KALUSTOMUUTOKSET HUHTIKUU–HEINÄKUU 2015

Uudet valmistuneet

• 6 Edo (50108697614–50108697619).

Muutetut

• 77 Occ sarjaan Sps.

Romutetuiksi merkityt

• 3 CEift (2691–2693)
• 1 Cmc (24901)
• 8 EFit (23509, 23524, 23525–23527, 23537, 23538 ja 23553)
• 5 Ei (27001, 27012–27014 ja 27017)
• 5 Eift (23402–23406)
• 20 Ein (23015, 23017, 23020, 23022, 23031, 23034, 23192, 23195, 23198–23200, 23202, 23203, 23207, 23209, 23210, 23217, 23221, 23223 ja 23271)
• 7 Eikt (23601, 23606, 23609, 23611, 23612, 23615 ja 23616)
• 7 Eip (23131, 23142, 23145, 23146, 23148, 23149 ja 23152)
• 3 Eit (23075, 23086 ja 23124)
• 4 Rbkt (26902–23905)
• 5 Rkt (23824, 23825, 23827, 23830 ja 23834)
• 3 Rt (23701, 23703 ja 23704)
• 4 BG
• 2 BGo
• 1 BH
• 4 BS
• 1 BSvs
• 3 Gbk
• 20 Gbkk
• 3 Gblk
• 4 Gbln
• 3 Gg
• 1 Hka
• 3 Hkb
• 1 Hkba
• 1 Gbk
• 3 Gblk
• 8 Ome
• 4 Sdm
• 1 Soek
• 1 Taimn
• 4 XG
• 1 Zaes-w

Hylkäys-/romutuspäätös

• 15 CEmt (24050, 24068, 24082, 24095, 24101–24105 ja 24109–24114)
• 10 Ei (27002–27004, 27006, 27008, 27010, 27011, 27015, 27016 ja 27018)
• 19 Ein (23191, 23201, 23206, 23211, 23225, 23228, 23233, 23234, 23237, 23239–23244, 23247, 23249, 23272 ja 23273)
• 9 Eip (23151, 23153, 23163, 23164, 23166, 23262, 23263, 23265 ja 23266)
• 8 EFit (23545, 23549–23551, 23554, 23556, 23558 ja 23559)
• 1 Rbkt (26906)
• 9 Rkt (23821, 23828, 23829, 23831–23833, 23836, 23838 ja 23840)
• 5 Gbln
• 1 Gbls
• 1 Oa
• 4 Obrk
• 2 Ome
• 1 Shmmn
• 6 Shmmn-t
• 5 Tad
• 8 Uac

Myyty

1 Rkt (23839) HMVY.

Romutettavaksi vuonna 2015

Imatralle on siirretty romutettavaksi vuoden 2015 aikana seitsemässä eri siirtojunassa yhteensä 79 vaunua:

• Eip 23131, 23146, 23148, 23149, 23152, 23163, 23166, 23262, 23263 ja 23266 (yhteensä 10 kpl)
• Ein 23191, 23192, 23195, 23198–23200, 23202, 23206, 23207, 23209–23211, 23217, 23221, 23223, 23228, 23233, 23234, 23243, 23244, 23247, 23249, 23271 ja 23273 (24)
• EFit 23524, 23527, 23537, 23538, 23545, 23549–23551, 23553, 23554 ja 23556 (11)
• Rkt 23821, 23828, 23830, 23831, 23834, 23836, 23838 ja 23840 (8)
• CEmt 24050, 24068, 24082, 24095, 24101–24103, 24105, 24111 ja 24112 (10)
• Rbkt 26902–26906 (5)
• Ei 27001, 27002, 27008, 27010 ja 27012–27018 (11)

Siirtojunat (vaunut eivät ole todellisessa järjestyksessä):

• MV 10814 Oulu–Imatra tavara 3.3.2015 (21 vaunua: 23131, 23148, 23149, 23152, 23192, 23195, 23198, 23199, 23202, 23207, 23210, 23217, 23221, 23223, 23524, 23538, 23553, 26904, 27001, 27012 ja 27013),
• MV 10817 Ilmala–Imatra tavara 8.4.2015 (10 vaunua: 23146, 23200, 23209, 23271, 23527, 23537, 23830, 26902, 26903 ja 27017),
• MV 10817 Ilmala–Imatra tavara 29.4.2015 (10 vaunua: 23234, 23556, 23834, 26905, 26906, 27008, 27014–27016 ja 27018),
• MV 10817 Ilmala–Imatra tavara 27.5.2015 (10 vaunua: 24050, 24068, 24082, 24095, 24101–24103, 24105, 24111 ja 24112),
• MV 10817 Ilmala–Imatra tavara 17.6.2015 (10 vaunua: 23545, 23549–23551, 23821, 23828, 23831, 23836, 23838 ja 23840),
• MV 10817 Ilmala–Imatra tavara 5.8.2015 (8 vaunua: 23206, 23211, 23244, 23247, 23249, 23266, 23273 ja 27002).
• MV 10802 Oulu Nokela–Imatra tavara 9.9.2015 (10 vaunua: 23163, 23166, 23191, 23228, 23233, 23243, 23262, 23263, 23554 ja 27010.

 

Sr2 3231 vaurioitui etuosastaan Köyryjärventien tasoristeyksessä Viassa 2.7.2015 aamulla Kemijärvelle matkanneen P 265:n törmättyä sorarekkaan, jonka ohjaamo tuhoutui täysin. Auton kuljettaja lennätettiin helikopterilla hoitoon. Junassa olleet eivät loukkaantuneet. Myös vaunut saivat vaurioita. Kalusto ei suistunut kiskoilta, vaan hinattiin Rovaniemelle illalla klo 20 jälkeen.

Sr3-veturit ovat saaneet oman nettisivunsa http://www.sahkoveturi.fi. Sarjaveturit tulevat eroamaan Suomessa olleesta USr3-koeveturista ulkoisesti mm. korkeamman kattorakenteensa ja vahvennettujen päätyjensä johdosta. Kattoa on korotettu, koska veturin ilmanotto siirretään talviolosuhteiden takia ylös. Päätyvahvistukset taas johtuvat hirvi- ja porokolaririskistä. Sr3-vetureihin tulee myös radio-ohjaus.

USr3-veturilla ajettiin loppukeväällä ja alkukesällä kulkuominaisuusajot kahdesti, koska telien kiertovaimentimien asentoa vaihdettiin koeajojen aikana. Kulkuominaisuuskoeajojen jälkeen mittapyöräkerrat vaihdettiin normaaleihin pyöräkertoihin. Veturin vaikutusta radan sähkönsyöttöön testattiin matkustajajunakalustolla 30.6.2015 Sköldvikin radalla sekä 1.–2.7.2015 Helsingin ja Kouvolan välillä. Veturin palautus Saksaan siirtynee vuoden 2016 alkuun.

Sm1-junista olivat elokuussa aktiiviliikenteessä enää 6028, 6029, 6034, 6037, 6041, 6042, 6044–46 ja 6048–50. Ilmalassa olivat liikenteestä poistettuina 6001 (odottaa museointia), 6007, 6010, 6015, 6018, 6021–6023, 6026, 6027, 6030–6032, 6036, 6039, 6043 ja 6047. On kuitenkin varauduttu siihen, että tarvittaessa joku/joitakin näistä voidaan palauttaa vielä liikenteeseen.

Dr18-vetureista ensimmäinen, 774.711-6 eli 101, liikkui ensi kerran neitsytmatkallaan 25.6.2015 CZ LOKO:n tehtaalta Česká Třebová:sta Skalice nad Svitavou:n asemalle (noin 50 km). Seuraavana päivänä sitä koeajettiin Velim:n koeajoradalla Prahan itäpuolella. Veturissa oli väliaikaiset normaaliraiteiset telit. Se lähti tehtaalta matkaan kohti Suomea syyskuun ensimmäisellä viikolla ja hinattiin Ukrainan, Valkovenäjän ja Venäjän kautta Vainikkalaan. Veturi hinattiin rajan yli Vainikkalaan normaalissa tavarajunassa 22.9.2015. Lokakuun rautatien johto oli antanut operatiivisen määräyksen, minkä mukaan kuljetuksen Venäjän alueella tuli tapahtua tarkasti etukäteissuunnitelman mukaisesti ja kaikki mahdolliset poikkeukset hyväksyttää ylimmällä tasolla. Suomeen tultuaan Dr18:n ohjelmaan kuuluvat käynnit ensin Voikkaalla, sitten Laajakankaan testiradalla, kulkuominaisuuskoeajoissa Haapamäki–Jyväskylä-radalla, vaihdekokeissa Toijalassa sekä jarrutuskokeissa Hämeenlinnan ja Harvialan välillä. Kaksi seuraavaa veturia tuodaan suunnitelmien mukaan lokakuun loppuun mennessä. Veturit numeroidaan Suomessa Dr18 101–103. Niiden kotivarikoksi tulee Kotka. Fenniarail on hankkinut veturit niin, että valmistaja vastaa kaikista käyttöönottotesteistä. Dr18 on modifioitu malli CZ LOKO:n kotimarkkinoille valmistettavasta modernisoidusta veturityypistä 774.7. Tyyppiä on toimitettu kolme 2005–08 Sokolovská Uhelná:lle ja yksi 2009 SD-KD:lle.

Tv1 933 -projekti on saanut oman sivuston nettiin, http://tvyksi933.net. Toijalan veturimuseoon sijoitettu veturi oli lämpimänä ensi kerran tänä vuonna 30.5.2015, jolloin sen varusteita koekäytettiin hyvällä menestyksellä. Keväällä 2015 Jumbon pyöräkertoja mitattaessa todettiin, että toisen vetopyöräkerran laippoja on ohennettu peräti 9 mm. Asiakirjoja tutkittaessa todettiin, että veturityypille 3.10.1968 tehty muutos koski juuri toisen vetopyöräkerran pyöränrengasta. Osaluettelosta löytyi maininta ”laippa ohennettu” ja viittaus erilliseen piirustukseen, jonka mukaan tehty. Tämä merkinnee sitä, että syksyn 1968 jälkeen luokkakorjauksiin menneet Tv1:t saivat ohuet laipat ao. vetopyöräkertaan. Tämän vaikutusta nykyisiin rautatievaihteisiin tutkittiin Toijalan ratapihalla 29.6.2015 tehdyillä koeajoilla. Veturilla ajettiin mittalaittein varustetussa vaihteessa eri nopeuksilla. Tulosten mukaan veturi osoittautui kuitenkin sangen notkeaksi. Sen rasitukset vaihteeseen olivat vain hieman suuremmat kuin vertailukohteena käytetyn Dv12-veturin. Tv1:n kuormitus vaihteeseen oli likipitäen sama kuin myös mitatun kuormatun 4-akselisen raakapuuvaunun kuormitus. Samana päivänä vaihdekokeiden jälkeen Jumbolla ajettiin koeajo Valkeakoskelle sekä seuraavana päivänä Urjalaan. Trafi myönsi 15.7.2015 veturille (90 10 0009 033-1) käyttöönottoluvan museoliikenteeseen. Täten rataverkollemme tuli jälleen ”uusi” hyväksytty veturisarja.

Vr2 964:lle tehtiin alustava vesipainekoe Toijalassa 6.8.2015. Ankka osoittautui tiiviiksi. Veturi on tarkoitus laittaa ensi kesänä koekäyttöluvalla höyryyn. Toistaiseksi sitä ei ole tarkoitus laittaa liikenteeseen.

Porvoossa oleva höyrynosturi on kaavailtu sijoitettavaksi tulevaisuudessa Toijalan veturimuseoon. Sen siirto raiteita pitkin vaatii ensin liikennekelpoisuustarkastuksen. Vaihtoehtona on ollut nosturin myynti ulkomaille.

VR:n tavaravaunujen kaiteet muutetaan paremmin radio-ohjaustyöskentelyyn sopiviksi. Jo käynnissä oleva muutos koskee kaikkia vaunuja ja se parantaa työturvallisuutta.

Ex, Ein ja Ep-vaunut poistuvat vaunukierroista 25.10.2015 alkaen. Ex-vaunut korvataan pääsääntöisesti Ed-vaunuilla.

Edo-vaunut on 25.10.2015 alkaen suunniteltu junaan IC 77 Helsingistä Kouvolaan saakka sekä junan perässä että keskellä. Juna jakautuu Kouvolassa siten, että etupää jatkaa Joensuuhun ja takapää Kajaaniin ja kummassakin osassa on oma ohjausvaununsa. Alkuaan Kajaaniin menevä Sr2 oli tarkoitus sijoittaa osien väliin junan keskelle Helsingistä. Myöhemmin päätökseksi tuli liittää Kajaanin vaunujen vetäjä vasta Kouvolasta.

Rkt 23839 -ravintolavaunu on museoitu Haapamäelle. Vaunu siirrettiin Tampereelta Haapamäelle 24.6.2015.

Ttk1 99 10 9121 916-2 on Komsor Oy:n uusi raiteentukemiskone, joka saapui Plasser & Theurerin tehtaalta Itävallan Linzistä Hangon satamaan 11.6.2015. Kyseessä on konetyyppi 09-16 CSM, eli ns. yhden pölkyn satelliittikone. Se pystyy tukemaan linjaraiteella yhtä pölkkyä kerrallaan joko jatkuvatoimisesti tai perinteisellä pysähtyvällä menetelmällä. Koneen varustukseen kuuluu myös sepeliharja. Kyseessä on jo toinen tehdasuusi tukemiskone, jonka sonkajärveläinen perheyritys Komsor on hankkinut kahden vuoden sisällä. Ensimmäinen uusi kone, 2013 hankittu massiivinen Plasser & Theurer 08-475 4S sai nimen Pate, ja nyt hankitulle koneelle annettiin nimeksi luontevasti Late.

UTtk 99 26 0121 006-3 on virolaisen Leonhard Weiss RTE AS:n omistama Plasser & Theurer 08-275 Unimat 3S -tyyppinen vaihteen- ja raiteentukemiskone, jonka Destia Rail on vuokrannut käyttöönsä. Kone saapui Virosta Hangon satamaan 27.5.2015. Vuonna 2013 valmistusnumerolla 6000 valmistunut kone on sikäli erikoinen, että se on jo alkujaan suunniteltu käytettäväksi myös Suomessa. Käyttöönotto EU-Suomessa hoituu periaatteessa yksinkertaisesti käyttöönottoluvan laajennuksella, mutta käytännössä se edellyttää kuitenkin laajan dokumentaation toimittamista Trafille ja samoja testejä kuin uudenkin koneen käyttöönotto edellyttää. Konetta ei rekisteröidä Suomeen, mutta sille on tietoteknisistä syistä annettu Suomessa ”virtuaalinen kalustosarjatunnus” UTtk samaan tapaan kuin Sr3-veturin prototyypille. Tätä epävirallista tunnusta ei merkitä kalustoon. Sen sijaan koneen yksikkönumero ja lempinimi Troika ovat näkyvästi esillä koneen kyljissä ja päädyissä.

Tka7 208 on jo viidestoista Ruotsiin siirretty sarjansa edustaja. Ratakuorma-auton matka länsinaapuriin alkoi Teräspyörän konepajalta Voikkaalta 25.5.2015.

Helsingin käyttökeskus siirtyi 8.5.2015 Linnunlaulun tornista Pasilaan. Nyt Linnunlaulun rakennuksessa on jäljellä enää Helsingin asetinlaite.

Hanalan kauko- ja lähiliikenteen raiteiden väliset vaihteet asennettiin rataan viikonloppuina kesäkuun 2015 aikana. Vaihteet ovat tyyppiä YV60-900-1:18. Sähköratatyöt jatkuivat vielä heinäkuussa.

Kehäradan laaja pelastusharjoitus järjestettiin 23.5.2015. Tällöin mukana oli runsaat 400 vapaaehtoista. Lisäksi pelastuslaitos järjesti itselleen vielä uuden harjoituksen 29.6.2015, mutta tähän ei enää tarvittu ”matkustajia”. Rata luovutettiin liikenteenohjauksen piiriin 3.6.2015 klo 22.00, sitä ennen rakennusprojekti oli vastannut liikenteen järjestelyistä. Kehäradan juhlajuna ajettiin Helsingistä Tikkurilan kautta Aviapolikseen 16.6.2015 illalla. Ratajuhlat lähes 800 hengelle olivat Aviapoliksen asemalla. Kesäkuun viimeisenä päivänä Veturi-ohjelman jäsenille ym. ajettiin ”ensimmäinen matkustajajuna”. Varsinaisesti rata avattiin kaupalliselle liikenteelle 1.7.2015. Ensimmäinen juna oli Helsingistä klo 3.59 lähtenyt I-juna 9011. Sm5-yksiköillä 02+41+26 ajettu juna kääntyi Helsingissä ensimmäiseksi P-junaksi 8621. Trafi antoi radalle käyttöönottoluvan edellisenä päivänä. Perheille painotettuja avajaispäivän tapahtumia oli Helsingin, Tikkurilan, Leinelän, Aviapoliksen ja Kivistön asemilla.

M-junat jäivät historiaan 1.7.2015 alkaen. Edellisenä yönä viimeiselle M-junamatkalle osallistui tuhatkunta henkilöä. Junassa 8987 olivat Sm5-yksiköt 02, 41 ja 26.

Lentoaseman asema avattiin 10.7.2015 aamuliikenteen alkaessa. Siihen asti Kehäradan junat ajoivat aseman ohi pysähtymättä ja Aviapoliksen asemalta oli bussikuljetus lentoasemalle. Lentoasemallakin valmistui aluksi vain eteläinen sisäänkäynti. Lentoterminaalien sisäänkäynti valmistuu suunnitellusta lokakuusta huomattavasti myöhemmin, mihin saakka jo valmistuneelta sisäänkäynniltä on maksuton bussikuljetus T1- ja T2-terminaaleille.

IATA-koodiksi on raide- ja lentoliikenteen yhteistyön (”Rail Fly”) merkeissä kolme vuotta sitten vahvistettu Helsinki asemalle HEC (Helsinki Central), Tikkurilalle HVT (Helsinki-Vantaa-Tikkurila), Viipurille VBR (Vyborg) ja Pietarin Suomen asemalle FVS (Finlyandsky Vokzal Sankt-Peterburg). Tarve koodin käyttöön tuli 1.12.2014 käyttöön otettujen yhdistettyjen lento–juna-matkojen myötä. Näille Finnairin kansainvälisen lennon ja Allegro-matkan sisältäville matkoille myydään lippuja Finnairin Asiakaspalvelussa ja Finnairin lentoja myyvissä matkatoimistoissa. Yhdistettyjen matkojen merkitys korostunee Kehäradan myötä bussimatkojen jäädessä pois.

Parikkala–Savonlinna-välin henkilöliikennettä supistetaan 25.10.2015 alkaen. Aamun junapari sekä illan viimeinen pari jäävät pois. Muutoksella käytännössä lopetetaan päivämatkat junalla Savonlinnasta etelään ja samalla työmatkaliikenne Savonlinnaan. Ympäri maata lisääntynyt halpabussiliikenne on pakottanut VR:n karsimaan voimakkaalla kädellä henkilöliikenteen kustannuksiaan.

Matkustajajunia lakkautetaan 25.10.2015 alkaen kaikkiaan eri väleillä seuraavasti:

• Helsinki–Turku (satama): IC 943, IC 949, IC 953, IC 967, IC 973/S 977, IC 954, IC 958, IC 970 ja IC 974,
• Helsinki–Oulu: IC 43, IC 63 (lakk. Seinäjoki–Oulu) ja IC 48 (lakk. Oulu–Seinäjoki),
• Seinäjoki–Vaasa: H 455, H 441, H 445, H 451, H 442, H 450 ja IC 454,
• Turku–Tampere: IC 905, IC 911, IC 921, IC 927, IC 906, IC 922, IC 930 ja IC 934,
• Tampere–Jyväskylä: IC 83, IC 85, IC 910 ja IC 88,
• Jyväskylä–Kuopio: S 89 (jää kulkuun su) ja S 95,
• Parikkala–Savonlinna: H 741, H 751, H 740, H 748 ja H 750,
• Helsinki–Moskova–Helsinki: 31/32 jo aiemmin syyskaudeksi lakkautetut la-lähdöt molemmista päistä vuodenvaihteen sesonkiin saakka.

Lakkautusten lisäksi suunnitellaan lipunmyyntipaikkojen vähentämistä. Kaikkiaan tavoitteena on vähentää jopa n. 570 työpaikkaa. Lisäksi toteutetaan joitakin aikataulumuutoksia, mm. kaikkien Helsingin ja Turun välin kaukojunien Espoon pysähdykset siirretään Leppävaaraan.

Junaliikenteen ostosopimus päättyy 31.12.2015. Uudessa sopimuksessa 27.3.2016 alkaen Liikenne- ja viestintäministeriö ei enää ostaisi liikennettä reiteillä Joensuu–Nurmes, Tampere–Haapamäki–Keuruu, Jyväskylä–Haapamäki–Seinäjoki ja Varkaus–Joensuu. Supistuksia tulisi mm. osuuksille Riihimäki–Lahti, Karjaa–Hanko, Kouvola–Kotkan satama ja Kajaani–Oulu. Lähiliikenteessä Y-junat loppuisivat. H-junat muuttuisivat R-juniksi ja kaikki R:t pysähtyisivät myös Saunakalliossa ja Ainolassa. Matkustajajunapalvelut loppuisivat 28 paikalta. Säästöiksi on laskettu n. 12,3 miljoonaa euroa. Muutoksista tarkemmin seuraavassa Resiinassa.

Ekspress-juna on suunnitteilla Helsingin ja Turun väliseen työmatkaliikenteeseen maaliskuusta 2016 alkaen. Junan kalustona olisi Sm3 ja matka-aika kallistusominaisuutta hyödyntäen 1 t 33 min.

Ilmailumuseon kautta aikojen paras kävijämäärä saavutettiin heinäkuussa 2015. Oleellinen syy tähän on aivan museon kupeessa sijaitseva Aviapoliksen asema.

Kyrölän seisake sai nimen Ainola 1.7.2015 lukien. Uusi lyhenne on Ain. Järvenpään kaupunki maksoi kaikki kiinteiden opasteiden muutoskulut. Ainolan avajaisjuhlia vietettiin hieman ennakoiden jo 27.6.2015. Silloin aamupäivällä junissa sai matkustaa liputta Järvenpään ja Kyrölän välillä.

Naantalin radan kaupallinen liikenne päättyi toistaiseksi 1.7.2015 alkaen, kun VR lopetti Naantalin teräsvaraston rautatieliikenteen. Viimeinen vaunujen haku oli 2.7.2015. Naantalin satamaan ei ole ollut enää vuosiin liikennettä, vaikkakin aika ajoin uutta liikennettä on suunniteltu.

Parkano–Niinisalo-rataosaa ei suljetakaan aikaisempien suunnitelmien mukaan 13.12.2015 lukien, vaan se saa vielä lisäaikaa. Suunnitelmat tarkentuvat lähikuukausina. Sen sijaan Kihniön rata suljetaan heti rakenteilla olevan Parkanon raakapuuterminaalien valmistuttua (Resiina 3/2014, s. 46.)

Pännäisten asemarakennusta on peruskorjattu kesän aikana. Rakennus on suljettuna 30.10.2015 saakka. Restauroinnin viimeistelytyöt valmistuvat marraskuussa. Asema on maalattu perinteisellä hengittävällä pellavaöljymaalilla. Rakennus on saanut myös uuden tiilikatteen.

Mäntän asemarakennus on jälleen avoinna maanantaista perjantaihin 1.6.2015 alkaen, kun Matkahuolto aloitti siellä toimintansa.

Kyminlinnan uusittu seisake Kotkan radalla otettiin käyttöön 1.7.2015. Uusi laituri sijaitsee radan länsipuolella, kun entinen oli itäpuolella. Vanha laituri purettiin nopeasti uuden valmistuttua.

Tolsan uusittu seisake rantaradalla otettiin juhlallisesti käyttöön 15.8.2015. Ensimmäinen juna pysähtyi uudella seisakkeella klo 11.01.

Nummelan asemarakennukseen ei tulekaan kahvilaa (Resiina 2/2015, s. 61), vaan realisointiliikkeen toimisto ja pieni vanhan tavaran myymälä.

Pasila saa väliaikaisen aseman nykyisen aseman uudelleenrakentamisen ajaksi. Väliaikainen asemasilta rakennetaan noin 40 metriä nykyistä pohjoisemmaksi radan poikki. Laitureille tulee porras- ja hissiyhteydet. Väliaikainen asema valmistuu 2017 ja tulee olemaan käytössä 2017–19, jonka jälkeen se puretaan. Lipunmyynti, kioski ja WC tulevat väliaikaiseen rakennukseen Ratapihatien kupeeseen. Nykyistä rakennusta korotetaan ja se saa myös uudet liikesiivet raiteiden päälle. Hanke liittyy Keski-Pasilan rakentamiseen.

Jaalanka rataosalla Oulu–Kontiomäki avattiin linjavaihteena 27.7.2015. Rautatieliikennepaikan lyhenne on Jlk ja sijainti km 859+600. Linjavaihdetta hyödynnetään rataosan päällysrakenteen uusimisessa. Samasta syystä Kivesjärvelle rakennettiin kesällä kohtausraiteelta erkaneva uusi pistoraide.

Uusi automaattikuuluttajaääni otettiin käyttöön kaikilla asemilla ja seisakkeilla 1.6.2015 aamusta alkaen. Ääni on Eva Lönnbladin. Hänet valittiin tulevaksi kuuluttajaääneksi elokuussa 2014.

KUPLA eli kuljettajien päätelaite otettiin rinnakkaiskäyttöön kesäkuun puolivälissä 2015. Täysimääräiseen käyttöön ilman paperitulostetta se otetaan syksyn aikana.

Kettumäen ylikulkusillan uusiminen pääradan yli Hämeenlinnan pohjoispuolella valmistui 10.8.2015. Tie 57 oli ollut poikki siltatöiden takia joulukuusta 2014 alkaen.

Imatralla on otettu käyttöön ensimmäisenä uudentyyppisiä raiteiden rajamerkkejä. Kiskomerkinnän sijaan raiteen keskelle ratapölkyn päälle on kiinnitetty puna-keltainen V-muotoinen palkki.

Laajakankaan liikkuvan kaluston koeajokeskuksen vaaka otettiin käyttöön 16.6.2015. Ensimmäinen punnittu kiskokalustoyksikkö oli Komsorin Late-tukemiskone.

Apusiltaa käytettiin pitkästä aikaa ratatöissä menneenä kesänä. Kouvolassa säilytyksessä ollut apusilta kuljetettiin 6.5.2015 Louhiojan siltatyömaalle Joensuu–Uimaharju-rataosalle. Aiempi elementtirakenteinen ratasillan kansi nostettiin pois radasta 60 tunnin liikennekatkossa 22.–25.5.2015 ja korvattiin apusillalla. Louhiojan ratasillan kansi peruskorjattiin radan sivussa; mm. sillan vesieristys uusittiin bitumikermieristyksenä. Apusiltaan jouduttiin turvautumaan, koska 1950-luvun lopulla tehty maatuen korotusvalu oli erittäin huonokuntoinen eikä nykyisen sillan tukeminen valun uusimisen ajaksi olisi onnistunut ilman vesilain mukaista lupaa. Apusilta poistettiin elokuussa 2015 ja peruskorjattu siltakansi asennettiin apusillan alla peruskorjattujen maatukien varaan.

Transtech Oy:n suomalaiset omistajatahot ja Škoda Transportation Group solmivat 4.8.2015 kaupan, jolla Transtechin osake-enemmistö siirtyy tsekkiläisen Škodan omistukseen. Suomalaisomistus säilyy vähemmistönä. Yrityksen nimenä pysyy Transtech. Myynti helpottaa tuotekehityksen rahoitusmahdollisuuksia.

Kiskohitsaamo ja vaihteiden kokoonpano ovat siirtyneet 1.7.2015 alkaen uusille toimijoille. Kiskohitsaamotoimintoja hoitaa Vossloh Rail Services Finland Oy, josta saksalainen Vossloh omistaa 60 % ja VR Track loput vähemmistöosakkuudella. Vaihdetuotanto siirtyi puolestaan osaksi nykyistä Vossloh Cogifer Finland Oy:tä, joka jo aikaisemminkin on valmistanut vaihteiden teräsosia Teijon konepajallaan Salossa. VR tuli tähänkin yhtiöön vähemmistöosakkaaksi. Yhteensä lähes 60 VR-läistä siirtyi Vossloh-konsernin palvelukseen. Kiskojen hitsaus tapahtuu jatkossakin Kaipiaisissa sekä vaihteiden kokoonpano Kaipiaisissa ja Pieksämäellä.

RAINE on 4.6.2015 perustettu Raidealan neuvottelukunta. Sen jäsenet ovat markkinaehtoisia henkilö- ja tavaraliikenteen liikennöitsijöitä. Puheenjohtaja Sami Ojamo työskentelee Transdev Finland Oy:ssä ja varapuheenjohtaja Kimmo Rahkamo Fenniarail Oy:ssä.

Kymin kampiasetinlaite aiheutti ongelmia jumiutuessaan 4.8.2015. Kampiasetinlaitetta ei saatu miehittämättömään asentoon. Miehityksen päättyessä junaliikenne jouduttiin ohjaamaan ohi punaisen raidetta kolme, jolla ei ole matkustajalaituria. Silloin kun miehitystä ei ollut, junasta poistuneet matkustajat joutuivat käyttämään ”jätkänpolkua” ja ylittämään raiteen 2 päästäkseen välilaiturille. Osa Kymin yhteyksistä korvattiin myös takseilla. Miehityksen ollessa paikalla liikenne sujui normaalisti. Asetinlaite saatiin kuntoon 6.8.2015.

Riihimäen siirtokuormaushalli ja vanha puinen tavaratoimisto purettiin syyskuussa 2015. Aaltopeltirakenteinen 170 metrin pituinen halli rakennettiin vuonna 1957. Sen toimisto-osa jätettiin jäljelle ja saneerataan lämpimäksi tilaksi. Alueelle tulee suuri pressuseinäinen kivivillaeristeiden kylmävarasto.

Riihimäen laskumäki tasataan ja raidejarrut puretaan. Jatkossa vaihtotyöt tehdään tasamaalla. Samassa yhteydessä tavararatapihalla tehdään massanvaihto. Laskumäen alueella oleva maa on aikojen kuluessa saastunut metalleilla ja öljyhiilivedyillä.

Speno-kiskonhiontajuna hioo jälleen rataverkon kiskoja syyskuun puolivälistä joulukuun puoliväliin. Syksyn hiontaohjelmassa on mm. rantarata ja Kehärata. Sveitsiläisessä hiontajunassa on peräti 40 hiontakiveä.

Brittiläinen rautatieharrastusryhmä kiersi ympäri maatamme heinäkuussa. Suuri osa matkoista tapahtui höyryveturivetoisina. Jokioisten Museorautatiellä ajettiin sekajunia 6.7.2015. Hr1 1009 veti junat 5.7.2015 reitillä Kouvola–Hanko–Hyvinkää, 6.7. Hyvinkää–Humppila–Valkeakoski–Toijala, 7.7. Toijala–Orivesi–Haapamäki–Pieksämäki–Pääskylahti (Pieksämäen veturimiesten Vr1 665 oli pysähdysajan puitteissa höyryssä Pieksämäen asemalla), 8.7.2015 Pääskylahti–Savonlinna–Parikkala–Joensuu–Nurmes ja vielä 10.7.2015 Joensuu–Pieksämäki–Mäntyharju. Siinä välillä 9.7.2015 Hv3 995 veti junat reitillä Nurmes–Kontiomäki–Juankoski–Joensuu. Ajoihin oli liitetty osittain myös yleisöajoja.

Vilppulan kunnantalon aulassa on esillä pienoismallidioraama panssarijunataistelusta 22.2.1918. Mukana on myös Vilppulan rautatiesilta. Malli on vapaasti nähtävissä virastoaikana. Mäntässä on kaupungintalo ja Vilppulassa on kunnantalo, vaikka kunnat on yhdistetty.

Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry on vuokrannut Versowood Oy:n omistuksessa olevan Vierumäen aseman. Vuokraan kuuluu aseman yleinen puoli, jossa ovat odotussali, toimisto- ja varastotila. Sopimukseen kuuluvat myös alueen muita rakennuksia, ja mm. oikeus käyttää ratavartijan saunaa. Kohtuullinen vuokra korvataan osittain yhdistyksen työpanoksella. Topparoikan toiminta nykyisissä tiloissa Lahden Asemantaustassa loppuu ja yhdistys siirtää pääasiallisen toimintansa Vierumäelle. Tulevaisuudessa asemalle ja sen ympäristöön on mahdollista luoda Heinolan radan höyryjuna-ajojen yhteyteen erilaisia tapahtumakokonaisuuksia. Lahdessa olevan Rautatiemuseon omistaman ja Topparoikan kunnossapitovastuulla olevan museovaunukaluston siirrosta Vierumäelle on käyty neuvotteluja ja on mahdollista, että se toteutuu jo tämän vuoden puolella. Vaunukaluston omistussuhteiden selvitystyö on jatkunut jo toista vuotta. Tulevaisuudessa on mahdollista, että joitakin vaunuista nähdään myös liikenteessä museojunissa. Vierumäen sorapohjainen neljäraiteinen ratapiha on Suomessa jo harvinaisuus. Topparoikan intressinä on miljöön säilyttäminen ja kehittäminen. Uusi sijainti antaa myös laajemmat mahdollisuudet kehittää Heinolan radan nostalgiajunaliikennettä.

Pohjois-Suomen Kaivosrautatie Osakeyhtiö on lopettanut liikennöintinsä Tankavaarassa sijaitsevalla 1600 metrin mittaisella kapearaideradalla. Yhtiön veturi, moottoriresiina ja useita vaunuja on löytänyt uuden kodin Ala-Vetelistä Robert Sandin Rautatieltä. Tankavaaran Kultamuseolla on vielä toistaiseksi nähtävänä saunavaunu. Museon kesäkahvilan käytössä on 10-paikkainen ravintolavaunu. Pohjois-Suomen Kaivosrautatie Osakeyhtiö perustettiin 1984 tavoitteena kuljettaa matkailijoita Tankavaarassa sijaitseville Tankakulta Oy:n kultahuuhtomoille. Alkuperäinen idea neljän kilometrin mittaisesta radasta kariutui, sillä useita vuosia kestäneen ratalinjan vuokrasopimuskäsittelyn aikana reitille tehtiin useita kultavaltauksia, jotka estivät radan rakentamisen. Lopulta se päätettiin rakentaa Tankavaaraan 1600 metrin mittaisena ympyräratana. Radan avasi liikenteelle eduskunnan liikennevaliokunnan silloinen puheenjohtaja Esko-Juhani Tennilä 13.6.1997 lyömällä perinteisiin kuuluvan kultaisen naulan kiinnittämään viimeksi asennettua kiskoa. Ongelmia liikennöinnissä aiheuttivat radan suuret korkeuserot ja alkuperäisen idean kohderyhmän puuttuminen. Liikennettä hoidettiin lähinnä talkooväen avulla, mutta sittemmin radan ja kaluston huoltoonkaan eivät ”matkalipputulot” riittäneet. Lopuksi radan kustannuksista vastasi Tankakulta Oy, mutta omistajan vaihdoksen jälkeen uusi yrittäjä ei katsonut toimintaa taloudellisesti kannattavaksi. Kultaradan lyhyestä, mutta monivaiheisesta elinkaaresta on tekeillä historiikki.

Suomen Rautatiemuseon digitoimia rautatieaiheisia valokuvia voi tarkastella enenevässä määrin osoitteessa http://www.finna.fi. Digitointiprojekti jatkuu edelleen.

HKL 70 vuotta -juhlanäyttely järjestettiin 6.6.2015 Helsingissä Arkadiankadulla. Esillä olivat raitiovaunut 402, 166, 213, 80, 9 + perävaunu 505, 157, Jumbo BS 1, hiomavaunu 2012, hinausvaunu H-1 ja harjavaunu 2123 sekä kumipyöräkalustoa bussi 33, torniauto sekä raivausautot H 55 ja HE 125. Kaikki kalusto ajettiin paikalle ja pois omin voimin.

Tampereen raitiotien rakentajaksi valittiin 22.6.2015 tarjoajayhteenliittymä Tralli, jossa mukana ovat VR Track, YIT Rakennus, Pöyry ja alitoimittajana Ratatek. VR Track ja Pöyry vastaavat koko hankkeen suunnittelusta sekä nyt aloitetun kehitysvaiheen että todennäköisen toteutusvaiheen aikana. YIT tulee puolestaan olemaan vahvasti mukana rakentamisessa VR:n rinnalla. Raitiotien ensimmäisen vaiheen kaavaillaan olevan valmis keskustasta itään päin Hervantaan ja Tampereen yliopistolliselle sairaalalle 2019 tai 2020. Toisen vaiheen, länteen Lentävänniemeen, odotetaan valmistuvan 2013. Ratojen raideleveys tulee olemaan 1435 mm eli sama mikä oli aikanaan myös Turun ensimmäisen raitiotien raideleveys. Varikko rakennetaan Hervantaan. Raitiovaunujen hankinta ratkeaa syksyn aikana. Alustavassa pisteytyksessä kärjessä oli Transtech.

Mipro Oy Mikkelistä toimittaa Länsimetron asetinlaitteet. Hankinta sisältää ensi vaiheessa Ruoholahti–Matinkylä-välin asetinlaitteen, mutta lisäksi optioina Länsimetron jatkeen asetinlaitteen toteuttamisen sekä Helsingin metron asetinlaitteiden uusinnan. Alun perin Siemensin piti toimittaa Länsimetron laitteet, mutta hankinta kariutui metron automatisoinnin hankinnan perumiseen.

UUTISIA ULKOMAILTA

Ruotsi

Tukholman lähiliikenteeseen on tilattu 33 nelivaunuista Stadlerin kaksikerroksista Kiss-junaa. Junat hankkii Transitio-kalustoyhtiö ja ne tulevat liikenteeseen Mälartåg-brändin alle.

Gotlannin saarella rautatie Romaan vihittiin käyttöön 14.5.2015. Radan liikennepaikat ovat Hesselby (asema), Eken (seisake), Munkebos (seisake), Nygårds (seisake), Tule grusgrop (linjavaihde), Tule (asema), Kambshagtorp (seisake), Roma kungsgård (asema) ja Roma (asema). Raideleveys on 891 mm.

Viro

Elronin matkustajajunien saama suosio on saanut linja-autoyhtiöt ottamaan yhteyttä ministeriöön, jotta junaliikenteen kasvua rajoitettaisiin. Tulevaisuuden hankkeisiin kaavailtu nykyistä korkealuokkaisempi FLIRT-pikajunakin kilpailisi erityisesti Lux Ekspressin Tallinna–Tartto-vuorojen kanssa.

Elron tarjosi heinä–elokuun ajaksi paikallisille yli 15-vuotiaille nuorille kesätöitä virvokemyynnin muodossa. Myyjäparit työskentelivät kahdessa vuorossa, 7.45–12.00 ja 12.15–18.15, pyörillä siirrettävän myyntikärryn kanssa junissa ennen niiden lähtöä Tallinnasta.

Elron ja Sauen kunta ovat tehneet ostosopimuksen, joka antaa kunnan asukkaiksi rekisteröityneille 1.9.2015 alkaen ilmaisen junamatkan kunnan alueella (Laagrin ja Valingun välillä). Ilmaista matkaa ei ole 1. luokassa eikä pikajunissa. Alkuun puolen vuoden koeajaksi solmittu sopimus on samanlainen kuin Tallinnan kanssa tehty, jo 1.7. voimaan tullut, muutettu sopimus. Nyt ilmainen osuus myös vähennetään kauemmas vyöhykealueelle ulottuvien matkojen hinnasta.

Edelaraudtee on jatkanut moottorijunakaluston myyntiä Kazakstaniin. Tallinn-Väiken varikolta hinattiin 25.6.2015 Ülemisten ratapihalle moottorivaunut DR1B 3703 (alkuaan DR1A 232-1), 3705 (239-1) ja 3717 (251-1) sekä liitevaunut DR1A 229-8, 2308 ja DR1BJ 4717 (239-2). Ülemistestä kalusto lähti seuraavana päivänä tavarajunan perään liitettynä päämääränään Kapšagai (Капчагай) Kazakstanissa.

Venäjän ja Viron välinen matkustajajunaliikenne alkoi tauon jälkeen 10.7.2015. Silloin pikajuna 34 (33/0004) lähti Moskovasta Pietarin kautta Tallinnaan. Paluuvuoro lähti seuraavana päivänä Tallinnasta junana 0005 (34/33). Moskovasta päin juna käy Pietarissa Moskovan asemalla, mutta toiseen suuntaan Laatokan asemalla. Aikataulu on seuraava: Moskova klo 21.20–Pietari 5.16/6.03–Tallinna 13.38 (16 t 18 min) ja Tallinna klo 15.20–Pietari 23.07/0.48–Moskova 9.32 (18 t 12 min). Vakiovaunustona on RZD:n yksi 54-paikkainen avoin makuuvaunu, 54/56-paikkainen päivävaunu, 26-paikkainen makuuvaunu ja kaksi 36-paikkaista makuuvaunua, myyntinumerot 15–19. Vaunujen 17 ja 18 väliin lisättiin myöhemmin ravintolavaunu siten, että ensimmäinen lähtö Moskovasta oli 17.8.2015. Viron tulli ei kuitenkaan ainakaan aluksi ole sallinut Viron puolella tapahtuvaa myyntiä. Junan operaattorina on RZD:n tytäryhtiö Federalnaja Passažirskaja Kompanija (FPK). Junassa voi edelleenkin tehdä myös Viron sisäisiä matkoja, mutta lippu tulee ostaa etukäteen. Viron puolella Narvan ja Tallinnan välillä junaa vetää Go Railin TEP70.

Go Railin oli tarkoitus ajaa TEP70-vetoinen Weekend Festival Baltic VIP -juna Tallinnasta 6.8.2015 Pärnun musiikkijuhlille ja 9.8. takaisin. Juna olisi muodostunut yhtiön omista makuuvaunuista, joissa matkustajat olisivat myös majoittuneet. Vähäisen kysynnän takia juna peruttiin.

Eesti Raudteen rataverkkoon kuuluvan Tapa–Tartto-välin kolmevuotinen perusparannustyö 57 km matkalla alkoi 3.9.2015. Sen aikana kunnostetaan asemien pääkulkuteiden ja linjan raiteet. Työn kuluessa uusitaan mm. graniittisepelöinti, betonipölkytys ja kiskotus. Uudet, 60E1-tyyppiset pitkät kiskot hitsataan jatkuviksi. Ajoittaiset liikenteen täyskatkot aiheuttavat matkustajajunien korvaamista linja-autoilla. Hieman alle 25 miljoonan euron kustannukset katetaan EU:n yhteenkuuluvuusrahastosta. Tuloksena matkustajajunille palautetaan nopeustaso 120 km/t ja tavarajunille 80 km/t. Tällä hetkellä osuudella on radan huonon aiheuttamia nopeusrajoituksia lähes 24 km:llä.

Edelaraudteen rataverkkoon Tallinnan ja Lellen välillä kuuluva osuus Kiisa–Kohila perusparannetaan. Uudet 50 metrin pituiset 54 kg/m kiskot tulevat Espanjasta.

Türillä oleva suomalaisen johdonvetovaunuston JVV 9:n (BG 040187-7+040188-5+040189-3+040190-1) päätyvaunujen ulommat päät on varustettu SA3-kytkimin. Vaunusto on lokakuusta alkaen vajaan vuoden vuokralla Liettuassa.

Koko Viron raitiovaunuliikenne oli keskeytyksissä 1.–21.7.2015. Syynä oli Viru väljakun raitiotiekolmion perusparannus Tallinnan raitiotien vilkkaimmassa solmukohdassa.

TLT:n uusi CAF-raitiovaunu nro 513 saapui Pärnu maanteen varikolle 19.–20.8.2015 välisenä yönä. Vaunut 508 ja 511 puuttuivat vielä välistä, näistä ensin mainittu toimitettiin seuraavana jo syyskuun puolivälissä.

Raitiovaunulinjat 2 ja 4 aloittivat jälleen kulkunsa Ülemisteen 1.9.2015 alkaen. Kääntösilmukan uudet vaihteet puuttuvat vielä, joten vaunut eivät toistaiseksi voi ohittaa siellä toisiaan. Suunnitelmien mukaan linja 4 alkaa käyttää Ülemisten sijasta uutta Peterburi teen päätepysäkkiä 19.10.2015 alkaen.

Venäjä

Ensimmäinen Venäjällä kokoonpantu OTSO-robot -veturi esiteltiin potentiaalisille asiakkaille Jekaterinburgissa 15.7.2015. Kyseessä on Teräspyörän pitkien vientiponnisteluiden tulos, malliltaan OTSO-robot 50 ja valmistusnumeroltaan 176/2015. Suomessa rakennettua veturia olisi käytännössä mahdotonta saada hyväksyttyä Venäjällä, joten Teräspyörän yhteistyökumppani kokoonpani veturin Jekaterinburgissa. Suurimmat teräsosat, kuten runko ja konesuoja, on valmistettu Venäjällä. Konesuojan sisältö ja pyöräkerrat taas ovat suomalaista tekoa. Veturin lopullinen käyttöpaikka Venäjällä tai sen naapurimaissa ratkeaa myöhemmin.

Viime vuonna RZD sai käyttöönsä yhteensä 660 uutta veturia, joista 411 oli sähkövetureita ja 249 dieselvetureita. Sen sijaan tänä vuonna määrä on jäämässä pienemmäksi. Suunnitelmien mukaan vetureita toimitetaan 2015 yhteensä 485, joista 254 tulee olemaan sähkövetureita ja 231 dieseleitä. Viime vuonna RZD sai viisitoista TEM18V-tyypin vaihtoveturia, joissa on suomalainen Wärtsilän dieselmoottori; tänä vuonna näitä vetureita ei ole enää tulossa.

Moskovan ja Nižni Novgorodin välillä aloitettiin liikenne kallistuvakorisilla Talgo-junilla 1.6.2015. Junat ovat saaneet nimet Striž/Стриж (tervapääsky) jatkaen lintujen mukaan nimeämistä (Sapsan/Сапсан = muuttohaukka ja Lastochka/Ласточка = pääskynen). Kussakin junarungossa on 18 matkustajavaunua ja kaksi tekniikkavaunua. Liikenteessä on neljä Talgo-runkoa. Kolme vaihtuvaraideleveyksisillä teleillä varustettua Talgo-junaa on puolestaan tarkoitus asettaa ensi vuonna Moskova–Berliini-liikenteeseen.

Krimin niemimaan ja Venäjän Kavkazin välille Kerchin salmen poikki kaavaillaan uusia junalauttoja. Kiinteä yhteys Krimille kulkee Ukrainan kautta. Reitille on suunniteltu kaksi uutta 150 metriä pitkää lauttaa, joka kuljettaa rautatievaunuja, autoja ja matkustajia. Vain 4 km pitkä junalauttareitti avattiin 1955.

Englanti

Lontoon raitiotiet katosivat kokonaan Helsingin kesäolympialaisvuonna 1952. Raitioteiden uusi tuleminen tapahtui toukokuussa Lontoon kesäolympialaisvuonna 2000. Tuolloin kisojen alla muutenkin parannettiin liikuntaesteisten matkustajien kulkua Lontoon yleisissä kulkuneuvoissa mm. lisäämällä useille metroasemille liukuportaita. Tramlink on Etelä-Lontoon moderni pikaraitiotiejärjestelmä, jonka omistaa London Tramlink. Se kuuluu osana TfL:ään (Transport for London). Raitiotietä operoi Tram Operations Limited. Linjaston pituus on 27 km ja se käsittää neljä linjaa: 1 Elmers End–Croydon, 2 Beckenham Junction–Croydon, 3 Wimbledon–New Addington ja 4 Elmers End–Therapia Lane. Monissa kohdissa linjat kulkevat pois purettujen ratojen paikalla. Pysäkkejä on 38. Linjat yhdistävät seuraavat rautatieasemat: West Croydon (myös metro/Underground), East Croydon (yhteys Gatwickin lentoasemalle), Elmers End, Birkbeck, Beckenham Junction, Wimbledon (myös metro) ja Mitcham Junction. Useita laajennusehdotuksia on tehty, niistä pisimpään on elänyt linja 5 Crystal Palace–West Croydon. Raideleveys on 1435 mm, ajojohdon jännite 750 V tasavirtaa ja enimmäisnopeus 80 km/t. Varikot ovat Therapia Lanella ja Croydonissa. Vaunuja on kahta alumiinikorista kaksisuuntatyyppiä, kummankin suurin rakenteellinen nopeus on 80 km/t. Vanhemmat, nrot 2530–2553, CR4000 Flexity Swift, rakensi Bombardier Transportation ja Vossloh-Kiepe 1998–2000. Niiden pituus on 30,1 m, paino n. 36 tonnia ja neljän ajomoottorin yhteisteho 480 kW. Vaunussa on 70 istuma- ja 138 seisomapaikkaa. Uudemmat, nrot 2554–2559, Croydon Variobahn, rakensi Stadler Rail 2011–12. Niiden pituus on 32,37 m, paino n. 42 tonnia ja kahdeksan ajomoottorin yhteisteho 360 kW. Istumapaikkoja on 72 ja seisomapaikkoja 134. Kuluvan vuoden kehityskohteita ovat olleet Wimbledonin vaihtoaseman laiturityöt ja neljän uuden vaunun (2560–2563) hankinta Stadlerilta.

Ranska

Posti-TGV-junien liikenne päättyi 27.6.2015. Junat kuljettivat kirjepostia ja muita nopeita lähetyksiä Pariisin ja Etelä-Ranskan välillä. Liikenne lopetettiin, koska kirjepostin määrät ovat pudonneet dramaattisesti viime vuosina. Toisaalta postin keltaiset TGV-junatkin olivat yli 30 vuotta vanhoja ja olisivat vaatineet uusimista.

Italia

Napolin monimuotoista metroverkkoa uudistetaan, osittain EU-rahoituksella. Numeroituja linjoja on kolme: 1, 2 ja 6. Linjoja 1 ja 6 operoi Azienda Napoletana Mobilità SpA (ANM) ja 14,5 km:n linjaa 2 Italian kansallinen rautatieyhtiö FS (Ferrovia dello Stato/Trenitalia). Näistä linjan 1 Garibaldi–Piscinola pituus on nyt 18 km, mutta sitä on vielä tarkoitus jatkaa molemmista päistä lentoaseman kautta ympyräradaksi. Lyhintä linjaa 6, pituudeltaan 2,3 km, on tarkoitus jatkaa 3,5 km linjan 1 varteen Municipion asemalle, mutta tämä on monien muiden suunnitelmien tapaan nyt jo pari vuotta myöhässä. Edellä mainittujen metrojen lisäksi on vielä maanalainen 10,2 km pituinen Linea Arcobaleno operaattorinaan MetroCampania NordEst. Alueellista kiskoliikennettä edustavat kaupunkiratamaiset Ferrovia Circumvesuviana (142 km, kuusi linjaa, raideleveys 950 mm) sekä EAV Campanian operoimat Ferrovia Cumana ja Ferrovia Circumflegrea. Lisäksi kaupungin kiskoliikennettä täydentää kolmen raitiovaunulinjan (1, 2 ja 4) lisäksi neljä funikulaaria.

Bussit korvaavat usein poikkeustilanteissa junia, mutta Sisiliassa on nyt tapahtunut päinvastoin. Saaren kahden suurimman kaupungin Palermon ja Catanian välisen moottoritien sillan romahdettua on saaren poikki menevien matkustajajunaparien määrä nostettu päivittäin yhdestä seitsemään. Samalla 243 km pitkän reitin matka-aika on lyhennetty 3 t 20 minuutista 2 t 47 minuuttiin. Sillan uusiminen vie pari vuotta.

Japani

Maailman ilmeisesti uusin ja modernein maan päärautatieyhtiön höyryveturivarikko toimii Moriokassa Japanissa. Japanin verkoltaan ja matkustajamäärältään suurin rautatieyhtiö JR East halusi tukea tsunamin 2011 pahasti tuhoamaa maakuntaa ja yhä 100.000 tilapäisasumuksissa asuvaa ihmistä lisäämällä alueen matkailua. Tämä tapahtui aloittamalla 2014 höyryveturiliikenne Hanamaki–Kamaishi-rataosalla. Höyryveturihuoltoon ja korjauksiin rakennettiin uusimmalla tekniikalla varustettu varikko rakennuksineen ja kääntöpöytineen. Myös höyryveturikoulutus aloitettiin uudelleen. Kun päätös höyryveturiliikenteestä oli tehty 2014, aloitettiin kuuden kahden hengen veturimiehistön koulutus. Tämä vei kaksi vuotta keskittyen paineastioihin. Kussakin miehistössä molemmilla on sama koulutus eli he vuorottelevat kuljettajana ja lämmittäjänä. Lisähenkilökunnan koulutus on käynnissä. JR Eastillä on nyt neljä ajokuntoista höyryveturia. C58-veturissa on mm. kulunvalvontalaitteet ja tietokonevalvotut laakerit. Höyryvetureilla liikennöidään viikonloppuisin keväästä marraskuuhun saakka. Junien vaunut ovat korkeatasoisia ravintoloineen, salonkeineen ja kirjastoineen. Matka yhteen suuntaan vie 4½ tuntia.