Tammikuu 2007

Havainto

20.01.2007 18:12

Aimo Massisen kyselypalsta Aimo Annos: Paljonko Pendolino syö sähköä?

Moi! VR perusteli tv-uutisissa Oulu-Kajaani -välin lippujen hintojen nostoa korkeilla energiahinnoilla. Paljonko se Pendolino syö sähköä esimerkiksi Turku-Helsinki -välillä? Siis kilowattitunteja (kwh)? Monenko matkustajan lipun hinta siihen kuluu vaikka omakotitalon sähkötariffien mukaan? VR:n sähkötariffi lienee liikesalaisuus, mutta montako matkustajaa tarvitaan maksamaan Helsinki-Oulu -välin sähkö Pendolinossa? Ja vertailun vuoksi montako lentopilettiä kuluu saman välin vuorokoneen lennon kerosiiniin? V-P.H.

Pendolino-junan sähkönkulutus on VR-yhtiöistä saamani tiedon mukaan keskimäärin 7-8 kilowattituntia kilometriä kohti. Turun ja Helsingin välin energiakulutusta laskettaessa tuo luku täytyy kertoa kahdella sadalla, jolloin liikutaan noin 1500 kwh:n paikkeilla. Tarkkoja lukuja VR:n maksamista sähkötariffeista ei ole tässä käytettävissä, mutta VR:n maksama sähköenergia on tavalliseen kuluttajaan verrattuna selvästi edullisempaa. Yhtiön maksama sähkö on tiettävästi noin 70 prosenttia kotitalouksien maksamasta hinnasta.

Kun ei ole tiedossa tarkkoja lukuja, en ryhdy laskemaan energiakulutuksen tarvitsemia matkustajamääriä, saati vertaamaan kysyjän esittämällä tavalla juna- ja lentoliikennettä toisiinsa. Yleisesti voi kuitenkin sanoa, että energiakulutuksen osuus Pendolinoissa ei ole kovin merkittävä, joka tapauksessa se on pienempi kuin lentoliikenteessä. Kulkuvastushan on kiskoilla melko pieni. Sitä paitsi jarrutuksessa käytetty energia pusketaan tavallaan takaisin sähköjärjestelmään ja hyödynnetään toisen junan käyttöön. Toisaalta Pendolinoilla ei kovin paljon jarrutellakaan, sillä sehän pysähtelee melko harvoin.

Jos junalippujen hinnankorotuksia on perusteltu korkeilla energiahinnoilla, niin tietysti näinkin voidaan tehdä, mutta tosiasiassa monet muut tekijät ovat vaikuttaneet enemmän hintapaineisiin. Energia on vain helppo selitys. Jos energia näyttelisi junaliikenteessä suurta osaa, lippujen hintoja pitäisi vastaavasti laskea silloin, kun energian hinta laskee. Vaan eipä ole sellaista ihmettä toistaiseksi tapahtunut!

Lähde: Turun Sanomat, Extra
//www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2007-01-20,104:10:433023,1:0:0:0:0:0:

Lähettäjä: Petri Lehtonen

Kommentit

20.01.2007 19:05 Lari Nylund Energiahintojen lisäksi lippujen hintoihin nostopaineita aiheutti myös henkilöstökustannusten nousu.
20.01.2007 20:57 Simo Virtanen Turun Sanomat ei taida kuulua jokapojan lukemistoon, joten kerrotaan, että Aimo Massinen on TS:n pitkäaikainen vastine Hesarin Kirstille ja Torstille. Massisen vastaukset ovat siten varsin neutraaleja, vaikka hän onkin Turun Sanomien päätoimittaja. Lievennyksenä vielä sen verran, että Massinen on kotoisin Savonlinnasta.
20.01.2007 21:31 BT Ja semmoista ihmettä ei tapahdu että junalippujen hinnat laskisi. Huomasin tuossa juuri että hieno UJA-lakkoni menee poikki viikon päästä lauantaina kun Turkuun tarvitsee päästä. No onneksi jotain piristävää siinä UJA-matkassa että menen kuitenkin sinisellä kunnon junalla...
20.01.2007 21:54 LasseH Vuodenvaihteen korotushan oli hyvin maltillinen, inflaatiokin taisi olla hieman korotusta suurempi.
20.01.2007 22:48 jpl Pendolinon keskimääräiseksi energiankulutukseksi on ilmoitettu 15,5 kWh / km täällä: //lipasto.vtt.fi/lipasto/raili/raili2005raportti.pdf
20.01.2007 23:57 JR Siis: "VR-yhtiöistä saamani tiedon mukaan keskimäärin 7-8 kilowattituntia kilometriä kohti" ja toisaalta VTT: "energiankulutukseksi on ilmoitettu 15,5 kWh/km". Eipä ole näemmä VTT:n lukuihin luottamista.
21.01.2007 00:00 Epa Etelä- ja keski-Suomen syöttöreitteihin erikoistunut Finncomm Airlines väittää ainakin sivuillaan, että vastahankkimiensa ATR 500-sarjan koneiden päästöt matkustajaa kohden ovat huomattavasti henkilöautoa ja jopa sähköjunaa pienemmät.
21.01.2007 09:24 Jarkko Korhonen Siinähän väittää. Joka tapauksessa vaikka tuo väittämä olisi totta, niin lentokoneet päästelevät päästönsä ylemmäs ja ne ovat haitallisia erityisesti otsonikerrokseen joutuessaan. Päästöjen ns. vapaat radikaalit hajottavat otsonimolekylejä.
21.01.2007 16:41 pjh Jorma: onko sinulla jokin tieto, jonka perusteella VR:n antama tieto on oikeampi kuin VTT:n? (Tämä on neutraali kysymys, en epäile sanojasi!)
21.01.2007 18:03 tane Saman tien ;) voitte kertoa, miksi Sr2:n ominaisenergiankulutus on selvästi suurempi kuin Sr1:n, kaikilla taulukossa (raportin s. 12) esitetyillä junapainoilla?
21.01.2007 20:56 JR Pertti: En tiedä kumpi, VR:n tai VTT:n tieto on oikeampi. Luulen kuitenkin, että liikennöitsijä ilmoittaa vain oikean tiedon lehdistölle.
21.01.2007 23:15 Mikko Martimo tane: Itse veikkaisin Sr2:n kulutuslukujen olevan suurempia siksi, että sitä käytetään enemmän nopeissa, enemmän vetotehoa vaativissa junissa. Onkohan luvuissa huomioitu hyötyjarrutus verkkoon?
22.01.2007 10:32 Perttu Karttunen Joensuussa nyt hiljattain vierailleet Sr2 - yksilöt kävi siellä juurikin mittausajoissa eli sekä IC:llä että tavarajunalla testattiin kuinka paljon Sr2 syöttää virtaa takaisin lankoihin Kouvolan ja Joensuun välillä.
22.01.2007 13:09 CoCoNut Pientä perusmutua vaikken veturitekniikasta (enkä juuri sähköstäkään) mitään tiedä: Jos valmistamme kaksi sähkömoottoria toisen 1W teholle toisen 2W teholle, niin 2W moottorista tulee raskaampi. Esim. Kuparilanka täytyy olla n. 41% paksumpaa (tupla poikkiala) 2W mosassa kuin 1W:ssa. Raskas 2W-möntti on epätaloudellisempi kuin 1W jos molempia kuormitetaan samalla teholla. Kevyessä junassa kannattaisi siis tämän! perusteella käyttää Sr1:a, jos huippunopeus sallii. Siis oisko kyse siitä että Sr2:lla päästään ajamaan suurimmilla tehoilla harvemmin kuin Sr1:llä? Kannattaa lisäksi muistaa että sähkömoottorin hyösuhde muuttuu kuorman kasvaessen aivan erilailla kuin dieselin. Sähkömoottori on parhaimmillaan suurilla kierroksilla. Virran takaisinsyöttöön en ota mitään kantaa.
22.01.2007 14:43 Ville Vehmaa Siis se, että Sr2-veturissa on isommat moottorit kuin Sr1-veturissa, johtaa siihen, että Sr2:n energiankulutus on samalla junalla merkittävästi (ainakin prosentin) suurempi? En usko tuota väitettä. Voisin kuvitella, että Sr2:n moottorit ovat jopa kevyempiä kuin Sr1:n, koska Sr2:ssa on oikosulkumoottorit. Vetureiden massat kuitenkin ovat samaa luokkaa.
22.01.2007 14:57 CoCoNut Väittämääni (=mutu) ei voi sotkea mielivaltaisesti muita muuttujia: väitän vain että sähkömotti hukkaa hyötysuhdetta kun sitä ajetaan alhaisella teholla/kierroksilla. Yritin siksi esittää asian kahdella pienellä muuten samallaisella mötikällä. Tämä muuttuja voisi mielestäni olla yksi monen, monen muun joukossa. Kahden erityyppisen moottorin vertailu ei tähän liity. Hypoteesi siis on Sr2:a ajetaan keskimäärin huonommalla hyötysuhdealueella sen suuren tehon vuoksi. Mutta antakaa palaa, kuten sanoin en minä tästä mitään tiedä.
22.01.2007 15:18 Move off JR: VTT:n tietokin on peräisin VR:ltä, mutta se perustuu vuonna 1997 tehtyihin mittauksiin, jolloin Sm3:a oli vasta kaksi runkoa yhdellä rataosalla. Olisikohan tiedot tarkentuneet sittemmin? Muutenkin tuolla Railissa on vanhaa tietoa ja toisaalta uusi kalusto (Sm4, Dm12) sieltä vielä puuttuu.
22.01.2007 15:28 Ville Vehmaa Oikosulkumoottorin hyötysuhde on suurimmillaan, kun sitä käytetään noin 75 prosentin teholla. Väite "hyötysuhde alenee tehontarpeen alentuessa" pitää siis jossain määrin paikkaansa. Mutta oikosulkumoottorin hyötysuhde kasvaa, jos moottorin nimellisteho kasvaa. Näin ollen moottori kannattaa ylimitoittaa. Veturikäytössä ongelmana on pieni jatkuva teho verrattuna hetkelliseen tehoon - moottorit ovat siis aina ylimitoitettuja.
22.01.2007 16:44 tane Eipä tuosta RAILI raportista löydy sanaakaan hyötyjarrutuksesta, mahdoton tietää, onko huomioitu. (Vaikka kirjoittajat olisivatkin autuaan tietämättömiä koko asiasta, voihan se silti olla mukana VR:ltä saaduissa luvuissa!) Minusta outo tuo RAILI:n Taulukko 1 muutenkin, sähkövetoisen tavarajunan ominaisenergiankulutus ei näytä mitenkään järjelliseltä suhteessa muihin.
22.01.2007 18:16 Dakkus Voisiko olla, että koska 1*Sr2 kiskoo isompia kuormia kuin 1*Sr1 ja myöskin kiskoo niitä nopampaan, on yhden Sr2:n energiankulutus Sr2:lle tyypillisessä käytössä suurempi kuin yhden Sr1:n energiankulutus Sr1:lle tyypillisessä käytössä?
22.01.2007 18:17 Dakkus ..jolloin kyseessä olisi tilastovirhe, joka johtuisi siitä, ettei ole huomioitu Sr1:ä tarvittavan usein kaksi kappaletta korvaamaan yksi Sr2. ..mikä taas tarkoittaisi, että Sr1 olisi merkittävästi huonompi hyötysuhteeltaan kuin Sr2.
22.01.2007 21:27 Arto No on sinällään luonnollista että suurempi tehoinen veturi kuluttaa enemmän energiaa. Tuskin näitä tilastojen perusteina olevia energiankulutusmittauksia on tehty missään laboratorio olosuhteissa, vaan ihan normaalin käytön yhteydessä!