Joulukuu 2008

Havainto

07.12.2008 21:35

Alkuillasta normaalisti kahdella pendolla kulkenut S7 Helsinki-Kouvola klo 17.30 oli poikkeuksellisesti liikkeellä kolmella yksiköllä. Oliko syynä itsenäisyyspäivän jälkeisen ruuhka vai mikä oli ylimääräiseen yksikköön syy?

Lähettäjä: Markus Räsänen

Kommentit

07.12.2008 21:50 tomi_ S7 saapui havaintoni mukaan Kouvolaan kahdella yksiköllä hieman myöhässä klo 16:49 ja juna katkaistiin normaaliin tapaan. Puoliskot jatkoivat kumpikin taholleen, toinen Karjalaan ja toinen Savoon. Pendolinojen kolminajo ei liene teknisesti mahdollista, mutta enpä yllättyisi jos Pendo yllättäisi ;)
07.12.2008 22:37 Markus Räsänen joo, sori, ajattelukatkos,(kirjoittaa muuta kuin mitä ajattelee). Se oli klo 16.30, koska Kouvolasta lähtenyt lähijuna R ennätti Korialle ennen kun tämä Pendo ehti ohittaa Korian pysäkin. Se on normaalisti kyllä niin että R-juna ei tule Korialle ennen kun S76 menee Helsinkiin ja S7 tule Helsingistä Kouvolaan. Mutta minusta tässä Hki:stä tulleella Pendolla oli kolme yksikköä!
07.12.2008 22:58 Lari Nylund Pendolinon pisin mahdollinen kokoonpano on kaksi yhdistettyä junayksikköä eli yhteensä kaksitoista vaunua.
08.12.2008 00:56 tero janhunen Onko rajoitus tekninen vai onko näin vain (syystä X) sovittu/määrätty?
08.12.2008 13:45 Perttu Karttunen Juurihan Lari tuossa vihjaisikin että kyse on pituudesta, Kolmella yksiköllä pendolino ei mahtuisi laituriin juuri missään. Parkano ja Kolari taitavat olla ainoita jossa laiturin mitta riittää :)
08.12.2008 14:57 MNa Laiturin pituus ja matkustajien laiskuus lyhentävät aktiivisesti junien pituuksia, mutta joissain tapauksissa ihmetyttää laiturien lyhyys vaikka mahdollista olisi ollut pidempikin tehdä. Kaikki maksaa, mutta sittenkin. Esim Lempäälässä on tehty radan alikulku siten, että Tampereen suuntaan menevä juna on pysäytettävä just eikä melkein ,tai alkupään vaunu(ist)a poistuminen on mahdotonta. En tiedä, onko 'junafirmalla' k.o. rakenteen kanssa mitään tekemistä, mutta suunnitteluvaiheessa olisi voinut vähän ajatellakin..
08.12.2008 15:12 tlajunen Rajoitus on ihan tekninen, luultavimmin softatekninen. Ainoastaan Sm1/2-kalustoa voidaan liittää yhteen teoriassa rajoittamaton määrä, käytännössä jossain vaiheessa ei enää ohjausvirrat jaksa luotettavasti läpi, josta aiheutuu sitten käytännön rajoittaminen viiteen yksikköön (kaupallisessa liikenteessä).
08.12.2008 15:20 Leksa Sama juttu taitaa olla lättien kanssa, eli jossain vaiheessa tökkää ohjausvirran kulku. Siinäpä ne taitaa olla ainoat sarjat joita voi periaatteessa niputtaa rajattoman määrän. Mutta entäs porkkana? Oliko se kolmen nippu maksimimäärä?
08.12.2008 15:27 MNa Jossain on aina silloin tällöin esitelty suunnitelmia kaksikerroksisista lähiliikennejunista, (Onkohan maailmalla jossain sellaisia käytössä?) Laiturinpituusongelmia voisi helpottaa, mutta miten 'kuormaus' ratkaistaisiin niin, että nopeat pysähdykset voisi edelleen toteuttaa?
08.12.2008 16:10 Teppo Niemi Porkkanoista ohjekirjat sanovat, että kolme yksikköä. (Eli 6 moottorivaunua ja 3 välivaunua). Käsittääkseni rajoitus johtui vain ohjausjohtimien jännitehäviöistä. Mitä tulee kaksikerroksisista lähiliikennejunista, niin ainakin sellaisia on Ranskassa, Saksassa ja Sveitsissä sekä itäblokin maista ainakin Puolassa. Görlitzin vaunutehtaan historiikia lukiessani jäi mieleen, että sellaisia olisi toimitettu myöskin Neuvostoliittoon. Tanskaan on ainakin niitä tilattu. Saksassa niitä on myös yksityisillä operaattoreilla (Metronom).
08.12.2008 16:55 Eljas Pölhö Kaksikerroksisia lähiliikennejunia myös Australia, Espanja, Hongkong, Hollanti, Intia, Israel, Kanada, Ruotsi, Yhdysvallat...kapearaiteisia Japani...kaksikerroksisia raitiovaunuja on ollut useimmissa Englantilaisissa raitiotiekaupungeissa ja 72 kaupungissa Englannin ulkopuolella.
08.12.2008 17:09 MNa Kyllä minäkin sen tiesin, että niitä on olemassa, mutta se vähän yllätti, että niin monessa paikassa. Se perimmäinen kysymys on edelleen selvittämättä: miten matkustajat siirretään nopeasti ulos ja sisään. Kokemuksesta tiedän, että sellaisessa 'puolitoistakerroksisissa' kuten sm4, on täydestä junassa hankaluuksia poistua jos on mennyt sinne telin päälle
08.12.2008 17:16 Eljas Pölhö Vastaus: Lisätään ovia. Tosin tämä vaunumalli poistui käytöstä 2005. //farm1.static.flickr.com/56/185830297_71bda8d95b.jpg?v=0
08.12.2008 18:54 Dakkus Lisäksi tuossa vaunumallissa oli vain yksi kerros. Yleensä on kaksikerroksisiin lähiliikennevaunuihin tapana tehdä leveämmät ovet kuin yksikerrosvaunuihin, mutta ovien määrät jätetään normaaleiksi. Lisäksi tärkeää on, että ovelle tuovat portaat ovat riittävän leveät. Esim. Ed-vaunujen portaat olisivat lähiliikennekäytössä kelvottomat.
08.12.2008 18:54 Dakkus Hurjimmanlevyiset ovet jotka tiedän, ovat Pariisin RER-junissa. Mistähän löytyisi hyvä kuva?
08.12.2008 20:55 jpl Eräs Alstomin projekti-insinööri totesi asiaa tiedusteltaessa, että teknisesti on mahdollista kytkeä vaikka miten monta pendoa samaan nippuun, mutta vain kahta pendoa voidaan nykyisellä softalla ohjata. Eli kolme pendoa on mahdollista kytkeä yhteen, mutta sitä kolmatta voidaan vain hinata (kolmas pendo kytketään vain mekaanisesti).
08.12.2008 22:04 Leksa Niin no joo, kai kaikki 192 Dv12-veturiakin voi naittaa SA-kolmosilla yhteen mutta ajaminen ei toki onnistu kuin kolmen koneen paloissa.
09.12.2008 07:56 CoCoNut 34 kuskia hommiin ja hinataan eduskuntatalo lisärakennuksineen vaikka Suinulan ratapihalle. Kerrankin järkevä valtionhallinnon maakunnallistaminen - aikaa säästyisi - saataisiin kuusi Resiinaa vuodessa.
09.12.2008 09:42 CoCoNut ...64
09.12.2008 15:07 jpl Olen nähnyt neljä Dv12:ta yhden kuljettajan hallinnassa - kaikki koneet veti. Kytkennällisistä asioista johtuen kuitenkin Dv12:ssa välittyy suunta- ja hälytystieto vain kolmesta veturista eli neljäs veturi tulee "sokkona" perässä. Se neljäs kyllä vetää muiden mukana, mutta ensimmäisestä koneesta ajava kuljettaja ei tiedä mitään sen neljännen koneen mahdollisista vikatilanteista, koska mm. merkkilamppujen tiedot ei välity (tämä vaatisi kytkentämuutoksia). Tehoportaat ja jarru kuitenkin toimii kuin muutoinkin. Ohjauskaapeleissa on kuitenkin nelinajossa suuret virrat ja tällöin ollaankin kaapelien ja hallintalaitteiden kestokyvyn rajoilla - mm. tehonsäätökytkin lämpiää aika mukavasti. Nämä moniajon rajoitukset tulee varmaankin enemmän käytännön asioista kuten laiturien pituus, kustannustehokkuus ja vetovoiman tarve. Tekniikan raja taas tulee kaapelipituuksissa vastaan melko pian perinteisellä jänniteohjauksella tai sitten veturien sisäinen kytkentä on tehty jollekin tietylle määrälle koneita. Nykyaikaisempia tietoliikenneväyliä käytettäessä kaapelien pituus voi olla paljon pidempi ja koneita voi olla käytännössä äärettömän monta - rajoitus on lähinnä ohjelmallinen.
09.12.2008 15:23 Tuomas Pätäri Itse näin ihan äsken, ehkä viime viikolla, kun tavararatapihan suunnalta pöllähti Kouvolan varikoille kolmen suden nippu, joissa kaikissa oli virroitin ylhäällä (tällä kertaa perspektiivi ei aiheuttanut epäselvyyttä asennosta).
09.12.2008 15:42 jpl Varmaankin kaksi sutta veti junaa ja se kolmas tuli siellä hinauksessa perässä. Sudesta kun ei ilmeisesti pysty ohjaamaan kuin kahta konetta kerrallaan (sähkökytkennät suunniteltu vain kahden koneen ajoon).
09.12.2008 21:29 Riku Outinen Tuliko se ihan tavararatapihalta asti se nippu? Kyllähän toi huolto siirtelee hiekoilta seisontaraiteille noita susia joskus jopa 5 koneen nipuissa.
09.12.2008 21:32 Riku Outinen Helsingin puolessa mennään vielä isommin : //vaunut.org/kuvasivu.php/26989