Tammikuu 2008
Havainto
17.01.2008 17:52
Iloisia uutisia 2802:n ystäville: sitä ei hylätä. 2820:kin palaa pian liikenteeseen. //www.isovaalee.info
Lähettäjä: Petri P. PentikäinenKommentit
17.01.2008 17:53 | CERdfsbkt | Ihanaa! |
17.01.2008 17:57 | Dv12 2757 | Mahtava asia. proto vaaleet ovat mielestäni parhaimpia dr16 vetureita |
17.01.2008 18:55 | Mika Björkqvist | Hyvä, että joku veturi säästetään. Eikä kaikkia lytätä naulatehtaalle. Protoa onkin jo odoteltu takaisin Ouluun ja kameran eteen. Olisvat aikoinaan laittaneet jonkun hylätun proton veturimuseoon näytille. |
17.01.2008 19:30 | pia eemeli | Anteeksi jo etukäteen tyhmä kysymykseni, mutta mikä tekee protoista erityisesti säilyttämisen arvoisia? Sekö, että ne ovat protoja? |
17.01.2008 19:36 | Vek89 | No nimenomaan se, ja että niitä ei ole kuin tasan ja yksi nykyään. |
17.01.2008 19:39 | Mika Björkqvist | Protot olisivat olleet erittäin vähän ajettuja ja ilmeisesti suhteellisen puhtaita vielä siinä vaiheessa kun ne hylättiin (2801,2803 ja 2804)Nykyisillä Dr16 vetureilla on noin 40 000 käyttötuntia takana tai enempi. Enempi ja vähempi maali hilseilee. Saatan olla väärässäkin käyttötuntien suhteen ? (Käyttäjä muokannut 17.01.2008 19:40) |
17.01.2008 19:41 | pia eemeli | Mitä erityisen säilyttämisen arvoista protous pitää sisällään? Eikö proto ole aina "raakile"? Itse en kyllä omassa työssäni kovin välittäisi laitteista jotka ovat "raakileita"... (Käyttäjä muokannut 17.01.2008 19:43) |
17.01.2008 19:45 | Pauli Kyllönen | Noh protot voivat olla erilaisen näköisiä kuten sarjatuotannossa tehdyt Dr16 koneet tässä tapauksessa. |
17.01.2008 19:52 | Jonze | Unohtamatta 2803:n ja 2804:n ainutlaatuisia Wärtsilä-moottoreita. |
17.01.2008 20:10 | Eero Heinonen | Vähän ajettuja ja suhteellisen puhtaita? Onneksi veturilta ei siis edellytetä "toimivuutta"? :) |
17.01.2008 20:12 | pia eemeli | Sikäli kun minä olen kuullut, niin näissä protoissa on ollut ns. lastentauteja, eli juuri tuon toimivuuden kanssa on ollut niin ja näin. Mutta kuten sanottu, näistä asioista en ymmärrä yhtään mitään... |
17.01.2008 21:26 | Che | Historiallinen arvo liittyy aina erityisesti uniikkeihin kappaleisiin. Protovalkko olisi siksi säilyttämisen arvoinen. |
17.01.2008 21:39 | jpl | Prototyypit, niinkuin protovaaleekin, olisikin mitä mainioimpia koriste-esineeksi. Ei toimimattomalla veturilla mitää tee. ;) |
17.01.2008 23:44 | Jarkko Voutilainen | Kaikissa kalustosarjoissa on vikoja, toisissa ajoittain enemmän ja toisissa ajoittain vähemmän. Hyvinhän noilla kuitenkin on pärjätty niin nopeissa pikajunissa kuin monikäytössä raskaimman mahdollisen tavarajunan edessä. Siis todellisessa työssä, ja kun työtä tehdään vikojakin tulee. Sitten ne korjataan, ja työt jatkuvat. Ilmeisesti muistot sarjan alkuvaiheilta painavat liiaksi nuorten asiantuntijoiden arvioissa. Pieneksi jääneelle sarjalle, jonka valmistus ajoittui merkittävään sähkötekniikan kehityksen murrokseen, olosuhteisiin nähden mallikas suoritus tähän mennessä. (Käyttäjä muokannut 17.01.2008 23:51) |
18.01.2008 00:24 | jpl | Prototyypithän ovat yleisesti edustaneet jotain uutta ja hienoa teknologiaa. Kaikessa uudessa on aina oltava jotain vikaa. Jos vikoja ei tule eteen ollenkaan, on projekti mennyt jossain pieleen. :) (Käyttäjä muokannut 18.01.2008 00:24) |
18.01.2008 08:05 | TommiH | Sitä hiukan ihmettelen ettei noita protoja jätetty edes odottamaan tulevaisuutta,niitähän olisi voinut ajan myötä muuttaa vaihtoveturikäyttöön? |
18.01.2008 08:20 | Petri | Jos sarjavalmisteiset veturit eivät kelpaa vaihtotöihin niin tuskin protojen kohdalla tilanne olisi sen kummempi. |
18.01.2008 08:28 | Petri | Miksi historiallinen arvo liittyisi erityisesti uniikkeihin kappaleisiin? Eikö museoesineiden tarkoituksena ole tarjota tuleville sukupolville mahdollisuus saada jonkinlainen käsitys menneestä ajasta? Tämä kuva vääristyy, jos säilytetään harvinaisia erikoisuuksia eikä sitä arkipäivän tavallista. |
18.01.2008 08:44 | Petri | Kyllähän Dr16 on sittemmin soveltunut Pohjois-Suomen liikenteeseen aivan kohtuullisen hyvin. Tässä sarjassa käyttöönotto oli kuitenkin poikkeuksellisen tuskallinen jopa VR:n mittakaavassa. Ensimmäisen yksilön valmistumisen jälkeen meni noin 6 vuotta, ennen kuin veturit saatiin toimimaan edes jollain lailla tyydyttävästi. Vertailun vuoksi ensimmäisillä Hr12-vetureilla ajettiin jo heinä-elokuussa 1959 kiertoa, jossa kilometrejä kertyi 25000-27000 kuukaudessa veturia kohden ja tämä siis 3-4 kuukautta ensimmäisen sarjalla tehdyn koeajon jälkeen. |
18.01.2008 09:12 | Mika Björkqvist | jpl kommennettiin viitaten "kaikessa uudessa on oltava jotakin vikaa" eiköhän tätä lausetta sovellettu todella hyvin pendolinoihin se sarja oli tullessan suomeen pitkän aikaa turus korjattavana ja edelleen ongelmat jatkuvat sekä linjallejäänti valitettavan usein.(ja mandolinoihin mitkä palautettiin lopulta ) Valakot on saatu toimintavaroiksi,ei linjalle jääntiä. |
18.01.2008 09:16 | Mika Björkqvist | Silloin kun Iso Vaalee valmistui Valmetin tehtailta oli veturien valmistus jo ajamassa alas valtion taholta. Viimeisempiä vetureita lienee nyt Hyyrylaisen käytössä oleva viistonokkainen veturi (oli ennen väritykseltänsä punainen, isolla valmetin logolla varustettu) |
18.01.2008 09:18 | Iso Vaalee | Petrin kommentti 08:28 on hyvä. Ollaan nyt iloisia siitä, että VR huolehtii itse 2802:n "säilyttämisestä" käyttämällä sitä liikenteeseen. Sehän eroaa sarjavetureista lähinnä ulkoisesti, ei kovinkaan paljon teknisesti. Terveisin Petri P. |
18.01.2008 09:37 | Petri | Luulen kyllä, ettei Dr16-veturin kohdalla olisi odotettu kuutta vuotta teknisten vikojen korjaamista, jos se olisi ollut ulkomaisen valmistajan toimittama vaan sarja olisi kokenut Dm11-vaunujen kohtalon. Pendolinon kohdalla hehkutus oli jo etukäteen niin suurta, että kaupan peruminen olisi ollut täydellinen kasvojen menetys. |
18.01.2008 16:54 | Tapani Kunnas | Voisiko tämän tulkita pieneksi positiiviseksi enteeksi siitä, että Dr16-sarja halutaan pitää kokonaisuudessaan palveluksessa ja että ne ehkä pääsevät jossain vaiheessa isompaankin saneeraukseen, ja sen myötä saattaisivat kelvata myös vaihtotyöhön? |