TRAFICOMIN KALUSTOREKISTERIMUUTOKSET 1.2.–30.4.2026

Uudet rekisteröinnit:

• 3 Sr3 (91 10 3103 378-8, 91 10 3103 379-6, 91 10 3103 380-4).

Muutettu kalusto:

• 4 Etvsa-vaunua muutettu BMo-vaunuiksi.

Romutukset:

• Ein 50 10 2169 218-8 (23218).

Alla oleviin uutisiin liittyvät kuvat kuvateksteineen näet painetussa Resiina-lehdessä 2/2026.

Sr1-veturien talvikautinen käyttö yöjunissa päättyi, kun P 273 lähti 11.4.2026 Helsingistä veturiparin 3084+3023 vetämänä Rovaniemelle ja palasi sieltä seuraavana yönä takaisin junassa P 266. Muutaman kerran yöjuna lähti Helsingistä myös Sr2+Sr3-parin vetämänä. Nyt sähköistetyillä osuuksilla yöjunien veturina on säännöllisesti yksi Sr2 tai Sr3. Kolarin junat vedetään dieselalueella Dr19:llä; varavetureina seisseet Dr16:t 2819 ja 2821 poistettiin viikolla 11/2026 liikenteestä, eikä niille enää tehdä huoltoja.

Sr3 3378, 3379 ja 3380 hinattiin Hangosta Ilmalan varikolle 20.3.2026. Vetäjänä junassa Vet 11634 toimi Sr3 3320. Kyseessä olivat viimeiset VR:n tilaamat Sr3:t. Fenniarailille on aiempien kolmen toimitetun lisäksi tulossa vielä kaksi Sr3-veturia. VR:n tekemä Vectron-hankinta julkistettiin 20.12.2013, jolloin ilmoitettiin 80 veturin sitovan tilauksen lisäksi myös optiosta, joka mahdollistaisi enintään 97 veturin jatkotilauksen. Reissujuna on julkisuudessa visioinut hankkivansa yhden Sr3-veturin vuodeksi 2028 tai 2029.

Dv12 2537, 2615 ja 2745 siirrettiin 22.4.2026 maanteitse Pieksämäeltä Hankoon, mistä ne laivattiin seuraavana päivänä Paldiskiin Viroon. VR myi veturit ProRata Oy:lle, joka kunnostuttaa ne GoTrackin Türin varikolla Virossa.

Dv16 2038 ja Dv12 2720 ovat olleet kevättalvella Seinäjoen veturitallilla huollossa Haapamäen Museoveturiyhdistyksen vuoden 2026 tulevaa museojunaliikennettä varten. HMVY on vuokrannut tallin omistajalta Senaatilta talviajoiksi pilttuita huoltotöihin. Veturien huollot ja kunnostukset jatkuvat kesällä Haapamäellä.

Dr16 2813 saatiin liikenteeseen 2.5.2026 ArcticRailin toisena sarjan veturina aiemman 2811:n rinnalle. Ensimmäisenä päivänään se veti T 7613:n Hyvinkäältä (konepajalta) Riihimäelle ja seuraavana päivänä se kävi jo Kouvolassa. Paluumatkalla 2813 veti T 7616:n yhdessä 2811:n kanssa. Yhtiö kunnostaa vähitellen ajoon lisää omistamiaan Dr16-sarjan vetureita, myöhemmin kevyempään liikenteeseen ilmeisesti myös Dv12-sarjaa.

Dr19 2838 vaurioitui lievästi, kun Pellosta Kemiin matkanneen T 5601:n eteen ajoi henkilöauto Kivirannan vartioidussa tasoristeyksessä Torniossa 10.3.2026 klo 11.48. Juna pääsi jatkamaan matkaansa auton raivauksen jälkeen klo 15.30. Juna oli tulossa juuri kolmioraiteen vaihteeseen, joten pieni nopeus 28 km/t vaikutti siihen, että auton kuljettaja loukkaantui vain lievästi.

Dr19 2867 ja 2868 siirrettiin Hangosta Tampereelle 27.4.2026 junassa Vet 11337. Vetäjänä toimi Sr3 3357. Seuraavina Hangosta 9.5.2026 tuotiin 2866 ja 2869 junassa Vet 11339. Samalla Sr3 3345 toi Hankoon päivystäjäksi 2864:n ja mukaan hinaukseen Tampereelle uutukaisten kanssa lähti aiempi päivystäjä Dv12 2644.

Sm2-junat on tarkoitus nykysuunnitelmien mukaan poistaa liikenteestä 2028. RailStockin Sm7-junat korvaavat Sm4-junia, jotka taas korvaavat Sm2-junat.

Sm2-matkustajaliikenne rantaradalla rajoittuu säännöllisen epäsäännölliseen opiskelijoiden tilausjunaan Helsingistä Kirkkonummelle ja takaisin. Tämän vuoden ajo ajettiin 31.3.2026 Sm2 6086 + Eioc 6286:lla.

Sm2 6076 ja Eioc 6276 kuljetettiin 29.4.2026 maanteitse Hyvinkään konepajalta romutukseen Romu Keinäselle Karjaalle. Junan omisti Suomen Lähijunat Oy.

Sm3 7017:n välivaunu CM 7517 tuotiin 5.3.2026 sähköpalon jälkeiseen korjaustarpeen arviointiin Hyvinkään konepajalle 5.3.2026. Yhden Pendolino-rungon puutteen takia veturivetoinen varakalusto on kiertänyt keväällä normaalisti seuraavasti: ma–ke IC 35/28 Helsinki–Rovaniemi–Helsinki, to IC 13/12 Helsinki–Joensuu–Helsinki, pe IC 13 Helsinki–Joensuu, la IC 106 Joensuu–Helsinki ja su IC 21/28 Helsinki–Rovaniemi–Helsinki.

Sm5 43 sai sarjastaan toisena mainosteippauksen 27.4.–4.5.2026 tehdyn huollon aikana. Liikenteeseen Classic-jäätelön mainoksin teipattu yksikkö lähti 4.5.2026 Ilmalan ratapihalta vetona W 64118 Helsinkiin, mistä Tikkurilan/Lentoaseman kautta takaisin Helsinkiin I-junana 8891.

Sm5-kaluston käyttö laajenee 10.8.2026 Hankoon saakka työmatkaliikenteessä käytettävän Helsingin ja Hangon välisen vuoroparin osalta.

Sm7 nro 05 siirrettiin 6.3.2026 Hangosta Ilmalan ratapihalle junassa MV 10303. Rungon kummassakin päässä oli Dv12; 2559 veti ja perässä jarruveturina 2641. Seuraavana nro 06 tuotiin Hangosta 24.4.2026 junassa MV 10301 vetäjänään 2545 ja perässä 2509. Nro 07 siirrettiin 22.5.2026 junana MV 10301; vetäjänä Dv12 2609 ja jarruveturina Dv12 2632.

Sm7-kalustolla ajettiin Oulusta koeajoja Rovaniemelle 10.3.2026 ja Kemiin 11.3.2026. ”Pohjoisen” viimeinen koeajo, numeroilla HV 10513/10514 ajettiin 12.3.2026 reitillä Oulu–Kajaani–Oulu.

Sm7-kalustoa on kaavailtu vuokrattavan RailStockilta eli Suomen Ostoliikennekalusto Oy:ltä Traficomin lisäksi myös HSL:lle. Tämä tapahtuisi, mikäli HSL laajenee ostajaksi laajemmin R-, Z- ja D-junaliikenteeseen, vaikkeivat alueen kaikki kunnat varsinaiseen HSL-alueeseen kuuluisikaan.

Ttm1 91101 eli aiemmin N-veturina tunnettu veturi on romutettu Pieksämäellä huhtikuussa 2026. Siitä purettiin ensin maaliskuussa käyttökelpoisia osia, kuten tehoelektroniikkaa. Veturin moottori oli siirretty jo vuosia aiemmin Move 67 -veturiin. N-veturia tehtiin Valmetilla vain tämä yksi yksilö. Vuonna 1990 valmistuneessa veturissa oli erikoisuutena telien jokaisella pyörällä oma ratamoottorinsa eli moottoreita oli kaikkiaan kahdeksan.

Lokomon C600 -vetureita on toimitettu Ruotsiin useita. Niiden raideleveys on 1435 mm. ArcticRail osti 2026 alussa Billerudin tehtailta Gävlen läheltä siellä olleista C 600 -vetureista vanhemman. Tehtaalle jäi uudempi veturi sekä kaksi suurempaa Henschelin 1974 valmistamaa DHG 1200 BB -tyypin teliveturia, jotka olivat aiemmin käytössä TGOJ:lla.

Ruhrthaler D24Z -veturin (valm.nro 3755/v. 1962) vuonna 2019 alkanut kunnostus on valmistumassa Robert Sands Järnvägillä Alavetelissä. Ensimmäiset onnistuneet koeajot ajettiin keväällä 2026. Koko runko ja koriosat on hiekkapuhallettu ja maalattu, pyörät on sorvattu, vaihdelaatikossa on vaihdettu paljon osia, moottori (Daimler-Benz MB852) on vaihdettu ja sähköjärjestelmä on uusittu. Veturi oli aktiivikäytössä Pietarsaaressa Schaumanin tehtaan puukentällä. Se jäi pois käytöstä jo 1970-luvun alussa, kun radalle tuli isompia ja nykyaikaisempia vetureita Nokian tehtaalta. Veturin raideleveys on 600 mm.

Virtolainen paineilmaveturi on hankittu keväällä 2026 Höyrywelho Oy:n omistukseen. Toimintansa lopettaneen Toisveden Puun sahan 500 mm raideleveyden kotitekoisessa veturissa on Mannerin konepajan säiliö vuodelta 1964. Säiliö on koeponnistettu ja se on toimiva.

Solciel Rautatiekalusto Oy on perustettu Lahdessa jo 21.3.2024. Topparoikka ry:n omistuksessa olevat museovaunut BT 01390 ja Eifet 25301 ovat Solcielin hallinnassa. Yhtiöllä on myös omaa museokalustoa.

Tv1 943 eli Ylivieskan muistomerkkiveturi siirrettiin laveteilla 18.–19.5.2026 veturitallilta rautatieaseman luo Kasarmintorille. Kaupunki kunnostutti veturin ulkoisesti.

VIS Suomen Kiskokalustotehdas Oy suunnittelee toimintaansa Kiteen Puhokselle, jos Ostoliikennekalusto puolestaan tarvitsee Hyvinkään konepajan käyttöönsä. Puhoksen tehdasraide on suljettu ja palautetaan liikenteelle, jos liikenne sitä tarvitsee.

Höyryveturimatkat 1009 Oy:n kalustoyhtiön Höyrykalusto Tenderi Oy;n osakkeet on myyty maaliskuussa 2026 lohjalaiselle taholle. Hankintaan sisältyivät Hr1 1009 -veturi ja aikanaan Englannissa kunnostuksessa käyneet matkustajavaunut. Tallivuokraus Kouvolassa päättyi maaliskuun 2026 loppuun. Veturi ja kolme Eik-vaunua siirrettiin 3.4.2026 Kouvolasta Hyvinkään konepajalle. Höyryveturi hoiti pääasiassa junan vetämisen, sillä junan eteen kytketty Sinisten vaunujen ystävät ry:n Tka7 210 toimi lähinnä JKV-yksikkönä. JKV mahdollisti mm. 80 km/t nopeuden pitkien vaihteiden poikkeavilla raiteilla. Suunnitelmien mukaan SVY hoitaa aikanaan myös veturin liikennöinnin.

Edmc 28552 haettiin Otanmäestä 26.2.2026. Seuraava uusi makuuvaunu Edmc 28553 tuotiin Otanmäeltä 12.3.2026, alun perin sen piti tulla yhdessä edellisen kanssa. Jälkimmäisessä kuljetuksessa oli mukana vauriokorjauksesta tulossa ollut Edo 28616.

Gd-autovaunussa, jonka piti lähteä 21.3.2026 yöjunassa 269 Kolariin, havaittiin pyörävikoja. Pyörät sorvattiin Ilmalan varikolla. Toimenpide vei niin paljon aikaa, ettei vaunu ehtinyt junaansa eikä edes seuraavana lähtevään Rovaniemen yöjunaan 273. Autovaunu autoineen vietiin omana kuljetuksenaan Pasilan autojuna-asemalta Kemiin junana MV 10469; lähtö 22.3. klo 1.04, tulo Kemiin 9.53, mistä lähtö junana MV 10459 klo 9.57 ja tulo Kolariin 12.39 (siis vain n. 1½ tuntia normaalijunaa myöhemmin). Veturina Ouluun saakka oli Sr2 ja siitä Kolariin Dr19 2834.

Fey 29951, Eifet 25303 ja Eipt 27380 siirrettiin 10.3.2026 Kouvolasta Hyvinkäälle NRC Groupin työjunan TYO 70571 mukana. Vaunut omistaa Suomen Elämysjunat Oy.

Zagkks-ammoniakkivaunuista ensimmäinen pääsi koeajoihin 13.4.2026. Varsinaiset koeajot tehtiin 14.–17.4.2026 Iisalmesta vaihtelevasti Ylivieskaan, Pyhäsalmelle tai Kiuruvedelle. Yaran hankkimat 17 ammoniakkivaunua rakennetaan VR FleetCaren Pieksämäen konepajalla täysin uudistuotantona eurooppalaisten normien mukaisina. Vaunuhankkeensuunnittelu käynnistettiin jo 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Laajentuneiden EU-pakotteiden johdosta uusia ammoniakin hankintasopimuksia Venäjältä ei ole saanut enää tehdä 23.4.2026 alkaen. Liikenteen on loputtava noin kolmen kuukauden siirtymäajan sisällä. Vertailua varten osassa koeajoja mitattiin aiempaa Vgobo-vaunua. Jatkossa laivoilla tuotua ammoniakkia voidaan kuljettaa rautateitse Uudestakaupungista tai Kokkolasta Siilinjärvelle, aluksi GOST-vaunuilla ja jatkossa Zagkks -säiliövaunuilla.

BOv-vaihteenkuljetusvaunuja on enää käytössä Suomessa neljä. Väylävirasto on vuokrannut ne vaihdekuljetuksia varten NRC:ltä. Lisäksi kaksi vaunua seisoo käyttämättöminä Pieksämäellä. Aiemmista 18 vaunusta 12 on myyty ulkomaille ja ne ovat ajossa mm. Puolassa ja Saksassa. Näiden entisten VR:n vaunujen lisäksi vaunuja on tehty Pieksämäellä aikanaan myös suoraan vientiin.

Fenniarail Oy tuo maahan syksyllä 2026 yhteensä 49 Laais-vaunua. Nämä katetut vaunut sopivat sahatavaran ja sellun kuljetukseen. Niiden normaaliraidepyöräkerrat korvataan leveäraidepyöräkerroilla, jotka Fenniarail on hankkinut Kiinasta. Ennen Suomeen tuontia pyöräkertoihin asennetaan laakeripesät Virossa. Vaunujen kuljetusvaihtoehtoja Suomeen selvitellään vielä.

Fenniarail aloitti 19.2.2026 Versowoodin kuljetukset Korkeakoskelta Haminaan. Aiemmin VR oli kuljettanut Korkeakosken tuotteet Raumalle. Kuljetukset tapahtuvat täysjunina. Fenniarail aloitti 31.3.2026 raakapuuliikenteen Seinäjoelta Rahkolan raakapuun lastausalueelta Äänekoskelle. Vastaava liikenne Lohjalta Äänekoskelle alkoi 23.4.2026. Uutta liikennettä syntyi myös, kun Fenniarail aloitti 11.4.2026 raakapuukuljetukset Mäntyluodosta Kuopion Sorsasaloon.

North Rail Oy on käynyt muutosneuvotteluja lisäpakotteista aiheutuvien ammoniakki- ja metallimalmikuljetusten päättymisten takia.

Skinest Finland Oy:n VR:ltä ostamia tavaravaunuja on siirretty Kouvolaan kevään 2026 aikana. Vaunuja hankittiin kaiken kaikkiaan 122. Siirrot on hoitanut ArcticRail. Ensimmäisenä 26.–27.3.2026 Mäntyluodosta siirrettiin Kouvolaan 31 Taimn- ja Taims-rikastevaunua. Seuraavana Viheriäisistä haettiin 2.4.2026 avovaunukalustoa. Raahesta haettiin 5.4.2026 yksi Lgin-vaunu ja seuraavana päivänä Röytästä 18 Lgin-vaunua lisää ja vielä Kokkolasta yksi Taimn. Niiralassa Skinestin vaunujen haun todettiin vaativan runsaasti vaihtotöitä, koska ostetut vaunut ovat sekaisin muiden vaunujen kanssa.

ArcticRail on erikoistunut raakapuuliikenteen lisäksi spottikuljetuksiin, kuten edellä kerrottuihin vaunusiirtoihin. Yhtiö mm. kuljettaa 2026 noin 15 000 kierrätysratapölkkyä Pohjois-Suomesta Riihimäelle. Ensimmäinen nouto oli Iistä 5.5.2026, jolloin haettiin ensimmäinen erä vuoden 2025 töistä vapautuneita ratapölkkyjä.

VR Group ilmoitti 13.3.2026 pidättäytyvänsä ETCS-veturilaitteiden investointipäätöksistä, ellei valtiovalta anna veturilaitteiden hankintaan tukipäätöstä tasapuolisesti kaikille rautatieliikenteen toimijoille. Monissa EU-maissa investointeihin myönnetään tukea 50 %, joskus jopa 90 %. Suomessa ei tällaista tukea tähän mennessä ole päätetty myöntää. Pelkästään VR:lle investointi aiheuttaisi noin 200 miljoonan euron lisäkustannukset ilman toiminnallisia hyötyjä.

Keitele-Museon ensimmäinen ajo yli kahteen vuoteen ajettiin 27.3.2026 Suolahdesta Jyväskylään. Tka7 198 ja Rk 27820 palasivat Suolahteen 30.3.2026. Yhtiön edellinen ajo oli 25.11.2023. Lättähatut puolestaan pääsivät liikkeelle 26.4.2026 siirtyessään pyörien sorvaukseen Ouluun; sieltä palattiin 30.4.2026. Yleisöajoja lättähatuilla ajetaan 7.6.2026 alkaen.

Höyryveturimatkat 1009 Oy:n turvallisuustodistus on peruttu 20.2.2026. Yhtiöllä ei ole enää höyryveturiakaan, kuten edellä on kerrottu.

Höyryraide Oy:n turvallisuustodistus peruttiin 14.4.2026. Tämä esti samalle viikolle suunnitellun kalustosiirron Nurmeksesta Hyvinkäälle. Tämän jälkeen on mm. neuvoteltu mahdollisuudesta hoitaa suunniteltua liikennettä toisen tahon toimesta, mutta tämäkin on kariutunut.

Väyläviraston uusi ohjeluettelo otettiin käyttöön 12.5.2026. Sähköisestä luettelosta löytyvät myös kaikki rautatieohjeet. Käyttöönottoa seuraa useamman kuukauden siirtymäaika, jolloin myös aiempaa ohjeluetteloa päivitetään entiseen tapaan.

Suomen rautatiekartasto -karttakirja on tarkoitus julkaista nykysuunnitelmien mukaan syksyllä 2027. Siinä ovat mukana kaikki niin olemassa olevat kuin puretut radat nykyisen Suomen alueelta. Aineiston tilannepäiväksi on suunniteltu 1.1.2027.

Routarajoituksia on ollut Suomen radoilla keväällä 2026 enemmän kuin yleensä viime vuosina. Routaraja on tunkeutunut 10–20 senttiä tavallista syvemmälle vähäisen lumen sekä tammi–helmikuun kovien pakkasten seurauksena. Routarajoituksia on asetettu radoille useisiin kymmeniin kohtiin. Iso osa niistä on sijainnut Kontiomäen ja Pesiökylän sekä Tornion ja Kolarin välisillä rataosuuksilla. Rajoituksia on myös rataväleillä Orivesi–Jyväskylä–Pieksämäki, Iisalmi–Ylivieska, Parikkala–Joensuu, Kontiomäki–Oulu sekä Laurila–Rovaniemi–Kemijärvi.

Helsingin päärautatieaseman VR:n uusi kohtauspiste kioskihallin ja raiteiden 8 ja 9 päätylaiturin välissä avattiin 29.4.2026 entisen Robert’s Coffeen tilalle uusittuun tilaan. Uudesta kohtauspisteestä voi ostaa henkilöltä matkalippujakin, nyt ainoana VR:n lipunmyyntipisteenä Suomessa. Aiempi länsisiivessä sijainnut VR:n viimeinen palvelupiste suljettiin muutamaa päivää aiemmin. Sitä ennen kioskihallissa avattiin uusi Robert’s Coffee 27.3.2026. 

Pasilan vanhan varikon pohjoisempi kääntöpöytä peruskorjattiin huhti–toukokuussa 2026. Pöytä on hiekkapuhallettu ja maalattu ja sen lankutukset on uusittu.

Helsingin ja Hangon välisten päivittäisten suorien H-junien piti alun perin aloittaa 4.5.2026 ja ne olivat viikkoja lipunmyyntijärjestelmässä. Junat kuitenkin peruttiin maaliskuun lopussa ostoliikenneneuvotteluiden ollessa kesken, palautuakseen jälleen myyntiin 18.4.2026. Nyt liikenteen aloitus aikaistui yhdellä päivällä eli se alkoi lopulta 3.5.2026, tosin ratatöiden takia ensimmäisenä päivänä liikennöitiin vain Kirkkonummi–Hanko-väliä. Liikenteeseen tuli kaksi päivittäistä paria (aikataulut Resiinassa 1/2026 s. 57). Muutoksia on tiedossa 10.8.2026 alkaen, jolloin yksi työmatkaliikenteen Y-juna tulee jatkamaan Siuntiosta Hankoon ja aloittamaan matkansa aamuisin Hangosta. Traficom korvaa kaikki Siuntio–Hanko-välin kustannukset. HSL puolestaan säästää kustannuksissa, koska ruuhkasuunnan vastaiset vuorot jäävät pois. Suorat Hangon junat ovat 10.8.2026 alkaen:

• H 1602 Hnk–Sti 5.57–6.59 ma–pe
• Y 8550 Sti–Hki 7.09–7.55 ma–pe
• H 1606 Hnk–Hki 7.17–9.09 la
• H 1612 Hnk–Hki 10.37–12.40 ma–la
• H 1615 Hki–Hnk 10.08–12.03 ma–la
• H 1627 Hki–Hnk 17.23–19.23 ma–pe
• H 1630 Hnk–Hki 21.18–23.23 su
• H 1633 Hki–Hnk 20.53–22.51 su
• H 1637 Hki–Hnk 16.06–18.08 su

Espoon kaupunkiradan alueurakka 4:n urakkasopimus allekirjoitettiin 5.3.2026, pari vuotta muita sopimuksia myöhemmin junavararikon kaavoitushaasteiden takia. Valmistelevat työt Espoon keskuksen ja Kauklahden välillä aloitettiin heti maaliskuussa. Urakassa Kauklahden asemalle rakennetaan raiteet alittava Kauppamäenkäytävän alikäytävä, tehdään uusi eteläinen reunalaituri ja levennetään nykyistä välilaituria. Hankkeeseen kuuluvat myös Espoonjoen ylittävän ratasillan ja Vadetinportin alikäytävän rakentaminen. Vantinportin alikulkusiltaa levitetään. Alueen maaperän takia Espoonjoen ja Kauklahden aseman välille rakennetaan lähes kilometrin pituinen yhtenäinen paalulaatta, josta tulee kaupunkiratahankkeen pisin. Paalulaatan rakennustyöt tehdään nykyisten raiteiden viereen rakennettavan tukiseinän suojassa, jolloin paalulaattatöitä voidaan tehdä myös junaliikenteen ollessa käynnissä. Urakan ja samalla koko kaupunkiradan suunnitellaan valmistuvan 2029.

Malminkartanon asema Kehäradalla suljettiin 3.5.2026 aamuliikenteestä alkaen aseman peruskorjauksen takia. Se avataan uudelleen liikenteelle 7.9.2026.

Tuomarilaan asennetaan kesän 2026 liikennekatkon aikana neljä väliaikaista vaihdetta. Niistä kolme on 54E1- ja yksi 60E1-kiskotyypillä.

Tuomarila on suljettuna henkilöliikenteeltä 22.6.–4.10.2026. Se suljetaan kesän viiden viikon katkon alkaessa ja avataan syksyn viimeisen katkon päättyessä 5.10.2026. Nykyiset reunalaiturit puretaan ja seisakkeelle rakennetaan uusi välilaituri sekä sille porras- ja hissiyhteydet. Kesäkatkon jälkeen junat ohittavat Tuomarilan pysähtymättä uusia pohjoisia raiteita pitkin aina syksyn viimeiseen katkoon saakka.

Siuntion matkustajalaiturit suunnitellaan uusittavan kesän 2027 viiden viikon liikennekatkon aikana.

Karjaan asemalle suunnitellaan polkupyörätallia radan pohjoissivustalle. Tavoitteena on, että rakennus olisi valmis viimeistään syyskuussa 2027.

Fiskarsin uuden veturitallin vihkiäisiä vietetään 14.6.2026 alkaen klo 13. Tarkoitus olisi saada radan höyryveturi (Krauss valm.nro 2517/v. 1891) juuri katsastettuna ajoon paikalle lyhyelle radalleen, jonka rakentaminen aloitettiin 15.5.2026. Veturi on kunnostettu Höyrywelho Oy:llä kymmenvuotisessa projektissa, jota hidasti hankkeen rahoituksen saaminen.

Salossa on asuntomessut 2028. Asuntomessut toteutetaan uudenlaisella monipaikkaisella konseptilla, missä ei ole yhtä keskitettyä messualuetta. Rautatieaseman kunnostettavaa aluetta kaavaillaan messujen käyntikortiksi.

Naantalin liikennepaikan ratasuunnitelma ratakilometreille 213+070–213+878 hyväksyttiin Traficomissa 9.4.2026. Rataosan Raisio–Naantali perusparannuksen, sähköistyksen ja tasoristeysten parantamisen suunnitelma hyväksyttiin puolestaan 17.4.2026. Raision uuden seisakkeen suunnitelma on hyväksytty jo aiemmin. Hankkeilla tähdätään mahdollistamaan kaukojunien liikennöinti Naantaliin asti ja Naantali–Tampere-taajamajunaliikenne.

Lentoradan ratasuunnitelman on määrä valmistua vuoden 2028 alussa. Ratasuunnittelu on suunnitteluprosessin viimeinen vaihe ennen rakentamisvaihetta. Päätös Keravan ja Pasilan välisen Lentoradan rakentamisesta tulee ajankohtaiseksi, kun ratasuunnitelma on hyväksytty. Lentoradan rakentaminen vie noin seitsemän vuotta. Lentorata Oy:stä Suomen valtio omistaa 70 % sekä kaupungeista Helsinki 18,17 %, Vantaa 9,08 % ja Lahti 2,75 %.

Hakkilan rata oli katkaistuna 12.1.2026 alkaen Tikkurilan raitiotietunnelin väliaikaisten tukiseinien rakentamisen takia. Vain noin 20 metrin osuus raiteesta oli käytössä työkoneiden seisontaa varten. Työn jälkeen rata rakennettiin puretulta osalta takaisin ja rata avattiin uudelleen huhtikuun alusta alkaen. Hakkilan radan pitäisi säilyä työjunaliikenteen käytössä siihen asti, kunnes uusi radanpidon raide valmistuu Havukoskelle.

Nikkilässä km:llä 38+910 aloitettiin helmikuussa 2026 uuden Lukkarintien alikulkusillan rakennustyöt. Radalla on kaksi 10 vuorokauden liikennekatkoa, joista toinen oli jo huhtikuun alussa ja toinen on 17.7.2026 illasta 27.7.2026 aamuun.

Porvoon Museorautatiellä viimeisteltiin huhtikuun 2026 alussa puuston raivaustyöt mm. harjaamalla raide. Myöhemmin huhtikuussa radalla vaihdettiin ratapölkkyjä sekä tehtiin geometrian korjauksia. Raiteentukemiskone oli töissä 27.4.2026 asti. Liikenne aloitettiin uudelleen 1.5.2026 Suomen Rautatiehistoriallisen Seuran tilausjunalla Helsingistä Porvooseen ja takaisin. Menomatkalla juna poikkesi Sköldvikissä. Jo seuraavina kahtena päivänä Porvoosta ajettiin paikallisia yleisöajoja Ali-Vekkoskelle. Porvoon ja Ali-Vekkosken välillä ajetaan tänä kesänä runsaasti tilausajoja kansainvälisille risteilylaivamatkustajille. Edellisen kerran Porvoon museoliikenne aloitettiin 35 vuotta sitten 11.5.1991, silloinkin SRHS:n jäsenajolla.

Porvoon Museorautatien omassa liikenteenohjausjärjestelmässä valtion rataverkolta tulevat junat säilyttävät junien samat numerot, mutta MUS-junalaji vaihtuu H:ksi (henkilöjuna). Museorautatiellä liikennöivät junat eivät näy juliadata-sivustolla.

Ali-Vekkosken seisakkeen rakentaminen ja sen jälkeen avaaminen Porvoon Museorautatiellä on odottanut keväällä 2026 Traficomin toimenpidelupaa. Seisakkeelle tulee kivireunainen matkustajalaituri. Vanhan Porvoon seisakkeen rakentaminen radan päähän Porvoossa on myös odottanut vastaavaa lupaa sekä Porvoon kaupungin lopullista investointipäätöstä.

Porvoon kaupungin kannan mukaan Itäradan jatkosuunnittelussa olisivat tunneliasema kaupungin keskustan alla ja maanpäällinen kaukoliikenneasema Kuninkaanportissa. Muita tunnelivaihtoehtoja kaupunki ei pidä perusteltuina. Kuninkaanportin vaihtoehto toisi taajamaliikenteen haararadan pintaratana nykyisen aseman eteläpuolelle. Tässä ratkaisuissa haasteena on haararadan ja museorautatien saaminen samaan vt 7:n alitukseen. Tunnelivaihtoehdossa ei ole konfliktia uuden radan ja museoradan välillä. Toisaalta tunnelivaihtoehdossa tavarajunat, myös VAK-junat, alittaisivat keskustan tunnelissa.

Ainola, Järvenpää, Saunakallio, Jokela ja Haarajoki kuuluvat 2.6.2026 alkaen HSL:n uuteen E-vyöhykkeeseen.

Ainolan seisakeen työt valmistuvat 10.8.2026, jolloin molemmat uudet laiturit ovat käytössä. Samalla päärata on neliraiteinen Helsingistä Järvenpään Purolaan asti.

Saunakalliosta alkavalla Wärtsilän raiteella oli pitkästä aikaa liikennettä, kun GRK:n Tka7 174 kävi siellä tarkastusajolla 1.4.2026. Ratakuorma-auto liikennöi Käpylän ja Saunakallion välillä junina TYO 76040/76041.

Purolan ja Nuppulinnan idänpuoleiset matkustajalaiturit purettiin maalis–huhtikuussa 2026. Läntiset laiturit jäivät vielä keväällä jäljelle. Matkustajajunapysähdykset näiltä paikoilta poistettiin jo 27.3.2016.

Jokelan asema-alueen uuden läpiajettavan raiteen työt käynnistyvät heinäkuussa 2026 ja kestävät vuodelle 2029. Itäpuolelle rakennettavan raiteen yhteyteen tulee myös laituri katoksineen ja nyt olemassa olevaa alikulkukäytävää parannetaan. Nykyinen pistoraide puretaan.

Hyvinkäällä Suomen Rautatiemuseon alueella ollut ns. asemapäällikön talo purettiin helmi–maaliskuun vaihteessa 2026. Tämä muuhun miljööseen sopimaton rakennus oli vaurioitunut jo aiemmin tulipalossa.

Rajamäeltä on purettu huhtikuussa 2026 kaksi sivuraidetta, minkä jälkeen tilalle rakennettiin yksi uusi betoniratapölkkyinen sivuraide. Rajamäellä on siten pääraiteen lisäksi käytössä vain yksi pistoraide.

Hämeenlinna–Tampere/Turku-rautatien 150-vuotisjuhlia vietetään 22.6.2026 täsmälleen 150 vuoden kuluttua radan avaamisesta. Hv1 555:n vetämä juhlajuna kulkee Hyvinkäältä Toijalaan ja takaisin. Turun suunnasta on suunniteltu myös juhlajunaa, mutta sen toteutuminen on epävarmaa. Tampereen suunnasta juhliin pääsee Dm7-junalla. Valkeakosken radalla kuljetaan Vr2 964:n vetämänä. Pääjuhla on iltapäivällä Toijalassa.

Toijalassa Veturimuseon näyttelyvaunussa EFiti 23652 avataan 22.6.2026 Eljas Pölhön kokoelmista kolmeteemainen näyttely: Maailman rautatiet 200 vuotta, Hämeenlinna–Tampere/Turku-rautatie 150 vuotta ja Rautatieharrastus. Näyttely toteutetaan kirjojen ja lehtien avulla.

Akaa juna on valittu 29.4.2026 Pirkan Helmen palkitsemaksi Euroopan maaseuturahaston vuoden 2025 yleishyödylliseksi hankkeeksi. Hankkeen toteuttaa Museoveturiseura ry. Seura kunnostaa hankkeessa Vr2-höyryveturin, Vr11-dieselvaihtoveturin ja yhden puukorisen lähiliikennevaunun. Kalustolla liikennöidään ensisijaisesti Valkeakosken radalla.

Humppilan leveäraideaseman asemakahvila ja Museorautatieyhdistyksen toteuttama näyttely avataan 22.6.2026. Näyttelyn perustan luovat Suomi 100 -rautatiedioraamat, jotka Väylävirasto on luovuttanut Museorautatieyhdistykselle. Dioraamat siirrettiin 20.5.2026 Ratateknisestä oppimiskeskuksesta Kouvolasta Humppilaan. Ne oli tehty vuoden 2017 Suomen 100-vuotisjuhlanäyttelyihin. Tapahtumaan pääsee Minkiöltä klo 10 lähtevällä höyryjunalla.

Naantalin ja Tampereen välinen ostoliikenne on näillä näkymin tulossa mukaan 2030-luvun kilpailutettuun ostoliikenteeseen. Taajamajunat kulkisivat reitillä tunnin välein. Hanke edellyttää Raisio–Naantali-välin noin kuuden kilometrin osuuden kunnostamista ja sähköistämistä. Reitin kunnat ovat valmiit maksamaan liikenteen nettokustannukset.

Sääksjärven uuden seisakkeen esisuunnitelma on valmistumassa. Tavoitteena on, että noin 2030 taajamajunat pysähtyisivät Lempäälässä kahdessa paikassa, kunnan keskustassa ja Sääksjärvellä. Lempäälän ja Sääksjärven välille suunnitellaan myös lisäraidetta, Sääksjärveltä pohjoiseen on jo nyt kolme linjaraidetta.

Tampereen aseman kolmannen välilaiturin rakennustyöt käynnistettiin huhtikuun 2026 alussa. Laituri otetaan käyttöön viimeistään kesällä 2027. Henkilöratapiha-hankkeen yhteydessä myös nykyinen toinen välilaituri saa laiturikatoksen. Hankkeen eteneminen ja uuden matkaterminaalin rakentaminen edellyttävät neljän 1930-luvulta peräisin olevan ratasillan uusimista henkilöratapihan alueella. Sillat puretaan ja rakennetaan takaisin junaliikenteen ehdoilla seuraavan neljän vuoden aikana. Ensimmäisen sillan purku aloitettiin 27.4.2026 ja uuden entistä pidemmän rakennustyöt alkavat heinäkuun jälkipuoliskolla. Suurin osa henkilöratapihan uudistukseen liittyvistä ratatöistä tehdään tämän vuoden aikana, vaihdetyöt on jo pääosin tehty huhti–toukokuussa.

Karkun rautatieaseman liityntäpysäköintialuetta laajennetaan 2026 aikana. Töiden valmistuttua asemalle saadaan viisikymmentä pysäköintipaikkaa lisää.

Rauman 1.5.2027 aloitettavan matkustajaliikenteen operaattori on VR. Kyseessä oli Traficomin ensimmäinen junaliikenteen hankinta. Ostoliikenteen hankinta pääkaupunkiseudun ulkopuolella siirtyi Traficomille 2026 alusta.

Haapamäen Höyryveturipuisto pysyy näillä näkymin suljettuna vuoden 2026. Alueen uusi omistaja Haapamäen Museoveturiyhdistys tekee paikalla kunnostustöitä tulevaisuuden käyttöä varten.

Haapamäen kyllästämön kyllästystoiminta päättyy kesän 2026 lopulla niin, että vuoden 2026 tarpeisiin rata- ja vaihdepölkyt toimitetaan vielä normaalisti. Toiminnan loputtua paikalla varastoidaan vielä jonkin aikaa kyllästettyjä rata- ja vaihdepölkkyjä. Suomessa ratapölkkyjen kyllästys aloitettiin 1904 ja tulee siten jatkuneeksi 122 vuotta.

Jyväskylä–Vaajakoski-välillä Halssilan alikulkusillan laakerirullat vaihdetaan kesän 2026 aikana. Silta on valmistunut 1974. Sittemmin sille on asennettu Suomen ensimmäiset uudentyyppiset kiskonliikuntalaitteet. Korjaustyö ei vaikuta junaliikenteeseen merkittävästi.

Kaskisten radan korjaussuunnittelu on parhaillaan käynnissä. Maastomittauksia ja maaperätutkimuksia tehdään keväällä ja kesällä 2026 radan Seinäjoen päässä. Päätöksiä ei ole vielä tehty, mutta Seinäjoen ratasillan kunnostaminen olisi todennäköisesti ensimmäisiä töitä radan palauttamiseksi käyttöön. Rata voitaisiin saada liikennöitävään kuntoon noin 60 miljoonalla eurolla. Väylävirasto on pyytänyt huhtikuun alussa radan mahdollisilta käyttäjiltä kaavailuja tulevasta liikenteestä.

Laihian kolmosraide on purettu huhtikuussa 2026. Tilalle rakennetaan uusi vahvistettu betonipölkkyinen raide.

Vaasan ja Vaasan sataman välisen rataosuuden sähköistys sai rakentamisrahoituksen valtioneuvoston kehysriihessä 22.4.2026.

Kovjoen Museorautatien liikennekausi käynnistyi perinteiseen tapaan vappuajelulla. Sitä ennen 25.4.2026 kaikki kolme höyryveturia Emma, Laura ja Kolmonen lämmitettiin ja näistä kaksi ensimmäistä kävivät koeajolla. Poikkeuksellista oli nyt liikennöinti talviolosuhteissa takatalven ja lumipyryn takia.

Kolpin ja Kruunupyyn asemarakennukset puretaan, kun niissä olevat asetinlaitteet on siirretty uusiin laitetilarakennuksiin. Kolpin uusi rakennus on jo valmistumassa.

Kälviän asemarakennus on purettu maaliskuussa 2026. Rakennus oli ollut jo pitkään asumiskelvoton.

Oulun ja Limingan välinen tunneittain kulkeva lähijunaliikenne tullee 2030-luvun ostoliikennesopimukseen. Limingan ja Kempeleen kunnat ovat päättäneet lähteä mukaan liikenteen rahoitukseen.

Oulun autovaunujen kuormaussilta oli viimeisen kerran käytössä 31.3.2026. Syynä on aseman ratapihan huhtikuussa 2026 alkanut uudistaminen. Uusi kuormausilta rakennetaan henkilöaseman eteläpäähän. Tämä vaikuttaa myös siihen, että rakennusaikana Rovaniemen yöjunaparissa 273/266 ei ole lainkaan autovaunuja Tampereen eteläpuolella. Rakennusaikana henkilöaseman ensimmäisen vaiheen pääurakoitsija on NRC Group. 

Nuojuan uudelle terminaalille tuotiin ensimmäinen muuntajakuljetus Osg-vaunulla 21.3.2026. Nuojua sijaitsee lähellä Oulujokea ja sen voimalaitoksia sähköasemineen.

Iin rautatiesillan päällysrakenne uusitaan kesällä 2026. Sillan komposiittiratapölkyt ja kiskonliikuntalaitteet toimittaa Vossloh.

Tornion ja Haaparannan välistä liikennettä koskeva Traficomin ja Ruotsin Transportstyrelsenin välinen yhdysliikennesopimus astui voimaan 10.4.2026. Sopimuksen myötä Suomen raideleveyden kalusto voi liikennöidä Haaparannalle Suomessa voimassa olevilla kalustoluvilla. Vastaavasti Ruotsin kalusto voi liikennöidä Tornioon Ruotsissa voimassa olevilla luvilla. Matkustajaliikenne Suomesta Haaparannalle alkaa aikaisintaan 10.8.2026. Erikois-IC ajettaneen sinne jo 8.6.2026.

Normaaliraiteinen rata tulee puolustusvoimien kannan mukaan rakentaa Torniosta Misiin ja Ouluun. Liikenne- ja viestintäministeriössä on arvioitu, että ns. Nato-radan rakentaminen maksaisi noin 1,5 miljardia euroa. Ruotsissa puolestaan sikäläisten puolustusvoimien esityksen mukaisesti sisämaan rata eli Inlandsbanan on jo päätetty peruskorjata.

Vierumäen vanhat ykkös-, kolmos- ja nelosraiteet purettiin maalis–huhtikuussa 2026. Kolmosen ja nelosen tilalle rakennetaan yksi pistoraide. Ratapihan ykkösraide rakennetaan takaisin entistä korkeatasoisemmaksi. Se saa 54E1-kiskot, betoniratapölkyt ja sepelitukikerroksen. Pistoraidekin saa betonipölkyt ja sepelöinnin, mutta K43-kiskot. Radan pääraide on keskellä oleva kakkosraide. Osa vaihteista uusitaan, uusien vaihteiden toimitukset on ajoitettu kesäkuun 2026 loppuun. Ratatöiden ajaksi Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n ja Solciel Rautatiekalusto Oy:n vaunukalusto siirrettiin evakkoon Kouvolaan 25.4.2026; entinen opetusvaunu ja kaksi tavaravaunua jätettiin matkalla Lahteen. Topparoikan ehdottamaa matkustajalaituria ykkösraiteen kupeeseen ei toteuteta ainakaan tässä vaiheessa.

Loviisan radan eteläpäätä kyseisen radan ja Itäradan liityntäkohdasta Loviisaan kaavaillaan Itäradan taajamajunaliikennesuunnitelmassa sähköistettäväksi. Helsingin ja Loviisan välisiä taajamajunia on pidetty potentiaalisena vaihtoehtona. Liityntäkohta tulisi hieman Lapinjärven nykyisen liikennepaikan eteläpuolelle.

Lapinjärven Kimonkylässä otettiin 18.4.2026 käyttöön uusi raideristeys, jossa risteävät keskenään 600 ja 750 mm raiteet. Tähänkin tutustaan Museorautatieyhdistyksen syysretkellä 5.–6.9.2026.

Itäradan yleissuunnittelua palvelevat ilmakuvaukset on tehty kevään 2026 aikana. Samoin maaperätutkimuksia tehdään radan reitillä nyt, kun maastokäytävät suurimmalla osalla radan linjauksesta on ratkaistu.

Kausalan asema on päässyt toukokuussa 2026 äänilevyn kanteen. Levy on Pekka Tiilikainen & Beatmakers -yhtyeen Viimeinen juna kotiin. Rajoitetun painoksen vinyylilevyn on julkaissut Wanaja Music Oy. Kansikuvan on ottanut nuoruutensa Kausalassa asunut Jori Venemies.

Mikkelin kaupunki päätti toukokuun 2026 alussa ostaa Väylävirastolta veturitallin edustan raidealueen ja kääntöpöydän kaksivuotisten neuvottelujen jälkeen. Kaupungin mukaan kääntöpöytä ”pyritään suojelemaan niin, että rakenteet säilyvät. Päälle voidaan rakentaa siten, että kääntöpöydän yli pääsee ajamaan, mutta muoto ja muotokieli säilyvät”. Käytännössä sen käyttö raideliikenteessä päättyy ja se liitetään tulevaan kauppakeskukseen.

Pieksämäen konepajan uusi pyöräkertasorvi vihittiin käyttöön 13.5.2026. Sillä voidaan sorvata sekä 1435 että 1524 mm raideleveyksien pyöräkertoja.

Siilinjärvi–Sänkimäki-välin sähköistys on edennyt kallioleikkausten laajennuksilla ja pylväsperustusten teolla. Rakentamisen, käyttöönottotarkastusten ja luvitusten jälkeen sähköistys on tarkoitus ottaa käyttöön 2028. Radan alkuosa Yaran tehtaille Ruokosuolle on ollut sähköistetty jo aiemmin.

Lapinlahdella Matin ja Liisan Aseman matkailualueella olevalle muistomerkkiveturille Tv1 940 tehdään katos ja digitaalinen infopiste. Veturi myös kunnostetaan ulkoisesti. Hankkeen suunnitelmat valmistuivat 2025 ja urakoitsija valittiin 2026 alussa. Hanke toteutetaan 1.4.–31.12.2026. Toukokuun alussa veturille rakennettiin väliaikainen raide kunnostusta ja katoksen rakentamista varten. Veturi hinattiin sille omilla pyörillään 13.5.2026. Matin ja Liisan Asema Oy vastaa hankkeessa veturin kunnostamisesta.

Kouvola–Luumäki-rataosuuden peruskorjausta tehdään 2026 eteläisellä raiteella, aluksi 25 km pitkällä osuudella Kouvolan ja Kaitjärven välillä. Syksyllä töitä kohdistetaan myös Kaitjärven liikennepaikalle. Vuoden 2027 keväällä työt jatkuvat Kaipiaisen liikennepaikalla sekä osuudella Kaitjärvi–Luumäki. Kouvola–Luumäki-ratahanke aloitettiin 2023 ja on aikataulutettu valmistumaan vuoden 2027 loppuun mennessä.

Lappeenranta–Lauritsala-välille rakennetaan kaksoisraide ensimmäisenä osana Luumäen ja Joutsenon välille tehtävää kaksoisraidetta. Osuuden pituus on neljä kilometriä. Jo aiemmin on rakennettu kaksoisraide Joutsenosta Imatralle. Työn alussa kolme vanhaa siltaa uusitaan tulevaa kaksoisraidetta varten. Hakalin ja Kiiskinmäen alikäytävien työt alkoivat toukokuussa 2026 ja Kiilinkadun alikulkusillan työt aloitetaan kesäkuussa 2026.

Puhoksella on rakenteilla uusi ylikulkusilta ratapihan pohjoispään yli. Sen odotetaan valmistuvan syksyllä 2026. Tieliikenne kulkee työn ajan väliaikaisella sillalla. Uusi silta tehdään 1969 valmistuneen ja 2026 alussa puretun paikalle.

Puhoksen satamaan on valmistunut uusi raiteisto osana bioterminaalihanketta. Rataverkon haltijana on Kiteen kaupunki. Uusi raiteisto erkanee entiselle Stora Enson tehtaalle vievästä raiteesta. Samanaikaisesti Väylävirasto päätti keskeyttää alueelle vievän raiteen kunnossapidon, sillä sinne ei ole hetkeen ollut liikennettä. Raide on kuitenkin luvattu palauttaa käyttökuntoon, kun tarvetta ilmenee.

Joensuu–Kontiomäki-radalle myönnettiin valtioneuvoston kehysriihessä 22.4.2026 sähköistyksen suunnittelurahaa Joensuun ja Uimaharjun välille sekä sähköistyksen rakentamisrahoitus Vuokatti–Kontiomäki-osuudelle. Jälkimmäinen osuus sai suunnittelurahan jo 2025.

Kruunuvuorensillalla eli Suomen pisimmällä kiskoliikennesillalla ja samalla muutoinkin maamme pisimmällä sillalla aloitettiin raitiovaunujen koeajot 17.3.2026. Kevyelle liikenteelle silta avattiin 18.4.2026. Reitin kiskoja hiottiin huhtikuun puolivälissä saksalaisen Schweerbau GmbH:n RTG 2 (Road/Rail Technology Grinder) -kiskonhiontakoneella. Normaali raitiotieliikenne sillan kautta Laajasaloon alkaa marras–joulukuussa 2026, reilusti aiemmin kaavailtua ennemmin. Silta yhdistää Helsingissä Laajasalon Korkeasaareen. Sen pituus on noin 1200 metriä.

Tango Nordic -raitiovaunuhankinta Helsinkiin ja Vantaalle sai markkinaoikeudelta 27.3.2026 Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen valintaa tukevan ratkaisun. Markkinaoikeus hylkäsi Škodan valituksen pääasian osalta. Hankintaan kuuluu sitovasti 63 raitiovaunua ja lisäksi optioina 120 vaunua. Tilatuista vaunuista 30 on yksisuuntavaunuja ja 33 kaksisuuntavaunuja. Optiot jakaantuvat vastaavasti 40 ja 80 vaunuun. Yksisuuntavaunut korvaavat nykyiset Valmet-vaunut.

Vantaan raitiotien ensimmäiset kiskot pantiin rataan 11.5.2026 Aviapoliksen eteläpuolella Muuran alueella. Kiskot on valmistanut itävaltalainen voestalpine.

Tampere on valittu 5.5.2026 Göteborgissa Ruotsissa järjestetyssä Raitiotiefoorumissa Vuoden pohjoismaiseksi raitiotiekaupungiksi. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun palkinto myönnettiin.

Tampereen raitioteillä pidennetään parhaillaan Koskipuiston, Tullin ja Hervantakeskuksen pysäkkejä. Työt valmistuvat syyskuun 2026 loppuun mennessä. Liikenteeseen on tulossa 47 metriä pitkiä vaunuja nykyisten 37-metristen rinnalle. Olemassa olevista vaunuista ensimmäisenä pidennettäväksi Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalle lähti 4.4.2026 vaunu nro 02 Valma. Se palautuu kesällä 2026 koeajoihin 10 metriä pidempänä.

Tampereen raitioteiden rakenteilla oleviin laajennuksiin toimitetaan kolmisenkymmentä uutta vaihdetta, joista 16 vuoden 2026 aikana. Vaihteita on neljää eri tyyppiä. Kuluvana vuonna raitiotien pidennyksille asennetaan kuusi kilometriä kaksoisraidetta.

Pirkkalan kunnan alueen raitioteiden ensimmäinen kiskoelementti laskettiin rataan 20.4.2026. Kiskonlaskussa oli mukana Pirkkalan pormestari Marko Jarva. Ensimmäinen raitiotievaihde asennettiin Pirkkalaan 28.4.2026.

Turun raitiotiehanke päätettiin toteuttaa 18.5.2026 pidetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa äänin 36 puolesta / 31 vastaan.. Kokousta edelsi pitkään jatkunut lobbaus raitiotien puolesta ja sitä vastaan. Turkuun on suunniteltu Tampereen tapaan 1435 mm raideleveyden raitiotiejärjestelmää.

RATA 2027 -tapahtuma järjestetään 9.–10.2.2027 Tampere-talossa. Raideliikennealan näytteilleasettajia odotetaan noin 70. Tapahtuman pääteema on Raideliikenne kasvun vauhdittajana. Tapahtumaan ilmoittautuminen avataan 10.6.2026. Lisätietoja saa osoitteesta https://rataevent.fi.

RASU – Rautatiejärjestelmän perusteet -koulutus järjestetään seuraavan lukuvuoden aikana 10.9.2026–22.4.2027 Tampereella, Helsingissä ja Kouvolassa. Kurssi on 10 opintoviikon laajuinen. Ilmoittautuminen koulutukseen on nyt auki osoitteessa www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/rasu-rautatiejarjestelman-perusteet.

Suomen Rautatiemuseon Valtteri-vaunuston kunnossapidon sekä museon liikennöinnin hoitaa 2026 Sinisten vaunujen ystävät ry. Liikennettä on mahdollisten tilausajojen lisäksi kevään Pienoisrautatietreffien jälkeen kesällä Hämeenlinna–Tampere–Turku-rautatien 150-vuotisjuhlissa 22.6.2026 sekä Rautatiemuseopäivänä 9.8.2026. Kaksi jälkimmäistä ajoa hoidetaan höyryveturilla. Lisäksi ohjelmassa on mahdollisesti jouluajo.

Museoviraston liikenteen kulttuuriperintöavustuksia on myönnetty vuoden 2026 kahdella hakukierroksella kuuteen raideliikenteen hankkeeseen. Ensimmäisen kierroksen avustukset liikenteen kulttuuriperintöyhteisöjen hankkeisiin oli tarkoitettu mm. liikenneverkon kunnostukseen sekä asiakirja- ja kuva-aineistojen digitointiin. Tästä hausta myönnettiin Porvoon Museorautatie ry:lle ja Museorautatieyhdistys ry:lle Jokioisiin molemmille 35 000 euron suuruinen avustus radankunnostushankkeisiin, jotka turvaavat historiallisten rataosuuksien säilymisen käytössä. Toisella hakukierroksella kulttuurihistoriallisesti merkittävien liikennevälineiden restaurointiin, rekonstruointiin ja konservointiin tarkoitettuja avustuksia haki kahdeksan raideliikenteen hanketta. Avustusta myönnettiin Rautatiemuseon säätiölle Hv1 555:n tulistajaelementteihin, Lasse Tauriaiselle Tr1 1096:n kunnostushankkeen materiaalihankintoihin, Höyrykalusto Tenderi Oy:lle Hr1 1009:n kunnostukseen sekä Porvoon Museorautatie ry:lle Dm7-kalustoyksiköiden kunnostukseen. Näiden avustusten yhteissumma on 43 000 €.

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt 50 000 € avustuksen Jyväskylän Seppälänkankaalla toimivalle Jyväskylän Nyky- ja Valotaiteen Keskukselle rautatievaunuissa olevien taidenäyttelyiden kehittämiseen.

Rautatiemuseon säätiö on myöntänyt 2026 apurahat kahden rautatiealan kirjan painatukseen. Eero Ahon kirja kertoo veturinkuljettaja Otto Arosta (1878–1936) ja Esa Pääkkösen kirja Kapeilla raiteilla Pankakosken kapearaiteisesta rautatiestä. Jälkimmäinen kirja on jo ilmestynyt ja jopa hetimmiten loppuunmyyty.

UUTISIA ULKOMAILTA

Viro

Kaipiaisista on toimitettu äskettäin Eesti Raudteelle elastinen YV60-300E-1:9-prototyyppivaihde. Se asennetaan rataan 2026 Paluperan asemalle Valgan lähelle. Vaihteen raideleveys on 1524 mm, mitä leveyttä käytetään jälleen Virossa 1520 mm:n sijaan.

Johdinautot palaavat Tallinnan kaupunkiliikenteeseen 1.7.2026. Silloin otetaan käyttöön Tallinnan kaupungin tilaamat 40 uutta autoa. Autoista 18 on 2-akselisia (Škoda 32 Tr) ja loput 22 ovat 3-akselisia (Škoda 33 Tr) nivelbusseja. Optioon kuuluu vielä 30 samanhintaisen auton tilausmahdollisuus. Ensimmäiset kolme autoa saapuivat Tallinnaan jo 26.3.2026. Uudet autot lataavat akkujaan ajolangoista ja pystyvät täyteenladatuilla akuilla ajamaan n. 25 km myös jännitteettömillä/ajolangattomilla osuuksilla. Tulevana syksynä Tallinna saa takaisin jopa yhden muita aiemmin lopetetun johdinbussilinjan, kun numero 9 alkaa liikennöidä Koplista Mustamäelle. Edellisen kerran reitillä liikennöi johdinauto 2.5.2017 (Resiina 2/2017 s. 60–61), jolloin linjanumeroksi muuttui 72 ja kalustoksi hybridibussit. Johdinautoja ei ole ollut Tallinnan kaupunkiliikenteessä 31.10.2024 jälkeen (Resiina 4/2024 s. 62–63), mutta nyt uuden kaluston myötä myös linjat 1, 3, 4 ja 5 palaavat käyttöön. Entiset Solaris-johdinautot myytiin huutokaupalla suurimmaksi osaksi kunnalliselle liikennelaitokselle Moldovan pääkaupunkiin Chișinăuhun (Regia Transport Electric Chișinău).

Ruotsi

Pohjois-Ruotsin yöjunayhteydet huononivat merkittävästi 13.4.2026 alkaen. Norjalainen Vy liikennöi junia kilpailutettuna operaattorina joulukuusta 2020 joulukuuhun 2024, mutta ei ollut halukas jatkamaan enää kahden vuoden optiokauden ajan, koska liikennöinti oli ollut heille tappiollista. Osasyinä tappioihin olivat koronan aiheuttama matkustajamäärien lasku ja ikääntyvästä kalustosta aiheutuneet ongelmat. Trafikverket joutui hankkimaan kahdeksi vuodeksi operaattorin suorahankinnalla ja SJ AB:n liikennöinnin kustannukset ovat nyt sen verran suuremmat, ettei liikennettä voitu enää jatkaa alkuperäisessä laajuudessaan. Tukholma–Luulaja–Tukholma-yöjunapari 92/91 lyhennettiin Uumajaan. Viimeisen kerran juna kulki Luulajaan saakka sunnuntaina 12.4.2026. Tukholma–Narvik–Tukholma-yöjunapari puolestaan lyhennettiin Luulajaan ja viimeisen kerran tämä juna kävi Narvikissa samoin sunnuntaina 12.4.2026. Vanhalta Luulajan yöjunaparilta yhteyden Narvikiin Bodenissa tarjonnut päiväjunapari 96/95 lakkautettiin kokonaan. Viimeinen 96 Luulajasta Narvikiin kulki sunnuntaina 12.4.2026 ja paluujuna 95 Luulajaan vielä maanantaina 13.4.2026. Narvikin junayhteys muuttui samassa muutoksessa vaihdolliseksi siten, että Bodenissa joutuu vaihtamaan molempiin suuntiin päiväjunapariin 98/99. Tässä junaparissa ei ole makuu- eikä lepovaunuja. Aamuisin asiakkaat joutuvat nyt nousemaan Bodenissa makuuvaunuista klo 5.42, jos haluavat jatkaa Kiirunan suuntaan.

Trafikverket on valinnut espanjalaisen Talgon toimittamaan Ruotsin uudet yöjunarungot ja Siemensin niiden Vectron-veturit. Päätös tehtiin 1.4.2026. Hankinnan arvo on noin 485 miljoonaa euroa (5,5 miljardia kruunua), ja se kattaa 10 veturia sekä 162 Talgon lyhyttä matkustajavaunua, jotka vastaavat noin 91 normaalin telivaunun kapasiteettia. Uudet junat on tarkoitus ottaa käyttöön vuodesta 2030 alkaen reiteillä Tukholma–Narvik (tai –Luulaja) ja Tukholma–Uumaja. Ne korvaavat nykyisen, noin 40 vuotta vanhan kaluston. Hankinnassa korostuvat erityisesti vaativat talviolosuhteet. Junien tulee toimia luotettavasti jopa −40 asteen pakkasessa, mikä on keskeinen vaatimus Pohjois-Ruotsin liikenteessä. Matkustusmukavuus paranee merkittävästi uuden kaluston myötä. Nykyiset 3–6 hengen makuu- ja lepohytit poistuvat käytöstä, ja tilalle tulee neljän hengen perhehyttejä, kahden hengen premium-hyttejä sekä yhden hengen hyttejä. Sopimukseen sisältyy myös 10 vuoden kunnossapito.

Pohjois-Ruotsiin Norrtåget-taajamajunaliikenteeseen hankitaan 20 uutta sähkömoottorijunaa. Näistä kaikkein pohjoisimmille reiteille Bodenista Haaparantaan, Kiirunaan, Luulajaan ja Uumajaan tulee viisi junaa. Kilpailutus on aloitettu, mutta junien käyttöönottoon menee muutama vuosi. Junakaluston omistaa viiden pohjoisen alueen yhteisesti omistama Norrtåg. Liikenteen hoitaa VR Sverige Ab.

GRK on voittanut jo toisen kilpailutuksen Uumajasta pohjoiseen rakennettavalta Norrbotniabanan-hankkeelta. GRK rakentaa noin 14 kilometriä ratapengertä ja yhdeksän siltaa. Lisäksi hankkeessa on optio yhdelle lisäsillalle. Työ valmistuu 2029.

Inlandsbanan eli Ruotsin sisämaanrata jatkaa kesäistä turistiliikennettä Y1-moottorivaunuilla. Yhtiö osti 2019 Hollannista viisi käytettyä Lint 41 -moottorijunaa. Alstomin 2001–2002 valmistamat junat piti saada liikenteeseen 2021. Puolassa tehdyn modernisoinnin jälkeen ne on nyt vihdoin hyväksytty käyttöön, mutta liikenne suunnitellaan edelleen hoidettavan vanhoilla moottorivaunuilla ja Lint-vaunut joko myydään tai vuokrataan toisaalle. Ne ovat liian arvokkaita pelkästään Inlandsbananin kesäliikenteeseen verrattuna muualla tapahtuvaan ympärivuotiseen ajoon.

Inlandsbanan peruskorjataan Morasta Jällivaaraan vuoteen 2034 mennessä maan hallituksen huhtikuisen linjauksen mukaan. Siihen sisältyy akselipainojen ja nopeuksien nosto, uudet turvalaitteet, tasoristeysten parantaminen sekä kohtauspaikkojen lisääminen ja pidentäminen. Kunnostettavaa rataa on noin 1050 km.

Tanska

DSB (Danske Statsbaner / Tanskan Valtionrautatiet) on tilannut uusia täysautomatisoituja sähköjunia Kööpenhaminan lähiliikennettä (S-tog) varten. Saksalainen Siemens Mobility ja sveitsiläinen Stadler valmistavat ne yhteistyössä. Junien ulkoasu poikkeaa perinteisistä eurooppalaisista S-Bahn-junista. Ne muistuttavat pitkälti nykyisiä DSB:n S-tog-junia suurine ikkunoineen. Niitä tulee vähintään 226, option kautta korkeintaan 336. Siemens toimittaa junien telit, sähkötekniikan ja matkustajainformaatiojärjestelmät, Stadler puolestaan korit, sisustuksen, ovet ja ilmastoinnin sekä vastaa loppukokoonpanosta. Yhdessä junayksikössä on neljä vaunua ja yksiköitä voidaan kytkeä yhteen kolme. Ensimmäiset junat tulevat vuodesta 2032 linjalle F (København Syd–Hellerup). Kööpenhaminassa metro on ollut jo alusta alkaen täysautomatisoitu ilman kuljettajia.

Kööpenhaminan ja Prahan välisten suorien RJ-junien (Railjet) käyttöönotto toteutui 1.5.2026, mutta aluksi vain yhdellä koko reitin kulkevalla junaparilla. Se ajaa Hampurin ja Berliinin välillä poikkeusreittiä viivästyneiden ratatöiden takia. Normaalille reitille ja tiheämpään liikenteeseen päästäneen 14.6.2026.

Fehmarninsalmeen rakennettavan rata- ja tietunnelin ensimmäinen 217 metriä pitkä tunnelielementti upotettiin paikalleen 6.5.2026. Tanskan Rødbyn ja Saksan Puttgardenin välille rakennettava 18 km pitkä uppotunneli tehdään 89 esivalmistetusta betonielementistä, jotka uitetaan paikalle ja upotetaan meren pohjaan tehdylle alustalle.

Saksa

Saksan klassiset ICE 1 -suurnopeusjunat saavat elinkaaren pidennyksen, mutta entistä lyhempinä. Ensimmäiset näistä junista tilattiin 1989 ja asetettiin liikenteeseen 35 vuotta sitten 2.6.1991. Junarunkoja otettiin käyttöön 60. Niissä oli päätyjen moottoriyksiköiden lisäksi normaalisti 12 välivaunua, vaikka teknisesti oli mahdollista muodostaa 14 välivaununkin junia. Nyt junista 54 peruskorjataan elinkaaren jatkamiseksi, mutta ne lyhennetään samalla käsittämään yhdeksän välivaunua. Viimeinen pitkän ICE 1 -junan liikennöintipäivä oli 22.1.2026. Lyhempiä junia voidaan käyttää nyt reiteillä, joilla ei ole tarvetta suureen matkustajakapasiteettiin, matkustajalaiturit ovat lyhyitä tai erityisen nopeissa Sprinter-vuoroissa, joissa halutaan suuri kiihtyvyys (koneteho pysyy samana, vaikka juna lyhenee). ICE 1 -junat tullevat olemaan liikenteessä ainakin viitisenkymmentä vuotta ja ylittävät jo nyt uudempien junien elinkaaren, esim. ICE 2 -junat ovat jo nyt jäämässä pois liikenteestä, sillä niiden sähkötekniikan uusiminen olisi erityisen kallista.

Harzin kapearaideradoille astuivat voimaan suuret liikennerajoitukset 2.3.2026. Nordhauseniin ei liikennöi lainkaan höyryjunia ja Selketalbahnilla ajetaan höyryllä Eisfelder Talmühleen asti vain sunnuntaisin, mikä on viikon ainoa junapari Stiegen ja Eisfelder Talmühlen välillä. Liikennettä on rajoitettu toimintakuntoisten höyryvetureiden ja moottorivaunujen pulan takia. Eisfelder Talmühlestä Ilfeldin suuntaan rata on kokonaan poikki vähintään puoli vuotta huonokuntoisen sillan takia ja liikenne hoidetaan linja-autoilla.

Wuppertalin riippuradalla vietetään 125-vuotiskansalaisjuhlaa 19.9.2026. Pienempiä juhlatapahtumia on järjestetty riippuradalla jo maaliskuun alusta alkaen. Infopisteissä on myytävänä mm. H0-mittakaavan juhlapienoismalleja. Saksassa järjestetään 18.–20.9.2026 valtakunnallinen ”Kiskojen päivä” -viikonloppu, mihin tämäkin tapahtuma on ajoitettu.

Münchenin raitioteiden 150-vuotisjuhlaa vietetään puolestaan eri-ikäisten raitiovaunujen juhlakavalkadilla 17.10.2026.

Luxemburg

Luxemburgin lentoasema on saanut raideliikenneyhteyden runsas vuosi sitten, kun maan samannimisen pääkaupungin toistaiseksi ainoan raitiolinjan viides jatko-osuus avattiin 2.3.2025. Linjan ensimmäinen osuus Kirchbergin toimistokaupunginosassa avattiin 10.12.2017. Linjaa on sen jälkeen jatkettu lounaispäästä keskikaupungille, sieltä päärautatieasemalle ja edelleen kaupungin eteläosaan jalkapallostadionille. Uusin osuus lentoasemalle lähtee vastakkaiseen suuntaan aikaisemman koillisen päätepysäkin ja sen takana sijaitsevan varikon välistä. Linjan pituus on nyt 16,4 kilometriä ja matka-aika 46 minuuttia. Linjaan on rakenteilla ja suunnitteilla haaroja. Kahdella ensimmäisellä jatko-osuudella rautatieasemalle asti ei kaupunkimaiseman säilyttämiseksi ole ajojohtoa, vaan virtalähteenä ovat pysäkeillä ladattavat superkondensaattorit. Muilla osuuksilla on ajojohto, jossa on 750 V tasajännite. Raitiolinja on kaikille matkustajille ilmainen, kuten muukin maan sisäinen joukkoliikenne 1.3.2020 lähtien.

Japani

Japanissa aloitettiin maaliskuussa 2026 tavaraliikenne Shinkansen-suurnopeusjunilla. Japanin historian ensimmäinen suurnopeustavarajunareitti avattiin Tokion ja Mariokan välillä. E3-tyypin junasta on poistettu matkustajasisustus ja se on korvattu nopeasti lastattavilla kuormatiloilla tuore- ja arvotavaroiden kuljetukseen. Runko kytketään lisärungoksi normaaliin suurnopeusjunavuoroon, joten uusia junavuoroja ei tarvita.

USA

USA:n ensimmäinen todellinen suurnopeusrata on valmistumassa näillä näkymin 2029 Las Vegasin ja Los Angelesin välille. Suurin nopeus radalla tulee olemaan 354 km/t. Tällä hetkellä nopein rautatie on Boston–New York–Washington, joka on kuitenkin sekaliikennerata ja jonka suurin nopeus on tällä hetkellä paikoitellen 260 km/t. Erikoisuutena uudella Brightline West -nimisellä 350 km pitkällä radalla on pääraiteella vain 11 vaihdetta! Kummallakin pääteasemalla on yksi vaihde, joka jakaa yksiraiteisen suurnopeusradan kahdelle laituriraiteelle, neljällä kohtauspaikalla on kullakin kaksi vaihdetta ja lisäksi yksi vaihde vie varikkoalueelle, jossa toki on useampi sivuraidevaihde. Kohtauspaikoista kolmella on pitkä kaksoisraideosuus, jolla voidaan hoitaa ns. lentävät kohtaukset junien suuremmin hidastamatta. Suurin sallittu nopeus näiden paikkojen vaihteiden poikkeavilla raiteilla on 200 km/t. Neljäs kohtauspaikka on henkilöliikenteen väliasema Victorville. Liikenne ohjataan ETCS 2 -tasolla ilman näkyviä opastimia, tämä on samalla ETCS:n ensimmäinen käyttöpaikka Pohjois-Amerikassa. Siemens toimittaa radalle kymmenen Velaro Novo -mallista kehitettyä American Pioneer 220 -junaa, missä luku viittaa nopeuteen maileissa tunnissa (noin 354 km/t). Ensimmäinen junista on valmistumassa Siemensin tehtailla Krefeldissä Saksassa. Junien pituus on 200 metriä. Vaunut ovat hyvin leveitä, mikä hyödyntää täysin USA:n suurta kuormaulottumaa. Kaikki matkustajalaiturit tehdään 400 metrin mittaisiksi, joten junarunkoja voidaan ajaa kaksi yhdessä. Siemens toteuttaa myös radan 25  kV 60 Hz -sähköistyksen. Rata on rakenteilla valtaosaltaan moottoritie nro 15:n keskikaistalle. Keskikaistat ovat USA:ssa paljon leveämpiä kuin Suomessa. Näin maanhankinta on ollut helppoa. Toisaalta rautatien on noudatettava moottoritien geometriaa, joka tuo mukanaan jopa 66 ‰ kaltevuuksia tien noustessa välillä 1500 metrin korkeuteen Mount Passin solaan. Jotkut tien kaarteet tuovat kaarrenopeusrajoituksia myös junille. Rautatie rakennetaan yksityisrahoituksella, mitä ovat tukeneet sekä Bidenin että Trumpin hallinnot. Presidentti Donald Trump on jo ilmoittanut tulevansa radan koeajoihin 2028 nykyisellä virkakaudellaan tehtyään myös USA:n rautatiet great again eli jälleen suuriksi. USA liittyy radan myötä 300 km/t tai yli liikennöiviin maihin, joita ovat nyt useat Euroopan maat sekä Japani, Kiina, Taiwan, Etelä-Korea, Marokko, Saudi-Arabia ja Indonesia.

Ukraina

Venäjän hyökkäykset rautateitä vastaan ovat voimistuneet nopeasti viime vuoden lopulta alkaen. Toukokuun alkuun mennessä kansallinen rautatieyhtiö Укрзалізниця (Ukrzaliznytsia) oli tilastoinut 983 iskua rautatieinfrastruktuuriin ja kalustoon, myös matkustajajuniin. Rautatietyöntekijöitä varten on hankittu reilut 800 modulaarista suojarakennusta. Ne on sijoitettu keskeisille asemille ja vastaaviin paikkoihin, joissa työntekijöiden tulee päästä suojautumaan erityisesti droonihyökkäyksiltä.

Toukokuun alkuun mennessä Venäjän hyökkäyssodan takia 1092 rautatieläistä on kuollut ja 3052 haavoittunut.

 

Tasoristeys-palstan aineistoa ovat toimittaneet tällä kertaa: Ilona Alameri, Mikko Alameri, Pekka Aulamo, Veikko Hattunen, Iiro Hirvensalo, Jouni Hytönen, Anders Järvenpää, Janne Karresuo, Kari Kemppainen, Elias Kinnunen, Jari Kortetjärvi, Juha Kutvonen, Timo-Pekka Lange, Roope Lehtinen, Eemil Liukkonen, Linus Mansner, Samu Matosaari, Matti Melamies, Matti Mustola, Risto Nihtilä, Markku Nummelin, Samuel Pajunen, Veeti Pietilä, Jari Pollari, Kimmo Pyrhönen, Jorma Rauhala, Miko Rautiainen, Niklas Rinta-Kanto, Sakari K Salo, Robert Sand, Teemu Sirkiä, Tapio Sänkiaho, Julius Thurman, Petri Tuovinen, Tehanu Tähdenlumo, Oskari Ukkonen, Juha Vuorinen ja Kai Willadsen. Kiitokset kaikille aineiston toimittajille!