Lokakuu 2008

Havainto

07.10.2008 09:46

Kaukojunaliikenteelle pohditaan oikorataa lentoaseman alitse.

Ratahallintokeskuksen vetämä työryhmä kaavailee Helsingin kaukojunaliikenteen siirtämistä tunneliradalle Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta.

Uutinen kokonaisuudessaan hasarin sivuilla osoitteesta: //tinyurl.com/43voxr

Lähettäjä: Tuomas Pulkkinen

Kommentit

07.10.2008 10:49 Jyrki Majanmaa Todella hyvä juttu! Jos nyt pistettäisiin hihat heilumaan ja tahdon kera, niin päästäisiin hyvällä lykyllä jo ensi vuosikymmenellä suorilla junayhteyksillä Helsinki-Vantaalle.
07.10.2008 11:30 joht. Nyman Vähän pahaa pelekään, ettei tuu toteutumaan seuraavan 4000 vuorokauden sisään moinen visio muulla kuin TFT-näytöllä...
07.10.2008 12:08 Jyrki Majanmaa No ei varmasti. Toivossa on hyvä elää. Tosin on sen verran tärkeä liikennehanke mielestäni, että pitäisi pistää toteutukseen mahdollisimman nopeasti. Tarve lentokentän radalle olisi jo tänään, eikä vasta 30 vuoden kuluttua.
07.10.2008 12:11 T Hieno visio tosiaan, mutta mistäpä revitään rahat sen toteuttamiseen. Onhan näitä hankkeita Helsingin seudulla, kehä-, pisara-, ym.radat jossain tulevaisuudessa, mutta mutta, rahaa tarvitaan myös muualla. Niin ja hinta-arviot ja todellisuus taitaa joskus olla kaukana toisistaan. Veikkaanpa ettei kyseinen tunnelirata valmistu ainakaan 30 vuoden sisällä.
07.10.2008 13:43 tlajunen Tuo "pääradan siirto lentokentän kautta kulkevaksi" on suunnitelmana pyörinyt jo pitkään, mutta vielä sitä ei ole millään vippaskonstilla saatu kannattavaksi. Kehäratahan suurella todennäköisyydellä nyt tulee, rakentaminen alkanee ensi vuonna. Lisäksi Pisaran tarpeesta taitaa asiantuntijapiireissä vallita yksimielisyys, joten eiköhän sekin projekti nytkähdä kymmenisen vuoden sisällä eteenpäin.
07.10.2008 14:05 Jyrki Majanmaa Kukakohan tämän lentokentän oikoradan maksajana oikein olisi? Valtiohan nyt tietysti toimisi maksumiehenä tällaisessa valtakunnallisessa hankkeessa suurimmilta osin, mutta osallistuisikohan esim. Vantaan kaupunki, tai Finnair vaikkapa itse aseman rakennuskustannuksiin? Jos itse saisin päättää niin korvaisin turhankalliin länsimetron halvemmalla (ja vielä paremmin palvelevalla) Tramwestillä ja siirtäisin itämetron jatkeen hamaan tulevaisuuteen toissijaisen tärkeytensä johdosta. Näin ollen oltaisiin saatu jo säästettyä arviolta 400 miljoonaa euroa, jos kuvitellaan että lentokentän oikorata maksaisi varovaiselta arviolta 500 miljoonaa euroa. No... Tämä nyt oli taas tällainen "jos saisi päättää" vuodatus :)
07.10.2008 15:17 Iso Vaalee Eikös tällaaset rarat kannata maksaa aikaastamisrahootuksella kunnis kerätyyllä verorahoolla jotta saarahan Uurenmaan maakunnan nimi investoontilistas ensimmääseksi. Son aivan remokraattista toimintaa eikä tartte maakunnis alakaa krutajamaha meirän hankkehista, olsivat toimineet silloon ku aika oli. Eikä soo keneltäkää pois jos meirän lentokentälle tehrähä tunnelipaana mikä siinä voi toisia nii ärsyttää jos pääkaupukiseurulle tällaane aivan asialtaane hanke toteutetahan.
07.10.2008 17:25 =Waliwali= Jos Hra Pentikäinen rupees toimimaha ainaasen marinan sijasta. Eherota vaikka hevosvetoosta vuoristorataa siihe välille jos hintaa löytyy. Mutta ei, ainaanen valitus vaan jatkuu jotta jo korvihin ottaa. Jeh, luulet varmaha jotta kitinällä maata rakennetaha. Länsimetroa o tapeltu kasaha jo vuosikauret ja mitään ei näytä tapahtuvan. Pitääskö täs aikaansaavampien orottaa jotta eripuraanen ja kilipikonnan hiras muu sakki osaa päättää mitä ne oikein haluaa.
08.10.2008 17:48 Tuomas Pätäri Mutta onko se suora yhteys sisä-Suomesta lentoasemalle noin rankan hankkeen arvoinen - omasta mielestäni ei. Kehäradan myötä lentokentälle menijät pääsevät aivan tarpeksi kätevästi perille. Ja kun on lehdistä lukenut juttuja, joissa pohditaan ilmastonmuutoksen, öljyn ja lentämisen välisiä suhteita ja tulevaisuutta, voisi Jyrkin kommentin muuttaa muotoon: Tarve lentokentän radalle olisi PIKEMMINKIN tänään, kuin 30 vuoden kuluttua.
08.10.2008 19:59 Jyrki Majanmaa Kehärata tuo mukanaan pakollisen vaihdon, joka hidastaa ja varmasti monien mielestä hankaloittaa menoa lentoasemalle. Itse olen kokenut Zürichissä suoran kaukojuna yhteyden kätevyyden ja nopeuden lentoasemalla. Lentokentän oikoradan ansiosta pääsisi käytännössä kaikilta tämän maan asemilta ja seisakkkeilta, Hangon rataa lukuunottamatta, yhdellä vaihdolla maan ykköslentoasemalle. Samalla vapautuisi nykyiseltä pääradan osuudelta Kerava - Pasila lisää kapasiteettia (esim. Porvoon) lähijunille. Ja lopuksi... kyllä. Tarve olisi radalle jo TÄNÄÄN.
08.10.2008 20:09 Jyrki Majanmaa Unohtui vielä lisätä, että uusi oikorata tarjoaisi uuden nopean reitin myöskin uudelle lähijunalinjalle. Kuvitellun A-junan pysäkit: Helsinki - Pasila - Lentoasema (- Tuusula) - Kerava - Järvenpää - Jokela - Hyvinkää - Riihimäki (-Lahti).
08.10.2008 21:17 Jyrki Majanmaa Edit: Eikun perhana. A:han onkin jo Leppävaaraan. No B-juna sitten :)
08.10.2008 22:15 Ari P A-tunnus vapautuu, kun Espoon kaupunkirata valmistuu. Silloin Helsingin ja Espoon välillä kulkee joka asemalla pysähtyvä E-juna, joka korvaa nykyisen A-junan. Tosin on mahdollista, että A-tunnus tulee käyttöön uudelle junalle, jonka pääteasema on Kauklahti ja välipysähdykset Pasila, Huopalahti, Leppävaara, Kauniainen ja Espoo. Kaupunkiratasivuilla tuosta junasta käytetään tällä hetkellä S²-tunnusta. A (=Airport) olisi kyllä hyvä lentokentälle suorinta reittiä vievän junan tunnuksena.
08.10.2008 22:19 Dakkus Ylipäätään jokainen investointi lentoliikenteen sujuvoittamiseksi on huono juttu. Etenkin nykyaikana, kun suunnilleen tuon pitkän tunnelin valmistuessa se saataisiinkin samantien todeta turhaksi.
08.10.2008 23:05 Jyrki Majanmaa Dakkus: Miten ihmeessä lentoaseman oikorata voisi olla turha? Vaikka lentoliikenne varmaankin näillä näkymin tulee vähentymään tulevaisuudessa, ei se varmastikkaan tule vähentymään niin radikaalisti että oikorata lentoaseman kautta olisi turha. Se mitä pitää vähentää on maiden sisäiset lentomatkat (hyvänä esimerkkinä Tampere - Helsinki), jotka olisi helppo korvata nopeilla junayhteyksillä. Mutta edelleen myös tulevaisuudessa lennetään niin mantereiden kuin Euroopankin sisäisiä lentoja. Ainoastaan Maglev-junat saattaisivat korvata kokonaan lentoliikenteen, mutta esim. koko Euroopan kuin maailmankin kattava Maglev-verkosto on vielä niin kaukainen asia, että nyt kannattaa keskittyä parantamaan nykyisiä liikenneyhteyksiä. Ja kannattaa muistaa että lentokentälle vievä juna tarjoaa autoa houkuttelevamman, mukavamman ja ympäristöystävällisemmän matkan.
09.10.2008 00:30 Dakkus Njaa.. Tämä nykyinen lentoliikenteen määrä on aika uusi juttu. Sitä ennen pärjättiin ihan hyvin joko matkailemalla vain lähimaihin tai käymättä ulkomailla lainkaan. Lentäminen kun oli liian kallista. Ei silloinkaan olisi missään nimessä ollut kannattavaa vetää kalliilla rataa Seutulaan jotta saataisiin sujuvoitettua liikenneyhteyttä joka jo sujuvana on olemassa (etenkin kun kehärata jo silloin aseman alittaa). En tiedä, miten jo kerran koko maailman lähelläolosta nauttinut ihmiskunta tulee toimimaan seuraavan kerran kun lentämisestä tulee niin kallista että se kuulostaa lähinnä hyvältä vitsiltä, mutta lentokenttäjunan tarpeellisuus tulee joka tapauksessa olemaan merkittävästi vähäisempää kuin se nykyisellään on. Mieluummin kannattaa vetää sähköt vaikkapa Lieksasta Vuokattiin kuin rakentaa radanpätkä jonka tarve on vähäinen suhteessa kustannuksiin. Jyrki on oikeassa, että ainoastaan magleveillä voidaan edes pääosin korvata lentoliikenne. Mutta luulenpa että lentoliikenne vähenee merkittävästi, vaikka sitä ei millään korvattaisikaan.
10.10.2008 02:16 tane Maailmanlaajuinen Maglev-verkosto, joo, heh, heh, heh! Aika vaikeaa on Helsingistä lentämättä päästä edes Keski-Eurooppaan, virolaisten rautatietunneliehdotuksillekin täällä lähinnä vain naureskellaan.
10.10.2008 13:40 tlajunen Koska jos virheellisiä (tarkoitushakuisia?) väittämiä ei kukaan oio, niin voi jäädä suurehkolle Vorg-yleisölle virheellinen kuva. Eli: Suomenlahden tunneli-idealle ei juurikaan naureskella, vaan siitä on tarkoitus tehdä ihan rehellinen kannattavuusselvitys. Tuollainen naureskelu ei kuulu nykyaikaseen päätöksentekoon.
10.10.2008 13:48 tane Vielä noista lyhyistä kotimaan lentoreiteistä: rohkenen väittää, että paras tapa vähentää niitä, on sujuvat junayhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Eikä niiden yhteyksien edes tarvitse olla erityisen nopeita. Syöttöliikennettähän ne lentovuorot pääosin ovat. Helsinki - Oulu välillä onkin sitten jo enemmän haastetta junaliikenteelle.
10.10.2008 16:54 tane tlajunen> "Koska jos virheellisiä (tarkoitushakuisia?).." Tarkoitushakuisia?? Halusin vain sanoa, että henkilöjunaliikenne Suomesta Eurooppaan ei kertakaikkiaan onnistu ilman hyvin konkreettisia toimia! Ei kai niitä Tornion kauttakaan voi ajaa :)
11.10.2008 17:52 Dakkus Häh? Voipas! Tulloo vaan vähän pitempi kiekka ;)
12.10.2008 00:04 tane No toki voisi. Olen jopa tullut junalla Köpiksestä Tornion kautta Saloon, lähes yhtä soittoa, kaksi yötä ja yksi päivä siinä meni :) Ei oikein sovellu businessmatkailuun, muita ratkaisuja pitää etsiä ;)
13.10.2008 19:56 Dakkus Niin ja muuten, olet tietysti kyllä oikeassa sen suhteen, että niitä "hyvin konkreettisia toimia" tarvitaan, että päästään reitillisesti tai matkustusasiakirjateknisesti toimivaa reittiä Suomesta Eurooppaan. Sellaiseksi hyvin konkreettiseksi toimeksi kuitenkin riittää jo ihan se, että riivitään raiteet laiturinreunaan asti esim. Helsingissä ja Tallinnassa. Tai Kotkassa ja Sillamäessä, miten vaan (Helsinkiläiset kyllä sietää huristella laivalla Tallinnaan ja nousta kyytiin jo sieltä, joten sijainnin kanssa ei ole niin tarkkaa. Tukrulaisille toki Kotka on vähän hankala, mutta muille ei paljoa Helsinkiä pahempi. Mut tukrulaiset onkin tukrulaisia, ei niistä tartte välittää :P Itse olen Ruåtsiin ja takaisin ajellut yöjunalla, joka ängettiin laivaan Sassnitzissa ja laivasta ulos Trelleborgissa. Ainoana ongelmana oli oma uteliaisuuteni: en osannut mennä nukkumaan ennen kuin olin saanut kokea vaihtotyöt ja laivan ruumaan kolisemisen. Tietysti se ongelma tuossa oli, että ilmeisesti kustannussyistä juna oli jätetty aika lyhyeksi: pituutta oli vain neljä vaunua, joskus tosin olen mielestäni nähnyt Lichtenbergin varikolla viisivaunuisen rungon lähtövalmiina. Viisikin vaunua on kuitenkin tosi lyhyt yöjuna. Tietysti laivaan mahtuu enempikin, jos laiva on joko riittävän pitkä tai jos juna jaetaan useammalle raiteelle laivan sisällä. Joka tapauksessa, ihan toimiva perusidea, jota tultaneen Suomessa seuraavalla vuosikymmenellä käyttämään. Kunnes se tunneli saadaan. Aikataulut junalle sellaiseksi, että raideleveydenvaihtokohdassa ollaan päiväsaikaan, niin ei tarvitse siitäkään stressata. Matkustajat Shestokaissa laiturin yli toiseen makuuvaunuun ja matka jatkuu. Vähän pottumaista vaihtaa noin, mutta jos liput myydään niin että vaunut ovat aina kohdakkain, ei vaihto oikeasti ole kovin kamala asia. Jaloitella tahtoo kuitenkin. Ja ehkä voi palkata työläisen per vaunu viskomaan laukut hytistä toiseen. Ei pitäisi kymmenen minuutin palkan vetää firmaa konkkaan.
13.10.2008 21:16 tane Taitaa olla liian hankalia systeemejä, jotta pystyisivät lentoliikenteen kanssa kilpailemaan. Se toki hiukan helpottaa, jos virolaiset vetää 1435 mm radan Tallinnaan saakka. Toisaalta, kai suomalaisten pitäisi myös harkita yhteyttä länsirannikolta Ruotsin kautta Eurooppaan. Ja jos Ruotsista vakavissaan kehitetään junayhteyttä Eurooppaan (jopa Berliiniin, vaikka vähän sivussa onkin ;-)), kai ne kaikki kannattaisi ajaa Juutinrauman, Iso-Beltin ja Vähä-Beltin siltojen kautta.
14.10.2008 17:11 Dakkus Tällä hetkellä Ruotsista on olemassa se yllämainitsemani yöjunayhteys Berliiniin, ei kulje Tanskan kautta lainkaan. Järkevin reitti riippuu ihan määränpäästä ;) Malmö-Kolding (eli määrä joka Malmöstä pitäisi raahautua ensin suoraan länteen päästäkseen suoraan Malmöstä etelään olevaan kaupunkiin ilman lauttoja) näyttäisi olevan maanteitä 260km. Yhteensä siltareitti siis toisi kiertoa aika tasan 500km. Suomalaisena muuten kyllä toivoisi kovasti, että se yöjuna saataisiin jotenkin naitettua itämeren laivaliikenteeseen. Nykyinen 7h vaihtoaika ei oikein sytytä.
15.10.2008 22:17 tane Ei se nyt ihan noinkaan mene :) Tuon //www.timeanddate.com/worldclock/distances.html mukaan Malmö - Koding 221 km, Koding - Berliini 416 ja Malmö - Berliini 344 km, siis eroa n. 300 km, tunnissahan ICE sen pyyhkäisisi :) Toki Berliini on sivussa, jos Eurooppaa ajatellaan ;)
15.10.2008 23:47 Dakkus Tjaa? Onhan täältä nyt vielä yksi suuri valtio matkaa edes EU:sta ulos. Näkyisi olevan linnuntietä aika täsmälleen puolessamatkaa Puolan itärajalta Lontooseen, joka kuitenkin on jo aika selkeästi läntisessä osassa Eurooppaa. Siellähän on aikavyöhykekin muita tunnin jäljessä. Tietty matkalla Ruotsista Benelux-maihin, Italiaan, suurimpaan osaan Saksaa tai Ranskaan, on Berliini sivussa. Mutta niin on Brysselikin sivussa reitiltä Tukholma-Wien tai Bratislava-Bilbao. En mä oikein purematta niele väitettä, että Berliini olisi sivussa. Suomalaisen veturin ikkunasta katsoen asianlaita tietty on eri, koska Baltian ratayhteydet ovat mitä ovat. Eli Euroopan siedettävästi toimivan rataverkon laidalla ollaan ;)