KALUSTOMUUTOKSET VR:LLÄ SYYS–LOKAKUUSSA 2012

Uudet valmistuneet

• 2 Sm5 (94102081019–94102081020)
• 1 Sk (90109981201) siirtoveturi
• 32 Snps

Toistaiseksi voimassa olevan luvan saaneet muutetut tai saneeratut

• 5 Ein (23251, 23253–23255 ja 23258) sarjaan Ep (55102169251, 55102169253–55102169255 ja 55102169258)
• 38 Gbln-t sarjaan Gbls
• 52 Sp sarjaan Sps

EU-alueelle siirretyt, rekisteröinti Ruotsiin VR Track Sweden AB:n omistukseen

• 10 Tka7 (170, 175, 180, 181, 183–185 ja 212–214) uusille numeroille 99749491170, 99749491175, 99749491180, 99749491181, 99749491183–99749491185 ja 99749491212–99749491214
• 1 Tsl (888) numerolle 99749425570
• 2 Tte (21 ja 22) numeroille 99749136004 ja 99749136005
• 1 Ttk1 (90109122001) numerolle 99749421427
• 1 Ttk2 (850) numerolle 99749420999

Hylkäys-/romutuspäätös

• 1 Dv12 (2633)

Sm1-juna 6001 on päätetty säilyttää museojunana. Ainakin toistaiseksi sitä on tarkoitus pitää jonkin verran ajossa teknisen kunnon säilyttämiseksi. Aikanaan juna päätyy Suomen Rautatiemuseoon. Myös Sr1-sarjan veturin museoinnista on käyty alustavia keskusteluja.

Sm3-junan koeajot uudella nokkarakenteella ovat alkamassa pikimmiten. Pendolinojen ulkonäkö muuttuu samalla merkittävästi. Uudessa rakenteessa kytkimet ovat entistä suojatumpia ja rakenne kestää paremmin mm. mahdollisia hirvikolareita.

Sm5 nro 21 tuotiin Turusta Ilmalaan 18.10.2012. Sm5 nro 22 seurasi samaa reittiä 16.11.2012.

Sr1 3006 ja 3047 suistuivat kiskoilta Pieksämäen lajittelussa aamulla 2.11.2012. Vauriot jäivät pieniksi.

Dv12 2656 suistui kiskoilta 31.10.2012, kun PV 6204 törmäsi tasoristeyksessä kuorma-autosta irronneeseen ja kiskoihin takertuneeseen kärkiauraan Ajoksentien tasoristeyksessä km:llä 863+738 Kemin ja Ajoksen välillä.

Hv3 995:n vetämä Joulupukkijuna joutui Suolahdessa tasoristeysonnettomuuteen 1.12.2012, kun henkilöauto ajoi vartioimattomalla Vaneritehtaankadun tasoristeyksellä junassa olleen vaunun kylkeen. Juna oli palaamassa Vaajakosken–Jyväskylän-ajolta kotiasemalleen Suolahden satamaan ja matkaa olisi ollut enää pari sataa metriä. Henkilövahinkoja ei tullut, mutta auto kärsi melkoisia vaurioita.

Hr1 1009:n siirto Kouvolaan tapahtui vihdoin17.11.2012. Kyseisenä lauantaipäivänä Höyryveturimatkat 1009 Oy:n juna kävi myös Loviisassa. Esittelyajo Kuusankoskelle oli ohjelmassa jo seuraavana päivänä. Veturia säilytetään Kouvolan varikolta vuokratussa pilttuussa, vaunuja ainakin ajoittain Kuusankoskella. Yhtiö on etsinyt lisää vaunuja, koska nykyinen vaunukapasiteetti on välillä osoittautunut riittämättömäksi.

Tr2 1319:ää eli Trumania liikutettiin Suomen Rautatiemuseolla 25 vuoden tauon jälkeen 2.10.2012 hallilaajennuksen rakennustöiden takia.

Vr1 787 siirrettiin 2.–3.10.2012 Rautatiemuseolta takaisin Pasilaan.

Ttv 6 on lahjoitettu 5.11.2012 PoRha ry:lle. VR Track Oy:n luovuttama vaunu on entinen Dm7 4025.

Move 51h 565/1962, joka toimi pitkään Simpeleen kartonkitehtaan varaveturina, siirrettiin 8.11.2012 Teräspyörän konepajalle Voikkaalle. Siellä veturista puretaan varaosia Teräspyörälle ja Haapamäen Museoveturiyhdistykselle, jonka jälkeen veturi romutetaan. Koneongelmista kärsinyt veturi ehti seistä tehtaalla kiskoilta pois nostettuna viime talvesta asti. Metsä Board hankki Teräspyörältä Moven tilalle varaveturiksi OTSO 3 HSJ -veturin 104/1972. Normaalisti Simpeleellä järjestelee vaunuja OTSO 4 DD 161/2005 (ent. 114/1977).

Karhulan-Sunilan Rautatien Move 90 -veturi kävi pyöräsorvissa Ilmalassa 24.–26.10.2012. Siirtomatkat suoritettiin hinauksessa. Yksityisrautatien liikennöinti hoitui tällä välin Dv12 2747:n voimin.

Kymen Veturipalvelun Move 67 -veturi on ollut loppusyksyn 2012 aikana moottorihuollossa, minkä ansiosta Inkeroisissa on ollut nähtävissä monipuolista vaihtotyökalustoa. Pääasiassa työt tehtiin huollon ajan paikkakunnan varaveturilla Lokomo C 600, mutta sille puolestaan varaveturin virkaa toimittivat ensin Imatran Veturipalvelun Move 90 ja kirjoitushetkellä Teräspyörän Move 66. Jälkimmäinen on tuttu peli Stora Enson vaihtotyöhenkilöstölle, sillä veturi oli valmistumisestaan 1973 aina vuoteen 2008 asti tehtaan oma.

Vetokaluston, henkilövaunujen ja ratatyökoneiden sarjatunnukset luodaan 22.11.2012 alkaen Liikenteen turvallisuusviraston tällöin antaman uuden ohjeen mukaan. Pääsääntöisesti tunnukset muodostetaan perinteiseen tapaan. Vetokaluston tunnukset ovat seuraavat:

H	Henkilöliikenteen höyryveturi
T	Tavaraliikenteen höyryveturi
D	Dieselveturi
S	Sähköveturi/-junayksikkö
Kd	Kaksitieveturi, diesel
Ks	Kaksitieveturi, sähkö
Tka	Ratakuorma-auto
Tve	Pienveturi
m	moottorivaunu
r	raskas (akselipaino >160 kN)
v	väliraskas (akselipaino > 110 kN)
k	kevyt (akselipaino ≤ 110 kN
rov	radio-ohjaus veturista
rou	radio-ohjaus ulkoa

Kirjainyhdisteitä rov ja rou käytetään vain käyttöönottolupapäätöksissä seuraavan esimerkin mukaisesti: Dv12 – kuljettaja ajaa ajopöydästä, Dv12rov – ajetaan radio-ohjauksella veturista ja Dv12rou – ajetaan radio-ohjauksella veturin ulkopuolelta.

Kalustorekisteriin liitetään kaikki valtion rataverkolla ja yksityisraiteilla liikkuva kalusto. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi antaa myös vanhalle kalustolle käyttöönottoluvat, missä yhteydessä kalusto rekisteröidään eurooppalaisen tunnuksen mukaan. Jos kalustolla ei ole kansallista sarjamerkintää, saavat ne sellaisen. Esimerkiksi Pelkolassa käytettävä robottiveturi on saanut sarjatunnuksen Dr55. Syksyllä 2012 on myös rekisteröity mm. Rautaruukin Raahen terästehtaan sisäisessä liikenteessä käytettävät senkkavaunut, vaikka ne eivät tule koskaan liikennöimään yleisellä rataverkolla. Kaluston omistajilta peritään vuosittaiset rekisterissäpitomaksut.

Ratarahti Oy:n ja Liikenneviraston välillä allekirjoitettiin 21.9.2012 rataverkon käyttösopimus sekä sopimus Imatran ratapihan käytöstä. Rataverkon käyttösopimus on voimassa yhden, joulukuussa vaihtuvan aikataulukauden kerrallaan. Ratarahdin ensimmäinen sopimus oli näin ollen voimassa 3.10.–8.12.2012 ja uudessa sopimuksessa on sovittu jatkoliikenne. Myös ratapihan käytöstä laaditaan oma sopimuksensa aina seuraavalle aikataulukaudelle. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on myöntänyt Ratarahdille turvallisuustodistuksen vain Imatran liikennepaikalle, joten yritys ei liikennöi muualla ja harjoittaa ainoastaan tavaraliikennettä ja sitäkin vain vaihtotyönä. Ensimmäinen koeajo tehtiin 5.12.2012 pelkällä veturilla Stora Enson tehdasalueen ja Pelkolan terminaalin välillä. Varsinaiseen liikenteeseen ryhdytään vasta ensi vuonna.

Proxion Train Oy on arvioinut aloittavansa tavaraliikenteen 2014 alkupuolella. Yhtiö on pyrkinyt aikaistamaan liikenteen aloitusta vuokraamalla vetokalustoa VR:ltä, mutta VR ei ole tähän suostunut. Uuden vetokaluston hankinta ulkomailta on siirtynyt rahoituksen järjestämisen takia.

Rautatieliikenteen ohjauspalveluyhtiö Finrail Oy on 1.1.2013 perustettava VR:n 100-prosenttinen tytäryhtiö, joka tulee hoitamaan Liikenneviraston ostamaa junaliikenteen ohjausta. Yhtiön eriyttäminen VR:stä tapahtunee 2015.

Liikenneviraston pääjohtajaksi on 1.1.2013 alkaen nimitetty Antti Vehviläinen, joka siihen asti toimi Stora Enson logistiikkajohtajana.

Altian etanolikuljetukset Sob-säiliövaunuilla Koskenkorvan ja Rajamäen välillä ovat päättyneet. Viimeinen kuljetus lähti Koskenkorvalta 22.11.2012. Jatkossa 96-prosenttinen tislaustuote kuljetetaan maanteitse.

Speno-kiskonhiontajuna on hionnut syyskuusta joulukuuhun 2012 rataosia Murtomäki–Talvivaara, Kontiomäki–Vartius, Iisalmi–Pyhäsalmi, Pyhäsalmi–Iisalmi pistemäisittäin, Riihimäki–Tampere pistemäisittäin ja Kouvola–Luumäki–Vainikkala. Seuraavan kerran kiskonhiontajuna tilataan Suomeen syksyllä 2013. Hionnalla poistetaan ennen kaikkea alkavia pintavikoja ja pidennetään siten merkittävästi ratakiskojen elinkaarta. Hionta myös vähentää melua ja tasoittaa junan kulkua.

Vaihteenkuljetusvaunumäärää vähennetään 2013 alusta alkaen entisestään. Kesäisten kahden Bov-vaunun kaatumisten takia vaunujen kallistettavaa lavettia levennetään niin, että sekä kuljetus että kuormaus ovat aina ehdottoman turvallisia. Muutos tehdään kuitenkin vain kahdeksaan Bov-vaunuun kymmenen vaunun jäädessä varastovaunuiksi Pieksämäelle. Samalla vaunujen kiertoa pyritään tehostamaan merkittävästi. Vaihteiden kuljetus on tapahtunut entistä huomattavasti useammin maanteitse. Kun 2006 vaihteista kuljetettiin 82 % rautateitse, kuljetetaan niistä kiskoilla nyt enää noin viidennes.

Pännäinen–Kokkola-välin nopeuskoeajot ajettiin 10.–11.10.2012 aina nopeuteen 220 km/t saakka. Samassa yhteydessä mittauspyöräkerroilla varustetulla Pendolinolla ajettiin tarkistusajot kaikilla muillakin rataosilla, joilla on sallittu 200 km/t nopeus.

Seinäjoki–Ruha-kaksoisraideosuus avattiin liikenteelle 15.11.2012 nopeudella 80 km/t. Lopputarkastusten jälkeen nopeudeksi on tullut 140 km/t. Seinäjoki–Lapua-välin nopeudennosto 200 km:iin/t tapahtuu 2016, kun kaksoisraide on valmistunut Lapualle saakka. Ruhan liikennepaikan sijainti on 15.11.2012 alkaen km 431+132. Paikalla on vain yksi vaihde, josta kaksoisraide etelään alkaa.

Kokkola–Ykspihlaja-rataosan liikennemuodoksi tuli lokakuun alusta alkaen junaliikenne. Aikaisemmin Ykspihlajaan ajettiin vaihtotyönä.

Isokylä–Kelloselkä-välin päällysrakenteen kunnossapito on lopetettu toistaiseksi 9.12.2012 alkaen. Samalla on lakkautettu Joutsijärven, Kursun, Sallan ja Kelloselän liikennepaikat sekä Salmivaaran linjavaihde. Mikäli raakapuuliikennettä alkaisi uudelleen, voidaan radan uudelleen avaamista selvittää. Sen sijaan raskaampi kaivosliikenne vaatisi radan päällysrakenteen uusimisen.

Jokelan muuntajansiirtokuormausraide oli ensimmäistä kertaa käytössä 28.10.2012. Tällöin Saksasta Mäntyluotoon laivalla saapunut 281-tonninen muuntaja saapui Dv12 2702:n vetämässä junassa T 4844 Jokelaan ja siitä edelleen maantiekuljetuksena Fingridin muuntoasemalle Nurmijärvelle. Siirtokuormausraide on radan länsipuolella hieman asemalta pohjoiseen. Sille ei ole vaihdeyhteyttä, vaan läntinen pääraide rekataan joka kerran erikseen kohti purkupaikkaa.

Kalliovaraston varmuusvaraston täyttökuljetukset Kuluntalahden pohjoispuolella alkoivat syksyllä 2012. Näillä näkymin sinne kuljetetaan kevyttä polttoöljyä Soek-vaunuilla kevättalvelle 2013 saakka. Edellisen huhti–toukokuun vaihteessa oltiin rikillistä polttoöljyä vaihtamassa rikittömään, jolloin jostakin syystä muutamia tuhansia litroja veden ja kevyen polttoöljyn sekoitusta pääsi kallioon louhitusta maanalaisesta varastosta lähialueen vesistöön. Tämän takia alueelle rakennettiin mm. uutta suojapatoa.

Pasilan Autojuna-asemalta ei vielä tänä talvena lähde sesonkijunia, vaan vasta ensi syksystä alkaen. Nyt kaikki junat lähtevät vielä Helsingistä ja autovaunut lisätään juniin Pasilassa. Järjestely johtuu rakennustöiden keskeneräisyydestä ja mm. ns. Ilmoitetun laitoksen tarkastuksen puuttumisesta. Vasta tämän tarkastuksen jälkeen laituri voi saada käyttöönottoluvan matkustajaliikenteeseen. On mahdollista, että jo ensi keväänä laiturista voisi lähteä yksittäisiä tilausjunia.

Pasilan Autojuna-asemalla tapahtui 25.11.2012 aamulla vaihtotyöonnettomuus, kun radio-ohjattu päivystäjä vaunuineen törmäsi rajusti raiteen 121 kuormausramppiin. Junan P 270 Hccmqqr-autonkuljetusvaunu suistui kiskoilta, autoja vaurioitui ja ramppi rikkoutui pahasti ollen pitkään pois käytöstä.

Tolstoi-junassa aloitettiin parin vuosikymmenen tauon jälkeen autojen kuljetus 26.11.2012 alkaen. Ensimmäiset autot saapuivat Moskovasta Tolstoin kyydissä Pasilaan 27.11.2012. Venäläisessä autojenkuljetusvaunussa saapuneet neljä venäläisautoa purettiin raiteen 124 yksikerroksisen rampin kautta. Samankaltaisia autoja lähti matkaan myös paluusuunnassa. Ainakaan alkuun suomalaisautoja ei tässä vaunussa nähdä, koska venäläinen tullilainsäädäntö ei nykyisellään salli EU:ssa rekisteröityjen autojen rajan ylitystä junalla. Edestakaisen autojunalipun hinta Moskovasta Helsinkiin on 450 euroa + matkustajien matkaliput. Varsinainen sesonki on muunkin idän liikenteen ruuhka-aikana, eli joulukuun loppupuoliskolta tammikuun alkuun.

Helsingin vaihdepiirijako uusittiin 16.11.2012 samalla, kun ESKO -kauko-ohjausjärjestelmässä tehtiin merkittäviä päivityksiä. Nyt Helsingin päärautatieaseman laituriraiteet 1–10 sekä pääradan raiteet lähelle Käpylää km:n 5 lähelle kuuluvat vaihdepiiriin ”Helsinki Päätie”. Raiteet 11–19 sekä rantaradan raiteet Kivimäen ja Huopalahden välille km:lle 5+310 muodostavat vaihdepiirin ”Helsinki Ranta”. Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan välillä huoltoraiteista läntisempi kuuluu Rantaan ja itäisempi Päätiehen.

Ilmalan varikon kymmenen vuotta kestänyt laajennuksen suunnittelu ja rakentaminen valmistui lokakuussa 2012. VR arvioi nyt käytössä olevan kapasiteetin riittävän ainakin kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

VR:n kappaletavaraliiketoiminta siirtyi 1.10.2012 alkaen Itellalle. VR Transpoint keskittyy nyt vain massakuljetuksiin. VR:n kappaletavaraliikenteen eliniäksi tuli siten tasan 150 vuotta.

Tampereen Järvensivun alueelle rakennetaan keväällä 2013 radan varrelle Suomessa ensimmäistä kertaa ns. matala meluaita. Koeratkaisua on testattu Kytömaan pohjoispuolella lyhyellä matkalla. Matala meluaita rakennetaan aivan raiteen viereen, niin että junan kulkuäänet pysäytetään jo ennen leviämistään ympäristöön. Haittana matala meluaita vaikeuttaa radan kunnossapitoa, varsinkin talvisin.

Aleksandr Nevskij -juna (suomeksi Aleksanteri Nevalainen) oli esillä yleisölle Imatran tavara-asemalla 14.11.2012. Juna saapui Venäjältä Imatralle edellispäivänä Imatrankosken kautta. Käynti liittyi Imatran Valtionhotellissa järjestettyyn rautatieseminaariin, jossa erityisesti pyrittiin edistämään henkilöliikennettä Svetogorskin kautta Imatralle. Junan veti Venäjältä Imatrankoskelle ja takaisin TEP70BS. Imatrankosken ja Imatra tavaran välillä junat veti Dv12-pari. Venäjän Karjalassa on herätetty voimakkaasti esiin henkilöjunaliikenteen aloittaminen reiteillä Joensuu–Niirala–Petroskoi ja Imatra–Svetogorsk–Pietari. Suomessa asiaan ei ole innostuttu yhtälailla.

Venäläisiä tilausjunia kulkee 28.12.2012–10.1.2013 yhteensä 40 paria eli hieman vähemmän kuin viime vuosina. Määräasemat Suomessa ovat Helsinki, Kuopio, Rovaniemi ja Joensuu. Tällä kertaa Kemijärvelle asti ei ajeta näitä junia, sen sijaan Joensuuhun ajetaan tilausjuna Petroskoista 29.12.2012. Juna pysähtyy Suojärvellä, Sortavalassa, Värtsilässä ja Niiralassa. Juna saapuu Joensuuhun 29.12. aamulla ja lähtee alkuillasta takaisin.

Nurmeksen veturitalli siirtyy Höyryraide Oy:lle. Kaupunginhallitus päätti 5.11.2012 myydä tallin Tapani Laaksomiehen yhtiölle, joka on tähän asti toiminut Porvoossa ja Suolahdessa. Siirtymisen edellytyksenä on kuitenkin, että yhtiö saa tallin lisäksi laajemmin käyttöönsä tallialueen raiteita. Aikaisemmin tänä vuonna myös Haapamäen Museoveturiyhdistys ry oli kiinnostunut tallista varmistaakseen sen säilymisen rautatiekäytössä.

Linnunlaulun varajunajärjestelmä otettiin käyttöön 9.12.2012 alkaen. Kaukoliikenteen juna pidetään miehitettynä lähtövalmiina. Mikäli jokin saapuva kaukojuna jää myöhään ja sen lähtö seuraavalle vuorolle uhkaa viivästyä, varajunarunko otetaan käyttöön ja se lähtee lähtevän junan alkuperäiseltä lähtöraiteelta normaalin aikataulun mukaan. Varajärjestelmä on käytössä talvikauden.

Joensuussa tavaramakasiini syttyi palamaan 7.10.2012 noin klo 2. Myös raiteella 5 olleet raakapuuvaunut kuormineen olivat vaarassa syttyä tuleen. Palo vaurioitti sähköradan rakenteita, joita korjattiin koko päivä. Varaosat tuotiin Kouvolasta, koska Joensuun sähköosavarasto tuhoutui tulipalossa. Henkilöliikenne Parikkalan/Kiteen ja Joensuun välillä hoidettiin busseilla. Illalla klo 17 junaliikenne Joensuussa voitiin aloittaa uudelleen. Palon syynä oli tuhopoltto ja sytyttäjä saatiin sittemmin selville.

Kalvitsan aseman takapihalle Savon radan varrelle on loppuvuoden 2012 aikana rakennettu harrastusvoimin 30 metrin pituinen sorapohjainen 1524 mm raide K43-kiskoilla ja puuratapölkyillä. Radan pohjatyöt ja pölkytys tehtiin elokuussa sekä kiskotus lokakuussa. Ensi kesänä tuetaan vielä ratapölkkyjä ja kiinnitetään kiskot lopullisesti. Radalle tullaan tekemään 1960-luvun aikatason dioraama sisältäen mm. aikakauden valo-opastimia ja merkkejä. Radalla on käytössä yksi resiina.

Päivärannan rautatieläppäsilta suljettiin lopullisesti 31.10.2012. Toukokuussa 2013 otetaan käyttöön uusi laivaväylä, joka kulkee Tikkalansaaren siltojen kautta. Uuden laivaväylän kohdalle radalle on rakennettu uusi avattava Tikkalansaaren nostosilta. Ratasillan avaustarve pienenee entisestä noin kolmasosaan, koska sillan alikulkukorkeus on merkittävästi Päivärannan siltaa suurempi. Avauksia tarvitaan jatkossa vain noin sata kertaa vuodessa.

Opastin 2010 -opastinjärjestelmän suunnittelu etenee rivakasti. Ensimmäisenä järjestelmä otetaan käyttöön Kokkola–Ylivieska-välillä sekä Kehäradalla. Neljän tämän järjestelmän mukaisen opastimen koekäyttö on tarkoitus aloittaa Käpylän ja Pasilan välillä 8.2.2013. Opastimien alustat asennettiin jo syksyllä. Poikkeustapauksissa, kun normaali opastin ei mahdu raiteiden väliin, käytettäneen miniatyyriopastinta. Näiden kohdalla käytettäisiin vain vaihtotyönopeutta. Miniatyyriopastimen testiversiota kokeiltiin Tikkurilasta alkavalla Hakkilan radalla 3.10.2012. Testejä jatketaan muualla.

Suomen Rautatiemuseon kalustohallilaajennuksen uusine näyttelyineen on määrä valmistua juhannusviikolla 2013. Laajennusosan harjakaisia vietettiin 22.11.2012. Museon kahta eteläisintä halliraidetta jatketaan urakiskorakenteina 29,5 ja 49,0 metriä. Samalla näiden raiteiden nykyisessä hallissa olevat vanhat 36-metriset osuudet muutetaan urakiskorakenteeksi näyttelytilan käytettävyyden ja liikkumisturvallisuuden parantamiseksi.

Suomen Rautatiemuseon piha-alueelle on jo loppusyksystä 2011 siirretty Ga-vaunun numero 6428 kori. Se oli toiminut varastona usean vuosikymmenen ajan Helsingin Marjaniemessä sijaitsevan talon pihalla. Vaunun korin päälle oli rakennettu erillinen harjakatto, minkä ansiosta kori oli säilynyt huomattavan hyvin. Pitemmän aikavälin tavoitteena on saada vaunulle sopiva aluskehys, jotta vaunu voidaan palauttaa alkuperäiseen asuun ja asettaa näytteille.

HKL:n johtokunta päätti 16.10.2012 tilata 20 uutta nelivaunuista metrojunaa CAF:lta Espanjasta. Ilmastoitujen junien pituus on 90 metriä. Prototyyppi toimitetaan koeajoihin 2014 lopussa ja sarjajunat 2015–16. Juniin tulee väliaikaiset ohjaamot, jotka poistetaan, kun metron automatisointi on valmis. Tällöin vaunuihin saadaan lisää matkustajakapasiteettia ja myös loistavat näköalat eteen ja taakse.

Resiinan 3/2012 sivulla 59 kerrottiin höyryveturin suistumisesta Suolahden satamassa. VR Track on tarkastanut kyseisen vaihteen eikä havainnut sen kunnossa teknisiä puutteita.

Uutisia ulkomailta

Viro

Eesti Raudteen kaksi tytäryhtiötä ovat jakautuneet omiksi yhtiöikseen. AS EVR Cargo on 3.9.2012 alkaen itsenäinen operaattori ja AS EVR Infra rautatieinfran omistaja. Kyseessä ei siis enää ole konserni, johon molemmat yhtiöt kuuluisivat, vaan kumpikin on erillinen, 100 %:sti valtion omistama, yhtiönsä. Jatkossa EVR Infra ottaa nimekseen AS Eesti Raudtee.

Ensimmäinen AS EVR Cargon tilaamista uusista DF7G-E -dieselvaihtovetureista saapui Muugan satamaan 20.10.2012. Se oli lähtenyt matkaan kiinalaisesta Tianjinin satamasta 11.8.2012. Vuonna 2011 olleeseen 16 vaihtoveturin tarjouskilpailuun osallistui kolme valmistajaa, joista kiinalainen CCOEC/BRE-yhtymä valittiin toimittajaksi. EVR Cargon, Teknillisen Valvontaviraston (Tehnilise Järelevalve Amet) ja Bureau Veritas Certificationin asiantuntijat ottavat osaa prototyypin testaukseen. Vasta hyväksynnän jälkeen koeveturi kirjataan Viron rekisteriin ja sarjavetureiden toimitukset alkavat. Veturit toimitetaan nopeasti eli viimeisenkin pitäisi olla toimitettuna ensi keväänä. Veturit valmistaa CNR:n Beijingin ”7. helmikuuta” -tehdas.

Edelaraudtee on vuokrannut DR1B-moottorijunan Kazakstanin rautateille (Қтж – Қазақстан темір жолы). Moottorivaunut 3702, 3710 ja 3719 välivaunuineen lähtivät joulukuussa Tallinn-Väikestä hinaamalla. On todennäköistä, etteivät vaunut enää palaa takaisin.

Elektriraudteen ensimmäinen FLIRT-juna tuotiin maahan Valgan raja-aseman kautta 17.11.2012. Sähkö-FLIRT 1402 saapui Valgaan 12.12. ja ensimmäinen diesel-FLIRT 2404 puolestaan 9.12.2012. Elektriraudtee on tilannut 38 FLIRTiä, jotka kootaan Stadlerin Siedlcen tehtaalla Puolassa. Kokoonpanotehdas perustettiin vuonna 2007, ja sen tähänastista tuotantoa ovat olleet GTW- ja FLIRT-junat Puolaan, Hollantiin, Italiaan ja Tšekkiin. Osa Viroon toimitettavista junista on diesel- ja osa sähkökäyttöisiä oheisen taulukon mukaisesti. Dieseljunat ovat samalla ensimmäiset valmistetut diesel-FLIRTit. Kauppaan sisältyvät tarvittavat varikkolaitteet, koulutukset ja viiden vuoden varaosat.

Junien istuinjärjestys on 2+3; dieselversiossa on myös 1. lk, jossa 2+2. Ensimmäisen luokan erona toiseen ovat myös kahviautomaattivalmius, kokolattiamatto ja työskentelypöytä joka istumapaikalle. Osa junien istuimista on vastakkain. Ikkunapöydän roskakori on suomalaista polviystävällisemmin avattavissa päältä päin. Dieseljunien tehonlähteenä on Jakobs-telien varassa olevan moottoriyksikön läpikulkukäytävän molemmilla sivuilla sijaitsevat Cummins QSK23 -moottorit (2 x 671 kW).

Koska Siedlcessä ei ole leveäraiteista koerataa, ajetaan koeajot maantiekuljetuksen jälkeen Malaszewiczen ja Terespolin välisellä kaksiraideleveyksisellä (1435 ja 1520 mm) radalla. Sieltä junat siirretään omilla pyörillään Valko-Venäjän ja Latvian kautta Viroon. Sähkö-FLIRTit saadaan kaupalliseen liikenteeseen kesällä 2013. Niillä korvataan elokuuhun mennessä kaikki neuvostoperäiset nykyiset ER2-konseptiin perustuvat junat. Sekä sähkö- että dieseljunat sijoitetaan Pääskülan varikolle. Junien esittely kutsuvieraille tapahtui Elektriraudteen Pääskülan varikolla 13.12.2012.

Kaikki Elektriraudteen 48 vanhaa moottori-, ohjaus- ja liitevaunua asetettiin myyntiin, mutta tarjousajan umpeuduttua 1.11.2012 ei yhtään ostotarjousta ollut saapunut. Vaunun keskimääräiseksi pohjahinnaksi oli arvioitu n. 14 000 euroa.

Ruotsi

Haaparannan uusi rata otetaan vakioliikenteen käyttöön aikaisintaan ensi keväänä. Suurin ongelma on, että uudella radalla on uudet ETCS:n liikenteenohjauksen ratalaitteet, jotka edellyttävät myös ETCS-veturilaitteita. Kuitenkin tällä osuudella on käytettävissä vain yksi laitevalmistaja Ansaldon laitteilla varustettu vanha Y1-dieselmoottorivaunu. Tästä syystä Trafikverket varustaa radan perinteisillä opastimilla, jotka sallivat 90 km/t nopeuden. Vanha rata pidettäneen liikennöintikunnossa vararatana vielä pari vuotta. Tällä hetkellä Haaparantaan saakka kulkee vain yksi tavarajunapari päivässä maanantaista lauantaihin. Lisäksi Bodenista kulkee lyhyemmän matkan junia Kalixin läheiselle paperitehtaalle.

Ruotsin SJ hankki 1989–98 yhteensä 43 X2-junaa. Lisäksi Adtranz teki yhden junan Kiinaan Guangshen Railway Corporation Ltd:lle, joka käytti sitä Guangzhoun ja Hong Kongin välisessä liikenteessä. Toivotut X2-lisäkaupat Kiinaan eivät toteutuneet ja junayksikkö poistettiin siellä liikenteestä 2008. Nyt SJ on ostanut junan takaisin Ruotsiin. Parin vaunun vaurioitumisen takia SJ:llä on pula X2-vaunuista. Juna saapui Uddevallan satamaan syyskuun alussa. Sieltä ohjausvaunu ja yksi välivaunu kuljetettiin näytteille Rautatiemuseopäiville Gävleen ja muut hinattiin suoraan Västeråsiin Bombardierille, joka tulee kunnostamaan kaluston.

Saksa

Berliinissä järjestettiin 18.–21.9.2012 maailman laajimmaksi muodostunut rautatietekniikan messutapahtuma, InnoTrans 2012. Näytteilleasettajia oli huikeat 2515 yhteensä 49 eri maasta. Kävijöitä oli 126 110 peräti 140 eri maasta. Messut täyttivät nyt ulkoalueiden lisäksi ensimmäistä kertaa Berliinin messukeskuksen kaikki 40 sisähallia. InnoTrans järjestettiin nyt yhdeksännen kerran. Perinteestä kertoo, että kuten monilla aikaisemmilla kerroillakin, esillä oli myös lämmin höyryveturi. Edellisellä kerralla höyryvetureita oli näyttelyssä peräti kolme. Nyt InnoTransissa oli ensimmäistä kertaa näytteillä jokin Suomeen tilattu kalustoyksikkö, eli HKL:n raitioteille tilaama Windhoff-työvaunu nro 2012. Se oli esillä näyttelyssä vielä ilman Helsingin tunnuksia. Vaunun valmistusnumero on 2713/2012. Se kuljetettiin messuilta suoraan Helsinkiin. Näyttelyssä oli nyt erityispiirteenä hybridikaluston voimakas lisääntyminen; erityisesti diesel- tai akkuapukäytöllä varustettu sähkökalusto oli esillä. Tarkoituksena on liikennöidä sähkökalustolla myös lyhyitä matkoja sähköistämättömillä rataosuuksilla, toki pienemmillä tehoilla ja nopeuksilla. Dieselvetureiden uutuus oli raskaiden vetureiden varustaminen yhden tai kahden moottorin sijasta useammalla pienemmällä moottorilla. Tällä pyritään energian säästöön, koska käynnissä on kulloinkin vain tarpeen mukainen moottorimäärä.

Venäjä

RZD:n uusien kahden raideleveyden makuuvaunujen toimitukset ovat alkamassa. Siemens toimittaa 2012 lopussa 30 vaunua, seuraavana vuonna 82 vaunua ja 2014 loput 88 vaunua yhteensä 200 vaunun sarjasta. Alun perin ensimmäiset 60 vaunua piti valmistaa Wienissä Itävallassa ja loput Venäjällä, mutta nyt on päädytty koko vaunusarjan rakentamiseen Siemensin Wienin tehtailla. Ne on tarkoitettu Venäjän ja Keski-Euroopan väliseen liikenteeseen. Vaunuja varten valmistetaan 800 vaihtoteliä, puolet niistä 1520 mm ja puolet 1435 mm raideleveydelle. Ensimmäisenä Moskova–Nizza-junat vaihdetaan tälle kalustolle joulukuussa 2012. Tällä hetkellä Venäjän ja Euroopan 1435 mm raideleveyden rataverkkojen välillä kulkevat seuraavat junaparit: 7/8 Kaliningrad–Berliini, 9/10 Moskova–Varsova, 15/16 Moskova–Budapest, 17/18 Moskova–Nizza, 21/22 Moskova–Praha (vaunuja myös Pietarista), 23/24 Moskova–Berliini–Pariisi, 51/52 Saratov–Varna (vaunuja myös Pietarista), 59/60 Moskova–Sofia ja 69/70 Saratov–Berliini. Useissa näistä junista on lisäksi suoria vaunuja kauemmaksikin.

Unkari

Unkarissa toimii yhä parikymmentä erillistä kapearaiteista rautatietä. Useimmat palvelevat nykyään vain matkailua, mutta muutamalla on päivittäistä liikennettä ympäri vuoden. Matkailijoille tunnetuin lienee Budapestin kukkuloilla kulkeva Lastenrautatie, mutta myös Kismaros–Királyrét-rata on helposti saavutettavissa lähijunalla Budapestista. Radan raideleveys on 760 mm. Vuonna 2010 radalle rakennettiin hiljaisen ajan liikenteeseen uusi dieselmoottorivaunu. EU on pääosin rahoittanut tämän vanhalle 4-akselisen puutavaravaunun kehykselle rakennetun vaunun. Kalustoratkaisu toimisi hyvin vaikkapa Jokioisten Museorautatien arkiliikenteessä.