Littera F tarkoittaa tavaravaunuissa korkealaitaista, avointa erikoisvaunua. Kansainvälisen rautatiejärjestön UIC:n mukainen määritelmä suuraakkoselle F on "korkealaitainen avonainen erikoisvaunu, nivelvaunun tai vaunuyksikön kuormauspituus 22-27 m".
Vaunusarja Fakks on tarkoitettu irtotavaran kuten puuhakkeen kuljetukseen. Vaunut on muutettu Fat-sarjasta vahvistamalla lattian ja sivuseinien rakennetta. Kuten Fat-vaunuista, on myös Fakks-vaunuista poistettu mahdollisuus tyhjentää kuorma vaunun kuormatilaa kallistamalla. Vaunu tyhjennetään nostamalla sivuseinä ylös ja kaapimalla kuorma purkauskuoppaan.
Vaunuja käytetään lähinnä hakekuljetuksissa yhdessä Fat- ja Ohn-sarjojen kanssa. Vaunut ovatkin tyypillinen näky erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomen rataverkolla.
Numerot | 82 10 6781 001 - 080 |
Lukumäärä (kpl) | |
Valmistusvuosi | 2008 |
Telit | K14a |
Akseleita (kpl) | 4 |
Akselipaino (t) | 20 |
Jarrut | KE-GP |
Pituus (mm) | 20680 |
Leveys (mm) | 3288 |
Korkeus (mm) | 4105 |
Telikeskiöiden etäisyys (mm) | 15000 |
Taara (t) | 31,5 |
Kuorma (t) | 48,5 |
Tilavuus (m3) | 151,5 |
Suurin nopeus (km/h) | 100 |
Lähteet: VR Transpoint vaunukuvasto 2011
Fat-vaunusarjan kehittäminen aloitettiin 1970-luvulla, kun turpeen ja kivihiilen käyttö voimalaitoksissa lisääntyi energiakriisin seurauksena. Tällöin tuli tarpeeseen nykyaikaisen, itsepurkautuvan irtotavaravaunun kehittäminen. Vaunun aluskehyksen rakenne noudattaa 1960- ja 70-luvuilla käytettyä tyypillistä pitkän telivaunun rakennetyyppiä, jota on sovellettu mm. Oc- ja Occ-vaunuissa. Vaunun kehyksen päällä erillinen teräksinen kuormatila, joka voidaan purkaa joko kallistamalla sitä purkauspaikan kiinteillä laitteilla tai kaapimalla nostaen korin sivuseinät pois. 2000-luvulla vaunujen kallistusmahdollisuus on poistettu, ja osa vaunuista on modifioitu Fakks-sarjaan.
Vaunusarjan alkuperäinen käyttö turvekuljetuksissa loppui vuoteen 2000 mennessä, kun Tampereen Naistenlahden voimalaitokset siirtyivät käyttämään muita polttoaineita. Sittemmin vaunuja on käytetty lähinnä hakekuljetuksissa yhdessä Ohn-sarjan kanssa. Vaunut ovatkin tyypillinen näky erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomen rataverkolla. Vaunuilla on kuljetettu syyskausina myös sokerijuurikkaita.
Numerot | 78001-78635 |
Lukumäärä (kpl) | 215 ? |
Valmistusvuodet | 1977-1983 ? |
Telit | K14a |
Akseleita (kpl) | 4 |
Akselipaino (t) | 20 |
Jarrut | KE-GP |
Pituus (mm) | 20680 |
Leveys (mm) | 3288 |
Korkeus (mm) | 4105 |
Telikeskiöiden etäisyys (mm) | 15000 |
Taara (t) | 28.7 |
Kuorma (t) | 51 |
Tilavuus (m3) | 151,5 |
Suurin nopeus (km/h) | 100 |
Lähteet: VR 1962-87
Fau-vaunun kehittäminen aloitettiin 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa, kun kivihiilikuljetuksia varten ei ollut nykyaikaista vaunukalustoa. Vaunusarjaa suunniteltaessa vuokrattiin Länsi-Saksasta hiilivaunuja (Fad- ja Fal-litteroilla) testiajoja varten. Suunnittelussa päädyttiin samankaltaiseen perusrakenteeseen kuin Fat-vaunussa vaunun runkopituuden ollessa kuitenkin merkittävästi lyhyempi. Vaunun suunnittelussa on kiinnitetty erityishuomiota vaunun tehokkuuteen ja kuorman helppoon purkautumiseen kaikissa olosuhteissa. Fau-vaunuissa sovellettiin ensimmäisten joukossa Suomessa ajanmukaisia suunnitteluperiaatteita mm. 22,5 tonnin akselipainon sallivien telien ja uusien puskimien muodossa. Vaunujen rungon päällä on teräsrakenteinen tasalattiainen kuormatila, joka voidaan purkaa kallistamalla sitä purkauspaikan laitteilla. Kallistettaessa kuormatilan yläreunastaan saranoitu laita aukeaa, jolloin kuorma purkautuu painovoimaisesti.
Vaunusarjaa käytettiin hiilikuljetuksiin erityisesti Loviisasta Lahden Kymijärven voimalaitokselle. Pääosa Suomen hiilivoimalaitoksista kuitenkin sijaitsee rannikoilla omien satamiensa yhteydessä, jolloin hiilen kuljetus voidaan hoitaa laivoilla. Pyrkimys hiilivoiman käytön vähentämiseen yhdessä kuljetusalan tiukan kilpailun kanssa teki kuitenkin vaunusarjasta tarpeettoman alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa 1990-luvulla. Fau-vaunut muutettiin vuosina 1988 ja 1994-1999 sarjoihin Shimmn, Taimn-u ja Tau.
Numerot | 90001-90045 | 90046-90100 |
Lukumäärä (kpl) | 50 | 50 |
Valmistusvuodet | 1982-1983 | |
Telit | K15 | K16 |
Akseleita (kpl) | 4 | |
Akselipaino (t) | 22,5 | 22,5 |
Jarrut | KE-GP | |
Pituus (mm) | 12040 | |
Leveys (mm) | 3380 | |
Korkeus (mm) | 4105 | |
Telikeskiöiden etäisyys (mm) | 7000 | |
Taara (t) | 25,5 | 25,7 |
Kuorma (t) | 64,5 | 64 |
Pinta-ala (m2) | 33,1 | |
Tilavuus (m3) | 85 | |
Suurin nopeus kuormassa (km/h) | 100 | 100 |
Suurin nopeus tyhjänä (km/h) | 100 | 120 |
Lähteet: VR 1962-87, Junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet (Jtt)
Puolustusvoimat käyttää sotilasjunia suurimpien harjoitusten yhteydessä, jolloin suuria määriä joukkoja siirretään eri varuskunnista pääosin Niinisalon ja Rovajärven harjoitusalueille. Erillinen kenttäkeittiövaunu mahdollistaa joukkojen muonittamisen liikkuvassa junassa. Fks-vaunut on muutettu Gblk-vaunuista lisäämällä vaunun päätyihin ovet ja ylikulkusillat ja varustamalla vaunu kenttäkeittiön kiinnityspisteillä. Vaunuun lastataan tarvittaessa kenttäkeitin, joista vanhemmat ovat puu- ja uudemmat dieselkäyttöisiä. Pakokaasujen ulosjohtamiseksi vaunussa on savuhormi.
Numerot | 30801-30810 |
Lukumäärä (kpl) | 10 |
Valmistusvuosi | 2000 |
Akseleita (kpl) | 2 |
Akselipaino (t) | |
Jarrut | KE-GP |
Pituus (mm) | 14000 |
Leveys (mm) | 3140 |
Korkeus (mm) | |
Akseliväli (mm) | 8000 |
Taara (t) | |
Kuorma (t) | |
Pinta-ala (m2) | 36 |
Tilavuus (m3) | 94,5 |
Suurin nopeus (km/h) | 100 |
Lähteet: