Maaliskuu 2008

Havainto

12.03.2008 10:08

Sen lisäksi, että liikenneministeriö on myöntänyt peruskorjausrahoituksen Porokylä-Vuokatti- ja Joensuu-Ilomantsi -rataosuuksille (32 milj. euroa ja 24 milj. euroa), rahoitus on luvattu myös Niiralan-Säkäniemen-, Joensuun-Uimaharjun- ja Joensuun-Pieksämäen -ratojen sähköistämiseen. Niirala-Säkäniemi-välin sähköistyksen on arvioitu maksavan 27 milj., Joensuu-Uimaharju-välin samoin 27 milj. ja Joensuu-Pieksämäki-välin 52 milj. euroa. Nämä sähköistyshankkeet on määrä toteuttaa vuodesta 2011 eteenpäin. Niin ikään Karjalan rataa aiotaan kehittää rakentamalla Luumäen ja Imatran välille lisäraide, joka nostaa matkanopeutta. Kustannusarvio on 265 milj. euroa. Tästä on ehditty tehdä periaatepäätös. Lähde: Karjalainen 12.3.2008

Lähettäjä: Sampo Asikainen

Kommentit

12.03.2008 11:21 krigsman Aikamoista! Millähän kalustolla Pieksämäki-Joensuu -väliä aletaan sähköistyksen jälkeen ajaa?
12.03.2008 12:25 JE Ensi vaalikauden hankkeita ovat, eli voisihan nuo vaalilupauksiksikin luokitella. Ja vaalilupauksiahan ei Suomessa koskaan rikota.
12.03.2008 13:34 Simo Virtanen Jos ja kun Venäjä purkaa puutullejaan, niin into ratojen uudistamiseen lopahtanee. Toivottavasti ehtivät ainakin aloittamaan peruskorjaukset sitä ennen. Sähköistystä en niin kovin paljoa kaipaa, koska dieselit tuovat pikantin lisän muutoin tylsäksi käyneeseen kalustoon. Toki suotakaan sähköt vaasalaisille ja kemijärveläisille.
12.03.2008 13:40 Jarmo Pyytövaara Hyvin mielenkiintoisia päätöksiä! Ovatko kunnallisvaalit tulossa, vai pedataanko jo seuraaviin eduskuntavaaleihin? Onko osalle, tehdyille päätöksille, minkäänlaista taloudellista tai kuljetus tarpeellista pohjaa? Tuleeko parannuksiin laitettu raha koskaan takaisin? Löytyykö sieltä todellista kuljetettavaa ja jos löytyy, ovatko ne olleet odottamassa siellä, että perusparannus ja sähköistys saadaan kuntoon? Löytyykö perusparannettavilta alueilta, matkustajia henkilöjuniin ja ovatko he, todella valmiita käyttämään niitä, tai edes ostamaan matkalippuja niihin? Onko nykyinen liikennöijä, edes halukas harjoittamaan liikennettä, vaikka valtiovalta osoittaa siihen korvamerkittyä rahaa? Viimeaikaiset esimerkit, eivät ole kovin hääppöisiä. Oikeastaan listasta ei uupunut kuin, Taivalkosken radan sähköistys! No…ihan hyviä päätöksiä, ainakin lyhyellä tähtäimellä, ihmiset saavat työtä ja sitä kautta toimeentulon. Myös harrastajan kannalta hyvä homma, puskat häviävät muutamaksi vuodeksi. silloin on helpompi ottaa kuvia, juna maisemassa.
12.03.2008 13:48 Simo Virtanen Niin, jos niitä junia sitten liikkuu kuvattavaksi asti..
12.03.2008 16:27 Otto Tuomainen Saman logiikan mukaan seuraavaksi kaikki Suomen bussilinjat muutetaan johdinautolinjoiksi? :)
12.03.2008 16:51 Teemu Peltonen Aiheeseen liittyen tänään oli Kymen Sanomissa uutinen Kotolahden ratapihan rakennustöiden aloittamisesta. Valmista tulisi vuonna 2010. Kotkan Mussalon ratapihaa siis laajennetaan 10 raiteiseksi ja nykyistä pidemmäksi
12.03.2008 17:19 *Sampo* Jarmo: en tiedä tarkkaan perusteita noille sähköistyshankkeille, koska niitä ei Karjalaisen uutisessa mitenkään eritelty. Todettiin vain, että näin aiotaan tehdä niin-ja-niin suurilla panoksilla. Venäjän kaavailemilla puutullikorotuksilla sen sijaan on vaikutusta Porokylä-Vuokatti- ja Joensuu-Ilomantsi-ratojen peruskorjausrahoitukseen. Ilmeisesti puunsaannin turvaamisella kotimaisista metsistä rajan yli tulevan puumäärän korvikkeeksi on suurempi vaikutus metsäteollisuuteen ja talouselämään kuin äkkiseltään voisi kuvitellakaan, ei kai muuten olisi kertaheitolla luvattu tuollaisia varoja rautateiden parantamiseen. Paljonkos noista nyt tuleekaan: 32+24+27+27+52+265=437 miljoonaa euroa, mummonmarkoissa pyöreät 2,6 miljardia. Kyse ei ole ihan pikkusummasta...
12.03.2008 17:22 Oskari Kvist Jos Porokylä-Vuokatti-rataosaa ei korjattaisi, niin iso osa sitä rataa käyttävistä yrityksistä lopettaisi toimintansa ja puukuljetukset kallistuisivat ja hankaloituisivat siellä. Ei pidä yhtään vähätellä radan merkitystä Pohjois-Karjalaisille. Sitä parannusta on vuosikymmenet siellä odotettu, ja parannuksen jälkeen Jns-Kon-liikennettä ei tarvitse enää kierrättää Siilinjärven kautta. Ratakapasiteetti jakautuu tasaisemmin eikä tule ryysistä Talvivaaran liikenteen alkaessa. Että on tuota pidemmällä tähtäimellä ajateltu..
12.03.2008 18:55 jussi56 Raskaissa puutavarakuljetuksissa on yleensäkin järkevää suosia raideliikennettä kumipyörien sijasta. Raskas liikenne kuluttaa teitä nopeasti ja junakuljetukset ovat myös turvallisia. Uusia sähköistettyjä (tulevia) rataosia varten on hankittava ajoissa sopivaa kalustoa henkilöliikennettä varten. Siis esim. Ylivieska - Iisalmi, Nurmes - Kontiomäki, Seinäjoki - Vaasa ja Joensuu - Pieksämäki osuuksille.
12.03.2008 19:27 Simo Virtanen Elämme mielenkiintoisia aikoja, kun tavaraliikenne on vapautunut kilpailulle ja puutavarakuljetusten uumoillaan kasvavan voimakkaasti. Sinällään se tuskin juurikaan maanteillä näkyy, koska puutava-autojen osuus valtateiden liikenteestä on sittenkin melko olematon. Alemmalla tieverkolla niiden osuus on paljon suurempi ja siellä ne tievauriotkin syntyvät. Jokatapauksessa tulevaisuudessakin puutavara ajetaan autoilla tehtaille tai siirtokuormauspaikoille radan varteen.
12.03.2008 20:53 Mika Hakala Toivottavasti rahaa löytyisi vieläpä tuon Isokylä-Kelloselän välille. Jokun oli maininnut wikipediassa tuon RHK:n suunnitelman vuodelle 2011-2012 purkaa rata. Kyseinen lisäys oli äskettäin tehty ja ilman lähteitä olettaisin sen toivottavasti perustuvan jo vanhentuneeseen arvioon josta muistan äsköttäin lukeneeni, jossa maininta että taivalkoskenkin radan sulkemisaika olisi tuon perusteella ollut vähän myöhäisempi kuin mitä se lopulta tuli olemaan.
12.03.2008 21:17 Jarmo Pyytövaara Ei tässä ole tarkoitus vähäisimmässäkään määrin vähätellä, onnea vaan, jos homma toteutuu. Pikkaisen kyllä, kyseen alastaisin, tehtyjä hyviä päätöksiä. Minkälainen panos-/tuotoslaskelma onkaan ollut pohjana. Olkoon nyt välinä, Porokylä Vuokatti. Puutavaraa lastataan nyt ilmeisesti Porokylässä, Valtimolla ja Vuokatissa, Maanselkä? Kun rata kunnostetaan, tuskin lastauspaikat lisääntyvät? Onko kirkossa kuulutettu että, metsänomistajat haluavat myydä metsiänsä? Jos eivät halua, tai ei edes ole mahdollista myydä, mitä siellä sitten lastataan? Mitä tuotteitta, siellä on nyt, joita ei ole voitu kuljettaa, nykyistä rataa pitkin? Paljonko on jäänyt vaunukuormia lastaamatta, kun rata ei ole timmissä kunnossa? Saadaanko vaunuihin mahtumaan enemmän puutavaraa? Viimeksi kun kävin, Nurmeksen seutuvilla, ropsi vaunut näyttivät varsin täysiltä, ei niihin paljon enempää voi mahtua. Mitä teollisuuslaitoksia on ko. välillä, jotka käyttävät rautatien tarjoamia palveluksia? Onko sellaisia tulossa? Läpikulkeva tavaraliikenne? Montako tavarajunaa päivässä kiertää Siilinjärven kautta? Onko nykyiseltä liikennöitsijältä edes kysytty, haluavatko he, ajaa läpikulkevat junansa Maanselän kautta? Sähkörata Uimaharjuun, tonnit taitavat riittää, Sähköveturitko siellä tekevät vaihtotyöt? Vai hoitaako Uimaharjun robotti veturi ne hommat. Lieksaan ja nurmekseen ei sitten mennä sähköllä, vaan perinteisellä kalustolla. Ei vaikuta kovin rationaaliselle hommalle, saadaankohan Ojalan laskuopilla säästöjä aikaiseksi? Onko kellään tietoa että, Uimaharjussa on tehdas vuonna 2012, eipä taida? Aikanaan Ukkolan sahakin oli varma työpaikka, jos joku saha jää, niin se on Ukkolan saha! Jos niin onnellisesti kävisi, että henkilöliikenne palaisi Nurmeksen ja kontiomäen välille, yksi varma, maksava asiakas olisi tiedossa, harvoin tosin kulkisin. Älkää ottako kirjoituksiani pahalla, ei ole huono päivä tänään. Vielä hoopompi juttu on, Rovaniemen ja Kemijärven välin sähköistys! Sille on varmasti erinomaiset perusteet, mitkähän ne mahtavatkaan olla???
12.03.2008 21:29 Riku Outinen Eiköhän se roi-kjä sähköistyksen peruste ole se, että kun stora enso lopettaa sieltä sellutehtaansa niin sen myötä radan liikenne tullee nousemaan ehkä paljonkin kun nykysin Kemijärvellä käytettävät puut ajetaan jatkossa Stora Enson tehtaille Kemin Veitsiluotoon ja Oulun Nuottasaareen. (Käyttäjä muokannut 12.03.2008 21:34)
12.03.2008 21:51 Oskari Kvist Ja Jarmolle tiedoksi että Esko Ahon johtaman puutyöryhmän raportti löytyy täältä: //www.vn.fi/tiedostot/julkinen/pdf/metsaraportti/fi.pdf "Työryhmä esittää, että infrastruktuurihankkeiden toteutukseen on sitouduttava selkeästi, jotta teollisuus voi tehdä omat investointipäätöksensä." On asioita mietitty, ei niitä rahoituksia ihan suin päin olla menty tekemään. (Käyttäjä muokannut 12.03.2008 21:51)
12.03.2008 21:54 Oskari Kvist Jos puuta ei tarpeeksi saada hankittua (n. 15 miljoonaa kuutiota uupuu), niin vaarassa on 25000 työpaikkaa, ja tämän takia pitää infrastruktuurinkin olla kunnossa. Läpikulkevasta liikenteestä sen verran että junien sitä kautta ajaminen vähentää Ilm-Kon-välistä liikennettä sekä Iisalmen ratapihan ruuhkautumista Talvivaaran liikenteen alkaessa.
12.03.2008 21:56 Oskari Kvist Voi olla että rataan panostettua rahaa ei saada suoraan takaisin, mutta metsäteollisuuden maailmalle myymien lopputuotteiden kautta epäsuorasti kyllä, vai voiko joku muuta väittää?
12.03.2008 22:10 Oskari Kvist Ja Suomessa ei saa aloittaa samanlaista "runkoverkko-politiikkaa" mitä 60-luvulla Iso-Britanniassa, siellä kannattavuuden lisäämisen nimissä hävitettiin sivuratoja ja "puskaratoja" lukemattomia kilometrejä, ja tulos oli katastrofi, kun idea ei toiminut, vaan pääradoilla liikenne väheni, ja liikenne muuttui entistä kannattamattomammaksi koko rataverkolla. Pienistä puroista koostuu iso virta ja se pitää paikkansa myös rautateillä. Jos rata ei ole hyvässä kunnossa niin sillä liikkuu vähemmän liikennettä mitä sillä liikkuisi jos se olisi hyvässä kunnossa. Jns-Kon-välillä läpikulkuliikenne on nyt vähäistä, sillä radan huono kunto ja jopa 30 km/h-nopeusrajoitukset pakottavat liikenteen kulkemaan kiertotietä. Ja on paljon kannattavampaa ajaa junia Joensuusta Kontiomäelle sitten kunnossaolevaa, suoraa rataa pitkin mitä Siilinjärven kautta. (Käyttäjä muokannut 12.03.2008 22:17)
12.03.2008 22:17 Nalle Fyrqvist Nythän liikenneministeriö voisi luvata rahoitusta säännöllisen henkilöliikenteen aloittamiseen Porvoosta Helsinkiin tai Keravalle jollakin tavalla. :-)
12.03.2008 22:29 Oskari Kvist Joensuusta Kontiomäelle on suoran radan kautta, jonka korjauksesta ollaan päättämässä, matkaa 268 kilometriä, ja Joensuu-Siilinjärvi-Kontiomäki-reitillä on matkaa 325 kilometriä. 57 kilometriä ylimääräistä ajoa on vuodessa (juna joka kulkee joka päivä) on 365x57 km = 20805 km. Se on melko paljon polttoainekustannuksissa ja aikaa menee tavarajunilla matkaan noin tunti enemmän kulkiessaan Siilinjärven kautta, silloin kun ne kulkisivat peruskorjatun radan kautta niin aikaa sekä polttoainetta säästyisi paljon vuodessa. (Käyttäjä muokannut 12.03.2008 22:29) (Käyttäjä muokannut 12.03.2008 22:34)
12.03.2008 22:59 jpl Raskailla junilla ajetaan muutamia muitakin reittejä pidemmän kautta kuin lyhin reitti olisi. Esimerkkinä Riihimäki-Turku Tampereen kautta.
13.03.2008 10:13 krigsman jpl: Ihanko varmasti mennään Tampereelle asti eikä vaan Toijalaan?
13.03.2008 12:10 Jarmo Pyytövaara Tampereella käydään kääntymässä, viimeisten tietojen mukaan.
13.03.2008 12:12 Jarmo Pyytövaara Olen tutustunut jo aiemmin päällisin puolin Esko Ahon raporttiin, aivan hyviä asioita on tuotu esille, elintärkeitä, sitä ei käy kiistäminen. Se on kuitenkin, raportti raporttien joukossa, niitähän kyllä väsätään, eikä niiden loppua taida olla näkyvissä. Onhan se erinomaisen hyvä asia, että radat laitetaan kuntoon, eipä tarvitse sitten 30 vuoteet pelätä niiden lopetusta. Toivottavaa tietenkin olisi, että kaikki tahot lunastaisivat lupauksensa ja tavaraa rupeaa tosissaan ja oikeasti liikkumaan parannetuilla linjoilla. Ettei taas oltaisi periaatteella liikkeellä, toivotaan, toivotaan, että tulisi herran ihme, vielä sitä ei ole, kyseisille radoille suotu, murusia vain. Mielenkiintoinen raportti on myös JUTA -87, siitä kun tekee, hätäisiä ja yksioikoisia johtopäätöksiä, Nurmeksen ja kontiomäen välillä pitäisi kulkea kaksi henkilöjuna paria, eipä taida kulkea. Minulla on hämärä mielikuva myös kiskobussi (Dm11/Dm12) raportista, jossa mainittiin kolmesta edestakaisesta vuorosta. Kemijärven liikenteestä, Raakapuukuljetukset varmasti lisääntyvät, sellukuljetukset loppuvat, kuten myös kemikaali- ym kuljetukset Kemijärvelle, paljonko todellinen lisäys, tonneina mahtaa ollakaan? Saattaa myös olla, että 0–raja tulee tulevaisuudessa taas vastaan, mitäs sitten lastataan? Milläs Sallasta haetaan raakapuuvaunuja? Ei ainakaan sähköveturilla! Sittenhän sinne voisi kehitellä Englantilaisesta glass 073 veturista oman version, harava katolle ja monitoimi veturi olisi valmis, sillä voisi hoitaa sitten kaiken liikenteen, eikä tarvitsisi ajella kahdella eri kalustolla. Mikä vielä ehkä parempaa, kehitettäisiin aivan uusi veturi, yhdistettäisiin siihen pelletin erinomaisuus ja digin ylivoimaisuus, tulisi digipellettiveturi, niitä voitaisiin tehdä aluksi, kaksi koeveturia, perusveturi voitaisiin nimetä vaikka Mauriksi ja supermalliin voitaisiin lisätä skartti, se nimettäisiin Suviksi. Näille annettaisiin luonnollisesti valtion tukiaisia, sekä kehittämiseen, että liikennöintiin. Kaikki edistykselliset ja valistuneet kansalaiset ymmärtävät, näiden erinomaisuuden, sekä ympäristöystävällisyyden ja samalla se antaisi rahvaalle työtä ja leipää. Pellettidikiveturista tulisi Suomen uusi Nokia. Kaikki erinomaisen hyviä asioita ja työllisyyttä tukevia, ei siinä mitään. Taita olla, vaalit tulossa, koska mannaa sataa taivaasta näin runsaasti, kaatosateen lailla.
13.03.2008 22:12 jpl krigsman: Kyllä Tampereella on käyty kääntämässä junat jo kolme vuotta. Toijalassa kääntäminen "ei kannata". (Käyttäjä muokannut 13.03.2008 22:12)
15.03.2008 10:04 Kari Rantamäki Eiköhän tuossa Kemijärven sähköistämisessä ole osaksi myös aluepolitiikkaa, ja osaksi sitä että sitä kautta saataneen linjattua tarvittaessa Soklin-kaivoksen rata.