. Radan pituus on noin 10 kilometriä ja lähtöpiste on Kuptšinon metroaseman eteläpuolella. Radalla liikennöidään kesäkuun alusta elokuun loppuun torstaista sunnuntaihin. Ensimmäinen juna lähtee 10.30 Kuptšinon päästä ja vuoroväli on kahdella junalla ajettuna noin tunti. Projektin kokonaiskustannukset olivat noin 33 miljoonaa euroa (!).

Itävalta

Vuosi 2012 oli myös Itävallan rautateiden juhlavuosi, sillä 175 vuotta sitten, 17.11.1837 avattiin maan ensimmäinen höyryrautatie välillä Floridsdorf–Deutsch-Wagram (”Kaiser-Ferdinands-Nordbahn”). Tätä ennen oli toki jo vuonna 1832 otettu käyttöön ensimmäinen hevosrautatie vuonna 1832 välillä Linz–Budweis. Juhlavuotta on vietetty mm. tärkeimmillä asemilla vietetyin asematapahtumin. Myös liikkuvaa kalustoa on keskieurooppalaiseen tapaan maalattu erikoisvärein.

Iso-Britannia

Epping–Ongar Museorautatie Lontoon lähellä avattiin liikenteelle 24.5.2012. Rataa suunniteltiin vuosia sitten leveäraiteiseksi, koska sinne sijoitettiin Suomesta ostettuja höyryvetureita. Hanke ei kuitenkaan edennyt ja nyt uusi omistaja on kunnostanut radan normaaliraiteiseksi, jollainen se alun perin on ollutkin. Aikanaan rataa liikennöitiin Lontoon maanalaisen osana. Sillä liikennöi sekä höyry- että dieselmuseokalustoa. Ongarissa vuosia seisonut Tr1 1060 on saamassa uuden omistajan North British Locomotive Preservation Groupista. Sen sijaan Hr1 1008 on jäämässä näytteille Ongarin asemalle ja saanee kosmeettista kunnostusta.