KALUSTOMUUTOKSET TAMMIKUU–MAALISKUU 2015

Uudet valmistuneet

• 1 Edo (50108697613)
• 3 ERd (50108897724–50108897726)
• 1 Habins
• 8 Snps

Muutetut

• 23 Occ sarjaan Sps
• 7 Sp sarjaan Sps

Romutetuiksi merkityt

• 29 Gbln
• 128 Hkb
• 8 Ome

Hylkäys-/romutuspäätös

• 3 Ei (27001, 27012 ja 27013)
• 6 Ein (23199, 23207, 23217, 23221, 23223 ja 23271)
• 4 Eip (23131, 23146, 23148 ja 23149)
• 3 Rbkt (26902–26904)

Siirretty seisomaan

• 1 Dv12 (2622) varaosalähteenä Pieksämäellä

Sr1 3090 vaurioitui 6.2.2015 klo 9.15 melkoisesti toisesta ohjaamostaan H 461:n törmättyä heti Kokemäen asemalta lähdettyään dumpperiin Isotalon tasoristeyksessä km 285+145. Veturinkuljettaja jäi joksikin aikaa puristuksiin. Dumpperi katkesi kahteen osaan. Rata avattiin uudelleen liikenteelle klo 15.30 niin, että H 467 voitiin ajaa Poriin. Veturi tuotiin korjattavaksi Hyvinkään konepajalle.

Sr1 3052 syttyi 16.3.2015 Toijalasta lähdettyään tuleen kentänheikennysvastusten kuumennutta liikaa. Veturi veti puutavarajunaa T 3655. Paikalle tarvittiin palokunta ja juna hinattiin myöhemmin 2 Dv12:lla pois Tampereelle. Samana päivänä pääradalla kulki Kehäradalta tuleva kolmen kiskokuljetusvaunun juna, jota veti Tka8 584 ja työnsi Tka8 569. Viimeksi mainitun takapään kardaaniakselin yläpään laakeri leikkasi kiinni, minkä seurauksena syttyi pieni palo. Juna saatiin Jokelan sivuraiteelle, mistä vaurioitunut Tka8 hinattiin myöhemmin aputeliä käyttäen Hyvinkään konepajalle.

Sr3-veturit tulevat saamaan kulunvalvonnaksi eurooppalaisen ETCS-järjestelmän mukaisen Siemensin Trainguard 100 -veturilaitteen ja Ansaldo STS:n kehittämän STM2N-sovittimen, joka mahdollistaa nykyisten JKV:n ratalaitteiden lukemisen. Ansaldo STS Sweden AB ja Saksan Siemens Erlangenissa solmivat tästä sopimuksen 28.1.2015. Laiteyhdistelmää käytetään, kun veturit liikennöivät nykyisellä junien kulunvalvonnalla varustetuilla JKV-radoilla. Sitten, kun ensimmäinen suomalainen kaupallinen ETCS-rata on rakennettu 2020-luvun puolenvälin tienoilla, veturi voi hyödyntää ETCS-veturilaitetta ilman STM:ää.

USr3 eli Vectron-koeveturi tuotiin Hankoon 21.3.2015 eli peräti 10 päivää etuajassa. Se hinattiin Saksan läpi Münchenistä Rostockin satamaan leveäraidetelien alla olleilla normaaliraiteisilla apulaveteilla. Siirtojunan veturina oli Railadventuren 103 222. Sr3-sarjaveturitkin tullaan aikanaan kuljettamaan näin Münchenistä Itämeren sopivaan satamaan. Rostockista matka jatkui 19.3.2015 lähteneellä Finnlinesin m/s Merchantilla (IMO 8020604) Hangon Länsisatamaan. USr3 91 80 6193 971-9 laskettiin leveäraidekiskoille Hangossa klo 14 ja jo klo 17.50 se lähti Dv12 2647:n vetämänä kohti Helsinkiä. Mittausvaunu A 17 toimi jarruvaununa, koska sähköveturin toinen teli oli ilman jarruja ja ajomoottoreita oleva mittapyöräkertateli. Veturin ensiesittely oli Helsingin päärautatieasemalla 7.4.2015. Samassa yhteydessä Siemens luovutti tulevan Sr3:n H0-pienoismallit VR Groupin toimitusjohtajalle Mikael Arolle ja Veturimiesliitolle. Huhtikuun puolivälissä aloitettiin testiohjelma, aluksi käymällä Hyvinkäällä mittauksissa ja Laajakankaan koeraiteistolla Kontiomäellä. Vectron saapui Kontiomäen Laajakankaan testiradalle 19.4.2015 illalla. Testattavaa ja A 17 mittausvaunua työnsi Dv12 2740. Testiajot alkoivat seuraavana päivänä. Kulkuominaisuuskoeajoissa rataosilla Kerava–Lahti–Kouvola, Orivesi–Jyväskylä ja Tampere–Seinäjoki käytettiin kalustokokoonpanoja Sr2+n×2-kerroksinen IC-vaunu+A 17+USr3 ja Sr2+USr3+A 17+n×2-kerroksinen IC-vaunu. Mittaukset teki Siemensin tilauksesta Interfleet, käytännössä Ruotsin SJ:n entinen mittausryhmä. Näiden kulkuominaisuusajojen jälkeen mittapyöräkerrat vaihdetaan tavallisiksi ajomoottorillisiksi pyöräkerroiksi, jotka myös jarruttavat. Mittapyöräkerrat jäävät Suomeen VR:lle tulevaisuuden tarpeita varten. Koeveturi palautettaneen Saksaan loppukesällä, alustavasti elokuussa. Helsinkiläinen Mallikauppa (www.mallikauppa.fi) on tilannut juuri tätä veturia esittävän H0-pienoismallin, joka saadaan myyntiin syksyllä 2015.

USr3-merkinnän U tarkoittaa ulkomaille rekisteröityä veturia. Saksassa rekisteröidyillä vetureilla ei ole kirjaintunnusta. Siellä veturisarjat eritellään numeerisesti ja tulleen Vectronin koeveturin sarja on 193. Sarjaa osoittava numero on upotettu yksikkötunnisteen tekniseen osaan 91 80 6193 971-9. Yksikkönumeron perässä on D-PCW, missä D = Saksan maatunnus ja PCW = Siemensin VKM-tunnus. Trafin RAHKAT-kalustorekisterijärjestelmä ei hyväksy alasarjaa, jolla ei ole sarjatunnusta, eli se on pakollinen. RAHKAT hyväksyy sarjatunnuksen niin kirjain- kuin numeerisessa muodossa. Koska veturi ei ole vielä Sr3, vaan saksalainen veturi, on sille annettu virtuaalinen tunnus USr3, jota käytetään mm. koeajoluvissa.

Sr3-vetureista ensimmäinen saapunee Suomeen tammikuussa 2016. Korin mitoitus on sama kuin USr3:ssa, eli veturi on selvästi kapeampi ja matalampi kuin mitä Suomessa yleensä on totuttu. Muutoin siihen tulee lukuisia talvikäyttöön kuuluvia lisäsuojauksia, joita koeveturissa ei vielä ole.

Sm3-juniin tehdään entisten tupakkakoppien paikalle invapaikkoja. Muutosta ei kuitenkaan tehdä kahteen prototyyppijunaan 7X01 ja 7X02.

Sm5-junat tulevat saamaan noin kolmen vuoden kuluessa violetin tarroituksen. Oranssi väri säilyy metron tunnusvärinä, vihreä raitiovaunujen ja sininen pääkaupungin bussien värinä.

Tka7-sarjaa on laitettu 1.5.2015 alkaen seisomaan kymmenen, eli numerot 187, 189, 190, 193, 195, 197, 198, 202, 211 ja 218. Koneet on varastoitu Pieksämäen ratapihalle.

Tka8 567 ja Uad-vaunu 82552-1 suistuivat kiskoilta 30.4.2015 Hakkilan sorakuopan raiteella Tikkurilassa. Syynä oli toisen kiskon kiinnityksen pettäminen ja tästä seurannut raiteen leviäminen. Työkone ja vaunu saatiin kiskoille raidenosturin ja raivausauton avulla. Raidetta käytetään vielä radanpidon kuljetuksiin.

Fennia Railin uudet veturit ovat rakenteilla CZ LOKO:n tehtailla Česká Třebovássa. Veturit valmistuvat loppukesällä ja syksyllä. Tšekissä tehtäviä hyväksyntätestejä ja siirtoa varten ne varustetaan väliaikaisilla 1435 mm:n teleillä. Vetureissa on vanhojen Puolassa käytettyjen S200-vetureiden alustat ja ne saavat tilapäisen rekisteröinnin Tšekkiin. Vastaavia uudestaan rakentamisia CZ LOKO on tehnyt aiemmin useaan maahan, mm. Tšekkiin ja Latvian rautateille LDZ:lle. Veturit hyväksytään modernisoiduilta osin eurooppalaisten YTE-vaatimusten mukaan ja Suomi-hyväksyntä tulee perustumaan ristiinhyväksyntään Tšekistä Suomeen. Vetureille on tehty rekisteröintivaraus Suomeen sarjamerkinnälle Dr18.

Vetureiden alkuperäiset valmistusnumerot, valmistusvuodet ja aiemmat numerot ovat:

• Veturi 774.711
  • Alkuperäinen numero: S200-252
  • Valmistusnumero: 8443
  • Valmistusvuosi: 1988
• Veturi 774.712
  • Alkuperäinen numero: S200-264
  • Valmistusnumero: 13068
  • Valmistusvuosi: 1983
• Veturi 774.71
  • Alkuperäinen numero: S200-257
  • Valmistusnumero: 12679
  • Valmistusvuosi: 1983

Fennia Rail Oy sai liikenne- ja viestintäministeriöltä 26.3.2015 toimiluvan tavarankuljetukseen rautateillä. Fennia Rail on ilmoittanut käyttävänsä tavarankuljetuksissa omistamiaan dieselvetureita ja vuokrattuja vaunuja.

Hv1 555 Prinsessa täyttää 2015 sata vuotta. Veturi pyritään siksi saamaan näkymään tänä vuonna Suomen Rautatiemuseon tapahtumissa normaalia useammin. Varsinainen 100-vuotisjuhla on Rautatiemuseopäivän yhteydessä 9.8.2015. Museon Leena-veturilla on tarkoitus ajaa lisäksi lauantaisin heinäkuussa ja Leenan päivänä 22.7.2015.

Tk3 1141:n tenderi on tuotu Lohjan asemalle. Entisen Hangon muistomerkkiveturin tenderi ja hytti hankittiin pari vuotta sitten salolaiselta romuttamolta Lohjan veturitallille, missä tenderiä on kunnostettu näyttelyesineeksi. Se on nyt yleisön nähtävissä aseman kupeessa.

Transtech tulee toimittamaan myös loput kaksikerroksiset vaunut, joilla korvataan siniset vaunut 2019 loppuun mennessä. Toimitukseen tulee kuulumaan niin päivävaunuja, makuuvaunuja kuin autonkuljetusvaunujakin. Hankinta osaltaan varmistaa myös Kolarin yöjunaliikenteen jatkumisen. Aiesopimus asiasta solmittiin 13.3.2015.

Valtteri-perinnejunan liikennöintikausi alkoi 27.3.2015, kun se kulki reitillä Hyvinkää–Lohja–Karjaa–Lohja–Turenki–Hyvinkää. Kyseessä oli pohjoismaisten rautatiemuseoiden yhteistyöhön liittynyt ajelu.

Teräsmatkustajavaunut, jotka siirrettiin 3.3.2015 Oulusta Imatralle junassa MV 10814 romutettaviksi, paloiteltiin Imatrankoskella Ovakon raiteistolla maalis–huhtikuun aikana. Konepeikko Oy:n romuttamat vaunut olivat Eip 23131, 23148, 23149, 23152; Ein 23192, 23195, 23198, 23199, 23202, 23207, 23210, 23217, 23221, 23223; EFit 23524, 23538, 23553; Rbkt 26904, Ei 27001, 27012 ja 27013. Ilmalasta Imatralle 8.4.2015 ajetusta hylkyvaunujunasta MV 10817 oli 22.4.2015 käsittelyyn otettu jo ensimmäiset vaunut, Rbkt 26902 ja 26903. Muut junassa siirretyt vaunut olivat Eip 23146; Ein 23200, 23209, 23271; EFit 23527, 23537; Rkt 23830 ja Ei 27017. Ne kaikki on romutettu huhti–toukokuun aikana. Seuraava vaunusiirto kulki 29.4.2015, jolloin junassa MV 10817 Imatrankoskelle tuotiin Ilmalasta romutettavaksi Ei-vaunut 27008, 27014–27016 ja 27018, Ein 23234, EFit 23556, Rkt 23834 sekä Rbkt-vaunut 26905 ja 26906.

Emx 60 10 9969 001 on uusi Osg-suurkuormausvaunun huolto- ja sosiaalitilavaunu. Vaunu on entinen CEmt 24087. Se otettiin käyttöön, kun Lavianvuoren uudelle sähköasemalle Valkeakoskelle toimitettu Siemens AG:n valmistama 275,5 tonnin painoinen 400 kV:n suurmuuntaja kuljetettiin rautateitse Vuosaaren satamasta Riihimäelle 23.–24.1.2015 välisenä yönä sekä seuraavana yönä Riihimäeltä edelleen Valkeakoskelle. Satamaradan tunnelista johtuen kuljetus matkasi sähkövedolla Vuosaaresta Keravan tulo-opastimelle saakka, minkä jälkeen vetovastuun otti Dv12 2511. Muuntaja siirrettiin maanantaipäivän aikana Osg-vaunusta kumipyörälavetille ja illalla edelleen Valkeakosken asemalta Lavianvuoren sähköasemalle kolmen kuorma-auton vetäessä ja yhden työntäessä. Toijalassa päivystystehtävissä toiminut Dv12 2719 saapui Valkeakoskelle maanantai-iltana klo 20.55 noutamaan Osg- ja Emx-vaunut. Valkeakoskelta vaunusto lähti paluumatkalle Toijalaan ja edelleen Tampereelle klo 21.40.

Tavaravaunujen varustaminen päätyheijastintarroilla etenee hyvää vauhtia. Alkukeväällä 2015 jo noin 3500 vaunussa oli tarrat. Tarrat perustuvat Onnettomuustutkintakeskuksen suositukseen.

Sdggnqss-w -vaunun ulottumakoeajoja ajettiin maaliskuussa 2015 monilla rataosilla. Erikoisuutena 13.3.2015 mittausjuna kävi jopa Niinisalossa. Koeajoilla haluttiin todentaa vaunun soveltuvuus kuormattuna nykyistä laajemmalle osalle rataverkkoa. Niinisalon radalla tehtiin myös tämän pitkän vaunun virtapiirikokeita, koska radan tasoristeysvaroituslaitteissa on maan lyhimpiä keskieristysosuuksia.

Uad-vaunuja on kavennettu 1435 mm:n raideleveydelle ja maalattu Pieksämäen konepajalla. Kuusi vaunua, nrot 82503, 82505, 82506, 82508, 82510 ja 82517, siirretään Ruotsiin kesän aikana. Vuonna 2010 Uad-vaunuja siirrettiin Ruotsiin neljä eli numerot 82504, 82521, 82523 ja 82526.

Uusia tukemiskoneita on tulossa kesän aikana ainakin kaksi kappaletta Suomeen. Destia Railille on tulossa Plasser & Theurerilta vaihteentukemiskone ja Komsor saa uuden yhden pölkyn 09-16 -satelliittikoneensa sepeliharjalla varustettuna Itävallasta heinäkuussa.

Kolarin yöjunat päätettiin ajaa helmikuusta Oulusta pääsääntöisesti Dv12-vedolla ja sähkönsyöttö hoitaa aggregaattivaunulla. Kävi kuitenkin niin, että kalustokierrossa kahden Dv12:n polttoaine ei riittänytkään paluumatkalle, vaan veturit jouduttiin tankkaamaan Kemissä. Dr16-veturit otettiin uudelleen käyttöön ja sesonkikaudella esim. lauantaisin kaikki kolme kolarilaista on ollut kahdella Dr16:lla, satunnaisesti yksi juna on ollut Dv12-vedolla. Sen verran muutoksia tuli, että osaan Dr16-vetoisista juniin liitettiin aggregaattivaunu. Näin saadaan vetureille lisää tehoja, polttoaineen kulutus pienenee eikä vetureita tarvitse sammuttaa sähkökaapelin kytkemistä varten, kun ajetaan junarunkoon kiinni.

Porin sekä Toijala–Turku-radan viimeisetkin pikajunat muuttuivat IC-vuoroiksi 29.3.2015 alkaen. Samalla siniset vaunut poistuivat Porin vakioliikenteestä.

Keltaiset lipunmyyntimerkit poistettiin huhtikuun 2015 mittaan HSL-alueen asemilta. Muutos ei koskenut VR:n vyöhykeliikennettä väleillä Kirkkonummi–Karjaa, Kerava–Riihimäki, Kerava–Lahti eikä Riihimäki–Lahti. HSL:n lippujen myynti lähijunissa päättyy 2016 lopussa.

Halpabussiliikenne ja sitä kautta muunkin kaukolinja-autoliikenteen voimakkaasti alentunut hintataso on asettanut merkittäviä haasteita rautateiden henkilöliikenteelle. Tilanne on kohtuullinen reiteillä, missä rautateillä on selvä nopeusetu, kuten pääradan ja oikoradan suunnilla, mutta varsinkin rantarata on ongelmallinen. Helsingin ja Turun välillä kulkee tuhatkunta bussivuoroa viikossa eikä juna pysty merkittävästi pidemmän reittinsä ja yksiraiteisuuden takia kilpailemaan matka-ajalla. Ainoa rautateiden kilpailukyvyn säilyttävä ja sitä parantava ratkaisu olisi ns. tunnin juna eli uusi nopea rata Lohjan kautta.

Etelä-Suomen junaliikenne häiriintyi pahoin 3.3.2015, kun Sm2:n virroitin vaurioitti ajolankaa Linnunlaulussa rantaradan puolella klo 7.15 juuri ruuhka-ajan alettua. Päivän mittaan peruttiin noin 200 junavuoroa. Sähköt olivat poissa tunnin verran kaikilta raiteilta Helsingin ja Oulunkylän/Huopalahden väliltä. Junayksikkö saatiin pois vauriopaikalta dieselveturin avustamana noin klo 12.30. Ratajohdon korjaukset valmistuivat noin klo 15. Liikennettä supistettiin klo 18 asti.

Kaupunkiradan liikennettä jouduttiin supistamaan 13.5.2015 aamu- ja iltaruuhkassa Helsingin ja Keravan välillä. Syynä oli Tikkurilan asemarakennuksen purkutöiden yhteydessä asetinlaitteeseen valunut vesi. Kaikki I- ja K-junat korvattiin N-junilla, joiden kokoonpanoina olivat mm. 4 x Sm1–2 ja 3 x Sm5.

Pääradan junaliikenteessä peruutuksia ja isoja myöhästymisiä perjantai-iltapäivällä 15.5.2015. Häiriö johtui Sm1–2-kalustolla Keravan suuntaan ajetun kolmeyksikköisen K-junan hajoamisesta ensin Pukinmäkeen ja sen jälkeen Oulunkylän vaihdekujaan, kun sitä yritettiin ajaa tyhjänä varikolle Ilmalaan. Klo 15.30–16.30 junaliikenne oli lähes pysähdyksissä Oulunkylän kohdalla. Häiriö aiheutti myöhästymisiä ja peruutuksia niin lähi- kuin kaukoliikenteessä. Junien myöhästely jatkui iltaan asti.

Puiden järjestelmälliset raivaukset ratojen varsilta näyttävät jo tehonsa. Suoma-myrsky 8.4.2015 aiheutti voimakkuudestaan huolimatta sangen vähän ja nopeasti korjattuja vaurioita rautateille. Monin paikoin puita kaatui niin, että latvat hipoivat junia, mutta tämä ei estänyt liikennöintiä varoitettuna. Riskipuiden kaatoa jatketaan edelleen intensiivisesti. Myrskyjen suurimmat haitat rautateille ovatkin nyt yleisen sähköverkon katkeamiset, jotka akkujen tyhjennyttyä saattavat pimentää asetinlaitteita ja tievaroituslaitoksia. Silloin tällöin puiden kaato on herättänyt paikallista vastustusta; käytännössä tilanteessa palataan nyt entiseen, jolloin ratojen varsilla oli laajat raivaukset höyryvetureiden kipinöiden aiheuttaman metsäpalovaaran takia. Nyt taas suojellaan mm. ratajohtorakenteita. Raivaukset ovat myös tuoneet esille kulttuuriympäristörakenteita, esim. Lahti–Kouvola-välillä Pietarin radan alkuperäiset kiviaidat ovat jälleen hyvin junasta nähtävissä. Ratojen varsien raivaukset toki myös helpottavat junien kuvausmahdollisuuksia.

Ruotsin kuningaspari matkusti 5.3.2015 Helsingistä Lappeenrantaan ylimääräisellä junalla P 607. Kalustona oli Sr2 3222 + Edfs 28331 + Edb 28436 + ERd 28726.

Salpausselälle ajettiin jälleen kisajunapari Helsingistä 7.3.2015 useamman vuoden tauon jälkeen. Kun hiihdon MM-kilpailut järjestetään 2017 Salpausselällä, kaavaillaan tapahtumaan jälleen laajempaa kisajunaliikennettä. Tällä kertaa junan operoi Haapamäen Museoveturiyhdistys omalla kalustollaan. Veturina oli Dr13 2343.

Haukivuoren junapysäytysten palautuskeskusteluja on käyty keväällä Mikkelin kaupungin, liikenne- ja viestintäministeriön, VR:n ja alueellisten liitojen välillä. Haukivuori on eri asemassa kuin esimerkiksi Lievestuore, mistä myös poistettiin junapysähdykset viime vuonna. Lievestuoreelle liikennöivät Jyväskylän paikallisliikenteen bussit, mutta Haukivuorelle ajavat vain talviset koulubussit ja kutsuvuorot.

Tolstoin kulkupäiviä on supistettu vähentyneen Venäjän liikenteen takia. Juna ei ole lähtenyt loppukeväänä enää lauantaisin 25.4, 16.5, 23.5. ja 30.5.2015 kummastakaan päästä. Kesällä ajetaan taas päivittäin, mutta elleivät matkustajaluvut lisäänny riittävästi, 5.9. alkaen joulusesonkiin saakka ajetaan jälleen vain kuudesti viikossa. Lauantaisin määräasemilleen saapuvat junat lähtevät paluumatkalle vasta sunnuntaina. Junan normaalikokoonpano on lyhennetty kuudeksi matkustajavaunuksi.

Sähköradan käyttökeskusten toiminnat siirtyivät 10.3.2015 alkaen VR Track Oy:ltä Finrail Oy:lle tai tarkkaan ottaen sen 100-prosenttisesti omistamalle Finlogic-tytäryhtiölle. Käyttökeskukset sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Kouvolassa ja Oulussa. Niissä työskentelee yhteensä 25 henkilöä.

100191Kehäradan JKV-koeajot aloitettiin 15.2.2015, ja niitä jatkettiin useina öinä tästä eteenpäin. Samalla jyrkimmissä alamäissä tehtiin kaluston jarrutustestejä. Mielenkiintoisin rasituskoeajo tehtiin 5.–6.4.2015. Tällöin ajettiin kahdella yhteenkytketyllä Sm5:llä, joissa molemmissa oli maksimikuorma. Kuormana käytettiin hiekkasäkkejä. Maksimikuormatuilla FLIRTeillä testattiin kiihtyvyyttä nousuissa, jarrutuksia laskuissa sekä paikallaan pysymistä jyrkimmissä kohdissa. Yön aikana mitattiin myös poikkeustilanteen kulkuaikoja ajamalla seis-käsitteessä olevien opastimien ohi. Tämän lisäksi testattiin myös kahden yksikön vajaatehoilla-ajoa. Kaikki kokeet onnistuivat hyvin ja FLIRT osoittautui erinomaiseksi mäkisen radan junaksi. Koeajojen perusteella HSL päätti, että Kehäradan junat pysähtyvät kaikilla väliliikennepaikoilla. Muutaman pysähdyksen pois jättäminen ei olisi riittävästi säästänyt aikaa, jotta kierrossa tarvittavaa kalustoa olisi voitu vähentää. Junien suosiota lisännee mm. se, että linjaa 615 lukuun ottamatta HSL:n bussilinjojen päätepisteeksi lentoaseman sijaan tulee Aviapolis ja matkustajat matkatavaroineen pääsevät vaihtamaan junaan yhden asemavälin (1 km) ajaksi.

Kehäradan uudet asetinlaitteet sijaitsevat Ruusumäessä ja Ruskeasannassa. Tietokoneasetinlaitteet ovat Thalesin toimittamia. Niitä kauko-ohjataan muun eteläisimmän Suomen tapaan Pasilan ohjauskeskuksesta.

Myyrmäen aseman peruskorjauksen avajaisia vietettiin 20.3.2015. Silkkinauhan leikkasi Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen.

Päivärannan entinen läppäsilta Kuopiossa poistetaan radasta juhannuskatkon aikana. Talvella siltakannelta on jo poistettu sähkörataportaaleja sekä piikattu koneiston sisältävän maatuen sivuseinää.

Oulun vetokaluston pesuhallin rakennustyöt ovat edenneet Nokelassa niin pitkälle, että huhtikuun alussa halliin ryhdyttiin asentamaan pesulaitteita.

Destia Rail Oy:llä on nyt hoidettavanaan puolet rataverkon 12 kunnossapitoalueista. Uusimpana DR voitti kunnossapitoalueen 8 eli Ylä-Savon kunnossapidon seuraavaksi viideksi vuodeksi. Urakka alkaa 1.11.2015 ja päättyy 30.10.2020. Siihen kuuluvat rataosat Pieksämäki–Iisalmi, Pieksämäki–Joensuu, Huutokoski–Savonlinna ja Viinijärvi–Siilinjärvi. DR oli alueella jo aikaisempikin kunnossapitäjä. Kuluneena keväänä 1.5.2015 alkaen Kainuun ja Lapin alueet siirtyivät VR Trackilta Destialle. Destia vastaa myös rataverkon kunnossapitoalueista 4 (Rauma–Pieksämäki), 5 (Haapamäen tähti) ja 10 (Keski-Suomi). VR Track vastaa lopuista kuudesta alueesta eli eteläisimmästä Suomesta, Pohjanmaan radasta Ouluun sekä Karjalan radasta Nurmekseen asti.

Hallitus päätti 24.2.2015, ettei Pisara-radan rakennustöitä aloiteta ainakaan pikimmiten. Esityksenä oli muutaman miljoonan aloitusrahoitus jo vuoden 2015 lisäbudjettiin.

Seinäjoki–Oulu-perusparannushanke etenee niin, että joulukuussa 2015 voitaneen nopeus nostaa Ylivieska–Liminka-välillä 200 km:iin/t. Nyt tätä nopeutta voidaan jo ajaa Lapuan ja Kokkolan välillä lukuun ottamatta Pännäisten liikennepaikkaa, missä nopeus nostetaan tämän vuoden lopussa. Näillä näkymin vuoden 2016 lopussa nousevat Seinäjoki–Lapua- ja Liminka–Oulu-välit tähän nopeuteen. Viimeisenä 200 km/t otetaan käyttöön keväällä 2018 Kokkola–Ylivieska-välillä, jolloin ratahanke on kokonaan valmis.

Tikkaperä Hirvinevan ja Limingan välillä km:llä 720+741 avattiin liikenteelle 18.3.2015. Junakohtauspaikalla on yksi pitkä sivuraide, jolle liikennöidään kummassakin päässä olevien poikkeavalla raiteella 60 km/t sallivien YV60-500-1:14 -vaihteiden kautta. Uusi Ahonpään liikennepaikka Vihannin ja Ruukin välillä otetaan puolestaan käyttöön 2016 lopulla.

Isokylän liikennepaikka Kemijärven ja Patokankaan välillä pidetään avoinna raakapuuliikenteelle siihen asti, kunnes Patokankaan uusi terminaali valmistuu 2016. Sähköistys rakennetaan Isokylään saakka tänä vuonna. Patokankaan sähköistys valmistuu ensi vuonna, jolloin koko sähköistys Kemijärveltä eteenpäin otetaan käyttöön.

Kyrölän seisakkeen nimi muuttuu Ainolaksi 1.7.2015 alkaen. Järvenpään kaupunki maksaa rautatieliikennepaikan kiinteiden opasteiden muutokset.

Huutokoski–Savonlinna-rata katkaistaan 1.9.2015 alkaen Laitaatsillan uuden syväväylän rakentamisen myötä. Rata on poikki vähintään väylätöiden ajan; aikanaan nähdään, rakennetaanko Laitaatsiltaan suuri ja kallis rautatiekääntösilta vai jääkö rata pysyvästi poikki. Liikennöidyn radan rajat tulevat olemaan Rantasalmen itäisen tulosuunnan pääopastin ja Savonlinnan vastaava läntinen opastin. Kallislahden linjavaihde lakkautetaan samalla.

Rautatiemuseon vanhat rakennukset siirtyvät mahdollisesti Liikennevirastolta Senaatti-kiinteistöille. Valtion kiinteistöstrategian mukaan kaikki muut kuin operatiivisen toiminnan rakennukset tulee luovuttaa Senaatille. Ns. uudet rakennukset ovat Rautatiemuseon säätiön omaisuutta.

Nummelan asemarakennuksen ostajat suunnittelevat avaavansa siihen kahvilan. Naapuriaseman Lohjan asemakahvilan aamuaukiolo on osoittautunut niin suosituksi, että Ventelän Resiina avataan nyt ma–pe jo klo 6.00. Lauantaisin rautatiehenkinen kahvila avataan klo 8 ja sunnuntaisin klo 10. Kannanotot Karjaa–Hyvinkää-radan henkilöliikenteen palauttamisesta tunnin vuorovälin periaatteella ovat lisääntyneet Lohjan alueen yleisönosastokirjoituksissa.

60E1-kiskopainon vaihteet toimitetaan syksystä 2015 alkaen niin, että kielisovitukset koneistetaan Vossloh-Cogifer Nordicin Ystadin konepajassa Ruotsissa, kielisovitukset, risteykset ja vastakiskosovitukset kokoonpannaan saman yhtiön Teijon konepajalla Salossa ja viimeisenä vaiheena koko vaihteet pölkytetään ja varustellaan Pieksämäen vaihdehallilla. Viime vuosina teräsosat on toimitettu pölkytykseen VAE:n Latvian ja Itävallan konepajoilta sekä Vossloh-Cogiferin Ranskan konepajoilta. Nyt työ siis siirtyy Ruotsiin ja Suomeen. Kevyemmät 54E1-kiskopainon vaihteiden teräsosat on valmistettu jo pitkään Teijolla.

Vääksyn kanavan eteläpäässä, valtatie 24:n sillan läheisyydessä osittain puuston suojassa on pystyssä hyvin säilynyt mekaaninen levyopastin. Opastimen levyllä ja kaasuvalolla on ohjattu kanavan liikennettä. Samanlaisia opastimia on käytetty rautateillä esi- ja vaihdonkielto-opastimina. Max Jüdelin vuonna 1912 julkaisemassa rautateiden opastinjärjestelmäkuvastossa (Einzelbauarten der Weichen- und Signal-Stellerei) löytyy kaaviokuva, joka vastaa Vääksyn opastinta. Vääksyn kanava on valmistunut kolme vuotta Pietarin radan rakentamisen jälkeen, vuonna 1871. Resiina-lehti ottaa mielellään vastaan ja julkaistavaksi mahdollisia lisätietoja opastimesta ja sen käyttöhistoriasta. Kiinnostavaa olisi myös tietää onko vastaavia opastimia käytetty muualla vesiliikenteessä. Yhteydenotot toimitus[ät]resiinalehti.fi.

Kansainvälisen Museorautatieliiton eli Fedecrailin nuorten kesäleiri järjestetään tänä vuonna Unkarissa, 2016 Saksassa ja 2017 alustavasti Suomessa. Vuoden 2014 hyvien kokemusten mukaisesti tänäkin vuonna alan yhdistykset Suomessa lähettävät leirille edustajansa. Osanottajien tulee olla 15 vuotta täyttäneitä ja aktiivisia jollain museorautatiellä tai rautatiemuseossa kotimaassaan.

Suomen Rautatiemuseon tämän vuoden erikoisnäyttely kertoo InterRail-lipulla matkustamisesta. Lippu otettiin käyttöön 1972. Näyttely avattiin 23.4.2015. Hangon radan asemarakennukseen sijoitettu näyttely on esillä 27.12.2015 asti.

Metrojuna M301 tuotiin laveteilla Vuosaaren satamasta metrovarikolle 9.–10.3.2015. Nelivaunuisen junan ensimmäiset koeajot varikkoalueella aloitettiin 25.3.2015.

Vuosaaren metroaseman laituriovien purku saatiin päätökseen 17.3.2015. Ovet oli rakennettu asemalle metron automaattiliikennettä varten. Automatisoinnin hankintasopimus kuitenkin purettiin vuoden alussa.

Tampereen raitiotien rakentaminen lähestyy toteutusta. Tampereen kaupunki, Liikennevirasto ja Pirkanmaan ELY-keskus allekirjoittivat 17.3.2015 aiesopimuksen, jossa määritellään muun muassa tulevan rakennusprojektin budjetin jakautuminen kaupungin ja valtion välillä sekä rajataan kustannusten ylärajaksi 250 miljoonaa euroa. Lisäksi Liikennevirasto ja ELY-keskus lupaavat, että vuosina 2016–22 valtion talousarvioihin varataan määrärahaa raitiotiehankkeen toteuttamiseen. Raitiotien rakentamisen tarjouskilpailussa jatkaa 20.4.2015 tehdyllä päätöksellä kaksi konsortiota: Tarjoajaryhmittymä TRALLIssa ovat mukana VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy sekä alihankkijana Ratatek Oy. Puolestaan TRALAn muodostavat Lemminkäinen Infra Oy, Ramboll Finland Oy, Alstom Transport SA ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Raitiovaunujen hankinnasta on käynnissä oma tarjouskilpailunsa. Vaunutoimituksen jatkoneuvotteluissa ovat mukana seuraavat 11 tarjoajaa: Tangshan Railway Vehicle Co., Bombardier Transportation Sweden, Alstom Transport, Vossloh España, Stadler Pankow, Solaris Bus & Coach, Siemens, Skoda Transportation, Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles, Pesa Bydgoszcz ja Transtech. Lopullinen valinta vaunutoimittajasta tehdään ensi syksynä.

UUTISIA ULKOMAILTA

Ruotsi

Taistelu matkustajista alkoi toden teolla 21.3.2015 Tukholman ja Göteborgin välillä MTR Expressin aloittaessa liikenteen. Aluksi MTR Express tarjosi matkoja edullisimmillaan 99 kruunulla, SJ puolestaan 95 kruunulla. Aikaisemmin SJ:n tarjonnallaan vaatimattomat kaukoliikenteen kilpailijat Veolian ”Snälltåget” ja Blå Tåget eivät ole paljonkaan vaikuttaneet markkinoihin.

Islanti

Reykjavikin ja Keflavikin lentokentän välille suunnitellaan n. 50 km rautatieyhteyttä. Esiselvityksessä radan on laskettu tulevan kannattavaksi. Jos rakennuspäätös tehdään, työt voisivat alkaa 2018 ja rata avattaisiin 2024.

Viro

AS Go Railin lipunmyyntipiste Tallinnan päärautatieasemalla Balti Jaamalla muutti rakennuksen toiseen kerrokseen 30.1.2015.

Ukrainan kriisistä alkanut Venäjän tilanne ja venäläisten matkustajien vähentyminen näkyy ja tuntuu myös Virossa Go Railin vuodesta 1998 hoitamassa Viron ja Venäjän välisessä kansainvälisessä liikenteessä, joka on hiipumassa.

Tallinna–Pietari-pikajuna 812 ajettiin viimeisen kerran 11.5.2015 ja paluujuna 811 seuraavana päivänä. Tähän päättyi myös säännöllinen DR1B-junien käyttö Virossa, ellei oteta huomioon Valgassa käyviä latvialaisjunia. Go Railin johtajan mukaan tilanteen paraneminen saattaisi johtaa liikenteen aloittamiseen uudelleen, mutta tuskin enää DR1A/DR1B-kalustolla.

Tallinna–Moskova yöjunapariin 0004/34 ja 33/0005 lisättiin säännönmukaiseen kokoonpanoon kaksi RZD:n vaunua: toinen oli 54-paikkainen päivävaunu myyntinumerolla 19 ja toinen 56-paikkainen lepovaunu eli ns. avoin makuuvaunu (плацкартный вагон/platskartnyi vagon) numerolla 20. Vaunut lähtivät ensimmäistä kertaa Moskovasta junassa 1.12.2014 ja seuraavana päivänä Tallinnasta. Lippuja näihin vaunuihin voi ostaa RZD:n verkkokaupasta. Vaunut tarjosivat virolaisvaunuja edullisemmat hinnat. Ravintolavaunun poistuttua junan vakiokokoonpanoksi jäi viisi vaunua.

Go Rail lopetti edellisestä huolimatta myös Tallinnan ja Moskovan välisen yöjunan. Eesti Raudtee neuvotteli Venäjän Rautateiden RZD:n tytäryhtiön (Federalnaja Passažirskaja Kompanija, FPK/Федеральная пассажирская компания; Фпк) kanssa liikenteen jatkamisesta siten, ettei junan kulkuun olisi tullut katkoksia. Go Rail oli ilmoittanut myyvänsä lippuja omaan junaansa 18.5.2015 asti. Viimeinen yhtiön juna lähti Tallinnasta Moskovaan 17.5. ja paluujuna Moskovasta 18.5.2015. Kaikesta huolimatta sopimusta junan jatkamisesta ei vielä saatu, mutta neuvottelut jatkuvat. Junaan olisivat tulleet venäläisen operaattorin vaunut. Tallinnan ja Narvan välillä vetäjänä olisi ollut Go Rail, joka kuitenkin tässä vaiheessa irtisanoi 41 työntekijäänsä. Go Raililla on kolme TEP70-veturia. Yhtiön muu liikkuva kalusto romutettaneen lukuun ottamatta katsastettuja yksiköitä, joilla on siis vielä mahdollista järjestää esim. tilausajoja. Myös vaunujen myynti/vuokraus lähinnä ulkomaille on mahdollista.

AS EVR Cargo on vuokrannut käyttöönsä kaksi alkuperäisesti tilaamaansa ja sitten perumaansa kiinalaisvalmisteista DF7G-E -vaihtoveturia.

AS Edelaraudtee nosti tavaraliikennetariffejaan huomattavasti. Tästä huolimatta asiakkaat allekirjoittivat sopimukset, joten yhtiön sinänsä vaatimaton tavaraliikenne näyttäisi jatkuvan ainakin toistaiseksi. Vuonna 1997 perustetun yhtiön matkustajajunaliikenne loppui 31.12.2013 (Resiina 1/2014, s. 8–11).

AS Eesti liinirongid (Elron) avasi maaliskuussa uudistuneen ja entistä avaramman lipunmyyntipisteensä Tallinnan päärautatieasemalla Balti Jaamalla. Lipunmyyntiajat pidennettiin samalla niin, että lippuja voi ostaa kassalta joka päivä klo 7.00–21.30. Muutostyöt alkoivat vuoden alussa ja niihin liittyi myös Go Railin myyntipisteen siirtyminen toiseen kerrokseen.

Elron ja Tallinnan kaupunki solmivat vuoden 2015 toukokuun loppuun voimassa olevan sopimuksen, joka pidensi Tallinnan asukkaiden ilmaista matkustamisoikeutta toisessa luokassa kaupungin sisäisillä junamatkoilla. Kuten aiemminkaan, tällaista matkustusoikeutta ei ole pikajunissa eikä kauemmaksi suuntautuvan matkan osana.

Elronin kesäjunayhteys Koidulasta Piusaan toimii tänä vuonna 1.5.–27.9.; tutustumisaikaa Piusan nähtävyyksiin jää n. kolme tuntia ja matkan voi tehdä saman päivän aikana Tallinnasta asti.

Kesäaikataulu 31.5.2015 alkaen poistaa Tallinnan ja Pärnun väliä matkustavilta junanvaihdon Lellessä yhtä junaa lukuun ottamatta. Välille lisättävän kesäjunaparin menosuunta Pärnuun on vaihdollinen muiden kahden mennessä Tallinna–Viljandi-junan toisena yksikkönä.

Elron harkitsee kolmen uuden, nykyistä korkealuokkaisemman, viisivaunuisen matkustajajunan hankintaa Tallinnan ja Tarton välille. Juna olisi FLIRT-pohjainen. Toinen luokka vastaisi suunnilleen nykyistä ensimmäistä luokkaa. Ensimmäistä luokkaa taas kehitettäisiin edelleen esimerkiksi istumaväljyyttä lisäämällä ja yhdistämällä junan päissä olevat osastot samaan vaunuun. Junassa olisi todennäköisesti myös baariosasto. Toteutuksen eteneminen on kiinni valtiolta tulevasta rahoituksesta. Päätös tehtäneen kesäkuun 2015 kuluessa, jolloin junat tulisivat käyttöön vuonna 2018. Tuohon mennessä Eesti Raudtee saa Tapa–Tartto-radan perusparannettua, joten silloin pikajunat saattaisivat ajaa välin alle kahteen tuntiin. Uudet junat myös vapauttaisivat nykykalustoa ruuhkaisimmille reiteille, joille lisäkapasiteettia on suunniteltu saatavan myös mahdollisilla lisävaunutilauksilla lyhyisiin yksiköihin.

CAF:n raitiovaunu 501 (Moonika) aloitti linjaliikenteen Vana-Lõunan pysäkiltä 31.3.2015 klo 13 linjalle 3 Tondi–Kadriorg. Sopimuksen mukaan ensimmäinen vaunu tuli saada ajoon viimeistään vasta 22.5. Viralliset vastaanotot ovat kuitenkin viivästyneet teknisten ongelmien takia; mm. superkondensaattorin ohjaus on ollut häiriöaltista. Todellisuudessa linjallekin päästetyt vaunut ovat usein olleet pois liikenteestä. Yleisöäänestyksen perusteella uudet vaunut saavat Moonikan lisäksi seuraavat nimet: Anna (503), Annika, Eerika, Elise, Jaanika, Kadri (505), Karmen, Katariina, Koidula, Lydia (504), Linda, Maarika, Maria, Paula (502), Teele, Tiina (506), Triin ja Viivika. Nimet vaunuille kohdennetaan myöhemmin toimitusten edistyessä. Kahdeskymmenes nimi julkistetaan viimeisen vaunun toimittamisen yhteydessä 2016.

Venäjä

Venäläiset rautatiet hankkivat enenevässä määrin uudet tavaravaunut 25 tonnin akselipainolle. Esimerkiksi UWC (United Wagon Company) valmisti 2014 jo 30 % uudisvaunutuotannostaan uusilla amerikkalaistaustaisilla Barber-teleillä, jotka sallivat entistä raskaamman akselipainon ilman rataan kohdistuvien rasitusten nousua. Ensimmäiset vaunut ovat korkealaitaisia avovaunuja ja viljan yms. kuljetuksessa käytettäviä hoppereita. Näitä vaunuja liikennöi jo Suomessakin, mutta toistaiseksi vain normaaleilla akselipainoilla. Uutta kalustoa testattaneen lähiaikoina Suomessa täydellä 25 tonnin akselipainollaan.

SO- ja L (СО ja Л) -sarjojen höyryvetureita on käytetty Pietarin järjestelyratapihoilla nyt toista vuotta säännöllisesti; useamman tuhannen tonnin junia saattaa siirtyä ratapihojen välillä höyryvedossa. Käytössä on ollut sekä hiili- että masuttipolttoisia koneita, ja varikolla on myös remontissa kaksi veturia, S^U ja TE (С^У ja ТЭ). Syynä liikenteeseen on perinteen vaalimisen lisäksi myös koulutustarkoitus.

Pietarin ja Moskovan välillä yhdessä yöjunaparissa siirryttiin 1.2.2015 alkaen kaksikerroksisiin makuuvaunuihin. Junarungoissa on 14 vaunua. Ensimmäisenä uusia kaksikerrosvaunuja on jo käytetty Moskovan ja Adlerin välisessä yöjunaparissa.

Tolstoista tutut RIC-makuuvaunut otettiin käyttöön myös Moskova–Pariisi-junassa 25.1.2015 alkaen. Talvella juna lähti Moskovasta maanantaisin, torstaisin ja sunnuntaisin ja Pariisista tiistaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin. Kesällä lähtöjä on kummastakin päästä viidesti viikossa.

Venäjälle kuuluvan Sahalinin saaren koko vetokalusto uusitaan. Ratojen raideleveys on japanilaisperäinen 1067 mm. Saarelle toimitetaan 40 sarjan TG16M (ТГ16М) -sarjan dieselveturia. Tänä vuonna toimitetaan 14 veturia, seuraavana vuonna 17 ja loput 2017. Vetureissa on varauduttu saaren ratojen muuttamiseen leveäraiteisiksi. Tämä tapahtuu vetureissa yksinkertaisesti vaihtamalla telit. Ratoja perusparannetaan parhaillaan asentamalla niille uusia ratapölkkyjä, joissa on kiinnitykset sekä 1067 että 1524 mm raideleveyksille. Tällä hetkellä jo noin 60 % yhteensä 805 km pitkästä rataverkosta on varustettu näin.

Iso-Britannia

Brittiläinen Skandiapilen-lehti kertoo maaliskuussa ilmestyneessä numerossaan 1990 Suomesta Englantiin vietyjen 12 höyryveturin varsin huonosta kohtalosta. Yhtään niistä ei ole kunnostettu täysin valmiiksi. Useidenkin siirtojen jälkeen vetureiden sijoitus oli 2014 lopussa seuraava:

• Vr1  792        Enfield Timber Co, kehys paikalla, kattila Newcastlessa ulkoisessa kunnostuksessa
• Vr1  794        C. Blumson Ltd, Barking
• Vr1  799        Sellingde, huonossa kunnossa
• Hr1 1008      Epping & Ongar Railway Ltd, Ongar
• Hr1 1016      Hra David Buckin yksityisalue, Fifield, ajokunnossa lyhyellä raiteella
• Tr1 1060       Ongar, odotti siirtoa Long Marston Military Railwaylle
• Tr1 1077       Webb Truck Equipment, Acton
• Tk3 1103      Summercourt Scrap Yard, Summercourt, tenderi hautautunut romujen sekaan
• Tk3 1134      Sellingde, huonossa kunnossa
• Tk3 1144      Bressingham Gardens, kunnostetaan ulkoisesti parkkialueella
• Tk3 1151      Sellingde, huonossa kunnossa
• Tk3 1157      Sellingde, huonossa kunnossa

Italia

Viimeinen kaupallinen ajo ETR450:llä (ks. Resiina 3/2014, s. 51 op. alakuva), eli Suomenkin Pendolinojen esi-isällä, ajettiin 6.1.2015 yksiköllä nro 03 Roomasta Reggio Calabriaan yhteensä 26 käyttövuoden jälkeen. Tämä yksikkö lähti 31.3.2015 omin voimin Reggio Calabriasta saapuakseen seuraavana päivänä Bolognaan. FS:n (Ferrovie dello Stato Italiane/Italian valtionrautatiet) tarkoituksena on museoida juna, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että tilanpuutteen takia 9-vaunuinen juna joudutaan lyhentämään 6-vaunuiseksi. Viimeisinä vuosina ETR450 -junien kallistustekniikka ei varaosapuutteen takia enää ollut käytössä. Myös Saksan DB:n sarjan 610 diesel-Pendolinot poistettiin liikenteestä aikataulukauden vaihteessa viime joulukuussa. Tämä yhteensä 20 junan sarja oli valmistettu 1991–92.

Kiina

Kiinassa on pian maailman suurin rautatiekaluston valmistaja, kun CNR ja CSR ovat yhdistymässä. Uusi nimi tulee olemaan CRRC Corporation. Uusi yhtiö ylittää tuotannossaan Alstomin, Siemensin ja Bombardierin. Kiinalaiset toimittavat jo nyt rautatiekalustoa USA:han ja Itä-Eurooppaan perinteisten Aasian ja Afrikan markkinoidensa lisäksi. Tuotteisiin kuuluvat niin suurnopeusjunat, veturit, raitiovaunut kuin vaunutkin.