KALUSTOMUUTOKSET TOUKO–HEINÄKUUSSA 2014

Uudet valmistuneet

• 2 Sm5 (94102081036–94102081037)
• Tve6k (97103102001) 
• 9 ERd (50108897707–50108897715) 
• 17 Snps

Muutetut

• 9 Ocpp sarjaan Sps
• 7 Sob sarjaan Za
• 38 Sp sarjaan Sps

Romutetuksi merkityt

• 3 Sm1+Eio (6006+6206, 6033+6233 ja 6040+6240)
• 1 Dv12 (2564)
• 3 BH
• 6 BHkk
• 4 Bhpy
• 4 BO
• 1 BS
• 1 BSoek
• 4 BXE
• 1 Fh
• 2 Gblk
• 176 Gbln
• 1 Gbls
• 14 Hbi
• 19 Hio
• 5 Hio-t
• 506 Hkb
• 34 Hkba
• 1 Lv
• 8 Oa
• 3 Occ
• 4 Ohr
• 8 Ome
• 4 Sbmm
• 12 Sdm
• 50 Sgm
• 7 Shmmn
• 20 Shmmn-t
• 1 Simns
• 1 Sp
• 1 Sps
• 1 Za

Hylkäys-/romutuspäätös

• 3 Ein (23214, 23220 ja 23222)
• 1 EFit (23522)
• 1 Rkt (23835)
• 3 Fh
• 42 Gbln
• 3 Hkb
• 5 Obe
• 22 Obrk
• 1 Occ
• 1 Oce
• 37 Ome
• 21 Sdm
• 3 Sg
• 4 Son
• 1 Sps
• 2 Tad
• 1 Zaes-w

Sr3-vetureiden prototyyppiveturi on suunniteltu tuotavan Suomeen huhtikuussa 2015. Tällä standardirakenteisella Vectron-veturilla on tarkoitus ensivaiheessa testata leveäraidetelejä ja ETCS+STM-kulunvalvontajärjestelmää. Aikaisempi Sr2 3202:ssa oleva ETCS+STM-koeyksikkö pidetään paikoillaan mahdollisia testikäyttöjä varten. Tka:ssa ollut laitteisto on purettu.

EP20-veturit ovat tulleet Tolstoin liikenteeseen toukokuun alusta alkaen. Ne vetävät junan ilman veturinvaihtoja Vainikkalan ja Moskovan välillä.

Tve6k 97103102001 on VR:n Ilmalan varikon uusi pieni Zephir Crab 1500 -siirtokone Sm-runkojen huoltosiirtoja varten. Veturin suurin sallittu nopeus valtion rataverkolla on 5 km/t. Valmistajan esittelysivu löytyy osoitteesta http://www.zephir.eu/en/products/33/1500​-e-1. Litteran k-kirjain tarkoittaa kevyttä akselipainoa, jota yleensä ei ole Tve-vetureiden kanssa käytetty.

Sm5 nro 36 hinattiin Turusta Ilmalan varikolle Dv12 2713:lla 10.4.2014, nro 37 Dv12 2632:lla 22.5.2014, nro 38 Dv12 2552:lla 3.7.2014, nro 39 Dv12 2736:lla 7.8.2014 ja nro 40 Dv12 2704:llä 11.9.2014. Kaikkien siirtojunien numero oli 11920, mutta 7.8. ajetun Kupittaalta eteenpäin11930.

Sm5-junia hankitaan lisää 34 aikaisempien 41 junan jatkoksi. HSL päätti 9.9.2014 pyytää Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:tä tilaamaan uudet junat siten, että ne kaikki on toimitettu toukokuun loppuun 2017 mennessä. Näin ollen koko kilpailutettava HSL-junaliikenne voidaan hoitaa Sm5-junilla. Päätös junien tilaamisesta oli tehtävä nyt, jotta junat ehditään toimittaa ennen uusien EU-normien voimaantuloa. Sen jälkeen toimitettaviin FLIRTeihin tulisi tehdä monia muutoksia. Tehty päätös tietänee Sm1:ien lisäksi myös Sm2-junien poistumista muutaman vuoden aikana.

Valmetin Move-vaihtotyövetureita on käytetty kuluneena kesänä ratatyömailla aiempaa monipuolisemmalla valikoimalla. Destia Railin Move 66 -muunnos Ttm2 ja Teräspyörän vuokraveturi Move 66 6613 ovat jo tuttu näky viime vuosien työmailta. Näiden oheen saatiin nyt edustajat myös Move 51h ja Move 90 -veturityypeistä. Komsor Oy:n Move 51h 556/1960 (Dv35 98 10 8000 002-0) on ollut kovassa käytössä Kontiomäki–Kivesjärvi-perusparannuksella. Destia Railin Imatran Veturipalvelulta vuokraama Move 90 901/1966 (Dr45 98 10 8049 001-5) puolestaan on vetänyt vaunuja lähinnä Pori–Tampere–Jyväskylä–Haapamäki–Vaasa-alueen kunnossapitotöissä. Veturia ajaa Destia Railin kuljettaja.

Hr1 1009 sai keväällä uuden toiminnan vetäjän, Reijo Sarantilan. Omistuskauppaa ei tehty vielä tässä vaiheessa. Veturi liikennöi keväällä ja kesällä Höyryraiteen turvallisuustodistuksella.

VR:n höyryvetureilla oli kesäkuun alussa suunnitelmien mukainen tiivis kunnossapitoviikko. Hv1 555:n höyrykattilan käyttötarkastus sekä tekninen koe- ja koulutusajo Hyvinkää–Lohja–Hyvinkää tehtiin 3.6.2014. Kahtena seuraavana päivänä Hr1 1021 ajoi koulutusajoa Riihimäki–Karjaa–Riihimäki. Veturimiehillä oli näyttöajoja, joilla saatiin höyryveturihenkilökunnalle jatkuvuutta. Höyryveturit 68, 555 ja 1021 olivat jälleen samanaikaisesti lämpiminä Rautatiemuseopäivien yhteydessä 10.8.2014. Sekä Hv1 että Hr1 liikennöivät Hyvinkäältä Rajamäelle Leenan liikkuessa museoalueella. Lisäksi Rautatiemuseopäivillä museoalueella höyrysi neljäntenä Haapamäen Museoveturiyhdistyksen Tk3 1136.

Tv1 933 oli jälleen höyryssä Toijalan Veturimuseolla 31.8.2014 kesän päättäjäistapahtuman yhteydessä. Kattilan vesipainekoe tehtiin 22.8.2014.

Hv3 995 veti ”evakkojunan” P 1936 Kiuruvedeltä 4.9.2014 Nurmekseen ja seuraavana aamuna edelleen Lieksaan jatkosodan päättymisen 70-vuotismuistojuhlille. Junassa käytettiin Höyryraide Oy:n kalustoa. Kalustosiirrossa olleen veturin kiertokangen laakeri vioittui Kauppilanmäessä 3.9., mistä juna kuitenkin jatkoi omin voimin Iisalmeen. Myöhään illan ja yön aikana monien eri tahojen yhteistyönä uusi laakeri saatiin valettua ja juna, tosin myöhästyneenä, ajettua höyryvedolla.

Kaksikerrosmatkustajavaunuista käynnistyi 4.6.2014 tarjouskysely, jossa VR hankkii sitovasti lisää 46 vaunua ja lisäksi optioina peräti 185 vaunua. Hankittavat vaunut ovat sekä päivä- että makuuvaunuja. Jos optiotkin lunastetaan, korvautuvat siniset vaunut liikenteestä. Vaunujen toimittajalta edellytetään sekä kokemuksia kaksikerrosvaunujen valmistamisesta että toimituksia talviolosuhteisiin.

EFiab 11655 on ollut työn alla Jyväskylässä tarkoituksena saada lättähatun liitevaunu liikenteeseen lokakuuksi. Vaunu siirrettiin noin vuosi sitten Toijalasta Jyväskylään.

Valtteri-perinnejunan vaunut ovat käyneet keväällä yksi kerrallaan yksivuotishuollossa Hyvinkään konepajalla. Aikaisemmin puuvaunuja on ollut konepajalla virkatarvevaunumuutostöissä kymmeniä vuosia sitten.

Osg-suurkuormausvaunun puukoriset huolto- ja miehistövaunut korvataan yhdellä entisellä teräskorisella CEmt-makuuvaunulla 24087. Vaunua on kuluvan vuoden mittaan muutettu ja varustettu Tampereen vaunukorjaamolla. Entiset vaunut ovat puolestaan viimeiset VR:llä normaalikäytössä olevat puuvaunut, ne pyritään säilyttämään mahdollisimman ehjinä, vaikka varusteet siirretään uuteen vaunuun.

Ttm3 90 10 9128 201-1 eli Destia Railin hankkima uusi monitoimikone saapui Turkuun Pansion satamaan 2.8.2014 m/s Finnskyn kyyditsemänä. Suomen maaperällä kone kävi kuitenkin jo edellisenä päivänä Raumalla, jossa se siirrettiin ulos laivasta lastinkäsittelyn aikana. Lauttavaunun päälle nostettu ratatyökone muodostaa niin korkean kuorman, että Finnskyn kaltaisilla suurillakin roro-aluksilla on hyvin rajallisesti riittävän korkeaa lastitilaa sellaiselle. Plasser & Theurerin tehtaalta Itävallan Linzistä Saksan Lyypekkiin monitoimityökone hinattiin yksikkönumerolla 80 81 0006 196-5. Siellä alle vaihdettiin Suomen-telit ja lauttavaunu. Työkone on Plasserin tyyppiä OBW 100 (OBW = Oberbauwagen) ja sen suurin nopeus on 80 km/t. Kone on tarkoitettu vaunujen vetämisen lisäksi lumenauraukseen ja siinä on myös pieni lava ja kuormausnosturi. Päämoottorin teho on 653 kW ja lisäpainoilla varustettuna työkone painaa kiitettävät 68,7 tonnia.

Ttk1 837, eli VR Trackin hankkima uusi raiteentukemiskone, puolestaan rantautui Hankoon 31.7.8.2014. Tämä Plasser & Theurerin 09-32 CSM -tyyppiä edustava kahden pölkyn satelliittitoppakone sai maantiekyydin Itävallasta Saksaan. Kiskoille kone pääsi Hangossa, josta matka jatkui Ilmalan varikolle. Kone on samanlainen kuin sisarensa Ttk1 836 ja tulee sijoittumaan Joensuuhun kunnossapitoalue 7:lle. Loppukesällä konetta varusteltiin Ilmalassa, minkä jälkeen ohjelmassa olivat testaukset Laajakankaalla sekä koneen käyttäjien koulutus.

Tka7 191 matkasi Voikkaalta Ruotsiin elokuussa ollen näin jo neljästoista Ruotsin raideleveydelle kavennettu sarjansa edustaja.

Tsl 99 10 9425 001-6 -tunnukset sai Komsor Oy:n Ruotsista hankkima kaksiakselinen Plasser & Theurer SSP 203 -sepeliaura. Kone valmistui raideleveyden muutostyöstä elokuussa ja se siirrettiin heti Kontiomäelle Laajakankaalla tehtäviä koeajoja sekä työkäyttöä varten. Resiinassa 2/2014 mainitut Ruotsista hankitut sepelivaunut ja pienveturit ovat vielä antaneet odottaa itseään ja Kontiomäki–Kivesjärvi-välin sepelöinti on tehty muulla kalustolla.

Poikkeuksellinen jälkitalvi aiheutti toukokuun puolivälissä lumiongelmia junille. Vartiuksen ja Talvivaaran radoilla junia myöhästyi reilusti sataneen lumen estettyä vaihteiden käännöt. Vaihteiden lämmitykset eivät toimineet, koska termostaatit estivät niiden käytön lämpimässä ilmassa.

Poikkeuksellinen helle toukokuun puolivälissä vain muutama päivä edellisen uutisen tapahtuman jälkeen aiheutti ympäri maata ukkosen aiheuttamia vikoja rautateille. Kesäkuu oli erityisen kylmä ja heinäkuu erityisen lämmin, mutta seuraavat ukkosvauriot koettiin vasta heinä–elokuun vaihteessa. Heinäkuun viimeisenä päivänä iltapäivällä maan yli kulkenut voimakas ukkosrintama aiheutti sähköratavaurioita väleillä Orivesi–Jämsä, Niinimäki–Kouvola, Kouvola–Mikkeli, Parikkala–Joensuu, Kuopio–Iisalmi ja Kontiomäki–Paltamo. Lisäksi ukkonen aiheutti erityisesti Parkanon radalle liikenteenohjausvikoja, jotka myöhästyttivät reilusti junaliikennettä; myös junien määrää jouduttiin rajoittamaan, koska mm. valvomattomien vaihteiden kautta voitiin liikennöidä vain nopeudella 5 km/t. Korjaustyöt etenivät huolimatta silloisesta VR Trackin sähköasentajien työsulusta. Kun viimeisenä Kouvolan ja Mikkelin välinen sähköratavaurio saatiin korjattua aamuyöstä 2.8.2014, oli kaikki rataosuudet saatu taas liikenteelle ukkos- ja myrskytuhojen jäljiltä.

IC-junien vakiokokoonpanot muuttuivat 11.8.2014 lukien. IC²-juna poistui käytöstä junatyyppinä. Käytännössä entisten IC²-junien kierto säilyi pitkälti samana, junien tyypiksi vain vaihtui IC. Ravintolavaunullisista pitkän matkan IC-junarungoista kahdeksan on nyt kokonaan kaksikerroksisia ja niiden suurin sallittu nopeus radan niin salliessa on 200 km/t. Näiden runkojen vakiokokoonpano on Edb + Ed + Edfs + ERd (+ mahdolliset Ed-lisävaunut). Muiden ravintolavaunullisten IC-runkojen vakiokokoonpano on Edb + Ed + Edfs + ERd/Rx/Rk + Expt. Ex-vaunujen käyttö väheni huomattavasti aikataulukauden vaihteen jälkeen. Vakiokierrossa niitä on nyt 50 vaunusta vain 15. IC² 973 jäi viimeiseksi IC²-junaksi sen saapuessa Turkuun 11.8.2014 klo 1.01.

Tasoristeysten huomiolaitteet on asennettu kesällä Valkeakosken radalle. Oriveden koelaitteisto purettiin 6.5.2014. Asennukset Valkeakosken radalla aloitettiin toukokuun lopussa. Laitteiden esittelytilaisuus lehdistölle järjestettiin Metsäkansassa 10.6.2014. Kaikki 20 laitteistoa otetaan käyttöön samanaikaisesti alkusyksyn aikana koeajojen ja testien jälkeen. Radan vetokalustossa on käytettävä siirrettävää lähetintä, joita on sijoitettu Toijalaan kolme. Jos järjestelmä laajenee valtakunnalliseksi, asennetaan tarvittavaan vetokalustoon kiinteät lähettimet.

Uudet yhdistelmäopastimet E460 ja E461 otettiin 6.6.2014 käyttöön Pasilan asemalla 1. ja 2. raiteiden laitureiden pohjoispuolella. Opastimien toimintaperiaate ja sijoittelu on uudentyyppinen. Ne sijaitsevat normaalia esiopastinetäisyyttä lähempänä laiturin eteläpäässä olevista opastimista. Uusien ja niitä edeltävien opastimien opasteet mahdollistavat kuitenkin Seis-opasteen ennakkotiedon antamisen aina vähintään normaalin esiopastinetäisyyden päässä Seis-opastetta näyttävältä opastimelta. Opastimet voivat näyttää opasteet Seis, Odota seis ja Odota aja.

Kokkola–Matkaneva-välin yhdistelmäopastimet otettiin käyttöön vaiheittain 2.8.2014 alkaen. Tämä oli ensimmäinen uusien opastimien käyttöönotto kahden liikennepaikan välillä. Yhdistelmäopastimet asennetaan koko Kokkola–Ylivieska-välille. Ensi vuonna myös Kehäradalla otetaan nämä opastimet käyttöön.

Kirkniemen pohjoispäässä ovat yhdistelmäopastimet olleet jo pari vuotta koekäytössä lähtösuunnassa Hyvinkäälle. Kuluvan vuoden lopussa yhdistelmäopastimet asennetaan myös eteläpäähän sekä Kirkniemen tehdasradalle. Uudet opastimet sisältävät myös vaihtokulkutiet, kun pohjoispäässä ei näitä ole ollut.

Lappohjan tavaraliikenne on kutistunut kesän aikana, kun Ruukin Hämeenlinnasta lähtevät kuljetukset ovat siirtyneet mm. Turkuun. Lappohjan Ruukin radan liikenne päättynee kokonaan syksyllä.

Nokian uudistettu rautatieasema avattiin musiikkiesitysten ja yleisön kahvituksen myötä käyttöön 8.8.2014. Asemalle on rakennettu mm. uusi korkea matkustajalaituri ja uudistettu pysäköintialue.

Kupittaan vanha asemarakennus vuodelta 1909 myytiin valtiolta yksityiselle kiinteistösijoittajalle 24.5.2014. Rakennusta ei ole suojeltu ja sen tulevaisuus on epävarma. Valtiolla rakennuksen omisti viimeksi Senaatti-kiinteistöt, joka käytti sitä omana toimitilanaan.

Haukivuoren junapysähdyksistä käytiin tiukkaa vääntöä alkukesänä. VR piti kiinni ratkaisustaan ja pysähdykset poistettiin 11.8.2014 alkaen. Liikenne- ja viestintäministeriö linjasi 4.6.2014 tekemällään päätöksellä, että myös ostoliikenteen junien pysähdykset voidaan poistaa. Junista vain kaksi eli IC 69 ja IC 700 ovat tätä ns. velvoiteliikennettä, muut ovat VR:n omaa liikennettä. Samanaikaisesti myös Lievestuoreen pysähdykset poistettiin, mutta tämä ei herättänyt paljonkaan vastustusta.

Pöljän pysäkin ”avajaisia” vietettiin Siilinjärvellä 2.8.2014. Alkuperäisessä pysäkkirakennuksessa toimi vuosia sitten Pysäkkimuseo, mutta toiminta hiipui ja rakennus pääsi rapistumaan. Nyt paikalliset talkoolaiset ovat kunnostaneet rakennusta, vaikka vielä paljon työtä on edessäkin. Avauspäivänä Keitele-Museon lättähatut pendelöivät Siilinjärven ja Alapitkän välillä pysähtyen Pöljässä sekä pysäkillä että kylän toisen museon eli kotiseutumuseon luona.

Kehäradan JKV-koeajot tehtäneen helmikuussa 2015 ja Sm5-junien koeajoihin päästäneen maaliskuun lopulla. Rata on tarkoitus avata kaupalliselle liikenteelle 1.7.2015. Radalla otetaan tällöin käyttöön I- ja P-junat. I-junat ajavat kehää vastapäivään ja P-junat myötäpäivään. M-tunnus jää pois rautatiekäytöstä. Se jää vain metron käyttöön. Kehäradan käyttöön oton kanssa samanaikaisesti Kyrölän liikennepaikan nimi muutetaan Ainolaksi.

Vähäliikenteistä radoista valmistui Liikenneviraston selvitys syyskuun alussa. Raportissa käsitellään 15 radan nykytila ja tulevaisuus. Siinä ehdotetaan hetimiten suljettaviksi Lohja–Lohjanjärvi, Yläkoski–Iisvesi ja Otava–Otavan satama. Näiltä tavaraliikenne onkin käytännössä jo loppunut muutama vuosi sitten. Vaskiluodon rata ja Aittaluoto–Ruosniemi ehdotetaan myytäviksi Vaasan ja Porin kaupungeille yksityisraiteiksi. Niinisalon ja Kihniön radat suljettaisiin, kun Parkanoon valmistuvat ensin uusi kuormauslaituri ja raakapuukuormausalueen laajennus. Rantasalmen ja Savonlinnan liikenne katkennee ainakin väliaikaisesti Laitaatsalmen uuden syväväylän rakentamisen takia. Kaskisten radalle tehdään ensi vuonna vielä syvällisempi selvitys, jonka pohjalta päätetään jatkosta. Ilomantsin radalle ehdotetaan jatkoa nykytasolla. Saarijärvi–Haapajärvi-radan tulevaisuus ratkeaa ensi keväänä Äänekosken uuden biotuotetehtaan mahdollisen investointipäätöksen kera. Loviisan ja Heinolan radat saavat ainakin viisi vuotta jatkoaikaa. Ämmänsaaren radan kunnossapito jatkuu ennallaan; uuden raakapuuterminaalin sijoitus Ämmänsaareen, Pesiökylään tai Vääkiöön kuitenkin selvitettäneen.

Otavan satamaradan ilmeisesti viimeinen ajo ajettiin 4.10.2014, kun Keitele-Museo liikennöi Jyväskylästä Otavan satamaan. Junat pysähtyivät myös Lievestuoreella ja Haukivuorella. Yksityisraideliitynnät on jo purettu Otavan satamassa.

Tolstoin uusi runko tuli koeajoille Suomeen 20.5.2014. Seuraavasta päivästä alkaen sillä tehtiin jarrutuskoeajoja. Vaunusto otettiin vakinaiseen Suomen liikenteeseen 1.6.2014 alkaen, jolloin se lähti ensimmäisen kerran Moskovasta Helsinkiin. Erikoisuutena uudet vaunut on rekisteröity Sveitsiin. Vaunutyyppi sai jo 25.3.2013 sveitsiläisen hyväksynnän ja samalla kansainvälisen RIC-merkinnän. Uudet 61-4476 RIC -vaunut saivat Trafilta 4.8.2014 luvan liikennöidä Suomessa 140 km/t nopeudella, kun aikaisempien vaunujen suurin nopeus on ollut Suomessa 120 km/t.

Destia Rail päätettiin 22.5.2014 myydä muun Destian ohella valtiolta yksityiselle Ahlström Capital -sijoitusyhtiölle. Omistus siirtyi valtiolta AC:lle 1.7.2014. Myyntihinta oli 148 miljoonaa euroa. Mainittakoon, että Suomen Rautatiemuseossa on entinen Ahlströmin salonkivaunu A 100. Sitä käytettiin kuin liikesuihkukoneita nykyisin nopeisiin liikematkoihin. Vaunu kuuluu Valtteri-perinnejunaan. Destia Rail on vuokrannut Imatran Veturipalveluiden Move 90 -veturin käyttöönsä ja sitä onkin nähty ympäri rataverkkoa Destian työalueilla.

Junien kuulutukset saivat uudet äänet 16.6.2014 alkaen. Kotimaan liikenteessä lukija on Reidar Wasenius ja Venäjän liikenteessä Aleksandra Mirolybov-Nurmela. Viimeisenä uudet äänet otettiin käyttöön Sm5-junissa elokuussa. Liikennevirasto valitsi Eva Lönnbladin omaksi äänekseen asemakuulutuksille vuoden 2015 alusta.

Tikkaperän liikennepaikka (lyhenne Tkp) perustettiin 19.6.2014 Oulun radalle km:lle 720+741. Paikkaa ei vielä avattu liikenteelle. Aikaisempi Tikkaperän seisake sijaitsi km:llä 720+259.

Matkalippujen myynti lopetettiin 2.8.2014 alkaen seuraavilta asemilta: Imatra, Kajaani, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kolari, Kupittaa, Pieksämäki, Pori, Salo ja Ylivieska. Viimeinen lipunmyyntien aukiolopäivä oli perjantai 1.8.2014.

Tavaraterminaaleja siirtyi lokakuun alussa suuri määrä VR:ltä Liikennevirastolle. Virasto hankki kaupalla lukuisia raakapuuterminaaleja.

Joroisten ratapiha sai taas käyttöä, kun Karjalan lennosto järjesti Ilmavoimien joukkokoulutuskauden päättöharjoituksen (JPH 1/14) 29.5.–6.6.2014 Varkauden tukikohdassa Joroisissa. Harjoitukseen sisältyi maantietukikohdan käyttöä, joka sulki valtatie 5:n noin viikoksi 30.5.–5.6. Ilmatankkauksiinkin kykenevät Hornet-hävittäjät turvautuivat harjoituksen ajan rautatietankkauksiin: Joroisten ratapihan kuormausraiteen länsipäähän oli tilattu kaksi Sob-y -vaunua, joista lentopetroli kuljetettiin puolustusvoimien säiliörekalla hävittäjille. Harjoitus aiotaan toistaa myös talviolosuhteissa.

Pieksämäki–Savonlinna-radan 100-vuotisjuhlia vietettiin Savon radan museossa Pieksämäellä 19.7.2014 mm. Vr1 665:n ajeluilla Pieksämäen ratapihalla. Valitettavasti vain 2012 jälkeen Savonlinnaan asti ei ole kulkenut tavarajunia. Raakapuuta on lähtenyt jonkin verran lähinnä Rantasalmelta lännen suuntaan. Koko välillä Huutokoski–Savonlinna on kulkenut vain kiskobussien siirtoajoja huoltoon Pieksämäelle sekä joitakin työjunia. Kun Saimaan syväväylä siirretään Kyrönsalmesta Laitaatsiltaan, on mahdollista, ettei uutta kallista rautatiekääntösiltaa rakenneta ennen kuin tavaraliikenne reitillä varmistuu.

Iisveden radan km-numerointi on normalisoitu Helsingistä alkavaksi liikenteen paikantamismerkkien asennuksen yhteydessä. Aikaisemmin radalla oli erillisnumerointi Suonenjoelta alkaen. Suonenjoen tulevan ratapihamuutoksen yhteydessä Iisveden radan lähtö säilyy, mutta jatkossa sitä liikennöitäneen vain Yläkoskelle saakka, missä on raakapuuterminaali. Suonenjoen ratapihamuutoksessa suora pääraide siirtyy ratapihan länsireunaan.

Koivun ja Tervolan välillä Raanionperäntien tasoristeyksessä km 909+618 tapahtui 15.8. noin klo 18 tasoristeysonnettomuus, jossa korjaustyöt osoittautuivat poikkeuksellisen hankaliksi. Henkilöauto ajoi P 405:n kylkeen. Ensimmäisen vaunun toinen teli putosi kiskoilta. Epäonneksi vaunun nostossa tunkit kaatuivat vaunun alle niin, että vaunu saatiin kiskoille vasta varhain seuraavana aamuna. Rataa rikkoutui noin 400 metriä; mm. 230 ratapölkkyä. Niistä vaihdettiin joka toinen, niin että rata saatiin 16.8. klo 16.50 ajettavaksi nopeudella 10 km/t. Yöjunat P 266 ja 274 seisoivat onnettomuusillasta alkaen Koivussa ja Rovaniemellä niin, että ne pääsivät liikkeelle vasta seuraavana päivänä radan auettua. Kiireisimmät matkustajat kuljetettiin busseilla Seinäjoelle, mutta lähinnä autojunamatkustajat pysyivät junissa. Junat ajettiin 16.8. illalla Kempeleeseen, missä ne odottivat klo 22.50 asti Pohjanmaan radan suunnitelman mukaisen totaalikatkon päättymistä. Perille ne tulivat Helsinkiin sunnuntaiaamuna kahden yön matkan jälkeen. Välillä kaavailtiin junien ohjaamista Savon radan kautta, mutta myös siellä oli lauantai-illasta alkaen suunniteltu totaalikatko ratatöiden takia. Henkilöauton kuljettaja selvisi loukkaantumisella.

Porvoon Museorautatien liikennöinti Helsingistä alkoi usean vuoden tauon jälkeen 14.6.2014 edellytyksellä, että junissa on rikkoutumisten varalta vähintään kaksi moottorivaunua. Edellisen kerran Helsingistä ajettiin 2008. Liikennöinti oli välillä kielletty Helsingin ja Keravan välillä, koska Dm7-kalustossa ei ole kulunvalvontalaitteita. Matkustajamäärät Helsingistä eivät tänä kesänä olleet vielä kovin suuria, mutta kuitenkin matkustajatulot kasvoivat selvästi. Raiderele ry suunnittelee Porvoon Museorautatien Ollin tasoristeykseen perinteikästä ääni- ja valovaroituslaitosta.

Höyryraide Oy siirsi kalustonsa Porvoosta Nurmekseen elokuun alussa. Viimeinen matkustaja-ajo Porvoossa oli 2.8.2014. Siirtojuna lähti Porvoosta seuraavan päivän iltana. Ollista eteenpäin siirrossa Tk3 1168:aa avusti Ukko-Pekka Hr1 1009. Junaa seurasi runsaasti kansaa Porvoon radan varrella. Porvoon Museorautatie ry jatkaa Porvoon liikennettä lättähattukalustollaan. Lisäksi on selvitetty mahdollisuuksia muiden operaattoreiden höyryjunaliikenteestä Porvoossa muutamina päivinä kesässä. Siirtomatkalla tapahtui pari vahinkoa, kun 1009:n tenderin toinen teli putosi kiskoilta kääntöpöydällä Kouvolassa ja vaihtoliikkeen aikana 1168 ajoi päin 1009:n tenderiä Joensuussa.

Höyrywelho Osakeyhtiö Oy perustettiin 1.7.2014. Perheyhtiön toimitusjohtajana toimii Juha-Pekka Viitanen. Yhtiö on erikoistunut maa- ja merihöyrykoneiden kunnostukseen ja ylläpitoon. Yhtiö on mukana mm. Suomen Rautatiemuseon ja Toijalan Veturimuseon höyryveturiprojekteissa.

Metron yhdysraiteen purku eteni 25.7.2014 idästä Oulunkylän rataportille saakka. Yhdysliikenne metrolle tapahtuu nykyisin Vuosaaren sataman kautta.

Tampereella tehtiin 16.6.2014 historiallinen päätös, kun kaupunginvaltuusto päätti jatkaa raitioteiden suunnittelua tavoitteena sen rakentaminen. Jo kaksi päivää myöhemmin maan hallitus näytti budjettiriihessään vihreää valoa Tampereen raitiotielle yhdessä Pisara-radan ja Länsi-Metron jatkamisen kanssa. Tampereen raitiotiet rakennetaan raideleveydelle 1435 mm.

Resiina-lehdellä on myös tietysti nimikkotiensä. Toijalassa Resiinatie on pääradan ja Valkeakosken radan muodostamassa kulmauksessa. Resiinateitä on myös Kouvolassa, Alavuudella ja Rovaniemellä. Löytyyköhän vielä muualta?

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Viimeiset Elronin tilaamat FLIRTit, 2237 Linda ja 2238 Martino, saapuivat rajan yli Valgaan 15.5.2014. Kaupalliseen liikenteeseen yksiköt lähtivät 30.5.2014.

Go Railin Pietarin junissa on voinut 1.8.2014 alkaen ostaa erillistariffin mukaiseen hintaan maan sisäisiä lippuja kumpaankin matkustusluokkaan. Liput eivät sisällä paikanvarausta ja junaan pääsee, jos on vapaita paikkoja. Kysynnän mukaan harkitaan myöhemmin myös Moskovan junan ottamista vastaavaan järjestelmään. Etukäteen myynnissä olevat liput ovat kalliimpia, ne perustuvat kansainvälisen liikenteen tariffiin ja sisältävät paikanvarauksen. Junat pysähtyvät Tallinnan ja Narvan välillä Tapalla, Rakveressä ja Jõhvissä. Pietarissa yöpynyt viikonloppujunapari 812/811 lopetti kulkunsa talviajaksi 26./27.10.2014 alkaen.

Go Rail tutkii mahdollisuutta jatkaa Pietarin junan kulkua koeluontoisesti jo tämän vuoden puolella Pihkovaan (Pihkva/Pskov–Псков). Suunnitelman mukaan junalla olisi kuitenkin Pietarissa muutaman tunnin huoltopysähdys, jonka aikana läpimenevät matkustajat voisivat käydä esim. ostoksilla tai syömässä.

Ruotsi

Tukholman lähiliikenteestä vastaava SL (AB Storstockholms Lokaltrafik) on viime vuosina uusinut lähijunavarikoitaan. Se omistaa tällä hetkellä kolme kunnossapitovarikkoa, Bro, Älvsjö ja Södertälje, joista viimeisin valmistui loppukesästä 2014. Lisäksi valtion omistama Jernhusen AB rakentaa uuden Märstan varikon, jonka toteuttamisaikataulua ei suunnitelmien keskeneräisyyden takia vielä ole päätetty. Varikoiden suunnittelussa on ensisijaisesti lähdetty uusien kuusivaunuisten X60-lähijunien, mutta myös vanhempien kaksivaunuisten X10-junien, kunnossapidosta. Päähuomio on kiinnitetty varikoiden soveltuvuuteen kaluston kunnossapito- ja ajovalmiushuoltoon, mutta myös taloudellisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Varikoiden maantieteellinen sijainti kaluston liikennealueeseen nähden on ollut tärkeää. Kova lumi- ja pakkastalvi 2009/2010 kohdisti huomion silloiseen riittämättömään liikkuvan kaluston sulatuskapasiteettiin. Juniin kohdistuvaa ilkivaltaa on pyritty estämään rakentamalla lisää hallitilaa yöaikaista kaluston säilyttämistä varten. SL:llä on X60-junia 83 ja X10-junia 52, joiden kaikkien huollosta vastaa Alstom.

Tanska

Yöjunaliikenne Tanskassa on loppunut. Viimeinen CityNightLine-juna Hampurista saapui Kööpenhaminaan (Københavns Hovedbanegård) 1.11.2014. Junassa oli vaunuja Amsterdamista, Baselista ja Prahasta. Saapunut vaunusto palautettiin Saksaan tyhjävaunujunana.

Latvia

Viron rajalta Valgasta Riikaan vievän rautatien peruskorjaus on jo edennyt rajalta alkaen Riian päähän. Päällysrakenne on uusittu, kiskot hitsattu jatkuviksi ja ratapihoja on pidennetty. Valitettavasti vain tavarajunia ei juurikaan näy. Sen sijaan henkilöliikenteen laskusuuntaus on voitettu. Matkustajajunissa pääteasemalle Viron Valgaan asti on kesähavaintojen mukaan hyvin matkustajia, jotka vaihtavat Valgassa virolaisiin FLIRT-juniin. Latvian puolella liikennöidään edelleen neuvostoperäisillä dieselmoottorijunilla. Uusien junien hankinta ei ole onnistunut, vaikka ensimmäinen tarjouspyyntö lähetettiin 2010. Hankintasopimus dieseljunista allekirjoitettiinkin jo CAF:n kanssa 2012, mutta se kumoutui juridisiin erimielisyyksiin.

Ukraina

Ukrainan armeijan ja ilmeisesti Venäjän tukemien Itä-Ukrainan separatistien välisissä taisteluissa Luhanskin alueella on jo tuhottu lukuisia rautatiesiltoja. Sekä Venäjälle että Ukrainalle erityisen merkityksellistä on, että Luhanskissa sijaitsee yksi Euroopan suurimmista veturitehtaista. Luhanskin tehtaan valmistajalaatta on tuttu lukuisista venäläisistä dieselvetureista. Nyt tuotannossa pitäisi olla Venäjälle suuri määrä 2TE116U- ja 3TE116U -suurdieselvetureita. Ukrainan rautateille on puolestaan tilattu mm. 300 kaksoissähköveturia. Tehtaalla on ollut työntekijöitä jopa 7000.

Venäjä

Talgo-liikenne Moskovan ja Berliinin välillä aloitetaan joulukuussa 2015.  Ensimmäinen tilatuista seitsemästä Talgo-junasta on ollut jo menneenä kesänä intensiivisissä testeissä Venäjällä. Moskova–Minsk–Varsova–Berliini-liikenteeseen tarvitaan kolme Talgo-junaa, kun neljä junaa tulee kotimaan liikenteeseen Moskovan ja Nižni Novgorodin välille. Tälle reitillä Talgo-junat vapauttavat nykyiset Sapsan-junat, joita hyödynnetään Moskovan ja Pietarin välisen liikenteen lisäämisessä. Pietarin liikenteessä on tarkoitus siirtyä säännölliseen Sapsan-tasatahtiliikenteeseen. Berliinin liikenteessä junien raideleveyden vaihto tapahtuu automaattisesti Talgon Espanjassakin laajasti käyttämällä teknologialla.

Desiro RUS -taajamajunien valmistus on siirtynyt Saksasta Venäjälle. Siemens on toimittanut 54 Saksassa Krefeldissä valmistettua junaa Venäjälle Moskovan, Pietarin ja Sotshin alueille, mutta nyt junat toimittaa Ural Locomotives. Tänä vuonna on tarkoitus valmistaa yhdeksän viisivaunuista junayksikköä. Desiro RUS -junat saattavat esiintyä myös Allegron varajunina liikenteessä Vainikkalaan. Jos näin tapahtuu, matkustajat joutuvat vaihtamaan Vainikkalassa suomalaiseen junaan, koska Desiro RUS ei ole hyväksytty Suomeen.