KALUSTOMUUTOKSET TOUKO–ELOKUU 2013

Uudet valmistuneet

• 3 Sm5 (94102081026–94102081028)
• 4 Edo (50108697601–50108697604)
• 32 Shmmn-tw
• 12 Snps

Muutetut

• 1 Chfy (29901) sarjaan Ehf (50102876901)
• 7 Hccmqqr (445001–445005, 445011, 445015) sarjaan Gd (65109876001–65109876005, 65109876011, 65109876015)
• 71 Gbln-t sarjaan Gbls
• 70 Sp sarjaan Sps
• 5 Taimn sarjaan Taims

Romutetuksi merkityt

• 6 BHpy
• 6 BHv
• 13 Elo-t
• 16 Fau
• 56 Gbln
• 2 Gbln-t
• 30 Hbi
• 262 Hkb
• 2 Hkba
• 1 Oa
• 1 Occ
• 17 Ohr
• 3 Soku
• 2 Sp

Luovutettu, myyty tms.

• 1 Tve1 (417) Easmar Logistics

Hylkäys-/romutuspäätös

• 2 A (2, 42)
• 1 Sm1+Eio (6006+6206)
• 1 BH
• 1 Gbl
• 32 Gbln
• 1 Gbls
• 17 Hbi
• 288 Hkb
• 3 Hkba
• 5 Oa
• 1 Occ
• 21 Sdm
• 50 Sgm
• 5 Shmmn
• 19 Shmmn-t

Sr1 3033 paloi IC 707:n veturina Kuopion asemalla 27.6.2013. Ilmastointikoneesta alkanut palo oli liekeiltään näyttävä, mutta vauriot saatiin rajattua varsin pieniksi.

Sr1 3059:n ilmastointilaite syttyi puolestaan palamaan 4.8.2013 Riihimäen raiteella 11. Palo sammutettiin nopeasti, mutta ajolankojen tarkastus vei aikaa niin, että Riihimäen ratapiha oli reilun aikaa jännitteetön. Enimmillään IC² 179 jäi 1½ tuntia myöhään. 

Sr2 3244 kärysi IC 78:n veturina Kouvolassa 23.7.2013. Juna jäi tunnin myöhään, kunnes tilalle saatiin uusi veturi.

Sr2-vetureihin on asennettu kesällä kiivaaseen tahtiin ohjausvaunujen ohjausyksiköitä. Muutostyöt on tehty VR:n Hyvinkään konepajalla. Kaikki Sr2:t ovat Edo-kelpoisia marraskuussa 2013.

Lähiliikenteen sähköjuniin tulee kokojunamainosteippauksia. Lokakuusta 2013 alkaen lähijunien mainostilan vuokrauksen hoitaa JCDecaux Finland, joka asentaa juniin sisämainoskotelot. Ulkopuolinen koko junan peittävä mainosteippaus tulee enintään kymmeneen junaan, ei kuitenkaan Sm4- eikä Sm5-juniin.

Sm5 nro 28 hinattiin Turusta Ilmalaan Dv12 2731:llä 3.7.2013 junana 11940, nro 29 Dv12 2566:llä 8.8.2013 junana 11920 ja nro 30 Dv12 2740:llä 19.9.2013 junana 11950. 

Sm5-junia alettiin käyttää Kauklahteen liikennöivissä E-junissa viikonloppuisin 17.8.2013 alkaen. Ongelmia on tuottanut matkustajalaitureiden liian suuri korkeus, mm. Espoossa.

Sm6-junilla eli Allegroilla on ajettu parannetun pyöräprofiilin koeajoja elokuussa 2013 niin Suomen kuin Venäjänkin puolella. Oikoradalla koeajojen suurin nopeus oli 242 km/t.

Dv12 2548, 2724, 2738, 2544 ja 2722 vaurioituivat 2 + 3 veturin nippujen vaihtotyövauriossa Tampereen Perkiössä 27.5.2013. Tavarajunan T 3320 tultua Vilppulasta Tampereelle ohjautui varikolle painettaessa sen veturipari 2560+ 2564 päin roikkaa, jossa oli ensimmäisenä 2722. Kolmesta pahiten vaurioituneista vetureista yksi hinattiin Hyvinkäälle ja kaksi vietiin maantielaveteilla Pieksämäelle.

Dm12-moottorivaunuihin on tilattu juniin asennettavat Almex-lippuautomaatit. Asennukset 16 junaan tapahtuvat ensi keväänä Pieksämäellä. Automaatit hyväksyvät sekä käteisen rahan että korttimaksut. Käyttöönotto on suunnitelmien mukaan huhti–toukokuussa 2014. Tämän jälkeen yhdellä moottorivaunulla ajettavista junista voidaan poistaa konduktöörit. Toimitussopimus on tehty Enfo Oy:n kanssa, ja laitteet toimittaa Höft & Wessel AG Saksasta (Almex).

Dm12 4405:n moottoritilassa syttyi tulipalo junassa H 485 Tuurin seisakkeella 30.8.2013. Henkilökunta sammutti tulipalon palokunnan huolehtiessa tuuletuksesta. Vaunu oli keskimmäisenä junassa, jonka päissä olivat moottorivaunut 4402 ja 4404.

Hr1 1021 ja Vk4 Leena käyttökatsastettiin 5.6.2013. Ukko-Pekka ajettiin katsastusta varten sijoituspaikaltaan Riihimäen talleilta Hyvinkäälle. Leenaa varten on hankittu Englannista uusi höyryjarruventtiili. Rautatiemuseon Ystävät ry kustansi venttiilin hankinnan. Asennus tehtiin myöhemmin kesällä.

Tv1 933 sai vedet kattilaan Toijalassa 15.8.2013. Kokeella etsittiin mahdollisia vuotoja viiden barin paineeseen saakka. Suurempaa painetta ei vesijohtoverkolla voinut saada. Veturin tulipesään sytytettiin tulet 2.9.2013 ja seuraavana päivänä veturi jo liikkui omin voimin lyhyen matkan. Jumbon kattilan viralliset tarkastukset on tarkoitus tehdä keväällä 2014. Samoin selvitetään veturin kulkumahdollisuudet rataverkolla, koska joissain uusissa vaihteissa veturin pyörästön poikittaisliikevara saattaa asettaa liikkumiselle rajoituksia.

VR:n Dr35-veturit on sijoitettu toistaiseksi Ilmalan varikolle. Vetureille tehtiin kesän 2013 aikana parannuksia mm. sääsuojan ilmanvaihtoon ja ne otettiin Ilmalassa käyttöön syksyllä.

Move 66/II (Valmet 667/1971), joka oli Ruukki Metals Oy:n Hämeenlinnan tehtaan ainoana veturina valmistumisestaan aina helmikuuhun 2013 asti, on luovutettu Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:lle. Veturin museoiminen nostatti suurta innostusta tehtaalla ja lähtö sieltä huomioitiin myös paikallisessa mediassa aina televisiota myöten. Veturi siirrettiin 23.8.2013 Hämeenlinnasta Voikkaalle Teräspyörän konepajalle, jossa veturin pyörät sorvataan ja sille tehdään huoltotöitä. Tämän jälkeen veturi siirretään Haapamäen museovarikolle.

Uusia ratatyökoneita saapui Suomeen alkukesästä. Ensimmäisenä Kotkaan rantautui 5.6.2013 sonkajärveläisen Komsor Oy:n raiteen- ja vaihteentukemiskone Plasser & Theurer Unimat 08-475/4S (Ttk2 90 10 9424 101-4), joka on saanut valmistajaansa pohjautuvan nimen Pate. Kone edustaa järeintä Suomessa käytettyä tukemiskonetyyppiä ja on ensimmäinen yksityisomisteinen tehdasuusi tukemiskone Suomessa. Destian uusi raiteentukemiskone Plasser & Theurer 08-32 C (Ttk1 90 10 9122 003-7) puolestaan saapui maahan 28.6.2013. Molemmat konetyypit ovat Suomessa ennestään tuttuja, sillä VR Trackilla on samanlaisia koneita sekä Suomessa että Ruotsissa.

Edo-ohjausvaunujen kaupallinen käyttö alkoi 17.7.2013, ensimmäinen ajo oli rantaradan junaparissa IC² 953/964.

A 42 eli entinen presidentin virkavaunu A 1 on poistettu aktiivisesta käytöstä ja romutetaan. Sama kohtalo on vaunulla A 2..

IC²-junissa siirryttiin 11.8.2013 alkaen uuteen junan vaunuperuskokoonpanoon, jossa vaunu nro 1 on tavallinen Ed tai ohjausvaunu Edo, nro 2 on Edb-vaunu Ekstra-osastolla ja nro 3 palveluvaunu Edfs. Vaunussa nro 1 paikat, joissa Edo-vaunussa on ohjaamo, eivät ole koskaan myynnissä.

P 32 Tolstoin autovaunu irrotetaan 27.10.2013 alkaen junan perästä jo Pasilan autojuna-asemalla, eikä enää Pasilan aseman raiteella 5b. Tämä siksi, että turvalaitteessa ei ole vaihtotyölle soveltuvaa sujuvaa vaihtokulkutien turvaamismahdollisuutta. Irrotus on tehty näin jo pari kertaa aiemminkin, mutta sitä ei ollut silloin vielä huomioitu aikataulussa. Vaunun liittäminen Moskovaan lähtevään runkoon ei muutu.

Ratarahti Oy ei ole liikennöinyt toimiluvan vaatiman ensimmäisen pelkällä veturilla 5.12.2012 tehdyn koeajon jälkeen.

Rantaradalla on ollut kesällä lukuisia suunniteltuja liikennekatkoja, mutta näiden lisäksi myös suunnittelemattomia. Sepeliaura Tsl 885 putosi kiskoilta ratatyössä Inkoon ja Karjaan välillä 17.7.2013 aamuyöstä. Koneen noston ja raiteen tuennan jälkeen rata saatiin liikenteelle ennen puoltapäivää. Helsingin ja Kirkkonummen välillä IC²-junat korvattiin hieman yllättäen kahdella Sm3-junayksiköllä. Vain muutamaa päivää aikaisemmin 14.7.2013 Kirkkonummi–Siuntio-välillä ratatyö meni yöllä pitkäksi, minkä lisäksi aamulla kuorma-auto kaatoi sähköratapylvään niin, että koko päivä junat jouduttiin korvaamaan busseilla Kirkkonummen ja Karjaan välillä.

Lohja–Lohjanjärvi-rataosa on ollut suljettuna liikenteeltä keväästä 2013 alkaen, kun Lohjan asemalta Lohjanjärvelle vievälle raiteelle pystytettiin seislevy. Toistaiseksi viimeinen käynti Lohjan keskustan kohdalla oli 12.8.2012 ja Lohjanjärvelle saakka ajettiin tarkastusjuna 10.8.2012. Rataa voidaan kuitenkin liikennöidä, mikäli tarvetta taas tulee.

Jyväskylä–Suolahti-rataosa oli poikki 10.7.2013 lähes koko päivän Laukaan Vihtavuoressa olleen räjähdysuhan takia. Forcitin tehtailla räjähdysainejätekontti oli ilmeisessä räjähdysvaarassa.

Lahti–Heinola-rata oli poikki 11.7.2013 puolesta päivin iltaan saakka Myllyojalla Kuusakosken tiloissa olleen tulipalon takia.

Siuronkosken ja Putajankosken sillat on vaihdettu kesän 2013 aikana. Paikoilleen tunkkaukset tehtiin Porin radan juhannuksen liikennekatkon aikana. Tämän jälkeen loppukesällä on tehty viimeistelytyötä. Terässillat korvattiin betonisilloilla. Nummelassa ja Törölässä uusia alikulkusiltoja tunkattiin paikoilleen 24.–26.8.2013, valitettavasti kuitenkin molemmissa paikoissa liikennekatkoajat ylittäen ja liikennettä haitaten. Seuraavana viikonloppuna vuorossa olivat Kotkan radalla Osolankosken ja Huuman siltojen uusimiset.

Sähkökäyttöinen pilottivaihde on toukokuussa asennettu rataan koekäyttöön Hyvinkään konepajan alueelle. Käyttötangossa on yksinkertainen sähköinen vaihteenkääntölaite, jota voidaan käyttää vaihtoehtoisesti käsikäännön sijasta. ”Majakka” ilmaisee vaihteen kääntymisen. Jatkossa vaihdetta voitaneen ohjata radiolla veturista.

Havukosken vaihteet asennettiin rataan viikonloppuina 27.–28.7. ja 3.–4.8.2013, ensimmäisenä Kehäradan sisemmän ja toisena ulomman raiteen vaihteet. Keravan kaupunkirataa liikennöidään vaihteiden poikkeavissa raiteissa nopeudella 80 km/t. Havukoskesta on tulossa jaetun Tikkurilan liikennepaikan osa. Siitä ei siis aiemmista suunnitelmista poiketen tule omaa liikennepaikkaa.

Kehärata kiskotetaan läpi elokuuhun 2014 mennessä. JKV-koeajot on tarkoitus tehdä dieselkalustolla 2014 lopussa. Jännite kytketään päälle 2015 alussa ja FLIRT-koeajot on tarkoitus aloittaa helmikuussa 2015.

Kauttuan käyttämätön veturitalli paloi pahoin salaman sytyttämänä 4.6.2013. Rakennuksesta jäivät jäljelle vain vankat tiiliseinät. Sammutustöissä oli kymmenen pelastuslaitosten yksikköä.

Jämsänkosken tyhjillään ollut veturitalli vuodelta 1952 tuhoutui tulipalossa 20.7.2013. Palo havaittiin aamulla kello 5:30 aikaan. Poliisi epäilee tulipalon olleen tahallaan sytytetty. Pelastuslaitoksen mukaan palo sai alkunsa rakennuksen nurkassa olleesta taukotilasta, joka oli täyden palon vaiheessa, kun palokunta saapui paikalle. Palo oli levinnyt veturitallin kattoon niin pahasti, että palokunta antoi sen palaa loppuun asti. Veturitalli tuhoutui sisältä täysin. Rakennuksen vankat tiiliseinät jäivät kuitenkin pystyyn.

Oulun matkakeskuksen tontti raivattiin tyhjäksi kesän aikana. VR:n vanhan punatiilisen toimistotalon purkaminen aloitettiin 28.5.2013. Sen jälkeen vuorossa oli sota-aikaisen sirpalesuojatun vara-aseman eli ns. Kivikukon purkaminen. Suurimpien kivilohkareiden paino oli useita tonneja. Kivet siirrettiin välivarastoon muutamaksi vuodeksi, jonka jälkeen Kivikukko suunnitellaan rakennettavaksi uudelleen ”näkyvälle paikalle” Ouluun, mutta uusi omistaja ei tässä vaiheessa kerro paikkaa.

Myllykosken asemarakennuksen purkaminen aloitettiin 26.8.2013. Vastaavantyyppiset laatikkorakennukset on Kotkan radalla jäljellä vielä Inkeroisissa ja Kymissä.

Vartius muutetaan marraskuussa 2013 kauko-ohjattavaksi Oulusta.

Kyrölän seisakkeen nimi muutetaan Ainolaksi 1.7.2015 alkaen. Samana päivänä myös Kehärata otetaan käyttöön. Järvenpään kaupunki maksaa kiinteän opastuksen muutoskustannukset. Lisäksi kaupunki suunnittelee paikalle juniin näkyvää maamerkkiä.

Henna suunnitellaan avattavaksi 2016 Lounais-Orimattilaan. Liikennepaikalla pysähtyisivät Z-junat.

Forssa Parma Oy siirtää Forssan rautateitä koskevan liiketoiminnan Parma Rail Oy:n alaisuuteen. Järjestely tulee voimaan 2014 alusta. Yhtiö valmistaa rautateille ennen kaikkea betonisia rata- ja vaihdepölkkyjä. Parma Rail Oy:n toimitusjohtajana aloittaa Markku Järveläinen.

Transtech Oy:n valmistama ensimmäinen raitiovaunu ensiesiteltiin Otanmäessä 13.6.2013. Liikenneministeri Merja Kyllönen vihki vaunun. Vaunu kuljetettiin maanteitse Helsinkiin 24.–25.6.2013. Vaunun kaupallinen tyyppinimi on Artic, mikä kuvaa sen soveltuvuutta arktisiin olosuhteisiin (arctic) sekä sen nivelrakennetta (articulated). Raitiovaunun pituus on 27600 mm, taarapaino 41600 kg, suurin akselipaino kuormassa 7750 kg, teho 675 kW ja suurin nopeus 80 km/t. Vaunun kaikki kahdeksan akselia vetävät. Helsinkiläisten vaunujen raideleveys on luonnollisesti 1000 mm, mutta tulevaisuuden tarpeita varten se voidaan varustaa myös 1435 tai 1524 mm teleillä.

Raitioteiden raideleveyksistä on tehty viime kuukausina useita selvityksiä. Helsingin ja Espoon Raide-Jokerille oli pitkään kaavailtu raideleveydeksi 1435 mm, mutta kanta on muuttunut 1000 mm leveydeksi Helsingin kaupunkiraitioteiden yhteiskäytön mahdollistamiseksi. Tampereelle on nyt vakaasti suunniteltu raideleveyttä 1435 mm ja Turkuun vaihtoehtoisesti 1435 tai 1524 mm. Suomen johtavien asiantuntijoiden kesken on syntynyt vakaa näkemys, että Turun ja Tampereen raitioteiden raideleveyden tulee olla viisi jalkaa eli 1524 mm. Näin mahdollistettaisiin tulevaisuudessa yhteiskäyttö muun rataverkon kanssa, mikä varsinkin Turussa on nyt todellinen vaihtoehto Naantalin ja Turun sataman suunnilla. Vain mikäli oltaisiin täysin varmoja, ettei tällainen yhteiskäyttö olisi milloinkaan todellisuutta, voitaisiin käyttää raideleveyttä 1435 mm.

Vantaankosken ja Leppävaaran kaupunkiratojen liikenne muutetaan vasemmanpuoleiseksi 27.10.2013 alkaen. Tällä varaudutaan Kehäradan tulevaan vasemmanpuoleiseen liikenteeseen.

Kauniaisten tavaramakasiini purettiin 14.7.2013 liityntäpysäköintialueen tieltä. Aikanaan Espoon kaupunkirata olisi edellyttänyt joka tapauksessa rakennuksen purun.

Huttulassa Haapamäki–Jyväskylä-rataosalla tehdään laaja penkereen uusiminen 28.10.–10.11.2013. Vuosikausia ongelmia ja nopeusrajoituksia aiheuttaneeseen penkereeseen tehdään massanvaihto 280 metrin matkalla.

Painettujen aikataulutietojen saaminen hankaloituu entisestään. Suomessa valtakunnallinen aikataulujulkaisu Turisti lopetettiin numeroon 1/2011 ja VR:n painetut täydelliset lähiliikenneaikataulut kesällä 2013. Nyt myös HSL on poistanut elokuussa tulleista aikataulukirjoistaan täydelliset lähiliikenneaikataulut. Mukana ovat vain lähtöasemat muutamalta asemalta ja ajo-aika väliasemille. Nyt esim. matkaa Rekola–Järvenpää ei löydy enää aikatauluista. Kansainvälisesti moni maa on lopettanut painettujen aikataulujen julkaisun, ja viimeinen toive hahmottaa Euroopan kansainvälinen junaliikenne on ollut jo 140 vuotta kuukausittain ilmestynyt Thomas Cookin aikataulukirja. Nyt sekin on lopetettu; viimeinen numero ilmestyi elokuussa 2013.

Tampereen Pispalan funikulaarin vaunut poistettiin radalta, osa kiskotusta purettiin ja loput radasta peitettiin sepelillä keväällä 2013. Funikulaarin reitillä ja Pispalan uittotunnelissa avattiin 4.6.2013 pitkään suunniteltu veneenkuljetus- ja ulkoilutie Näsi- ja Pyhäjärvien välillä.

Russarön saarelle Hangon edustalle rakennettiin 27.7.2013 kapearaiteinen 600 mm raideleveyksinen muistomerkkiraide. Kiskot on kiinnitetty ratapölkkyihin täkkipulteilla. Raiteen vaunua voidaan työnnellä edestakaisin.

Kesän 2013 suurin ulkomaalaisten rautatieharrastajien ryhmä Suomessa kiersi ympäri maata 14.–21.7.2013. Yhteensä 76 hengen brittiryhmä aloitti kierroksen lauantaina 14.7. Tk3 1168:lla Keravan ja Porvoon välillä. Maanantaina ryhmä kävi Hr1 1009:llä Kouvolasta Loviisassa. Tiistaina 16.7. ohjelmassa oli kellonympäri-ajo Ukko-Pekalla reittiä Kouvola–Pieksämäki–Haapamäki–Tampere–Rauma. Seuraava päivä vietettiin Jokioisten Museorautatiellä, jossa vetovoimana olivat LWR 6 ja HKR 5. Lisäksi Walesissakin ollut JR 5 Orion herätti suurta mielenkiintoa. Torstain pääkohde oli Haapamäen Veturipuisto ja ajo Hv3 995:llä Haapamäeltä Suolahteen. Suolahdesta Haapajärven kautta Iisalmeen ajettiin samalla junalla perjantaina. Lauantai oli lähinnä siirtymistä Iisalmesta Hyvinkäälle, matkalla kuitenkin Pieksämäellä ajettiin ratapihalla Vr1 665:llä. Sunnuntaina 21.7. ryhmä tutustui perusteellisesti Suomen Rautatiemuseoon. Monista yhteydenotoista huolimatta ajo VR:n museovetureilla ei järjestynyt. Muuten saatujen hyvien kokemusten myötä toisella brittiryhmällä on kiinnostusta tehdä ensi kesänä vastaavantyyppinen matka.

Höyryraide Oy:n Nurmeksen varikko otettiin käyttöön 17.8.2013, kun Hv3 995 vaunustoineen siirtyi Nurmekseen Iisalmesta, missä se oli seissyt 19.7.2013 alkaen. Siirto tapahtui yleisöjunina 1930/1931 reittiä Iisalmi–Lapinlahti–Iisalmi–Kontiomäki–Nurmes. Syyskuun alkupuolella Nurmekseen saapuivat Suolahdesta lavettiautokuljetuksena Höyryraiteen harjakone sekä entiset VR:n Tve3:t 464 ja 479 (ent. Vv13 1763 ja 1778).

Tankavaaran kaivosrautatien liikennöinnissä on ollut jo parin vuoden tauko. Vuonna 1984 perustettu P-SKOy (Pohjois-Suomen Kaivosrautatie Osakeyhtiö) omistaa liikkuvan kaluston, Tankakulta Oy omistaa 1½ km pitkän rataverkon. Tällä hetkellä radan peruskorjaus on edessä ennen turvallista liikennöintiä. Rautatieyhtiö on myös kiinnostunut myymään osan omistamastaan veturi- ja vaunukalustosta.

Lahden Mytäjäisten valtakunnallisesti arvokkaan veturivarikkoalueen asemakaavasta on laadittu kolme luonnosta. Alueen nykyisen omistajan (Senaatti-kiinteistöt) vaihtoehdossa alueelle tulisi runsaasti lisärakentamista, kun taas Lahden kaupunginmuseon hyväksymässä vaihtoehdossa alue pyrittäisiin säilyttämään liki ennallaan. Varikkoalueella riehui 21.5.2013 tulipalo, jossa VR:n asuinkasarmin vanha talousrakennus vaurioitui pahoin.

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry on myynyt vuonna 1994 VR:ltä ostamansa laatikkolumiauran Etv-Rto 23 Haapamäen Museoveturiyhdistykselle. Aura siirrettiin nostalgiakaluston siirtojen yhteydessä Haapamäelle ja saapui sinne 19.8.2013. Myynnin tärkeimpänä syynä on vaunun pelastaminen sen nykyisen sijoituspaikan Mytäjäisten varikkoalueen lisääntyneeltä ilkivallalta. Topparoikka on kunnostanut auravaunua vuosien varrella. Se on mm. saanut takaisin alkuperäisen valkoisen värinsä. Myös lahonneita runkorakenteita on vaihdettu ja ikkunat on kunnostettu. Vaunun kaikki aurat ovat käsikäyttöisiä. Myös Suomen Rautatiemuseon omistaman Mytäjäisissä sijaitsevan vaunukaluston tulevasta sijoituspaikasta on ilkivallan johdosta käyty keskusteluja.

Kaksi Bender-mallista vaihteenasetinta on nostettu ylös maasta metsätöiden yhteydessä Leininselältä puretun sahan entisellä ratapiha-alueella. Leveäraiteinen rata Kausalasta on purettu 1990-luvun alussa. Maan omistava Myllykoski Oy lahjoitti vaihteenasettimet Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:lle säilytettäviksi. Asettimet tuotiin heinäkuussa Lahteen.

Suomen Rautatiemuseon uusi laajennusosa avattiin yleisölle Rautatiemuseopäivänä 11.8. Laajennus käsittää 564 neliömetrin suuruisen tilan, joka on varattu perinnejuna Valtteria varten. Samalla museon kalustokokoelmat järjestettiin uudelleen siten, että ensimmäisessä (vanhimmassa) hallissa on keisarinvallan ja seuraavassa osassa itsenäisyyden aikaa edustava kalusto. Museon kalustohallien valaistusta on myös uudistettu siirtymällä led-lamppujen käyttöön, joilla on saatu aikaan miellyttävän hämyisä vaikutelma. Näyttelylaajennuksen on suunnitellut arkkitehti Heli Javanainen. Valtteri-juna siirrettiin Kouvolasta pysyvästi Rautatiemuseolle 31.7.2013. Parina edellisenä päivänä museon kalustoa oli jo siirretty muihin pysyviin näyttelypaikkoihinsa. Laajennusosa uusine näyttelyineen vihittiin käyttöön 12.9.2013.

UUTISIA ULKOMAILTA

Ruotsi

Tavarajuna suistui raiteilta 10.8.2013 Malmbanalla Pohjois-Ruotsissa. Onnettomuuspaikka sijaitsee tiettömässä erämaassa Harrträskin ja Ripatsin liikennepaikkojen välillä noin 20 kilometriä Jällivaarasta etelään. Junan 24 vaunusta viisi suistui kiskoilta kokonaan, yksi jäi ratapenkereelle kallelleen ja kahdeksan vaunua putosi osittain kiskoilta. Onnettomuudessa vaurioitui lisäksi 300 metriä rataa. Junan vaunut olivat kreosoottiöljyn kuljetuksessa käytettyjä tyhjiä säiliövaunuja. Juna kuului LKAB:lle ja sitä liikennöi Green Cargo. Rata saatiin jälleen avattua liikenteelle iltapäivällä 15.8.2013. Kyseessä oli jo neljäs kerta tänä vuonna, kun onnettomuus katkaisi liikenteen Pohjois-Ruotsin vilkkaasti liikennöidyillä rataosilla. Matkustajajunat korvattiin busseilla Bodenin ja Narvikin välillä. Tärkeimmät tavarakuljetukset siirrettiin Inlandsbanalle.

Malmiradan IORE-sähkövetureiden toimitukset ovat loppusuoralla. Nyt käytössä on 15 veturia. Kuudestoista veturi toimitetaan joulukuussa 2013 ja viimeinen sopimusten mukaan 3.3.2014. Vanhoja Dm3-vetureita ei enää käytetä. Myös kaikki LKAB:n tilaamaat Fanoo-malmivaunut ovat valmistuneet. Viimeinen yhteensä 1134 vaunusta toimitettiin 1.9.2013. Kilpailija Northlander Resources käyttää toistaiseksi Svappavaara–Narvik-liikentessä vanhoja korkealaitaisia avovaunuja, kunnes heidän tilaamansa uudet malmivaunut valmistuvat. LKAB ajaa Narvikiin päivittäin kymmenen peräti 68-vaunuista junaa, kun Northlanderin liikenne on epäsäännöllistä laivojen kulun mukaan. Malmiradan kapasiteetin lisäämistä lisäkohtauspaikoilla tai jopa kaksoisraiteilla suunnitellaan sekä Ruotsin että Norjan (Ofotbanen) puolella. Jos Norjan puolelle tehdään kaksoisraide, konkreettinen vaihtoehto olisi, että kuormajunat Narvikiin käyttäisivät uutta, monin paikoin tunneleissa kulkevaa raidetta, ja tyhjät junat sekä kaikki matkustajajunat nykyistä raidetta. Matkailijat eivät ole kiinnostuneita matkustamaan tunneleissa, vaan haluavat nähdä vanhan raiteen ihmeenihania maisemia.

Moskosel on Ruotsin ainoa kaupallisen liikenteen rataverkolla sijaitseva siipiopastimin varustettu junasuorituspaikka. Inlandsbanan AB:n hallinnoimalla rataverkolla Arvidsjaurin ja Jällivaaran välillä sijaitseva liikennepaikka on kevään 2013 aikana varustettu junasuoritustietokoneella, ja se toimii junasuorituspaikkana kalkkijunien ja henkilöjunien ollessa kulussa. Junasuorittajat tekevät junasuoritussopimukset sähköisesti. Ruotsin valtion rataverkolta viimeiset siipiopastimet poistettiin vuonna 1999.

Viro

Uusia suuria rautatiehankkeita Virossa ei talous- ja viestintäministeriön mukaan ole tiedossa vuoteen 2020 mennessä. Uudistukset käsittävät lähinnä nopeuksien noston 120 km:iin/t linjoilla, joilla se ei vielä sitä ole, sekä tärkeimpien rataosien kapasiteetin nostoa rakentamalla lisäämällä kohtauspaikkoja/kaksoisraidetta.

Go Rail aloitti toisen päiväjunan ajamisen Tallinnan ja Pietarin välillä 22.8.2013. Ensimmäisen junan kokoonpano oli DR1A 312-3 (17119017) + 312-8 (17229014) + 312-1 (17119009). Junan 812 lähtö Tallinnasta torstaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin on klo 15.25 ja saapuminen Pietariin klo 23.03. Paluujuna 811 Pietarista lähtee perjantaisin, lauantaisin ja maanantaisin klo 6.55 ja saapuu Tallinnaan klo 12.29. Jokapäiväinen junapari 810/809 tällä välillä aloitti jo 27.5.2012. Uuden junan tarvitsema kalusto vuokrattiin Edelaraudteelta, mikä on aiheuttanut Edelaraudteelle ajoittaista kalustopulaa. Uudet Go Railin moottorivaunut ovat DR1B 3704 ja 3705 sekä niiden varalle 3711 ja 3717; kaikki jäivät vielä Edelaraudteen väreihin.

Narvan siltatöiden takia kansainvälisissä junissa oli syyskuussa kokomatkaperuutuksia: junat 810 Pietari–Tallinna ja 809 Tallinna–Pietari 10. ja 17.09., juna 33/34 Tallinna–Moskova 10. ja 17.9. sekä juna 33/34 Moskova–Tallinna 11. ja 18.9.2013.

Edelaraudteen tavaraliikenne käsittää yhden viikoittaisen ČME3-veturilla vedetyn tavarajunaparin, jonka lähtö Ülemistestä on keskiviikkoisin ja paluu torstaisin. Junalla hoidetaan sekä Pärnun että Viljandin suunnat. Rahti koostuu pääasiassa puutavarasta ja romuraudasta.

Tallinnan raitioliikenteen 125-vuotisjuhlia vietettiin 24.8.2013, jolloin Koplin varikolla oli avointen ovien päivä. Myynnissä oli myös Eesti Postin erikoisleimalla varustettuja postikortteja. Yleisölle avoin raitiovaunukavalkadi ajoi reittiä Koplin varikko–Kadriorg–Viru väljak–Vabaduse väljak–Tondi–Koplin varikko. Kavalkadissa olivat museovaunu T11+hevosvaunu ”konka” (hevosvaunussa torvisoittokunta), kahvilavaunu ”Pauliine” T31, dieselkäyttöinen ajojohdon huoltovaunu T24, harjavaunu T18, harja-/hiontavaunu T4, koulutusvaunu KT4 133 ja matalalattiavaunu KT6 109. Vaunuissa oli sekä tlt- että 125-vuotislogot.

Hollanti

Viimeiset alkuaan Nederlandse Spoorwegenille (NS) valmistetuista 1200-sarjan sähkövetureista ovat sitkeähenkisiä. Werkspoor NV:n Utrechtissa vuosina 1951–53 kokoamista kahdestakymmenestäviidestä 1200-sarjan sähkövetureista nrot 1201, 1202 ja 1211 on museoitu, mutta muutama on vielä liikenteessä. NS myi 1999–2000 veturit 1215, 1225, 1218, 1214 ja 1221 Afzet Container en Transport Service, ACTS Nederland BV:lle, joka numeroi ne vastaavassa järjestyksessä 1251–1255. Näistä 1253 jätettiin varaosiksi vuonna 2003 ja muut myytiin 2009–10 Euro Express Treincharter BV:lle (EETC). Viimeksi mainittu käyttää niitä lähinnä yöjunien siirtoon Amsterdamin päärautatieaseman ja Watergraafsmeerin vaunuvarikon välillä, mutta joskus myös mm. tilausjunissa.

Saksa

Rataverkon avautuminen on edennyt Saksassa niin, että viime vuodenvaihteessa henkilöliikenteen junakilometreistä ajoi jo 25 % muut kuin Deutsche Bahn AG. Tavaraliikenteessä muut operoivat 28,6 % liikenteestä.

Ranska

Ranskan kansallinen lentoyhtiö Air France on siirtymässä entistä enemmän junakuljetuksiin maan keskipitkillä matkoilla. Lentolipuilla matkustetaan tällöin lennon sijasta junalla. Pariisi–Strasbourg-lentoja siirrettäneen suurnopeusjunille, kun rata valmistuu 2016. Seuraavana 2017 Pariisin ja Bordeauxin lentoja siirretään kiskoille lounaisen suurnopeusradan valmistuessa. Pariisin ja Brysselin välillä käytäntö on ollut toiminnassa jo pitkään.

Myös Pietarin ja Helsingin välillä Allegro on jo vähentänyt lentoliikennettä; venäläinen Rossija lopetti välin lentämisen vuosi sitten.

Venäjä

Venäjän rautatiet ovat aloittamassa panostamisen kaksikerroksiseen veturivetoiseen matkustajavaunukalustoon. Konsepti on hyvin Suomen kaltainen. Ensimmäisenä julkisuudelle esiteltiin 5.6.2013 uudet kaksikerroksiset makuuvaunut ja kaksikerroksinen ravintolavaunu. Makuuvaunuja rakennetaan sekä neljän että kahden hengen hytillisinä. Ensimmäinen kaksikerroksinen junarunko asetetaan kaupalliseen liikenteeseen alkusyksynä 2013 Moskovan ja Adlerin välille. Parhaillaan käydään neuvotteluja kaksikerroksisten päivävaunujen hankinnasta. Veturivetoisten junien lisäksi Aeroexpress hankkii kaksikerroksisia moottorijunia Moskovan lentokenttäliikenteeseen.