KALUSTOMUUTOKSET MARRAS–JOULUKUUSSA 2014

Uudet valmistuneet

• 1 Sm5 (94 10 2081 041)
• 3 ERd (50 10 8897 721–50 10 8897 723)
• 18 Snps

Muutetut

• 1 CEmt (24087) sarjaan Emx (60 10 9969 001)
• 31 Shmmn sarjaan Sgmmns-w
• 4 Sob-y sarjaan Za
• 12 Sp sarjaan Sps

Romutetuiksi merkityt

• 3 Sm1+Eio (6011+6211, 6016+6216 ja 6017+6217)
• 12 CEmt (24041, 24042, 24046, 24049, 24055, 24061, 24080, 24083, 24086, 24093, 24099 ja 24100)
• 2 EFit (23520 ja 23522)
• 16 Ein (23173, 23179, 23185, 23188, 23190, 23193, 23194, 23196, 23197, 23204, 23205, 23214, 23216, 23220, 23222 ja 23236)
• 1 Einy (29933)
• 15 Eip (23127, 23128, 23130, 23134–23140, 23144, 23150, 23156, 23162 ja 23167)
• 1 Eipt (27378)
• 3 Ems (21570–21572)
• 1 Foty (29991)
• 3 Rkt (23822, 23826 ja 23835)
• 24 Gbln
• 2 Hkb
• 1 Occ
• 4 Obrk
• 9 Ome
• 24 Sdm

Hylkäys-/romutuspäätös

• 1 Ei (27017)
• 1 Eip (23152)
• 1 BSoek
• 1 BSvs
• 30 Gbln
• 2 Gbls
• 2 Hbikk
• 2 Hbin
• 2 Hkba
• 8 Oa
• 16 Ome
• 1 Simns
• 1 Sod
• 3 Sos
• 6 Sti
• 1 Uac
• 2 Uacs
• 2 Zags
• 2 Zcks

Siirretty seisomaan

• 1 Dv12 (2746) varaosalähteenä Pieksämäellä

Sr3-sähköveturien koeveturi valmistui 20.11.2014 Münchenissä Siemensin tehtailla. Veturin pitäisi saapua Suomeen huhtikuun 2015 alussa ja vielä huhtikuun aikana se käy mm. Laajakankaan koeraiteistolla. Aluksi se ei kulje omalla konevoimallaan. Vielä keskieurooppalaisen näköinen Siemensin tehdasväreissä oleva veturi palautetaan Saksaan, kun sillä on ensin ajettu kulkuominaisuus- ja ETCS-testiajot Suomessa. Veturiin asennetaan Siemensin Trainguard 100 -ETCS-laitteisto. ETCS-ajot ajetaan ensi kesänä oikoradalla, missä jo aikaisempaa koeosuutta täydennetään siihen mennessä. Lähdemäki–Mäntsälä-koeosuutta jatketaan Haarajoelle.

Sm3:n IM2-vaunu 7603 rantautui Finnlinesin ms Finnseasta (IMO 9468891) Rauman satamaan 28.1.2015. Se oli ollut pitkään Saviglianossa Italiassa korjauksessa Ylistarossa 11.11.2013 tapahtuneen tasoristeysonnettomuuden takia. Junan muut vaunut on korjattu Turussa. Junan korjauskustannukset ovat yli kolme miljoonaa euroa. Raumalta kokovalkoinen vaunu kuljetettiin lavetilla maanteitse Turun satamaan. Sieltä Dv12 veti sen Turun varikolle, mistä edelleen maalattavaksi/teipattavaksi Hyvinkään konepajalle. Liikenteeseen koko yksikkö 7X03 saataneen viikolla 10.

Sm3-junista kaikki 18 on saatu muutettua vihreän imagon mukaisiksi. Kahden viimeisen rungon (7017 ja 7018) osalta muutettiin käytäntöä siten, että rungot hinattiin kahdessa osassa viikon välein Turusta Hyvinkäälle: Ensin rungon jälkimmäinen puolisko (vaunut TT + CM + IM) Turusta Hyvinkäälle, viikon kuluttua ensimmäinen puolisko (vaunut IM + CM + TTC) Turusta Hyvinkäälle ja paluukuormana maalattu ja vihreäksi teipattu jälkimmäinen puolisko paluuhinauksena Hyvinkäältä Turkuun, ja viikon kuluttua tästä viherretty ensimmäinen puolisko Hyvinkäältä Turkuun. Aiemmin hinausten välillä oli väliä kaksi viikkoa, joten loppumetreillä käyttöön otettu käytäntö lyhensi Pendolino-runkojen liikenteestä poissaoloaikaa viikolla, ellei jopa kahdella. Ennen hinausta Pendolinoihin asennettiin Turussa samalla uudentyyppiset kytkimet.

Viimeisten hinausten kulkupäivät ja kokoonpanot:

11.10.2014: Dv12 2551 + TT 7418 + CM 7518 + IM 7618 Tku–Hy knp

18.10.2014: Dv12 2568 + IM 7118 + CM 7218 + TTC 7318 Tku–Hy knp

18.10.2014: Dv12 2568 + IM 7618 + CM 7518 + TT 7418 Hy knp–Tku

25.10.2014: Dv12 2563 + TTC 7318 + CM 7218 + IM 7118 Hy knp–Tku

Vetureiden varikkokohtaisesta sijoittelusta on luovuttu vuodenvaihteesta 2014/15 alkaen. Tämä käytäntö oli ollut käytössä rautateiden alkuajoista alkaen.

Fennia Railin uudet veturit varustetaan perinteisellä JKV:llä (ATP-VR/RHK), radio-ohjauksella ja Unilink-kytkimillä.

Dv12-veturit 2513, 2746 ja 2752 ovat hylättyinä Pieksämäen konepajalla. Ensimmäisenä mainittu ajoi raidepuskimen läpi päin sähköratapylvästä Iisalmessa huhtikuussa 2014. Nyt veturin jäänteitä lojuu Pieksämäen konepajalla. Veturin hytistä on poistettu numerot, ikkunat ja ovet. Jälkimmäisenä mainitut 27-sarjan veturit on kolaroitu ajamalla päin vaunuroikkia elo–syyskuussa. Dv12 2746 kolaroitiin 12.9.2014 Mussalossa ja 2752 vastaavasti 22.8.2014 Kotkassa. Näistäkin vetureista on purettu isoimmat komponentit (moottorit, vaihteistot, kompressorit jne) Pieksämäen konepajan toimesta. Kummankin rungot vääntyivät huomattavasti. Pieksämäellä on lisäksi jäljellä riisutun Dv12 2722:n alusta teleineen. Pieksämäen konepaja tekee nykyään isojen komponenttien vaihtoja dieselvetureihin. Konepajalla on jatkuvasti 2–3 veturia remontissa. Myös Dr16-sarjaan tehdään pyöräkerran vaihtoja.

Dv12 2622 törmäsi paikalla seisoneeseen Dr14 1851:een Tampereen Viinikan ratapihalla 1.1.2015. Molemmat veturit pysyivät kiskoilla. Seurauksena oli jonkin verran vaurioita ja öljyvuotoja.

Dr16-vetureiden vetämät Kolarin junat jäivät tammikuussa 2015 historiaan, poislukien mahdolliset sesonkiajan lisäjunat. Tilalle tulivat Dv12-veturit ja aggregaattivaunu. P 269 ajettiin ensimmäisen kerran Dv12-vedolla 22.1.2015. Vetureina olivat 2653+2648 ja aggregaattivaununa De 55 10 9437 002-2.

Hr1 1009 aloitti kuluvan vuoden höyryliikenteen ajamalla sekä 3.1. että 4.1.2015 talvisen höyryajon Kouvolasta Kotkaan ja takaisin. Ajo oli samalla ensimmäinen ajo Höyryveturimatka 1009 Oy:n uusien toimijoiden Trafilta saamalla luvalla. Muita höyryajoja ei vielä kuluvana vuonna ole ollutkaan.

Tv1 933:lla on tarkoitus ajaa kesällä 2015 ainakin yhtenä päivänä Valkeakosken radalla, mikäli liikennekelpoisuus saadaan hyväksyttyä. Haaveena on myös osallistuminen Rautatiemuseopäivälle Hyvinkäällä 9.8.2015.

Karhulan–Sunilan Rautatie Oy:n tarina Suomen toistaiseksi viimeisenä yksityisenä rautatieyhtiönä päättyi tammikuun alussa 2015. Yhtiö on hoitanut omalla raiteistollaan ja omalla veturillaan Stora Enson Sunilan tehtaan rautatiekuljetuksia. Stora Enso, joka omistaa Karhulan–Sunilan Rautatie Oy:n, siirsi kaikki rautatietoiminnot Sunilassa omiin nimiinsä ja myi Move 90 ja OTSO 3 HSJ -veturinsa Kymen Veturipalvelulle. Kymen Veturipalvelu vastaa jatkossa Sunilan tehtaan vetokalustosta. Suuria käytännön muutoksia järjestelystä ei aiheutunut, sillä Move 90 ja OTSO 3 HSJ jatkavat edelleen Sunilassa. Lisäksi sopimukseen kuuluu varaveturi, joka on jatkuvasti saatavilla Karhulassa. Tätä tarkoitusta varten Kymen Veturipalvelu osti Ovako Imatra Oy:ltä Move 66 -veturin 668/1971 (Dr35 98 10 8039 068-6), joka ehti seistä Ovakolla moottorivaurioisena lähes kaksi vuotta. Kyseisellä veturiyksilöllä on jo aiempaa kokemusta Sunilan liikenteestä, sillä se oli 1990-luvulla hetken vuokralla Karhulan–Sunilan Rautatiellä. Tämän Move 66:n moottorin korjauksen ajan Sunilan varaveturina toimii Teräspyörän Move 66 6613/1973 (Dr35 98 10 8039 013-2). 

Move 51h 550/1960 on myyty Kuusakosken Myllyojan romuttamolta ratatyöurakoitsijana toimivalle Railtek Oy:lle. Veturi siirrettiin Voikkaalle 15.1.2015.

Rautatielumiauroista järein on vuodesta 2008 asti ollut Destian Tla 90 10 9691 001-2, jonka Teräspyörä rakensi Move 66 -veturista 6615/1973. Nyt tittelin haltija on vaihtunut, sillä Tla-koneen Valmet-lumiaurat asennettiin joulukuussa 2014 Destian uuteen Ttm3-monitoimityökoneeseen. Näin ollen tasavallan järeimmän rautatielumiauran paino kasvoi 54 tonnista 68 tonniin ja koneteho 407 kilowatista 653 kilowattiin. Tla jää toistaiseksi Destian reserviin.

SSAB:n teollisuusveturi Raahessa karkasi 5.12.2014 aamuvarhaisella itsekseen liikkeelle ajaen vaihteita auki. Veturin moottori oli käynnistetty paineilman lataamiseksi. Hiljaa kulkenut karkulainen saatiin pyydystettyä kiinni VR:n veturilla runsaan tunnin päästä. Veturi kerkisi kulkemaan itsekseen kymmenisen kilometriä Tuomiojan suuntaan.

Planet Hibberd -veturi on tuotu maamerkiksi loppusyksynä Forssan entisen rautatieaseman alueelle. Paikallinen kiinteistöyhtiö hankki tämän porilaisen Seikun sahan entisen veturin, koska viereiseen rakennukseen muutti alkusyksynä lääkäriasema, jonka logossa on veturi. Englantilaisvalmisteisen veturin raideleveys on 900 mm. Toinen Seikun veturi on ollut myytävänä Jokioisilla yksityisyrityksessä. Aikaisemmin molemmat veturit ovat olleet pitkään myytävinä porilaisen romuliikkeen alueella.

Raitiovaununkuljetusvaunu Uakk 82 10 9252 301-7 sai Trafilta käyttöönottoluvan 9.12.2014. Peräti 29,3 metriä pitkää vaunua käytetään vain Transtechin sisäisissä kuljetuksissa Otanmäellä.

Raakapuuterminaaleja siirtyi 15.12.2014 suuri määrä VR:ltä Liikennevirastolle. Kauppakirja allekirjoitettiin 25.11.2014. Alun perin ostoa kaavailtiin jo alkusyksyksi (Resiina 3/2014 s. 47). Kauppaan sisältyivät alueineen ja raiteineen Haapajärven, Humppilan, Hämeenlinnan, Juankosken, Kiteen, Kiuruveden, Kolarin, Lapinlahden, Luikonlahden, Oulaisten, Parkanon, Pellon, Porokylän, Rovaniemen, Vuokatin ja Ämmänsaaren terminaalialueet. Alun perin kauppaan kaavailtiin myös Riihimäkeä, mutta se ei tullut mukaan.

Rantasalmen asemalla puutavaran kuormaus jatkuu vakiintunein muodoin; noin kerran viikossa sieltä haetaan kuormattu raakapuujuna. Eräiden havaintojen mukaan tyhjät vaunut viedään Rantasalmelle keskiviikkoiltaisin. Kuormatut haetaan vuorokautta myöhemmin. Rantasalmelta eteenpäin Savonlinnan suuntaan ei edelleenkään ole ollut tavaraliikennettä. Näillä näkymin rata Rantasalmelta eteenpäin katkaistaan 2016 siinä vaiheessa, kun Laitaatsalmen uuden syväväylän rakentamistyöt sitä edellyttävät.

Soklin radan rakentamisesta tehtiin hallituksessa periaatelinjaus 25.11.2014. Kuitenkin jo 3.2.2015 päätös peruttiin ja Soklin kuljetukset hoidettaisiinkin rautateiden sijasta kuorma-autoilla Isokylään, josta kuljetukset jatkaisivat junilla. Kaivokselta lähtisi kuorma-auto joka 20. minuutti.

Helsinki–Espoo–Lohja–Salo-Turku-ratayhteydestä tehdään 2015 loppuun mennessä kattava selvitys. Suomi esittää rataa hankkeeksi Euroopan ns. ydinkäytäviin, joihin on mahdollista saada merkittävä EU:n rahoitus.

Suurin sallittu akselipaino nostettiin 250 kN:iin 14.12.2014 rataosilla Tampere–Jämsänkoski, Jämsä–Kaipola ja Tampere–Kokemäki–Rauma.

Rautatieliikennepaikkojen välisestä vaihtotyöstä tulivat voimaan 14.12.2014 uudet ohjeet. Nyt viidellätoista lyhyehköllä rataosuudella voidaan liikennöidä vaihtotyönä, mutta liikennöinnille on haettava etukäteen kapasiteetti junaliikenteen tapaan. Nämä rataosuudet ovat Lappeenranta–Lauritsala, Pieksämäki–Naarajärvi, Joensuu–Onttola, Nurmes–Porokylä, Kontiomäki–Ämmänsaari, Kontiomäki–Vuokatti, Iisalmi–Soinlahti, Lahti–Heinola, Turku–Raisio–Naantali, Jyväskylä–Vaajakoski, Hanko–Dynamiittivaihde, Kuopio–Sorsasalo, Toijala–Valkeakoski, Äänekoski–Suolahti ja Jämsä–Jämsänkoski. Valtaosilla näistä voidaan liikennöidä myös junina. Vaihtotyössä ei kuitenkaan tarvita veturinkuljettajaa, vaan radio-ohjatun yksikön kuljettajana voi toimia pätevyydet omaava vaihtotyönjohtaja. Suurin sallittu nopeus on muun vaihtotyön tapaan 35 km/t.

Karjalan lennosto järjesti Ilmavoimien joukkokoulutuskauden päättöharjoituksen (JPH 2/14) 25.11.–5.12.2014 Varkauden tukikohdassa Joroisissa. Tähän liittyen tuotiin Joroisiin harjoituksen tarpeisiin kaksi FDF:n liikenteeseen asettamaa Sob-y -vaunullista lentokerosiinia. Vaunut haettiin pois Joroisista harjoituksen jälkeen 8.12.2014. Joroisiin jäivät siellä jo pitkään olleet noin 40 säiliövaunua.

Venäläisiä uuden vuoden tilaus- ja lisäjunia ajettiin 27.12.2014–11.1.2015 välisenä aikana 22 junaparia, mikä on selkeästi edellistä vuodenvaihdetta vähemmän, jolloin junia kulki 39 paria. Nyt junista 17 ajettiin Helsinkiin, kolme Kuopioon ja enää vain kaksi Rovaniemelle. Määrän vähenemisen lisäksi osa junista oli sangen lyhyitä. Esimerkiksi Helsinkiin ensimmäisenä 27.12.2014 tulleessa junassa oli kaavaillun 15 vaunun sijasta vain kuusi vaunua. Tällä kertaa lisäjunia vedettiin rajan yli myös TEM18V-parivedoilla. Normaalisti kyseisiä vetureita käytetään vain tavaraliikenteessä.

Matkamessujen yhteydessä 17.–18.1.2015 ajettiin Viking Linen tilauksesta ylimääräinen Vikingin väreissä oleva pendelijuna periaatteessa puolen tunnin välein Helsingin ja Pasilan välillä. Matkalippuna toimi Viking Club -kortti.

Selänpään asemarakennuksesta Savon radalla julkaistiin oma kirjansa 29.11.2014. Siinä kerrotaan sanoin ja varsinkin kuvin aseman kunnostusremontista 2009–14. Julkaisussa esitellään myös Selänpäässä virassa olleita asemapäälliköitä.

Muurolan asemarakennus Rovaniemen radalla paloi tuhopoltossa 6.12.2014. Junaliikenne oli poikki Muurolan kohdalla klo 6–10. Ratalaitteet eivät vaurioituneet palossa. Yksityisomistuksessa, mutta tyhjillään ollut rakennus tuhoutui täydellisesti.

Lakalaivan alueelle Tampereelle selvitetään uuden Tampereen ”eteläisen” aseman sijoitusmahdollisuuksia ja kustannuksia. Asema tulisi lähelle Tampereen ohikulkutien ja pääradan risteämää.

Hanalan raiteenvaihtopaikan (Rekola–Korso-välillä) varustaminen kaukoliikenneraiteiden ja kaupunkirataraiteiden välisillä vaihteilla aloitettiin 2014 lopulla. Talvella valettiin ensimmäisinä uusien sähkörataportaalien perustukset. Vaihteet on katsottu tarvittavan Kehäradan käyttöön ottoon mennessä.

Havukoskelle Kehäradan erkanemisvaihteisiin asennettiin tammi–helmikuussa 2015 japanilaisvalmisteiset lumen paineilmapuhaltimet. Ne toimivat lisänä normaalien sähkölämmitysten ja lumisuojien rinnalla. Laitteet puhaltavat monilla pienillä suuttimilla kielten kannasta etuosaan siirtyvällä puhalluksella kielen ja tukikiskon välin vapaaksi lumesta ja jäästä. Puhallus tehdään automaattisesti jokaisen vaihteen käännön jälkeen ja tarvittaessa muutoinkin. Laitteita on jo käytössä Japanin rautateillä useita satoja. Ruotsissa Tukholman lähellä testataan samanaikaisesti Havukosken laitteita vastaavia laitteita.

Tikkurilan matkakeskuksen II-vaiheessa työt vaikuttavat lähinnä ykkösraiteen käyttöön. Entisestä asemarakennuksesta puretaan lipunmyyntitilat, mutta asetinlaiteosa säilyy ja pysyy käytössä. Lipunmyynti entisessä rakennuksessa päättyi 30.12.2014 ja alkoi uudessa kahden päivän muuton jälkeen 2.1.2015. Itse asemasilta avattiin yleisölle jo edellisenä päivänä. Asemakeskuksen ja Dixi-kauppakeskuksen vihkiäisiä vietettiin 13.1.2015 ja liikkeet avattiin asiakkaille 15.1.2015. Jatko-osan vaihe 2A toteutetaan 2015–16, vaihe 2B 2017 ja mahdollinen vaihe 3 hotelliosineen tämän jälkeen. Kun vaiheen 2A työt pääsevät vauhtiin, suljetaan eteläinen alikulkukäytävä väliaikaisesti.

Pohjanmaan radalla kaksoisraidetta avattiin marraskuussa 2014 yhteensä noin 18 kilometrin matkalle väleillä Kokkola–Matkaneva ja Kälviä–Riippa. Ensi kesänä kaksoisraide otetaan käyttöön Riipan ja Kannuksen välillä ja loppuvuodesta Matkanevasta Kälviälle, jolloin kaksoisraideosuus Kokkolasta Kannukseen on siis valmis.

Lumensulatuskenttä valmistui Ilmalan varikkoalueen pohjoispäähän helmikuun lopulla 2015. Kaukolämmön paluuvedellä toimivan sulatuskentän pinta-ala on 2500 m². Aikaisemmin lumet on ajettu lumijunilla Keski-Pasilaan, mutta se alue ei ole enää käytettävissä. Nyt Ilmalaan voidaan ajaa ilman sulatusta noin 100 000 m³ lunta, mutta sulatuksella noin 200 000 m³, mikä on aikaisempina talvina toteutunut maksimimäärä lunta.

Vaasan satamaraiteet otettiin uudelleen käyttöön 3.12.2014 Wärtsilän Venäjän kuljetuksia varten. Viime aikoina Vaskiluodosta on kuormattu vain raakapuuta ja raideyhteys laiturille on ollut katkaistuna. Käyttöönoton yhteydessä raiteistoa yksinkertaistettiin purkamalla tarpeettomia vaihteita.

Kyminlinnan uusi seisake Kotkassa on rakennettu radan länsipuolelle, kun vanha sijaitsee itäpuolella. Uudelle seisakkeelle tulee entistä pidemmän ja korkean laiturin lisäksi parkkipaikka 10 henkilöautolle. Myös muita Kotkan radan seisakkeita tullaan vihdoin uusimaan.

Kymin ratapihaa on supistettu sulkemalla useita raiteita seis-levyin. Liikennevirasto on tekemässä parhaillaan selvitystä muuallakin maassa ratapihojen tarpeettomiksi jääneiden sivuraiteiden kunnossapidon lopettamisesta. Ennen tätä kaikkien potentiaalisten liikennöitsijöiden tarpeet selvitetään.

Turun ratapihalla Logomon kohdalla vuosi 4.12.2014 Uudestakaupungista saapuneesta junasta tyypihappoa siten, että kaikki Turun junaliikenne pysäytettiin klo 17 jälkeen kolmeksi tunniksi. Huonosti suljetusta luukusta pääsi vuotamaan kymmenisen litraa happoa. Varmuuden vuoksi myös Ratapihankatu oli suljettu.

Kytömaalla pääradan opastimia on siirretty syksyn 2014 aikana näkemien parantamiseksi. Onnettomuustutkintakeskus on suositellut tätä siirtoa.

HELKA eli Helsingin vanhan kauko-ohjausjärjestelmän viimeinenkin osio poistettiin Riihimäellä käytöstä 16.12.2014. Nyt kaikki toiminnot tapahtuvat ESKOn eli Etelä-Suomen kauko-ohjauksen kautta.

Lattomeren teräsratasilta Pori–Mäntyluoto-välillä instrumentoitiin tammikuussa 2015 erilaisilla mittauslaitteilla Tampereen Teknisen Yliopiston mittaussillaksi. Mittausaineistolla voidaan arvioida tämän ja vastaavien sillan elinkaarta liikennekuormituksen alla.

Rautatievaihteiden teräsosat hankitaan valtion rataverkolle 2015 alusta alkaen Vossloh-Cogifer Finland Oy:ltä. Kolmivuotiseen sopimukseen kuuluvat sekä 60E1- että 54E1-kiskopainojen kaikki vaihteet. Tilaus on hyvin merkittävä Teijossa olevalle konepajalle. Viime vuosina valtaosa raskaiden 60E1-vaihteiden teräsosista on valmistettu VAE:n Itävallan ja Riian tehtailla. Kevyemmät 54E1-vaihteet on valmistettu Salon Teijossa.

Destia Rail on voittanut ratojen kunnossapitoalueiden 11 ja 12 viisivuotiset sopimukset. Aikaisemmin alueiden ratojen kunnossapidosta huolehti VR Track. Edellinen urakka alkaa 1.5.2015. Sopimus käsittää rataosat Oulu–Kontiomäki–Vartius, Kontiomäki–Kajaani–Iisalmi, Otanmäki–Murtomäki–Talvivaara, Kontiomäki–Vuokatti–Porokylä ja Kontiomäki–Ämmänsaari. Jälkimmäisen urakan alku on kiinni valitusprosessista. Alue käsittää Pohjois-Suomen Oulusta ylöspäin. Destia vastaa myös rataverkon kunnossapitoalueista 4 (Rauma–Tampere–Pieksämäki), 5 (Haapamäen tähti), 8 (Ylä-Savo) ja 10 (Keski-Suomi).

SeaWind Suomen viimeisenä kiskoilla varustettuna laivana siirrettiin vuodenvaihteessa 2014–15 TallinkSiljan toimesta Turku–Tukholma-reitiltä Helsinki (Vuosaari)–Tallinna-linjalle. Laiva aloitti uudella reitillä 8.1.2015. Turussa Ruotsin liikenteen 1435 mm raiteisto on pääosin jäljellä, mutta tasoristeykset on poistettu. Telinvaihtohalli on purettu. Vaunujen kuljetus junalautalla lopetettiin vuodenvaihteessa 2011–12.

Veturinkuljettajien työpisteet suunnitellaan poistettavan 2015 aikana Haminasta, Kemijärveltä, Kotkasta, Lappeenrannasta, Raumalta ja Vilppulasta. Lisäksi Karjaan työnaloituspiste siirrettäisiin Hankoon.

Tekninen valvomo ja Turvavalvomo otettiin käyttöön Liikenneviraston Pasilan tiloissa 12. ja 19.1.2015. Tekninen valvomo seuraa aluksi Kehäradan talotekniikkaa ja valtakunnallisesti kaikkia liikkuvan kaluston valvontalaitteita, jatkossa muitakin toimintoja. Turvavalvomo puolestaan valvoo asteittain lähiliikennealueen asemia, aluksi erityisesti Kehäradan liikennepaikkoja. Kummassakin on ostopalveluna 24 tunnin miehitys.

Junamyyjien tehtävä lakkaa 2015 aikana. Kauko- ja lähiliikenteeseen tulevien uusien konduktöörien koulutukseen ei enää sisälly vaihtotyönjohtajan koulutusta. Kaukoliikenteessä vaihtotyönjohtajan pätevyys tulee säilymään ainakin osalla nykyisistä konduktööreistä.

Allegro AE 781 hyytyi kolmeksi tunniksi Keravalle Kytömaan sillalle 2.1.2015 aamulla. Ilmalasta lähetettiin apuveturi auttamaan.

Finrail Oy eli rautatieliikenteen liikenteenohjausyhtiö siirrettiin 1.1.2015 alkaen pois VR-Yhtymän omistuksesta. Nyt se on itsenäinen valtionyhtiö (Resiina 4/2012 s. 42).

KRAO:n eli Kouvolan rautatie- ja aikuiskoulutuksen koulutustoiminta aloitettiin Kouvolassa tammikuun 2015 puolivälissä, osittain vielä Pasilasta tapahtuneen muuton keskellä. Kasarminmäen tiloissa on mm. omat salit veturisimulaattoreille ja liikenteenohjauskoulutukseen.

Radanpidon oppimisympäristö toteutetaan Kouvolaan. Liikennevirasto ja Kouvolan kaupunki solmivat 29.1.2015 tätä koskevan aiesopimuksen. Hankkeeseen kuuluu koulutushalli vaihteineen ja turvalaitteineen sekä ulos rakennettava sähköradan, tasoristeysten ym. koulutusalue. Luokkahuoneet ja sosiaalitilat ovat entisessä ratapuolen huoltotalossa. Lähtökohtana on, että oppimisympäristö on kaikkien alan kouluttajien käytössä. Hanke on tarkoitus saada valmiiksi syksyllä 2016.

Destia Railin Rataopisto on myyty 8.12.2014 tehdyllä liiketoimintakaupalla Proxion Plan Oy:lle. Liiketoiminta siirtyi Proxionille 1.1.2015.

Ulkomaalaiset matkanjärjestäjät näyttäisivät tämän hetken tietojen mukaan järjestävän yhden laajan rautatieharrastusmatkan Suomeen kesällä 2015. The Railway Touring Company markkinoi lähinnä höyryvetureilla 3.–11.7.2015 ajettavaa matkaa. Sen sijaan The Locomotive Club of Great Britain (LCGB) on ilmoittanut, etteivät aikaisemmista suunnitelmista poiketen järjestäkään Suomen matkaa. Liioin PTG Tours Ltd ei ole varmistanut aikaisemmin suunnittelemaansa matkaansa. Myös PTG:n viime vuoden Ruotsin matka peruuntui, koska se olisi ollut samaan aikaan, kun asetinlaitepalo sotki liikenteen Tukholman ja Uppsalan välillä. Englantilaisten mukaan Trafikverket ei myöntänyt kapasiteettia retkijunan siirtämiseksi lähtöpaikkaan ja reitti olisi kulkenut Tukholmasta Uppsalaan.

Porvoon Museorautatielle kaavaillaan vanhantyyppisiä, mutta uudella tekniikalla toteutettuja tasoristeysten varoituslaitteita neljään tasoristeykseen. Ohjaus tapahtuisi samalla tekniikalla kuin Toijala–Valkeakoski-välillä huomiolaitteissa. Porvoon Museorautatiellä noudatetaan tästä keväästä alkaen samoja pätevyysvaatimuksia kuin muullakin rataverkolla. Matkustajaliikenne tapahtuu junaliikenteenä ja sille haetaan kapasiteetti normaaliin tapaan. Porvoon liikennepaikka jää kuitenkin liikenteenohjauksen ulkopuolelle.

Noark-pienoismallimaailma Porvoon Ilolassa (Sanismäentie 2, 07280 Ilola) laajentaa toimintaansa kesäksi 2015 uudella ulkoalueella. Sisänäyttelytilojen lisäksi jatkossa asiakkaiden on mahdollista itse matkustaa Noarkin ulkoradalla. Sähkökäyttöinen rata on hankittu käytettynä.

Helsingin metron M300-sarjan tulevista uusista metrojunista tuli vuodenvaihteessa myyntiin 1:87 pienoismalli. Nelivaunuisen junamallin on toteuttanut yhteistyössä esikuvajunien valmistajan CAF:n kanssa espanjalainen Mabar Tren S.L. (www.mabar.es). Pienoismallijunassa on yksi moottoriteli toisessa päätyvaunussa ja se on varustettu 8-napaisella dekooderi- eli digitaalivastaanotinliitännällä. Ajovaloja ei ole, mutta halukkaita itserakentelijoita varten junassa on liitännät LED-valaistusta varten. Pienoismallit on valmistettu Kiinassa. Niitä myy mm. helsinkiläinen Mallikauppa. CAF toimittaa HKL:lle 20 nelivaunuista junaa. Junan pituus on 88,22 metriä ja se voi ottaa 228 istuvaa ja 560 seisovaa matkustajaa.

Mestarimallit toi joulun alla markkinoille H0-rakennussarjat lyhyistä 18,6-metrisistä Em- ja CEm-makuuvaunuista ja keskipitkästä 20,8 metriä pitkästä Eis-päivävaunusta. Mestarimallit (http://www.mestarimallit.com) on espoolainen pienoismallitoimisto, joka on jo muutaman vuoden ajan tuottanut rakennussarjoja suomalaisista rautatieaiheista H0- ja N-mittakaavoissa (1:87 ja 1:160, vastaavasti). Valikoimiin kuuluu vetureiden, vaunujen ja niiden yksityiskohtien lisäksi myös rakennuksia ja muita suomalaiseen rautatiemaisemaan kuuluvia rakennelmia aina 1860-luvulta nykypäivään. Rakennussarjat ovat piensarjoja ja koostuvat tyypillisesti metallisyövytteistä ja metalli- ja polyuretaanivaluista. Perinteisistä muovimalleista tuttuja polystyreeniosia ei ole niiden vaatimien muottikustannusten vuoksi. Varsinkin viime aikoina rakennussarjojen helppoon koottavuuteen on panostettu: veturien koneistot tulevat valmiina ja saattaapa tavaravaunun kori olla kokonaisena valettu. Rakennussarjoja on saatavana Mestarimallien lisäksi ainakin Suomen Rautatiemuseosta ja Tampereen Risteysasemalta.

UUTISIA ULKOMAILTA

Rail Baltica

Viron, Latvian ja Liettuan hallitukset päättivät 28.10.2014 perustaa uuden RB Rail -yhteisyrityksen, jonka tarkoituksen on toteuttaa normaaliraiteinen nopea rautatie Puolasta Kaunaksen, Riikan ja Pärnun kautta Tallinnaan. Liettuassa Kaunaksen ja pääkaupungin Vilnan välinen rautatie täydennetään samalla kahdelle raideleveydelle. Ensimmäisen osuuden työt Puolan rajalta Kaunaksen tavaraterminaalille ovat jo käynnissä. Virossa rakennustyöt alkavat suunnitelmien mukaan 2017 tai 2018 ja viimeisenä Latviassa 2020.

Viro

Viron ja Venäjän välinen matkustajaliikenne on vähentynyt niin paljon, että Go Rail on pyytänyt valtiota tukemaan harjoittamaansa liikennettä vedoten naapurimaiden välisen yhteyden tärkeyteen.

Elronin FLIRT 1408 koetteli Balti Jaaman raidepuskimen lujuutta aamulla 9.1.2015. Pienen jarrutuksessa tapahtuneen herpaantumisen aiheuttama törmäys hajotti vastassa olleen puupalkin, joka hajotessaan vaurioitti automaattikytkimen päällä olevaa sähkökoppaa ja painoi korin alaosaa sisään. Henkilövaurioita ei koitunut ja junakin oli liikenteessä jo parin päivän kuluttua.

Venäjä

Venäjän rautatien henkilökilometrit ovat vähentyneet 2014 merkittävästi, esim. ajalla tammikuusta lokakuuhun 7 %. Vähennys oli suurta erityisesti kaukoliikenteessä.  Tästä syystä mm. yöjunat 15/16 Moskova–Budapest ja 59/60 Moskova–Sofia lakkautettiin ainakin toistaiseksi 14.12.2014 alkaen. Edellistä osittain kompensoi viikoittain kulkuun tullut Moskova–Brest–Varsova–Bratislava–Budapest-yhteys. Matkustajamäärät ovat laskeneet selvästi myös Venäjältä Suomeen suuntautuvassa liikenteessä.

Ruotsi

Viimeinen Northland Resourcesin malmilla lastattu laiva kuormattiin Narvikin satamassa 21.10.2014. Läheltä Suomen rajaa Kaunisvaarasta louhittu malmi kuljetettiin ensin autokuljetuksina Svappavaaraan ja sieltä rautateitse Norjan Narvikiin laivattavaksi. Alun perin yhtiö suunnitteli konkreettisena vaihtoehtona kuljetusten hoituvan Suomen puolella Kolarin rataa ja edelleen Kemiin, mistä laivalla eteenpäin. Liikenne oli alkanut tammikuussa 2013. Kuitenkin 2014 aikana rautamalmin hinta laski 40 %, mikä pakotti toiminnan lopettamiseen.

MTR Expressin on tarkoitus aloittaa nopea henkilöliikenne Tukholman ja Göteborgin välillä maaliskuussa 2015. Stadler luovutti yhtiön ensimmäisen Flirt-junan 18.10.2014 ja viimeisen eli kuudennen pitäisi tulla luovutukseen elokuussa 2015. Ensimmäinen aikataulukoeajo Tukholman ja Göteborgin välillä ajettiin 10.11.2014. Kaupallinen liikenne alkaa kahdella junarungolla ja neljällä junaparilla. Lisäyksiä liikenteeseen on tulossa 20.4. ja 10.8.2015 alkaen. X74-tyypin junien suurin nopeus tulee olemaan 200 km/t. Toisin kuin kilpailijansa SJ:n X2-junissa, ei X74-junissa ole kallistuvia koreja, mutta vastapainona kiihtyvyys on X74-junissa selvästi kilpailijan junia parempi. Junissa on luonnollisesti kaukoliikennesisustus. Hongkongilainen MTR (Mass Transit Railway) on liikennöinyt jo 2009 alkaen Tukholman Tunnelbanaa eli metroa.

Gotlands Hesselby Jernvägin radanrakennus Romaan on valmistumassa. Radan raideleveys on 891 mm. Rautatien vihkiäisiä vietetään helatorstaina 14.5.2015. Samassa yhteydessä on tarkoitus harjoittaa tiheää avajaiserikoisliikennettä neljä päivää 14.–17.5.2015. Radalle on toteutettu mielenkiintoisella tavalla eri ikäkausien turvalaitteita esikuvanaan Gotlannin saarella aikanaan käytössä olleet turvalaitteet. Roman asemalle tulee valo-opastimin toteutettu turvalaite lähtö-, tulo- ja esiopastimineen. Roma kungsgårdenin asemalla on teräsrakenteinen Ruotsille tyypillinen T-semafoori, joka on kytketty myös tasoristeysturvalaitokseen. Kambshagstorpissa ja Munkebossa on yksinkertainen peltinen seisakeopastin. Tulen asemalla on myös T-semafoori, mutta se ei ole suorassa yhteydessä muihin turvalaitteisiin. Tulen sorakuopalla on ns. levyopastin, Eken seisakkeella puolestaan on toisentyyppinen levyopastin. Hesselbyn isohkolla asemalla on T-semafoori, mutta vaihteet ovat lukitsemattomia, koska paikalla on aina miehitys junaliikenteen aikana.

Ruotsin sähköisen rautatieliikenteen 100-vuotisjuhlia vietetään tänä vuonna Gävlen ja Ängelholmin rautatiemuseoissa päätapahtuman olleessa Gävlessä 12.–13.9.2015. Eräs vetonauloista tulee olemaan sveitsiläisen ”Krokotiilin” Ce 6/8 III nro 14305 vuodelta 1926 liikennöinti Ruotsissa. Veturi tuodaan junalautalla Trelleborgiin ja hinataan Ängelholmiin. Siellä se varustellaan Ruotsin liikenteeseen. Veturi ajaa omin voimin Gävleen, josta se vetää yleisöajoja mm. Tukholmaan. Liikenteessä tulee olemaan myös lukuisia ruotsalaisia sähköveturiveteraaneja.

Sveitsi

Gotthardin uuden tunnelin kiskotus valmistui 31.10.2014. Osassa tunnelia on ollut koeajoja jo vuoden verran. Syksyllä 2015 koeajot laajenevat koko tunneliin. Uusi Gotthardin rautatie ja 57 km pitkä tunneli vihitään käyttöön kesäkuussa 2016. Käyttöönotto tapahtuu vaiheittain siten, että joulukuussa 2016 koko pitkämatkainen liikenne siirretään uuteen tunneliin. Tällöin vanhalle Gotthardin radalle jäävät vain tunneittain kulkevat taajamajunat.