Huhtikuu 2008

Havainto

21.04.2008 19:28

Ukko-Pekka -höyryveturia esitellään Turussa, Salossa ja Karjaalla torstaina 24.4.

Torstaina 24.4. esitellään yleisölle VR:n omistamaa Ukko-Pekka-höyryveturia Turun asemalla raiteella 4 klo 10.30–15. Esittelyn jälkeen Ukko-Pekka lähtee kotitalliinsa Helsingin Pasilaan. Matkan varrella veturi näyttäytyy Salossa (klo 16.13–16.45, raide 3) sekä Karjaalla (klo 17.50–18.34, raide 4). Veturia esittelee veturinkuljettaja Raimo Sirén.

Ukko-Pekka on valmistettu v. 1957 ja se on viimeinen Tampereen Lokomon tehtaalta valmistunut höyryveturi. Ukko-Pekka on tyypiltään Hr ja sitä käytettiin aikanaan nopeimpien pikajunien vetäjänä. Nykyään se liikennöi satunnaisesti, mutta parhaina vuosinaan se ajoi jopa 18 000 km/kk, mitä pidettiin tuona aikana erinomaisena suorituksena.

Veturin paino on 93 tonnia, lisäksi mukaan lasketaan tarvittavien veden ja hiilien paino, joka on maksimissaan noin 63 tonnia. Veturin höyrykattilan teho on 6,74 MW (= 6740 kW) ja höyryn paine 15 baria. Veturin suurimman pyörän halkaisija on 1900 mm ja sen maksiminopeus on 110 km/h. Nykyisin veturilla voi liikennöidä vain 80 km/h, koska siitä puuttuvat nykyaikaisen ratatekniikan edellyttämät kulunvalvontalaitteet.

Ukko-Pekka on viettänyt talven Turussa, koska sen kotitallia Pasilassa remontoitiin. Torstaina veturivanhus pääsee taas kotiin.

Lähettäjä: Lari Nylund

Kommentit

21.04.2008 22:24 Jore Lari, tuleeko Pekka kotiin Karjaalta rantarataa pitkin? Meinaan vaan, et olis kiva käydä katsastamassa se radan varressa täällä Espoossa. Onko aikatalusta Karjaalta eteenpäin tietoa? Toivottavasti kotimatka sujuu paremmin kuin meno Turkuun. Silloinhan Risto kohtasi ikävän yllätyksen muistaakseni Salon paikkeilla. (Käyttäjä muokannut 21.04.2008 22:24)
21.04.2008 22:45 Heikki Itävuo Mitenhän tuo kattilateho on laskettu? Olen jossain nähnyt nimittäin paljon pienempiä tehoja, luokkaa 1600 hv eli noin 1100 kW.
21.04.2008 22:52 CoCoNut Höh. Meinasin juuri meilata Larille. VR 37-62 historiikista 1591 hv ottaen ja 1,35962:lla jakaen sain 1,17 MW. The Loppukevennys: Oisko mennyt euro- ja mummohepat sekaisin?
21.04.2008 23:03 Pauli Kyllönen Jore: Miksi se lähtisi kiertämään Hyvinkään kautta? Kyllä mä veikkaan että se tulee rantarataa pitkin. (Käyttäjä muokannut 21.04.2008 23:04)
21.04.2008 23:07 Jore No, vaikka käydäkseen konepajalla :)
21.04.2008 23:43 CoCoNut No tietenkin! Hr1 käy moikkaamassa aikalaistaan, miltein kaimaansa, Hr11:sta. Toisaalta eivät nämä museokoneajot ihan aina lyhintä reittiä käytä. Esim. tämän havainnon kirjoittaneen alstikkamatka Helsingistä Hyvinkäälle tai vaikka 2216 Säterissä -ihan vain oikopolkua etsimässä? (Käyttäjä muokannut 21.04.2008 23:43)
21.04.2008 23:50 CoCoNut Äh, se pointti miksi tähän ketjuun vielä palasin... Onko tuo 1,35962 hv/kW-kerroin oikea? Millä hepoilla höyryjen tehot on ollut tapana ilmoittaa? hv:n määritelmiä on useita ja vetureitakin on tullut monesta maailman kolkasta. (Heikin antaman suurusluokka on tietty oikea ja tarkuuskin riittävä, mutta kiinnostaa silti kovin)
22.04.2008 00:39 6nen Pekka ohittaisi tähänastiset tiedot huomioiden Espoon aikaisintaan 19:50, joten silloin olisi hyvä olla jo passissa. Hyvinkään kautta koukkaaminen ei ole mitenkään kaukaa haettu, onhan siellä tuolloin tilaa kulkea, jos vain joku kääntäisi Kirkniemessä vaihteet sivulle. Karjaan kellonaika 18.34 kaipaa kyllä selityksen?
22.04.2008 07:38 Petri Tuo ei ole totta, että Hr1-vetureilla olisi parhaina vuosinaan ajettu 18000 km/kk. Niiden keskimääräinen ajomatka oli 50-luvulla noin 120000 km vuodessa veturia kohden eli noin 10000 km/kk. Yksittäisen veturin ajama ennätys on noin 150000 km vuodessa eli noin 12500 km/kk, joka saavutettiin juuri Rulla-Pekoilla.
22.04.2008 07:50 Petri VR:n historiikin ilmoittama teho on laskettu kaavalla 8,14 * tulipinta eli Hr1:n tapauksessa 8,14 * 195,4 = 1590,6 hv. Tämä vastannee karkeasti ottaen sylintereistä irtoavaa tehoa, kun kattilapaine ja kattilan vedenpinnan korkeus pysyvät vakiona. Kampikoneiston aiheuttamat häviöt ovat nopeudesta riippuen noin 10-25 % eli vetopyörille asti tehoa saadaan ehkä 1200-1400 hv. Sen sijaan yllä mainittu 6740 kW tarkoittaa höyrykattilan tehoa, jonka täytyykin olla paljon vetopyörille tulevaa tehoa suurempi, koska höyryveturin kokonaishyötysuhde on noin 10 %.
22.04.2008 08:49 JR <6nen>: Ukko-Pekka lähtee varmaankin Karjaan laiturista klo 18.34 kaksoisraiteen päähän valmiiksi odottamaan taajamajunan tuloa idästä?
22.04.2008 11:53 Lari Nylund Teksti oli suoraan kopioitu kaikkine tietoineen. Pahoittelen mahdollisia virheitä siinä. Itse voin myöntää suoraan, että höyryvetureista en tiedä juuri mitään - niin ja se loppukevennys: "enkä juuri höyrypannuista, kuten kovaa vauhtia lähestyvä mies sanoi laskuvarjoaan auki yrittäneelle henkilölle kohdattessa muutaman kilometrin korkeudessa toisen mennessä kovaa vauhtia ylös ja toisen alaspäin."
22.04.2008 12:18 eliitti-karhu Jos tuo tulee rantarataa, voisin ehkäpä käydä ottamassa talteen hieman liikkuvaa kuvaa tuosta.
22.04.2008 15:44 Petri Yllä olevat tiedot lienevät periaatteessa oikein mutta siinä on huomattava, ettei 6740 kW ole junan vetämiseen käytettävissä oleva teho vaan tehoarvo ilman häviöitä, jotka höyryveturilla ovat melkoiset. Hr1-vetureiden yhden kuukauden aikana ajama kilometriennätys taisi olla hieman alle 17000 km (Kouvola-Kuopio -reitin kierrossa 60-luvun alussa vetureilla 1020 ja 1021) eli mainittu 18000 km on myös lähellä totuutta. Se on kuitenkin hetkellinen huippulukema ja koko vuoden keskiarvo oli paljon vähemmän kuin 18000 km/kk.
22.04.2008 16:00 Lari Nylund Jorvaksen vahtituvasta pyydettiin välittämään terveiset, että arvioitu ohitusaika on siellä noin 19:35 ja halukkaat harrastajat ovat tervetulleita vahtituvan alueelle kuvaamaan.
22.04.2008 17:06 6nen JR - aivan, unohdin saapuvan paikun tulevan asemanpuoleista raijetta, tämä yksityiskohta kun ei ole sattunut koskaan kiinnostamaan Karjaalla oleillessa ;)
23.04.2008 15:30 tane " Äh, se pointti miksi tähän ketjuun vielä palasin... Onko tuo 1,35962 hv/kW-kerroin oikea?" Ei se nyt niin noponuukaa, pieni se kumminkin on //www.steamlocomotive.com/misc/largest.shtml ;) Itse asiassa paljon enemmän eroa on noiden DBHP, IHP ja CHP tehojen välillä kuin metrisen ja anglosaksisen hevosvoiman välillä.